Tyrnävä strategia 2020

Transkriptio

1 Tyrnävä strategia 2020

2 TAUSTAA Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Tyrnäväläiseksi kantavaksi voimaksi on tunnistettu sen ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema sekä kerroksellisen ja laadukkaan rakennetun ympäristön arvostaminen Hyvä ja ennakkoluuloton päätöksentekokulttuuri ja suoraviivainen toiminta Loppukäyttäjät otettu mukaan suunnitteluun Poikkeuksellinen ikärakenne Lähes 50 % kuntalaisista on alle 29-vuotiaita, 17 % 0-6-vuotiaita, kasvu n. 2,5 % Palveluiden kehittämistä tehty aidosti hallintokuntien rajat ylittävällä tavalla, ikärakenne aiheuttaa haasteita investointien osalta Panostukset koulutukseen => hyvät oppimistulokset Poikkeuksellinen elinkeinorakenne Alkutuotanto vahvaa Perunatuotannon High Grade-alue => erittäin korkealaatuista tuotekehitystä, vienti, perunamarkkinat Tulossa laaja ja mielenkiintoinen hevostalousalue => Tukee sekä bioenergia- että hyvinvointiteemaa KYKY, MAHDOLLISUUDET JA TAHTO TOIMIA ITSENÄISENÄ KUNTANA MYÖS TULEVAISUUDESSA

3 Asukasluku Väestön kehitys Asukasmäärä

4 Yli-/alijäämäkehitys Vuosikate Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä

5 TERVEYTEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ 15 % 10 % 35 % Elintavat Sosioekonomiset tekijät * Perimä 15 % 25 % Terveydenhuolto Ympäristötekijät (World Health Organization = Maailman terveysjärjestö) * Henkilön pääasiallinen toiminta, ammatti, ammattiasema sekä toimiala Henkilön asema yhteiskunnan rakenteellis-toiminnallisissa järjestelmissä. (Tilastokeskus) 5

6 Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuo välisiä määrällisiä eroja. (Lähde:

7 Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen Koulutustasomittain jälkeen Tyrnävä Kempele Liminka Muhos Lumijoki Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

8 STRATEGISET VALINNAT HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA

9 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut Prosessit kuntoon, sujuviksi ja joustavaksi Saavutettavuus (jonot), laatu Palvelujen oikea-aikaisuus Jonot, kustannuskehitys Kuntalaisten hoitaminen asianmukaisessa paikassa ESH ja muiden erityispalveluiden määrä Ennaltaehkäisy Koulutustason nosto Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään Koulutus- ja tulotaso eri ikäluokissa Sijoittuminen jatkokoulutukseen Toisen asteen koulutus Työttömyyden taittaminen Aktiivinen vaikuttaminen, etäopiskelumahdollisuuden selvittäminen ja omien painopisteiden hyödyntäminen Toisen asteen kouluttautumismahdollisuus kunnassa Yrittäjyyskasvatus Yritysluokan aloittaminen Hyvinvointijohtaminen Koulutus tasa-arvon tuottajana Keskitytään vaikuttaviin toimenpiteisiin ja joustavaan yhteistyöhön Hyvinvointikertomuksen tunnusluvut Varhe-maksut Omavastuu Lisätään kuntalaisten tietoisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioista Hyvinvointikertomuksen tunnusluvut Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä Monipuolinen ja helposti saavutettava Tilaisuuksien määrä, osallistujamäärät

10 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Monipuoliset palvelut Avataan palvelujärjestelmää ennakkoluulottomasti Kumppanuus- ja yhteiskehittämismallit Palveluja ostetaan 30 % /tuotetaan itse 70 % Yritysten määrän nosto ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen Hankkeet osana kehitystyötä Hankkeiden määrä, vaikuttavuus, onnistuminen, saatu rahoitus Työllisyyden parantaminen Yritystonttien kaavoitus Uudet, vahvuuksia tukevat avaukset: biotalous, hevostalous Yritysten kunto ja määrä, perustetut yritykset Ostovoiman suuntaaminen omaan kuntaan Kuntakuvan kirkastaminen ja elinvoiman lisääminen Työpaikkojen määrä Elinvoiman lisääminen Markkinointi, näkyvyyden ja tietoisuuden lisääminen Rahavirrat Kuntakuva Yrittäjäyhteistyö Aktiivinen yhteistyö (elinkeinoryhmä) Yhteistapahtumat Yhteistyön sujuvuus ja vaikuttavuus Tapahtumien määrä ja laatu

11 Strategiset valinnat Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Vaikuttavat, oikein kohdistetut palvelut Vaikuttavuuden arviointi, prosessien kehittäminen ja resurssien suuntaaminen, ennaltaehkäisy Käyttötalouden ja hyvinvoinnin kehittyminen Tasapainoinen käyttötalous Tarkka taloudenpito, Raportoinnin ja kattavan talousosaamisen kehittäminen Sitoutuminen tavoitteisiin Energian kulutuksen hillitseminen Ylijäämäinen tilinpäätös, hallittu menokasvu, ennakoitavuus, talousarvion ja ja ennusteiden pitävyys Kohtuullinen lainataso Järkevä ja harkittu lainan otto Lainataso XX /asukas Hallitut investoinnit Kiinteistöjen kokonaisvaltainen käyttösuunnitelma Investointien tarkka hallinta Erityyppisten mallien tarkastelu ja käyttö Kiinteistökartoituksen ja sen toimenpiteiden eteneminen Max. investoinnit/v Mallien arviointi ja käyttö Hankinnat kehittämisen välineenä Hankintaosaamisen kehittäminen Innovatiivisten hankintamallien käyttö Koulutusten määrä ja laajuus Valitusten läpimeno 20 % hankinnoista tehty innovatiivisia hankintamalleja käyttäen

12 Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Kuntalaisten osallistuminen Vuorovaikutteiset toimintatavat Omavastuun kehittäminen Yhteistyö eri toimijoiden kanssa (3. sektori) Kehitetään vuorovaikutteisia ja osallistumaan kannustavia malleja, hyödynnetään SOMEa Yhteistyön määrä ja vaikuttavuus Kotisivu-uudistuksen onnistuminen Osallistumisaktiivisuus Saumaton hallintokuntien yhteistyö Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen Joustavat ja yhdessä tekemistä kannustavat toimintamallit ja tahtotila Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt palvelut Vaihtoehtoisten toimintatapojen avoin etsintä Rohkaistaan kehittämistyöhön ja ketteriin toimintamalleihin Hallittu riskinotto hyväksyttäväksi Uudet toimintamallit Kokeilujen määrä ja onnistuminen Laadukas ja sparraava johtaminen Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta Hyvä työnantajakuva Kuntatyöntekijöiden vastuuttaminen, osallistaminen ja kuuleminen Ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka Työhyvinvointi ja tyytyväisyys Sairauspoissaolot (tavoite XX) Työntekijöiden pysyvyys ja hakijamäärät

13 Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOI- NEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Hallittu väestönkasvu Jäntevä maapolitiikka Kaava-alueiden suunnitelmallinen luovutus Suunnitelmallinen maanhankinta Kaavoilla ohjattu maankäyttö Väestönkasvutavoite 2-3 %/v Palveluiden riittävyys Hankitut maa-alueet, tonttivaranto Asutuksen sijoittuminen Laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet Alueiden omaleimaisuus Rakennetun ympäristön laatu Laadukas ympäristö, teemalliset kaava-alueet Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan jatkuva kehittäminen Tonttien menekki Viihtyisyys, laatu Ansiokas julkinen arkkitehtuuri ja -taide Paikallisten erityispiirteiden ylläpito ja säilyttäminen Hyvinvointia tukeva elinvoimainen ympäristö Kotiseutu- ja kulttuurityö sekä lakeusmaisemaa ylläpitävä maatalous Luovien alojen huomioiminen sekä eri sektorien järjestämä kulttuuritoiminta Lakeusalueen säilyminen Luovien alojen työpaikat ja yritykset Kulttuuritapahtuminen määrä ja laatu

14 Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Lähiruokatuotannon ja myynnin nosto Kunnan profilointi alkutuotantoon ja lähiruokaan Markkinointi Verkostojen luominen Hankeen kautta kehittäminen Tuotannon ja tuottavuuden kasvu Työpaikkojen kasvu Myyntipiste (pisteitä) Kunnan oma ruokahuolto esikuvaksi ja osaksi kunnan lähiruokaprofiilia Onnistunut hanketoiminta Kunnan tunnettuus alalla Koulutus ko. teemaan liittyen 2. asteen koulutuksessa teema otettu huomioon Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen Selvitetään erilaisia bioenergiamahdollisuuksia ja houkutellaan niitä kuntaan Liikkeelle lähteneet alan yritykset ja hankkeet

15 ARVOT ROHKEUS JA ENNAKKOLUULOTTOMUUS REILUUS, REIPPAUS JA REHELLISYYS TERVE YLPEYS JA LUJA TAHTO VASTUULLISUUS JA OIKEUDENMUKAISUUS

16 HYVINVOINTIA JA TASA- ARVOA KOULUTUKSELLA TULEVAISUUDEN OPPIMISYMPÄRISTÖ 21-vuosisadan oppimisympäristö n. 400 oppilaalle (n. 12 M, 7000 m2) Täysin uudenlainen ajattelutapa tilankäyttöön Energia ja materiaaliratkaisut Toteuttamistapa (elinkaari, allianssi), kumppanuus ja vuorovaikutus Innovaatiot erityisopetuksessa Uutta tekniikkaa perinteitä kunnioittavassa rakennuksessa, oppimisen livinglab myös yrityksille / startupeille Yhteissuunnittelu ja jaettu opettajuus Joustava perusopetus, etäratkaisut, 2. aste

17 PALKIN HEVOSKAAVA JA HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMINEN Houkutteleva, lakeudelle sopiva asuinalue, vastaa kysyntään, suunnittelu lähtenyt kuntalaisten ja alan toimijoiden aloitteesta Mahdollistaa maaseutumaisen asumisen ja harrastamisen sekä liiketoiminnan jatkuvasti kasvavalla hevostalouden alalla Lähi- ja bioenergiaratkaisut

18 TURVALLINEN JA TERVEELLINEN RAVINTO JA VAHVA ALKUTUOTANTO 0,2 0,18 0, aktiivitilaa 0,15 0,128 0,11 o peltoa viljelyssä ha 0,1 0,069 o maitoa tuotetaan 5,3 milj. litraa 0,04 0,05 o perunatiloja 47 (siemenperuna 30 / ruoka 17), yht ha 0 o karjatiloja 35 (27 lypsykarjatilaa) yht nautaeläintä o hevosten määrän arviointi ongelmallista: 145 hevosta, 85 tukikelpoista, 96 hevosenomistajaa Yksi Euroopan viidestä siemenperunan High Grade-alueesta o alueet on todettu puhtaiksi vaarallisista kasvitaudeista ja kasvintuhoojista o tuotannosta jopa 20 % vientiin LÄHIRUOKA BIOENERGIA YMPÄRISTÖ 0,3 0,25 Peruna (per 200 g annos) Pasta (per 80 g annos) Riisi (per 80 g annos) 0,04 0,15 0,27 Energiantarve (100KJ) Vedenkulutus (1000 l) Maankäyttö (m2)

19 OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Ennakkoluulottomien ratkaisujen perinne Tyrnävän Meijerikatu Myllyrakennus (1919) kirjastoksi 1994 Juustomeijeri (1917) etälukioksi , päiväkoti Vanha meijeri (1906) lukusaliksi 2010 Pömilä (1919) ravintola- ja kahvilatoiminta 2006 Meijerikköjen asunnot (1906), asuntokäyttöön 2006

20 Laatumukuloita pelloilla ja pirteissä ;)