TYRNÄVÄN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TYRNÄVÄN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA TALOUSARVIO 2018

2 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O TALOUSSUUNNITELMA , TALOUSARVIO 2018 sivu Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne 1 Tyrnävän visio. 3 Tyrnävän kuntastrategia.. 3 Tyrnävän kunnan strategiset valinnat 6 Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Hyvinvointia koulutuksella.. 6 Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä.. 7 Terveellinen ja turvallinen lähiruoka. 8 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus. 9 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito. 9 Taloussuunnitelman yleiset perusteet ja kehitysnäkymät 10 Konsernitavoitteet 15 Väestön kehitys Palvelusuunnitelmat osastoittain: 19 Hallinto- ja kehittämisosasto 20 Sosiaali- ja terveysosasto.. 33 Sivistysosasto Ympäristöosasto Talousarvion erityisperustelut 62 Verotulot Valtionosuudet.. 63 Henkilöstö ja palkkaus.. 64 Lainanottovaltuutus ja hankintavaltuudet.. 65 Sisäiset erät 65 Kustannuslaskennalliset erät ja poistot. 65 Talousarvion sitovuus 66 Poikkeusolojen suunnitelmat. 67 Tuloslaskelma. 68 Rahoituslaskelma 69 Talousarvion yhdistelmä toimintamenot ja - tulot 70 Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto 71 Bruttomenojen osuus. 72 Nettomenojen kasvut Investointiosa 75 Talousarviokaava

3 1 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Talousarvio on valtuuston keskeinen kunnan toiminnan ohjausväline, toisaalta kunnan kokonaistalouden suunnitelma. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvio tulisi laatia niin, että se ohjaa ja kannustaa tulokselliseen toimintatapaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion ja suunnitelman rakenne palvelee kolmea tehtävää: palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevien tavoitteiden asettaminen sekä niiden edellyttämä menojen ja tulojen budjetointi tehdään käyttö- ja investointiosissa. Toiminnan ja investointien pääomarahoitus ja siihen liittyvät korvaukset osoitetaan tuloslaskelmaosassa ja rahoituslaskelmaosassa. Talousarvioasetelman osat ja rakenne Käyttötalousosa ja tuloslaskelmaosa Investointiosa ja rahoitusosa Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.

4 2 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille. Talousarviovuoden osalta tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia; suunnitelmavuosien osalta ohjeellisia Talousarviovuoden 2018 osalta talousarvion tavoitteet ja määrärahat ovat sitovia. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty eikä niitä ehditä hyväksyä vuoden 2017 aikana. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Sen vuoksi Kuntaliitto on suositellut nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat laativat taloussuunnitelmansa siten, että sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Suunnitelmavuosien osalta määrärahat ovat ohjeellisia.

5 3 TALOUSSUUNNITELMA TYRNÄVÄN VISIO LAATUMUKULOITA PELLOILLA JA PIRTEISSÄ TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Kuntastrategia on strategia, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista, ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö on kunnan vahva kehittämiskohde. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laaja-

6 4 alaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvointiryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätökseen ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Erityisesti hyvinvointikertomuksen pohjalta on noussut koulutuksen merkitys hyvinvoinnin ja tasa-arvon tuojana. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä.

