Sosiaaliturvaoikeudet. Romaniassa

Transkriptio

1 Sosiaaliturvaoikeudet Romaniassa

2 Tämän oppaan tiedot on koottu ja päivitetty tiiviissä yhteistyössä sosiaaliturvan keskinäisen tietojärjestelmän (MISSOC) kansallisten yhteyshenkilöiden kanssa. Lisätietoja MISSOC-verkostosta on sivulla Tässä oppaassa kuvaillaan yleisesti kunkin maan sosiaaliturvajärjestelmää. Lisätietoja saa muista MISSOCin julkaisuista, jotka kaikki löytyvät edellä mainitusta linkistä. Voit myös ottaa yhteyttä tämän oppaan liitteessä I lueteltuihin toimivaltaisiin viranomaisiin ja laitoksiin. Euroopan komission ja kenenkään sen puolesta toimivan henkilön ei voida katsoa olevan vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Euroopan unioni, 2012 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Heinäkuu 201 2

3 SISÄLLYSLUETTELO I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus... 4 Johdanto... 4 Sosiaaliturvan järjestäminen... 4 Rahoitus... 5 II luku: Terveydenhoito... 8 Terveydenhoidon saamisen edellytykset... 8 Mitä järjestelmä kattaa?... 8 Hoidon saaminen... 8 III luku: Sairausetuudet... 9 Sairausetuuksien saamisen edellytykset... 9 Mitä järjestelmä kattaa?... 9 Sairauspäivärahan saaminen...10 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet...11 Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset...11 Mitä järjestelmä kattaa?...11 saaminen...11 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet...12 Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset...12 Mitä järjestelmä kattaa?...12 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen...14 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet...15 Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset...15 Mitä järjestelmä kattaa?...16 Vanhuusetuuksien saaminen...17 VII luku: Eloonjääneiden etuudet...18 Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset...18 Mitä järjestelmä kattaa?...19 Eloonjääneiden etuuksien saaminen...19 VIII luku: Työtapaturmien ja ammattitautien johdosta myönnettävät etuudet...21 Etuuksien saamisen edellytykset...21 Mitä järjestelmä kattaa?...22 Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevien etuuksien saaminen...22 IX luku: Perhe-etuudet...24 Perhe-etuuksien saamisen edellytykset...24 Mitä järjestelmä kattaa?...24 Perhe-etuuksien saaminen...25 X luku: Työttömyys...26 Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi...26 Mitä järjestelmä kattaa?...26 Työttömyysetuuksien saaminen...27 XI luku: Vähimmäistoimeentulo...28 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset...28 Mitä järjestelmä kattaa?...28 Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen...28 XII luku: Pitkäaikaishoito...29 Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset...29 Mitä järjestelmä kattaa?...29 Pitkäaikaishoidon saaminen...30 Liite: Sosiaaliturvalaitosten yhteystiedot ja hyödyllisiä Internet-osoitteita...31 Heinäkuu 201 3

4 I luku: Johdanto, järjestäminen ja rahoitus Johdanto Romaniassa sosiaaliturvan tarjoavat julkiset laitokset tiiviissä yhteistyössä yksityisten laitosten kanssa. Julkisilla sosiaaliturvalaitoksilla on erilaisia järjestelmiä sekä keskitetyillä että paikallisilla hallinnon tasoilla. Keskitetyn hallinnon tasolla ministeriöt ja kansalliset virastot tarjoavat yksityishenkilöille sairauteen/terveyteen, äitiyteen, työkyvyttömyyteen, vanhuuteen, orpouteen ja leskeyteen, työtapaturmiin ja ammattitauteihin, perheeseen/lapsiin ja työttömyyteen liittyvää turvaa. Paikallistasolla kunnanvirastot ja alueelliset sosiaaliturvasta ja lastensuojelusta vastaavat virastot kattavat yksityishenkilöiden tarpeet sosiaalisen yhteisvastuun ja sosiaalisen osallisuuden periaatteiden mukaisesti. Tärkeimpiä yksityisiä sosiaaliturvalaitoksia ovat eläkeyhtiöt. Nämä ovat uusia laitoksia, jotka ovat alkaneet toimia vasta äskettäin. Ne vastaavat työkyvyttömyys-, vanhuusja leskeneläkkeistä. Yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat puolestaan kattavat laajalti yksityishenkilöiden pitkäaikaishoidon tarpeen. Sosiaaliturvan järjestäminen Keskitetty julkishallinto Työ-, perhe- ja sosiaaliturvaministeriö (Ministerul Muncii, Familiei si Protectiei Sociale) toteuttaa työelämään, perheeseen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja sosiaaliturvaan liittyvää hallituksen politiikkaa ja strategioita. Terveysministeriö (Ministerul Sănătăţii) laatii kansanterveyden alan politiikkaa, strategiaa ja toimintaohjelmia hallituksen ohjelman mukaisesti. Se myös koordinoi ja valvoo kansanterveyspolitiikan, -strategioiden ja -ohjelmien toteutusta kansallisella, alue- ja paikallistasolla. Terveysministeriö vastaa terveydenhuoltoalan uudistusprosessista. Se organisoi, koordinoi ja ohjaa toimia, joilla pyritään turvaamaan väestön terveys, ja ehkäisee ja torjuu terveydelle haitallisia käytäntöjä. Puolustusministeriö (Ministerul Apararii Nationale), sisäasiain ministeriö (Ministerul Administratiei si Internelor) ja Romanian tiedustelupalvelu (Serviciul Român de Informaţii) hallinnoivat ja johtavat eläkevirastojen välityksellä julkista eläkejärjestelmää sekä välittömästi työtapaturmia ja ammattitauteja, rahamääräisiä sairausetuuksia, äitiys- ja isyyspäivärahoja ja perhe-etuuksia koskevia järjestelmiä puolustusalalla, poliisivoimissa ja kansallisen turvallisuuden alalla työskentevien henkilöiden osalta. Heinäkuu 201 4

5 Kansallinen julkisten eläkkeiden virasto (Casa Nationala de Pensii) on riippumaton julkinen laitos. Se hallinnoi ja johtaa julkista eläkejärjestelmää sekä työtapaturma- ja ammattitautivakuutusjärjestelmää. Kansallinen työvoima- ja työllisyysvirasto (Agentia Nationala pentru Ocuparea Fortei de Munca) on riippumaton julkinen laitos, joka hallinnoi ja johtaa työttömyysvakuutusjärjestelmää. Kansallinen sairausvakuutusvirasto (Casa Nationala de Asigurari de Sanatate) on riippumaton julkinen laitos, joka hallinnoi ja johtaa terveysministeriön koordinoimaa sairausvakuutusjärjestelmää. Paikallinen julkishallinto Kunnanvirastot ja alueelliset sosiaaliturvasta ja lastensuojelusta vastaavat virastot vastaavat sosiaaliturvasta. Alueelliset sosiaaliturvasta ja lastensuojelusta vastaavat virastot ovat alueneuvostojen alaisia. Yksityiset laitokset Asianajajien vakuutuslaitos (Casa de Asigurari a Avocatilor) hallinnoi ja johtaa asianajajien omaa, riippumatonta eläke- ja sosiaalivakuutusetuuksien järjestelmää. Eläkeyhtiöt (societati de pensii) hoitavat yksityisesti hallinnoitujen eläkerahastojärjestelmien piiriin (toinen pilari) ja vapaaehtoisten eläkejärjestelmien piiriin (kolmas pilari) kuuluvia eläkerahastoja. Yksityiset sosiaalipalvelujen tarjoajat jakautuvat yksityisiin keskuksiin, kuten päiväkeskuksiin, hoitokoteihin jne. Rahoitus Sosiaaliturva rahoitetaan sosiaalivakuutusmaksuista, kuntien talousarvioista ja valtion talousarviosta. Perhe-etuudet ja sosiaalituki rahoitetaan verovaroista. Muut sosiaalietuudet rahoitetaan pääosin sosiaalivakuutusmaksuin seuraavasti. Vanhusten, työkyvyttömien ja eloonjääneiden etuudet Työntekijä: Ensimmäinen pilari: 10,50 % (sisältää toisen pilarin 3,5 % vakuutusmaksun). Laskentaperusteeseen sovelletaan ylärajaa, joka on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio ansioiden lähdettä kohti. Toinen pilari: 3,5 % vähennetään ensimmäisen pilarin vakuutusmaksusta. Toisen pilarin vakuutusmaksu nousee 0,5 % vuosittain, kunnes se on 6 %. Laskentaperusteeseen sovelletaan ylärajaa, joka on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio ansioiden lähdettä kohti. Työnantaja: Ensimmäinen pilari: vakuutusmaksu vaihtelee työolosuhteiden perusteella: 20,80 % normaaleissa työolosuhteissa, 25,80 % vaikeissa työolosuhteissa ja 30,80 % erityisissä työolosuhteissa. Laskentaperusteeseen sovelletaan ylärajaa, joka on viisi Heinäkuu 201 5

6 kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio kerrottuna keskimääräisellä työntekijöiden määrällä. Toinen pilari: Työnantajaa koskevaa vakuutusmaksuvaatimusta ei ole. Itsenäinen ammatinharjoittaja: Ensimmäinen pilari: 31,30 % (sisältää toisen pilarin 3,5 % vakuutusmaksun). Laskentaperusteeseen sovelletaan alarajaa, joka on 35 % arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta, ja ylärajaa, joka on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio. Toinen pilari: 3,5 % vähennetään ensimmäisen pilarin vakuutusmaksusta. Toisen pilarin vakuutusmaksu nousee 0,5 % vuosittain, kunnes se on 6 %. Laskentaperusteeseen sovelletaan alarajaa, joka on 35 % arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta, ja ylärajaa, joka on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio. Sairaus- ja äitiysetuudet Työntekijä: Luontoisetuuksien vakuutusmaksuosuus on 5,5 %. Rahamääräisistä etuuksista ei makseta vakuutusmaksua. Laskentaperusteeseen ei sovelleta ylärajaa. Työnantaja: Luontoisetuuksien vakuutusmaksuosuus on 5,2 % ja rahamääräisten etuuksien 0,85 %. Rahamääräisten etuuksien osalta laskentaperusteeseen sovellettava yläraja on 12 kertaa kunkin työntekijän vähimmäisbruttopalkka. Itsenäiset ammatinharjoittajat: Luontoisetuuksien vakuutusmaksuosuus on 5,5 % ja rahamääräisten etuuksien 0,85 %. Luontoisetuuksien osalta laskentaperusteeseen sovellettava alaraja on vähimmäisbruttoansio. Rahamääräisten etuuksien osalta laskentaperusteeseen sovellettava yläraja on 12 kertaa vähimmäisbruttoansio. Eläkkeensaajat: Luontoisetuuksien vakuutusmaksuosuus on 5,5 %. Rahamääräisissä etuuksissa vakuutusmaksua ei ole. Luontoisetuuksista maksettava vakuutusmaksuosuus ei voi pienentää eläkettä niin, että se olisi alle 740 leuta (166 euroa). Työttömyysetuudet Työntekijä: Vakuutusmaksu on 0,5 %. Laskentaperusteeseen sovellettava yläraja on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio ansioiden lähdettä kohti. Työnantaja: Vakuutusmaksu on 0,5 %. Laskentaperusteeseen ei sovelleta ylärajaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat: Vapaaehtoinen vakuutus. Vakuutusmaksu on 1 %. Laskentaperusteeseen sovelletaan alarajaa, joka vastaa vähimmäisbruttoansiota, ja ylärajaa, joka on viisi kertaa arvioitu keskimääräinen bruttoansio. Työtapaturma- ja ammattitautietuudet Työntekijä: Heinäkuu 201 6

7 Työntekijän ei tarvitse maksaa vakuutusmaksua. Työnantaja: Vakuutusmaksu on 0,15-0,85 % riskiluokasta riippuen. Laskentaperusteeseen ei sovelleta ylärajaa. Itsenäiset ammatinharjoittajat: Vapaaehtoinen vakuutus. Vakuutusmaksu on 1 %. Laskentaperusteeseen sovellettava alaraja on 35 % arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta ja yläraja viisi kertaa arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta. Heinäkuu 201 7

8 II luku: Terveydenhoito Terveydenhoidon saamisen edellytykset Kaikki virallisesti Romaniassa asuvat henkilöt kuuluvat kansalliseen sairausvakuutuskassaan, myös vakituisesti maassa asuvat ulkomaiden kansalaiset. Voidakseen saada terveydenhoitoa vakuutetun ja hänen huollettaviensa on täytynyt maksaa vakuutusmaksuja kahdentoista edeltävän kalenterikuukauden aikana vähintään kuudelta kuukaudelta. Kiireelliseen leikkaukseen, tuberkuloosiin, aidsiin ja muihin tartuntatauteihin ei sovelleta terveydenhoidon saamiselle normaalisti asetettuja edellytyksiä. Terveydenhoito tarjotaan myös yliopisto-opiskelijoille, asepalvelusta suorittaville henkilöille ja vangeille. Vapaaehtoisesti sairausvakuutuskassaan voivat liittyä tilapäisesti maassa asuvat henkilöt sekä Romaniaan akkreditoitu diplomaattinen henkilökunta. Mitä järjestelmä kattaa? Sairausvakuutus kattaa joukon keskeisiä terveyspalveluja. Terveysministeriö päivittää säännöllisesti luetteloa näistä palveluista (luettelo palveluista on saatavilla osoitteessa Nämä keskeiset terveyspalvelut ovat maksuttomia, mutta potilaan on itse maksettava lääkkeet (avohoito), hammashoitopalvelut ja silmälääkärin palvelut. Tietyt ryhmät (lähinnä eläkeläiset) saavat tiettyjä lääkkeitä alennettuun hintaan. On huomattava, että järjestelmää koskevaa ainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Hoidon saaminen Terveyspalvelut maksetaan suoraan paikallisista sairausvakuutusrahastoista. Ne käsittävät yleislääkärin ja erikoislääkärin hoidon, avohoidon, sairaalahoidon, lääkkeet, lääkintälaitteet, kuntoutuksen, ennaltaehkäisevän terveydenhoidon, äitiyteen liittyvät palvelut, sairaankuljetuksen ja muita palveluita. Vakuutetun on valittava perhelääkäri yleisiä terveydenhuoltopalveluja varten. Jokainen vakuutettu tekee valinnan itse lukuisien henkilökohtaisten perusteiden (kuten etäisyyden kotoa tai työpaikalta, potilaiden määrän tai ammattitaidon) perusteella. Erikoislääkärin luo pääsee suoraan ainoastaan kiireellisissä asioissa paikallisessa terveyskeskuksessa. Kaikissa muissa kiireellisissä tapauksissa lähetteen antaa perhelääkäri. Heinäkuu 201 8

