TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä euromäärältään rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. (Kuntalaki 65 ) Kuntalain säännöksen mukaisesti talousarviossa on a) tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) käyttötalousosa investointiosa kokonaistalouden näkökulma toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.

2 2 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille.

3 3 TALOUSSUUNNITELMA TYRNÄVÄN VISIO LAATUMUKULOITA PELLOILLA JA PIRTEISSÄ TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja ympäristön hyödyntäminen asumiseen on kunnan vahva kehittämiskohde ja menestystekijä. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Erityisinä kehittämisen kohteina ovat mm. uusien palvelutuotantotapojen ja palveluyrittäjyyden edellytysten luominen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

4 4 Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laajaalaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Seuranta ja arviointi toteutetaan vuosittain - Perusteellisempi arvio toteutetaan valtuustokauden lopussa - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvointiryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätöksiin ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Hyvinvointityön ja sähköisen hyvinvointikertomus työkalun kehittämistä ja arviointia on tehty KASTE -rahoitteisessa TerPS2 Lakeus osahankkeessa.

5 5 Tyrnävän kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus on ollut vankkana ja analyyttisenä pohjana uutta kuntastrategiaan valmisteltaessa. Sen avulla on tunnistettu niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin. Erityisesti hyvinvointikertomuksen pohjalta nousi koulutuksen merkitys hyvinvoinnin ja tasa-arvon tuojana kuntaamme. TYRNÄVÄN KUNNAN STRATEGISET VALINNAT JA TAVOITTEET - HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA - AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS - TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA - OMALEIMAINEN, MIELENKIINTEINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ - MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ - VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO. TYRNÄVÄN ARVOPERUSTA - Rohkeus ja ennakkoluulottomuus - Reiluus, reippaus ja rehellisyys - Terve ylpeys ja luja tahto - Vastuullisuus ja ennakkoluulottomuus. STRATEGISET TAVOITTEET OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Tavoitteet Jäntevä maapolitiikka, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet, alueiden omaleimaisuus, rakennetun ympäristön laatu Kasvusta ohjataan kirkonkylään 70 %, Murtoon 13 %, Temmekselle 11 % ja kyläalueille 6 %. - Kirkonkylä on elävä ja vahva kuntakeskus - Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät - Asuinalueet ovat houkuttelevia, lakeudelle sopivia asuinalueita, laadukkaita ja viihtyisiä - Suunnittelu lähtee kuntalaisten ja alan toimijoiden aloitteesta - Mahdollistaa maaseutumaisen asumisen ja harrastamisen sekä liiketoiminnan

6 6 - Rakennetun ympäristön laatu - Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin - Kunnalla on omistuksessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävän kaavoituksen edellyttämää, asumiseen ja yrittämiseen sopivaa kaavoitettavaa raakamaata 10 vuoden tarpeeseen palvelujen lähellä - Toimiva julkinen liikenne - Kattavat kevyenliikenteen verkostot. Toimenpiteet - Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus kaikilla tasoillaan: mittaustoiminta, yhteistyö, osayleiskaavat myös kyläalueilla, asemakaavat - Rakennetun elinympäristön kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus ja ylläpito - Ympäristönhoitotyöt: julkisten rakennusten piha-alueet, katuja viheralueet, lähivirkistysalueet - Toimiva jätehuolto ja kierrätys - Edistetään julkisen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittymistä. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä. Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä johtoryhmän, kunnanhallituksen nimeämän turvallisuusvastaavan, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. HYVINVOINTIA JA TASA-ARVOA KOULUTUKSELLA Tavoitteet - Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut - Koulutustason nosto - Toisen asteen koulutus - Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään - Työttömyyden taittaminen

7 7 - Omavastuu - Hyvinvointijohtaminen Toimenpiteet Informoidaan oikea-aikaisesti palveluista, jotka vaikuttavat palveluiden käyttömääriin ja erikoissairaanhoidon käyttämiseen. Pyritään siihen, että toimitaan oikeaan aikaan ja oikeilla palveluilla. Hyvinvointiindikaattoreista tietoa saa ristiin tulkitsemalla. Omavastuun osalta lisätään kuntalaisten tietoisuutta ja vastuullisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioita. Hyvinvointijohtamisen laadukas ja vastuullinen johtaminen mittarina käytetään varhemaksujen määrää. 21-vuosisadan oppimisympäristö rakennetaan noin 400 oppilaalle. Täysin uudenlainen ajattelutapa muodostetaan tilankäyttöön, energiaratkaisuihin ja materiaaliratkaisuihin. Myös toteuttamistapa voi olla uusi; kumppanuus ja vuorovaikutteisuus. - Innovaatioita erityisopetuksessa, uutta tekniikkaa perinteitä kunnioittavassa rakennuksessa, oppimisen livinglab myös yrityksille ja startupeille - Yhteissuunnittelu ja jaettu opettajuus - Joustava perusopetus, etäratkaisut, 2.aste. MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet - Kunnan ja kuntalaisten palvelutarpeita suunnataan myös yksityisille ja seudullisille toimijoille (kunta 70 %/yksityinen 30 %) - Työllisyyden parantaminen ja työpaikkaomavaraisuuden nostaminen - Yritysilmapiiri avoin ja luottamuksellinen - Koulutustason nostaminen. Toimenpiteet - Palvelun tuottamisvaihtoehtojen selvittäminen tehdään aina ennen kuin omaa palvelutuotantoa lisätään tai laajennetaan - Elinkeinotoiminnan kehittäminen - Etsitään keinoja kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamiseksi tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - EU- ja muun hankerahoituksen hyödyntäminen kunnan yritys- ja toimintaympäristön kehittämisessä - Kehitetään ja lisätään koulujen yrittäjyyskasvatusta ja -yhteistyötä

8 8 - Kunta ja yrittäjät tekevät säännöllistä yhteistyötä, paikalliset yrittäjät huomioidaan hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa - Biotalouden ja sivuvirtojen hyödyntäminen, hevostalouden nostaminen - Lähiruokatuotannon ja myynnin nostaminen. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Vahva alkutuotanto: aktiivitilaa, peltoa viljelyksessä ha, maitoa tuotetaan 5,3 milj. litraa, perunatiloja 47, karjatiloja High Grade alue - Korkealuokkaisen siemenperunan tuotantoalueiksi on Euroopassa nimetty viisi aluetta: Skotlanti, Irlanti, alue Pohjois-Saksassa, Azorit sekä Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostama alue. Tavoitteet: - Lähiruokatuotannon ja myynnin nosto - Profilointi - Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Toimenpiteet: - Biotalouden projektit - Lähiruoan suosiminen ruokalistalla. AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Tavoitteet: - Kuntalaisten osallistuminen - Saumaton hallintokuntien yhteistyö - Vuorovaikutteiset toimintatavat - Laadukas ja sparraava johtaminen - Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta. Toimenpiteet: - Tietoiskut, tiedottaminen yleensä - Myös sähköisten kanavien käytön lisääminen - Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa - Vuorovaikutteinen toiminta myös suunnittelussa.

9 9 VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Tavoitteet: - Tasapainoinen käyttötalous - Kohtuullinen lainataso - Hallitut investoinnit - Kattava talousosaaminen. Toimenpiteet: - Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi - Eri tunnuslukujen osalta pysytään keskimäärin valtakunnan tasoon verrattuna hyvissä lukemissa - Käyttötalousmenot ovat hallinnassa: jatkuva seuranta - Hallittu ja pitkäjänteinen investointipolitiikka - Suunnitelmallinen ja vaikuttava hankepolitiikka - Palvelutuotannossa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja. TALOUS SUUNNITELMAKAUDELLA Yleinen talouden kehitys Euroalueen talous on piristymässä, vaikka kasvun odotetaan olevan vielä pitkään hidasta. Ensi vuonna maailmantalouden nosteen odotetaan tuntuvan jo selvemmin Suomessakin ja bruttokansantuotteen nousevan hieman. Vuonna 2011 talouskasvu oli Suomessa 2,7 %, vuonna ,8 %, edelleen vuonna ,2 % javuonna 2014 ennuste 0,0 %. Vuodelle 2015 on kuitenkin jo arvioitu positiivista kehitystä. Työttömyysaste oli vuonna ,8 %, vuonna ,7 %, vuonna 2013 on 8,2 % ja vuodelle ,5 %, vuodelle ,5 %. Inflaatio oli vuonna ,4 %, vuonna ,8 %, vuonna ,5 %, arvio vuodelle ,1, ja vuodelle ,5 %. Korkotaso on pysynyt edelleen matalana. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan.

10 10 Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut vakaata, mutta tiukkaa. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää ja sinne on saatu kerättyä erittäin tarpeellinen noin viiden miljoonan euron ylijäämäpuskuri. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta ja sitoutumista kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Se edellyttää myös kattavaa talousosaamisen lisäämistä ja haastaa raportoinnin, jonka on oltava reaaliaikaista ja helposti omaksuttavaa. Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden ennakkoluulotonta tarkastelua sekä suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa sekä eri investointimallien tarkastelua. Kaikilta osin ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa kustannusten suhteen. Uuden hallitusohjelman mukaiset valtionosuuden leikkaukset aiheuttavat Tyrnävän kunnalle tulopuolen heikentymistä huomattavasti. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa terveen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa. TULOVEROPROSENTIN KEHITYS Tyrnävä 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Pohjois-Pohjanmaa 19,63 19,65 19,70 19,84 20,36 20,42 Koko maa 18,98 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2015 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 0,98 0,54 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 0,98 0,46 1,03 Koko maa 0,99 0,46 1,07

11 11 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) Verotulot milj. euroa 10,9 11,8 13,1 13,8 15,0 15,9 16,7 17,7 Valtionosuudet milj. e 11,1 12,1 13,9 15,0 15,7 16,5 16,8 17,3 TA-lainat milj. euroa 7,3 7,6 9,8 14,0 21,4 18,2 18,1 18,5 TA-lainat euroa/asukas Vuosikate 1000 euroa Vuosikate euroa/asukas Vuosikate % käyttötuloista 3,2 4,1 6,4 2,7 3,7 5,8 4,4 4,6 Vuosikate % poistoista 106,1 127,4 208,7 82,0 117,0 148,8 100,5 121,5 Investointien tulorahoitus % 43,8 69,8 53,6 14,8 22,3 138,5 66,9 119,5 Lainanhoitokate 0,7 0,7 1,3 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

12 12 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä. TASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta Lainat euroa/asukas KONSERNITAVOITTEET Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa

13 13 tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten. Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n tulee informoida kunnanjohtajaa välittömästi poikkeus- tai häiriötilanteista veden jakelussa tai muista vesiyhtiön toiminnan muutoksista. KONSERNITASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuus - % 49,5 41,4 36,2 38,6 38,0 38,6 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 10,4 15,7 24,0 21,1 21,0 21,

14 14 VÄESTÖN KEHITYS Vuosi Asukasmäärä Tavoite 7200 Väestö vuoden vaihteessa Väestötavoite Naiset Miehet Yht Väestön ikärakenne Vuoden vaihteessa Ikä lkm. %. lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm % , , , , ,5 32, , , , , ,8 56, , , , , ,7 11,1 Yht

15 15 - Tyrnävän asukasluku vuonna 2015 on Tyrnävän asukasluku vuonna 2020 on Hallittu väestön kasvu, asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Arvio väestön ikärakenteesta (31.12.) (tilastokeskus, vanh.) Ikä lkm. % lkm. % lkm. % 0-6 v , , , v , , , v , , , v , , , v , , , v , , , , , ,5 Yhteensä Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti (10 vuoden keskiarvo on 2,5 %) ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä kasvaa sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina Samana ajanjaksona yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaat suhteessa vuotiaisiin) on Tyrnävällä 18,4 % ja arvio vuodelle 2025 on alle 25 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 25 % ja arvio vuodelle 2025 on 42 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on neljä työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi.

16 16 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2015 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen Tuki- ja sähköiset palvelut YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on monia uudistuksia, kuntarakennesekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; kuntalakia ja valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Uutta Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa vuoteen 2020 on käsitelty vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat

17 17 kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: - hyvinvointia koulutuksella - monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä - vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito - avoin ja kuuleva vuorovaikutus - omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö - terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetetut tavoitteet: Kuntakuva on hyvä Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Myös sähköisiä palveluja kehitetään Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa Jäntevä maapolitiikka ja viihtyisien, omaleimaisien asuinalueiden suunnittelu Työllisyyden parantaminen, alkutuotannon, lähiruoan, biotalouden ja hevostalouden projektit.

18 18 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi: Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutason on arvioitu kohenevan. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto

19 19 Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2015 Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Kunnallisvaalit Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttöja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuoliset palvelut Palvelujen toiminnallisuuden hyvä taso, hallintokuntien yhteistyö Yritysten määrän nostaminen Biotalouden hankkeet Hevostalouden kehittäminen Yritysten lukumäärän nettolisäys Hyvinvointia koulutuksella Työllisyyden parantaminen Koulutustason nostaminen Vuorovaikutteiset toimintatavat Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen Työttömien lukumäärä laskee, työttömyysaste laskee Koulutustaso noussut (hyvinvointikertomuksen indikaattori)

20 20 Toimenpiteet: Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Kunta osallistuu Tekes-rahoitteeseen julkisia hankintoja kehittävään useamman vuoden hankkeeseen (päättyy vuonna 2016) Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta) Kunta osallistuu biotaloutta kehittävään kansainväliseen OAMK:n vetämään Bofra-hankkeeseen Kunta toteuttaa kotihoidon peruna- ja lähiruoka ekosysteemihankkeen Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2015 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa). Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö:

21 21 Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (maaseutupäällikkö) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoimintaalueelle tarvittavia toimistopalveluja. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2015 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet ja osallistumisen määrä Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Viestintä- ja markkinointisuunnitelman valmistuminen

22 22 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Kuntanäkyvyyden lisääminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Omaleimainen kulttuuriympäristöja maisema Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Medianäkyvyys Osavuosiraportit Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot huomioiden Hyväksytyt asemakaavat Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Osayleiskaavatyö Kaavoituskatsaus Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tehokas yhdyskuntarakenne Toimenpiteet 2015 Jatkuu: - Kirkkoristeyksen kiertoliittymän toteuttaminen - Uuden koulun hanketyö Uudet: - Temmeksen osayleiskaavoituksen perusteiden ja tarpeiden arvioiminen ja selvitystöiden käynnistäminen - Kantatilaselvityksen laatiminen kaavoittamattomille ranta-alueille - Haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden päivittäminen - Kiertoliittymän taidehankinnan koordinoiminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen - Kaavoituskatsaus 2016

23 23 Arvioidut toimenpiteet Temmeksen osayleiskaavatyö - Maapoliittinen ohjelma - Kouluhanke - Tyrnävän kirkonseudun laajennus Puujaakolan alueella - Graffiti/taidepuisto Arvioidut toimenpiteet Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen ja tarvittaessa päivittäminen - Kouluhanke. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talousja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle.

24 24 Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2015 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Painopistealueet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Kattava talousosaaminen Johdonmukainen toiminta kuntastrategian Talous tasapainossa taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Saumaton yhteistyö Sähköisten järjestelmien lisääminen Raportointi toimii aikataulujen mukaan Vuorovaikutteiset toimintatavat Yhdenmukaisten toimintamenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Toimenpiteet - Virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmiston päivittäminen - Langattoman verkon tuotantokäyttö - Internetsivuston päivitys - Intranetsivuston päivitys - Pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Ensimmäinen optiovuosi otetaan käyttöön Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset

25 25 työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2015 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Avoin ja kehittävä ilmapiiri edesauttavat halua löytää yhdessä ratkaisuja. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita haluamme aidosti tukea työyhteisöissämme. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen koemme ajankohtaiseksi. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2015 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon.

26 26 Kuntoutukset ( Aura yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointijohtaminen Ennakoiva reagointi työkykyasioissa. Esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutus. Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Joustava ja ketterä toimintakäytäntö. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Avoimuuden ja luottamuksen kehittäminen. Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Sairauspoissaolojen hallinta Korvaavan työn mahdollistaminen. 15 pvää/työntekijä Virat Ei uusia virkoja Nimikemuutokset: Johtavan maaseutuasiamiehen nimike muutetaan maaseutupäälliköksi Järjestelmäasiantuntijan nimike muutetaan It-päälliköksi Järjestelmätukihenkilön nimike muutetaan järjestelmäasiantuntijaksi. Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä: euroa.

27 27 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Yhteenveto sosiaali- ja terveysosaston talousarviosta vuodelle 2015 MENOT TULOT NETTOMENOT Sosiaali- ja terveysosasto yhteensä Sosiaali- ja terveysosaston hallinto Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut SOSIAALIPALVELUT JA VAMMAISPALVELUT Toiminta-ajatus Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluja moniammatillista verkostotyötä käyttäen. Perusarvoina ovat inhimillisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Ne ylläpitävät ja edistävät yksilöiden sekä perheiden turvallisuutta ja suoriutumista kaikissa elämän vaiheissa. Tulosalueen kuvaus Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat perheneuvonta, lastensuojelu, päihdetyö ja toimeentuloturva, työllisyystoiminta ja sosiaalipäivystys. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain perusteella vammaisille järjestettävät palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut. Päämäärä 2015 Tyytyväiset kuntalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin palveluihin. Varhaisen tuen avulla tarjotaan perheille apua ennen tilanteiden vaikeutumista. Kaikille turvataan tasavertaiset elämisen edellytykset. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuoro- Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Toimeentulotukipäätökset, vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien selvittämisen aloittaminen ja lastensuojeluilmoitusten käsittely THL:n kyselyt Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (käsittely 7 arkipäivän sisällä)

28 28 vaikutus Lastensuojelutarpeen selvitykset ja vammaispalvelupäätökset Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (3 kk:n kuluessa) Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Työttömien työllisyyden edistäminen Asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja ehkäisevän toimeentulotuen palvelusuunnitelmat Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen Työllisyystoimenpiteiden turvaaminen kunnassa Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Kunnan maksaman työmarkkinatuen maksuosuuden aleneminen, Työttömyyden vähentyminen Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä, työllisyystoimenpiteiden piirissä olevien määrä Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Työhyvinvointiin panostaminen, hyvinvointijohtaminen Selkeät, yhdessä sovitut toimintamallit sosiaali- ja vammaispalveluissa Työn kuormittavuuden hallinta Sosiaalityön henkilöstön mitoitus; asiakas/työntekijä lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä Kohtuullinen asiakasmäärä/työntekijä 3 10 koulutuspäivää / työntekijä / vuosi Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Palveluprosessit sosiaalipalveluissa Poikkihallinnollinen yhteistyö palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä niin paikallisesti kuin alueellisestikin Toimivat ja kustannustehokkaat palveluprosessit. Yhteistyöllä muodostetaan uusia toimivia toimintamalleja ja kehitetään entistä toimintaa tukemaan kuntalaisten hyvinvointia Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden- Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapai- Palvelujen oikea-aikaisuus käytettävissä olevin resurssein. Asiakasmäärät, sijoitukset, hoitopäivät, kustannukset / asukas

29 29 pito no Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Toimenpiteet 2015 tavoitteiden toteuttamiseksi: Lastensuojelutyössä huomioidaan Tyrnävän kunnan lastensuojelusuunnitelma ja Lasten ja nuorten poliittinen ohjelma vuoteen Yhteistyöpalaverien järjestäminen eri toimijoiden kanssa toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Lasten KASTE-hanke (perhekeskus) Lapset puheeksi työkalun käyttöön ottaminen Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen Tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen (tilastointi) Työllisyyspalveluiden kehittämishanke (seudullinen) Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen 4-H hanke Seudullinen kilpailutus kuljetuspalvelun osalta mahdollinen VANHUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vanhuspalveluissa tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista kotihoidon ja tukipalvelujen turvin, ikäihmiselle varataan mahdollisuus palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Vanhuspalveluissa noudatetaan kuntouttavaa työnotetta ja elämänlaatua rikastuttava. Iäkkään ihmisen kaikki omat voimavarat pyritään huomioimaan. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti joko julkisena tai yksityisenä toimintana. Tulosalueen kuvaus Iäkkäistä ihmisistä suurin osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. Vanhuspalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat tukipalvelut, omaishoito, päivätoiminta, kotihoito ja palveluasuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen ja hoiva. Päämäärä 2015

30 30 Iäkkäiden väestöryhmän huomioimiseksi kunnan on pystyttävä tarjoamaan tarvittaessa mahdollisuus toimintakykyiseen ikääntymiseen. Yhtä lailla tulee turvata elämän loppuvaiheessa tarvittava huolenpito. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotona asumisen mahdollistavia palveluja tehostetaan. Puolesta tekemisen sijaan noudatetaan aktivoivaa toimintatapaa, jossa ohjaus ja neuvonta korostuvat. Ikääntyneen osallisuutta omien palvelujensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa pyritään entisestään vahvistamaan. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Vanhuspalveluasiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset palvelut oikeaaikaisesti ja sujuvasti. Oikea-aikainen palvelutarpeen arviointi. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään Päivätoimintaryhmät / osallistujat 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % Hoito- ja hoiva takuu toteutuu Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä. Ei-kiireellisissä tapauksissa arviointi järjestetään viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Liikuntaryhmät/ osallistujat 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % (~ 47 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä 6 % (~20 omaishoidettavaa) 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa palveluasumisessa 7 % (~23 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (hoivaosastolla) 3 % (~10 asiakasta) Palvelutarpeen arviointi lain edellyttämissä

31 31 aikarajoissa 100%. Odotusaikojen seuranta. Kunnan oman ja ostopalvelujen lyhytaikaispaikan käyttö/ hoitojaksot Avoin kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit ja rakenteet Välittömän työajan/ käyntimäärien seuranta Yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja prosessikuvaukset kirjattu (kotihoito, kotiutukset) Asiakkaille annettava välitön työaika kotihoidossa Asiakkaan kokonaislääkityksen tarkistaminen vuosittain / lääkäri. Asiakkaille annettava välitön työaika lisääntyy. Välitön työaika vähintään 60%. Turvallinen lääkehoito Koneellisen annosjakelun käyttöönotto. Turvallinen lääkehoito toteutuu kaikilla vanhuspalvelujen osaalueilla Koneellinen annosjakelu/ asiakasmäärä/ kotihoito Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjaaminen / % Asiakkaan oman mielipiteen kuuleminen ja kirjaaminen 100% Ennaltaehkäisevän toiminnan vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluja Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Alueellinen yhteistyö Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus hlö/asukas Alueellisesti hyväksi todettujen toimintamallien hyödyntäminen. Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Riittävä henkilöstö Henkilöstömitoituksen hyvän tason säilyttäminen - Tehostetuttu palveluasuminen 0,65 hlö/asiakas - Hoiva 0,65 hlö/asiakas Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden hoito Talouden ja toiminnan tasapaino Toiminnan ja kustannusten seuranta Resurssien käyttö kustannustehokasta ja toiminta laadukasta Vanhuspalveluissa liikkuva, toimiva,

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tulosalueen kuvaus

Lisätiedot

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä

ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ. Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä ENERGINEN KUNTA - TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kunnanjohtaja, Tyrnävä Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tulosalueen kuvaus

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tulosalueen kuvaus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tulosalueen kuvaus

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

Kunnanhallituksen tulosalue

Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitus Käyttösuunnitelma 2016 1 Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitukseen nähden sitovia ovat vastuualueiden toimintakatteet. Vastuualueet: 1000 Yleishallinto, 1001 Yhteistoiminta, 1002 Elinkeinojen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa

Palvelut järjestetään monimuotoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Ryhmän nimi: Sosiaali- ja terveyskeskus TOIMINTAA OHJAAVAT TAVOITTEET TOIMENPITEET JA SEURANTA TOTEUTUMINEN 25.4.2016 1. Sujuvat arjen palvelut Kuntalaiset saavat lain edellyttämät sotepalvelut Palvelut

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (luonnos 27.10.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa korostuu hyvä elämänlaatu ja oma

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

MEIDÄN KUNTAMME TULEVAISUUS- TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kj

MEIDÄN KUNTAMME TULEVAISUUS- TYRNÄVÄ Marjukka Manninen, kj MEIDÄN KUNTAMME TULEVAISUUS- TYRNÄVÄ 18.8.2016 Marjukka Manninen, kj Tyrnäväläisten rohkeus ja ennakkoluulottomuus sekä ylpeys asuinympäristöstään ja juuristaan. Ainutlaatuinen kulttuuriympäristö ja maisema

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Luonnos EURAN KUNTASTRATEGIA 2016-2020 voimaan 1.9.2016 Luonnos 21.4.2016 Jalkauttaminen Tiedottaminen Euran kuntastrategia, työsuunnitelma 2015 2016 Lähtökohdat ja Strategiaprosessin tavoitteet/arvot Strategiset

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö

ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö ENONTEKIÖN KUNTAKONSERNIN TALOUSARVIO JA TOIMINTA- SUUNNITELMA 2017-2019 Kunnanjohtajan esityksen pääsisältö Kunnanjohtaja pyytää kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä kommentoimaan talousarviota ja toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Toivakan kunta Talousarvio 2017, taloussuunnitelma

Toivakan kunta Talousarvio 2017, taloussuunnitelma Tehtäväalue: Kunnanvaltuusto Toimielimet: Kunnanvaltuusto, keskusvaalilautakunta, tarkastuslautakunta Tehtäväalueen vastuuhenkilö: kunnanjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Toiminnan kuvaus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous

Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntalaki uudistuu - Kunnan ja kuntakonsernin talous Kuntamarkkinat Helsinki 12.9.2014 Kirsi Mononen, johtava lakimies Kuntatalousohjelma Kuntataloudelle kokonaisuutena oma tasapainotavoite» Menojen ja

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi Järjestöfoorumi 11.3.2015 Visio 2025 Rautjärvi turvaa asukkailleen taloudellisten voimavarojen puitteissa laadukkaat lähipalvelut, mahdollisuuden vaikuttaa ja kehittää taajamia turvallisina ja maaseutumaisina

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot