Selvitys uuden rakentamisen ja vanhojen tilojen hyödyntämisen eroista

Transkriptio

1 Kunnanhallitus KESKUSKEITTIÖ-RUOKALAN TILAJÄRJESTELYT 184/45/450/2003 KH 31 Lehtimäellä on vuoden 2004 alussa vammaisten, vanhusten ja lasten ruokahuoltoa varten jäljellä kolme suurtalouskeittiötä. Näistä kaksi, vanhainkodin ja Lehtimäen Opiston sijaitsevat keskustassa ja kolmas Rannankylän koululla. Syy laajentamistarpeeseen on vanhainkodin keittiön tilan ahtaus, laitteiden käyttöiän myötä tuomat ongelmat ja resurssien vähyys palvelemaan vanhushuollon lisäksi Taimelan koululaisten ruokailua. Vanhainkodin keittiötä ei voi poistaa käytöstä remontoimistyön ajaksi heikentämättä ruokahuoltoa. Vaihtoehtoina ovat 1) ruuan jakelun järjestäminen olemassa olevien keittiöiden yhteistyöllä ja/tai 2) tuomalla tietty määrä ruoka-annoksia naapurikunnasta, sekä 3) uuden keittiö-ruokalan rakentaminen. Ruuan jakelulogistiikan järjestelyt kunnan sisällä ja/tai osin ulkopuolelta vaikuttavat kunnan tiukkaan käyttötalouteen kuluja tuovasti. Nämä vaihtoehdot karsitaan tiukan käyttötalouden vuoksi tarkasteltavista vaihtoehdoista. Kunnanhallitukselle esitetään päätettäväksi lainarahoitteista rakennusinvestointi ratkaisua keittiö-ruokalan ongelmaan. Selvitys uuden rakentamisen ja vanhojen tilojen hyödyntämisen eroista Vaihtoehtoina ovat joko sijoittaa keittiö-ruokala vanhainkodin kellarija maantasokerrokseen tai rakentaa vanhainkodille laajennus ylärinteeseen, Myllysillan purettavien rakennusten paikalle. Reservitilojen käyttämisen hyvä puoli on ettei uusia ulkoseiniä tarvitse rakentaa, ja nykyisten tilojen käyttö- ja tuottoastetta saadaan nostettua. Tilojen käyttöönoton ongelmana on kellarin nykyisille käyttäjille hankalasti löydettävät korvaavat tilat, joita etsittiin yhdessä alkusyksystä 2003 ja joita ei käyttäjien mielestä löytynyt, sekä käyttötarkoituksenmuutoksen perinteiset ongelmat. Kellariin ei ole alun perin suunniteltu keittiön ja ruokalan vaatimaa ilmastointi- ja laitekantaa varten, jolloin kaikki tekniikka täytyy tuoda tilaan nykyisiä seiniä ja lattioita purkaen mikä entisestään hankaloittaa vanhainkodin nykyisten käyttäjien, vanhusten ja henkilökunnan elämää remonttityön aikana ja keskellä. Nykyisen kellarin ruokailutilaksi muuttamisessa on olemassa lisäksi mielikuvallinen rasite, joka voidaan sisustuksessa ottaa tosin huomioon ja peittää. Koska alun perin kellaria ei ole suunniteltu

2 ruokailutilakäyttöä varten, on ylemmän kerroksen vesi- ja viemärijärjestelmät kellarin katossa näkyvissä. Kustannuksia tuovia yllätyksiä voi tulla, ja tulee. Tilojenkäyttötarkoituksen muutos eroaa uudisrakentamisesta vaatimattomammassa tehokkuudessa. Vanhainkodin kellariin sijoitettavien keittiö-ruokailutilojen neliömetrimäärän sijoittaminen vastaavaan uudisrakennukseen onnistuu noin 20% tehokkaammin; ts. kellarin nykyinen 444 bruttoneliömetrin määrä toimintoja kyetään uudisrakennuksessa sijoittamaan 348 bruttoneliömetrin kokoiseen tilaan. Kesällä 2003 laskettiin tavoitehinnat tälle ajatusmallille: kellariin sijoittaminen uudistilaan sijoittaminen 444 brm2 348 brm euroa euroa sisältäen keittiönkoneet sisältäen keittiönkoneet ALV 0% ALV 0% Reservitilojen käyttöönotto on halvin, mutta samalla kuntalaisten toimintoihin laajavaikutteisin ja ongelmallisin vaihtoehto. Selvitys rakentamistavan vaikutuksesta kustannuksiin Rinneratkaisusta johtuen keittiö-ruokalan sokkeliin voidaan luontevasti sijoittaa kellari, johon esimerkiksi kotihoidon asiakaspalvelutilat voitaisiin osoittaa vanhainkodista, ja tämä tila ottaa vastaavasti vuokrakäyttöön. Kellariin sijoitettavien uusien kodinhoidon tilojen keskeinen merkitys on vanhushoitotyön ennalta ehkäiseväisyydessä. Tilatarvekartoituksen yhteydessä on lisäksi selvitetty mahdollisuus saada uuteen kellari-maantasotilaan vaikeasti vammaisen yrittäjän toimitila, joka on otettu huomioitu suunnittelussa. Vanhainkodin ja uuden keittiö-ruokalan liki kerroskorkeuseron vuoksi tarvitaan tavarahissi. Uusi keittiö-ruokala on mahdollista rakentaa suurelementeistä tai paikalla rakentaen. Rakentamistapaerojen selvittämiseen päädyttiin, sillä suurelementteihin liittyy kohteen valmistumisen nopeuden etu. Työmaa-aika jää kohteesta riippuen 8-12 viikkoon, koska elementit valmistetaan tehtaalla. Sisätiloissa tapahtuva työ nopeuttaa rakentamista. Tilamarkkinat Oy Timo Myllynen Tarkennettu tarjous 405 bruttoneliömetrin keittiö-ruokalasta

3 Myyntihinta, vaihtoehto euroa Vuokraus, vaihtoehto 2 vuokra-aika 60 kk vuokra 5000 euroa / kk siirtomaksu euroa lunastusmaksu euroa Yhteensä euroa Vuokraus, vaihtoehto 3 vuokra-aika 60 kk vuokra 0 euroa / kk korko 6 % Yhteensä euroa Tilamarkkinat Oy:n vaihtoehdot eivät sisällä erillishankintoja kuten tavarahissiä, irtokalusteita, keittiönkoneita, eikä pihatöitä ja sokkeli-kellaria. Nämä lisätään kaikkiin suurelementtivaihtoehtoihin. Saariaho Design Oy Arto Saariaho Tavoitehintalaskelma kellarin 185,9 bruttoneliömetrin osalta Rakennuttajan kustannukset euroa Pääurakka, rakennustekniset työt euroa LVIA euroa Sähkö euroa Yhteensä euroa Ruokalan irtokalusteet euroa Metos Oy: Keittiön koneet euroa Kone Oyj: Hissi ja työt euroa Yhteensä euroa Suurelementtiratkaisut yhteensä noin eurosta noin euroon (ALV 0%). Paikalla rakentaen kohteen valmistumisnopeus on noin 7 kuukautta. Saariaho Design Oy Arto Saariaho Tavoitehintalaskelma 591 bruttoneliömetrin keittiö-ruokalasta Rakennuttajan kustannukset euroa Pääurakka, rakennustekniset työt euroa LVIA euroa Sähkö euroa Yhteensä euroa Ruokalan irtokalusteet Metos Oy: Keittiön koneet euroa euroa

4 Kone Oyj: Hissi ja työt euroa Yhteensä euroa Paikalla rakentaen kustannukset yhteensä noin euroa (ALV 0%). Selvitys rahoituskustannuksista Keittiö-ruokalaan on saatavissa valtionosuutta Taimelan koulun peruskorjaushankkeen kautta teoreettisen oppilasmäärän osoittaman hyötyneliömetrimäärän mukaan. Toisin sanoen 80 hyötyneliömetrin verran keittiöön ja 120 hyötyneliömetrin verran ruokalaan. Valtionosuus on 50 % kustannuksista hyötyneliömetrimäärän mukaan (80+120=200 hm2). Keskeinen ongelma on ettei valtionosuutta saa jälkikäteen. Puhelinhaastattelussa lääninhallituksen ylitarkastaja Erja Metsäranta totesi vuonna 2003 tulleita ehdotuksia rahoitusohjelmaan olevan runsaasti, ja niiden käsittelyyn menevän koko helmikuun. Maaliskuussa 2004 olisi todennäköisesti saatavissa tieto siitä mille vuosille Lehtimäen Taimelan koulun remontin mahdollinen valtionosuus sijoittuisi. Vaihtoehtojen lainoittamista on laskettu 10 vuoden lainalla, ja 3% korolla. Lainoitusvaihtoehdoissa on otettu huomioon Tilamarkkinat Oy:n vuokraamisvaihtoehdot, joissa vuokra-ajan jälkeen lunastusosuus tulee lainoittaa niin ikään. Vaihtoehto 1 Ostetaan keittiö-ruokala tilaelementteinä. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta euroa. Neliöhinnaksi muodostuu euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut euroa. Vaihtoehto 2 Vuokrataan keittiö-ruokala tilaelementteinä euroa kuukaudessa. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta euroa. Neliöhinnaksi muodostuu euroa. Ensimmäisen 5 vuoden aikana korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut euroa. Vaihtoehto 3 Vuokrataan keittiö-ruokala tilaelementteinä 0 euroa kuukaudessa. Rakennutetaan kellari. Vaihtoehdon kokonaishinta euroa. Neliöhinnaksi muodostuu euroa.

5 Ensimmäisen 5 vuoden aikana vain rakennuttamista varten otettavaa lainan korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut euroa. Viiden vuoden päästä uusi 10 vuoden laina lunastettavaa osuutta varten. Ensimmäisen lainan viimeisen viisivuotiskauden ja uuden lainan ensimmäisen viisivuotiskauden korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut yhteensä euroa. Vaihtoehto 4 Rakennutetaan uusi keittiö-ruokala kellareineen paikalla rakentaen. Vaihtoehdon kokonaishinta euroa. Neliöhinnaksi muodostuu euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut euroa. Vaihtoehto 5 Rakennutetaan keittiö-ruokala vanhainkodin nykyiseen reservitilaan. Vaihtoehdon kokonaishinta euroa. Neilöhinnaksi muodostuu euroa. Korkojen ja lyhennysten tuomat kuukausikulut euroa. Tj:n ehdotus Koska ensimmäisen viiden vuoden ajalta kuukausikuluiltaan halvin vaihtoehto on kokonaishinnaltaan kallein vaihtoehto, vaihtoehto jätetään huomioitta. Kunnanhallitukselle esitetään päätettäväksi kahden kokonaistaloudellisesti halvimman vaihtoehdon 4 ja 5 väliltä, sekä kolmantena vaihtoehtona suunnitelman karsiminen. Kj:n ehdotus: Hankkeen rakentamisaikataulu on kiireinen, mutta ennen lopullista päätöstä on saatava lausunto lääninhallitukselta siitä, voiko kunta saada valtionosuutta ruokala- ja keittiötiloihin. Tässä vaiheessa hallituksen tulisi ottaa kantaa huonetilaohjelmaan lopullisten suunnitelmien tekemiseksi. Näin voidaan nopeuttaa hankkeen etenemistä. Lopullisen ratkaisun tekee kunnanvaltuusto, koska investointiohjelmassa määrärahavaraus on vahvistettu vuodelle Päätös: Keittiö-ruokala-hankkeesta käytiin laaja keskustelu. Asiaa oli esittelemässä tekninen johtaja Vesa Vornanen. Koska kyseessä on kustannuksiltaan varsin mittava investointi, asia siirrettiin myöhemmin päätettäväksi. Uuteen käsittelyyn mennessä suoritetaan vielä lisäselvityksiä kustannusvaikutuksista edellä mainituissa eri vaihtoehdoissa. Lisäksi pyydetään tarjoukset maaperätutkimuksen (kairaus) osalta. Ehdotuksen mukaisesti pyydetään lääninhallituksen lausunto valtionosuuden saamisesta.

6 KH Edellisessä kokouksessa asiaan pyydettiin lisäselvityksiä, mm maaperätutkimuksen avulla. Maaperätutkimusta tekeviltä lapualaiselta Aluetekniikka Oy:ltä 1) ja seinäjokiselta Vesihydro Oy:lta 2) pyydettiin puhelimitse tarjoukset ko tutkimuksesta. Tarjous 1) oli 1200 euroa ja tarjous 2) oli 500 euroa. Maaperätutkimus kyettiin suorittamaan vielä saman viikon aikana Vesihydro Oy:n toimesta. Valintaperusteena oli hinta. Maaperätutkimus uudisrakennusta varten Porausreikiä tehtiin 6 kappaletta kolmessa linjassa 6m x 8m:n alueelle siten, että etäisin mittauspisteiden muodostama linja oli vanhainkodin sokkelista 17metrin päässä ylärinteen suuntaan. Vanhainkodista katsoen kauimmaisen kellarin seinälinjan kohdalta kivi / kallio tuli vastaan mittauspisteessä A -1,7 metrin, mittauspisteessä B -2,0 metrin ja C -3,4 metrin poraussyvyydessä. Pienin lukema tarkoittaa kiven / kallion olevan lähimpänä maanpintaa. Tämän mittauspisteen kohdalla tontti nousee kohti nykyistä Myllysillan vanhaa kiinteistöä. Lukemat eivät tarkoita etteikö kallio voisi nousta porareikien välissäkin. Porareikien A ja B välinen etäisyys on metrin ja B ja C välinen etäisyys 5 metriä. Keittiö- ja ruokalaratkaisut olemassa oleviin tiloihin Keskuskeittiö-ruokalan tilajärjestelyä on käsitelty kokonaisuutena, samaan rakennukseen sijoitettavaksi tarkoitetuksi ratkaisuksi. Tällaisten tilojen puuttumisen vuoksi selvitettiin uudisrakennuksen investoinnin kustannukset ja sijoittamismahdollisuudet vanhainkodin yläpuoliseen rinteeseen. Lainatarpeen pienentämiseksi vaihtoehtona on keskuskeittiö- ja ruokalatilojen tarkastelu erillisinä hankkeina olemassa olevia tiloja hyödyntäen ja tilojen käyttöastetta nostaen. Vanhainkodin keittiön laajentamistarve on kaksitahoinen; organisatorinen ja toisaalta itse keittiötilaa koskeva. Keittiöhenkilöstön kanssa on keskusteltu toiminnan organisoinnista siten, että kaikki ruoka-annokset valmistettaisiin keskuskeittiössä ja Taimelan koululaiset syövät koululla, jonne vain lämmin ruoka kuljetettaisiin. Tämä vähentäisi nostamista. Lisäksi nykyisessä vanhainkodin keittiössä tulisi tehdä tilajärjestelyjä laskutilojen saamiseksi, jotta annospakkaaminen helpottuisi ilman tarpeettomia nostoja. Taimelan kouluun sijoitetaan sen kokoinen ruokala, jossa koululaiset voivat syödä kolmessa-neljässä vuorossa. Ruokalan toteuttaminen nykyisiin tiloihin onnistuu seuraavalla tilakierrolla: 1) ala-asteen nykyisestä nuorisotilapäädystä aputiloineen tehdään kouluruokala, 2) nuorisotilat siirretään saman kerroksen opetustilapäätyyn ja 3) nykyinen ruuanjakotila palautetaan opetustilakäyttöön, jonne

7 mahtuu siirrettävän luokan 17 oppilasta.ala-asteen luokkatiloja voidaan ottaa käyttöön myös nykyisen yläasteen pulesta uusista luokkatiloista. 4)Voimailusali pysyy nykyisellä paikalla. Kunnanhallitukselle esitetään päätettäväksi kouluruokalan osalta ongelman ratkaisua nykyisiä tiloja hyödyntämällä oheisten huonetilaohjelmien 1-3 ja kustannusarvion mukaan: 1.Nuorisotilapäädyn käyttötarkoituksen muutos ruokalaksi -kerhohuone 13 m2 -varasto 6m2 >ruuanjako 19,5 m2-1 bänditila 28,5 m2 >astiahuolto 28,5 m2-2 bänditila 20 m2 >naulakkotila 60 hlöä 20 m2-4h:n kerhotila 17 m2 >henk.ruokala 17 m2 -wc 4 m2 >sosiaalitila 4 m2 ============================================== Purku- ja remonttitarvetta yhteensä 89 m2 -nuorisotila 72,5 m2 = ruokala 60 hlöä 72,5 m2 -tuulikaappi 2 m2 = tuulikaappi 2 m2 -aula 19,5 m2 = aula 19,5 m2 -siivouskomero 2 m2 = siivouskomero 2 m2 -wc / pojat 2 m2 = wc / pojat 2 m2 -wc / tytöt 4 m2 = wc / tytöt 4 m2 ================================================== Pintakäsittelyn tarvetta yhteensä 102 m2 2.Opetustilapäädyn käyttötarkoituksenmuutos nuorisotilaksi -opetustila 66 m2 = nuorisotila 66 m2 -pukutila/varasto 19 m2 = 4H:n kerhotila 19 m2 -toimisto/varasto 12,5 m2 = kerhoh.+varasto 12,5 m2 -pukuhuone 11,5 m2 = bänditila / TV-huone 11,5 m2 -wc 1,5 m2 = wc 1,5 m2 -wc 2,5 m2 = wc 2,5 m2 -wc 8 m2 = bänditila / varasto 8 m2 ================================================== Pintakäsittelyn tarvetta yhteensä 121 m2 3.Ruoka- ja astiahuoltotilan käyttötarkoituksenmuutos opetustilaksi -ruuanjakelutila 39,5 m2 = opetustila 39,5 m2 -astiahuoltotila 5,5 m2 = naulakkotila 5,5 m2 -naulakkotila 2,4 m2 = opetusväl.varasto 2,4 m2 =================================================

8 Pintakäsittelyn tarvetta yhteensä 47,4 m2 Hankkeen kustannusarvio: RUOKALA Tavoitehintalaskelma remontissa 89 m2 - rakennuttajan kustannus 4361 ( 49 /m2 ) - rakennustekniset työt ( 268 /m2 ) - LVIA-työt ( 219 /m2 ) - sähkötyöt 9968 ( 112 /m2 ) Yhteensä Tavoitehintalaskelma huollossa 270,4 m2 - rakennuttajan kustannus 2704 ( 10 /m2 ) - rakennustekniset työt ( 52 /m2 ) - LVIA-työt ( 44 /m2 ) - sähkötyöt 5949 ( 22 /m2 ) Yhteensä Tavoitehintalaskelma erillishankinnoissa - uuni (Taimela) naulakot henkilölle astialajittelupöydät / linjasto 2x ruuanjakelulinjasto 900x kalusteet henkilölle kylmiö (Taimela) l keitin (vanhainkotiin) pystyuuni (vanhainkotiin) 7000 Yhteensä ================================================ YHTEENSÄ KESKUSKEITTIÖ Ruoka-annostuotannon osalta tehdään kapasiteettiselvitys, miten tarpeellinen määrä ruoka-annoksia tuotetaan kunnassa tai tuodaan kunnan ulkopuolelta sekä astiahuolto vanhainkodin osalta hoidetaan nykyisten keittiöiden ja tilojen turvin kun vanhainkodin keittiöön kohdistetaan huoltotoimenpiteitä. Vanhainkodin nykyisen keittiön toiminnallisuutta on mahdollista tehostaa poistamalla vanhat kylmiö- ja kuiva-ainesäilytysrakenteet, ja siirtymällä näiden osalta lattiapinta-alaa vähemmän vieviin kylmiöja kuiva-ainekaappeihin. Osa kylmätavarasta sijoitetaan suoraan lämpimän ruuan jakelukohteeseen. Tällöin saadaan lattiapintaa tarvittavalle annosten pakkauspöydälle. Lattian pinnoite joudutaan pintaamaan uudelleen sillä 18 vuoden ikä on rasittanut saumoja. Huollettavuus ja hygieniataso ovat laskeneet. Poistettavien kevyiden väliseinien alla ei ole samaa lattian pintamateriaalia, jolloin on

9 johdonmukaista uusia lattiapinta koko keittiön osalta yhdellä kertaa ja välttää saumat. Syntyvän pölyn ja pinnoitteiden hajuhaittojen vuoksi remontti sulkee vanhainkodin keittiön ruokatuotannon ja astiahuollon remontin laajuudesta riippuvaksi määräajaksi. Lääninhallituksen kannanottoa mahdollisesta valtionosuudesta voidaan odottaa vasta maaliskuussa Puhelintiedustelun mukaan ( / Vornanen) tällä hetkellä jätetyt valtionosuushankkeet käsitellään aikaisintaan v. 2005, jolloin ne asetetaan toteuttamisjärjestykseen. Koulun peruskorjaushanke voi saada valtionosuutta myöhemmin. Tj:n esitys Kj:n ehdotus: Vanhainkodin keittiön laitekantaan vaikuttavaa ruokalaremonttia viedään eteenpäin. Ruokala sijoitetaan Taimelan ala-asteen alakertaan ehdotuksessa mainituin järjestelyin. Erillishankinnoilla uudistetaan annosruokien valmistusta varten vanhainkodin keittiöstä laitekantaa. Vanhainkodin keittiön toiminnan tehostamista viedään eteenpäin ehdotetulla tavalla. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että talousarvion yhteydessä vahvistettua investointiohjelmaa muutetaan seuraavsti: 1. Koulun ruokalatilat rakennetaan Taimelan koulun alakertaan edellä esitetyllä tavalla. Hankkeen kustannusarvio on Kustannusarvio tarkentuu suunnitelmien valmistuttua. Valtuusto päättää inevestoinnin vahvistamisesta tarkennetun kustannusarvion perusteella. Hankkeeseen liitty huonetilaohjelman muutoksia, jotka toteutetaan esittelyosassa mainitulla tavalla. 2. Vanhainkodin keittiön peruskorjaus ja laitekannan uusiminen tehdään erillissuunnitelman mukaan. Kustannusarvio investointiohjelmaan vahvistetaan suunnitelman valmistuttua. 3. Muutos- / peruskorjaustyöt käynnistetään välittömästi ruokalatilojen osalta ja keittiötilojen korjaustyöt tehdään kesällä 2004 aikana, jolloin työ mahdollisimman vähän vaikeuttaa vanhainkodin ruokahuoltoa. Päätös: Asia siirrettiin päätettäväksi seuraavassa kokouksessa. Esityslistan laatimisen jälkeen on tuotu esille ehdotuksessa mainitun vaihtoehdon lisäksi myös vanhainkodin alakerrassa sijaitseva ns. reservitila, joka jo aikaisemminkin on ollut esillä ratkaisua haettaessa. Tämän lisäksi yhdeksi selvitettäväksi vaihtoehdoksi on noussut myös vanhainkodin aulan yhteydessä oleva viherhuone ja sen jatkeena oleva terassi. Tässä vaihtoehdossa tulisi ilmeisesti

10 jonkinverran lisätilan rakentamistarvetta. Kaikkien yllämainittujen vaihtoehtojen välillä tehdään vielä selvityksiä ja vertailuja ja lasketaan kustannusvaikutuksia. KH KH:n kokouksessa 2/2004 pyydettiin lisäselvityksiä siitä, että kouluruokala sijoitetaan vanhainkotiin. Ruokalan sijoituspaikkoja voisivat olla kellari ja ensimmäinen kerros. Keskuskeittiö jäisi molemmissa vaihtoehdoissa ensimmäiseen kerrokseen, ja ruoka kuljetettaisiin hissillä kellariin, jonne tehtäisiin lisäksi astianhuoltotila. Toisena vaihtoehtona oli esitetty ajatus, että vanhuksilta viedään yhteinen viherhuone ja terassi, joiden tilalle sijoitetaan kouluruokala. Vanhainkodin kellarin käyttötarkoituksenmuutos keittiö-ruokalaksi tai pelkästään ruokalaksi, johon olisi sijoitettu myös ruokalan astiahuoltotilat, edellyttää yhtäläisen määrän poistumistietä ja myös yhtäläiset rasvakanaalivedot lattiaan. Koululaisille joudutaan kellarivaihtoehdossa edelleenkin rakentamaan wc-, eteis,- naulakkotilat vuokrauskäytöstä poistettavan asunnon tilalle poistumistiemitoituksen puutteellisuuden vuoksi. Vanhainkodin kellarin reservitilaan sijoitettavan keskuskeittiö-ruokalan arvonlisäverottomaksi tavoitehinnaksi laskettiin ,- euroa (A.Saariaho, Alavuden arkkitehtuuri- ja insinööritoimisto Oy, ). Kellariin sijoitettavaan ruokalaan ei keskuskeittiön koneita ja laitteita tulisi, mutta ruokalan mitoituksen keskeisten tekijöiden (poistumistieja astiahuoltotilan hygieniavaatimusten sekä käyttäjien määrän suhteen) osalta ei mikään muuttuisi. Kellariin sijoitettavan ruokalavaihtoehdon arvonlisäverottomaksi tavoitehinnaksi laskettiin samoin neliökustannushinnoin ,- euroa (V.Vornanen, tekninen johtaja, Lehtimäen kunta, ). Kellariin ruokalan sijoittamisen kustannus on huomattavasti enemmän kuin edellisessä kokouksessa Taimelan kouluun esitetyn vaihtoehdon, joka oli yhteensä ,- euroa. Tämä hinta pitää sisällään myös Taimelan ala-asteen tilojen korjaamista. Toisena lisäselvitettävänä vaihtoehtona koululaisten ruokailu pyrittäisiin järjestämään vanhainkodin ensimmäisessä kerroksessa, jossa vanhukset syövät ja asuinhuoneet sijaitsevat. Ehdotuksessa vapaana olevaa tilaa katsottiin olevan viherhuoneen ja terassin verran. Ruokalatilaksi tarkoitetun viherhuoneen ja terassiosan runkosyvyys on 4,5 metriä. Pituutta tilalla on huomattavasti vähemmän kuin kellarin reservitilalla, joten pelkästään ruokalakäyttöä varten jouduttaisiin uutta tilaa rakentamaan vanhainkodin ulkopuolelle. Lisäksi koululaisten eteis,- käytävä-, naulakko-, siivous- sekä wc-tilat jouduttaisiin rakentamaan

11 kyseiseen sisääntulo- ja ruokalasiipeen. Nykyisen vanhainkodin keskuskeittiön astiahuoltokapasiteettia jouduttaisiin nostamaan. Lisäksi vanhainkodin uutta siipeä varten jouduttaisiin rakentamaan muutaman kymmenen metrin matka kevyenliikenteen väylää. Uutta tilaa voidaan rakentaa tehokkaammin kuin käyttötarkoituksenmuutoksessa käyttöön ottaa, joten viherhuoneen ja kellaritilavaihtoehtoon sisältyvän lisätilan rakentamisen sekä viherhuoneen ja terassin muutosten arvonlisäverottomaksi tavoitehinnaksi laskettiin ,- euroa. Hinta on karkea arvio, sillä tontinosan rakennuskelpoisuus tulee todentaa maaperätutkimuksin, naapurinkuulemisin sekä laajennusosa tarkemmin suunnitteluttaa kuin laskea pelkän huonetilaohjelman perusteella, jotta syntyisi vertailukelpoisempi tarkempi hinta. Hanke ei valmistuisi tälle vuodelle, sillä suunnittelua ei voi nopeuttaa laadun kärsimättä. Kustannuksiltaan kouluruokalan vanhainkodin asuinkerrokseen sijoittamisen vaihtoehto on kalliimpi kuin Taimelan ala-asteen alakertaan sijoittamisen vaihtoehto - jokatapauksessa. Kustannuksia oleellisempaa on kuitenkin vanhainkotiin kouluruokalan sijoittamisratkaisusta syntyvät ongelmat: koululaisten ruokailu tapahtuisi vanhainkodin asiakkaiden asuinkerroksessa. Viherhuoneen lasituksia ei ole suunniteltu kouluruokalatilan ääneneristykseen, joten lisäkustannuksia syntyisi mikäli tila tähän käyttöön haluttaisiin muuttaa ja vanhuksilta pois ottaa. Keskuskeittiö-ruokala vaihtoehtoja esiteltiin yhteistilaisuudessa keittiö- ja tekniselle henkilöstölle sekä kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajille että kunnanjohtajalle. Tilaisuudessa esiteltiin kouluruokalan sijoittamisesta malleja muualla toteutetuista ratkaisuista, miten valaisimilla, väreillä ja materiaaleilla voidaan kellaritilaan vaikuttaa. Tj:n esitys Kouluruokala sijoitetaan Taimelan ala-asteen alakertaan, nykyiseen nuorisotilaan aiemman esityksen mukaisesti. Nuorisotilat saavat uudet tilat saman kerroksen tyhjilleen jäävistä opetustiloista. Peruste kouluruokalan sijoittumisessa koulukeskukseen on tilan luonteva käyttö ja vaihtoehtoja vähäisemmät kustannukset. Keskuskeittiön laitekantaa ja tiloja uudistetaan erillisen suunnitelman ja kustannusarvion mukaan. Kj:n ehdotus: Kunnanhalltius hyväksyy teknisen johtajan esityksen ja esittää valtuustolle, että se vahvistaa investointiohjelman muutoksen yhteydessä keittiö- ja ruokalatilojen rakentamisen ja muutostyöt siten kuin lopulliset kustannukset hankkeessa muodostuvat. Hanke käynnistetään välittömästi kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen.

12 Investointiohjelman muutos on liitteenä. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun aikana Kauko Ukonmäki esitti rakennettavaksi kokonaan uusi keskuskeittiö-ruokalarakennus. Hänen mukaansa ko. investoinnilla (n euroa) ei ole enää merkitystä Lehtimäen kunnan nykyisessä taloudellisessa tilanteessa. Mia Kuokkanen kannatti Ukonmäen esitystä. Koska keskustelun aikana oli tehty kunnanjohtajan ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, asiasta tuli äänestää. Äänestystavaksi ehdotettiin ja hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka olivat pohjaehdotuksen kannalla, sanoivat 'jaa' ja ne, jotka olivat Ukonmäen ehdotuksen kannalla, sanoivat 'ei'. Suoritetun äänestyksen jälkeen puheenjohtaja totesi, että 'jaa'-ääniä annettiin neljä (Kujala, Kuoppa-aho, Mäkipelto ja Niemi) ja 'ei'-ääniä kolme (Uosukainen, Kuokkanen ja Ukonmäki). Näinollen kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle keskuskeittiö-ruokalan tilojen järjestelyt pohjaehdotuksen mukaisina.