9 III luku: Sairausetuudet Sairausetuuksien saamisen edellytykset Sairausvakuutusetuuksiin on oikeus työssäkäyvillä henkilöillä, jotka asuvat vakituisesti Romaniassa (työsuhteessa olevilla, joilla on yksilöllinen työsopimus; virkamiehillä; tuomareilla; lähetystöjen ja konsulaattien henkilökunnalla; tietyillä lainsäädäntö-, tuomio- ja toimeenpanoviranomaisten toimihenkilöillä; käsityöläisosuuskuntien jäsenillä; työttömyysetuuksia saavilla henkilöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla). Sairauspäiväraha tilapäisen työkyvyttömyyden yhteydessä Näitä etuuksia maksetaan sairaudesta aiheutuneen ansionmenetyksen korvaamiseksi. Voidakseen saada etuuksia vakuutetun on täytynyt maksaa vakuutusmaksuja kahdentoista työkyvyttömyyttä edeltäneen kalenterikuukauden aikana vähintään kuudelta kuukaudelta. Kiireelliseen leikkaukseen, tuberkuloosiin, aidsiin ja muihin tartuntatauteihin ei sovelleta terveydenhoidon saamiselle normaalisti asetettuja edellytyksiä. Etuuksia myönnetään tietyiltä ajanjaksoilta: näitä ovat muun muassa ajanjaksot, joiden aikana vakuutettu saa sosiaalivakuutusetuuksia, sekä yliopisto-opinnot, asepalvelus ja vankeus. Sairauden ehkäisyyn ja kuntoutukseen liittyvä etuus Tätä etuutta maksetaan henkilöille, jotka ovat tilapäisessä kuntoutuksessa vaihtoehtoiseen työhön sijoitettuina. Lapsenhoitotuki Vakuutetulla on oikeus keskeyttää työnteko ja saada sairausvakuutuskorvauksia, jos hänen lapsensa (alle 7-vuotias tai vammaisten lasten osalta alle 18-vuotias) sairastuu. Sairaanhoitoetuudet Etuutta maksetaan henkilöille, jotka ovat maksaneet vakuutusmaksuja vähintään kuukauden ajan kahdentoista viime kuukauden aikana. Tiettyihin asukasryhmiin ei sovelleta terveydenhoidon saamiselle normaalisti asetettuja edellytyksiä; niitä ei myöskään sovelleta kiireelliseen leikkaukseen eikä tuberkuloosiin, aidsiin ja muihin tartuntatauteihin. Nykyinen sairausvakuutusetuuksien myöntämisen järjestelmä on parhaillaan työ-, perhe- ja sosiaaliturvaministeriön tarkistettavana. Väliaikaisten etuuksien ja eläkkeelle jäämisen edellytyksiä tullaan tiukentamaan. Mitä järjestelmä kattaa? Sairauspäiväraha tilapäisen työkyvyttömyyden yhteydessä Heinäkuu 201 9

10 Tilapäisen työkyvyttömyyden yhteydessä maksettava sairauspäiväraha on 75 % vakuutetun keskimääräisestä kuukausiansiosta (100 %, jos kyseessä on kiireellinen leikkaus tai tuberkuloosi, aids tai muu tartuntatauti). Vakuutetulla on oikeus sairauspäivärahaan koko työkyvyttömyytensä ajalta enintään 183 päivän ajan kutakin sairautta kohti. Joissakin tapauksissa tätä aikaa voidaan pidentää. Tuberkuloosin ja tiettyjen muiden sairauksien yhteydessä korvausta maksetaan yhdeltä vuodelta, jonka jälkeen sitä on mahdollisuutta jatkaa 6 kuukaudella. Ellei edunsaaja ole vielä kuntoutunut, kun oikeus etuuksiin on päättynyt, lääkäri voi ehdottaa tilapäistä tai pysyvää eläkkeelle siirtymistä. Joissakin tapauksissa lääkäri voi ehdottaa lyhennettyä työaikaa: silloin edunsaaja on oikeutettu vastaavaan korvaukseen. Jos tarvitaan kuntoutusta, vakuutettu voi saada myös kylpylähoitoja. Sairauden ehkäisyyn ja kuntoutukseen liittyvä etuus Etuus käsittää tilapäisen kuntoutuksen vaihtoehtoiseen työhön sijoitettuna ja rahaetuuden, jolla korvataan osa työajan lyhenemisen seurauksena menetetyistä ansioista. Kunkin etuuden arvo voi olla enintään 25 % vakuutetun keskimääräisistä kuukausiansioista työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Etuuksia maksetaan korkeintaan 90 päivää vuodessa. Karanteenissa oleville myönnetään etuus, joka on suuruudeltaan 75 % vakuutetun keskimääräisistä kuukausiansioista työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Lapsenhoitotuki Tuki on suuruudeltaan 85 % vakuutetun keskimääräisistä kuukausiansioista hakemusta edeltäneiden kuuden kuukauden ajalta. Etuutta maksetaan enintään 45 päivää kalenterivuoden aikana (tietyin edellytyksin aikaa voidaan pidentää) alle 7- vuotiaasta lapsesta (alle 18-vuotiaasta, jos lapsi on vammainen). Sairauspäivärahan saaminen Työntekijän on ilmoitettava asiasta työnantajalleen ja esitettävä asiaa koskeva todistus viiden työpäivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantaja ei voi päättää, onko työntekijä työkykyinen, mutta epäselvissä tapauksissa työnantaja voi pyytää lääketieteellisen asiantuntijalausunnon työkyvyttömyyden vahvistamiseksi. Kansallisen sairausvakuutuslaitoksen paikallistoimistot voivat myös ryhtyä toimiin tarkistaakseen vakuutetun työkyvyttömyyden todenperäisyyden, vaikka tällä olisi lääkärintodistus sairaudestaan. Keskimääräinen kuukausiansio on yhtä suuri kuin keskimääräiset ansiot työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 6 kuukauden ajalta. Etuuksien laskennassa suurin mahdollinen kuukausiansio on 12 kertaa kansallinen vähimmäisbruttokuukausipalkka. Keskimääräinen kuukausiansio on yhtä suuri kuin keskimääräiset ansiot työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden 6 kuukauden ajalta. Etuuksien laskennassa suurin mahdollinen kuukausiansio on 12 kertaa kansallinen vähimmäisbruttokuukausipalkka. Heinäkuu

11 IV luku: Äitiys- ja isyysetuudet Äitiys- ja isyysetuuksien saamisen edellytykset Romaniassa hallitus myöntää äidille äitiyspäivärahan. Tämä etuus myönnetään Romanian kansalaisille, jotka asuvat maassa, ja kansalaisuutensa menettäneille ulkomaalaisille, jotka asuvat laillisesti Romaniassa. Molemmissa tapauksessa vanhemman on asuttava sen lapsen kanssa, josta etuutta haetaan. Äitiysavustus Jotta vakuutetulla olisi oikeus äitiysetuuksiin, hänen on täytynyt suorittaa vakuutusmaksut vähintään 1 kuukauden ajalta 12 viime kuukauden aikana. Raskauteen liittyvistä riskeistä maksettava etuus myönnetään raskaana olevalle työntekijälle tai työsuhteessa olevalle äidille hänen terveytensä tai hänen lapsensa terveyden turvaamiseksi. Mitä järjestelmä kattaa? Äitiysavustus Äitiysavustusta maksetaan 120 kalenteripäivää vakuutetulle äidille (63 päivää ennen synnytystä ja 63 päivää synnytyksen jälkeen). Tammikuusta 2009 lähtien äiti saa koko kaudelta 85 % 6 edeltävän kuukauden keskimääräisestä kuukausipalkastaan, kuitenkin vähintään 600 Romanian leuta (135 euroa) ja enintään Romanian leuta (899 euroa) kuukaudessa. Etuuksien laskennassa suurin mahdollinen kuukausiansio on 12 kertaa kansallinen vähimmäisbruttokuukausipalkka. Avustus myönnetään siinäkin tapauksessa, että lapsi syntyy kuolleena. Avustus maksetaan sosiaalivakuutusbudjetista. Raskauteen liittyvistä riskeistä maksettava etuus Vakuutetun keskimääräisistä kuukausiansioista maksetaan 75 % enintään 120 päivän ajalta. saaminen Äitiysavustusta maksetaan säännöllisesti. Sen maksaa suoraan työnantaja. Heinäkuu

12 Luku V: Työkyvyttömyysetuudet Työkyvyttömyysetuuksien saamisen edellytykset Työkyvyttömyyseläkkeet (ensimmäinen pilari) Henkilöllä, joka on/oli vakuutettuna julkisen eläkejärjestelmän piirissä (ensimmäinen pilari), on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen (pensie de invaliditate), mikäli hän menettää vähintään puolet työkyvystään tapaturman tai sairauden seurauksena (työtapaturmat ja ammattitaudit mukaan luettuina). Työkyvyttömyydessä erotetaan tällä hetkellä kolme vaikeusluokkaa: 1. luokalla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään työtä ja jatkuvaa hoidon tarvetta, 2. luokalla tarkoitetaan kyvyttömyyttä tehdä mitään työtä mutta ilman jatkuvaa hoidon tarvetta ja 3. luokalla tarkoitetaan, että henkilö on menettänyt vähintään puolet työkyvystään, mutta pystyy edelleen tekemään työtä. Vakuutuskautta koskevaan ehtoon vaikuttaa henkilön ikä silloin, kun työkykyä koskeva lääketieteellinen ratkaisu annetaan. Tätä ehtoa ei sovelleta, jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta, ammattitaudista, skitsofreniasta, neoplasiasta tai aidsista tai jos se alkaa asevelvollisuutta suoritettaessa. Henkilön ei edellytetä olevan vakuutettuna, kun työkyvyttömyys alkaa. Hyvitettävät kaudet, kuten työkyvyttömyyseläkekaudet tai tilapäiset työkyvyttömyyskorvauskaudet ja kokopäiväinen, perustutkinnon edellytyksenä oleva yliopisto-opiskelu otetaan huomioon vakuutuskausia laskettaessa. Työkyvyttömyyseläkkeet (toinen pilari) Yksityisesti hallinnoituihin eläkerahastojärjestelmiin (toinen pilari) osallistuvalla henkilöllä on oikeus kertakorvaukseen, jos hänellä on oikeus 1. tai 2. luokan työkyvyttömyyseläkkeeseen ensimmäisessä pilarissa ja työkyvyttömyys on pysyvää. Nämä määräykset ovat tilapäisiä. Yksityisten eläkkeiden maksujärjestelmän järjestelyä ja toimintaa koskeva laki on parhaillaan käsittelyssä. Mitä järjestelmä kattaa? Työkyvyttömyyseläkkeet (ensimmäinen pilari) Ensimmäisen pilarin työkyvyttömyyseläke lasketaan ja maksetaan kuukausittain pistejärjestelmän perusteella. Eläke määräytyy vakuutusmaksukauden pituuden, ansiotason ja työkyvyttömyysluokan perusteella (nämä ovat muuttujia, jotka vaihtelevat yksilöllisesti vakuutettujen kesken) sekä eläkepisteen arvon perusteella (joka on vakio kaikille eläkkeensaajille). Kuukausittainen pistemäärä on yhtä suuri kuin henkilön bruttokuukausiansio jaettuna keskimääräisillä bruttoansioilla. Heinäkuu

13 Vuotuinen pistemäärä on yhtä suuri kuin kuukausittaisten pistemäärien summa vuoden aikana jaettuna kahdellatoista. Henkilölle karttuu vuosittaisia pistemääriä kausilta, joina vakuutusmaksuja ei makseta. Henkilölle karttuu vuosittaisia pistemääriä myös potentiaalisilta vakuutusmaksukausilta, jotka vastaavat työkyvyttömyysluokkaa. Potentiaalinen vakuutusmaksukausi on täyden vakuutusmaksukauden ja 1. tai 2. luokan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisajankohtaan mennessä karttuneen vakuutusmaksukauden välinen erotus. Se ei saa ylittää vakuutusmaksukautta, jonka henkilö voisi saavuttaa 1. tai 2. luokan työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisajankohdan ja normaalin eläkeiän välillä. Vuosittainen keskimääräinen pistemäärä on yhtä suuri kuin vuosittaisten pistemäärien summa jaettuna koko vakuutusmaksukaudella. Työkyvyttömyyseläkkeen määrä lasketaan vuosittaisena keskimääräisenä pistemääränä kerrottuna eläkepisteen arvolla. Tammikuun 1. päivästä 2013 lähtien eläkepisteen arvoa tarkistetaan vuosittain 100 %:lla inflaatioasteesta plus 50 prosentilla keskimääräisten bruttoansioiden todellisesta kasvusta edellisenä vuonna. Heinäkuun 1. päivästä 2012 lähtien eläkepisteen arvo on 732,80 leuta (165 euroa). Henkilöllä, jonka työkyvyttömyys on luokiteltu 1. luokkaan, on lisäksi oikeus hoitajaavustukseen. Hoitaja-avustus on 80 % eläkepisteen arvosta. Jos eläkkeensaajalla on 3. luokan työkyvyttömyys tai jos hän on sokea, hänellä on oikeus saada ansiotuloja työstä. 3. luokan työkyvyttömyyseläkkeen saajan työskentely ei kuitenkaan saa ylittää puolta täydestä työajasta tietyssä työssä. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi työkyvyttömyyden luokasta riippumatta saada ansiotuloja paikallis- tai alueneuvoston jäsenenä. Normaalissa eläkeiässä työkyvyttömyyseläke muuttuu automaattisesto vanhuuseläkkeeksi, ja työkyvyttömyyseläkkeen saajalle myönnetään hänelle edullisin summa. Hoitaja-avustusta maksetaan edelleen. Uuden vakuutusmaksukauden alkaessa työkyvyttömyyseläkkeensaaja voi vaatia eläkkeensä uudelleenlaskentaa vanhuuseläkkeen saajaksi. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saaja täyttää eloonjääneiden eläkkeen edellytykset, hänellä on oikeus valita itselleen edullisin eläke. Työkyvyttömyyseläke, josta on tehty lainmukaiset vähennykset, on tuloveron alaista tuloa. Työkyvyttömyyseläkkeet (toinen pilari) Toisesta pilarista laskettu ja maksettu kertakorvaus on yhtä suuri kuin eläkerahaston jäsenen avaamalle henkilökohtaiselle tilille karttunut henkilökohtainen nettovarallisuus. Eläkerahaston jäsenelle taataan maksettujen vakuutusmaksujen kokonaismäärä, josta vähennetään siirtomaksut ja oikeudelliset maksut. Heinäkuu

14 Työkyvyttömyysetuuksien saaminen Työkyvyttömyyseläkkeet (ensimmäinen pilari) Hakijan on haettava työkyvyttömyyseläkettä asianomaisesta alueellisesta eläkevirastosta. Alueelliset eläkevirastot ovat valtakunnallisen eläkeviraston alaisia. Puolustusalalla, poliisivoimissa ja kansallisen turvallisuuden alalla työskentelevät hakevat työkyvyttömyyseläkettä oman alansa eläkevirastosta. Työkyvyttömyysluokan arvioi ja todistaa saman alueellisen eläkeviraston sosiaalivakuutuksen asiantuntijalääkäri tai sotilassairaalan sotilaslääketieteellinen asiantuntijalautakunta. Määräaikaistarkastuksilla arvioidaan eläkkeensaajan terveydentilan kehitystä ja sitä, onko työkyvyttömyysluokkaa syytä muuttaa. Sairaudesta riippuen tarkistuksia tehdään 1 3 vuoden välein, kunnes eläkkeensaaja tulee normaaliin eläkeikään. Pysyvästi työkyvytön eläkkeensaaja sekä työkyvyttömyyseläkkeen saaja, joka on enintään viisi vuotta normaalia eläkeikää nuorempi ja joka on suorittanut täydet vakuutusmaksukaudet, vapautetaan määräaikaistarkastuksista. Tarkastuksia voidaan tehdä myös pyynnöstä, jos terveydentila paranee tai heikkenee. Hoitaja-avustusta haetaan samalla tavalla kuin työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläkkeen maksavat postitoimistot tai pankit. Työkyvyttömyyseläkkeet (toinen pilari) Hakijan on haettava kertakorvausta siltä eläkeyhtiöltä, joka hallinnoi sitä eläkerahastoa, jossa henkilökohtainen tili on avattu. Kertakorvauksen maksavat postitoimistot tai pankit. Heinäkuu

15 Luku VI: Vanhuuseläkkeet ja -etuudet Vanhuusetuuksien saamisen edellytykset Vanhuuseläkkeet (ensimmäinen pilari) Henkilö, joka on/oli vakuutettuna julkisessa eläkejärjestelmässä (ensimmäinen pilari), on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen (pensie pentru limita de varsta) siinä tapauksessa, että sekä normaalia eläkeikää että vähimmäisvakuutusaikaa koskeva edellytys täyttyvät. Ero miesten ja naisten normaalissa eläkeiässä säilyy edelleen: miesten eläkeikä, joka 1. heinäkuuta 2012 oli 64 vuotta ja 4 kuukautta, nousee 65 vuoteen 1. tammikuuta 2015, kun taas naisten eläkeikä, joka oli 1. heinäkuuta vuotta ja 4 kuukautta, nousee 63 vuoteen 1. tammikuuta Miehiltä ja naisilta edellytetään kuitenkin samaa vakuutusmaksujen vähimmäiskautta, joka 1. heinäkuuta 2012 on 13 vuotta ja 8 kuukautta ja nousee 15 vuoteen 1. tammikuuta Kaudet, joilta vakuutusmaksuja ei suoriteta, kuten työkyvyttömyyseläkekaudet tai tilapäiset työkyvyttömyyskorvauskaudet ja kokopäiväinen, perustutkinnon edellytyksenä oleva yliopisto-opiskelu otetaan huomioon vakuutuskausia laskettaessa. Henkilö on oikeutettu täyteen vanhuuseläkkeeseen (pensie pentru limita de varsta cu stagiu complet de cotizare) siinä tapauksessa, että sekä normaalia eläkeikää että vähimmäisvakuutusaikaa koskeva edellytys täyttyvät. Myös ero miesten ja naisten täydessä vakuutusmaksukaudessa säilyy edelleen: miesten osalta se 1. heinäkuuta 2012 oli 33 vuotta ja 8 kuukautta (nousee 35 vuoteen 1. tammikuuta 2015), kun taas naisten osalta se 1. heinäkuuta 2012 oli 28 vuotta ja 8 kuukautta (nousee 35 vuoteen 1. tammikuuta 2030). Erityisiä edellytyksiä sovelletaan tiettyihin ihmisryhmiin, kuten henkilöt, jotka ovat tehneet työtä erityisissä tai vaikeissa olosuhteissa henkilöihin, joilla oli vamma ennen vakuutetun henkilön statuksen saamista henkilöt, joita 6. maaliskuuta 1945 jälkeen vallassa olleessa järjestelmässä poliittisista syistä vainottiin, karkotettiin maasta tai otettiin sotavangeiksi. Jos nämä erityisedellytykset täyttyvät, henkilöllä on oikeus varhennettuun vanhuuseläkkeeseen (pensie pentru limita de varsta cu reducerea varstelor standard de pensionare). Henkilö, jonka täysi vakuutusmaksukausi ylittyy vähintään 8 vuodella, on oikeutettu varhaiseläkkeeseen (pensie anticipata) enintään 5 vuotta ennen normaalin eläkeiän saavuttamista. Henkilö, jonka täysi vakuutusmaksukausi ylittyy enintään 8 vuodella, on oikeutettu osittaiseen varhaiseläkkeeseen (pensie anticipata partiala) samoin enintään 5 vuotta ennen normaalin eläkeiän saavuttamista. Heinäkuu

16 Vanhuuseläkkeet (toinen pilari) Yksityisesti hallinnoituihin eläkerahastojärjestelmiin (toinen pilari) osallistuvalla henkilöllä on oikeus kertakorvaukseen, jos hänellä on oikeus ensimmäisen pilarin vanhuuseläkkeeseen. Nämä määräykset ovat tilapäisiä. Yksityisten eläkkeiden maksujärjestelmän järjestelyä ja toimintaa koskeva laki on parhaillaan käsittelyssä. Mitä järjestelmä kattaa? Vanhuuseläkkeet (ensimmäinen pilari) Ensimmäisen pilarin vanhuuseläke lasketaan ja maksetaan kuukausittain pistejärjestelmän perusteella. Se määräytyy vakuutusmaksukauden pituuden ja ansiotason perusteella (nämä ovat muuttujia, jotka vaihtelevat yksilöllisesti) sekä eläkepisteen arvon perusteella (joka on vakio kaikille eläkkeensaajille). Kuukausittainen pistemäärä on yhtä suuri kuin henkilön bruttokuukausiansio jaettuna keskimääräisellä kuukausiansiolla. Vuosittainen pistemäärä on yhtä suuri kuin yhden vuoden aikana karttuneiden kuukausittaisten pistemäärien summa jaettuna kahdellatoista. Henkilölle karttuu vuosittaisia pistemääriä niiltä kausilta, jolloin vakuutusmaksuja ei makseta. Keskimääräinen vuosittainen pistemäärä on yhtä suuri kuin vuosittaisten pistemäärien summa jaettuna koko vakuutusmaksukaudella. Vanhuuseläkkeen määrä on keskimääräinen vuosittainen pistemäärä kerrottuna eläkepisteen arvolla. Normaaliin eläkeikään nähden varhennettu vanhuuseläke, varhaiseläke ja osittainen varhaiseläke lasketaan samalla tavoin kuin vanhuuseläke. Hyvitettyjä kausia ei kuitenkaan oteta huomioon varhaiseläkettä ja osittaista varhaiseläkettä laskettaessa. Osittaisessa varhaiseläkkeessä eläkkeen määrää alennetaan suhteessa niiden kuukausien lukumäärään, joiden verran eläkeikää varhennetaan. Vanhuuseläkkeen saajalla ja varhennetun vanhuuseläkkeen saajalla on oikeus saada ansiotuloja työstä. Varhaiseläkkeen saaja ja osittaisen varhaiseläkkeen saaja eivät saa hankkia ansiotuloja työstä paikallis- tai alueneuvoston jäsenyyttä lukuun ottamatta. Eläkkeensaaja voi vaatia eläkkeensä uudelleenlaskentaa aina, kun uusi vakuutusmaksukausi täyttyy. Tammikuun 1. päivästä 2013 lähtien eläkepisteen arvoa tarkistetaan vuosittain 100 prosentilla inflaatioasteesta plus 50 prosentilla keskimääräisten bruttoansioiden todellisesta kasvusta edellisenä vuonna. Heinäkuun 1. päivästä 2013 lähtien eläkepisteen arvo on 732,80 leuta (165 euroa). Heinäkuu

17 Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, varhaiseläke ja osittainen varhaiseläke, josta on tehty lainmukaiset vähennykset, ovat tuloveron alaista tuloa. Vanhuuseläkkeet (toinen pilari) Toisesta pilarista laskettu ja maksettu kertakorvaus on yhtä suuri kuin eläkerahaston jäsenen avaamalle henkilökohtaiselle tilille karttunut henkilökohtainen nettovarallisuus. Eläkerahaston jäsenelle taataan maksettujen vakuutusmaksujen kokonaismäärä, josta vähennetään siirtomaksut ja oikeudelliset maksut. Vanhuusetuuksien saaminen Vanhuuseläkkeet (ensimmäinen pilari) Vanhuuseläkettä on haettava asianomaisesta alueellisesta eläkevirastosta. Alueelliset eläkevirastot ovat valtakunnallisen eläkeviraston alaisia. Puolustusalalla, poliisivoimissa ja kansallisen turvallisuuden alalla työskentelevät hakevat työkyvyttömyyseläkettä oman alansa eläkevirastosta. Normaaliin eläkeikään nähden varhennettu vanhuuseläke, varhaiseläke ja osittainen varhaiseläke myönnetään samalla tavoin kuin vanhuuseläke. Vanhuuseläkkeen maksavat postitoimistot tai pankit. Vanhuuseläkkeet (toinen pilari) Hakijan on haettava kertakorvausta siltä eläkeyhtiöltä, joka hallinnoi sitä eläkerahastoa, jossa henkilökohtainen tili on avattu. Kertakorvauksen maksavat postitoimistot tai pankit. Heinäkuu

18 VII luku: Eloonjääneiden etuudet Eloonjääneiden etuuksien saamisen edellytykset Lesken- ja orvoneläkkeet (ensimmäinen pilari) Leskeneläkkeeseen (pensie de urmas) on oikeutettu edunjättäjän jälkeenjäänyt puoliso tai lapsi, jos edunjättäjä on ollut kuollessaan eläkkeensaaja tai oikeutettu eläkkeeseen julkisessa eläkejärjestelmässä (ensimmäinen pilari). Eloonjääneellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on eläkeiässä ja ollut naimisissa edunjättäjän kanssa vähintään kymmenen vuotta. Eloonjääneellä puolisolla on iästä riippumatta oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän kärsii 1. tai 2. luokan työkyvyttömyydestä edellyttäen, että avioliitto oli kestänyt vähintään vuoden. Eloonjääneellä puolisolla on lisäksi iästä riippumatta oikeus leskeneläkkeeseen, jos hänen tulotasonsa on pienempi kuin 35 % arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta ja hän kasvattaa enintään 7-vuotiasta lasta. Jos kuoleman aiheutti työtapaturma tai ammattitauti, eloonjääneellä puolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hänen ansionsa ovat alle 35 % arvioidusta keskimääräisestä bruttoansiosta. Edunjättäjän lapselle myönnetään orvoneläke, jos hän on enintään 16-vuotias (tai opinnoissaan enimmäisvalmistumisiässä, kuitenkin enintään 26-vuotias) tai jos hänellä on jonkinasteinen työkyvyttömyys, joka on alkanut ennen edellä mainittuja ikärajoja. Se, onko orvoneläke tilapäinen vai pysyvä, riippuu tiettyjen edellytysten täyttymisestä. Lesken- ja orvoneläkkeet (toinen pilari) Edunsaajalla, joka on yksityisesti hallinnoituihin eläkerahastojärjestelmiin (toinen pilari) osallistuvan henkilön jälkeenjäänyt omainen, on oikeus kertakorvaukseen, ellei hän itse osallistu toisen pilarin järjestelmiin. Edunsaajalla on oikeus koota henkilökohtainen pääomansa yhdelle henkilökohtaiselle tilille, jos hänkin osallistuu toiseen pilariin kuuluviin järjestelmiin. Edunsaajalle ei voida myöntää vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä ennen vakuutuksenottajan kuolemaa. Nämä määräykset ovat tilapäisiä. Yksityisten eläkkeiden maksujärjestelmän järjestelyä ja toimintaa koskeva laki on parhaillaan käsittelyssä. Hautausavustus (ensimmäinen pilari) Jos vakuutettu tai eläkkeensaaja kuolee, on sillä, joka maksaa hänen hautajaiskulunsa, oikeus hautausavustukseen (ajutor de deces). Toisaalta vakuutettu tai eläkkeensaaja on oikeutettu hautausavustukseen myös silloin, jos huollettava perheenjäsen, jolla ei ole vakuutusta, kuolee. Heinäkuu

19 Mitä järjestelmä kattaa? Lesken- ja orvoneläkkeet (ensimmäinen pilari) Leskeneläke lasketaan ja maksetaan kuukausittain prosentuaalisena osuutena vanhuuseläkkeestä tai varhennetusta vanhuuseläkkeestä, jota edunjättäjälle maksettiin tai johon tällä olisi ollut oikeus. Jos edunjättäjä sai työkyvyttömyyseläkettä, varhaiseläkettä tai osittaista varhaiseläkettä tai oli oikeutettu johonkin näistä, leskeneläkkeen määrä lasketaan prosenttiosuutena 1. luokan työkyvyttömyyseläkkeestä. Prosenttiosuus vaihtelee jälkeenjääneiden omaisten lukumäärän perusteella: se on 50 %, jos jälkeenjääneitä on yksi, 75 %, jos jälkeenjääneitä on kaksi, ja 100 %, jos jälkeenjääneitä on kolme tai useampia. Jos kyseessä on täysorpo lapsi, kummankin vanhemman osalta lasketaan orvoneläke ja määrät lasketaan yhteen. Jos jälkeenjäänyt puoliso täyttää useamman kuin yhden eläketyypin edellytykset, hänellä on oikeus valita itselleen edullisin eläke. Tammikuun 1. päivästä 2013 lähtien eläkepisteen arvoa tarkistetaan vuosittain 100 prosentilla inflaatioasteesta plus 50 prosentilla keskimääräisten bruttoansioiden todellisesta kasvusta edellisenä vuonna. Heinäkuun 1. päivästä 2012 lähtien eläkepisteen arvo on 732,80 leuta (165 euroa). Leskeneläke, josta on tehty lainmukaiset vähennykset, on tuloveron alaista tuloa. Lesken- ja orvoneläkkeet (toinen pilari) Toisesta pilarista laskettu ja maksettu kertakorvaus on yhtä suuri kuin edunsaajan perintöosuus edesmenneen eläkerahaston jäsenen avaamalle henkilökohtaiselle tilille karttuneesta henkilökohtaisesta nettovarallisuudesta. Kyseinen perintöosuus siirretään edesmenneen eläkerahaston jäsenen henkilökohtaiselta tililtä edunsaajan henkilökohtaiselle tilille, kun tämä kartuttaa henkilökohtaista pääomaansa. Edunsaajalle taataan perintöosuus maksettujen vakuutusmaksujen kokonaismäärästä, josta vähennetään ensin siirtomaksut ja oikeudelliset maksut. Hautausavustus (ensimmäinen pilari) Parlamentti määrää hautausavustuksen määrän vuosittain. Vakuutetun tai eläkkeensaajan kuollessa myönnettävä määrä ei voi olla pienempi kuin arvioitu keskimääräinen bruttoansio; vakuuttamattoman, huollettavan perheenjäsenen kuollessa myönnettävä määrä ei voi olla alle puolet edellä mainitusta määrästä. Eloonjääneiden etuuksien saaminen Lesken- ja orvoneläkkeet (ensimmäinen pilari) Heinäkuu

20 Lesken- ja orvoneläkettä on haettava asianomaisesta alueellisesta eläkevirastosta. Alueelliset eläkevirastot ovat valtakunnallisen eläkeviraston alaisia. Puolustusalalla, poliisivoimissa ja kansallisen turvallisuuden alalla työskentelevät hakevat työkyvyttömyyseläkettä oman alansa eläkevirastosta. Lesken- ja orvoneläkkeen maksavat postitoimistot tai pankit. Lesken- ja orvoneläkkeet (toinen pilari) Kertakorvauksen saaminen tai henkilökohtaisen pääoman kartuttaminen edellyttää oikeuksien hakemista siltä eläkeyhtiöltä, joka hallinnoi sitä eläkerahastoa, jossa henkilökohtainen tili on avattu. Kertakorvauksen maksavat postitoimistot tai pankit. Hautausavustus (ensimmäinen pilari) Hautausavustusta haetaan asianomaiselta alueelliselta eläkevirastolta, oman alan eläkevirastolta, alueelliselta työvoimavirastolta tai työnantajalta, joka vahvistaa edunjättäjän statuksen. Alueelliset eläkevirastot ovat valtakunnallisen eläkeviraston alaisia. Alueelliset työvoimavirastot ovat valtakunnallisen työvoimaviraston alaisia. Jokin yllä mainituista laitoksista maksaa hautausavustuksen suoraan etuuteen oikeutetulle. Heinäkuu

21 VIII luku: Työtapaturmien ja ammattitautien johdosta myönnettävät etuudet Etuuksien saamisen edellytykset Henkilö, joka on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta, on oikeutettu lyhytaikaisiin etuuksiin työtapaturman tai ammattitaudin sattuessa. Pitkäaikaiset etuudet, kuten työkyvyttömyyseläke jos työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai leskeneläke jos edunsaajan kuolinsyy on työtapaturma tai ammattitauti, myönnetään julkisesta eläkejärjestelmästä. Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettavat korvaukset Jos henkilö on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta, hänellä on oikeus tilapäiseen työkyvyttömyyskorvaukseen (indemnizatie pentru incapacitate temporara de munca), jos tilapäinen työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista. Vähimmäisvakuutusaikaa koskevaa edellytystä ei ole. Korvausta maksetaan 180 päivää yhden vuoden aikana: tätä aikaa voidaan pidentää 270 päivään. Tilapäinen työpaikan vaihto ja lyhennetystä työajasta maksettavat korvaukset Jos henkilö on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta, hänellä on oikeus tilapäistä työpaikan vaihtoa koskevaan korvaukseen (indemnizatie pentru trecerea temporara in alt loc de munca), jos hän ei työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi pysty enää työskentelemään työpaikallaan ja vaihtaa sitä tilapäisesti. Edellytyksenä on, että vakuutetun henkilön kuukausittainen bruttoansio uudessa työpaikassa on pienempi kuin hänen keskimääräinen kuukausittainen bruttoansionsa työpaikan vaihdon tarvetta edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Jos henkilö on vakuutettu työtapaturmien ja ammattitautien varalta, hänellä on oikeus korvaukseen neljänneksellä lyhennetystä työajasta (indemnizatie pentru reducerea timpului de lucru cu o patrime din durata normala), jos hän ei työtapaturman tai ammattitaudin vuoksi pysty työskentelemään kokopäiväisesti. Näitä korvauksia maksetaan 90 päivää yhden vuoden aikana. Työntekijän sairaanhoitoetuudet Ks. terveydenhoitoa koskeva luku. Pysyvään työkyvyttömyyteen liittyvät etuudet Ks. työkyvyttömyyttä koskeva luku. Eloonjääneiden etuudet ja hautausavustus Ks. eloonjääneiden etuuksia koskeva luku. Heinäkuu

22 Mitä järjestelmä kattaa? Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettavat korvaukset Tilapäinen työkyvyttömyyskorvaus lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on 80 % (kiireellisissä lääketieteellisissä ja kirurgisissa tapauksissa 100 %) henkilön keskimääräisistä bruttokuukausituloista tapahtumaa edeltäneiden kuuden kuukauden ajalta (tai kuutta kuukautta lyhyemmältä ajalta). Tilapäinen työkyvyttömyyskorvaus, josta on tehty lainmukaiset vähennykset, on tuloveron alaista tuloa. Tilapäinen työpaikan vaihto ja lyhennetystä työajasta maksettavat korvaukset Tilapäisestä työpaikan vaihdosta maksettava korvaus lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on tapahtumaa edeltäneiden kuuden kuukauden (tai kuutta kuukautta lyhyemmän ajan) kuluessa edellisessä työpaikassa ansaittujen keskimääräisten bruttokuukausitulojen ja uudessa työpaikassa ansaitun bruttokuukausitulon välinen erotus. Neljänneksellä lyhennetystä työajasta maksettava korvaus lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on tapahtumaa edeltäneiden kuuden kuukauden (tai kuutta kuukautta lyhyemmän ajan) keskimääräisten bruttokuukausitulojen ja osa-aikaisessa työssä ansaitun bruttokuukausitulon välinen erotus. Molemmissa tapauksissa korvauksen määrittävä erotus voi olla enintään 25 % edellä mainitusta keskimääräisestä bruttokuukausitulosta. Työntekijän sairaanhoitoetuudet Ks. terveydenhoitoa koskeva luku. Pysyvään työkyvyttömyyteen liittyvät etuudet Ks. työkyvyttömyyttä koskeva luku. Eloonjääneiden etuudet ja hautausavustus Ks. eloonjääneiden etuuksia koskeva luku. Työtapaturmia ja ammattitauteja koskevien etuuksien saaminen Tilapäisestä työkyvyttömyydestä maksettavat korvaukset Tilapäistä työkyvyttömyyskorvausta voivat hakea omalta työnantajaltaan ne, jotka ovat pakollisen vakuutusturvan piirissä (esimerkiksi työsuhteiset työntekijät), ja asianomaiselta alueelliselta eläkevirastolta ne, jotka ovat vapaaehtoisen vakuutusturvan piirissä (esimerkiksi yksityiset ammatinharjoittajat). Tilapäinen työpaikan vaihto ja lyhennetystä työajasta maksettavat korvaukset Heinäkuu

23 Sekä tilapäisestä työpaikan vaihdosta maksettavaa korvausta että neljänneksellä lyhennetystä työajasta maksettavaa korvausta hakee työnantaja. Työntekijän sairaanhoitoetuudet Ks. terveydenhoitoa koskeva luku. Pysyvään työkyvyttömyyteen liittyvät etuudet Ks. työkyvyttömyyttä koskeva luku. Eloonjääneiden etuudet ja hautausavustus Ks. eloonjääneiden etuuksia koskeva luku. Heinäkuu

24 IX luku: Perhe-etuudet Perhe-etuuksien saamisen edellytykset Lapsietuudet Enintään 18-vuotias lapsi (tai lapsi, joka on enintään sen ikäinen kuin toisen asteen oppilaitoksesta tai korkeakoulusta valmistuvat), joka asuu yhdessä vanhempiensa kanssa ja jonka kotipaikka tai asuinpaikka on Romaniassa, on oikeutettu valtion lapsilisään (alocatie de stat pentru copii). Yhden tai kahden vanhemman lapsiperheellä, jossa on enintään 18-vuotiaita (tai toisella asteella tai sen jälkeisen asteella opiskelevia) lapsia, on oikeus perhetukiavustukseen (alocatie pentru sustinerea familei) seuraavin edellytyksin: perhe asuu yhdessä huollettavan lapsen kanssa nettotulot perheenjäsentä kohti ovat tiettyä alarajaa pienemmät lapsi käy koulua tai opiskelee keskeytyksettä ja saamatta käytöksestä kahdeksaa huonompaa arvosanaa perusteettomien poissaolojen vuoksi, jos hän on kouluikäinen. paikalliselle budjetille kuuluva taloudelliset velvoitteet on täytetty Lapsenhoitoetuudet Kaikilla vanhemmilla, joiden asuin- tai kotipaikka on Romaniassa, on oikeus lapsenhoitoavustukseen (indemnizatie pentru cresterea copilului) enintään kolmesta lapsesta edellyttäen, että kyseinen vanhempi asuu yhdessä hoidettavanaan olevan lapsen kanssa, ottaa vapaata työstä lasta hoitaakseen, on ansainnut veronalaisia tuloja vähintään kahdentoista kuukauden ajan ennen synnytystä ja paikalliselle budjetille kuuluva taloudelliset velvoitteet on täytetty Edunsaaja voi valita kahdesta vaihtoehdosta: hoitovapaa ja hoitoavustus lapsesta yhden vuoden ikään asti hoitovapaa ja hoitoavustus lapsesta kahden vuoden ikään asti. Mitä järjestelmä kattaa? Lapsietuudet Valtion lapsilisä vaihtelee sosiaalisesta tarpeesta ja lapsen iästä riippuen (tietty määrä ensimmäisten kahden elinvuoden ajan tai kolmen, jos lapsi on vammainen, ja toinen määrä yli kaksivuotiaille lapsille). Yli kolmevuotiaiden vammaisten lasten osalta määriä kuitenkin korotetaan 100 %. Määrät maksetaan kuukausittain. Perhetukiavustus vaihtelee sosiaalisen viiteindikaattorin, perheen lapsiluvun ja perheenjäsenten tulorajojen perusteella. Määrät maksetaan kuukausittain. Hallitus päättää lapsilisien ja perhetukiavustusten määristä (tulorajat mukaan luettuina) kuluttajahintaindeksin kehityksen perusteella. Heinäkuu

25 Avustukset eivät ole tuloveron alaisia. Lapsenhoitoetuudet Lapsenhoitoavustus lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on 75 % vanhemman kahdentoista viimeisen synnytystä edeltäneen kuukauden aikana ansaitsemista keskimääräisistä nettotuloista, ja sille on asetettu sosiaalisesta tarpeesta riippuva alaja yläraja. Monikkoraskauksissa lapsenhoitoetuutta korotetaan 1,2* jokaisesta lapsesta toisesta lapsesta alkaen. Hallitus tarkistaa sosiaalisen viiteindikaattorin suuruuden. Lapsenhoitoavustus ei ole tuloveron alaista. Perhe-etuuksien saaminen Lapsietuudet Vanhempi toimii lapsensa puolesta ja hakee lapsilisää asianomaisesta kunnanvirastosta. Perheensä edustajana toimiva vanhempi tai yksinhuoltaja hakee samasta laitoksesta perhetukiavustusta. Avustuksen maksavat kuukausittain postitoimistot tai pankit. Lapsenhoitoetuudet Lapsenhoitoavustusta haetaan asianomaisesta kunnanvirastosta. Lapsenhoitoavustuksen maksavat postitoimistot tai pankit. Heinäkuu

26 X luku: Työttömyys Edellytykset työttömyysetuuksien saamiseksi Työttömyysetuudet Rekisteröity työtön on henkilö, joka täyttää seuraavat edellytykset: asuinpaikka tai kotipaikka Romaniassa, vailla työtä ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatavaa tuloa (tai itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadut ansiot sosiaalista viiteindikaattoria alhaisemmat), iältään 16 vuoden ja vanhuuseläkkeeseen oikeuttavan iän väliltä, työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä, etsii työtä ja on ilmoittautunut alueelliseen työvoimatoimistoon. Rekisteröityneen työttömän, joka on jäänyt tahtomattaan työttömäksi, täytyy hakea etuutta 12 kuukauden sisällä ja olla maksanut vakuutusmaksuja 12 kuukauden ajan hakemusajankohtaa edeltäneiden 24 kuukauden aikana ollakseen oikeutettu työttömyysvakuutusjärjestelmästä maksettavaan työttömyyskorvaukseen. Vakuutuskautta koskevaa edellytystä ei kuitenkaan sovelleta opintonsa päättäviin, jotka eivät 60 päivän kuluessa valmistumisestaan löydä työtä. Työttömyyskorvauskauden pituus vaihtelee vakuutuskauden pituuden perusteella: se on 6 kuukautta, jos vakuutuskausi on 1 5 vuotta, 9 kuukautta, jos vakuutuskausi on 5 10 vuotta, ja 12 kuukautta, jos vakuutuskausi on 10 vuotta tai enemmän. Vastavalmistuneille kausi on 6 kuukautta. Mitä järjestelmä kattaa? Työttömyyskorvaus määräytyy sosiaalisen viiteindikaattorin, ansiotason ja vakuutuskauden pituuden perusteella. Työttömyyskorvaus lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on tietty prosenttiosuus sosiaalisesta viiteindikaattorista: 75 %, jos vakuutuskauden pituus on vähintään yksi vuosi 50 % vastavalmistuneilla. Jos vakuutuskauden pituus on vähintään kolme vuotta, lisätään perusmäärään toinen prosenttiosuus viimeisimmän 12 kuukauden vakuutuskauden aikana ansaitusta keskimääräisestä bruttotulosta: 3 %, jos vakuutuskauden pituus on 3 5 vuotta 5 %, jos pituus on 5 10 vuotta 7 %, jos pituus on vuotta 10 %, jos pituus on vähintään 20 vuotta. Työttömyyskorvaus ei ole tuloveron alaista. Heinäkuu

27 Työttömyysetuuksien saaminen Työttömyyskorvausta haetaan asianomaiselta alueelliselta työvoimavirastolta. Alueelliset työvoimavirastot ovat valtakunnallisen työvoimaviraston alaisia. Työttömyyskorvauksen maksavat postitoimistot tai pankit. Heinäkuu

28 XI luku: Vähimmäistoimeentulo Vähimmäistoimeentuloetuuksien saamisen edellytykset Yksin asuvalla tai perheellä, jonka asuin- tai kotipaikka on Romaniassa, on oikeus sosiaaliapuun (ajutor social), jos kuukausittainen nettotulo on pienempi kuin taattu vähimmäistulo (venit minim garantat) ja perheen kiinteä omaisuus ja irtaimisto on poistettu muihin kuin perustarpeisiin vastaavan omaisuuden luettelosta ja sisällytetty sen sijaan perustarpeisiin vastaavan omaisuuden luetteloon. Yksin asuvan on oltava vähintään 18-vuotias. Sosiaaliavun maksamista jatketaan, kunnes edunsaaja ei enää täytä avun edellytyksiä tai siihen liittyviä velvollisuuksia. Mitä järjestelmä kattaa? Sosiaaliapu lasketaan ja maksetaan kuukausittain. Se on taatun vähimmäistulon ja nettokuukausitulon välinen erotus. Taatun vähimmäistulon määrä riippuu perheenjäsenten lukumäärästä ja sosiaalisesta viiteindikaattorista. Jotta henkilö voidaan ottaa huomioon taattua vähimmäistuloa laskettaessa, hänen on täytettävä seuraavat ehdot: hänen on oltava iältään 16 vuoden ja normaalin eläkeiän välillä; hän ei saa olla kokopäiväinen opiskelija eikä käydä työssä, mutta hänen on oltava työkykyinen; lisäksi hänen on ilmoittauduttava alueelliseen työvoimatoimistoon, eikä hän saa kieltäytyä ammatillisesta koulutuksesta eikä tarjotusta työstä. Hallitus tarkistaa sosiaalisen viiteindikaattorin suuruuden. Sosiaaliapu ei ole tuloveron alaista. Vähimmäistoimeentuloetuuksien saaminen Sosiaaliapu Hakijan, joka edustaa itseään tai perhettään, on haettava sosiaaliapua asianomaisesta kunnanvirastosta. Sosiaaliapu maksetaan käteisellä postitoimistossa tai pankissa. Heinäkuu

29 XII luku: Pitkäaikaishoito Pitkäaikaishoidon saamisen edellytykset Pitkäaikaishoitoa ei kata mikään erillinen järjestelmä, vaan se kuuluu erilaisten työkyvyttömyyttä, vanhuutta ja työtapaturmia koskevien järjestelmien piiriin. Tärkeimpiä edunsaajia ovat siten vanhukset ja vammaiset; tarjotut palvelut mukautetaan henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Pitkäaikaishoitoon liittyvät etuudet vammaisille Vammaiset henkilöt toisin sanoen henkilöt, joiden pääsyä yhtäläisiin mahdollisuuksiin perustuvaan yhteiskuntaan estää tai rajoittaa sosiaalinen ympäristö, joka ei ota huomioon heidän fyysisiä, aisteja koskevia, psykologisia tai henkisiä vammojaan, ovat oikeutettuja pitkäaikaishoitoetuuksiin vamman asteesta ja tyypistä riippuen. Vammainen henkilö voi vamman asteesta ja tyypistä riippuen olla oikeutettu kotona annettavaan hoitoon, osittaiseen laitoshoitoon, laitoshoitoon ja sosiaalisiin rahaetuksiin. Vammaisten henkilöiden pitkäaikaishoitoetuuksia myönnetään niin kauan kuin vamma sitä edellyttää. Pitkäaikaishoitoon liittyvät etuudet vanhuksille Normaalin eläkeiän saavuttanut vanhus on oikeutettu pitkäaikaishoitoon liittyviin etuuksiin hoidon ja avun tarpeesta riippuen. Hoidon ja avun tarpeesta riippuen vanhuksella voi olla oikeus kotona annettavaan hoitoon, osittaiseen laitoshoitoon ja laitoshoitoon, mutta ei sosiaalisiin rahaetuksiin. Vanhusten pitkäaikaishoidon etuuksia myönnetään niin kauan kuin hoidon ja avun tarve sitä edellyttää. Mitä järjestelmä kattaa? Pitkäaikaishoitoon liittyvät etuudet vammaisille Kotona annettavaa hoitoa antavat henkilökohtaiset avustajat, jotka takaavat hoidon ja huolenpidon vuorokautta pidempinä aikoina. Osittaista laitoshoitoa annetaan päiväkeskuksissa, joissa tarjotaan sosiaalipalveluja, sairaanhoitopalveluja ja koulutuspalveluja, asumiseen ja työllisyyteen liittyviä palveluja ja muita vastaavia palveluja enintään 24 tunnin ajan, tai sitä antavat pätevät henkilökohtaiset avustajat, jotka takaavat hoidon ja huolenpidon vuorokautta pidempinä aikoina (jälkimmäisessä tapauksessa vammaiselle asetetaan vamman astetta koskevan ehdon lisäksi kaksi muutakin ehtoa: asunnottomuus ja keskimääräistä nettopalkkaa pienemmät tulot). Heinäkuu