FUAs-lEHti EsittElyssä: 8 12

Transkriptio

1 FUAS-LEHTI nro Esittelyssä: Uudet FUAStoimijat 8 12 Liittoumahallituksen jäsenet korostavat yhteistyön tuomia etuja 4 Jotain sinistä, jotain uutta, jotain lainattua, jotain vanhaa 15

2 3 Pääkirjoitus FUAS-LEHTI» 2/2013 Sisällys Mervi Burton Koulutusvastuu-uudistus laajentaa opiskelumahdollisuuksia FUAS-liittoumassa Koulutusvastuu-uudistus on osa ammattikorkeakoulu-uudistusta, jonka tavoitteena on ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. FUAS-liittouman jäsenkorkeakoulut ovat käynnistäneet koulutuksen uudistamisen yhdessä. Erityisenä tavoitteena on ollut koulutusprosessien yhdenmukaistaminen siten, että opiskelijoille luodaan entistä paremmat mahdollisuudet täydentää opintojaan toisen jäsenkorkeakoulun tarjonnasta. Uudistus avaa entistä paremmin FUASin koko opintotarjonnan opiskelijoiden käyttöön. Koulutusvastuu-uudistuksessa koulutusohjelmapohjaisen järjestelmän sijalle luodaan osaamispohjainen moduulirakenne. Uusi rakenne muodostuu kullekin tutkinnolle pakollisista moduuleista ja opiskelijalle valinnaisista osaamista täydentävistä tai syventävistä moduuleista. Uusi rakenne myös lisää koulutuksen joustavuutta ja antaa mahdollisuuden reagoida entistä nopeammin työelämän tarpeisiin. Koulutuksen uusiutuminen nopeutuu, kun kokonaisen koulutusohjelman uudistamisen sijaan voidaan muuttaa yksittäisiä moduuleja. Uuden rakenteen keskeisenä haasteena on oikeanlaisen osaamistarpeen tunnistaminen. Tässä työssä jäsenkorkeakoulujen on entisestään parannettava yhteistyötä työelämän kanssa. Yhteistyölle hyvän perustan antaa FUASin strateginen valinta, jossa liittouma profiloituu koulutuksessa työelämäläheisten ja TKI-toimintaan integroituvien pedagogisten ratkaisujen kansainvälisenä edelläkävijänä. Tämä tuo oppimisen lähelle aitoa työelämää ja keskelle sen kehittämishaasteita. Juuri nyt iloitsemme siitä, että FUASkesäopinnot ovat tuottaneet aika joukon opintosuorituksia. Uudistuksen jälkeen uskon, että voimme iloita myös siitä, että uuden järjestelmän osaamismoduulimme keräävät opiskelijoita laajasti kaikista FUAS-jäsenkorkeakouluista ja luovat ainutlaatuisen hyvän perustan oppia toinen toisiltamme. Samalla opiskelijoillamme on laaja, jäsenkorkeakoulujen paras osaaminen saatavilla ja entistä parempi oppimisympäristö hankkia ajanmukaista osaamista. Maarit Fränti rehtori, toimitusjohtaja Laurea-ammattikorkeakoulu» Kansainvälisellä yhteistyöllä kehitetään FUASin toiminnan laadunhallintaa, jotain sinistä, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain vanhaa, kertoo kehittämispäällikkö Jaana Ignatius 4» VILLE SALMINEN «Yhteistyö mahdollistaa työnjaon, jossa hyödynnetään parhaan taitoja koko liittouman hyväksi, sanoo liittoumahallituksen uusi jäsen Tarja Filatov 2» Pääkirjoitus 4» Liittoumahallituksen uudet jäsenet korostavat yhteistyön tuomia etuja 6» Toiminnanjohtaja: Askel tuntuu kevyeltä hyvässä porukassa kun mennään 8» Uudet FUAS-toimijat esittelyssä 13» Yhdessä tutkimuseettisten kysymysten äärellä 14» Research Review highlights the strengths of collaboration 15» Kansainvälisen yhteistyön siivin kohti parempaa toiminnan laatua 15 FUAS-lehti on FUAS-liittouman yhteinen sidosryhmälehti. JULKAISIJA Hämeen ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu TOIMITUS Aino-Maria Pokela Toimitussihteeri Aino-Maria Pokela, Graafinen suunnittelu ja taitto Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Sanna Henttonen Kannen kuva Ville Salminen PAINOSMÄÄRÄ 900 kpl PAINO M&P Paino Oy ISSN ISSN-L

3 4 5 Koonti FUAS-toimitus Tarja Filatov HAMK Kari Salmi LAMK Petri Graeffe Laurea Liittoumahallituksen uudet jäsenet korostavat yhteistyön tuomia etuja FUAS-liittouman uusi liittoumahallitus on aloittanut toimikautensa kesäkuussa Liittoumahallitukseen kuuluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien edustajat Tarja Filatov (HAMK), Petri Graeffe (Laurea), Heikki Heinimäki (Laurea), Sari Rautio (HAMK), Kari Salmi (PHKK) ja Martti Tokola (PHKK), ammattikorkeakoulujen rehtorit Maarit Fränti (Laurea), Outi Kallioinen (Lamk) ja Pertti Puusaari (HAMK), henkilöstön edustaja Leenakaija Lehto (HAMK) sekä opiskelijoiden edustaja Eero Leinonen (LAMKO). Liittoumahallituksen puheenjohtajana toimii Heikki Heinimäki ja sihteerinä FUAS-liittouman toiminnanjohtaja Leena Treuthardt. 1. Mitä vahvuuksia näette FUASliittoumassa? 2. Mitä tuotte FUASiin? Kaikki ovat jossain parempia kuin toiset. Yhteistyö mahdollistaa työnjaon, jossa hyödynnetään parhaan taitoja koko liittouman hyväksi. Voidaan purkaa päällekkäisiä töitä, saada taloudellista tehokkuutta ja parempia palveluja opiskelijoille. Tämä edellyttää, että yhteistyön ja vetovastuunpiirissä olevia asioita ei tehdä päällekkäin kaikissa organisaatioissa. Jos kysymys koskee henkilökohtaisesti minua, niin uskon, että kansanedustaja- ja ministerikokemuksestani on hyötyä. Lisäksi uskallan väittää olevani vahva työelämäasiantuntija. Minulla on suora yhteys opetusministeriin eikä sekään liene haitaksi tässä muutosvaiheessa. Toivottavasti myös luottamusta suoraan, avoimeen ja hyvään yhteistyöhön. FUAS-liittouma mahdollistaa kunkin osapuolen omaavien hyvien käytänteiden ja osaamisen saamisen myös toisten käyttöön. Se poistaa päällekkäisyyksiä ja