Sosiaaliturvaoikeudet. Liechtensteinissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaaliturvaoikeudet. Liechtensteinissa"

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Liechtensteinissa

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 4 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 6 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 6 Mitä järjestelmä kattaa?... 6 Hoidon saaminen... 6 III luku: Sairausetuudet... 8 Sairausetuuksien saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Sairauspäivärahan saaminen... 8 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet... 9 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset... 9 Mitä järjestelmä kattaa?... 9 Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen... 9 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...10 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...10 Mitä järjestelmä kattaa?...10 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...12 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...13 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...13 Mitä järjestelmä kattaa?...13 Vanhuusetuuksien saaminen...14 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...15 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...15 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...16 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet...17 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset...17 Mitä järjestelmä kattaa?...17 Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen...18 IX luku: Perhe-etuudet...19 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...19 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Perhe-etuuksien saaminen...19 X luku: Työttömyys...20 Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi...20 Mitä järjestelmä kattaa?...20 Työttömyysetuuksien saaminen...22 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...23 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...23 Mitä järjestelmä kattaa?...23 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...24 XII luku: Pitkäaikaishoito...25 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...25 Mitä järjestelmä kattaa?...25 Pitkäaikaishoidon saaminen...25 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...26 Heinäkuu

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Yleiskatsaus Liechtensteinin sosiaaliturvajärjestelmään kuuluu etuuksia, jotka on pääsääntöisesti rahoitettu vakuutettujen ja/tai heidän työnantajiensa vakuutusmaksuista ja joita osittain täydennetään valtion rahoituksella. Rekisteröinti Työnantajan on hoidettava tarvittavat muodollisuudet, joilla varmistetaan työntekijöiden kuuluminen sosiaaliturvan piiriin. Itsenäisten ammatinharjoittajien ja työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden on itse ilmoittauduttava asianomaisissa sosiaalivakuutuslaitoksissa. Muutoksenhaku Sosiaalivakuutuslaitosten päätöksiin voi hakea muutosta oikeusteitse. Muutoksenhaun menettelyt ja määräajat vaihtelevat sosiaaliturvan osa-alueen mukaan. Muutoksenhakumahdollisuuksista tiedotetaan yhdessä asianomaisen sosiaalivakuutuslaitoksen päätöksen kanssa. Sosiaaliturvan järjestäminen Liechtensteinissa tietyt ministeriöt vastaavat sosiaaliturvan eri alueista. Kotimaan ja ulkomaan talousasioiden ohella talousvirasto (Amt für Volkwirtschaft) vastaa myös työttömyysvakuutusasioista. Rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomaisen (Finanzmarktaufsicht, FMA) vakuutusyhtiöitä ja eläkerahastoja valvova osasto vastaa vanhuuteen, työkyvyttömyyteen ja kuolemantapaukseen perustuvasta eläkevakuutusturvasta. Samanaikaisesti FMA, joka on riippumaton julkinen laitos, valvoo eläkerahastoja. Kansanterveysvirasto (Amt für Gesundheit, AG) valvoo sairaus- ja tapaturmavakuutuksia tarjoavia yksityisiä vakuutustentarjoajia. AG vastaa tarveharkintaisten valtion tukien myöntämisestä yksityisten vakuutettujen henkilöiden sairausvakuutusmaksuihin. Hallituksen tunnustamat sairausvakuutusten tarjoajat (kolme) ovat Liechtensteinin sairausvakuutusliiton jäseniä. AG:n rekisteröimien ja hyväksymien tapaturmavakuutusten tarjoajien (yhteensä kahdeksan) on allekirjoitettava sopimus, jossa määritellään niiden välinen yhteistyö. AG vastaa myös tarveharkintaisen äitiyspäivärahan myöntämisestä äideille, joilla ei ole oikeutta saada sairauspäivärahaa (Taggeld) sairausvakuutuksesta. Vanhuus- ja perhe-eläkevakuutus, työkyvyttömyysvakuutus ja perhe-etuusrahasto muodostavat kolme itsenäistä julkista laitosta (AHV-IV-FAK-laitokset). Ne on kuitenkin teknisesti sulautettu yhteen yhteiseksi virastoksi. Ne ovat hallituksen ja parlamentin Heinäkuu

5 valvonnan alaisia. AHV-IV-FAK-laitokset hallinnoivat niin sanottua eläkevakuutuksen ensimmäistä pilaria, joka käsittää vanhuuteen, työkyvyttömyyteen ja kuolemantapaukseen perustuvat eläkevakuutukset (yleinen kansallinen vakuutusjärjestelmä kaikille vakituisesti Liechtensteinissa asuville ja kaikille palkansaajille). Ensimmäistä pilaria täydentävät palkansaajien pakollinen työeläkejärjestelmä (2. pilari) ja vapaaehtoiset vakuutukset (3. pilari). FAK-laitos myöntää kertaluonteisia synnytysavustuksia, kuukausittain maksettavia lapsilisiä, erotukseen perustuvia etuuksia (toisesta valtiosta saatavan pienemmän etuuden täydentämiseksi) ja etuuksia yksinhuoltajille. Lisäksi AHV-IV-FAK-laitokset myöntävät muita täydentäviä etuuksia. Tällaisia ovat muun muassa pelkästään eläkeläisen tulojen varassa oleville maksettavat täydentävät etuudet, hoitoetuudet, sokeille maksettavat etuudet, hoito- ja tukiavustukset sekä kuntoutustoimenpiteet. Sosiaalipalveluvirasto (Amt für Soziale Dienste, ASD) hoitaa ministeriölle kuuluvia ja hallinnollisia tehtäviä ja huolehtii väestön psykososiaalisesta hyvinvoinnista sosiaalitukilain (Sozialhilfegesetz) ja nuorisolain (Jugendgesetz) mukaisesti. ASD on monitahoinen laitos, jonka palvelut koskevat yleensä lapsia ja nuoria sekä aikuisia, joilla on henkilökohtaisia tai taloudellisia vaikeuksia. Se tarjoaa henkilökohtaista apua neuvonnan, toimenpiteiden ja hoidon, taloudellisen tuen ja muiden luontoisetuuksien muodossa. Rahoitus Työnantaja vastaa työntekijän vakuutusmaksujen säännöllisestä maksamisesta. Työntekijän osuus maksusta pidätetään palkanmaksun yhteydessä ja maksetaan yhdessä työnantajan osuuksien kanssa asianomaiselle sosiaaliturvalaitokselle. Itsenäiset ammatinharjoittajat, työelämän ulkopuolella olevat henkilöt tai vapaaehtoisesti vakuutetut työntekijät suorittavat itse maksut suoraan sosiaaliturvalaitoksille. Työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen maksut suorittaa työnantaja, ja yleisen tapaturmavakuutuksen maksut pidätetään prosenttiosuutena palkasta. Heinäkuu

6 II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Liechtensteinin sairausvakuutuksen tarjoama sosiaaliturva kattaa sairaustapauksissa myös luontoisetuudet (terveydenhuolto). Kaikilla Liechtensteinissa vakituisesti asuvilla tai siellä ansiotyötä (joko palkansaajana tai itsenäisinä ammatinharjoittajina) tekevillä henkilöillä on oltava sairausvakuutus. Heidän on erikseen ilmoittauduttava sairauskassaan. Vakuutusmaksut maksetaan henkilöä kohden (yksilöjärjestelmä). Vakuutusturva alkaa ehdoitta ja vakuutetun terveydentilasta riippumatta sairauskassajäsenyyden ensimmäisenä päivänä. Vakuutusaikaa koskevia vähimmäisvaatimuksia ei ole. Liechtensteinissa on kolme sairauskassaa (yksityistä vakuutuslaitosta), joilla on virallinen lupa toimia lakisääteisen järjestelmän sairausvakuutuslaitoksena. Mitä järjestelmä kattaa? Ennaltaehkäisevät tutkimukset, tutkimukset, toimenpiteet ja hoito, joista vastaavat lääkärit, kiropraktikot tai lääkärin määräyksestä muu terveydenhuoltohenkilöstö (esimerkiksi fysioterapeutit tai kotihoito- ja tukiorganisaatiot), sekä lääkärin määräämät lääkkeet, lääkinnälliset tuotteet ja analyysit sisältyvät vakuutukseen. Lääkkeiden on oltava lääkärin erityisen luettelon perusteella määräämiä (geneeriset lääkkeet eli keskenään vaihdettavissa olevat, vaikutuksiltaan samanlaiset lääkkeet mukaan luettuina). Jos lääketieteellisesti on perusteltua, korvataan myös tutkimukset, toimenpiteet ja hoito joko kokonaan tai osittain hoitolaitoksissa (yleisessä maksuluokassa) sekä lääkärin määräämä kylpylähoito (10 CHF (8,33 ) päivässä, enintään 21 päivää vuoden aikana). Sairauskassasta voidaan korvata myös välttämätön ambulanssikuljetus. Yleensä hammashoitoa varten voi ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Sairausvakuutus saattaa kattaa välttämättömät hoidot, jotka ovat tarpeen vakavien ja väistämättömien purentaongelmien tai muiden vakavien sairauksien tai sellaisten seurauksien perusteella. Kouluikäisiin lapsiin sovelletaan erillisiä säännöksiä. Hoidon saaminen Liechtensteinin vakuutusjärjestelmä perustuu sopimusperiaatteeseen ja siihen, että henkilö voi itse valita vakuutuslaitoksen. Henkilö voi valita kenet tahansa lääkärin, jolla on kansanterveysviraston myöntämä lupa harjoittaa lääkärin ammattia ja sopimus sairausvakuutuskassojen yhdistyksen kanssa. Hän voi siis valita vapaasti kaikista sopimuksen tehneistä yleis- ja erikoislääkäreistä ja hoitolaitoksista. Jos avohoitoterveydenhoidon tarjoajalla on sopimus Liechtensteinin sairausvakuutuskassojen yhdistyksen kanssa, kustannukset korvataan 100- Heinäkuu

7 prosenttisesti sopimuksenmukaisen tai lakisääteisen hinnan mukaan. Jos sopimusta ei ole, vakuutettu maksaa hoitomaksut, joista 50 % korvataan hänelle voimassa olevien hintojen mukaisesti. Sairausvakuutuskassat tarjoavat lisävakuutuksen, joka kattaa toiset 50 % sovellettavasta hinnasta. Liechtensteinin valtio on tehnyt hintasopimuksia hoitolaitosten kanssa. Jos vakuutettu valitsee sairaalan, jolla on tällainen sopimus, sen yleisellä puolella tarjotuista tutkimuksista, hoidoista, aterioista ja majoituksesta aiheutuvat kulut korvataan kokonaan. Sen sijaan muissa kuin sopimuksen tehneissä sairaaloissa annetuista hoidoista aiheutuneita kustannuksia korvataan vain rajallisesti. Vakuutetun iän ja valitun omavastuujärjestelmän perusteella vakuutetun on maksettava kalenterivuosittain kiinteä määrä, joka on 200 CHF (167 euroa) (pakollinen) tai enintään määrä, joka on CHF (1 250 euroa) (vapaaehtoinen) sekä 10 % kiinteän vuosittaisen määrän ylittävästä määrästä. Tällä maksujärjestelmällä määrä on enintään 600 CHF (500 euroa) vuodessa. 50 prosentin omavastuuta edellytetään niiltä vakuutetuilta, jotka ovat jo saavuttaneet säädetyn eläkeiän. Omavastuuosuutta ei peritä alle 20-vuotiailta lapsilta, pitkäaikaissairailta (hoidonaiheluettelon perusteella) eikä lääketieteellisistä tutkimuksista, joilla ehkäistään sairastumista. Heinäkuu

8 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Vakuutettu, joka on sairauden vuoksi työkyvytön (vähintään 50 prosentin työkyvyttömyys), saattaa olla oikeutettu sairauspäivärahaan. Kaikki Liechtensteinissa toimivat 15 vuotta täyttäneet työntekijät, joiden työnantajan kotipaikka tai tytäryhtiö on Liechtensteinissa, kuuluvat sairauspäivärahaan oikeuttavaan vakuutukseen. Pakollisesta vakuutuksesta on vapautettu ne, joiden tulot ylittävät vakuutusvelvollisuuden osalta sovellettavan katon eli CHF ( euroa), ja ne, joiden työaika on vähemmän kuin kahdeksan tuntia viikossa tai joiden työsuhde kestää alle kolme kuukautta. Ne, joita vakuutus ei lakisääteisesti kata (itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan luettuina), voivat ottaa vapaaehtoisen vakuutuksen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia sairausvakuutuksesta maksettavan sairauspäivärahan lykkäämisestä, jos työnantaja maksaa palkkaa sairauden ajalta. Hän voi tehdä niin enintään 360 päivän ajan. Mitä järjestelmä kattaa? Sairauspäivärahaa maksetaan toisesta päivästä alkaen siihen saakka, kunnes henkilö voi palata työhön. Sairauspäivärahaa maksetaan korkeintaan 720 päivältä 900 perättäisen päivän aikana. Jos vakuutettu on täysin työkyvytön, korvauksen määrä on vähintään 80 % menetetystä palkasta. Työttömät voivat vaihtaa vanhan kollektiivisen vakuutuksensa yksilölliseen vakuutukseen, jossa etuuksien maksu alkaa 31. päivän jälkeen. Ensimmäisten 30 sairauspäivän ajalta he saavat silloin työttömyyspäivärahaa (Arbeitslosenentschädigung). Tällöin työttömyyskassa toimii ikään kuin työnantajana. Sairauspäivärahan saaminen Ilmoittautuminen sairauskassaan tehdään työnantajan välityksellä. Työkyvyttömyyden on oltava lääkärin toteama. Heinäkuu

9 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Sairausvakuutuksesta myönnetään luontoisetuuksia ja/tai rahaetuuksia naisille, jotka ovat ansiotyössä joko palkansaajina tai itsenäisinä ammatinharjoittajina, sekä Liechtensteinissa vakituisesti asuville naisille. Mitä järjestelmä kattaa? Luontoisetuudet Sairausvakuutuksesta korvataan synnytykseen liittyvä lääkärin ja kätilön hoito sekä tarvittavat tarkastuskäynnit raskauden aikana ja ensimmäisten 10 viikon aikana synnytyksen jälkeen (vrt. terveydenhoitoa koskeva osa). Äitiyteen liittyvistä terveydenhoitoetuuksista ei peritä vakuutetulta omavastuuta. Äitiys-/isyysloma ja -etuudet Kaikkia sairausvakuutuskassojen maksamia sairausetuuksia maksetaan myös raskauden yhteydessä. Niinpä lakisääteistä sairauspäivärahaa (Krankentaggeld) maksetaan kaikille työsuhteessa oleville naisille, joilla on oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin. Sen määrä on vähintään 80 % menetetyistä palkkatuloista asianmukaiset muut avustukset mukaan luettuina. Naisilla, jotka ovat ennen synnytystä kuuluneet vähintään 270 päivää johonkin sairausvakuutuskassaan, on oikeus sairauspäivärahaan 20 viikon ajan. Näistä vähintään 16 viikon on oltava synnytyksen jälkeen. Verotuloin rahoitettu ja tulosidonnainen äitiyspäiväraha (Mutterschaftszulage) myönnetään niille vakituisille asukkaille, jotka eivät ole ansiotyössä; lisäksi pientä sairauspäivärahaa saaville työssäkäyville naisille voidaan maksaa sitä täydentävä erotuksen määrä. Tämän etuuden määrä riippuu puolison tuloista ja lasten lukumäärästä. Äitiyspäivärahan vähimmäismäärä on 500 CHF (417 euroa) ja enimmäismäärä CHF (3 751 euroa). Äitiys- ja isyysetuuksien saaminen Luontoisetuuksia haetaan vastaavan lääkärin kautta. Sairauspäivärahaa haetaan omasta sairauskassasta ja äitiyspäivärahaa terveysvirastosta. Heinäkuu

10 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Kolmen pilarin järjestelmä Henkilön katsotaan olevan työkyvytön, kun hänen ansiokykynsä on pysyvästi heikentynyt hänen terveydentilansa vuoksi. Erillistä työkyvyttömyyseläkettä ei ole, vaan ainoastaan yleinen eläke työkyvyttömille henkilöille. Työkyvyttömyysvakuutus (Invalidenversicherung, IV) perustuu kolmen pilarin järjestelmään. Ensimmäinen pilari kattaa Liechtensteinissa ansiotyötä tekevät henkilöt (palkansaajat ja itsenäiset ammatinharjoittajat) sekä työelämän ulkopuolella olevat Liechtensteinissa asuvat henkilöt (esimerkiksi ansiotyössä olevan henkilön kumppani, jonka on myös suoritettava pakolliset vakuutusmaksut). Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttää, että vakuutusmaksuja on suoritettu vähintään vuoden ajan. Toinen pilari (työnantajien järjestämä vakuutusturvajärjestelmä) koskee työntekijöitä, joiden vuositulot ylittävät tietyn vähimmäisrajan. Itsenäiset ammatinharjoittajat voivat vapaaehtoisesti liittyä työntekijöidensä ammatilliseen vakuutusjärjestelmään. Tässä järjestelmässä vuosipalkasta vähennetään niin sanottu vapaamäärä (Freibetrag), jotta vältetään kaksoisvakuutus ensimmäisessä ja toisessa pilarissa. Kolmannen pilarin vakuutuksen voi ottaa vapaaehtoisesti (esimerkiksi yksityinen henkilökohtainen vakuutus). Työkyvyttömyysaste Työkyvyttömyysaste määritetään vertaamalla työkykyisten ja työkyvyttömien henkilöiden tuloja keskenään. Tarkemmin sanoen työkyvyttömyyden arvioimiseksi sitä tuloa, joka henkilön voidaan olettaa ansaitsevan työkyvyttömänä (eli työkyvyttömyystuloa, Invalideneinkommen), verrataan siihen tuloon, jonka tämä oletti ansaitsevansa terveenä (terveen henkilön tulo, Valideinkommen). Työkyvyttömyydestä johtuva ansionmenetys (terveen henkilön tulon ja työkyvyttömyystulon välinen erotus), joka ilmaistaan prosenttiosuutena terveen henkilön tulosta, ilmaisee työkyvyttömyysasteen. Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttää vähintään 40 prosentin työkyvyttömyysastetta. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyysvakuutus (ensimmäinen pilari) Työkyvyttömyysvakuutus kattaa kuntoutustoimenpiteet ja eläkkeet: näihin sovelletaan "kuntoutus ennen eläkettä" -periaatetta. Työkyvyttömän työkyky pyritään ensin palauttamaan kuntoutuksen avulla (esimerkiksi uudelleenkoulutus uuteen ammattiin ja samanaikainen päiväraha, ammatinvalinnan Heinäkuu

11 ohjaus, työnvälitys, asteittainen työelämään palaaminen, toimintarajoitteisen työntekijän palkanneelle työnantajalle maksettava palkkatuki, apuvälineet). Ellei työkyvyn palauttaminen onnistu, vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen edellyttäen, että vakuutusmaksut oli suoritettu vähintään yhdeltä kokonaiselta vuodelta. Eläke riippuu pääasiassa vakuutuksen kestosta ja suoritetuista vakuutusmaksuista (osittain myös laskennallisista vakuutusmaksuista). Sen tarkoituksena on kattaa edunsaajan perustarpeet. Eläkkeen määrä lasketaan kahden seikan perusteella, nimittäin vakuutusajan ja niin sanotun hyväksi luettavan vuotuisen keskitulon perusteella. Jos vakuutusmaksut on maksettu täysimääräisinä (toisin sanoen keskeytyksettä 20 vuoden iästä työkyvyttömyyteen saakka), vakuutetulla on oikeus täyteen eläkkeeseen (Vollrente). Työkyvyttömän peruseläkkeen (Stammrente) määrä on vähintään CHF (967 euroa) ja enintään CHF (1 934 euroa) kuukaudessa. Jos vakuutusmaksujen suorittaminen on välillä keskeytynyt, vakuutettu on oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen (Teilrente). Eläkkeen määrä riippuu hyväksi luettavasta vuotuisesta keskitulosta. Se muodostuu sekä koko (aktiivisen työelämän) vakuutusajan ansioista että muiden jaksojen aikana maksetuista vakuutusmaksuista. Hyvitykset äitiys- ja hoitovapaajaksoilta otetaan huomioon laskennallisina ansioina. Nämä neljä tekijää jaetaan aviopuolisoiden kesken puoliksi avioliiton ajalta silloin, kun molemmat puolisot ovat oikeutettuja eläkkeeseen, tai mahdolliseen avioeroon asti. Jos työkyvyttömyys alkaa ennen 45 vuoden ikää, hyväksi luettavaa vuotuista keskituloa korotetaan niin sanotulla uralisällä (Karrierezuschlag). Lisäksi, kuten edellä on mainittu, eläke voi riippua työkyvyttömyysasteesta: 40 prosentin työkyvyttömyys oikeuttaa neljännekseen eläkkeestä, 50 prosentin työkyvyttömyys puoleen eläkkeestä ja vähintään 67 prosentin työkyvyttömyys täyteen eläkkeeseen. Eläkettä maksetaan ainoastaan silloin, kun työkyvyttömyys on jatkunut jo vuoden ja kun se todennäköisesti jää pysyväksi. Sitä maksetaan, kunnes työkyvyttömyys päättyy tai kunnes sen tilalle tulee vanhuuseläke. Eläkettä maksetaan 13 kertaa vuodessa. Joulukuussa se maksetaan kahteen kertaan (niin sanottu jouluraha, Weihnachtsgeld). Edunsaajan puolisosta ei makseta lisää. Lapsista voidaan kuitenkin maksaa lisää, jonka määrä on 40 % sovellettavan eläkeasteikon vähimmäismäärästä. Lisäksi voidaan maksaa hoitoetuuksia (Hilflosenentschädigungen), eläkeläisten muita tukia (Ergänzungsleistungen) ja sokeainetuuksia (Blindenbeihilfe). Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Pakollinen työeläkejärjestelmä on tarkoitettu edunsaajan jo saavuttaman elintason turvaamiseksi. Ammatillinen työkyvyttömyyseläke (Invalidenrente) lasketaan vakuutuksessa hyväksi luetun palkan määrän perusteella (josta vähennetään CHF ( euroa). Heinäkuu

12 Työkyvyttömyystilanteessa vakuutuslaitos maksaa vähimmäiseläkettä, joka vastaa vuosittain 30 % hyväksi luetusta palkasta (tähän lisätään lapseneläke, Kinderrente). Tämä määrä koskee täyttä työkyvyttömyyttä. Jos työkyvyttömyys on osittaista, eläkkeen määrä on vastaavasti pienempi työkyvyttömyysasteen mukaisesti. Oikeus työeläkkeeseen jatkuu eläkeiän saavuttamiseen asti, jolloin oikeus vanhuuseläkkeeseen saattaa alkaa. Joissakin tapauksissa voidaan työkyvyttömyyseläke myöntää kertakorvauksena. Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Työkyvyttömyyden arvioi toimivaltainen laitos. Työkyvyttömyys voidaan arvioida uudelleen, jos terveydentilassa tapahtuu merkittävä muutos. Etuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Heinäkuu

13 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Vanhuuseläkevakuutus perustuu kolmen pilarin rakenteeseen (joka on kuvattu työkyvyttömyyttä koskevassa osassa). Vakuutetun on täytynyt suorittaa vakuutusmaksuja vähintään yhden kokonaisen vuoden ajan ollakseen oikeutettu ensimmäisen pilarin vanhuuseläkkeeseen. Yleinen eläkeikä niin miehille kuin naisille on 64 vuotta. Joustavan eläkeiän mahdollisuus merkitsee sitä, että sekä naiset että miehet voivat valita eläkkeelle siirtymisen puolisosta riippumatta milloin tahansa 60 vuoden iästä (varhaiseläke) 70 vuoden ikään (myöhennetty eläke). Varhaiseläke on pysyvästi alhaisempi, siis myös varsinaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vähennys voi olla enintään 16,5 %, jos vakuutettu siirtyy varhaiseläkkeelle 60-vuotiaana, tai vähemmän, jos eläkkeelle siirrytään myöhemmin, lähempänä 64 vuoden varsinaista eläkeikää. Vastaavasti eläkkeen myöhentäminen nostaa eläkettä vakuutusmatemaattisesti. Korotus voi olla vähintään 5,22 % yhden vuoden myöhentämisestä ja enintään 40,71 % kuuden vuoden myöhentämisestä (64 vuoden varsinaisesta eläkeiästä 70 vuoden ikään). Työnantajien järjestämään vanhuuseläkevakuutusjärjestelmään sisältyvä pakollinen vakuutus koskee kaikkia 23 vuotta täyttäneitä palkattuja työntekijöitä, jotka kuuluvat ensimmäisen pilarin piiriin ja joiden työsuhde jatkuu toistaiseksi tai määräaikaisena yli kolme kuukautta. Ne, joiden tulot ovat alle CHF ( euroa), on vapautettu vakuutuksesta. Eläkeikä on toisessa, työntekijöiden järjestämän eläkevakuutusjärjestelmän pilarissa sama kuin ensimmäisessä pilarissa. Myös varhennetut ja myöhennetyt eläkkeet ovat mahdollisia. Mitä järjestelmä kattaa? Vanhuuseläkevakuutus (ensimmäinen pilari) Eläkkeen määrä lasketaan kahden seikan perusteella, nimittäin vakuutusajan ja niin sanotun hyväksi luettavan vuotuisen keskitulon perusteella. Jos vakuutusmaksut on maksettu keskeytyksettä 20 vuoden iästä eläkkeelle jäämiseen saakka, vakuutetulla on oikeus täyteen eläkkeeseen (Vollrente). Eläkkeen määrän määrittämiseen sovelletaan määritystapaa numero 43, mikä tarkoittaa sitä, että työkyvyttömän peruseläkkeen (Stammrente) määrä on vähintään CHF:sta (9467 euroa) enintään CHF:iin (1 934 euroa) kuukaudessa. Jos vakuutusmaksujen suorittaminen on välillä keskeytynyt, vakuutettu on oikeutettu osa-aikaeläkkeeseen (Teilrente) eläkkeen määrän määritystavan 1 42 mukaisesti. Eläkkeen määrä riippuu hyväksi luettavasta vuotuisesta keskitulosta. Se muodostuu sekä koko (aktiivisen työelämän) vakuutusajan ansioista että muiden jaksojen aikana maksetuista vakuutusmaksuista. Hyvitykset äitiys- ja hoitovapaajaksoilta otetaan huomioon laskennallisina ansioina. Nämä neljä tekijää jaetaan aviopuolisoiden kesken puoliksi avioliiton ajalta (edellyttäen, että pariskunta oli näinä vuosina vakuutettuna Heinäkuu

14 Liechtensteinissa) silloin, kun molemmat puolisot ovat oikeutettuja eläkkeeseen, tai mahdolliseen avioeroon asti. On mahdollista saada varhennettua osa-aikaeläkettä täysimääräisen eläkkeen sijaan. Jäljelle jäävää osaa voidaan vaatia myöhemmin varhaiseläkkeenä, tavallisena vanhuuseläkkeenä tai myöhennettynä vanhuuseläkkeenä. Eläkettä maksetaan 13 kertaa vuodessa. Joulukuussa se maksetaan kahteen kertaan (niin sanottu jouluraha, Weihnachtsgeld). Kahden vuoden välein eläkkeitä tarkistetaan mahdollisen hinta- ja palkkatason nousun perusteella. Lisäksi lapsista voidaan maksaa lisää, jonka määrä on 40 % sovellettavan eläkkeen määrän määrittämiseen käytetyn menetelmän (eläkeasteikon) vähimmäismäärästä. Liechtensteinissa asuvilla vanhuuseläkkeen saajilla on lisäksi oikeus saada (osittainen) korvaus tiettyjen apuvälineiden, kuten kuulolaitteiden, kustannuksista. Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Työeläkevakuutusjärjestelmän (toinen pilari) vanhuuseläkkeet määritellään karttuneen pääomasumman perusteella. Jokainen vakuutettu kartuttaa tätä summaa ikääntyessään, kun osa vakuutuslaitokselle maksetuista vakuutusmaksuista ohjataan kunkin henkilökohtaiselle vanhuustilille. Eläkerahasto voi myös sallia kertakorvausten maksamisen normaalin elinikäisen eläkkeen sijaan. Vanhuusetuuksien saaminen Vanhuusetuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Työeläkettä haetaan työeläkekassoista. Heinäkuu

15 VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Eloonjääneiden vakuutus perustuu kolmen pilarin rakenteeseen (joka on kuvattu työkyvyttömyyttä koskevassa osassa). Jos vakuutettu on maksanut vakuutusmaksuja vähintään yhden kokonaisen vuoden ajan, leskellä tai eronneella puolisolla sekä (biologisilla, adoptoiduilla ja sijoitetuilla) lapsilla on vakuutetun kuoltua oikeus perhe-eläkkeeseen eloonjääneiden vakuutuksen ensimmäisestä pilarista. Jos vakuutettu kuolee ennen eläkeiän saavuttamista, leskeneläkettä (puolisolle, mutta myös eronneelle puolisolle tai avopuolisolle, jos eläkerahaston säännöt sen sallivat) ja orvoneläkettä (biologisille, adoptoiduille ja sijoitetuille lapsille) voidaan maksaa toisen pilarin työeläkejärjestelmästä. Jälkeenjääneellä puolisolla saattaa olla oikeus eläkkeeseen (molemmista pilareista), jos hänellä on elätettäviä lapsia tai jos hän on yli 45-vuotias ja avioliitto edunjättäjän kanssa oli kestänyt vähintään viisi vuotta. Elleivät nämä edellytykset täyty, jälkeenjääneellä puolisolla saattaa olla oikeus kertakorvaukseen, jonka määrä vastaa kolmen vuoden eläkettä. Oikeus orvoneläkkeeseen on alle 18-vuotiailla lapsilla, mutta opiskelevilla lapsilla kuitenkin enintään 25 ikävuoteen saakka. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-eläkevakuutus (ensimmäinen pilari) Leskeneläke (Verwitwetenrente) maksetaan joko määräaikaisena tai jatkuvana (tämä riippuu useista tekijöistä, kuten lapsista, avioliiton kestosta ja iästä). Henkilöt, jotka saavat jo omaa vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, voivat saada niin sanotun leskenlisän puolison kuollessa. Tämän eläkkeen määrä on 80 % edunjättäjän oletetusta eläkkeestä. Jos vakuutettu kuolee alle 45-vuotiaana, laskentaperustaa korotetaan uralisällä (Karrierezuschlag). Orvoilla on oikeus orvoneläkkeeseen (Waisenrenten), jonka määrä on 40 % edesmenneen vanhemman oletetusta eläkkeestä. Jos lapsi menettää molemmat vanhempansa, hän saa kaksi eläkettä yhden kummaltakin vanhemmalta. Työeläkejärjestelmä (toinen pilari) Jos vakuutettu kuolee ennen eläkeiän saavuttamista, leskelle myönnetään elinikäinen vuotuinen leskeneläke, joka määrä on 18 % palkasta. Jälkeenjääneille lapsille taas maksetaan orvoneläkettä, jonka vuosittainen määrä on 6 % eläkkeen perustana olevasta palkasta. Heinäkuu

16 Jos kuollut henkilö oli sai eläessään vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä, leskeneläke on 60 % ja orvoneläke 20 % viimeisestä maksetusta vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeestä. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Eloonjääneiden etuuksia haetaan toimivaltaiselta sosiaaliturvaviranomaiselta. Työeläkettä haetaan työeläkekassoista. Heinäkuu

17 VIII luku: Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saamisen edellytykset Tapaturmavakuutus kattaa työtapaturmiin, ammattitauteihin ja vapaa-ajan tapaturmiin liittyvät riskit. Jokaisen työnantajan velvollisuutena on vakuuttaa Liechtensteinissa työskentelevät työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Henkilöt, jotka työskentelevät saman työnantajan palveluksessa vähintään 8 tuntia viikossa, on vakuutettava myös muiden tapaturmien varalta. Itsenäisten ammatinharjoittajien (ja heitä avustavien perheenjäsenten) ei ole pakko ottaa vakuutusta, mutta he voivat liittyä siihen vapaaehtoisesti. Työtapaturmat ovat tapaturmia, jotka ovat tapahtuneet työnantajan johdolla tai hänen hyväkseen suoritetun työn aikana, työn tauoilla tai ennen työaikaa tai sen jälkeen silloin, kun vakuutetulla on ollut lupa oleskella työpaikalla. Vakuutus kattaa myös kodin ja työpaikan väliset matkat. Yksinomaan tai pääasiassa haitallisista materiaaleista tai erityisistä työtehtävistä johtuvia sairauksia pidetään ammattitauteina. Näistä taudeista on olemassa luettelo, mutta on myös mahdollista osoittaa, että sairaus on aiheutunut yksinomaan tai suurelta osin ammatillisesta toiminnasta. Mitä järjestelmä kattaa? Terveydenhoito Tapaturmavakuutukseen kuuluvat seuraavat etuudet: sairaanhoito, joka kattaa lääkärin, hammaslääkärin tai näiden määräyksestä muun hoitohenkilöstön antaman avohoidon lääkärin tai hammaslääkärin määräämät lääkkeet ja kokeet sairaalahoito (yleisellä osastolla) lääkärin määräämät hoitojaksot lääketieteelliset apuvälineet, jotka ovat tarpeen ruumiinvamman tai puutteellisen toimintakyvyn vuoksi välttämättömät pelastus- ja etsintäkulut sekä lääketieteellisesti perustellut matkaja kuljetuskustannukset ruumiin kuljetuksesta hautauspaikkakunnalle aiheutuvat välttämättömät kustannukset sekä hautauskulut. Vakuutetulta ei veloiteta omavastuuosuutta. Rahaetuudet Tapaturmasta aiheutuva työkyvyttömyys oikeuttaa päivärahaan toisesta tapaturman jälkeisestä päivästä alkaen. Päiväraha on täydellisen työkyvyttömyyden yhteydessä 80 % vakuutetun palkasta. Heinäkuu

18 Työkyvyttömyyden johtuessa tapaturmasta vakuutetulla on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen. Jos vakuutettu tarvitsee päivittäistä apua työkyvyttömyyden johdosta, hänellä on oikeus hoitoetuuteen, jonka määrä riippuu avun tarpeesta. Työkyvyttömyysvakuutukseen sisältyy useita kuntoutustoimenpiteitä. Työtapaturman tai ammattitaudin seurauksena kuolleen henkilön jälkeenjääneillä omaisilla on oikeus perhe-eläkkeisiin eli leskeneläkkeeseen ja orvoneläkkeeseen. Lisäksi vakuutetulle, jonka fyysiselle tai psyykkiselle hyvinvoinnille on aiheutunut työtapaturmasta pysyvää haittaa, voidaan maksaa erillistä korvausta (Integritätsentschädigung). Se arvioidaan aiheutuneen vahingon vaikeusasteen perusteella. Enimmäismäärä on CHF ( euroa). Työtapaturma- ja ammattitautietuuksien saaminen Työtapaturmista ja ammattitaudeista on ilmoitettava välittömästi vakuutusyhtiölle tai työnantajalle. Vakuutettu voi vapaasti valita haluamansa sopimuslääkärin tai sopimussairaalan. Jos työkyvyttömyyden aste muuttuu merkittävästi, saatetaan työkyvyttömyyseläkettä tarkistaa. Heinäkuu

19 IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Perhe-etuuksiin ovat oikeutettuja Liechtensteinissa asuvat työelämän ulkopuolella olevat ja kaikki Liechtensteinissa työssäkäyvät henkilöt. Perhe-etuuksiin voivat olla oikeutettuja Liechtensteinissa asuvat vanhemmat, isovanhemmat, isä- ja äitipuolet, adoptiovanhemmat sekä orvot. Mitä järjestelmä kattaa? Perhe-etuudet koostuvat seuraavista etuuksista: äitiysavustus kertasuorituksena (myös alle viisivuotiaan lapsen adoptoinnin yhteydessä) kuukausittainen lapsilisä (lapsen 18. ikävuoteen saakka) kuukausittainen yksinhuoltajalisä (lapsen 18. ikävuoteen saakka) Lapsilisän (Kinderzulage) määrä riippuu lasten lukumäärästä ja iästä. Lapsilisää maksetaan yhdestä lapsesta 280 CHF (233 euroa) jos perheessä on yksi tai kaksi lasta, tai 330 CHF (275 euroa) siinä tapauksessa, että lapsia syntyy useita tai perheessä on kolme lasta tai enemmän sekä jokaisesta yli 10-vuotiaasta lapsesta. Synnytysavustusta (Geburtszulagen) maksetaan synnytyksen ja alle viisivuotiaan lapsen adoption yhteydessä. Synnytysavustus on hieman korkeampi, jos lapsia syntyy useampia kuin yksi. Liechtensteinissa asuvilla huollettavilla lapsilla on oikeus saada elatusapuennakkoa, elleivät täytäntöönpanomenettelyt ole tuottaneet tulosta. Perhe-etuuksien saaminen Perhe-etuuksia haetaan vastaavalta sosiaaliturvaviranomaiselta (FAK, Liechtensteinische Familienausgleichskasse), joka on valtion valvoma laitos. Heinäkuu

20 X luku: Työttömyys Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi Pakollinen työttömyysvakuutus kattaa kaikki palkatut työntekijät ja harjoittelijat. Itsenäiset ammatinharjoittajat eivät voi liittyä työttömyysvakuutusjärjestelmään vapaaehtoisesti. Vakuutetulla on oikeus etuuksiin, jos hän ilmoittautuu henkilökohtaisesti kansantalousvirastoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyskorvauspäivänä, käy läpi lakisääteisen tarkastusprosessin ja jättää korvaushakemuksen on työmarkkinoiden käytettävissä, toisin sanoen on työkykyinen ja valmis ottamaan vastaan mitä tahansa kohtuullista työtä täyttää vakuutuksen vähimmäisajan eli on työttömyyttä edeltävien kahden vuoden aikana ollut vähintään 12 kuukautta työssä ja maksanut tältä ajalta työttömyysvakuutusmaksuja tai on ollut vapautettu niistä ei ole oikeutettu vanhuuseläkkeeseen; jos vakuutetulla on oikeus osa-aikaiseen vanhuuseläkkeeseen, päivärahan määrää alennetaan suhteessa eläkkeen määrään asuu Liechtensteinissa ja oleskelee siellä määräaikaisen työn vuoksi (toimii palkattuna työntekijänä työnantajalle, jonka kotipaikka tai tytäryhtiö on Liechtensteinissa) on joutunut työtapaturman uhriksi. Jos työttömyys on itse aiheutettua, oikeus työttömyyspäivärahaan evätään enintään 60 työttömyyspäivältä. Tämän ajan jälkeen oikeus työttömyyspäivärahaan on sama kuin muillakin. Mitä järjestelmä kattaa? Tärkeimmät työttömyysvakuutuksesta maksettavat etuudet ovat työttömyyspäiväraha (Arbeitslosenentschädigung), osa-aikatyöttömyyskorvaus (Kurzarbeitsentschädigung) sekä etuudet maksukyvyttömyystapauksessa (Insolvenzentschädigung). Kansantalousvirasto tiedottaa myös oikeuksista etuuksiin, välittää työpaikkoja ja edistää työttömien henkilöiden ammatti- ja täydennyskoulutusta. Työttömyyspäiväraha Työttömyyspäivärahan maksamisessa otetaan huomioon vakuutetun palkka, ikä ja huollettavat lapset. Sen määrä on 80 % työttömän viimeisestä bruttopalkasta. Sitä voidaan alentaa 70 prosenttiin siinä tapauksessa, ettei huollettavia lapsia ole, että edunsaaja saa täysimääräistä päivärahaa yli 140 CHF (117 euroa) ja ettei edunsaaja ole työkyvytön. Se, kuinka kauan työttömyyspäivärahaa maksetaan, riippuu muun muassa hakijan iästä. Päivärahaa maksetaan kahden vuoden jaksolla 130:sta enintään 500 päivään (130 päivää, jos henkilöllä on vakuutusmaksujen maksamisesta vapautettuja kausia; 200 päivää, jos henkilö on alle 25-vuotias eikä hänellä ole huollettavia; 260 päivää, Heinäkuu

21 jos henkilö on yli 25-vuotias; 400 päivää, jos henkilö on yli 50-vuotias ja hänen vakuutusmaksukautensa pituus on vähintään 18 kuukautta; 500 päivää, jos henkilön vakuutusmaksukauden pituus ylittää 22 kuukautta ja hän saa vähintään 40 prosentin työkyvyttömyyseläkettä). Jos henkilö laiminlyö velvollisuuksiaan (esimerkiksi yhteistyötä koskevaa velvoitetta), korvausta ei makseta lyhyeltä työttömyysajalta. Tämä koskee määräaikaista irtisanomista. Osa-aikatyöttömyyskorvaus Osa-aikatyöttömyydestä on kyse, kun työaikaa lyhennetään tai kun työ ajoittain keskeytyy taloudellisen tilanteen tai sääolosuhteiden vuoksi. Tällöin voidaan maksaa osa-aikaista työttömyyspäivärahaa (Kurzarbeitsentschädigung). Seuraavien ammattien harjoittajilla on oikeus osa-aikatyöttömyyskorvaukseen huonon sään perusteella: muurari, kirvesmies, kipsinvalaja, kivenlouhija, tienrakentaja, kattoasentaja, tienpäällystäjä, kivenhakkaaja, laatoittaja, puutarhuri/maisemaarkkitehti, putkimies, kanavanpuhdistaja, pengerten ja maa-aineksen vakauttamisen parissa työskentelevät henkilöt, maanvieremiin erikoistuneet työntekijät ja metsänhoitotyöntekijät. Viimeksi mainituilla edellytyksenä on, etteivät he työskentele maatalousyksikölle. Muiden ammattien harjoittajat voidaan rinnastaa yllämainittujen ammattien harjoittajiin, jos heidän työttömyystilanteensa liittyy näiden ammattikuntien toimintaan. Muut etuudet Työttömyyden aikana valtion eläkevakuutusjärjestelmän ja ammatillisen eläkevakuutusjärjestelmän työnantajamaksut maksetaan työttömyysvakuutuksesta (lukuun ottamatta toisen pilarin vanhuuseläkemaksuja). Työttömyysvakuutus vastaa myös työnantajan sairausvakuutusmaksuista Työttömyysvakuutuksesta maksetaan myös päivärahat sairauden ensimmäisten 30 päivän ajalta (enintään 44 työpäivää kahden vuoden aikana). Jos työnantaja tekee konkurssin tai ei pysty suoriutumaan maksuvelvoitteistaan, vakuutettu saa työttömyysvakuutuksesta korvausta maksukyvyttömyydestä. Tämä pätee siinä tapauksessa, että työnantajan konkurssimenettelyn aloittamisesta on ilmoitettu tai konkurssimenettelyn aloittamishakemus on hylätty, koska menettelyn kustannusten kattamiseen ei todennäköisesti ole riittäviä keinoja, ja vakuutetulla on yhä palkkasaatavia. Myös maksukyvyttömyysavustusta voidaan maksaa, jos vakuutettu on vähintään kerran käynnistänyt työnantajaansa vastaan (osittain) tuloksettoman täytäntöönpanomenettelyn palkkasaataviensa perimiseksi. Palkkasaatavat katetaan enintään kolmelta kuukaudelta niiden kuuden kuukauden ajalta, jotka edeltävät konkurssimenettelyn aloittamista, tai konkurssihakemuksen hylkäämisen jälkeen tai tuloksettoman pakkotäytäntöönpanon jälkeen. Heinäkuu

22 Työttömyysetuuksien saaminen Kansantalousvirasto (Amt für Volkswirtschaft) tarkistaa hakemukset ja maksaa työttömyysvakuutuksen rahaetuudet. Hakijan on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti kansantalousvirastoon ensimmäisenä työttömyyskorvauspäivänä. Vakuutettujen ja heidän perheenjäsentensä on annettava kansantalousvirastolle kaikki hakemuksen arviointiin ja työttömyyskorvauksen määrän määrittämiseen vaikuttavat tiedot. Heidän on myös oma-aloitteisesti ilmoitettava virastolle kaikista henkilökohtaisten tai taloudellisten olosuhteidensa muutoksista, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada etuuksia. Työtapaturman uhriksi joutuneiden vakuutettujen on saavuttava kansantalousviraston järjestämiin säännöllisiin neuvonta- ja työnvälitystapaamisiin sekä noudatettava sääntelyn mukaisia tarkastussäännöksiä ja kansantalousviraston kohtuullisen työn vastaanottamista ja uudelleenkoulutukseen tai jatkokoulutukseen liittyviä kurssikäyntejä koskevia ohjeita. Lisäksi heidän on itse pyrittävä löytämään työtä. Heinäkuu

23 XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Sosiaalituki Taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevilla yksineläjillä ja kotitalouksilla on oikeus sosiaaliapuun, jos he asuvat vakituisesti Liechtensteinissa. Lisäksi Liechtensteinin kansalaisille, jotka asuvat EU:n ja Euroopan talousalueen (ETA) ulkopuolella, voidaan myöntää sosiaaliapua hätätilanteessa. Lisäetuudet Lisäetuuksiin oikeutettuja ovat eläkkeellä olevat henkilöt (myös varhaiseläkkeen saajat), lesket ja orvot, työkyvyttömät (jos työkyvyttömyysaste on vähintään 50 %), työkyvyttömyysvakuutuksen päivärahan saajat sekä hoitoetuuden saajat. Lisäetuuksia maksetaan asuinpaikan, tulojen ja varallisuuden mukaan. Mitä järjestelmä kattaa? Sosiaalituki Sosiaaliavusta (Sozialhilfe) maksetaan perustoimeentuloon liittyviä tarpeita, asumiskustannuksia ja sairausvakuutusrahastoon maksettavia perusvakuutusmaksuja. Sosiaaliapua laskettaessa otetaan huomioon avun tarpeessa oleva henkilö ja hänen kanssaan samassa taloudessa asuvat huollettavat. Sosiaaliavun määrä vaihtelee: määrä saadaan vähentämällä kunkin taloudessa asuvan henkilön henkilökohtaiset tulot kotitalouden määritetystä toimeentulotasosta. Sosiaaliapuun ei liity aikarajoja. Sitä kuitenkin tarkistetaan ajoittain. Työkykyisten henkilöiden on otettava vastaan mitä tahansa kohtuullista työtä. Yksinhuoltajilla lastenhoitoon liittyvät velvollisuudet otetaan huomioon kohtuullisuutta määritettäessä. Lisäetuudet Lisäetuuksien määrä perustuu vakuutetun henkilökohtaiseen tilanteeseen (perheen kokoonpano) ja taloudellisiin olosuhteisiin. Avuttomuuslisä Mikäli vakuutettu ei saa korvauksia tapaturmavakuutusjärjestelmästä, hänellä on oikeus saada hoitoetuuksia (Hilflosenentschädigung). Avun tarve arvioidaan sen mukaan, missä määrin asianomainen tarvitsee huomattavaa ulkopuolista apua päivittäisissä toiminnoissaan (pukeutuminen ja riisuutuminen, siirtyminen seisoma-, istuma- ja makuuasentoon, syöminen, peseytyminen, liikkuminen). Avun tarve jaetaan kolmeen ryhmään (suuri, keskitasoinen, lievä). Yli 65-vuotiailla on oikeus tähän etuuteen vain, jos avun tarve on vähintään keskitasoista (ellei asianomaisella ollut lievä avun tarve jo ennen tämän ikärajan saavuttamista). Heinäkuu

24 Äitiysetuudet Vastasynnyttäneille naisille, joilla ei ole oikeutta pakollisen sairausvakuutuksen sairauspäivärahaan äitiysloman aikana, maksetaan valtion varoista kertakorvauksena veroton äitiysraha (Mutterschaftszulage). Jos pakollisen sairausvakuutuksen mukaiset sairauspäivärahaetuudet ovat alhaisemmat kuin kiinteämääräinen äitiysraha, ero korvataan. Äitiysrahan saamisen edellytyksenä on, että asianomaisen virallinen asuinpaikka on Liechtensteinissa. Äitiysrahan määrä riippuu molempien puolisoiden tai yksinhuoltajan verotettavasta tulosta. Äitiysrahaa maksetaan vain verotettavan tulon tiettyyn rajaan asti. Sokeainavustus Etuuden (Blindenbeihilfen) määrä riippuu näkövamman asteesta (täysin sokea, käytännöllisesti katsoen sokea, erittäin heikkonäköinen). Etuuden saamiseksi henkilön on asuttava Liechtensteinissa ja oltava vähintään kuusivuotias. Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Sosiaaliapua hallinnoi keskitetysti valtio. Rahaetuuksien saamiseksi tarvitaan asianmukaisen kunnan sosiaalilautakunnan hyväksyntä. Oikeudesta sosiaaliapuun sekä sen lajiin ja määrään on säädetty lailla. Lisäetuuksien maksamisesta vastaavat Liechtensteinin vanhuusvakuutus- ja perhevakuutuslaitokset, joista etuuksia haetaan. Nämä määrittävät hakijan subjektiivisen oikeuden ja laskevat erotuksen määrän hakijan tulojen, varallisuuden ja menojen perusteella. Heinäkuu

25 XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Pitkäaikaishoitoa koskeviin etuuksiin on oikeus silloin, kun kotona tarvitaan pitkäaikaista tukea ja hoitoa, joka edellyttää asianmukaisten hoitopalveluiden ostamista. Henkilön katsotaan olevan avun tarpeessa, jos hän tarvitsee pysyvästi ulkopuolista apua, pysyvää pitkäaikaista hoitoa tai henkilökohtaista valvontaa selviytyäkseen päivittäisistä toiminnoistaan, kuten vuoteesta nousemisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä, syömisestä, sosiaalisista suhteista ja WC:ssä käynnistä. Periaatteessa kaikilla Liechtensteinissa asuvilla, jotka eivät asu hoitolaitoksissa eivätkä ole sairaalahoidossa, on oikeus tuki- ja hoitoavustukseen (Betreuungs- und Pflegegeld). On oltava odotettavissa, että tuen ja hoidon tarve jatkuu vähintään kuukauden ja että (palkattua) ulkopuolista henkilöä edellyttävä keskimääräinen päivittäinen hoidon tarve on vähintään yksi tunti. Kaikilla pakolliseen sairausvakuutukseen Liechtensteinissa kuuluvilla on oikeus hoitoavustukseen (Hilflosenentschädigung). Sitä voivat työtapaturmien ja ammattitautien osalta saada myös tapaturmavakuutetut. Mitä järjestelmä kattaa? Tuki- ja hoitoavustusta maksetaan, kun kotona tarvitaan tukea ja hoitoa. Etuudessa on kuusi tasoa, jotka riippuvat siitä, kuinka pitkän ajan ulkopuolisen avustajan hoitoa ja tukea päivittäin tarvitaan. Ensimmäisellä tasolla (tukea ja hoitoa vähintään tunti päivässä) päivärahan määrä on 10 CHF (8,33 euroa); kuudennella tasolla (tuen ja hoidon tarve vähintään 7,5 tuntia päivässä) päivärahan määrä on 180 CHF (150 euroa). Tuki- ja hoitoavustus ei yleensä riitä kattamaan kokonaan tuki- ja/tai hoitopalveluita tarjoavasta henkilöstä aiheutuvia kustannuksia. Edunsaajan onkin itse osallistuttava kustannuksiin. Pitkäaikaishoidon saaminen Keskimääräisen päivittäisen ulkopuolisen tuen ja/tai hoidon tarpeen määrittämiseksi pätevä henkilökunta tekee paikalla arvion tähän tarkoitukseen suunniteltujen ja standardoitujen kyselylomakkeiden avulla. Avun tarpeen aste tarkistetaan säännöllisesti, yleensä vuosittain. Arviointijakso määritellään kuitenkin yksilöllisesti tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Edunsaaja voi valita hoidontarjoajan vapaasti. Hoidontarjoaja voi olla epävirallinen hoitaja tai ammattimainen palveluntarjoaja. Saatavilla on myös pitkäaikaishoitoa hoitolaitoksessa sekä yksityisten järjestöjen tarjoamaa kotihoitoa (valtion tukemaa). Heinäkuu

26 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita Yksityiskohtaisempia tietoja etuuksien myöntämisedellytyksistä ja yksilöllisistä sosiaaliturvaetuuksista Liechtensteinissa saa sosiaaliturvajärjestelmää hallinnoivilta julkisilta laitoksilta. Jos haluat tietoa sosiaaliturvakysymyksistä, jotka koskevat useampaa kuin yhtä unionin jäsenvaltiota, voit etsiä sopivaa laitosta Euroopan komission ylläpitämästä laitoshakemistosta sivustolta Kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa olevaan sosiaalivakuutukseen perustuvia etuuksia koskevat tiedustelut osoitetaan seuraaville laitoksille: Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallitus (Regierung des Fürstentums Liechtenstein) Regierungsgebäude 9490 Vaduz Puh.: Faksi: Sähköposti: Talousvirasto, työttömyysvakuutus (Amt für Volkswirtschaft, Arbeitslosenversicherung) Poststrasse Vaduz Puh.: Faksi: Sähköposti: info@avw.llv.li Terveysvirasto, sairaus- ja tapaturmavakuutukset (Amt für Gesundheit, Kranken- und Unfallversicherung) Aeulestrasse Vaduz Puh.: Faksi: Sähköposti: info@ag.llv.li Sosiaalipalveluvirasto (Amt für Soziale Dienste) Postplatz Schaan Puh.: Faksi: Sähköposti: info@asd.llv.li Heinäkuu

27 Rahoitusmarkkinoiden valvontaviranomainen (Finanzmarktaufsicht) Landstrasse Vaduz Puh.: Faksi: Sähköposti: Vanhuus- ja perhe-eläke-, työkyvyttömyyseläke- ja perheavustuslaitokset (AHV-IV-FAK-Anstalten) Gerberweg Vaduz Puh.: Faksi: Sähköposti: ahv@ahv.li Heinäkuu

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET

Käsitemääritelmät. Ammatillinen kuntoutus. Aikaikkuna. Ammattisuoja KÄSITTEET Käsitemääritelmät Ammatillinen kuntoutus Ammatilliseen kuntoutukseen kuuluvat kaikki ne toimenpiteet, joiden avulla vakuutetun on mahdollista harjoittaa aiempaa, tai mahdollisesti uutta, ammattiaan. Ammatillista

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ ROMANIAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2011 Elina Kirjalainen Romanian eläkejärjestelmä Tammikuu 2011 Lisätietoja: Elina Kirjalainen puh. 010 751 2160 e-mail: elina.kirjalainen@etk.fi kv-tiimi: Mika

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu

Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille. Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa olleen henkilön (edunjättäjän) kuoltua hänen omaisilleen

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille

Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu. Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille Ryhmähenkivakuutusta vastaava etu Valtiokonttorin korvaama ryhmähenkivakuutusta vastaava etu valtion palveluksessa olleen henkilön omaisille RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVA ETU Sopimus Valtion palveluksessa

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.

TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5. TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 3/2015 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(4) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 18.5.2015 Kiertokirjettä korjattu 16.6.2015 esimerkkilaskelmissa

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa. Euroopan komissio 9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Euroopan komissio 4 Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Norjassa Tilanne 3. helmikuuta

Lisätiedot

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016

Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 VAKUUTUSTUTKINTO 172. SUORITUSTILAISUUS Lakisääteinen tapaturmavakuutus 20.1.2016 1. a) 35-vuotias henkilö pohtii oman yrityksen perustamista, hän on päätynyt yhtiömuodossa joko avoimeen yhtiöön tai kommandiittiyhtiöön.

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008

40. Eläkkeet. Vuosina 2006 2008 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2006 2007 2008 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi

Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle. if.fi Vakuutussuositus lääkäripalveluyritykselle if.fi Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi lääkäripalveluyrityksen riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk 1 228 1 272 1 333. 2011 toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen

vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen 120 vuotta yrittäjän tapaturmavakuutus Tuoteseloste voimassa 1.1.2016 alkaen SISÄLLYSLUETTELO Tämä tuoteseloste on tarkoitettu avuksesi tutustuessasi työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiseen vapaaehtoiseen

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa. Euroopan komissio

Liikkuvuus Euroopassa. Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa. Euroopan komissio 9 Liikkuvuus Euroopassa Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Euroopan komissio Liikkuvuus Euroopassa (Euroopan unionissa, Euroopan talousalueella ja Sveitsissä) Sosiaaliturvaoikeudet Luxemburgissa Tilanne

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Unkarissa

Sosiaaliturvaoikeudet. Unkarissa Sosiaaliturvaoikeudet Unkarissa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia. EDUSKUNNAN VASTAUS 126/2010 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi sekä laiksi kansaneläkelain 11 ja 55 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Italiassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Italiassa Sosiaaliturvaoikeudet Italiassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS

Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS Haapaveden kaupunki Haapaveden Siikalatvan sosiaalityö Tähtelänku 1, PL 40 86600 HAAPAVESI Sosiaali- terveyspiiri Helmi TOIMEENTULOTUKIOPAS TOIMEENTULOTUKIOPAS Mitä on toimeentulotuki? Miten selvitetään

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE

VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE 1/5 VAKUUTUSSUOSITUS APTEEKEILLE Alla olevissa taulukoissa on esitetty asiat, jotka on otettava huomioon käytäessä läpi apteekkien riskejä ja mietittäessä oikeaa vakuutusturvaa yritykselle. Suositus käsittää

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016

TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Fennian tiivistelmä TVL:n tiedotteesta 7.5.2015 TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTILAKI VOIMAAN 1.1.2016 Vuoden 2016 alusta tulee voimaan työtapaturma- ja ammattitautilaki (säädöskokoelmanumero 459/2015, lyhenne

Lisätiedot

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ

SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ SAKSAN ELÄKEJÄRJESTELMÄ Suunnitteluosasto 2010 Jarna Bach-Othman, Hannu Ramberg Saksan eläkejärjestelmä Päivitetty: kesäkuu 2010 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI

KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI KIIKOISTEN KUNTA OHJEET OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEKSI Tämä ohjeistus astuu voimaan 01.01.2009 ja on voimassa toistaiseksi. Ohjeistusta tarkistetaan tarvittaessa. 1. TUEN HAKU Omaishoidon tuesta säädetään

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS

Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Mika Mänttäri Mikko Nyyssölä TYÖTAPATURMA- JA AMMATTITAUTI- VAKUUTUS Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2769-5

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Romaniassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Romaniassa Sosiaaliturvaoikeudet Romaniassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen

Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010. Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen Pakolliset eläkemaksut vanhoissa EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä vuonna 2010 Suunnitteluosasto 2010 Elina Kirjalainen 1 Päivitetty: marraskuu 2010 Lisätietoja: Kv-tiimi: Mika Vidlund, Hannu Ramberg,

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta Laki kansaneläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kansaneläkelain (568/2007) 105, ja muutetaan 6, 10 ja 11, 12 :n 1 momentti, 15 :n 4 momentti, 22 :n 3 ja 4 momentti, 23, 33 :n

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot

Valtion varoista maksettava. korvaus rikoksen uhrille. Valtion maksama. korvaus rikoksen uhrille. Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille Ennen vuotta 2006 rikoksella aiheutetut vahingot Milloin rikoksen uhrille voidaan suorittaa korvaus valtion

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) Työmarkkinat Antti Kondelin 23.1.2008 Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Muistio 1(8) ULOSOTTOPIDÄTYS PALKKAHALLINNOSSA Palkan ulosmittausmenettelyä koskeva ulosottolain muutos (469/2006) tuli voimaan 1.1.2007. Yleinen ulosmittauksen määrä on

Lisätiedot

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN

OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN OHJE EUROOPAN UNIONIN KANSALAISILLE JA HEIDÄN PERHEENJÄSENILLEEN Yleiset säännökset Puolan tasavallassa Euroopan unionin kansalaisen oleskelua koskeva asia on hoidettava välittömästi, kun taas sellaisen

Lisätiedot

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS

VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINNON TENTTIKYSYMYKSIÄ: VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS VAKUUTUSTUTKINTO 171. SUORITUSTILAISUUS VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS 16.9.2015 Kirjoita nimesi vain erilliselle kansilehdelle, EI vastaussivuille.

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Asiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Hoitomaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen (734/1992).

Hoitomaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen (734/1992). Hoitomaksu määräytyy sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen (734/1992). Tulotiedot tulee toimittaa päivähoidon johtajalle hakemuksen palautuksen yhteydessä, kuitenkin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918. Laki. N:o 909. työntekijän eläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2010 N:o 909 918 SISÄLLYS N:o Sivu 909 työntekijän eläkelain muuttamisesta... 2929 910 työntekijän eläkelain voimaanpanolain 10 :n

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Ranskassa

Sosiaaliturvaoikeudet. Ranskassa Sosiaaliturvaoikeudet Ranskassa Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

Iitin kunnan yksityisen päivähoidon tuen, yksityisen hoidon tuen kuntalisän, periaatteet. Koulutuslautakunta 26.04.2013 24

Iitin kunnan yksityisen päivähoidon tuen, yksityisen hoidon tuen kuntalisän, periaatteet. Koulutuslautakunta 26.04.2013 24 Koulutuslautakunta 24 26.04.2013 Koulutuslautakunta 16 08.04.2015 Iitin kunnan yksityisen päivähoidon tuen, yksityisen hoidon tuen kuntalisän, periaatteet 129/05.01.00/2013 Koulutuslautakunta 26.04.2013

Lisätiedot

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA

PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK:STA TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2014 Bulevardi 28 00120 Helsinki 1(5) Puh. 0404 504 244 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 17.9.2014 PALKKATILASTOJA KOSKEVIEN TIETOJEN HANKKIMINEN ELINKEINOELÄMÄN

Lisätiedot

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet

TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet LIITE III ERITYISMÄÄRÄYKSET TUTKIMUSALAN KANSAINVÄLINEN MARIE CURIE -HENKILÖSTÖVAIHTO-OHJELMA Useita rahoituksen saajia käsittävät hankkeet III.1 Määritelmät Tässä avustussopimuksessa sovelletaan II.1

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA VIHDIN KUNTA Ympa 9.12.2008 Ympa liite 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT JA VAKUUDET VIHDIN KUNNASSA 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu Maa-ainesten

Lisätiedot

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS

VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS VTS 172 KOEKYSYMYKSET JA MALLIVASTAUKSET TYÖELÄKEVAKUUTUS Kysymys 1: Lailasta on alkanut pitkän työuran jälkeen tuntua siltä, että voisi hiljalleen keventää työtaakkaansa. Lailan vakiintunut kokoaikatyön

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT

TUUSNIEMEN KUNTA Sosiaalilautakunta 16.02.2009 OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT OMAISHOIDON TUEN KRITEERIT Sos. ltk. 5 Vuonna 2008 Tuusniemellä on maksettu omaishoidon tukea kaikkiaan 40 henkilölle, joista muutama on ollut kehitysvammainen ja sotainvalidi. Omaishoidon tuki on porrastettu

Lisätiedot

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015

Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Uudistunut palkkatuki 1.1.2015 Palkkatuen uudistamisen tavoitteet Pyritään parantamaan työnantajien ja työnhakijoiden yhdenvertaista kohtelua tukipäätösten ennakoitavuutta palkkatuetun työn vaikuttavuutta

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016

VAPAAEHTOINEN HENKILÖVAKUUTUS pp.1.2016 APAAEHTINEN HENKILÖAKUUTUS pp.1.2016 1. Työkyvyttömyysvakuutukset. ertaa keskenään ohimenevän työkyvyttömyyden ja pysyvän työkyvyttömyyden varalta otettavia vakuutuksia. Kerro vertailussa erot vakuutusten

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut

TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut TYÖNANTAJAN velvollisuudet ja maksut Työnantajan sosiaaliturvamaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu eli sairausvakuutusmaksu maksetaan kaikista työntekijöistä jotka ovat 16-67-vuotiaita. Se maksetaan oma-aloitteisesti

Lisätiedot

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen

LIITE 2. Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI. Myöntämisperusteet ja ohjeet. 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen LIITE 2 Kirkkonummen kunta OMAISHOIDON TUKI Myöntämisperusteet ja ohjeet 1. Yleiset edellytykset ja omaishoidon tuen hakeminen Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu vanhuksen, vammaisen

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

KORVAUS RIKOKSEN UHRILLE. Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille

KORVAUS RIKOKSEN UHRILLE. Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille KORVAUS RIKOKSEN UHRILLE Valtion maksama korvaus rikoksen uhrille sisällysluettelo Milloin korvausta voidaan suorittaa valtion varoista? 2 Mitä korvataan? > Henkilövahinko 3 > Esinevahinko ja muu omaisuusvahinko

Lisätiedot

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI

ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI ULKOMAANTYÖN SOPIMUSMALLI 1. Sopimusosapuolet Työnantaja Nimi Osoite Työnantajan edustaja asemamaassa Nimi Osoite Työntekijä Nimi Osoite 2. Työn suorittamispaikka Asemamaa: Paikkakunta: Toimipiste: 3.

Lisätiedot

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen

Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Apurahansaajien sosiaaliturvan mahdolliset uudistukset * Asiamies Riku Matilainen Humanistisen tiedekunnan rahoitusja säätiöpäivä 8.2.2008 Jyväskylän yliopisto Tutkija Sosiaaliturva määräytyy palvelussuhteen

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5)

Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) Salon kaupunginvaltuusto 27.1.2014 9 1 (5) MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT SALON KAUPUNGISSA 1 YLEISTÄ Maa-ainesten ottamissuunnitelman

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT

MAATALOUSLOMITUSTA KOSKEVAT TYÖEHDOT MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MAATALOUSLOMITUS Annankatu 31-33 C 48, 00100 HELSINKI TIEDOTE 1/2011 Puhelin (09) 725 04 500, Faksi (09) 725 04 511 Sähköposti: info@tyonantajat.fi Kotisivu: www.tyonantajat.fi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00

Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset. if.fi 010 19 15 00 Ohjelmistoyrittäjien vakuutukset if.fi 010 19 15 00 vakuutussuositus ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenille Oheista taulukkoa voidaan käyttää apuna vakuutusratkaisua suunniteltaessa. Siinä olevat turvalaajuudet

Lisätiedot

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä

Sosiaaliturvaoikeudet. Sveitsissä Sosiaaliturvaoikeudet Sveitsissä Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja

Lisätiedot

European Mobility työssäoppimissopimus Sopimus koskien oppisopimuskoulutusta suomalaisessa yrityksessä

European Mobility työssäoppimissopimus Sopimus koskien oppisopimuskoulutusta suomalaisessa yrityksessä European Mobility työssäoppimissopimus Sopimus koskien oppisopimuskoulutusta suomalaisessa yrityksessä Johdanto Työssäoppiminen on pääasiallisin osa oppisopimuskoulutusta. Se on tutkintojen perusteiden

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2017 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg

Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Suunnitteluosasto 2011 Hannu Ramberg Etelä-Korean eläkejärjestelmä Laadittu: elokuu 2011 Lisätietoja: Hannu Ramberg puh. 010 751 2325 e-mail: hannu.ramberg@etk.fi kv-tiimi: Antti Mielonen, Hannu Ramberg,

Lisätiedot