KUTSU LEIKKIIN-KOULUTUSPÄIVÄ , TAMPERE

Transkriptio

1 KUTSU LEIKKIIN-KOULUTUSPÄIVÄ , TAMPERE Kouluttaja: Annukka Pursi, Väitöskirjatutkija,, Helsingin yliopisto KM, Lastentarhanopettaja, Fysioterapeutti 12/02/2019 1

2 Leikki on tärkeää, koska se vahvistaa ihmisten välistä yhteisymmärrystä Koulutus pohjautuu väitöskirjatutkimukseeni: Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä: Aikuisen roolit ja pedagogiset käytänteet taaperoryhmässä. Helsingin yliopisto Omaan tiimiin pohdittavaksi: Mikä teidän mielestänne leikissä on olennaista? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/2019 2

3 OMAN TYÖN TUTKIMINEN Millainen on aikuisen ja lapsen välinen suhde arjen kohtaamisissa: 1) Hoivasuhde, 2) Leikkisuhde, 3) Kasvatus- ja opetussuhde Hoiva, leikki, kasvatus ja opetus voidaan ymmärtää vuorovaikutuksen sävyiksi. Hetki hetkeltä vaihtuvissa tilanteissa aikuinen voi kysyä, millaiseen sävyyn haluan vuorovaikutusta soinnuttaa? Tarvitaanko nyt hoivaa, leikkiä vai kasvatusta ja opetusta? Arjessa pohdittavaksi: Viestiikö kehonkieleni: olet minulle arvokas ihminen, haluan sinulle hyvää Viestitänkö lapselle myös epäonnistumisen tilanteissa: Siipieni suojasta sinua en päästä Tuntuuko minusta, että olemme lapsen kanssa samalla aaltopituudella? Mistä tiedän, mitä lapset milläkin hetkellä tarvitsevat minulta? Mitä sitten, jos lapset tarvitsevat eri asioita? Mistä tunnistan, milloin on aika hoivalle, leikille, kasvatukselle tai opetukselle? Miten liikun näiden vuorovaikutuksen sävyjen välillä? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

4 MITÄ UUTTA TIEDÄMME LEIKIN MERKITYKSESTÄ PIENEN LAPSEN KASVULLE, KEHITYKSELLE JA OPPIMISELLE? 1. Leikki, tunteet ja tunnepitoiset elämänkokemukset 2. Kasvamisen tiede: Leikin funktiot eri ikä- ja kehitysvaiheissa ryhmämuotoisessa varhaiskasvatuksessa 3. Aikuisten ja lasten välinen leikki ja sen tavoitteet Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/2019 4

5 LEIKKI SUHTAUTUMISTAPANA VUOROVAIKUTUKSESSA PITKÄKESTOINEN LEIKKIVUOROVAIKUTUS LEIKKIYHTEYS LEIKKIVIESTI Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/2019 5

6 VOIKO JA SAAKO AIKUINEN TAVOITTAA LAPSEN LEIKIN? Lasta ei erikseen tarvitse opettaa leikkimään, vaan leikki on spontaania ja omaaloitteista. Aikuisen pitäisi olla taka-alalla luomassa mahdollisuuksia leikkiin, puuttumatta siihen liikaa (Hari ym. 2015, 58) Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

7 LEIKKIVÄ IHMINEN lapset leikkiessään kertovat tarinoita itsestään itselleen leikki kertomuksena avautuu välittömästi vain leikkijälle itselleen (Kalliala, 1999) Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/2019 7

8 LEIKKI JÄTTÄÄ JÄLJEN LAPSEEN JA LAPSUUTEEN Leikissä kertomuksia voi jakaa myös moniulotteisemmin: itsestä itselle toisesta itselle meistä itselle itsestä toiselle toisesta toiselle meistä meille Millaisen jäljen haluamme tulevaisuuteen jättää? Sitoutuneessa leikissä myös esim. luonnon kunnioittaminen ja kestävä kehitys ovat tärkeitä. Leikki ei voi toteutua näiden kustannuksella. Lapsi: Mä siivoon. lapsi repii kiven sammalpeitettä metsäretkellä. Hän on uppoutuneena siivousleikkiinsä. Aikuinen: Joo siivoo vaan. Homma on muuten kaunista, mut ne sammaleet kestää kauheen kauan kasvaa. Aikuinen ohjaa lapsen huomion johonkin uuteen siivouskohteeseen. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/2019 8

9 Pedagogiikan painottuminen varhaiskasvatuksen kokonaisuudessa edellyttää ( ) sitä, että henkilöstöllä on yhteinen ymmärrys siitä, miten lasten oppimista ja hyvinvointia voidaan parhaalla tavalla edistää. (Vasu, 2016, s. 20) Meillä ei ole riittävän yhteneväistä käsitystä tavoiteltavasta aikuisroolista (Kalliala, 2008, 259). Varhaiskasvatus tarvitsee moniulotteisemman ja tarkemman käsityksen aikuisesta. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

10 LEIKKI VASUSSA Välineitä ja konkreettisia ehdotuksia vasun toteuttamiseen taaperoryhmässä leikin näkökulmasta Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

11 LEIKKIVÄ LAPSI TAAPERORYHMÄSSÄ Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää 1) leikin itseisarvo lapselle sekä 2) leikin pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016, s.20) Tässä osiossa keskitymme pienen lapsen omaehtoiseen leikkiin eli taaperotyyliin ja siihen, miten taaperotyyli ilmenee ryhmämuotoisessa varhaiskasvatuksessa. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

12 LEIKKI KESKIÖÖN Leikki on vasussa läpäisyperiaatteella kaikkialla, mutta ei tarkoita täsmällisesti mitään erityistä. Miten siis tunnistamme onnistumisen (lapsen kehitystä ja oppimista tukevan leikin)? 103 mainintaa leikistä (n.56 eri sisältöjä kuvaavaa lausetta) Arvoperusta: Lapsen oikeus ja vapaus rikkaaseen ja monipuoliseen leikkiin Kuinka mitoittaa vapaus oikein hetki hetkeltä vaihtuvissa tilanteissa? Toimintakulttuuri: Jokaisella päiväkodilla omanlaisensa leikkikulttuuri. Millainen on meidän leikkikulttuurimme? Millaiseksi haluamme sitä kehittää ja mitä on välttämätöntä ottaa huomioon? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

13 LEIKKI KESKIÖÖN Oppimisympäristöt: Mitä tavoitella ja miten tunnistamme onnistumisen? Leikki työtapana: Mikä on leikillisen oppimisen ja aikuisten ja lasten yhteisleikin ero? Milloin siirryn työtavasta toiseen? Henkilöstön rooli: Mitä tarkoittaa, että aikuinen ohjaa leikkiä sopivalla tavalla? Miten kehitän kykyäni arvioida missä minua tällä hetkellä eniten tarvitaan? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

14 MITEN AIKUISINA ASETUMME VUOROVAIKUTUKSEN ÄÄRELLE? & OPETUS Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

15 MITEN LAPSI ASETTUU KOKEMUKSEN ÄÄRELLE? TUTKIVA OPPIMINEN Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen HYVÄNTAHTOINEN SOSIAALISUUS JA MYÖTÄTUNTO Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

16 LEIKKIÄ VOI KUN ASIAT ON HYVIN Lapselle leikki on spontaania, mielihyvää tuottavaa, palkitsevaa ja/tai vapaaehtoista Leikkiä leimaa akuutin tai kroonisen stressin puute Taaperoryhmässä leikin syntymisessä tunneilmapiirillä on suuri merkitys. Aikuisen emotionaalinen saatavilla olo on ensiarvoisen tärkeää. Millainen on meidän leikkikulttuurimme ja tunneilmapiirimme? Millainen on lasten oma leikkikulttuuri? Miten me aikuiset sitä tuemme ja kannattelemme? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

17 TAAPEROTYYLI (LØKKEN 2000) Taaperoille tyypillinen tapa tervehtiä ja muodostaa yhteys toisiin Taaperoiden omaa leikkikulttuuria Kehollinen leikki, peuhuleikki, riehaleikki Kasautuessaan arjen lyhyet taaperotyyliset kohtaamiset rakentavat ryhmään kuulumisen kokemuksia. Eleet, ilmeet, äännähdykset Katseiden jakaminen Liikkeen synkronia, vuorottelu, imitointi Minä oivallan sinut, sinä oivallat minut > jaettu kokemus Ulkopuolella tuntuu samalta kuin sisäpuolella Mikä on aikuisen rooli? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

18 MITEN MAHDOLLISTAN TAAPEROTYYLIN ARJESSA? Isot leikkivälineet (luiskat, mattorullat, patjat, isot tyynyt jne.) ja avara tila. Pienryhmätoimintaa niin, että 3-4 taaperoa voi jäädä yhden aikuisen kanssa sisälle, muiden lähtiessä ulkoilemaan. Näin ärsykkeiden määrä pienenee ja lapsilla on mahdollisuus pitkäkestoiseen taaperotyyliseen leikkiin. Taaperotyyli on osuva kuvaus pienen lapsen leikillisestä kommunikoinnista vertaisten kanssa. Se on alkujaan norjalaisen tutkijan Gunvor Løkkenin (2000) havainnointitutkimuksen yksi keskeinen tulos. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

19 MITEN MAHDOLLISTAN TAAPEROTYYLIN ARJESSA? Videoesimerkit taaperotyylisestä leikistä: 1) Kolme lasta hyppii, nauraa, pärisyttelee huuliaan ja ääntelee yhtä aikaa ja vuorotellen. Lapset myös ratkaisevat keskenään kiistan palloista. Kiistan aikana lapset eivät hae katseella aikuista. Se kertoo, että lapset kykenevät selvittämään kiistan keskenään, eikä tunnekuorma kasva tilanteessa liian suureksi. Tilanteessa lapsilla oli koko ryhmätila kolmisin käytössä, koska muu ryhmä oli ulkoilemassa. 2) Kolme lasta leikkii luiskalla pallojen kanssa. Lapset vierittävät palloja luiskaa pitkin, juoksevat pallot käsissään luiskaa ylös ja alas, nauravat ja ääntelevät innostuneesti. Aikuinen istuu luiskan vieressä, katsoo lapsia ja nauraa. Aikuinen selvästi nauttii lasten katsomisesta ja yhteisestä leikistä. Hän on kehollisesti ja emotionaalisesti läsnä lasten leikille. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

20 PIENTEN LASTEN PROTOKESKUSTELUT Kielen rikas maailma taaperoryhmässä Proto=esi, Protokeskustelu=esikielellinen keskustelu Taaperoryhmässä osa lapsista kommunikoi vahvasti protokeskusteluiden tasolla, osa hapuilee jo sanahahmoja ja kahden sanan lauseita ja osa on enemmän ja vähemmän kielellisesti kompetentti tarinankertoja. Arjessa nämä eri keskustelutaajuudet sekoittuvat: protokeskustelijat hapuilevat sanahahmoja ja kielellisen keskustelun taitajat kääntävät välillä tunnepitoiselle prototaajuudelle (saattavat välillä vihaisesti murahdella tai iloisesti naurahdella ja jokellella protokeskustelijoille). Myös aikuiset kulkevat näiden eri keskustelutaajuuksien välillä. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

21 LEIKKIPITOISET KOHTAAMISET TAAPERORYHMÄSSÄ Taaperoryhmä on kommunikointitapojen sulatusuuni Tarinankertojat Protokeskustelijat Sananhapuilijat ja yksittäisten sanojen taitajat Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

22 YOUTUBE: TALKING TWIN BABIES PART 1: PART 2: 1s Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

23 MITEN AIKUINEN LIIKKUU ARJESSA KESKUSTELUN ERI TAAJUUKSILLA? Videoesimerkit: 1) Vaipanvaihtotilanne: aikuinen ja lapsi tutkivat aikuisen kaulakorua. Lapsi sanoo öh ja aikuinen jutustelee korusta. Käynnissä on arjen protokeskustelu, jossa haetaan yhteistä keskustelurytmiä ja vuorottelua. Oleellista ei ole se, mistä puhutaan vaan se, että vuorottelurytmi löytyy. 2) Istuskelua ja aikuisen reisien päällä tasapainoilua eteisessä siirtymätilanteessa: Lapsi tasapainoilee aikuisen reisillä ja sanoo oho aikuinen vastaa Ohooo! (protokeskustelu). Tasapainoilun lopuksi aikuinen vahvistaa: Sirkusprinsessan näkösiä tyttöjä! Hyvä, just noin! 3) Jutustelua protokeskustelijan ensisanoista vapaan leikin aikana: Aikuinen ja kaksi lasta ihastelevat, kuinka protokeskustelija osaa sanoa jo sanahahmoja: hattu ja mäyrä. Aikuinen on selvästi innostunut ja ilahtunut: Alat sä puhuu jo, sähän sanot hatut ja mäyrät ja kaikki jo! Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

24 TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN & LEIKKI Yhteinen suunnittelu, toteutus ja arviointi osaksi vuoden kulkua ja arkea Teemavuodet, teemapalaverit, teemapäivät Leikkipäivä ryhmän tai koko päiväkodin kesken Leikkipäivä vanhempien ja lasten kesken Mitä leikkipäivä voisi meidän yhteisössämme merkitä? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

25 AIKUISTEN JA LASTEN YHTEINEN LEIKKI TAAPERORYHMÄSSÄ Varhaiskasvatuksessa tulee ymmärtää 1) leikin itseisarvo lapselle sekä 2) leikin pedagoginen merkitys oppimisessa ja lasten kokonaisvaltaisessa kehityksessä ja hyvinvoinnissa. Henkilöstön tehtävä on 1) turvata leikin edellytykset, 2) ohjata leikkiä sopivalla tavalla ja 3) huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Henkilöstön tulee suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukea lasten leikin kehittymistä sekä ohjata sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2016, s. 20, 39) Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

26 LEIKKIVIESTEISTÄ KOHTI PITKÄKESTOISTA LEIKKIÄ LEIKKIVIESTI Aikuinen lähettää aktiivisesti leikkiviestejä ja vastaa lasten leikkiviesteihin. LEIKKIYHTEYS Leikissä aikuinen pyrkii rakentamaan, ylläpitämään ja korjaamaan leikkiyhteyttä, eli yhteistä ymmärrystä jaetusta leikistä. PITKÄKESTOINEN LEIKKIVUOROVAIKUTUS Vapaan leikin aikana aikuisen tavoitteena on rakentaa pitkäkestoisia leikkejä. Havainnoimalla lasten toimintaa vertaisryhmässä leikkiviestien ja leikkiyhteyden näkökulmasta aikuisen on helpompi tunnistaa, missä minua tarvitaan tällä hetkellä kaikista eniten. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

27 LEIKKIVÄ AIKUINEN TAAPERORYHMÄSSÄ Aikuinen on leikin tunnepitoisen taustavireen kannattelija ja sanallistaja ja tunnepitoisuudellaan yhä useamman lapsen leikkiin houkuttelija. Aikuinen on samaan aikaan sekä protokeskustelija että tarinankertoja. Leikissä aikuinen kannattelee näitä erilaisia keskustelun tasoja. Aikuisten liittyminen taaperotyyliseen leikkiin on harvinaista, taaperotyyliä voisikin luonnehtia lasten omaksi tai omimmaksi leikkikulttuuriksi varhaiskasvatuksen taaperoryhmissä. Kun aikuiset liittyvät taaperotyyliseen leikkiin herskyvästi nauraen ja hullutellen, he asettuvat hetkeksi kaikista tasaarvoisimpaan rooliin suhteessa lapsiin ja lapsista muodostuvaan vertaisryhmään. Tällöin aikuinen ilmentää omalla kehollaan jotakin, joka on ominaista ja ominta taaperoiden tyylille. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

28 LEIKKIVÄ AIKUINEN TAAPERORYHMÄSSÄ Leikkiin kutsuva ja osallistuva aikuinen tuo pienten lasten kuvitteluleikkeihin sisällöllistä rikkautta monella ulottuvuudella. Aikuisen ja lasten jakama kuvitteluleikki on olemukseltaan intiimiä, tunnepitoista jakamista ja yhdessä oloa. Yhteinen kuvitteluleikki on osoitus vastavuoroisesta kiinnostuksesta toisen näkökulmaa kohtaan ja halusta kuulua yhteen ja ymmärtää yhdessä. Aktiivisesti leikkiin osallistuva aikuinen voi soinnuttaa tunneilmapiiriä ja vuorovaikutustilanteiden tapahtumia johonkin lasten kehitystä ja oppimista edistävään suuntaan. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

29 AIKUISTEN JA LASTEN VÄLISEN LEIKIN MUODOT 1. Pitkäkestoinen leikki Kertomuksellisuus, tunneviestien monimuotoisuus, pitkäaikainen keskittyminen, toisen leikkitekojen varaan rakentaminen, yhteistyö ja kokemusten jakaminen (video: Lammas-leikki piirillä, pienellä lampaalla on ikävä äitiä) 2. Lyhyet leikkiyhteyden hetket Tervehtiminen, emotionaalinen lämpö ja saatavilla olo, nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemukset, vuorovaikutuksen korjaaminen. (Esimerkki: Aikuinen ojentaa lapselle käden ulkoilun aikana: Anna mulle käsi ni mennäänkin yhessä. Mä voin olla sun Nalle Puh ja sä voit olla mun Nasu. ) 3. Leikki sivuaktiviteettina Arkisten askareiden (esim. siirtymät, pukeminen, päiväkotiin tulo) jouhevoittaminen, helpottaminen (video: Missä se isi viipottaa: mielikuvituspuhelu isälle eroahdistusta itkevän lapsen lohduttamiseksi) 4. Leikin katsominen Lapsen leikkikokemuksen katsominen ja katsomastaan nauttiminen Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

30 LAPSUUS LEIKIN ULKOKEHÄLLÄ Irmeli Järventie (2008) kysyy: Millainen ihminen perimmiltään on ja miten hänestä tulee sellainen kuin hän on? Millainen ihmisen lapsi on ja miten hänestä on tullut se, mikä hän on; päivänsäde tai menninkäinen? Marjatta Kalliala (2008; 2014) tarjoaa tiheää kuvausta lapsista leikkipitoisen toiminnan sisäja ulkokehillä taaperoryhmissä ja vastaa samalla osittain kysymykseen, millaiset kokemukset rakentavat lapsen päivänsäteisyyttä tai menninkäisyyttä. Jatkokysymys kuuluu: Miten ulkokehän lapset menninkäiset saavat kokemuksia leikin sisäkehältä? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

31 LAPSUUS LEIKIN ULKOKEHÄLLÄ Aikuisten ammatilliseen perustehtävään varhaiskasvatuksessa kuuluu tunnistaa, milloin huono-osaisuus ja ulkopuolisuuden kokemukset alkavat kasautua sekä tietää ja taitaa, miten epäoikeudenmukaisia vuorovaikutusrakenteita tasapainotetaan. Taaperoryhmän arjessa leikkiin saattaa monen osallistujan leikkitilanteissa syntyä leikin sisäkehä ja leikin ulkokehä. Sisäkehän lapset ovat usein päivänsäteitä, iloisia, hyväntuulisia ja aloitteellisia lapsia, joihin muiden katse luontaisesti suuntautuu. Leikin ulkokehälle jäävät lapset, menninkäiset, ovat puolestaan vähäeleisiä, vetäytyviä ja hiljaisia. Luontaisesti ryhmässä päivänsäteet saavat enemmän aikuisten ja vertaisten huomiota ja menninkäiset huomattavasti vähemmän ja laimeampaa huomiota. Aikuisen ammatilliseen rooliin kuuluu tunnistaa ryhmän menninkäisiä ja päivänsäteitä ja antaa menninkäisille heidän ansaitsemansa vahvistava huomio. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

32 MENNINKÄISEN ELÄMÄÄ TAAPERORYHMÄSSÄ en osaa -leikit ja puhe haluun äitin syliin hiljainen, toisten puheen alle katoava ääni itkua ja ikävää kotona menninkäinen ikävöi päiväkodin aikuisia, päiväkodissa äitiä kertomuksia kuvaajalle, kun kukaan muu ei kuule Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

33 MITÄ MENNINKÄISEN KOHTAAMINEN AIKUISELTA VAATII TAAPERORYHMÄSSÄ Katseen suuntaaminen sinne, minne se ei luonnostaan suuntaudu, mutta nmissä sitä tarvitaan kaikista eniten (Kalliala, 2008; 2014) Kahdenkeskiset leikkiyhteyden hetket: jakamattoman huomion suuntaaminen ja protokeskustelut, vuorovaikutuksen soinnuttaminen kohti leikkipitoisuutta Päivänsäteiden ohjaaminen ja opettaminen välillä odottamaan monen osallistujan leikkitilanteissa Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

34 PÄIVÄNSÄTEET JA MENNINKÄISET - JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Irmeli Järventie (2008) päivänsäde-menninkäinen problematiikasta: ratkaisevassa asemassa ovat ne nimenomaiset konkreettiset ihmiset, joiden kanssa lapset ovat säännöllisessä vuorovaikutuksessa, sekä ne ammatti-ihmiset, jotka heille annettua valtaa käyttäen päätöksillään ja toimillaan vaikuttavat lasten ja heidän perheidensä elinoloihin, samoin kuin ne nimenomaiset paikat ja tilat, joissa lapset elävät. Marjatta Kalliala (2008; 2014): meillä ei ole riittävän yhteneväistä käsitystä tavoiteltavasta aikuisroolista (Pursi, tekeillä): Aikuisen oikea-aikainen ja kohtaamista tavoitteleva leikkiin osallistuminen voi tasoittaa ja korjata ulkopuolisuuteen liittyviä vuorovaikutuksen rakenteita monen osallistujan leikkitilanteissa. Sen sijaan, että vain todetaan tämä, tarvitaan rinnalle tiheitä ydinkuvauksia siitä, miten se tehdään. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

35 KUVITTELULEIKKI TAAPERORYHMÄSSÄ Miten aikuinen voisi rikastaa kuvitteluleikkiä? Miten kuvitteluleikki syntyy taaperoryhmässä yksin, yhdessä ja rinnakkain? Millaista taaperoryhmän kuvitteluleikki on vapaan leikin, siirtymien, ohjattujen tuokioiden, tarinallisen leikin, ulkoilun ja perushoidon tilanteiden aikana? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

36 Sen kuvaaminen ja välittäminen, mitä leikissä tapahtuu, onkin itseasiassa aika vaikeaa. Kyseessä on pedagoginen taito, jota tulee harjoitella Merkityksenanto Mistä tässä on kysymys? Mitä tapahtuu? Leikkivuorovaikutuksen äärelle asettuminen Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

37 TARINALLINEN LEIKKI Tarinallinen leikki on aikuisten ja lasten yhteistä leikkiä Sekä aikuisilla että lapsilla on aktiivinen rooli juonen kehittelyssä ja tarinan eteenpäin viemisessä Yhteisen leikin perimmäisenä tavoitteena on kehittää lasten kuvitteluleikkitaitoja Oppaaseen on kuvattu konkreettisesti leikkimaailmatyöskentely aikuisen kolmen roolin kautta Presentation Name / Firstname Lastname 12/02/

38 AIKUISEN KOLME ROOLIA 1. Aikuinen roolissa 2. Aikuinen kanssaseikkailijana 3. Aikuinen havainnoijana LEIKKI Miten aikuinen asettuu vuorovaikutuksen äärelle? OPETUS HOIVA USEIMMITEN ROOLIT LIMITTYVÄT TOISIINSA! Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja

39 AIKUINEN ROOLISSA Roolissa olevalla aikuisella on päävastuu tarinan kuljettamisesta ja vuoropuhelusta lasten kanssa. Leikki Roolissa oleva aikuinen toimii leikkikertomuksen sisässä Hoiva Opetus Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja

40 AIKUINEN KANSSASEIKKAILIJANA Kanssaseikkailijan roolissa toimiva aikuinen 1. seuraa lasten reaktioita. 2. toimii lasten tunnetilojen peilaajana ja tunteidensäätelyn tukena. 3. nostaa esiin ja vahvistaa lasten aloitteita ja tärkeitä näkökulmia tarinasta. Näin toimiessaan aikuinen tuottaa lapsille nähdyksi ja kuulluksi tulemisen kokemuksia. Opetus Hoiva Leikki Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja

41 AIKUINEN HAVAINNOIJANA JA DOKUMENTOIJANA Havainnoija dokumentoi erilaisin keinoin leikin kulkua. Havainnoinnissa voidaan keskittyä tiettyyn sovittuun asiaan. Dokumentoitua aineistoa hyödynnetään tarinallisen leikin jatkon tai muun pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja vanhempien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Leikki Opetus Hoiva Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja

42 TARINALLINEN LEIKKI TAAPERORYHMÄSSÄ Tarinallisen leikin kulku: 1. Siirtymä leikkimaailmaan: Tulkaa kattomaan, tänne on ilmestyny mato! (mato=narunpätkä) 2. Jutustelua leikkimaailmassa käsinuken/ roolihahmon kanssa: Tärkeää vuorottelun soljuvuus ja tunneilmapiiri, ei niinkään se mistä keskustellaan. 3. Laululeikki/pöytäteatteri/ matkalle lähtö tai tehtävän ratkaisu valitun teeman mukaan. 4. Vapaa leikki leikkimaailmassa Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja 12/02/

43 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISESTA VASTUUSTA Varhaiskasvatuksen opettaja on vastuussa tavoiteltavaa aikuisroolia koskevan keskustelun käynnistämisestä ja ylläpitämisestä omassa tiimissään. Koko tiimiä voidaan sitouttaa keskustelemaan ja kyselemään mm. seuraavista asioista: Mitä toivot minulta tässä tilanteessa? (Luottamus siihen, että voin vastaanottaa ja antaa palautetta) Mikä on pedagoginen perustelu toimintasi takana tuossa tilanteessa? (Pedagogiikan pohtiminen näkyväksi arjessa) Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

44 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJAN PEDAGOGISESTA VASTUUSTA Varhaiskasvatuksen opettaja: Mä meen käynnistämään noitten poikien leikin tonne parvelle. Lastenhoitaja: Okei. Mut mitä sä oikeen tarkotat sillä leikin käynnistämisellä? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä

45 TIIMIPALAVERIT Miten aikuinen toimii vapaan leikin hetkillä? Milloin asetun vahtimaan tai havainnoimaan leikkiä ja milloin voin asettua leikkimään? Miten viestin tarkoitusperäni toisille aikuisille? Mitä meidän ryhmässä tarkoitetaan: leikin ohjauksella, aikuisten ja lasten yhteisleikillä, leikillisellä oppimisella ja leikillisyydellä perushoidon tilanteissa sekä arjen rutiineissa ja kohtaamisissa (leikki sivuaktiviteettina)? Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

46 EMOTIONAALINEN SAATAVILLA OLO Tiimipalavereissa on hyvä pohtia, miten turvaamme sen, että ainakin yksi aikuinen on emotionaalisesti lasten saatavilla joka hetki Selvät viestit lapsille siitä, kuka on tavoitettavissa ja kuka ei. Taaperotutkimuksissa on osoitettu, että ryhmässä paikasta toiseen vaelteleva aikuinen, ei tue lasten sitoutunutta leikkiä. Sen sijaan jos aikuinen istuu paikallaan ja on lasten saatavilla, myös leikki on pitkäkestoisempaa ja sitoutuneempaa. (Singer ym., 2014) Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

47 TIIMINJÄSENTEN VAHVUUKSIEN VALJASTAMISESTA 12/02/

48 PASTA BOLOGNESE Mikä on pielessä, jos päivän aikana vaihdellaan pasta bolognese ohjeita lasten leikkiessä? Aikuisseuran houkutus Lasten päiden yli puhuminen Vapaus tehdä ja jättää tekemättä Ja muut ammatillisuutta nakertavat tavat ja tottumukset Huom. Pieni taapero oppii keskustelun vuorottelurakenteen paljon ennen ensimmäisiä sanoja. Lapsi ei välttämättä keskeytä keskenään keskustelevia aikuisia, koska hän on oppinut, että toisen puhetta ei saa keskeyttää. Näin lapsi saattaa jättää tarpeensa ilmaisematta, kun aikuiset vaihtavat pasta bolognese ohjeita. Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/

49 LEIKISTÄ KESKUSTELLEN OSALLISTUJIEN ESITTÄMIÄ KYSYMYKSIÄ 1. Mitä ovat leikkitaidot (aikuisen, lapsilta odotetut)? Mikä kaikki vaikuttaa taitojen oppimiseen/kehittymiseen? Mitä leikkihankkeita on meneillään alueella? Miten edistää asiaa laajemmin työyhteisössä? 2. Miten suhtautua lasten pyssy-/ase-/sotaleikkeihin? 3. Vinkkejä, miten saada taaperot innostumaan lelujen siivouksesta? 4. Vaeltavat lapset, jotka aloittavat jonkun leikin, mutta siirtyvät nopeasti leikistä ja toiminnasta toiseen. Miten tällaisten lasten pitkäkestoisen leikin kehittymistä pystyisi tukemaan parhaiten? 12/02/

50 LÄHTEET Järventie, I. (2008). Päivänsäde vai menninkäinen? Identiteettien kasvattaminen eriarvoisuuden puutarhoissa. Teoksessa A. R. Lahikainen, R.-L. Punamäki & T. Tamminen (toim.) Kulttuuri lapsen kasvattajana (ss ). Helsinki: WSOY. Kalliala, M. (1999). Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Helsinki: Gaudeamus. Kalliala, M. (2008). Kato mua! Kohtaako aikuinen lapsen päiväkodissa? Helsinki: Gaudeamus. Kalliala, M. (2014). Toddlers as both more and less competent social actors in Finnish day care centres. Early Years, 34(1), Løkken, G. (2000). Tracing the social style of toddler peers. Scandinavian Journal of Educational Research, 44, Pursi, A., Laitinen, M., Salonen, M., Lounassalo, J. & Sajaniemi, N. (2017). Tarinasta leikiksi Tarinallisen leikin käsikirja. Vantaa: Vantaan kaupunki. Singer, E., Nederend, M., Penninx, L., Tajik, M., & Boom, J. (2014). The teacher's role in supporting young children's level of play engagement. Early Child Development and Care, 184(8), Pursi, A. (tekeillä). Yhteisen ymmärryksen rakentuminen aikuisten ja lasten välisessä leikissä 12/02/