edistää myös yhteistä edunvalvontaa. Myös opiskelijoille ja opettajavoimien käytölle se avaa uusia mahdollisuuksia. Uskon, että taustani ja kokemukseni auttavat toimimaan FUASliittoumassa myönteisesti. FUAS-liittouman yhteistyösopimus Leuvenin yliopiston kanssa on merkittävä, yksi maailman johtavista yliopistoista on kiinnostunut yhteistyöstä liittoumamme kanssa, tätä kannattaa korostaa ja hyödyntää. Liittoumassa on kolme laadukasta ammattikorkeakoulua, jotka voivat oppia paljon toisiltaan. Kesäopinnot ovat erinomainen käytännön hyöty opiskelijoille. Muitakin konkreettisia etuja tulee saada pian aikaan. Laurean edustajana tuon ainakin Laurean näkemystä ja osaamista. Taustani puolesta toivon voivani edistää FUAS-liittoumassa yrittäjyyttä, jossa Laurea on profiloitunut jo vahvasti. 3. Minkälaisena näette liittoumahallituksen tehtävän? Rooli hahmottuu varmaankin itselleni matkan vartella. Mutta ilman, että olen yhteenkään kokoukseen vielä osallistunut sanoisin, että se johtaa ja koordinoi yhteistyötä, linjaa sen syvyyttä omistajien antamalla mandaatilla ja sisältöä. Liittoumahallituksen on syytä pitää strategialuonteinen kokous, jossa raamitetaan oma liittoumahallituksen oma rooli ja suunta johon yhteistyössä kuljetaan. Liittoumahallitus päättää liittoumasopimuksen pohjalta tavoitteista sekä johtaa ja tukee niiden toteutumista. Olen tässä tehtävässä uusi, mutta varmasti työssä päästään hyvään ja hyvähenkiseen vauhtiin. Liittoumahallituksen tärkein tehtävä on varmistaa, että yhteistyöstä syntyy konkreettista hyötyä opiskelijoille ja kaikille kolmelle ammattikorkeakoululle organisaatioina. Tuetaan yhteistyötä samalla, kun edellytetään yhteistä vahvaa eteenpäinmenoa.

4 6 7 Leena Treuthardt toivoo henkilöstön ja opiskelijoiden olevan ylpeitä fuasilaisuudesta ja hyödyntävän työssään luovasti sen suomia mahdollisuuksia. Leena Treuthardt, olet toiminut FUAS-liittouman toiminnanjohtajana vuoden 2013 alusta. Urheilulliselle ihmiselle urheilukysymys: Miltä nyt tuntuu? Kiitos hyvältä tuntuu! FUAS-liittouman vahvuuksia ovat sen kolme valtakunnallisesti vaikuttavaa korkeakoulua, suuri osaamispääoma, sijoittuminen laajalle metropolialueelle sekä FUASin ensimmäistä strategiakautta riittävän hyvin palveleva strategia. Ne ovat tekijöitä, jotka luovat hyvän peruskunnon liittoumalle. FUAS-joukkue on alkuvuoden aikana lähtenyt hienosti juoksemaan entistä yhtenäisempänä. Nyt täytyy vain huolehtia, että kaikki pysyvät mukana ja vielä hyvällä mielellä eikä kukaan eksy matkasta eli strategian viitoittamalta reitiltä. Tämän myötä saamme myös lisättyä juoksuvauhtia. Valtakunnallinen, miksei kansainvälinenkin palkintopallisija on tähtäimessä. Askel tuntuu kevyeltä hyvässä porukassa kun mennään. Mitä uutta FUASissa on Haastattelu Aino-Maria Pokela Kuva Aino-Maria Pokela Askel tuntuu kevyeltä hyvässä porukassa kun mennään Tulevaisuuden FUAS on vahva valtakunnallinen, kansainvälisesti tunnettu ja hyvämaineinen korkeakoululiittouma, jonka tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perustana on taitava verkottuminen ja yhteistyö paitsi liittouman sisällä että sidosryhmien kanssa. Toiminnanjohtaja Leena Treuthardt uskoo yhteistyön voimaan. tapahtunut kevään aikana? FUAS-liittoumaan on vuoden alusta perustettu kuusi yhteistä toimintoa: liittoumahallinto, laatu- ja tietotuotantopalvelut, viestintä, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri, virtuaalikampus sekä koulutuksen kansainvälistymistä ja vientiä edistävä Global Activities -toiminto. Yhteiset toiminnot kokoavat yhteen jäsenkorkeakoulujen erilliset toiminnot. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että FUASin liittoumahallinnon johtaminen ja kehittäminen sekä laatu- ja tietotuotannon palvelut on annettu Laurean vastuulle. HAMK vastaa kokonaisarkkitehtuurin ja virtuaalikampuksen rakentamisesta. LAMK puolestaan huolehtii FUAS-viestinnästä ja Global Activities -toiminnosta. Yhteiset toiminnot merkitsevät työnjakoa, jossa hyödynnetään ammattikorkeakoulujen paras osaaminen ja sovelletaan parhaita käytäntöjä. Tärkeänä tavoitteena on myös parantaa toiminnan kustannustehokkuutta ja laatua. Alkuvuodesta on satsattu erityisesti siihen, että yhteiset toiminnot alkavat kehittyä ja niissä saadaan konkreettisia tuloksia aikaan. Keskeinen edellytys tälle on ollut, että kaikkiin yhteisiin toimintoihin on rekrytoitu kehittämispäälliköt. Laatu- ja tietotuotantopalvelujen kehittämispäällikkönä on aloittanut Jaana Ignatius, viestinnän kehittämispäällikkönä Aino-Maria Pokela, tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämispäällikkönä Jarno Naukkarinen ja virtuaalikampuksen kehittämispäällikkönä Harri Kuusela. Global Activities -toimintojen kehittämisestä on toukokuun alusta lähtien vastannut Timo Ahonen. Yhteisten toimintojen kehittämispäällikköjen lisäksi uusia fuasilaisia ovat Aija Töytäri ja Ulla Kotonen. Aija vastaa Koulutuksen strategisen ohjausryhmän kehittämispäällikkönä FUAS-liittouman koulutuskokonaisuuden kehittämisestä. Ullan vastuulla on puolestaan FUASin TKI-toimintojen kehittäminen TKI-strategisen ohjausryhmän kehittämispäällikkönä. Uudet kehittämispäälliköt on esitelty sivuilla FUAS-liittoumassa työskentelevät Eeva Lassila ja erityisasiantuntija Antti Kauppi. Eeva toimii FUASliittoumahallinnon suunnittelijan tehtävässä, mutta osallistuu myös laatu- ja tietotuotannon, viestinnän ja FUAS-pedagogiikan kehittämisen tehtäviin. Antin vastuulla on laatia selvitys FUASin yhteisistä palveluista. Hän jatkaa myös kansainvälistä sidosryhmäyhteistyötä. Kevään aikana valmistui FUASstrategian toteuttamisohjelma, jossa strategiset ohjausryhmät ja yhteiset toiminnot määrittelivät toimintansa keskeisimmät kehittämiskohteet ja niitä vastaavat toimenpiteet vuodelle Vuotta 2014 koskeva toiminnan ja talouden suunnittelu käynnistyy syksyllä. Vuosittain laadittava FUASin strategian toteuttamisohjelma on osa kevään aikana luotua toiminnan ja talouden ohjausjärjestelmää, joka systematisoi FUAS-työn sekä sen omissa toimielimissä että jäsenkorkeakouluissa. Mitä on FUASissa edessä syksyllä? Syksyllä on tärkeää saada aikaan ennen kaikkea opiskelijoita ja opettajia hyödyttäviä konkreettisia tuloksia sekä koulutuksen, TKI-toiminnan että kaikkien yhteisten toimintojen aloilla. Tämän rinnalla yhtä tärkeää on, että FUAStietoisuus lisääntyy kaikissa jäsenkorkeakouluissa sekä henkilöstön että opiskelijoiden keskuudessa. FUAS-strategia ja FUASin toiminta on tuttua rajoitetulle joukolle toimijoita. Se ei kuitenkaan ole sitä läpäisevästi kolmen korkeakoulun koko henkilöstön ja opiskelijoiden keskuudessa kuten pitäisi. Suunnitteilla onkin toteuttaa loppuvuodesta useita FUAS-tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia kaikissa korkeakouluissa. Syksyllä jatkuu myös yhteistyö kansainvälisten strategisten kumppaniemme, erityisesti belgialaisen KU Leuvenin kanssa. Minkälaisena näet FUASin tulevaisuudessa? Tulevaisuuden FUAS on vahva valtakunnallinen, kansainvälisesti tunnettu ja hyvämaineinen korkeakoululiittouma, jonka tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden perustana on taitava verkottuminen ja yhteistyö paitsi liittouman sisällä että sidosryhmien kanssa. FUASin sisäisenä haasteena on yhteisen uudenlaisen verkostomaisen toiminta- ja johtamiskulttuurin omaksuminen. Yhteistyö- ja viestintätaitojen merkitys korostuu, kun työtä tehdään enenevästi yli korkeakouluja sektorirajojen. Monialaisuus ja läpäisevät teemat haastavat perinteisiä raja-aitoja. Toisena haasteena näen kansainvälisen TKI-rahoituksen kasvattamisen kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä lisäämällä ja tiivistämällä kapealla kärjellä eli niillä osa-alueilla, joilla olemme kaikkein parhaita ja osaavimpia. FUAS-liittouma toteuttaa strategiaansa vahvistamalla asemaansa valitsemiensa painoalojen kansallisena osaajana. FUASin koulutuksen ja TKI-toiminnan kehittäminen perustuu valituille painoaloille. Kullakin painoalalla toimii kaksi ryhmää, jotka edistävät sekä TKI- että koulutustoimintaa oman painoalansa osalta. Tämä työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Näen kuitenkin tärkeänä, että FUAS-liittouman sisällä tarkastellaan huolella, mitkä ovat ns. painoalojemme painoalat. FUASin painoaloilta ja vahvuuksistamme tulisi suodattaa vielä entistäkin tiheämmällä seulalla ne kaikista syvimmät osaamisalueet, joiden pohjalta saisimme aikaan vahvoja alliansseja ja yhteishankkeita sellaisten strategisten kumppanien; tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa, joilla on hyvä maine ja jotka voivat aidosti hyötyä osaamisestamme. Painoaloja kehittämällä ja niitä luovasti yhdistämällä FUAS-liittoumalla on edellytykset vastata myös globaaleihin suuriin haasteisiin, jotka ovat tutkimus- ja innovaatiotoiminnan puhumossa keskeisessä asemassa sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tämä vaatii kuitenkin investointeja uusiin avauksiin, riskinottoa ja kykyä nähdä valppaasti tulevaisuuteen. FUASissa työskentelemisessä on omat haasteensa, mistä saat eniten innostusta työhösi? Minulle suurin innostuksen lähde ovat ihmiset ja työ heidän kanssaan. On mahtavaa saada yhdessä aikaan konkreettisia tuloksia ja ratkaisuja ongelmiin. En voi kieltää, ettenkö olisi iloinen myös niistä askelista, joilla FUASin hallintoa on saatu kehitettyä yksinkertaisempaan ja selkeämpään suuntaan. Odotan myös, että vuoden 2014 aikana pääsen aloittelemaan vuonna 2016 voimaantulevan strategian valmisteluprosessia. Näen, että strategiaa tulee kehittää huomioimaan EU-taso ja globaalit vaatimukset entistä enemmän. Voidaksemme toimia tuloksellisesti ja vaikuttavasti lokaalisti meidän on tunnettava ja osattava ottaa haltuun globaali taso. Uudessa strategiassa tulee myös hyödyntää ennakointityön mahdollisuudet - toivottavasti yhteistyössä muiden merkittävien valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Mikä on sinun tärkein sanomasi sidosryhmille? Tärkein viestini sekä sidosryhmille, henkilöstölle että opiskelijoille on, että FUAS on nuori, vielä alkutaipaleellaan oleva ja vasta vauhtiin pääsevä liittoumakorkeakoulu, mutta sillä on voimakas potentiaali ja alati kasvava rooli Helsingin laajan metropolialueen innovaatiojärjestelmän rakenteiden uudistajana, korkeatasoisten ammattilaisten ja osaajien kouluttajana sekä alueen kestävän hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn vahvistajana. Henkilöstölle ja opiskelijoille haluan sanoa, että olkaa ylpeitä fuasilaisuudesta ja hyödyntäkää työssänne luovasti sen suomia mahdollisuuksia.

5 8 9 Uudet FUAS-toimijat esittelyssä Koonti FUAS-toimitus AINO-MARIA POKELA AINO-MARIA POKELA Sandra Palm Timo Ahonen Global Activities Vuonna 1989 minulla oli viikko aikaa miettiä, haluanko hakea ensimmäisten joukossa Helsingin yliopistossa juuri avautuneita opiskelijavaihtopaikkoja Edinburghin yliopistossa. Uunituore kahdenvälinen sopimus, jonka perusteella Helsingistä lähtisi 10 opiskelijaa vuodeksi Skotlantiin. Päätin haluta. Siitä lähtien olen ollut tekemisissä kansainvälisen korkeakoulutuksen kanssa. Olen tehnyt ja kehittänyt kv. opiskelijaneuvontaa, vaihto-ohjelmia, strategioita, hallintoa, hanketoimintaa, sopimuksia, verkostoitumista you name it. FUASissa teen nyt ensisijaisesti vielä yhtä korkeakoulutuksen kv. toiminnan osa-aluetta, joka ei ole ollut aikaisemmin minulle tuttu: osaamisen vienti. FUASissa annettava ammatillinen korkeakoulutus yhdistettynä läheiseen yhteistyöhön yritysten ja organisaatioiden kanssa Suomessa on sellaista, josta monissa muissa maissa ollaan hyvin kiinnostuneita myös kunnon korvausta vastaan. Toukokuussa LAMK yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa koulutti lääkäreitä ja sairaanhoitajia Kazakstanin pääkaupungista Astanasta. Kahden viikon mittaiset kurssit pidettiin Lahdessa ja Jyväskylässä. Aiemmin huhtikuussa Astanan, FUASin ja JAMKin välille solmittiin yhteistyösopimus. Sopimuksen ja yhteistyön tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja terveydenhuoltohenkilökunnan osaamista Kazakstaniin. Sopimus avaa mahdollisuudet pitkäkestoiselle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. FUASin tavoitteena on sopia sopimukseen perustuva laaja, monivuotinen ja -tasoinen toteuttamisohjelma partnereiden kesken. Muita yhteyksiä ja avauksia osaamisen vientiin on viime aikoina tehty myös Brasiliaan, Peruun, Etelä-Afrikkaan, Intiaan, Englantiin, Kiinaan, Singaporeen ja Malesiaan. Heti syksyn aluksi odotamme vieraita meille muun muassa Arabiemiirikuntien liitosta. Lähiaikojen keskeisimpinä toimina FUAS-tasolla ovat brändin vahvistaminen osaamisen viennissä, viestinnän ja markkinoinnin edistäminen, ja olemassa olevan osaamisen tuotteistaminen. Jaana Ignatius Laatu- ja tietotuotanto Olen Jaana Ignatius ja olen toiminut FUASissa laatu- ja tietotuotannon kehittämispäällikkönä helmikuusta 2013 lähtien. Ennen kehittämispäällikön tehtäviä toimin laatupäällikkönä Laurea-ammattikorkeakoulussa, jossa vastasin Laurean laatujärjestelmän kehittämisestä ja sen mukaisen laadunhallinnan toteuttamisesta sekä laatujärjestelmän auditointiin valmistautumisesta. Työtehtäviini on kuulunut jo noin neljän vuoden ajan myös FUAS-liittouman laadunhallinnan kehittäminen yhdessä Hämeen ja Lahden ammattikorkeakoulujen laatuvastaavien kanssa. Aktiivisen ryhmätyön tuloksena olemme luoneet hyvät lähtökohdat fuasilaisen laatutoiminnan edelleen kehittämiseksi. Tehtäväni FUASin laatu- ja tietotuotannon kehittämispäällikkönä on integroida laadunhallinta osaksi FUAS-liittouman toimintaa ja näin edistää liittouman toiminnanohjausjärjestelmän kehittämistä. Fuasilainen laadunhallinta pohjaa jatkuvan kehittämisen kehään, jonka mukaisesti määritetään yhteiset toiminnan suunnittelun (Plan), toteuttamisen (Do), seurannan ja arvioinnin (Check) sekä kehittämisen (Act) elementit. Näitä yhteisiä elementtejä toteutetaan FUAS-liittouman ammattikorkeakoulujen omia toimintakulttuureja toteuttavien laatujärjestelmien kautta. Tavoitteena on kehittää yhteisen tekemisen kulttuuria, jossa toiminnan laadun arviointi ja kehittäminen on osa arjen toimintaa. Avoin kommunikointi, osallistuminen ja vuorovaikutus (top-down ja bottom-up) ovat menestyksekkään fuasilaisen laadunhallinnan lähtökohtia. FUAS-liittouman rakenne ja verkostoitunut toimintamalli mahdollistavat laatulonkeroiden ulottamisen kaikkeen toimintaan. Fuasilaisen toiminnanohjausjärjestelmän ja sen mukaisen laadunhallinnan toteutuminen jäsenkorkeakoulujen toiminnassa. on tärkeää Korkeakoulujen arviointineuvosto auditoi kansainvälisesti vuonna Yhteiseen auditointiin valmistautuminen ja siihen osallistuminen edistävät FUAS-yhteistyölle asetettujen strategisten tavoitteiden toteutumisen ja luovat näin vahvan pohjan fuasilaisen jatkuvan kehittämisen kulttuurin toteuttamiselle. Harri Kuusela Virtuaalikampus Usein esittelen itseni umpihumanistiksi joka on eksynyt tietotekniikan puolelle. Määrittely sopii mielestäni hyvin myös FUAS-konseptiin; toimenkuvani keskiössä on pedagogisten ja toiminnallisten vaatimusten eteenpäin vieminen tietotekniikan avulla. Näen FUASin Virtuaalikampuksen tavoitteena kokonaisvaltaisen oppimisympäristön, jonka eri ulottuvuudet fyysinen, sosiaalinen, virtuaalinen sulautuvat saumattomasti yhteen. Koen tämän mielenkiintoiseksi ja haastavaksi, koska usein yhtälöä lähdetään ratkaisemaan sektoreittain ja teknologialähtöisesti. Tulin FUAS-liittoumaan Lahden ammattikorkeakoulusta, jossa toimin verkkoopetuksen kehittämisessä. Sitä ennen työskentelin sekä yliopistosektorilla että yksityisellä puolella. Syksyn keskeinen tavoite on liittää Virtuaalikampus osaksi FUAS-kehittämiskokonaisuutta siten, että eri kehittämissektoreiden päämäärät ovat samassa linjassa ja tähtäävät samoihin lopputuloksiin. Konkreettinen työkalu tähän on Virtuaalikampuksen toimintasuunnitelma. Se ulottuu vuoteen 2015, ja on jo pitkälle hahmottunut, mutta vaatii vielä hienosäätöä ja nimenomaan synkronointia muiden yhteisten FUAS-toimintojen kanssa. Keskeisiä elementtejä Virtuaalikampuskonseptissa ovat opiskelijan arkisten e-palveluiden kehittäminen, oppimisympäristöajattelu, avointen oppimisresurssien hyödyntäminen, yhteisesti tuotetut ja jaetut sisällöt, mobiilipalvelut, olemassa olevan osaamisen jakaminen sekä sopivassa suhteessa keskitetyt ja hajautetut yhteiset tuki- ja kehittämispalvelut. Oma toiveeni on, että parin vuoden kuluttua ymmärrämme oppimis- ja toimintaympäristömme niin, että emme enää erikseen puhu virtuaalisuudesta. Näin ollen hyvä tavoite olisi häivyttää Virtuaalikampuksen etuliite ja puhua yksinkertaisesti mutta kattavasti modernista ja kokonaisvaltaisesta oppimis- ja kehittämisympäristöstä, FUAS-kampuksesta.»

6 10 11 Reima Kallinen Timo Ahonen Aino-Maria Pokela Aino-Maria Pokela Jarno Naukkarinen Kokonaisarkkitehtuuri Aloitin HAMKissa huhtikuun alussa FUAS-kokonaisarkkitehtina ja tätä ennen toimin Diakonia-ammattikorkeakoulussa ydintiedonhallinnan asiantuntijana. Ennen Diakia tein pääosan työurastani Nokialla erilaisissa tietohallinnon tehtävissä. Ennen Nokiaa työskentelin opintojen ohessa TAMKin mikrotuessa, joten olen tavallaan palannut juurilleni ammattikorkeakoulumaailmaan. Tehtävänäni FUASissa on käynnistää, ohjata ja kehittää FUAS-tasoista kokonaisarkkitehtuuritoimintaa. Tämä tarkoittaa FUASin strategisten tavoitteiden varmistamista niin toiminnan, prosessien, tiedon kuin tietojärjestelmien tasolla kokonaisarkkitehtuurimallin mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurin (KA) kehittämisen pohjana on korkeakoulujen yhteinen Kartturi-malli, jota myös FUASin kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä käytetään. Kokonaisarkkitehtuurityö ollaan organisoimassa siten, että FUASille on muodostettu yhteinen KA-työryhmä, jonka tehtävänä on käynnistää kohde- ja viitearkkitehtuurien kuvaamisprojektit, käsitellä FUAS-tason KA-linjaukset ja -periaatteet sekä kehittää KA-toimintatapoja. Osana toimintatapojen kehittämisstä FUASille tehdään yhteinen KA-hallintamalli. FUASin meneillään ja suunnitteilla olevat hankkeet on yhdistetty yhteiseen kehittämissalkkuun, jotta saadaan kokonaiskuva juuri nyt FUASin projekteista ja projekti-ideoista. Yhteisen salkun avulla voidaan tunnistaa ja priorisoida mahdolliset yhteiset tarpeet ja samalla vältetään päällekkäisyyksien muodostumista, parannetaan FUAS-AMKien kilpailukykyä ja toteutetaan FUAS strategiaa. Keskeistä on kehittää opiskelumahdollisuuksia FUAS-tasoisesti. Kehittämissalkun ja koko kokonaisarkkitehtuurin tarkoituksena ei ole keskittyä vain tietojärjestelmien kehittämiseen vaan myös koko toiminnan parantamiseen. Olen edellisissä tehtävissäni huomannut, että tietojärjestelmien kehittämisessä ollaan usein turhan järjestelmäkeskeisiä, minkä takia olisi hyvä saada käännettyä organisaation ajatusmaailmaa siten, että toiminnan tarpeet tulevat kehitystyön keskiöön. Haluan osaltani olla varmistamassa, että yhdessä sovitut periaatteet, strategiset linjaukset ja toiminnat tarpeet saadaan kokonaisarkkitehtuurin kautta tärkeimmäksi ohjaavaksi tekijäksi organisaation toiminnassa. Aino-Maria Pokela Viestintä Aloitin keväällä uudessa työssäni FUASliittouman viestinnän ja markkinoinnin kehittämispäällikkönä. Tätä ennen työskentelin kuusi vuotta LAMKissa. Taustani on erityisesti sidosryhmä- ja tapahtumamarkkinoinnissa. Minulla onkin vahva kokemus erilaisista markkinoinnin ja viestinnän tehtävistä. Tehtävänäni kehittää yhteistyössä FUAS-toimijoiden kanssa kolmen ammattikorkeakoulun FUAS-tason yhteistä sisäistä ja ulkoista viestintää. Vastaan myös sähköisen viestinnän sisällöntuotannosta ja kehittämisestä sekä sidosryhmäviestinnästä ja tapahtumien järjestämisestä. Tärkeimpänä viestinnän tehtävänä näen FUAS-arjen avaamisen. Viestinnässä tapahtuu syksyllä paljon. FUASin www-sivuja aletaan uudistaa, käyttöön otetaan uutiskirje ja sisäisen viestinnän tukemiseksi extranetin käyttöä helpotetaan armottomalla siivousoperaatiolla. Sekin on sitä FUAS-arkea. Suunnittelija Eeva Lassila Olen Eeva Lassila ja toimin FUAS-liittoumassa suunnittelijana. Olen työskennellyt FUAS-tehtävissä jo loppukesästä 2010 alkaen, päätoimisesti vuoden 2013 alusta. Aikaisemmin olen työskennellyt Laureassa koulutuksen kehittämisen parissa, lehtorina ja tutkimusassistenttina. Koulutukseltani olen kasvatustieteilijä Lapin yliopistosta. FUASin suunnittelijana työskentelen yhteistyössä FUAS-liittouman toiminnanjohtajan kanssa varmistaen FUAS-liittouman strategian toteutumisen. Tehtäväni liittyvät mm. viestintään, laatuun ja koulutuksen kehittämiseen. Työpisteeni sijaitsee Laureaammattikorkeakoulun Tikkurilan yksikössä. Ulla Kotonen Tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoiminta (TKI) Olen KTT Ulla Kotonen ja aloitin TKIkehittämispäällikönä Tätä ennen työskentelin Lahden ammattikorkeakoulun Liiketalouden alalla yliopettajana. TKIkehittämispäällikön tehtävänä on tukea TKI strategisen ohjausryhmän toimintaa, vastata kehittämistoimenpiteiden ja esitysten valmistelusta, toimia projektipäällikkönä TKI-kehittämishankkeissa sekä varmistaa, että rehtorikollegiossa ja liittoumahallituksessa tehdyt TKI-toimintaa koskevat päätökset ja toimeksiannot etenevät. Käytännön kokemusta FUAS TKI-yhteistyöstä minulle on kertynyt mm. ESLogC projektista. Omat tutkimusintressini liittyvät yhteiskuntavastuuraportointiin. Tätä aihepiiriä käsittelin myös kokoomateoksessa Socially Responsible and Sustainable Business around the Globe (Westover, 2013) julkaistu artikkeli Third-Party Assurance Practices of Corporate Social Responsibility Reporting: Experiences from Large Finnish Listed Companies. FUASin TKI-toiminnan strateginen ohjausryhmä määritteli keväällä neljä TKItoiminnan kehittämisen painopistettä vuodelle Ensimmäisenä kehittämisen painopisteenä on uusien kansainvälisten TKI-hankkiden käynnistäminen ja ulkoisen kilpaillun TKI-rahoituksen kasvattaminen. Tässä keskeinen rooli on TKI-painoalaryhmillä, joilta kultakin odotetaan vähintään neljää hanke-esitystä kuluvan vuoden aikana. Toisena kehittämiskohteena on kansainvälisen TKI-hanketoiminnan edellytysten kehittäminen ja TKI-toiminnan laadun varmistaminen. Tässä keskeisimpänä toimenpiteenä on kansainvälinen Research Review. TKI-toiminnan laadun varmistamiseen liittyy oleellisesti myös käynnissä oleva FUAS-laatujärjestelmän kehittäminen ja siihen liittyvä FUAS TKI-toiminnan prosessien kuvaaminen. Kolmantena kehittämisen painopisteenä on kansainvälisen TKI-toiminnan edellyttämien TKI-tukipalvelutarpeiden ja -rakenteen kartoittaminen. Tavoitteena on kuvata FUAS-jäsenkorkeakoulujen tarjoamat TKI-tukipalvelut, benchmarkata niitä muiden liittouma-korkeakoulujen TKIpalveluihin ja arvioida TKI-tukipalvelujen kehittämistarvetta. Neljäntenä kehittämiskohteena on TKI-toiminnan osaamisen, läpinäkyvyyden ja viestinnän kehittäminen. Näissä toimenpiteinä ovat mm. AMK-kohtaisten TKI-toiminnan koulutusten avaaminen FUAS-tasoisiksi, Voice of FUAS - ja FUAS TKI-toiminta tutuksi -tilaisuuksien järjestäminen, käynnistyvien hankkeiden kick-off -tilaisuuksien kehittäminen, FUASin TKI-toimijoiden osaamisen näkyväksi tekeminen ja nettisivujen sisällön kehittäminen.»

7 12 13 Aino-Maria Pokela Teksti Ismo Vuorinen ja Mervi Friman kuvitus Sanna Henttonen Yhdessä tutkimuseettisten kysymysten äärellä FUAS-liittouman toiminnassa on olennaista jakaa jäsenammattikorkeakoulujen hyviä käytänteitä sekä myös soveltuvin osin yhdenmukaistaa käytännön toimintatapoja. Helmikuussa 2012 perustettu FUASin TKI-toiminnan eettinen toimikunta on esimerkki tästä toiminnasta. Aija Töytäri Koulutusvastuut (KoSO) Olen Aija Töytäri, pitkän linjan ammattikorkeakoululainen. Olen toiminut useassa eri ammattikorkeakoulussa, joten monenlaiset yhteisöt ovat tulleet tutuiksi. Toimintani valtakunnallisten kehittämisverkostojen johtamistehtävissä on antanut helikopteriperspektiiviä korkeakoulujen kehittämiseen. Osaamisen kehittämistä pohdin päivittäin, sekä työssä että väitöskirjaharrastuksen parissa. Toimin FUASin Koulutusvastuut-osaalueen kehittämispäällikkönä. Suurimpina haasteina ovat yhteisen, ympärivuotisen, monimuotoisen koulutustarjonnan sekä osaamisen kehittäminen. Kehittämistyö sopii minulle erityisen hyvin, koska siinä saa koko ajan uusia alkuja. Aivan kuten golfissa, aina uusi haaste uuden väylän myötä edessä. Hyötynä on se, että muutoksen sieto lisääntyy, mikä taas on kova juttu nykyajassa. Näillä mennään! Koulutusvastuut-osa-alueen (KoSO) toiminnan painopisteenä vuonna 2013 on yhteisen, laadukkaan, ympärivuotisen FUAS-koulutustarjonnan rakentaminen koulutuksen eri toteuttamismuodoissa. Tavoitteena on opiskelijoiden opintojen eteneminen joustavasti, ajasta ja paikasta riippumatta, sekä valmistumisen edistäminen. KoSO kehittää koulutustarjontaa neljän painopistealueen näkökulmasta ja niiden työryhmien toiminnan kautta. Toisena painopisteenä on FUAS -pedagogiikan kehittäminen kohti monimuotoista opettajuutta/ toimijuutta ja laadukkaampaa toteutusta. Tavoitteena siinä on osaamisen kehittämiskonseptin laatiminen ja toteutus laajan osaamisen turvin. Kehittämistyöhön pyritään myös liittämään tutkimusta. KoSO:n toiminnassa yhdistyy kaikkien FUAS-osa-alueiden toiminta. Virtuaalikampuksen kehittäminen on osa KoSO:n tavoitteita. Tavoitteena on myös TKI:n ja opetuksen integroitumisen edistäminen mm. painoalatyöskentelyä yhdistämällä. Yhtä lailla koulutusvastuutyön kehittämiseen liitetään laatutyö, viestintä ja kokonaisarkkitehtuuri. Toiminnanjohtajan vetämä FUAS kehittämispäälliköiden yhteistyöryhmä toimii erinomaisena tukena KoSO:n kehittämistyössä. Työelämälähtöisen tutkimustoiminnan haasteet Tutkimus- ja kehittämistyön vahva integroituminen ammattikorkeakoulutukseen tuo mukanaan erilaiset työelämälähtöiset toimeksiannot ja projektit. Tämä johtaa edelleen siihen, että tutkimustyötä koskeva eettinen osaaminen liittyen mm. plagiointiin, piittaamattomuuteen tai tekijänoikeuskysymyksiin, nousee tärkeäksi osaksi henkilöstön työtä. Työelämäyhteistyötä toteutettaessa opetuksen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin tulee uusi sidosryhmä, joka voi toimia toimeksiantajan roolissa tai maksavana asiakkaana. Tämä edellyttää sopimuskäytänteiden tuntemusta sekä eri osapuolten vastuiden määrittelyn osaamista, jotta luottamus säilyy ja kasvaa puolin ja toisin. Tavoitteet ja kokoonpano TKI-toiminnan eettinen toimikunta aloitti toimintansa keväällä Vastaava toimikunta oli työskennellyt jo Laurea-ammattikorkeakoulussa, josta saatiin hyvä lähtökohta yhteisen toimikunnan kokoonpanosta ja toimintamallista. TKI-toimintaa ohjaavia ohjeita, lomakkeita ja sopimuspohjia puolestaan oli kaikilla jäsenammattikorkeakouluilla. Ne tarjoavat pohjat yhdenmukaiselle ohjeistukselle koko liittoumaa varten. Tärkeimmäksi tehtäväksi määriteltiin kansallisen Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) linjausten mukaisesti tutkimusetiikan opetuksen edistäminen sekä yleinen tutkimuseettisen tietoisuuden lisääminen jäsenkorkeakouluissa. Toimikunnan tehtäväksi määriteltiin lisäksi lausuntojen antaminen FUAS-tason tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä ammattikorkeakoulujen omista hankkeista. Lausunnon tarve tulee joko rahoittajan tai tutkimusraportin julkaisijan puolelta tai tutkija/ tutkimusryhmä voi haluta sitä omaehtoisesti. Toimikunta on rajannut ensisijaiseksi kohderyhmäkseen kolmen jäsenammattikorkeakoulun opettajat ja TKI-henkilöstön. Tutkimusetiikkaan liittyvä koulutus ja oppimateriaalin tuottaminen ovat tämän johdosta työn tämän hetkisinä painopisteinä. Toimikunta on järjestänyt TKI-toiminnan etiikkaa käsittelevän seminaarin helmikuussa Seminaarissa käsiteltiin niin yleisiä TKI-toiminnan eettisiä kysymyksiä kuin erityisesti ammattikorkeakouluille ominaisen kehittämistoiminnan etiikkaa. TKI-toiminnan eettisessä toimikunnassa ovat edustettuina sekä jäsenkorkeakoulut että kaikki koulutusalat. Henkilöstön edustajien lisäksi toimikunnassa on opiskelijaedustaja kaikista korkeakouluista sekä juridiikan asiantuntija. Eettisen toimikunnan puheenjohtajana toimii kehittämispäällikkö Mervi Friman (HAMK) ja sihteerinä yliopettaja Pirjo Havukainen (Laurea). Oppimateriaalia valmistumassa Kesän 2013 aikana opiskelija Heini Hentilä (HAMK) on harjoittelutyönään valmistanut verkkomateriaalia opettajien ja TKI-henkilöstön käyttöön. Materiaali tulee sisältämään laajan tietopankin sekä julkaisuista että verkkolähteistä, miniluentoja ja asiantuntijahaastatteluja. Mukana on myös ajankohtaisia caseja. FUAS-ammattikorkeakoulujen monialainen koulutustarjonta edellyttää jatkuvaa aineiston päivitystä, johon haastammekin mukaan kaikki FUAS-toimijat. FUAS-toimijat löytävät TKI-eettisen toimikunnan jäsenet ja yhteystiedot löytyvät FUASin extranetistä. Kirjoittajat ovat FUAS-liittouman TKI-eettisen toimikunnan jäseniä. Ismo Vuorinen toimii HAMKissa yliopettajana ja Mervi Friman kehittämispäällikkönä.

8 14 Pictured from left to right evaluators Dr. Jordi Molas-Gallart, Dr. Jack Spaapen and Adj. Prof. Matti Lähdeniemi Research Review highlights the strengths of collaboration The aim of the Research Review is to give a clear and realistic picture of the RDI activities of FUAS by assessing the RDI activities of each member institution and to produce strategic evaluation data that will help develop the FUAS research, development and innovation activities. TeXT Ulla Kotonen PHOTO Eeva Lassila The FUAS strategy emphasises: a) international and practical RDI activities, b) aligning resources, innovation activities and practical development, c) close connection to EU-level research and development programmes in order to expand sources of funding, and d) participating in projects covering all stages of the innovation chain in a multidisciplinary way. The evaluation loos into RDI activities from the perspective of the four focus areas of FUAS: 1) Ensuring welfare, 2) Technological competence and entrepreneurship, 3) Societal security and integrity, and 4) Environment and energy efficiency. In addition to observing the focus areas, FUAS Research Review produces and assesses the information concerning the role of RDI activities in FUAS, the relation of RDI activities and education, the international aspects of the RDI activities, and the profitability, quality and influence of the RDI activities. Teksti Aino-Maria Pokela KUVA Sara Heikkilä Kansainvälisen yhteistyön siivin kohti parempaa toiminnan laatua Kansainvälisellä yhteistyöllä kehitettään FUASin toiminnan laadunhallintaa, jossa on jotain sinistä, jotain uutta, jotain lainattua ja jotain vanhaa. Kuvassa on FUASin ja KU Leuvenin laatutyöstä ja koulutuksen kehittämisestä vastaavia henkilöitä, jotka osallistuivat HAMKissa toukokuussa 2013 järjestettyyn benchmarking-päiviin. FUAS Research Review is an evaluation of the research, development and innovation activities (RDI) at FUAS - Federation of Universities of Applied Sciences. The Research Review is performed in order to get a clear picture of the current situation, to contextualise FUAS globally and to get momentum for future development. The external evaluation will guide FUAS in the continuous development of RDI activities and help FUAS to reach its strategic aims. This is the first time a Research Review was conducted. In the future, the Research Review will be an important part of quality assurance practices and will be organised once in a strategic period. The Reseach Review includes a self-evaluation and an audit by an international external audit board. The participants of the Reseach Review self-evaluation group included quality, RDI and management level personnel: Riitta Hakulinen, Helena Kautola, Antti Vettenranta, Tuija Hirvikoski, Ilkka Väänänen, Sara Heikkilä and Ulla Kotonen. The external Audit Board consisted of two international evaluators and one Finnish evaluator: Dr. Jack Spaapen from The Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences, Dr. Jordi Molas-Gallart from INGENIO (CSIC-UPV) and Adj. Prof. Matti Lähdeniemi from Satakunta UAS. The aim of the Research Review is to give a clear and realistic picture of the RDI activities of FUAS by assessing the RDI activities of each member institution and to produce strategic evaluation data that will help develop the FUAS RDI activities. According to the FUAS Strategy , the Research Review produces information of the chosen focus areas and ensures that the operation is competitive and multi-disciplinary. The RDI activities are evaluated in relation to the guidelines stated out in the strategy. The evaluation visit of the external Audit Board was arranged June 17 19, 2013 at Laurea, Tikkurila. The audit board assessed the possibilities and the pitfalls in developing a strong RDI function in the context of the emerging FUAS organisation. During the evaluation visit the audit board interviewed FUAS executive manager and development managers, presidents of FUAS UASs, chairs of FUAS RDI focus areas, RDI experts, as well as representatives of RDI services, funding institutions, external stakeholders and staff of FUAS projects. We were pleasantly surprised by the variation of activities in FUAS and by openness of all the people we talked to, said Dr. Jack Spaapen after the evaluation visit. The findings of self-evaluation and the results of external audit will direct the implementation of the FUAS strategy as well as definition of RDI development priorities and activities by FUAS RDI Strategic Steering Group. FUAS-liittouma ja belgialainen KU Leuven Association toteuttivat toukokuun lopulla benchmarking-projektinsa ensimmäisen vierailun. Osallistujien mukaan vierailun parasta antia olivat avoimet keskustelut ja workshoptyöskentely. Jaana Ignatius kertoo saaneensa vierailusta paljon ajatuksia ja oivalluksia laatu- ja tietotuotannon kehittämiseen. FUASin laatu- ja tietotuotannon tulee edistää osaltaan FUAS-toiminnanohjausjärjestelmän rakentamista ja kehittämistä. Fuasilaisen toiminnanohjausjärjestelmän tulee määrittää ne yhteiset laadunhallinnan jatkuvan kehittämisen kehän (Plan-Do-Check- Act) elementit, joita toteutetaan kunkin FUAS-amkien omiin toimintakulttuureihin sidottujen laatujärjestelmien kautta. Yhteisiä laadunhallinnan elementtejä on jo paljon olemassa ja esim. toimintaprosessien yhtenäistämistyötä tehdään jatkuvasti siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista ja se tuottaa lisäarvoa FUASille, Jaana summaa. Benchmarking-projekti jatkuu syksyllä vastavierailulla Leuveniin. Toisen vierailun tavoitteena on osallistujien tarkempi perehtyminen ensimmäisen vierailun perusteella valikoituihin hyviin käytänteisiin työryhmätyöskentelyn kautta sekä yhteistyön syventäminen. FUASin ja KU Leuvenin vuonna 2013 toteutettava yhteinen benchmarking-projekti on yksi tapa todentaa liittoumien välistä strategista kumppanuutta, syventää yhteistyötä ja jakaa korkea koulusektorin näkemyksiä kansainvälisesti. Benchmarking-projektin tarkoituksena on vahvistaa liittoumien laadunhallintaa kansainvälisesti sekä keskittyä case-kohtaisesti sosiaalialan oppimistavoitteiden ja niiden toteutumisen arvioinnin käsittelyyn. FUASin ja KU Leuven Associationin benchmarking-projekti rahoitetaan Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) arviointituella. Yhteistyökumppanit hakivat tukea syksyllä 2012 ja projekti oli yksi seitsemästä tukea saaneesta korkeakoulujen välisestä kansainvälisestä benchmarkinghankkeesta. Kaikki KKA:n tukea saaneet projektit esittelevät tuloksiaan KKA:n seminaarissa loppuvuodesta. KU Leuven Association on FUASliittouman ensimmäinen strateginen kumppani. K.U. Leuven Association Perustettu 2002 Liittoumaan kuuluvat K.U. Leuvenin yliopisto sekä flaaminkielisen alueen 12 ammattikorkeakoulua english_pages/ FUAS-LEHTI» 2/2013

9 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Lahden ammattikorkeakoulu, PL 214, Svinhufvudinkatu 6 G, Lahti. Osoitelähde: Lahden ammattikorkeakoulun osoitejärjestelmä. Osoitemuutokset: info@fuas.fi. Ville Salminen FUAS-liittouma Federation of Universities of Applied Sciences on Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laurea-ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Tiesitkö tämän FUAS-liittoumasta? Suomen laajin kesäopintotarjonta mahdollistaa päätoimisen opiskelun ympäri vuoden. Opiskelijat voivat valita opintoja koko FUAS-liittouman kesäopintotarjonnasta, siis myös muista kuin omasta ammattikorkeakoulustaan. Kesäopintojen avulla opiskelijat voivat edetä opinnoissaan nopeammin ja vauhdittaa valmistumista. FUAS-liittouma lisää valinnanvaraa myös lukuvuoden aikaisiin opintoihin. Opiskelija voi valita opintoja muista jäsenkorkeakouluista lukuvuoden aikana 30 opintopisteen verran. Kesän ja lukuvuoden aikana valittavissa oleva opintotarjonta laajenee jatkuvasti, ja opintoja tarjotaan myös virtuaaliopintoina sekä vieraskielisinä toteutuksina. Vahva panostus kansainvälisyyteen on liittoumalle keskeistä. Yhteistyökorkeakouluja ja -yliopistoja on yhteensä yli 500. Tämä luo laajat ja laadukkaat liikkuvuusmahdollisuudet sekä tuo opintojaksoille vierailevia opettajia ja asiantuntijoita. Lisätietoja on koottu sivustolle: Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK PL 230 (Visamäentie 35 A) Hämeenlinna Puh hamk@hamk.fi Lahden ammattikorkeakoulu PL 214, Lahti Puh lamk@lamk.fi Laurea-ammattikorkeakoulu Ratatie 22, Vantaa Puh