7 5 Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä johtoryhmän, kunnanhallituksen nimeämän turvallisuusvastaavan, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. TYRNÄVÄN KUNNAN STRATEGISET VALINNAT Kuntastrategiatyö käynnistettiin vuonna 2014 kunnan kotisivuilla ja Facebookissa haastamalla kuntalaiset ideoineen osallistumaan prosessiin. Strategian laatimiseksi järjestettiin seminaarit kunnanvaltuustossa, lautakunnissa ja henkilökunnan ja yrittäjien kanssa. Kuulammen koulun oppilaat osallistuivat strategian laadintaan kunnanjohtajan kuntatietoopetuksen pohjalta. Myös alakoululaisilla on ollut mahdollisuus osallistua ainekirjoituksen ja piirrosten avulla. Osallistuminen oli kaikilla foorumeilla hyvää ja innostunutta. Yhteistyön tuloksena saatiin Tyrnävän kunnan strategiset valinnat: - HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA - MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ - VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO - AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS - OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ - TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA. Valtuustokauden vaihtuessa 2017 strategian päivittäminen on aloitettu valtuuston seminaarityöskentelynä. Seminaarityöskentelyssä pohdittiin seuraavia aiheita: mistä hyvinvointi koostuu, haettiin ideoita miten hyvinvointia voidaan parantaa, miten kunnan ympäristöä voidaan kohentaa ja parantaa viihtyvyyttä, miten kunnan elinvoimaisuutta voidaan kohentaa ja kasvattaa, miten talous saadaan pidettyä kunnossa. Lähtökohtana oli nykyinen strategia ja strategiset valinnat, joista vuoden 2018 painopistealueiksi on nousemassa valtuustoseminaarin pohjalta erityisesti monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä, terveellinen ja turvallinen lähiruoka ja vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito. Vuoden 2017 painopistealueena on ollut erityisesti henkilöstön osalta avoin ja kuuleva vuorovaikutus. TYRNÄVÄN ARVOPERUSTA - Rohkeus ja ennakkoluulottomuus - Reiluus, reippaus ja rehellisyys - Terve ylpeys ja luja tahto - Vastuullisuus ja oikeudenmukaisuus.

8 6 STRATEGISET VALINNAT OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Tyrnäväläiseksi kantavaksi voimaksi on tunnistettu sen ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema sekä kerroksellisen ja laadukkaan rakennetun ympäristön arvostaminen, samoin kuin hyvä ja ennakkoluuloton päätöksenteko ja suoraviivainen toiminta. Tavoitteet Hallittu väestönkasvu, jäntevä maapolitiikka, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet, alueiden omaleimaisuus, rakennetun ympäristön laatu, paikallisten erityispiirteiden ylläpito ja säilyttäminen, hyvinvointia tukeva elinvoimainen ympäristö. Toimenpiteet: - Kaava-alueiden suunnitelmallisuus; mittarina väestönkasvutavoite 2-3 %/vuosi, palveluiden riittävyys - Suunnitelmallinen maanhankinta; mittarina hankitut maa-alueet/ tonttivaranto - Kaavoilla ohjattu maankäyttö; asutuksen ja yritystoiminnan sijoittuminen - Laadukas ympäristö, teemalliset kaava-alueet; mittarina tonttien menekki - Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan jatkuva kehittäminen; mittarina viihtyisyys, laatu, ansiokas julkinen arkkitehtuuri ja -taide - Kotiseutu- ja kulttuurityö sekä lakeusmaisemaa ylläpitävä maatalous; mittarina lakeusalueen säilyminen - Luovien alojen huomioiminen sekä eri sektorien järjestämä kulttuuritoiminta; mittarina luovien alojen työpaikat ja yritykset, kulttuuritapahtumien määrä ja laatu. HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA Tyrnävällä on poikkeuksellinen ikärakenne. Lähes 50 prosenttia kuntalaisista on alle 29-vuotiaita, 17 prosenttia 0-6 vuotiaita. Palvelujen kehittämistä on tehty aidosti hallintokuntien rajat ylittävällä tavalla, ikärakenne aiheuttaa haasteita investointien osalta.

9 7 Tavoitteet - Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut - Koulutustason nosto - Toisen asteen koulutus - Työttömyyden taittaminen - Hyvinvointijohtaminen - Koulutus tasa-arvon tuottajana - Omavastuu - Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä. Toimenpiteet - Prosessit kuntoon, sujuviksi ja joustaviksi; mittarina saavutettavuus (jonot), laatu - Palvelujen oikea-aikaisuus; mittarina jonot, kustannuskehitys - Kuntalaisten hoitaminen asianmukaisessa paikassa; mittarina erikoissairaanhoidon ja muiden palvelujen määrä, ennaltaehkäisy - Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään; mittarina sijoittuminen jatkokoulutukseen - Aktiivinen vaikuttaminen, etäopiskelumahdollisuuden kehittäminen ja omien painopisteiden hyödyntäminen; mittarina kouluttautumismahdollisuus kunnassa (taso) - Yrittäjyyskasvatus; mittarina yritysluokan toiminta - Keskitytään vaikuttaviin toimenpiteisiin ja joustavaan yhteistyöhön; mittarina hyvinvointikertomuksen tunnusluvut, varhemaksut - Lisätään kuntalaisten tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioista; mittarina hyvinvointikertomuksen tunnusluvut - Monipuolinen ja helposti saavutettava kulttuuritarjonta; mittarina tilaisuuksien määrä ja osallistujamäärät. MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Vahva alkutuotanto: aktiivitilaa, peltoa viljelyksessä ha, maitoa tuotetaan 5,7 milj. litraa, perunatiloja 43, karjatiloja High Grade-alue Korkealuokkaisen siemenperunan tuotantoalueiksi on Euroopassa nimetty viisi aluetta: Skotlanti, Irlanti, alue Pohjois-Saksassa, Azorit sekä Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostama alue. Tulossa on laaja ja mielenkiintoinen hevostalousalue, joka tukee sekä bioenergia- että hyvinvointiteemaa.

10 8 Tavoitteet - Monipuoliset palvelut - Yritysten määrän nosto ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - Työllisyyden parantaminen - Ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan - Elinvoiman lisääminen - Yrittäjäyhteistyö. Toimenpiteet Avataan palvelujärjestelmää ennakkoluulottomasti, kumppanuus- ja yhteiskehittämismallit; mittarina palveluja ostetaan 30 %/tuotetaan 70 % - Hankkeet osana kehitystyötä; mittarina hankkeiden määrä, vaikuttavuus, onnistuminen, saatu rahoitus - Yritystonttien kaavoitus - Uudet, vahvuuksia tukevat avaukset: biotalous, hevostalous; mittarina yritysten kunto ja määrä, perustetut yritykset - Kuntakuvan kirkastaminen ja elinvoiman lisääminen; mittarina työpaikkojen määrä - Markkinointi, näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen; mittarina, kuntakuva (kysely kerran valtuustokaudessa) - Aktiivinen yhteistyö (elinkeinoryhmä); mittarina yhteistyön sujuvuus ja vaikuttavuus (kyselyt) - Yhteistapahtumat; mittarina tapahtumien määrä ja laatu. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Tavoitteet: - Lähiruokatuotannon ja -myynnin nosto - Kunnan profilointi alkutuotantoon ja lähiruokaan - Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Toimenpiteet: - Markkinointi; mittarina tuotannon ja tuottavuuden kasvu - Verkostojen luominen; mittarina työpaikkojen kasvu - Hankkeen kautta kehittäminen; mittarina myyntipiste (pisteitä) - Kunnan oma ruokahuolto esikuvaksi ja osaksi lähiruokaprofiilia; mittarina onnistunut hanketoiminta - Koulutus ko. teemaan liittyen; mittarina 2. asteen koulutuksessa teema otettu huomioon

11 9 - Selvitetään erilaisia bioenergiamahdollisuuksia kuntaan; mittarina liikkeelle lähteneet alan yritykset ja hankkeet. AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Tavoitteet: - Kuntalaisten osallistuminen - Vuorovaikutteiset toimintatavat - Saumaton hallintokuntien yhteistyö - Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä - Laadukas johtaminen - Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta - Hyvä työnantajakuva. Toimenpiteet: - Omavastuun kehittäminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa (3. sektori); mittarina yhteistyön määrä ja vaikuttavuus - Kehitetään vuorovaikutteisia ja osallistumaan kannustavia malleja, hyödynnetään SOMEa; mittarina osallistumisaktiivisuus - Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen - Joustavat ja yhdessä tekemistä kannustavat toimintamallit ja tahtotila - Rohkaistaan kehittämistyöhön ja ketteriin toimintamalleihin; mittarina uudet toimintamallit kokeilujen määrä ja onnistuminen - Hallittu riskinotto hyväksyttäväksi - Kuntatyöntekijöiden vastuuttaminen, osallistaminen ja kuuleminen; mittarina työhyvinvointi ja -tyytyväisyys, sairauspoissaolojen väheneminen, myönteinen ilmapiiri, hyvät toimintatavat - Ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka; mittarina työntekijöiden pysyvyys ja hakijamäärät, sujuvat ja hyvät palvelut. VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Tavoitteet: - Vaikuttavat, oikein kohdistetut palvelut - Tasapainoinen käyttötalous - Kohtuullinen lainataso - Hallitut investoinnit - Hankinnat kehittämisen välineenä.

12 10 Toimenpiteet: - Vaikuttavuuden arviointi, prosessien kehittäminen ja resurssien suuntaaminen, ennaltaehkäisy; mittarina käyttötalouden ja hyvinvoinnin kehittyminen - Tarkka taloudenpito; mittarina ylijäämäinen tilinpäätös, hallittu menokasvu, ennakoitavuus, talousarvion ja ennusteiden pitävyys - Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen - Sitoutuminen tavoitteisiin - Energiankulutuksen hillitseminen - Järkevä ja harkittu lainan otto - Kiinteistöjen kokonaisvaltainen käyttösuunnitelma; mittarina kiinteistökartoituksen ja sen toimenpiteiden eteneminen - Investointien tarkka hallinta: mittarina investointiohjelma - Hankintaosaamisen kehittäminen; mittarina hankintojen taloudellisuus. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISET PERUSTEET JA KEHITYSNÄKYMÄT Kuntalain mukaan lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. Tarkoituksena on myös edistää kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Kuntalaki on tullut voimaan kuitenkin niin, että merkittävää osaa laista on sovellettu lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkoi. Laki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Kuntalaissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä, kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluna. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvä maakuntauudistus: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja siihen liittyvää maakuntahallinnon perustamista valmistellaan ministeriöissä. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät tehtävät siirretään perustettavien maakuntien järjestämisvastuulle ja valtion rahoitusvastuulle.

13 11 Uudistus muuttaisi toteutuessaan kuntien asemaa merkittävästi. Tavoitteena aluehallinnon uudistamisessa on sovittaa yhteen valtion aluehallinto ja maakuntahallinto sekä yksinkertaistaa julkisen aluehallinnon järjestämistä valtion, alueiden ja kuntien välillä. Kuntatalousohjelma: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin kuntatalousohjelmassa, joka laaditaan julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Yleinen talouden kehitys Valtiovarainministeriön ennusteiden mukaan maailmantalouden kasvua ylläpitävät erityisesti kehittyvät taloudet, mutta myös teollisuusmaissa kasvu vahvistuu. Maailmankauppa on kehittynyt myönteisesti viime vuoden lopulta lähtien. Euroalueen talous on myös vahvistunut. Työttömyys on laskenut euroalueella alhaisimmalle tasolleen kahdeksaan vuoteen. Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuonna Viennin kasvuedellytykset paranevat, koska maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa ja yritysten kustannuskilpailukyky kohenee. Vuonna 2018 talouskasvun ennustetaan jatkuvan vahvana. Viennin kasvuvauhti pysyy hyvänä. Kokonaiskuva vuosista on talouskasvun kannalta aiempia vuosia parempi. Suomen talouden tuotanto kääntyi viime vuonna neljän negatiivisen kasvun vuoden jälkeen positiiviseen kasvuun. Bruttokansantuotteen kasvu parantaa työllisyyttä. Työttömyysaste oli vuonna ,4 %, vuonna ,8 % ja arvio vuodelle 2017 on 8,6 %, vuodelle ,1 % ja vuodelle ,8 %. Työllisyysasteen on arvioitu nousevan 70,5 prosenttiin vuonna Kuntien talous Kuntakenttä on sopeuttanut toimintaansa. Toimintamenojen kasvu on ollut maltillista. Kunnat ovat jatkaneet toimintojensa sopeuttamista vähentämällä mm. henkilöstömenoja. Kireä taloustilanne on merkinnyt myös monissa kunnissa kunnallisverojen korotuspäätöksiä. 98 kuntaa korotti veroprosenttia vuonna 2015, 45 kuntaa vuodelle 2016 ja kunnista 46 nosti ja 12 alensi veroprosenttia vuodelle Vaikka kuntatalous kokonaisuutena on vahvistunut, on kuntien välillä edelleen suuria eroja. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa (94 kuntaa). Vuoden 2016 tilinpäätösten mukaan 36 kunnalla on taseessa kertynyttä alijäämää ja näistä 30 kunnalla oli sitä myös vuonna 2015.

14 12 Useat eri tekijät, kuten kireä taloustilanne, lisääntyneet tehtävät ja velvoitteet sekä valtionosuuksien leikkaukset ovat vaikuttaneet siihen, että kuntien tulorahoitus ei ole viime vuosina riittänyt investointien rahoittamiseen. Kuntien ja kuntayhtymien velkamäärä on jatkanut kasvuaan. Vuodesta 2017 lähtien sovelletaan kuntakonsernia koskevaa arviointimenettelyn kriteeristöä. Valtio osallistuu peruspalvelujen rahoitukseen valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuusjärjestelmään sisältyvä valtionosuusprosentti kuvaa valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Vuonna 2016 kunnan peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosentti on 25,52. Kunnan prosentuaalinen rahoitusosuus peruspalveluihin on 74,48. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman perusopetuksen koulutuksen valtionosuusprosentti on 41,89. Valtionosuuksiin ei tehdä indeksitarkistuksia. Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut vakaata, mutta tiukkaa. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää ja sinne on saatu kerättyä erittäin tarpeellinen noin viiden miljoonan euron ylijäämäpuskuri. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta ja sitoutumista kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Se edellyttää myös kattavaa talousosaamisen lisäämistä ja haastaa raportoinnin, jonka on oltava reaaliaikaista ja helposti omaksuttavaa. Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden ennakkoluulotonta tarkastelua sekä suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa sekä eri investointimallien tarkastelua. Juuri valmistunut koulurakennus lisää huomattavasti myös poistojen kautta haastetta talouden tasapainolle. Suurimman haasteen Tyrnävän kunnan taloudelle tuo kuitenkin valtionosuusjärjestelmän muuttuminen. Kaikilta osin ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa kustannusten suhteen. Valtionosuuden leikkaukset ovat aiheuttaneet Tyrnävän kunnalle myös tulopuolen heikentymistä huomattavasti. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa tasapainoisen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa.

15 13 TULOVEROPROSENTIN KEHITYS Tyrnävä 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Pohjois-Pohjanmaa 19,70 19,84 20,36 20,42 20,43 20,44 Koko maa 19,25 19,38 19,74 19,84 19,87 19,91 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2016 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 0,98 0,54 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 1,12 0,52 1,08 Koko maa 1,06 0,49 1,15 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Tp 2014 Tp 2015 Tp euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä

16 14 KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) Verotulot milj. euroa 13,8 15,0 15,9 16,7 17,7 17,5 18,1 18,0 Valtionosuudet milj. e 15,0 15,7 16,5 16,8 17,3 17,9 18,3 19,0 TA-lainat milj. euroa 14,0 21,4 18,2 18,1 18,5 16,9 15,9 23,0 TA-lainat euroa/asukas Vuosikate 1000 euroa Vuosikate euroa/asukas Vuosikate % käyttötuloista 2,7 3,7 5,8 4,4 4,6 4,4 4,0 2,4 Vuosikate % poistoista 82,0 117,0 148,8 100,5 121,5 108,9 100,3 61,8 Investointien tulorahoitus % 14,8 22,3 138,5 66,9 119,5 99,4 75,8 11,3 Lainanhoitokate 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,7 0,5 Kassan riittävyys, pv ,2 2,7 Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä.

17 15 TASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta Lainat euroa/asukas KONSERNITAVOITTEET Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten.

18 16 Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n tulee informoida kunnanjohtajaa välittömästi poikkeus- tai häiriötilanteista veden jakelussa tai muista vesiyhtiön toiminnan olennaisista muutoksista. KONSERNITASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuus - % 38,6 38,0 38,6 39,9 39,8 34,8 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 21,1 21,0 21,9 21,1 19,3 26,

19 17 VÄESTÖN KEHITYS Vuosi Asukasmäärä Väestö vuoden vaihteessa Väestötavoite Naiset Miehet Yht Väestön ikärakenne Vuoden vaihteessa Ikä lkm. %. lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm % , , , , , , , , , , , , , , ,9 Yht

20 18 Ikä %-osuus lkm , , , , , ,5 Yht ArvioTyrnävän asukasluvusta vuonna 2025 on Hallittu väestön kasvu, asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Arvio väestön ikärakenteesta (31.12.) (tilastokeskus, vanh.) Ikä lkm. % lkm. % 0-6 v , , v , , v , , v , , v , , v , , , ,5 Yhteensä Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti (10 vuoden keskiarvo on 2,5 %) ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä kasvaa sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina Samana ajanjaksona yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaat suhteessa vuotiaisiin) on Tyrnävällä 18,4 % ja arvio vuodelle 2025 on alle 25 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 25 % ja arvio vuodelle 2025 on 42 %. Tämä tarkoittaa

21 19 sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on neljä työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi. Palvelusuunnitelmat osastoittain Palvelusuunnitelmilla konkretisoidaan ja tarkennetaan kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelmilla pyritään turvaamaan kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso. Palvelusuunnitelmat on esitetty seuraavaksi osastoittain käyttötalouden tavoiteasettelun yhteydessä.

22 20 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2018 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen Tuki- ja sähköiset palvelut YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut, kehittäminen ja markkinointi, (hankkeet:mm. Master Plan) joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on edelleen sote- ja maakuntauudistus. Valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä jatkuvasti. Uusinta Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa on käsitelty vuoden 2014 aikana ja hyväksytty joulukuussa Vuoden 2018 talousarvio ja talous-

23 21 suunnitelma perustuvat kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: - hyvinvointia koulutuksella - monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä - vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito - avoin ja kuuleva vuorovaikutus - omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö - terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Kuntastrategiaa on käsitelty syyskuussa 2017 valtuustoseminaarissa, jossa nousi painopisteiksi vuodelle 2018 erityisesti monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä, terveellinen ja turvallinen lähiruoka ja vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin.

24 22 Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen toimintaa koskeva kuntien välinen sopimus kattaa vuodet Jätehuoltoviranomainen Lakeuden kunnat ovat ulkoistaneet jätehuollon palvelutehtävät Oulun kaupungille. Oulun kaupunki on tarjonnut jätehuollon liittymissopimuksen tehneille kunnille mahdollisuuden tulla osakkaaksi perustettuun Oulun Jätehuolto Osakeyhtiöön. Lakeuden kunnat ovat valmistelleet omaa hanketta, jonka tarkoituksena on toteuttaa jätehuollon toiminta ja viranomaistoiminnot yhteistyössä (Liminka, Muhos, Utajärvi ja Tyrnävä). Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt sopimuksen Muhoksen, Limingan, Utajärven ja Tyrnävän yhteisestä jätelautakunnasta. Lautakunnan isäntäkuntana toimii Limingan kunta. Lautakunnassa on yhteensä kahdeksan varsinaista jäsentä, kaksi jokaisesta kunnasta. Halutessaan kunta voi nimetä yhden virkamiehen (asiantuntijajäsenen), jolla on oikeus olla mukana kokouksissa. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttanut linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset kasvoivat kilpailutuksen jälkeen kahtena vuonna huomattavasti. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa.

25 23 Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2018 Presidentinvaali ja mahdollisesti maakuntavaalit 2019 Eduskuntavaalit ja Europarlamenttivaalit 2020 Ei säännönmukaisia vaaleja. Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Elinkeinojen kehittäminen Monipuolisen ja kehittyvän elinkeinoelämän tavoitteena on monipuoliset palvelut, yritysten määrän nostaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen, työllisyyden parantaminen, ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan, elinvoiman lisääminen ja yrittäjäyhteistyö. Kuntapalvelut niin opetusja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuoliset palvelut Avataan palvelujärjestelmää ennakkoluulottomasti. Kumppanuus- ja yhteiskehittämismallit. Palveluja ostetaan 30 %/tuotetaan itse 70 %. Yritysten määrän nostaminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen. Työllisyyden parantaminen. Ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan. Hankkeet osana kehitystyötä Yritystonttien kaavoitus Uudet, vahvuuksia tukevat avaukset: biotalous, hevostalous Kuntakuvan kirkastaminen ja elinvoiman lisääminen Hankkeiden määrä, vaikuttavuus, onnistuminen, saatu rahoitus Kaavoitetut yritystontit (lkm) Yritysten määrä, perustetut yritykset Työpaikkojen määrä

26 24 Elinvoiman lisääminen Yrittäjäyhteistyö Markkinointi, näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen Aktiivinen yhteistyö (elinkeinoryhmä) Yhteistapahtumat Kuntakuvan paraneminen Yhteistyön sujuvuus ja vaikuttavuus Tapahtumien määrä ja laatu. Toimenpiteet Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Markkinointia keskitetään tulosalueelle elinkeinopalvelut, kehittäminen, markkinointi: tonttimarkkinointi ja tapahtumien järjestämiset. Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan erilaisiin hankkeisiin ja Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta ) Kunta on mukana Lumijoen ja Limingan kuntien kanssa laajakaistan selvityshankkeessa Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2018 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa).

27 25 Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö Maaseutuhallinnon Tyrnävän yhteistoiminta-alue on toiminut alkaen.yhteistoiminta-alueen muodostavat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Siikalatvan kunnan kanssa on yhteistyösopimus maaseutuhallinnon varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyistä sekä tehtävien eriyttämisestä. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta ja toimipaikka: Maaseutupäällikkö Tyrnävä (yksikön johtaja), maaseutuasiamies 90% Tyrnävä, maaseutuasiamies Muhos. Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija (AMK) tuottavat yhteistoiminta-alueelle tarvittavia toimistopalveluja. Vuonna 2018 ollaan mukana valmistelutyössä maaseutuhallinnon liittymiseksi maakuntahallinnon osaksi vuoden 2020 alusta alkaen. Viljelijöille tarjotaan tukiehtojen mukaisia koulutus- ja tiedotustilaisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Strategiset valinnat Asiantuntevan maaseutuhallinnon palvelujen tuottaminen (vastaa valintaan monipuolinen ja kehittyvä elibnkeinoelämä) Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Tunnustettu maaseutuhallinnon alueellinen toimija. Sujuvat maaseutuviranomaispalvelut yhteistoiminta-alueella. Yhteistoimintaalueen palvelujen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen. Koulutus Viranomaispalvelujen laatumittarit: päätösten virheettömyys. Palaute. Yhdyskuntasuunnittelu Kehittämisjohtaja on suoraan kunnanjohtajan alainen. Kehittämisjohtajan, ympäristöosaston sekä muiden osastojen välinen vuorovaikutus on kiinteää.

28 26 Päämäärä 2018 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Strategiset valinnat Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Medianäkyvyys Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Kuntanäkyvyyden lisääminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Omaleimainen kulttuuriympäristö ja -maisema Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Osavuosiraportit Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristöja maisema-arvot huomioiden Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Monipuolinen tonttitarjonta erilaisiin tarpeisiin Kaavoituskatsaus Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tehokas yhdyskuntarakenne.

29 27 Toimenpiteet 2018 Jatkuu: - Murron asemakaavan laajennus - Haurukylän asemakaavan laajennus - Rakentamisen periaatteet haja-asutusalueelle. Arvioidut toimenpiteet Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen ja tarvittaessa päivittäminen. Arvioidut toimenpiteet Tyrnävän kirkonseudun laajennus Puujaakolan alueella, kaavoituksen tarpeellisuuden arviointi ja tarvittaessa kaavoituksen käynnistäminen. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talousja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Toimistopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Vuonna 2018 on erityisenä tavoitteena (kaikilla osastoilla) henkilötietojen käsittely uuden lainsäädännön mukaisesti. Kunnassa rekisteritoimintojen laillisuudesta rekisterinpitäjänä vastaa aina kulloinkin kysymyksessä olevien tehtävien hoidosta säännösten ja määräysten mukaan vastuussa oleva viranomainen. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. It-palvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallit-

30 28 tavuutta ja saatavuutta parannetaan tietojärjestelmiä kehittämällä. Itpalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista, samoin kopiokoneista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden ja - tarvikkeiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle. Keskitetysti hoidetut muut kustannukset kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2018 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Tietosuojalainsäädäntö uudistuu. Tarvitaan vankka säännöstö, joka varmistaa, että ihmisten oikeus henkilötietojen suojaan joka tunnistetaan EU:n perusoikeuskirjan 8 artiklassa pysyy voimassa myös digitaaliaikana. Tämä hyödyttää samalla digitaalisen talouden kehittämistä (tietosuojavaltuutettu ). Tietosuoja-asetusta sovelletaan kansallisesti alkaen, Direktiivin täytäntöönpanoaika umpeutuu It-tulosyksikön tavoitteena on avustaa osastoja sähköisten järjestelmien osalta julkisuuslain soveltamisessa ja henkilörekisterien käsittelyssä. Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen Oikein kohdistetut taloudenpito palvelut Tasapainoinen käyttötalous Johdonmukainen toiminta kuntastrategian taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkka taloudenpito Talous tasapainossa, ylijäämäinen tilinpäätös Saumaton hallintokuntien yhteistyö Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen Raportointi toimii aikataulujen mukaan Sähköisten järjestelmien kehittäminen Dynastyn päivitys vuonna 2018 Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Vuorovaikutteiset toimintatavat osastojen kesken Sitoutuminen tavoitteisiin Omavastuun kehittäminen. Asiakaspalvelu toimii Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä

31 29 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan yhdenmukaisia työmenetelmiä ja suunnitelmallisuutta. Tietohallinto tarjoaa tietotekniikan käytölle tekniset edellytykset (palvelimet, työasemat, tietoliikenneyhteydet). Tietohallinto on asiantuntijana mukana myös osastojen hankinnoissa, jotta järjestelmien yhteensopivuus taataan. Osastot tekevät ohjelmistohankinnat yhteistyössä tietohallinnon kanssa. Hankintasuunnitelmista neuvotellaan tietohallinnon kanssa hyvissä ajoin talousarviota laadittaessa. Hankkeisiin osallistumisista päätetään erikseen. Hankintamäärärahat : - kaikkia osastoja palvelevat hankinnat (esim. kirjanpito-ohjelmistot) rahoitetaan hallinto- ja kehittämisosaston määrärahoista - vain osaston omaan käyttöön tulevat ohjelmisto- ja laitehankinnat rahoitetaan asianomaisen osaston määrärahoista Ohjelmistohankinnat/päivitykset: Pääperiaatteena on ohjelmistojen yhteensopivuus. 1. Selvitys (laatijina: esimies, tietohallinto, loppukäyttäjä) - tarve - laite- ym. vaatimukset 2. Varautuminen talousarviossa (osastokohtainen, esimies vastaa), huomioitava myös ylläpito ja päivitykset ohjelmiston koko elinkaaren ajan. Toimenpiteet 2018 MS Office 365 käyttöönotto Sähköisten palveluiden kehittäminen: KAPA, lupapiste.fi, PTV jatkuu Kartoitus palvelimien siirrosta pilveen, Tiera/Fujitsu (aloitus 10/2017) SQL-palvelimen hankinta Dynastyn versiopäivitys Langattoman verkon tuotantokäyttö, projekti jatkuu

32 30 Verkot kuntoon hanke aloitettu 5/2017, loppuu 6/2018 Tietotekninen tuki Presidentinvaali (mahdollisesti maakuntavaali myös) Virus- ja haittaohjelmiston päivitys (nykyinen sopimus katkolla 2/2018) Etälukion It-järjestelmien aloittamisjärjestelyissä mukana (Oulun kaupunki järjestää) Varajärjestelmien kehittäminen. Suunnitelma 2019 ja 2020: Edelleen varajärjestelmien kehittäminen ja sähköisten järjestelmien kehittäminen. Tietotekninen tuki eduskuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tulosyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri ovat perustaneet kunnallisen työterveyshuollon osakeyhtiön, johon osakkaiksi ovat voineet liittyä myös muut kunnat, kuntayhtymät ja niiden tytäryhteisöt. Tyrnävän kunta on ostanut työterveyspalvelut Oulun Työterveydeltä vuoden 2017 alusta lukien. Työterveyshuoltoon hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: työkykyä ylläpitävä toiminta varhaisen tuen toimintamallia noudattaen terveystarkastukset työyhteisötyö ja tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen