TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Vaikka oikeudellisesti talousarvion sitovuus onkin vahvempi kuin taloussuunnitelman, on myös taloussuunnitelma kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Taloussuunnitelma ja talousarvio ovat valtuuston toiminnan ja talouden ohjausvälineitä. Muut toimielimet ohjaavat palvelu- ja viranomaistoimintaa käyttösuunnitelmilla. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä euromäärältään rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot ja siinä osoitetaan taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. (Kuntalaki 65 ) Kuntalain säännöksen mukaisesti talousarviossa on a) tuloslaskelmaosa rahoitusosa b) käyttötalousosa investointiosa kokonaistalouden näkökulma toiminnan ohjauksen näkökulma Käyttötalousosassa valtuusto osoittaa toimielimille määrärahat (sitovuustasona nettomenot) tehtävien hoitamiseen tulosalueittain sekä asettaa toiminnalliset tavoitteet. Talousarvion määrärahat sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Sisäiset erät eliminoidaan kunnan tilinpäätöksen tuloslaskelmaa muodostettaessa.

2 2 Tuloslaskelma osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosassa valtuusto myöntää määrärahat hankkeittain tai hankeryhmittäin. Investointiosa on laadittu viidelle vuodelle. Rahoitusosassa kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja muut pääomamenot yhteen laskelmaan. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitus on ensisijaisesti vieraan pääoman lisäys. Kustannuslaskennallisia eriä ovat mm. laskennalliset poistot ja vyörytyserät. Laskennallisia eriä tarvitaan kustannuslaskennassa mm. taloudellisuutta mittaavia lukuja laskettaessa. Laskennallisia eriä ei siirretä talousarvion tuloslaskelmaosaan, vaan ne ovat perusteluja ja informaatiota. Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille.

3 3 TALOUSSUUNNITELMA TYRNÄVÄN VISIO LAATUMUKULOITA PELLOILLA JA PIRTEISSÄ TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on kunnan johtamisen työkalu. Siinä perehdytään toiminnan nykytilaan, määritellään toiminnan keskeiset painopisteet ja kehittämiskohteet sekä ennakoidaan tulevaisuuden haasteita ja pyritään löytämään keinoja niihin vastaamiseen. Kunnan strategiassa määritellään, mihin suuntaan Tyrnävän kuntaa kehitetään ja miten tulevaisuuteen varaudutaan. Strategiseen työskentelyyn liittyy kiinteästi toimintaympäristön hyvä tuntemus ja kriittinen tietoisuus paremmasta. Kehittämistyön on oltava tavoitteellista toimintaa, jossa myös muutokset ovat mahdollisia. Kehittämistyölle on asetettava aina tavoitteet, joita arvioidaan säännöllisesti. Toimintaa muutetaan tarvittaessa tavoitteiden mukaisiksi. Tyrnävän kuntastrategian lähtökohtana on itsenäinen yhteistyötä tekevä kunta. Tulevaisuuden muutoksiin vastataan pitämällä kuntatalouden vakautta edelleen yhtenä keskeisenä strategisena painopistealueena. Kuntatalouden hoidossa on toimittava pitkäjänteisesti ja pidättyvästi siten, että tasapainotila suunnitelmakaudella saavutetaan. Kunnan vakaa talous luo perustan muulle kehitystyölle. Tyrnävän hyvä sijainti ja ympäristön hyödyntäminen asumiseen on kunnan vahva kehittämiskohde ja menestystekijä. Peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste on kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa. Erityisinä kehittämisen kohteina ovat mm. uusien palvelutuotantotapojen ja palveluyrittäjyyden edellytysten luominen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

4 4 Kunnan menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on riippuvainen monista tekijöistä. Keskeistä on kyky tunnistaa yhteiskunnalliset muutokset ja etsiä niihin aktiivisesti ratkaisumalleja niin kunnan sisällä kuin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Onnistuminen edellyttää laajaalaista näkemystä ja tasapainotilan saavuttamista keskeisten tavoitteiden välillä sekä määrätietoista työtä tavoitteiden saavuttamiseksi. KUNTASTRATEGIAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI Strategian toimeenpano - Vuosittainen talousarviovalmistelu (aihiot strategiasta toimialoittain) - Seuranta ja arviointi toteutetaan vuosittain - Perusteellisempi arvio toteutetaan valtuustokauden lopussa - Vuosittain arviointia toteutetaan tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan havaintojen pohjalta. Hyvinvointikertomus osana hyvinvointijohtamista Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä. Vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Sen lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hankkeen päätavoitteena on, että kunnissa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin. Tyrnävällä on säännöllisesti kokoontuva hyvinvointiryhmä. Tavoitteena on edelleen vahvistaa poikkihallinnollisia hyvinvointirakenteita osana kunnan johtamista ja kytkeä hyvinvointijohtamisen näkökulma osaksi kunnan toimintaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteena on myös lisätä luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden hyvinvointijohtamisen osaamista. Edelleen kehitetään kuntalaisten osallisuutta ja järjestöyhteistyötä hyvinvointityössä. Hyvinvointikertomus on olennainen osa kunnan normaalia vuosittaista strategia-, talousarvio-, toiminta- ja käyttösuunnitelmatyötä ja liittyy tilinpäätöksiin ja arviointiin. Hyvinvointikertomustieto liitetään muuhun toimintaympäristötietoon ja hyödynnetään talousarvion suunnitteluohjeiden ja itse talousarvion laadinnassa. Hyvinvointityön ja sähköisen hyvinvointikertomus työkalun kehittämistä ja arviointia on tehty KASTE -rahoitteisessa TerPS2 Lakeus osahankkeessa.

5 5 Tyrnävän kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus on ollut vankkana ja analyyttisenä pohjana uutta kuntastrategiaan valmisteltaessa. Sen avulla on tunnistettu niin vahvuuksia kuin kehittämiskohteitakin. Erityisesti hyvinvointikertomuksen pohjalta nousi koulutuksen merkitys hyvinvoinnin ja tasa-arvon tuojana kuntaamme. TYRNÄVÄN KUNNAN STRATEGISET VALINNAT JA TAVOITTEET - HYVINVOINTIA KOULUTUKSELLA - AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS - TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA - OMALEIMAINEN, MIELENKIINTEINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ - MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ - VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO. TYRNÄVÄN ARVOPERUSTA - Rohkeus ja ennakkoluulottomuus - Reiluus, reippaus ja rehellisyys - Terve ylpeys ja luja tahto - Vastuullisuus ja ennakkoluulottomuus. STRATEGISET TAVOITTEET OMALEIMAINEN, MIELENKIINTOINEN JA HOUKUTTELEVA YMPÄRISTÖ Tavoitteet Jäntevä maapolitiikka, laadukkaat ja viihtyisät asuinalueet, alueiden omaleimaisuus, rakennetun ympäristön laatu Kasvusta ohjataan kirkonkylään 70 %, Murtoon 13 %, Temmekselle 11 % ja kyläalueille 6 %. - Kirkonkylä on elävä ja vahva kuntakeskus - Valtakunnallisesti arvokas Lakeuden kulttuurimaisema ja sitä ylläpitävän maatalouden toimintaedellytykset säilyvät - Asuinalueet ovat houkuttelevia, lakeudelle sopivia asuinalueita, laadukkaita ja viihtyisiä - Suunnittelu lähtee kuntalaisten ja alan toimijoiden aloitteesta - Mahdollistaa maaseutumaisen asumisen ja harrastamisen sekä liiketoiminnan

6 6 - Rakennetun ympäristön laatu - Kunnassa on asumisvaihtoehtoja eri elämäntilanteisiin - Kunnalla on omistuksessaan yhdyskuntarakennetta eheyttävän kaavoituksen edellyttämää, asumiseen ja yrittämiseen sopivaa kaavoitettavaa raakamaata 10 vuoden tarpeeseen palvelujen lähellä - Toimiva julkinen liikenne - Kattavat kevyenliikenteen verkostot. Toimenpiteet - Maankäytön suunnittelu ja kaavoitus kaikilla tasoillaan: mittaustoiminta, yhteistyö, osayleiskaavat myös kyläalueilla, asemakaavat - Rakennetun elinympäristön kokonaisvaltainen suunnittelu, toteutus ja ylläpito - Ympäristönhoitotyöt: julkisten rakennusten piha-alueet, katuja viheralueet, lähivirkistysalueet - Toimiva jätehuolto ja kierrätys - Edistetään julkisen liikenteen ja liikenneturvallisuuden kehittymistä. TURVALLISUUS Tyrnävä on kyselyn mukaan koettu yleisesti ottaen turvalliseksi kunnaksi. Yleistä turvattomuuden tunnetta on vähän, mutta parannettavaakin on. Tehty selvitys on turvallisuustyön pohjana. Kuntalaisten turvallisuus ja toisaalta turvattomuus muodostuvat monista eri tekijöistä. Turvallisuus on hyvinvointia. Turvallinen kunta kiinnostaa asukkaita, yrityksiä ja on haluttu työpaikka. Turvallisuustyötä johtaa kunnanjohtaja yhdessä johtoryhmän, kunnanhallituksen nimeämän turvallisuusvastaavan, pelastuslaitoksen ja poliisin edustajien kanssa. Tavoitteena on, että turvallisuuden edistäminen kuuluu kaikille ja on osa jokaisen työtä. HYVINVOINTIA JA TASA-ARVOA KOULUTUKSELLA Tavoitteet - Toimivat ja kuntalaista lähellä olevat peruspalvelut - Koulutustason nosto - Toisen asteen koulutus - Ehyt koulutuspolku ja koulutusta vastaava sijoittuminen työelämään - Työttömyyden taittaminen

7 7 - Omavastuu - Hyvinvointijohtaminen Toimenpiteet Informoidaan oikea-aikaisesti palveluista, jotka vaikuttavat palveluiden käyttömääriin ja erikoissairaanhoidon käyttämiseen. Pyritään siihen, että toimitaan oikeaan aikaan ja oikeilla palveluilla. Hyvinvointiindikaattoreista tietoa saa ristiin tulkitsemalla. Omavastuun osalta lisätään kuntalaisten tietoisuutta ja vastuullisuutta omasta hyvinvoinnista ja koulutusasioita. Hyvinvointijohtamisen laadukas ja vastuullinen johtaminen mittarina käytetään varhemaksujen määrää. 21-vuosisadan oppimisympäristö rakennetaan noin 400 oppilaalle. Täysin uudenlainen ajattelutapa muodostetaan tilankäyttöön, energiaratkaisuihin ja materiaaliratkaisuihin. Myös toteuttamistapa voi olla uusi; kumppanuus ja vuorovaikutteisuus. - Innovaatioita erityisopetuksessa, uutta tekniikkaa perinteitä kunnioittavassa rakennuksessa, oppimisen livinglab myös yrityksille ja startupeille - Yhteissuunnittelu ja jaettu opettajuus - Joustava perusopetus, etäratkaisut, 2.aste. MONIPUOLINEN JA KEHITTYVÄ ELINKEINOELÄMÄ Tavoitteet - Kunnan ja kuntalaisten palvelutarpeita suunnataan myös yksityisille ja seudullisille toimijoille (kunta 70 %/yksityinen 30 %) - Työllisyyden parantaminen ja työpaikkaomavaraisuuden nostaminen - Yritysilmapiiri avoin ja luottamuksellinen - Koulutustason nostaminen. Toimenpiteet - Palvelun tuottamisvaihtoehtojen selvittäminen tehdään aina ennen kuin omaa palvelutuotantoa lisätään tai laajennetaan - Elinkeinotoiminnan kehittäminen - Etsitään keinoja kunnan elinkeinopolitiikan kehittämiseksi ja elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamiseksi tavoitteena yrittäjyyden edistäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - EU- ja muun hankerahoituksen hyödyntäminen kunnan yritys- ja toimintaympäristön kehittämisessä - Kehitetään ja lisätään koulujen yrittäjyyskasvatusta ja -yhteistyötä

8 8 - Kunta ja yrittäjät tekevät säännöllistä yhteistyötä, paikalliset yrittäjät huomioidaan hankinnoissa ja tarjouskilpailuissa - Biotalouden ja sivuvirtojen hyödyntäminen, hevostalouden nostaminen - Lähiruokatuotannon ja myynnin nostaminen. TERVEELLINEN JA TURVALLINEN LÄHIRUOKA Vahva alkutuotanto: aktiivitilaa, peltoa viljelyksessä ha, maitoa tuotetaan 5,3 milj. litraa, perunatiloja 47, karjatiloja High Grade alue - Korkealuokkaisen siemenperunan tuotantoalueiksi on Euroopassa nimetty viisi aluetta: Skotlanti, Irlanti, alue Pohjois-Saksassa, Azorit sekä Tyrnävän ja Limingan kuntien muodostama alue. Tavoitteet: - Lähiruokatuotannon ja myynnin nosto - Profilointi - Biotalous ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Toimenpiteet: - Biotalouden projektit - Lähiruoan suosiminen ruokalistalla. AVOIN JA KUULEVA VUOROVAIKUTUS Tavoitteet: - Kuntalaisten osallistuminen - Saumaton hallintokuntien yhteistyö - Vuorovaikutteiset toimintatavat - Laadukas ja sparraava johtaminen - Hyvinvoiva ja tehokas henkilökunta. Toimenpiteet: - Tietoiskut, tiedottaminen yleensä - Myös sähköisten kanavien käytön lisääminen - Hyvä yhteistyö eri toimijoiden kanssa - Vuorovaikutteinen toiminta myös suunnittelussa.

9 9 VASTUULLINEN JA PITKÄJÄNTEINEN TALOUDENPITO Tavoitteet: - Tasapainoinen käyttötalous - Kohtuullinen lainataso - Hallitut investoinnit - Kattava talousosaaminen. Toimenpiteet: - Palvelut järjestetään kustannustehokkaasti nostamatta verorasitusta maakunnan keskiarvoa korkeammaksi - Eri tunnuslukujen osalta pysytään keskimäärin valtakunnan tasoon verrattuna hyvissä lukemissa - Käyttötalousmenot ovat hallinnassa: jatkuva seuranta - Hallittu ja pitkäjänteinen investointipolitiikka - Suunnitelmallinen ja vaikuttava hankepolitiikka - Palvelutuotannossa huomioidaan erilaisia vaihtoehtoja. TALOUS SUUNNITELMAKAUDELLA Yleinen talouden kehitys Euroalueen talous on piristymässä, vaikka kasvun odotetaan olevan vielä pitkään hidasta. Ensi vuonna maailmantalouden nosteen odotetaan tuntuvan jo selvemmin Suomessakin ja bruttokansantuotteen nousevan hieman. Vuonna 2011 talouskasvu oli Suomessa 2,7 %, vuonna ,8 %, edelleen vuonna ,2 % javuonna 2014 ennuste 0,0 %. Vuodelle 2015 on kuitenkin jo arvioitu positiivista kehitystä. Työttömyysaste oli vuonna ,8 %, vuonna ,7 %, vuonna 2013 on 8,2 % ja vuodelle ,5 %, vuodelle ,5 %. Inflaatio oli vuonna ,4 %, vuonna ,8 %, vuonna ,5 %, arvio vuodelle ,1, ja vuodelle ,5 %. Korkotaso on pysynyt edelleen matalana. Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu merkittävästi ja todennäköistä on, että valtionosuuksia tullaan edelleen leikkaamaan.

10 10 Tyrnävän kunnan talous suunnitelmakaudella Tyrnävän kunnan talouskehitys on ollut vakaata, mutta tiukkaa. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää ja sinne on saatu kerättyä erittäin tarpeellinen noin viiden miljoonan euron ylijäämäpuskuri. Kunnan toimintamenojen kasvu on ylittänyt reippaasti kuntien keskimääräisen menojen kasvun. Taloudellisen aseman vahvistaminen edellyttää entistä lujempaa yhteistä otetta ja sitoutumista kunnan talouden ja toiminnan sopeuttamisessa ja kehittämistyössä. Se edellyttää myös kattavaa talousosaamisen lisäämistä ja haastaa raportoinnin, jonka on oltava reaaliaikaista ja helposti omaksuttavaa. Kasvukunnan lisääntyvät palvelu- ja investointitarpeet edellyttävät palvelutuotantotapojen tehokkuuden ennakkoluulotonta tarkastelua sekä suunnitelmallista ja hyvin ajoitettua investointipolitiikkaa sekä eri investointimallien tarkastelua. Kaikilta osin ei ole pysytty alueen keskimääräisessä tasossa kustannusten suhteen. Uuden hallitusohjelman mukaiset valtionosuuden leikkaukset aiheuttavat Tyrnävän kunnalle tulopuolen heikentymistä huomattavasti. Tavoitteena on jatkaa toimintojen hallintaa terveen talouden pohjalta kuntastrategian mukaisesti. Paineita tasapainottamistoimenpiteisiin on olemassa. TULOVEROPROSENTIN KEHITYS Tyrnävä 19,75 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 Pohjois-Pohjanmaa 19,63 19,65 19,70 19,84 20,36 20,42 Koko maa 18,98 19,17 19,25 19,38 19,74 19,84 KIINTEISTÖVERO Vuosi 2015 Yleinen % Vakituisten asuntojen % Muu asuinrakennus % Tyrnävä 0,98 0,54 0,98 Pohjois-Pohjanmaa 0,98 0,46 1,03 Koko maa 0,99 0,46 1,07

11 11 VEROTULOJEN KEHITYS Tp 2008 Tp 2009 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Tulovero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä KUNNAN TALOUSASEMAA ESITTÄVIÄ LUKUJA (Tilinpäätöstiedot) Verotulot milj. euroa 10,9 11,8 13,1 13,8 15,0 15,9 16,7 17,7 Valtionosuudet milj. e 11,1 12,1 13,9 15,0 15,7 16,5 16,8 17,3 TA-lainat milj. euroa 7,3 7,6 9,8 14,0 21,4 18,2 18,1 18,5 TA-lainat euroa/asukas Vuosikate 1000 euroa Vuosikate euroa/asukas Vuosikate % käyttötuloista 3,2 4,1 6,4 2,7 3,7 5,8 4,4 4,6 Vuosikate % poistoista 106,1 127,4 208,7 82,0 117,0 148,8 100,5 121,5 Investointien tulorahoitus % 43,8 69,8 53,6 14,8 22,3 138,5 66,9 119,5 Lainanhoitokate 0,7 0,7 1,3 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 Kassan riittävyys, pv Tunnuslukuja: Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin ja lainan lyhennyksiin. Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

12 12 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Maksuvalmiuden kannalta riittävänä voidaan pitää vähintään 15 päivän kassan riittävyyttä. TASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuusaste lasketaan kunnan oman pääoman ja varausten suhteena taseen loppusummasta. Tunnusluku kertoo kunnan vakavaraisuudesta ja kyvystä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuus- % Suhteellinen velkaantuneisuus % Ilmaisee kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisin maksuun. Mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta Lainat euroa/asukas KONSERNITAVOITTEET Tyrnävän Vesihuolto Oy kuuluu Tyrnävän kuntakonserniin. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n yhtiösopimus on allekirjoitettu Tyrnävän kunta omistaa Tyrnävän Vesihuolto Oy:n osakkeista 68 kpl/prosenttia. Tyrnävän kunnan konserniohjeissa on määritelty kunnan toimivalta ja vastuu Tyrnävä-konsernissa. Konserniohje on uudistettu vuonna Määräämisvalta (omistusosuuden suhde) osoittaa kunnan mahdollisuutta ohjata tytäryhteisöjen toimintaa niin, että koko konsernin tavoitteet ja edut tulevat otetuksi huomioon. Tyrnävän kunnan omistajapolitiikan tavoitteena on tuottaa laadukkaita ja edullisia palveluja kunnalle ja kuntalaisille. Konserniohjeen mukaan tilivuoden päätyttyä tytäryhteisön tulee toimittaa kunnalle vuosikertomus sekä konsernitaseen laatimisessa tarvittavat tiedot kunnan edellyttämässä määräajassa. Tytäryhteisön velvollisuus antaa

13 13 tietoja kunnanhallitukselle on lisätty lakiin. Tytäryhteisön hallituksen on annettava kunnanhallitukselle konsernin taloudellisen aseman laskemiseen tarvittavat tiedot. Kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen tulee laatia kirjanpitonsa yhtenäisesti siten, että kunnan konsernitaseen laatimista varten tarvittavat tiedot on vaikeuksitta saatavissa. Yhteisöjen tulee myös laskea kunnan poistosuunnitelman mukaiset poistot kunnan konsernitasetta varten. Tytäryhteisön henkilöstöpolitiikassa noudatetaan kunnan omaksumia yleisperiaatteita elleivät asianomaista alaa koskevat sopimukset muuta edellytä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n tulee informoida kunnanjohtajaa välittömästi poikkeus- tai häiriötilanteista veden jakelussa tai muista vesiyhtiön toiminnan muutoksista. KONSERNITASEEN TUNNUSLUKUJA Omavaraisuus - % 49,5 41,4 36,2 38,6 38,0 38,6 Konsernin lainakanta milj. euroa Konsernin lainat euroa/asukas 10,4 15,7 24,0 21,1 21,0 21,

14 14 VÄESTÖN KEHITYS Vuosi Asukasmäärä Tavoite 7200 Väestö vuoden vaihteessa Väestötavoite Naiset Miehet Yht Väestön ikärakenne Vuoden vaihteessa Ikä lkm. %. lkm. % lkm. % lkm. % lkm. % lkm % , , , , ,5 32, , , , , ,8 56, , , , , ,7 11,1 Yht

15 15 - Tyrnävän asukasluku vuonna 2015 on Tyrnävän asukasluku vuonna 2020 on Hallittu väestön kasvu, asukaslukutavoitteen toteutuminen edellyttää noin kahden prosentin vuotuista kasvua. Arvio väestön ikärakenteesta (31.12.) (tilastokeskus, vanh.) Ikä lkm. % lkm. % lkm. % 0-6 v , , , v , , , v , , , v , , , v , , , v , , , , , ,5 Yhteensä Pidemmässä tarkastelussa Tyrnävän asukasluku on kasvanut tasaisesti (10 vuoden keskiarvo on 2,5 %) ja asukasluvun ennakoidaan jatkavan vakaata kasvuaan. Päivähoitoikäisten määrä pysyy vakaana vaikka prosentuaalinen osuus vähenee ja kouluikäisten määrä kasvaa sekä prosentuaalisesti että absoluuttisesti. Eläkeikäisten määrä kasvaa alle 30 hengellä vuosittain vuosina Samana ajanjaksona yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus pysyy ennusteen mukaan lähes ennallaan. Vanhushuoltosuhde (yli 65- vuotiaat suhteessa vuotiaisiin) on Tyrnävällä 18,4 % ja arvio vuodelle 2025 on alle 25 %. Koko maassa vanhushuoltosuhde on 25 % ja arvio vuodelle 2025 on 42 %. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tällä hetkellä yhtä seniori-ikäistä kohti on neljä työikäistä koko maassa, niin vuonna 2025 enää kaksi ja puoli. Tyrnävällä vanhushuoltosuhde on huomattavasti positiivisempi.

16 16 HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston talousarviosta vuodelle 2015 Hallinto- ja kehittämisosasto yhteensä MENOT TULOT NETTOMENOT Yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen Tuki- ja sähköiset palvelut YLEISHALLINTO JA ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Tulosalueen toimijoiden tehtävä on toteuttaa kunnan strategiaa ja johtaa kuntaa hallitusti nopeasti muuttuvassa ja kehittyvässä toimintaympäristössä. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen tulosyksiköt ovat vaalit, tilintarkastus, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, kunnallisverotus, yhteistoimintaosuudet, seutukunta, elinkeinopalvelut ja kehittäminen, joukkoliikenne, palotoimi, eläinlääkintähuolto, viranomaistoiminta, maaseututoimi sekä yhdyskuntasuunnittelu ja jätehuoltoviranomaistoiminta. KUNNAN STRATEGINEN JOHTAMINEN Kuntien asemaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat valtionhallinnon toimenpiteet voimakkaasti. Meneillään on monia uudistuksia, kuntarakennesekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus; kuntalakia ja valtionosuusjärjestelmää myös uudistetaan. Kuntien tehtävien arviointi on käsittelyssä. Uutta Tyrnävän kunnan kuntastrategiaa vuoteen 2020 on käsitelty vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 talousarvio ja taloussuunnitelma perustuvat

17 17 kuntastrategiaan. Strategian mukaan Tyrnävä on itsenäinen, yhteistyötä tekevä kunta, jonka strategiset valinnat ovat: - hyvinvointia koulutuksella - monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä - vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito - avoin ja kuuleva vuorovaikutus - omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö - terveellinen ja turvallinen lähiruoka. Huomion kiinnittäminen turvallisuuteen sisältyy talousarvioon ja suunnitelmiin kattavasti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoituksena on edistää strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista, toiminnan lainmukaisuutta, hyvän hallintotavan toteutumista sekä niihin liittyvien riskien ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Strategian päälinjauksia täydennetään hyvinvointikertomuksen pohjalta nostetuilla hallintokuntien talousarvioita ohjaavilla periaatteilla osallisuus, omavastuu ja osastorajat ylittävä toiminta palvelujen tuottamisessa. OSALLISUUS Edistetään kuntalaisten monipuolisia vaikuttamismahdollisuuksia. Esim. ennakkovaikutusten arviointi tehdään merkittävien toimintatapamuutosten ja investointien alkusuunnitteluvaiheessa (vert. pajatoiminnan kehittämishanke, Markkuun koulun tulevaisuus) OMAVASTUU Mahdollistetaan kuntalaisten omavastuullinen toiminta mm. avustamalla yhteisöllisyyttä ylläpitäviä järjestöjä ja yhdistyksiä. OSASTORAJAT YLITTÄVÄ TOIMINTA PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Osastojen välisellä yhteistyöllä ammattiryhmien kesken parannetaan kokonaistuottavuutta. Hallinto- ja kehittämisosastolle strategiassa asetetut tavoitteet: Kuntakuva on hyvä Asiakaslähtöisten tukipalvelujen järjestämistavat ovat joustavia ja niihin etsitään jatkuvasti uusia ratkaisumalleja. Myös sähköisiä palveluja kehitetään Palvelutarjonta ja talous ovat tasapainossa Jäntevä maapolitiikka ja viihtyisien, omaleimaisien asuinalueiden suunnittelu Työllisyyden parantaminen, alkutuotannon, lähiruoan, biotalouden ja hevostalouden projektit.

18 18 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA Palo- ja pelastustoimi: Oulu- Koillismaan pelastuslaitos hoitaa palo- ja pelastustoimen. Kustannukset kohdistetaan kuntiin asukaslukujen suhteessa. Ympäristöterveydenhuollon, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun palvelut tuotetaan seudullisesti. Viranomaistoiminnan laskutusperusteena on asukasluku 70 % ja kuntiin käytetty työaika seurantaan perustuen 30 %. Eläinlääkintähuollon kustannukset on suhteutettu eläinten määriin. Jätehuoltoviranomainen: Oulun kaupungin tekninen lautakunta toimii jätehuoltoviranomaisena. Jätehuoltoviranomaistoiminnan kustannukset katetaan jätehuoltomaksuilla. Joukkoliikenne Vuoden 2013 alusta Oulun kaupungin joukkoliikennejaosto on toiminut Oulun seudun kuntien (Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulun kaupunki ja Tyrnävä) joukkoliikenneviranomaisena. Joukkoliikenne ja lipputukijärjestelmä ovat muuttuneet uuden joukkoliikennelain mukaiseksi liikenteeksi alkaen. Joukkoliikenneviranomainen on määrittänyt uudet palvelutasot, kilpailuttaa linja-autoliikenteen ja vastaa lippujärjestelmästä. Oulun eteläisten kuntien osalta (Tyrnävän mukaan lukien) palvelutaso pysynee lähellä nykytasoa. Kyläkunnista Murron palvelutason on arvioitu kohenevan. Seudun kunnilla on edustus Oulun kaupungin joukkoliikennejaostossa. Liikenteen kustannukset perustuvat palvelutasopäätökseen, kilpailutuksen onnistumiseen ja valtion tuen määrään. Kustannukset tulevat kasvamaan huomattavasti. Jäsenyydet Tyrnävän kunta on jäsenenä seuraavissa: Suomen kuntaliitto, Pohjois- Pohjanmaan liitto, Nelostie ry., Liminganlahden ystävät ry., Vesien suojeluyhdistys ry, Nouseva rannikkoseutu ry. Vaalit Kunta on jaettu kolmeen äänestysalueeseen: Kirkonkylä, Murto ja Temmes. Äänestysaluejakoon ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Ennakkoäänestys järjestetään yhdessä paikassa, Tyrnävän kunnanvirastossa. Äänestysalue /Äänioikeutettujen määrä Kirkonkylä Murto

19 19 Temmes Yhteensä Suunnitelmakaudella on seuraavat vaalit: 2015 Eduskuntavaalit vaalipäivä sunnuntai ennakkoäänestys kotimaassa ja ulkomailla Kunnallisvaalit Tilintarkastus Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat ja arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kohdennettua tilintarkastusta tai muuta asiantuntemusta varsinaisen tarkastuksen (12 tarkastuspäivää) lisäksi ostetaan eri alueille tarpeen mukaan. Elinkeinojen kehittäminen Päämäärä Elinkeinojen kehittämisen päämääränä on aktiivisen yritysilmapiirin luominen niin että Tyrnävä tunnetaan myös yrityskuntana. Kunnan asukasmäärä kasvaa hallitusti, peruspalvelut ovat toimivia ja maankäyttöja rakennussuunnittelu on hyvää. Hyvät kuntapalvelut niin opetus- ja kulttuuritoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla tukevat elinkeinopoliittisten päämäärien toteutumista. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Monipuoliset palvelut Palvelujen toiminnallisuuden hyvä taso, hallintokuntien yhteistyö Yritysten määrän nostaminen Biotalouden hankkeet Hevostalouden kehittäminen Yritysten lukumäärän nettolisäys Hyvinvointia koulutuksella Työllisyyden parantaminen Koulutustason nostaminen Vuorovaikutteiset toimintatavat Peruskoulun opetussuunnitelman uudistaminen Työttömien lukumäärä laskee, työttömyysaste laskee Koulutustaso noussut (hyvinvointikertomuksen indikaattori)

20 20 Toimenpiteet: Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa sekä toimitilojen ja tonttien saatavuudessa. Teollisuustonttien tarve kartoitetaan. Kartoituksen perusteella ratkaistaan uuden teollisuusalueen kaavoittamiseen ryhtyminen. Haurukylän uusi teollisuusalue TY-1 on otettavissa käyttöön. Valmistelussa on Palkin alueen ns. hevoskaava turvaamaan mm. hevosalan yrittäjien tonttitarpeita. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä yrittäjien sekä yrittäjäjärjestön kanssa (mm. yrittäjätapaamiset ja -tilaisuudet, yhteistyömuotojen kehittäminen) ja hyödyntää elinkeinoelämän kysymyksissä yrittäjäyhdistyksen osaamista ja verkostoja Toimitaan aktiivisesti lähiruoan puolesta, lähiruoan tarjoaminen, lähiruoan pitäminen esillä eri foorumeilla mm. yrittäjätapaamisissa yms. Markkinoidaan kuntaa aktiivisesti niin, että Tyrnävä on haluttu myös yritysten sijaintikuntana Tehostetaan toimia työllisyyden edistämiseksi yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja yhdistysten kanssa Osallistutaan elinvoimaa paikallisuudesta -paikallisen kehittämissuunnitelman sekä Nouseva rannikkoseutu ry:n rahoitukseen vuosina Kunta osallistuu Tekes-rahoitteeseen julkisia hankintoja kehittävään useamman vuoden hankkeeseen (päättyy vuonna 2016) Kunta osallistuu Pohjois-Pohjanmaan hankinta-asiamiespalvelun kehittämistä koskevaan hankkeeseen (kestää kolme vuotta) Kunta osallistuu biotaloutta kehittävään kansainväliseen OAMK:n vetämään Bofra-hankkeeseen Kunta toteuttaa kotihoidon peruna- ja lähiruoka ekosysteemihankkeen Kunta on mukana työllistymistä tukevissa hankkeissa sosiaalitoimen kautta. Oulun seudun uusyrityskeskus ry tuottaa sopimuspohjaisesti elinkeinopalvelut erityisesti uusille yrittäjille (0 2 vuotta toimineille) ja tarvittaessa myös jo pitempään toimineille yrityksille. Kustannukset tästä toiminnasta vuonna 2015 ovat 1,00 euro/asukas. Kunnassa toimii työ- ja elinkeinosuunnittelija, jonka tehtävänä on elinkeinopalvelujen kehittäminen ja yrittäjien tukena toimiminen. Työ- ja elinkeinosuunnittelija hoitaa keskitetysti työvoimatuella palkattavan henkilöstön (toiminta sosiaalipalveluissa). Maaseutuelinkeinojen kehittäminen ja maaseutuviranomaistyö:

21 21 Maaseutuhallinnon uudistuksen tultua voimaan Tyrnävän kunta toimii hallinnoivana kuntana maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella, johon kuuluvat Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä. Yhteistoiminta-alue on perustettu kuntien valtuustojen yhtäpitävin päätöksin. Lisäksi jokaisen yhteistoiminta-alueen kunnan kanssa on tehty palvelusopimus. Maaseutuhallintoyksikön tehtävänä on tuottaa laadukkaita maaseutuelinkeinoviranomaispalveluita yhteistoiminta-alueen kunnille. Tehtävien hoito järjestetään Maaseutuviraston kanssa tehdyn Maksajavirastosopimuksen asettamien vaatimusten mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen henkilökunta: Johtava maaseutuasiamies Tyrnävä (maaseutupäällikkö) Maaseutuasiamies 60% Tyrnävä Maaseutuasiamies Muhos Maaseutuasiamies 50 % Hailuoto Kaksi palvelusihteeriä Tyrnävältä ja harjoittelija tuottavat yhteistoimintaalueelle tarvittavia toimistopalveluja. Yhdyskuntasuunnittelu ja aluearkkitehtitoiminta Aluearkkitehti on suoraan kunnanjohtajan alainen. Aluearkkitehdin ja teknisen osaston yhteistyö on edelleen kiinteää. Aluearkkitehti osallistuu teknisen toimen osastokokouksiin ym. Päämäärä 2015 Maankäytön ja elinympäristön suunnittelu on laadukasta, tonttitarjonta on riittävää ja rakennettu ympäristö viihtyisää. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Kuntalaiset mukaan suunnittelutyöhön Osallistuminen seudulliseen, alueelliseen ja valtakunnalliseen maankäytön suunnitteluun Vuorovaikutteinen suunnittelu Osallistumisen aktiivisuus, lausuntojen laatiminen Osallisyhteistyön aktiivisuus, järjestetyt tilaisuudet ja osallistumisen määrä Aktiivinen ja monipuolinen tiedottaminen ja tonttimarkkinointi Tiedottamisen ja markkinoinnin kehittäminen Viestintä- ja markkinointisuunnitelman valmistuminen

22 22 Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Kuntanäkyvyyden lisääminen Talousarvion ja toimintasuunnitelman mukainen toiminta Houkuttelevat asuinalueet ja monipuolisten asumismuotojen ja tonttien riittävä tarjonta Omaleimainen kulttuuriympäristöja maisema Talouden ja toteutumisen jatkuva seuranta Kulttuuriympäristön, asumisen, yrittämisen ja maatalouden tasapainoinen yhteensovittaminen Medianäkyvyys Osavuosiraportit Ympäristöä koskevien suunnitelmien valmistuminen ja toteutuminen Ympäristöä koskeviin hankkeisiin osallistuminen ja niiden ohjaaminen kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot huomioiden Hyväksytyt asemakaavat Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Laadukas, toimiva ja turvallinen ympäristö, vetovoimainen taajama- ja kuntakuva Monipuolinen, elinkeinoelämää tukeva maankäytön suunnittelu ja tonttituotanto Asemakaavojen laatiminen ja ajantasaistaminen Osayleiskaavojen tarpeellisuuden arvioiminen Maankäytön suunnittelussa huomioidaan elinkeinoelämän kehittymisen mahdollisuudet Osayleiskaavatyö Kaavoituskatsaus Riittävästi tontteja elinkeinoelämän tarpeisiin Tehokas yhdyskuntarakenne Toimenpiteet 2015 Jatkuu: - Kirkkoristeyksen kiertoliittymän toteuttaminen - Uuden koulun hanketyö Uudet: - Temmeksen osayleiskaavoituksen perusteiden ja tarpeiden arvioiminen ja selvitystöiden käynnistäminen - Kantatilaselvityksen laatiminen kaavoittamattomille ranta-alueille - Haja-asutusalueen rakentamisen periaatteiden päivittäminen - Kiertoliittymän taidehankinnan koordinoiminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman laatiminen - Kaavoituskatsaus 2016

23 23 Arvioidut toimenpiteet Temmeksen osayleiskaavatyö - Maapoliittinen ohjelma - Kouluhanke - Tyrnävän kirkonseudun laajennus Puujaakolan alueella - Graffiti/taidepuisto Arvioidut toimenpiteet Tyrnävän kirkonseudun asemakaavan ajantasaisuuden arvioiminen ja tarvittaessa päivittäminen - Kouluhanke. TUKI- JA SÄHKÖISET PALVELUT Toiminta-ajatus Tuki- ja sähköiset palvelut järjestää asiakaslähtöisesti kehittyneet hallinto-, laskenta- ja informaatioteknologiapalvelut omalle organisaatiolle ja asiakas- ja neuvontapalvelut ulkoisille asiakkaille. Tulosalueen kuvaus Tulosalueen tuki- ja sähköiset palvelut tulosyksiköt ovat toimisto-, talousja it palvelut sekä henkilöstöhallinto. Hallintopalvelut tuottavat asiakasohjautuvasti palvelut omalle organisaatiolle sekä ulkoisille asiakkaille. Palvelupiste Sentraali on asiakkaiden tarpeiden mukaan kehittyvä, palveluiden saatavuutta edistävä palvelukanava kuntalaisten ja hallinnon välillä. Talouspalvelut tuottaa laskentatoimen ja palkkahallinnon palvelut. Tavoitteena on tuottaa palvelut siten, että tilinpäätöksen ja raportoinnin vaatima informaatio on käytettävissä nopeasti. Informaatioteknologiapalvelut varmistavat kunnan käyttämien tietojärjestelmien häiriöttömän toiminnan. Eri toiminnoissa hyödynnetään seudullisella yhteistyöllä saavutettuja etuja. Tietohallinto vastaa siitä, että tietojärjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttö toteutetaan taloudellisesti järkevällä tavalla. Tiedon hallittavuutta ja saatavuutta parannetaan tietoarkkitehtuureita ja -järjestelmiä kehittämällä. Informaatioteknologiapalvelut vastaa myös puhelinliittymistä ja -laitteista. Kustannusten kohdentaminen: Palvelusihteerien palkat sekä toimistopalveluiden myynti kohdistetaan sisäisenä sitovana eränä ao. osastolle.

24 24 Keskitetysti hoidetut muut kustannukset (talous-, it- ja toimistopalvelut) kohdistetaan käytön mukaan osastoille kustannuslaskennallisina erinä. Päämäärä 2015 Tuki- ja sähköiset palvelut tuotetaan kehittyneillä menetelmillä kilpailukykyiseen hintaan. Sähköiset palvelut ovat helppokäyttöisiä ja asiakasystävällisiä. Painopistealueet Tavoitteet Toimenpiteet Mittarit Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Kattava talousosaaminen Johdonmukainen toiminta kuntastrategian Talous tasapainossa taloustavoitteiden saavuttamiseksi. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Saumaton yhteistyö Sähköisten järjestelmien lisääminen Raportointi toimii aikataulujen mukaan Vuorovaikutteiset toimintatavat Yhdenmukaisten toimintamenetelmien ja suunnitelmallisuuden kehittäminen. Toimenpiteet - Virus- ja haittaohjelmien torjuntaohjelmiston päivittäminen - Langattoman verkon tuotantokäyttö - Internetsivuston päivitys - Intranetsivuston päivitys - Pilvi.tyrnava.fi palvelun parantaminen ja käytön laajentaminen. Henkilöstöhallinto Toiminta-ajatus Hyvinvoiva henkilöstö tuottaa motivoituneesti tehokkaita palveluja. Henkilöstöhallinnon tulosyksikön kuvaus Tuloyksikkö sisältää yhteistoimintaryhmän (työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta ja työsuojelu) toiminnan ja työterveyshuollon. Työterveyspalvelut ostetaan Attendo Terveyspalvelut Oy:ltä. Ensimmäinen optiovuosi otetaan käyttöön Työterveyshuoltoon hyväksytyn ( ) toimintasuunnitelman mukaan kuuluvat seuraavat palvelut: - lakisääteinen (lk 1) ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä toiminta: terveystarkastukset

25 25 työkykyä ylläpitävä toiminta työyhteisötyö tapaturmien torjunta ensiapuvalmiuksien ylläpito - sairaanhoito (lk 2) laajuus sopimusmallin Kunta A mukainen työterveyshoitajan, fysioterapeutin ja työterveyslääkärin vastaanottopalvelut sairastumiseen liittyvät tutkimukset suunnitelman mukaisessa laajuudessa. Päämäärä 2015 Tyrnävän kunta on hyvä työnantaja sekä ketterä, joustava ja jatkuvasti uudistuva työpaikka. Henkilöstön ja työnantajan vuorovaikutus on avointa ja demokraattista. Avoin ja kehittävä ilmapiiri edesauttavat halua löytää yhdessä ratkaisuja. Henkilöstö on ammattitaitoista, työhönsä innostunutta ja voi hyvin. Henkilöstön määrä eri yksiköissä on hyvin suunniteltu ja oikein mitoitettu. Henkilöstön fyysinen ja psyykkinen työkyky on hyvä. Henkilöstön hyvinvointi on tärkeä asia niin työntekijän itsensä, työyhteisön, työnantajan kuin asiakkaiden eli kuntalaisten kannalta. Työhyvinvoinnin tavoitteena on edistää henkilöstön hyvinvointia ja sitä kautta työtyytyväisyyttä ja kykyä uudistua muuttuvassa ympäristössä. Sujuva työ, toimiva työympäristö, työn kuormittavuuden hallinta ja työkykyisyyden ylläpitäminen ovat tekijöitä, joita haluamme aidosti tukea työyhteisöissämme. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy vastamaan paremmin uusiin haasteisiin ja muutoksiin. Itsensä johtaminen sekä työn ja muun elämän tasapaino luovat haastetta niin työntekijälle kuin työnantajalle, ja näiden työkalujen kehittämisen koemme ajankohtaiseksi. Jokainen on osaltaan vastuussa siitä, että kehittää itseään työssä sekä antaa ja saa palautetta työstään esimieheltä tai työkaverilta. Toimenpiteet 2015 Nykyisen Tyky -tuen vaihtoehtona on liikunta- ja kulttuuriseteli. Kunta tarjoaa vähintään neljä kuukautta Tyrnävän kunnan palveluksessa olleille työntekijöilleen Smartumin Liikunta- ja kulttuuriseteleitä yhden vihkon (10 seteliä) / vuosi. Vihkon arvo 50 euroa, josta työntekijän omavastuu on 25 euroa. Työpaikkakohtaiseen virkistykseen on edelleen käytettävissä yksi päivä vuodessa, voidaan käyttää myös kahdessa erässä. Työterveyshuollon painopiste on korvausluokka 1:ssä, erityinen huomio kiinnitetään työkyvyn ylläpitoon.

26 26 Kuntoutukset ( Aura yms.) ovat palkallisia ja niihin osallistuminen edellyttää työterveyshuollon ja työnantajan sekä Kelan yhteistä näkemystä. Työsuojeluvaltuutetun työajan lisääntymisen johdosta työsuojelutehtävissä painopiste on työkyvyn tukemisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä yhdessä henkilöstön kanssa. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointijohtaminen Ennakoiva reagointi työkykyasioissa. Esimiesten ja luottamushenkilöiden koulutus. Kevan ja työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Joustava ja ketterä toimintakäytäntö. Erilaisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Avoimuuden ja luottamuksen kehittäminen. Lähijohtaminen työyksiköissä. Toimintamallien yhtenäistäminen Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Sairauspoissaolojen hallinta Korvaavan työn mahdollistaminen. 15 pvää/työntekijä Virat Ei uusia virkoja Nimikemuutokset: Johtavan maaseutuasiamiehen nimike muutetaan maaseutupäälliköksi Järjestelmäasiantuntijan nimike muutetaan It-päälliköksi Järjestelmätukihenkilön nimike muutetaan järjestelmäasiantuntijaksi. Investoinnit Investointiosassa hallinto- ja kehittämisosastolle kohdistuvat investoinnit yhteensä: euroa.

27 27 SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Yhteenveto sosiaali- ja terveysosaston talousarviosta vuodelle 2015 MENOT TULOT NETTOMENOT Sosiaali- ja terveysosasto yhteensä Sosiaali- ja terveysosaston hallinto Sosiaalipalvelut Vammaispalvelut Vanhuspalvelut Terveyspalvelut SOSIAALIPALVELUT JA VAMMAISPALVELUT Toiminta-ajatus Sosiaalipalveluiden henkilöstö järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi palveluja moniammatillista verkostotyötä käyttäen. Perusarvoina ovat inhimillisyys, luotettavuus ja oikeudenmukaisuus. Työ on ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia. Ne ylläpitävät ja edistävät yksilöiden sekä perheiden turvallisuutta ja suoriutumista kaikissa elämän vaiheissa. Tulosalueen kuvaus Sosiaalipalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat perheneuvonta, lastensuojelu, päihdetyö ja toimeentuloturva, työllisyystoiminta ja sosiaalipäivystys. Vammaispalvelut sisältävät vammaispalvelulain perusteella vammaisille järjestettävät palvelut sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaiset palvelut. Päämäärä 2015 Tyytyväiset kuntalaiset, jotka luottavat kunnan tuottamiin palveluihin. Varhaisen tuen avulla tarjotaan perheille apua ennen tilanteiden vaikeutumista. Kaikille turvataan tasavertaiset elämisen edellytykset. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Avoin ja kuuleva vuoro- Kuntalaisten hyvä, terve ja itsenäinen elämä Toimeentulotukipäätökset, vammaispalvelulain mukaisten palveluiden ja tukitoimien selvittämisen aloittaminen ja lastensuojeluilmoitusten käsittely THL:n kyselyt Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (käsittely 7 arkipäivän sisällä)

28 28 vaikutus Lastensuojelutarpeen selvitykset ja vammaispalvelupäätökset Laissa asetettu määräaikaisvelvoite (3 kk:n kuluessa) Saumaton yhteistyö palvelujen tuottamisessa Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Perheiden hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukeminen Työttömien työllisyyden edistäminen Asiakas-, kuntoutus-, aktivointi- ja ehkäisevän toimeentulotuen palvelusuunnitelmat Ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen lisääminen Työllisyystoimenpiteiden turvaaminen kunnassa Suunnitelmat on tehty 80 %:lle sosiaalityön asiakkaista Kunnan maksaman työmarkkinatuen maksuosuuden aleneminen, Työttömyyden vähentyminen Kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevien asiakkaiden määrä, työllisyystoimenpiteiden piirissä olevien määrä Ammattitaitoinen ja riittävä henkilökunta Työhyvinvointiin panostaminen, hyvinvointijohtaminen Selkeät, yhdessä sovitut toimintamallit sosiaali- ja vammaispalveluissa Työn kuormittavuuden hallinta Sosiaalityön henkilöstön mitoitus; asiakas/työntekijä lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä Kohtuullinen asiakasmäärä/työntekijä 3 10 koulutuspäivää / työntekijä / vuosi Avoin ja kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit Paikallinen ja alueellinen yhteistyö Palveluprosessit sosiaalipalveluissa Poikkihallinnollinen yhteistyö palveluiden ja toimintamallien kehittämisessä niin paikallisesti kuin alueellisestikin Toimivat ja kustannustehokkaat palveluprosessit. Yhteistyöllä muodostetaan uusia toimivia toimintamalleja ja kehitetään entistä toimintaa tukemaan kuntalaisten hyvinvointia Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden- Tavoitteiden, toiminnan ja talouden tasapai- Palvelujen oikea-aikaisuus käytettävissä olevin resurssein. Asiakasmäärät, sijoitukset, hoitopäivät, kustannukset / asukas

29 29 pito no Ostopalvelujen määrä Ostopalveluja korvataan omalla toiminnalla Toimenpiteet 2015 tavoitteiden toteuttamiseksi: Lastensuojelutyössä huomioidaan Tyrnävän kunnan lastensuojelusuunnitelma ja Lasten ja nuorten poliittinen ohjelma vuoteen Yhteistyöpalaverien järjestäminen eri toimijoiden kanssa toimintakäytäntöjen kehittämiseksi. Lasten KASTE-hanke (perhekeskus) Lapset puheeksi työkalun käyttöön ottaminen Ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen Tietojärjestelmien maksimaalinen hyödyntäminen (tilastointi) Työllisyyspalveluiden kehittämishanke (seudullinen) Tukea ja tehoa järjestöjen työllistämiseen 4-H hanke Seudullinen kilpailutus kuljetuspalvelun osalta mahdollinen VANHUSPALVELUT Toiminta-ajatus Vanhuspalveluissa tuetaan ikääntyneiden elämänlaatua, itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä asumista omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kun kotona asuminen ei enää ole mahdollista kotihoidon ja tukipalvelujen turvin, ikäihmiselle varataan mahdollisuus palveluasumiseen tai laitoshoitoon. Vanhuspalveluissa noudatetaan kuntouttavaa työnotetta ja elämänlaatua rikastuttava. Iäkkään ihmisen kaikki omat voimavarat pyritään huomioimaan. Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti, laadukkaasti ja kustannustehokkaasti joko julkisena tai yksityisenä toimintana. Tulosalueen kuvaus Iäkkäistä ihmisistä suurin osa on varsin terveitä ja hyväkuntoisia. Vanhuspalvelujen keskeiset sisältöalueet ovat tukipalvelut, omaishoito, päivätoiminta, kotihoito ja palveluasuminen sekä ympärivuorokautinen palveluasuminen ja hoiva. Päämäärä 2015

30 30 Iäkkäiden väestöryhmän huomioimiseksi kunnan on pystyttävä tarjoamaan tarvittaessa mahdollisuus toimintakykyiseen ikääntymiseen. Yhtä lailla tulee turvata elämän loppuvaiheessa tarvittava huolenpito. Ennaltaehkäisevää toimintaa ja kotona asumisen mahdollistavia palveluja tehostetaan. Puolesta tekemisen sijaan noudatetaan aktivoivaa toimintatapaa, jossa ohjaus ja neuvonta korostuvat. Ikääntyneen osallisuutta omien palvelujensa suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa pyritään entisestään vahvistamaan. Painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Tavoitetaso/mittarit Hyvinvointia koulutuksella Palvelujen riittävyys, monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus. Vanhuspalveluasiakkaat saavat tarkoituksenmukaiset palvelut oikeaaikaisesti ja sujuvasti. Oikea-aikainen palvelutarpeen arviointi. Erilaisia tukitoimintoja, kuten kotihoito, päivätoiminta ja intervalli- ja kuntoutumisjaksot hyödyntäen pystytään tukemaan kotona asumista mahdollisimman pitkään Päivätoimintaryhmät / osallistujat 75 vuotta täyttäneistä kotona asuvia 91 % Hoito- ja hoiva takuu toteutuu Kiireellisissä tapauksissa palvelutarve arvioidaan viipymättä. Ei-kiireellisissä tapauksissa arviointi järjestetään viimeistään 7 arkipäivänä yhteydenotosta. Liikuntaryhmät/ osallistujat 75 vuotta täyttäneistä säännöllisen kotihoidon asiakkaita 14 % (~ 47 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä omaishoidon tuen piirissä 6 % (~20 omaishoidettavaa) 75 vuotta täyttäneistä tehostetussa palveluasumisessa 7 % (~23 asiakasta) 75 vuotta täyttäneistä pitkäaikaisessa laitoshoidossa (hoivaosastolla) 3 % (~10 asiakasta) Palvelutarpeen arviointi lain edellyttämissä

31 31 aikarajoissa 100%. Odotusaikojen seuranta. Kunnan oman ja ostopalvelujen lyhytaikaispaikan käyttö/ hoitojaksot Avoin kuuleva vuorovaikutus Toimivat palveluprosessit ja rakenteet Välittömän työajan/ käyntimäärien seuranta Yhteisesti sovitut toimintaohjeet ja prosessikuvaukset kirjattu (kotihoito, kotiutukset) Asiakkaille annettava välitön työaika kotihoidossa Asiakkaan kokonaislääkityksen tarkistaminen vuosittain / lääkäri. Asiakkaille annettava välitön työaika lisääntyy. Välitön työaika vähintään 60%. Turvallinen lääkehoito Koneellisen annosjakelun käyttöönotto. Turvallinen lääkehoito toteutuu kaikilla vanhuspalvelujen osaalueilla Koneellinen annosjakelu/ asiakasmäärä/ kotihoito Asiakkaan osallisuuden vahvistaminen Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjaaminen / % Asiakkaan oman mielipiteen kuuleminen ja kirjaaminen 100% Ennaltaehkäisevän toiminnan vakiinnuttaminen osaksi vanhuspalveluja Hyvinvointia edistävät käynnit kaikille 75- vuotta täyttäville. Alueellinen yhteistyö Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Hoitotyötä tekevän henkilöstön mitoitus hlö/asukas Alueellisesti hyväksi todettujen toimintamallien hyödyntäminen. Yhteinen hankesuunnittelu ja hankkeisiin osallistuminen. Riittävä henkilöstö Henkilöstömitoituksen hyvän tason säilyttäminen - Tehostetuttu palveluasuminen 0,65 hlö/asiakas - Hoiva 0,65 hlö/asiakas Vastuullinen ja pitkäjänteinen talouden hoito Talouden ja toiminnan tasapaino Toiminnan ja kustannusten seuranta Resurssien käyttö kustannustehokasta ja toiminta laadukasta Vanhuspalveluissa liikkuva, toimiva,

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE

TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMARAKENNE Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO

SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO SOSIAALI- JA TERVEYSOSASTO Toiminta-ajatus Sosiaali- ja terveyspalvelut turvaavat kuntalaisille tarvittavat peruspalvelut ja mahdollistavat hyvinvointia elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tulosalueen kuvaus

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

Kuntalaisten tarpeiden arviointi Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015

PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 PERUSTURVAN STRATEGIA 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO Väestötietoja ja ennuste 2015 3 Swot-analyysi 4 Perusturvan toiminta-ajatus 5 Perusturvan arvot 6 Perusturvan visio vuoteen 2015 7 Perusturvan toimintatapa

Lisätiedot

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO

HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO HALLINTO- JA KEHITTÄMISOSASTO Hallinto- ja kehittämisosasto koostuu kahdesta tulosalueesta: yleishallinto- ja elinkeinojen kehittäminen sekä tuki- ja sähköiset palvelut. Yhteenveto hallinto- ja kehittämisosaston

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1

Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013. Strategiakortit 2013 LIITE 1 Valtuusto 12.12.2013 Kunnanhallitus 28.11.2013 Strategiakortit 2013 LIITE 1 TALOUS Kuntatalous on vakaa Kriittiset menestystekijät Toiminta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä - Laaditaan taloudellisesti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kunnanhallituksen tulosalue

Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitus Käyttösuunnitelma 2016 1 Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitukseen nähden sitovia ovat vastuualueiden toimintakatteet. Vastuualueet: 1000 Yleishallinto, 1001 Yhteistoiminta, 1002 Elinkeinojen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Markkuun oppilaat / koulu. Markkuun koululla 16.3.2015

Markkuun oppilaat / koulu. Markkuun koululla 16.3.2015 Markkuun oppilaat / koulu Markkuun koululla 16.3.2015 EVA 17.10.2013 Kunnassa on eri yhteyksissä keskusteltu Markkuun koulun edellytyksistä jatkaa kyläkouluna. Vaikutusten ennakkoarviointitilaisuudessa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa.

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu. Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu ; tavoitteet ja Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Liikuntapaikkarakentamisen investointisuunnitelman päivittäminen ja hankkeiden priorisointi lautakunnassa. (8/2010)

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45

Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Uusi kuntalaki ja johtamismallit mikä valita? Kuntamarkkinat 9.9. klo 10.-10.45 Jarkko Majava FCG Koulutus Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 Suuri osa lain säännöksistä

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015

Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat. Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vanhuspalvelujen ajankohtaiset asiat Matti Lyytikäinen Vanhusten palvelujen johtaja Vanhusneuvosto 27.3.2015 Vapa onnistumiset 2014 Hoitoketjut sujuviksi Potilaat kotiutuivat sairaalasta kotiin, ei vanhainkotiin

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Strategiakortit 2016

Strategiakortit 2016 Kh 30.11.2015 325 Liite kh nro 2 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2016 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia

Kunnan hyvinvointijohtaminen. haasteita ja mahdollisuuksia Kunnan hyvinvointijohtaminen haasteita ja mahdollisuuksia 1 Kunnan olemassaolon kolmikanta 14.5.2013 etunimi sukunimi Titteli Tapahtuma Hyvinvoinnin edistämisen kolmikanta kunnassa 14.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Strategiakortit 2015

Strategiakortit 2015 Kh 13.1.2015 4 Liite kh nro 1 Ptktark. UTAJÄRVEN KUNTA Strategiakortit 2015 LIITE Väritunnisteet: Etenee suunnitellusti Viivästynyt Ei etene/keskeytynyt TALOUS Päämäärä: Kuntatalous on vakaa Kriittiset

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1-8/2014

Osavuosikatsaus 1-8/2014 Osavuosikatsaus 1-8/2014 Väestökehitys 2014 / Oulu ja ympäristökunnat Elokuu Kasvu Kasvu% Hailuoto 1005 4 0,40 % Ii 9690 81 0,84 % Kempele 16838 232 1,40 % Liminka 9715 138 1,44 % Lumijoki 2070-16 -0,77

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija

Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija Haastava kuntajohtaminen - Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Tukee strategiatyötä, johtamista ja strategioiden toimeenpanoa Kunnassa on yksi kuntastrategia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot