Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari Mirkka Ruotsalainen, Turun yliopisto: TAUSTAMATERIAALI
|
|
- Marjut Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari Mirkka Ruotsalainen, Turun yliopisto: TAUSTAMATERIAALI 1. Tohtorikoulutuksen kansainvälistyminen 1.1. Opetusministeriön selvitys tohtorikoulutuksen kehittämiseksi Opetusministeriö asetti syyskuussa 2002 johtaja Sakari Karjalaisen johdolla työryhmän tutkijakoulutuksen edelleen kehittämiseksi. Vuonna 2006 valmistunut raportti Tutkijakoulutuksen kehittäminen pitää tohtorikoulutuksen kehittämisen haasteina erityisesti tutkijakoulujen hyvien käytäntöjen kehittämisen ja kansainvälistymisen jatkamista sekä tutkijakoulukäytäntöjen levittämistä muuhun tohtorikoulutukseen. Raportissa on kaikkiaan 52 suositusta tohtorikoulutuksen edelleen kehittämiseksi. Tohtorikoulutuksen ja tutkijakoulujen kansainvälistymisen edistämiseksi suositellaan seuraavaa: Yliopistot ja niiden tutkijakoulut toimivat yhteistyössä muiden maiden yliopistojen, tutkimuslaitosten tai tohtorikoulutusohjelmien kanssa järjestämällä yhteistä koulutusta, tekemällä tutkimusyhteistyötä ja edistämällä tohtorikoulutettavien liikkuvuutta. Ulkomaisten tohtorikoulutettavien osuus tutkijakouluissa nostetaan keskimäärin 20 prosenttiin vuoteen 2012 mennessä. Suomen Akatemia määrittelee (jatkossakin) tutkijakouluille osoitettavan tuen myöntökriteerit niin, että ne kannustavat tutkijakouluja aktiiviseen kansainväliseen yhteistyöhön ja tohtorikoulutettavien kansainväliseen liikkuvuuteen. (Tohtorikoulutuksen kehittäminen 2006, 17) Raportissa kerrotaan, että tutkijoiden kansainvälinen liikkuvuus on muodostunut yhä tärkeämmäksi osaksi uusien tutkimusideoiden, -intressien, -tulosten, -ryhmien ja -verkostojen syntymistä. Myös tutkijoiden ammattitaitovaatimukset ovat monipuolistuneet ja samalla työllistymismahdollisuudet globalisoituneet. Toisaalta tohtorikoulutuksen kansainvälistymistä vauhdittaa myös Bolognan prosessin suositusten toimeenpano ja tutkintojen vertailtavuuden lisääntyminen sen myötä. Valtion tiede- ja teknologianeuvoston periaatepäätöksessä julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä ( ) todetaan, että koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen on koko tutkimusjärjestelmän keskeinen kehittämistavoite. Myös tutkimus- ja tutkimusrahoitusorganisaatiot joutuvat kohtaamaan toimintaympäristön kansainvälistymisestä seuraavat muutoshaasteet ja toimimaan ja kehittämään niihin soveltuvia toimintamalleja. Samassa raportissa todetaan myös, että tiede on lähtökohtaisesti luonteeltaan kansainvälistä. Niinpä kansainvälistä liikkuvuutta on ollut tohtorikoulutuksessa jo kauan, enemmän tai vähemmän intensiivisesti, riippuen tieteenalojen traditioista. Tohtorikoulutuksen kansainvälistymisellä tarkoitetaan raportissa systemaattista toimintaa, joka tähtää aidon verkottumisen ja yhteistyön tuomaan lisäarvoon. Yhteistyö voi monipuolistaa tutkimustyötä esimerkiksi menetelmällisesti, kun muualla voidaan hyödyntää omasta maasta puuttuvia infrastruktuureja. Monitieteisyyttä voidaan edistää tekemällä yhteistyötä sellaisten ulkomaisten tutkijoiden kanssa, joiden tieteenala on kotimaassa heikosti edustettu. Paras asiantuntemus tietyllä tieteenalalla saattaa olla saatavissa ulkomaiselta yhteistyökumppanilta. Yhteistyö koulutuksessa voi johtaa tutkimusyhteistyöhön, jolloin tohtorikoulutettava on sekä kotimaisen että ulkomaisen tutkijan ohjauksessa. Mitä enemmän tohtorikoulutettava pääsee liikkumaan kansainvälisesti, sitä enemmän hän pääsee luomaan uralleen elintärkeätä omaa verkostoaan. Tohtorikoulutuksen kehittämistyöryhmän mukaan kansainvälinen toiminta tohtorikoulutuksessa olisi hyvä saada systemaattiselle ja ehkä myös institutionaaliselle pohjalle, ettei se olisi pelkästään yksittäisten ohjaajien aktiivisuuden varassa. Yhteistyön edellytyksenä pitäisi olla se, että kumppanien toiminta on yhtä organisoitua kuin kotimaisen tutkijakoulun, ja laatuvaatimukset niin
2 tutkimustyölle, väitöskirjalle sekä koulutukselle ovat samankaltaiset. Rahoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja hallinnollisten toimien kohtuullisia. Ohjaajan tulisi aktiivisesti auttaa tohtorikoulutettavaa kansainvälisen yhteistyön järjestämisessä. Liikkuvuutta tutkimusintensiivisten yritysten ja yliopistojen välillä voidaan edistää myös kansainvälisesti. Useat kansainväliset suuryritykset palkkaavat tohtorikoulutettavia harjoittelijoiksi muutamaksi kuukaudeksi (internship). Tällainen suorite pitäisi työryhmän mukaan voida integroida opintopisteinä mitoitettuna osana tohtorin tutkintoon. Ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrän lisäämisestä on esitetty useita suosituksia. Korkeakoulujen kansainvälisen toiminnan strategia raportissa (Opetusministeriön työryhmien muistioita 23:2001) todetaan, että tavoitetilanteessa Suomi on vuonna 2010 tunnettu ja vaikutusvaltainen osa eurooppalaista koulutus- ja tutkimusaluetta ja menestyy kansainvälisessä osaamiskilpailussa. Korkeakouluyhteisö on kansainvälinen, ja kansainvälisyyden vaatimukset on otettu huomioon koulutuksen sisällöissä. Suomessa on ulkomaisen tutkintoopiskelijan yhteisö ja korkeakoulujen opiskelijavaihdon vuosivolyymi on yhteensä henkilöä. Tutkijakouluissa työskentelevistä vähintään 15 % on ulkomaalaisia. Suomi maailmantaloudessa selvityksen (2004) mukaan esimerkiksi tutkijanuran houkuttelevuutta kehitetään Suomessa mm. laajentamalla tutkijakouluja ja edistämällä yliopistojen ja korkeakoulujen kansainvälistymistä ja huippuosaamista sekä nostetaan ulkomaalaisten osuutta tohtorikoulutettavista nykyisestä. Tohtorikoulutuksen kehittäminen raportissa (2006) todetaan, että useissa tutkijakouluissamme on jo runsaasti ulkomaalaisia. Kansainvälistä rekrytointia on kuitenkin kaihdettu luultavasti siksi, että ohjaajilla eikä kouluilla ole rohkeutta ottaa koulutettavaksi henkilöä, jota ne eivät tunne riittävästi. Ulkomaisten tutkijoiden asettuminen yliopistoihimme edesauttaisi lisäämään ulkomaisten tohtorikoulutettavien määrää maassamme. Englanninkielisen opetuksen tarjonta on välttämätöntä pyrittäessä kansainväliseen koulutusyhteistyöhön. Tutkintorakenteiden erityispiirteet eri maissa saattavat muodostaa rakenteellisen esteen syvälliselle yhteistyölle. Esimerkiksi Britanniassa alempi korkeakoulututkinto antaa jatkokoulutuskelpoisuuden, kun taas Suomessa ei. Eurooppalaisen tutkimusalueen ERAn kehittyminen ja tohtorikoulutuksen kytkeminen Bolognan prosessiin tullevat yhtenäistämään jossain määrin tutkintoja. (Tohtorikoulutuksen kehittäminen 2006) 1.2. Korkeakoulujen arviointineuvoston evaluaatio Korkeakoulujen arviointineuvosto (The Finnish Higher Education Evaluation Council, FINHEEC) toteutti ensimmäisen tohtorikoulutuksen arvioinnin vuosina Evaluaatioraportissa kerrotaan tutkijakoulujen kansainvälisyydestä mm. seuraavaa: In general Finnish research appears to be well embedded in the international research system. There is a clear presence of Finland in many important research areas. However, few of the GS (=Graduate Schools) seem to have a specific internationalization strategy. The international cooperation is mainly based on foreign lecturers, student participation in international conferences, and student exchanges. Some GS are participating in Nordic (e.g. NorFA) or EU doctoral education networks. There are also some international joint research programs (e.g. Infotech Oulu Graduate School; The Doctoral Studies Program in Management and Organization at HANKEN). The GSs with outstanding national/international cooperation are those that have faculty members who have already established cooperation and collaboration with faculty members from other universities in Finland and foreign countries and/or where the GS is focused on a Centre for Research Excellence. (Dill et al. 2006, 58-59)
3 Evaluaation tuloksena esitettiin kuusi merkittävää ehdotusta tohtorikoulutuksen kehittämiseksi, joista yksi on: Encourage Further Internationalization of the Doctoral Education System A stated goal of doctoral reform is to make Finnish doctoral education more internationally competitive both in terms of its academic standards and in its capacity to attract resources and able individuals from other countries.17 The review of the GS self-evaluations revealed that a number, but not all, of these schools were well connected to other universities outside Finland and were attracting both foreign students and visiting researchers. Several additional steps might be taken to better attain this goal. First, evidence of active involvement in relevant established Nordic and EU doctoral school networks18 should be included as one of the criteria for the establishment and renewal of GSs funded by the Education Ministry. Second, internationally available test scores should be considered for inclusion as one of the criteria for the admission of foreign doctoral students. The recommended expansion of four-year doctoral research grants (Recommendation 6.4) will also assist in the recruitment of able international students. Third, the Education Ministry should consider establishing a highly visible and attractive program of International Visiting Professorships that would provide up to a year of support for foreign researchers to be in residency at Finnish centers of research excellence. These professorships should be awarded on a competitive basis among the universities based upon a formal proposal. (Dill et al. 2006, 71) 1.3. EUA report European University Association (EUA) sai Bergenin seurantakokouksen 2005 jälkeen tehtäväkseen to prepare a report under the responsibility of the Follow-Up Group on the further development of the basic principles for doctoral programmes, to be presented to Ministers in EUA:n raportissa todetaan mm. seuraavaa: Including doctoral programmes in institutional strategies for enhancing internationalisation Doctoral programmes are a key component of the discussion on European higher education in a global context, while at institutional level, attracting the best doctoral candidates from all over the world, encouraging mobility within doctoral programmes and supporting European and international joint doctoral programmes and co-tutelle arrangements, are central to the development of any international strategy. Universities are encouraged to enhance their efforts to support mobility at doctoral level within the framework of inter-institutional collaboration as an element of their broader international strategy. International mobility, including transsectoral and transdisciplinary mobility should be recognised as having an added value for the career development of early stage researchers. For some institutions and indeed, some smaller countries, mobility may also be a means of training their own young researchers in disciplines and transdisciplinary research areas where a critical mass of doctoral candidates, or capacities or infrastructure does not exist or is not available at home. Higher education institutions, and public authorities at national and European level, should offer funding instruments facilitating the mobility of doctoral candidates from all 45 Bologna countries, and with the objective of increasing mobility. Legal, administrative and social obstacles, for
4 example concerning visas, work permits and social security issues should be addressed by all partners in the process. Finally increasing internationalisation inside universities, especially at doctoral level is also important, and should not be forgotten. Doctoral training is per se international in nature and sufficient opportunities should be provided for doctoral candidates to engage internationally. This can be done, for example, through the recruitment of more international staff; the organisation of international workshops, conferences and summer schools; the development of more European and international joint doctoral programmes and co-tutelle arrangements. The use of new technologies, such as using teleconferences, e-learning etc. should also be used to foster the internationalisation of doctoral programmes. (Doctoral Programmes in Europe s Universities 2007, 13) 1.4. Kansainväliset yhteistutkinnot Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen ja yhteistutkintojen luominen koskien myös tohtorin tutkintoja nostettiin Bergenin julkilausumassa 2005 Bolognan prosessin seurantaryhmän tavoitteiksi seuraavaan vuonna 2007 Lontoossa järjestettävään seurantakokoukseen. Tutkijakoulutuksen kehittämisen työryhmä esitti vuonna 2006 yhtenä suosituksenaan: Yliopistoja kannustetaan kansainvälisiin yhteistutkintoihin. Yhteisiä kansainvälisiä ohjelmia perustettaessa on varmistettava kaikkien osapuolten antaman koulutuksen korkea laatu. Yhteis- tai kaksoistutkintojen kehittäminen on yksi eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tavoite ja tällaisiin tutkintoihin johtavan yhteistyön merkitys onkin kasvanut viime aikoina. Korkeakoulut ovat itse osoittaneet kiinnostusta yhteisten opintokokonaisuuksien ja kokonaisten yhteistutkintojen kehittämiseen. Yhteistutkintojen arvioidaan lisäävän liikkuvuutta ja yhdenmukaistavan tutkintorakenteita ja tutkintojen opetussuunnitelmia. Tutkintojen viitekehyksen sisältämä informaatio helpottaa merkittävästi yhteis- tai kaksoistutkintoihin johtavien yhteisten koulutusohjelmien suunnittelua. Euroopan unioni tukee yhteistutkintoihin johtavia yhteisiä opintoohjelmia mm. SOKRATES ja ERASMUS MUNDUS ohjelmien kautta. Koska on todennäköistä, että näiden ohjelmien kaltaisia yhteisiä opinto-ohjelmia vastaava kokeilu tulee myös tohtorikoulutuksen puolelle, yliopistojen olisi hyvä varautua tähän jo nyt Suomessa. (Tohtorikoulutuksen kehittäminen 2006, 26) 2. Bolognan prosessi ja kolmas sykli 2.1. Tutkintojen viitekehys / Qualifications framework Berliinin kokouksen julkilausumassa vuonna 2003 asetettiin tavoitteeksi, että kaikissa Bolognan prosessiin osallistuvissa maissa laaditaan kansallinen tutkintojen viitekehys (qualification framework). Viitekehyksessä ilmaistaan kunkin tutkinnon lähtötaso ja pyritään määrittelemään tutkinnot niiden vaatiman työmäärän, tutkintojen tason ja niille määriteltyjen yleisten oppimistulosten, tutkintojen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden ja ammatillisen pätevyyden avulla. Viitekehysten tarkoituksena on yhdentää eri maiden tutkintoja ja tutkinnon antamaa pätevyyttä. Kansallisten tutkintojen viitekehysten lisäksi ministerit sitoutuivat luomaan kaikkia koskevan Euroopan korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen. The European Qualifications Framework (EQF) is a common European reference framework which links countries' qualifications systems together, acting as a translation device to make qualifications more readable. It has two principal aims: to promote citizens' mobility between countries and to facilitate their lifelong learning. The core of the EQF is its eight reference levels describing what a learner knows, understands and is able to do - their 'learning outcomes' - regardless of where a particular qualification was acquired. The EQF reference levels therefore
5 shift the focus away from the traditional approach, which emphasises learning inputs (length of a learning experience, type of institution). Shifting the focus to learning outcomes: supports a better match between the needs of the labour market (for knowledge, skills and competences) and education and training provisions; facilitates the validation of non-formal and informal learning; facilitates the transfer and use of qualifications across different countries and education and training systems. (The European Qualifications Framework ) Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus on esitetty liitteessä 1. Korkeakoulututkintojen kansallisen viitekehyksen tarkoituksena on kuvata suomalaiset korkeakoulututkinnot yhdenmukaisella, ymmärrettävällä ja vertailukelpoisella tavalla. Selkeän tutkintojen ja niiden tuottamien oppimistulosten kuvauksen toivotaan parantavan suomalaisen korkeakoulutuksen laatua sekä koulutusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä. Kansallisen viitekehyksen tavoitteena on lisätä ja helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta, yksinkertaistaa opintojen hyväksilukemista ja edistää elinikäistä oppimista. Pidemmällä aikavälillä viitekehyksen toivotaan edistävän myös suomalaisten tutkintojen tunnustamista ulkomailla. (Korkeakoulujen viitekehys 2005) Opetusministeriön asettama korkeakoulujen viitekehys -työryhmä sai työnsä valmiiksi joulukuussa Suomen korkeakoulututkinnot jaetaan eurooppaiseen tapaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin. Kolmannen syklin tutkintoon (tohtorin tutkintoon) johtavan koulutuksen lähtötasoksi määriteltiin soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. (Korkeakoulujen viitekehys 2005) Viitekehyksen sisältö tohtorin tutkintojen osalta on kuvattu liitteessä Osaamistavoitteet / Learning outcomes Suomalaisesta näkökulmasta uutta viitekehyksessä on erityisesti tutkinnoille asetettujen osaamistavoitteiden (learning outcomes) ja tutkintojen tuottamien yleisten oppimistulosten ja kompetenssien kuvaus. Viitekehyksellä halutaankin kiinnittää entistä enemmän huomiota korkeakoulututkintojen tuottamaan osaamiseen. (Tohtorikoulutuksen kehittäminen 2006, 30) Tuning-projekti on yksi Euroopan unionin komission rahoittamista hankkeista, joka on luonut pohjaa kansallisten tutkintojen viitekehysten valmistelulle. Tuning-projektin puitteissa on tehty tiettyjen koulutusalojen tutkintojen ydinainesanalyysiä ja määritelty alakohtaisia oppimistuloksia. Tuning-projektin katsotaan edustavan erityisesti akateemisen yhteisön ja korkeakoulujen ääntä. (Korkeakoulujen viitekehys 2005, 12) Tuning makes the distinction between learning outcomes and competences to distinguish the different roles of the most relevant players: academic staff and students/learners. Desired learning outcomes of a process of learning are formulated by the academic staff, preferably involving student representatives in the process, on the basis of input of internal and external stakeholders. Competences are obtained or developed during the process of learning by the student/learner. In other words: Learning outcomes are statements of what a learner is expected to know, understand and/or be able to demonstrate after completion of learning. They can refer to a single course unit or module or else to a period of studies, for example, a first or a second cycle programme. Learning outcomes specify the requirements for award of credit. Competences represent a dynamic combination of knowledge, understanding, skills and abilities. Fostering competences is the object of educational programmes. Competences will be formed in various course units and assessed at different stages.
6 Competences can be distinguished in subject specific and generic ones. Although Tuning acknowledges to the full the importance of building-up and developing subject specific knowledge and skills as the basis for university degree programmes, it has highlighted the fact that time and attention should also be devoted to the development of generic competences or transferable skills. This last component is becoming more and more relevant for preparing students well for their future role in society in terms of employability and citizenship. Tuning distinguishes three types of generic competences: Instrumental competences: cognitive abilities, methodological abilities, technological abilities and linguistic abilities; Interpersonal competences: individual abilities like social skills (social interaction and cooperation); Systemic competences: abilities and skills concerning whole systems (combination of understanding, sensibility and knowledge; prior acquisition of instrumental and interpersonal competences required). (Tuning Educational Structures in Europe )) Transferable skills development should be an integral part of first, second and third cycle programmes. The main goal at the level of the third cycle should be to raise awareness among doctoral candidates of the importance of both recognising and enhancing the skills that they develop and acquire through research, as a means of improving their employment prospects both in academia and on the wider labour market. (Doctoral Programmes in Europe s Universities 2007, 12) Esimerkkinä yksittäisen tieteenalan kolmannen syklin viitekehyksestä on valtakunnallisen opettajankoulutuksen ja kasvatustieteiden tutkintojen kehittämisprojektin (VOKKE) julkaisema suositus kasvatustieteellisen alan tohtorin tutkinnon rakenteeksi ja mitoitukseksi. Lisätietoja löytyy sivulta
7 LIITE 1. Eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (European Qualifications Framework, EQF) tason 8 (kolmas sykli) kuvaus. (Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi 2008) Tiedot Taidot Pätevyys EQF:ssä tiedot voivat olla teoria- ja/tai faktatietoja. EQF:ssä taidot kuvataan kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) ja käytäntöön liittyvinä (kätevyys ja menetelmien, materiaalien, työkalujen ja -välineiden käyttö). EQF:ssä pätevyys kuvataan vastuun ja itsenäisyyden perusteella. Taso 8 * Tason 8 olennaiset oppimistulokset ovat tiedot, jotka sijoittuvat työtai opintoalan kaikkein edistyneimmälle tasolle ja alojen väliselle rajapinnalle kaikkein edistyneimmät ja erikoistuneimmat taidot ja tekniikat, mukaan luettuina synteesien tekeminen ja arviointi, joita vaaditaan keskeisten ongelmien ratkaisemiseen tutkimuksia/ tai innovaatiotoiminnassa ja nykyisten tietojen tai ammattikäytäntöjen laajentamiseen ja uudelleenmäärittelyyn näyttöä huomattavasta auktoriteetista, innovointikyvystä, itsenäisyydestä, tieteellisestä ja ammatillisesta luotettavuudesta ja kestävästä sitoutumisesta uusien ideoiden tai prosessien kehittämiseen merkittävimmissä työ- tai opintoympäristöissä, tutkimustoiminta mukaan luettuna * Osana Bolognan prosessia Bergenissä toukokuussa 2005 kokoontuneiden korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministerien hyväksymän eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehyksen kolmannen syklin kuvaus vastaa EQF-tason 8 oppimistuloksia.
8 LIITE 2. Kansallinen tutkintojen viitekehys tohtorintutkintojen osalta. (Korkeakoulujen viitekehys: Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Opetusministeriön työmuistioita ja selvityksiä 2005:4) Taulukko 1. Tohtorin tutkinnon taso, lähtötaso, työmäärä, ammatillinen pätevyys ja profiili korkeakoulututkintojen suomalaisen viitekehyksen mukaan. Lähtötaso Soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, vastaava ulkomainen koulutus tai yliopiston muutoin toteamat riittävät valmiudet. Työmäärä Vähintään 4 vuoden kokopäiväiset opinnot, joihin sisältyy jatkokoulutuksen teoreettiset opinnot ja itsenäinen tutkimustyö; tutkintoon sisältyy julkisesti puolustettu väitöskirja. Ammatillinen pätevyys Kelpoisuus tohtorin tutkintoa, ylempää korkeakoulututkintoa tai korkeakoulututkintoa vaativaan julkiseen virkaan tai tehtävään; kelpoisuus tutkijan koulutusta vaativiin tehtäviin. Profiili Ammatillisesti suuntautunut tutkinto. Muodollisesti vaadittavan työmäärän lisäksi tutkintojen viitekehyksessä on määritelty myös joukko tutkinnon tuottamia oppimistuloksia (Taulukko 2). Oppimistulokset on jaettu tietoihin (syvyys ja laajuus), taitoihin (kieli- ja viestintätaidot) sekä kompetensseihin (kognitiiviset, työelämässä vaadittavat sekä eettiset kompetenssit) Taulukko 2. Tohtorin tutkinnon oppimistulokset ja tutkintotavoitteet korkeakoulututkintojen suomalaisen viitekehyksen mukaan. Tiedot (Laajuus) - toisen syklin tutkintoa oleellisesti laajentavat tiedot - laajat tiedot vähintään yhteen tieteenalaan ja sen kehitykseen, yhteiskunnalliseen merkitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin liittyvistä kysymyksistä; sellainen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaan liittyvien muiden tieteenalojen tuntemus, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Tiedot (Syvyys) - toisen syklin tutkintoa oleellisesti syventävät tiedot; erinomainen perehtyminen omaan tutkimusalaan; vaikuttaminen tieteenalan kehitykseen oman tutkimustyön kautta - kyky arvioida kriittisesti ja analyyttisesti oman tutkimusalan uusia teorioita ja tutkimustuloksia; kyky luoda synteesejä oman tutkimusalan uudesta ja monimutkaisesta informaatiosta - tutkinnon suorittaneen hankkimat tiedot perustuvat omaan tieteelliseen tutkimukseen ja oman tieteenalan uusimpaan kehitykseen Taidot (Kieli- ja viestintätaidot) - yhden kotimaisen kielen erinomainen ja toisen tyydyttävä taito sekä vähintään yhden vieraan kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito - hyvä kyky viestiä sekä tiedeyhteisölle että yleisölle suullisesti ja kirjallisesti oman tutkimusalan ja koko tieteenalan kysymyksistä - työelämän edellyttämät tieto- ja viestintätekniset taidot - kyky kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen
9 Kompetenssit (Kognitiiviset kompetenssit) - valmiudet luoda uutta tieteellistä tietoa hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen; valmiudet kehittää ja soveltaa tutkimusalansa piirissä itsenäisesti, analyyttisesti ja kriittisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmiä - taidealoilla valmiudet luoda itsenäisesti taiteellisen toteuttamisen menetelmiä tai korkeat taiteelliset vaatimukset täyttäviä tuotteita tai suoritteita - valmius jatkuvaan oppimiseen - Kompetenssit (Työelämässä vaadittavat kompetenssit) - valmiudet kehittää omaa alaa ja sitä sivuavia aloja tieteellisten lähtökohtien pohjalta; valmiudet luoda uusia lähestymistapoja työelämässä esiin nouseviin kysymyksiin ja ratkaista monimutkaisia ongelmia myös epätäydellisen tiedon varassa - kyky organisoida ja johtaa tutkimushankkeita; valmiudet tieteellistä osaamista vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin - valmiudet toimia alan kehittämiseksi kansainvälisessä ja kansallisessa yhteydessä Kompetenssit (Eettiset kompetenssit) - kyky ratkaista monimutkaisia ongelmia eettisiä periaatteita noudattaen
10 LÄHTEET: Dill, David D., Mitra, Sanjit K., Siggaard Jensen, Hans, Lehtinen, Erno, Mäkelä, Tomi, Parpala, Anna, Pohjola, Hannele, Ritter, Mary A., Saari, Seppo (2006). PhD Training and the Knowledge- Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland. Publications of the Finnish Higher Evaluation Council 1:2006 Doctoral Programmes in Europe s Universities: Achievements and Challenges. (2007) Report Prepared for European Universities and Ministers of Higher Education. EUA Publications 2007 Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus eurooppaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi (2008). PE-CONS 3662/07 Korkeakoulujen viitekehys. Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista. (2005) Opetusministeriön työmuistioita ja selvityksiä 2005:4 Korkeakoulutuksen kansainvälisen toiminnan strategia. (2001) Opetusministeriön työryhmämuistioita 23:2001 Osaava, avautuva ja uudistuva Suomi. Suomi maailmantaloudessa selvityksen loppuraportti. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 19/2004 The European Qualifications Framework < Tohtorikoulutuksen kehittäminen. (2006) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2006:3 Tuning Educational Structures in Europe < 172&Itemid=205>
Täydentävien opintojen vaihtoehdot
Täydentävien opintojen vaihtoehdot Tommi Haapaniemi projektipäällikkö Walmiiksi Wiidessä Wuodessa ohjattu opintopolku Kuopion yliopisto Oppimiskeskus 8.6.2004 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Tutkintorakenneuudistuksen
LisätiedotBolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY
Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen
LisätiedotInfrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija
Infrastruktuurin asemoituminen kansalliseen ja kansainväliseen kenttään Outi Ala-Honkola Tiedeasiantuntija 1 Asemoitumisen kuvaus Hakemukset parantuneet viime vuodesta, mutta paneeli toivoi edelleen asemoitumisen
LisätiedotErasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO
Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotNAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita
NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman
LisätiedotKansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi
Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotTUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?
TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä
LisätiedotSmart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar
Smart specialisation for regions and international collaboration Smart Pilots Seminar 23.5.2017 Krista Taipale Head of Internaltional Affairs Helsinki-Uusimaa Regional Council Internationalisation
LisätiedotTyöelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY
Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY Master in Research and Innovation in Higher Education (MARIHE) Erasmus Mundus
LisätiedotSiirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools
Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotTeacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland
Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana
ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä
LisätiedotErasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun
Erasmus Mundus työkaluja yhteisohjelman suunnitteluun Päivi Pihlaja, Korkeakouluyhteistyö Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Erasmus Mundus tiedotuspäivä 13.12.2010 Dec- 10 Erasmus Mundus
LisätiedotAallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012
Aallonhuiput Aalto University Doctoral Student Association Lauri Kovanen, November 8th 2012 What? Founded in 2009 Common ground for different backgrounds Represents PhD students in Aalto and AYY Aalto
LisätiedotInnovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä. public-procurement
Innovative and responsible public procurement Urban Agenda kumppanuusryhmä https://ec.europa.eu/futurium/en/ public-procurement Julkiset hankinnat liittyvät moneen Konsortio Lähtökohdat ja tavoitteet Every
LisätiedotSuomalainen koulutusosaaminen vientituotteena
Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents
LisätiedotTomi Mäkelä Biolääketieteellinen tutkijakoulu Helsingin yliopisto
3. Syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari Kansainvälisen tiedeyhteisön osaamisvaatimukset tohtoritason vastavalmistuneille Tomi Mäkelä Biolääketieteellinen tutkijakoulu Helsingin yliopisto
LisätiedotVastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista
Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa
LisätiedotTutkimuksen huippuyksiköt. Maiju Gyran tiedeasiantuntija
Tutkimuksen huippuyksiköt Maiju Gyran tiedeasiantuntija 1 21.12.2011 Programme for Centres of Excellence in Research 2012-2017 15 CoEs 2 Success rates in CoE Programmes Programme Plans of Intent Full proposals
LisätiedotErasmus+ osallistujaraporttien kooste
Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Erasmus+ osallistujaraporttien kooste Aineistona ammatillisen koulutuksen vuoden 2014 suomalaisten Erasmus+ -liikkuvuushankkeiden osallistujaraportit: yhteensä 2804
LisätiedotErasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen Anne Siltala, CIMO
Erasmus+ -peruskirjat Mitä ovat PIC ja URF? Erasmus-yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Korkeakoulujen Erasmus-peruskirja Erasmus Charter for Higher Education, ECHE Korkeakoulun
LisätiedotHavaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015
Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu
LisätiedotACTION 2: KUMPPANUUDET JA LIIKKUVUUS TOHTORITASOLLA - KOKEMUKSIA VENÄJÄLTÄ JA MUUALTA. Irinja Paakkanen, Turun yliopisto
ACTION 2: KUMPPANUUDET JA LIIKKUVUUS TOHTORITASOLLA - KOKEMUKSIA VENÄJÄLTÄ JA MUUALTA Irinja Paakkanen, Turun yliopisto 21.11.2011 2 ERASMUS MUNDUS ACTION 2 -HANKKEET Turun yliopisto mukana kuudessa EMA2
LisätiedotMITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?
Kv-kevätpäivät 2019 Joensuu Torstai 16.5.2019, Sessio D3 MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA? OULUN AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotHankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi
Ideasta projektiksi - kumppanuushankkeen suunnittelun lähtökohdat Hankkeiden vaikuttavuus: Työkaluja hankesuunnittelun tueksi Erasmus+ -ohjelman hakuneuvonta ammatillisen koulutuksen kumppanuushanketta
LisätiedotProAgria. Opportunities For Success
ProAgria Opportunities For Success Association of ProAgria Centres and ProAgria Centres 11 regional Finnish ProAgria Centres offer their members Leadership-, planning-, monitoring-, development- and consulting
LisätiedotEUproVET. EU Amke Perustettu AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj
EUproVET EU Amke Perustettu 2008-2009 AOC/Englanti, Iveta/Irlanti MBO Raad/Hollanti, Amke/Suomi/pj EUproVET Aktiivimaita lisäksi Ranska Espanja Latvia (Tanska) Unkari?. EUproVET Lähtökohtana oli maakohtainen
LisätiedotKansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä S Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö
Kansainvälistyminen ja ECVET osaaminen oman alan kehittämisessä 8.4.2011 S 10715 Kansainvälisyyskoulu Rea Tuominen, projektipäällikkö 1 TAVOITE 2015 toimintakonsepti 3-5% 10% Kansainvälisesti painottunut
LisätiedotTekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes
Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global
LisätiedotAalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi. Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support
Aalto-yliopiston laatujärjestelmä ja auditointi Aalto-yliopisto Inkeri Ruuska, Head of Planning & Management Support 16.11.2016 The quality policy principles governing the activities of Aalto University
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotYliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY
Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotECTS- ja DS järjestelmien hyödyt opiskelijanäkökulmasta
ECTS- ja DS järjestelmien hyödyt opiskelijanäkökulmasta Jarmo Kallunki ECTS ja DS tunnusten hyödyt korkeakouluille seminaari Helsinki Congress Paasitorni 27.1.2011 ECTS & DS Bolognan alkuperäistavoitteet
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTTI
EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 2008/0101(CNS) 2.9.2008 TARKISTUKSET 9-12 Mietintöluonnos Luca Romagnoli (PE409.790v01-00) ehdotuksesta neuvoston
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotAYYE 9/ HOUSING POLICY
AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we
LisätiedotVaikuttavuus ja arviointi
Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity
LisätiedotTIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo
TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,
LisätiedotMetropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa
LisätiedotKaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa
Kaksoistutkintoyhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa Tulokset, mahdollisuudet ja haasteet KV-Kevätpäivät 22.5.2012 LAHTI Janne Hokkanen Director for International Affairs Lappeenranta University of
LisätiedotThe role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges
The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences
LisätiedotResearch in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
LisätiedotLUT Karvin seminaari
LUT QMS @ Karvin seminaari 14.6.2017 Laatujärjestelmän esittely lyhyesti Auditoinnin jälkeisen kehittämistyön esittely Arvio laatujärjestelmän ja auditoinnin vaikuttavuudesta korkeakoulun toiminnan kehittämiseen
Lisätiedotwww.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned
OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?
LisätiedotMillä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista -
Millä kriteereillä kansainväliset yhteistyökumppanit valitaan - kuka päättää kriteereistä ja kumppaneista - Helli Kitinoja Seinäjoen ammattikorkeakoulu KV-kevätpäivät Lahti 23.5.2012 4.6.2012 KESU 2011-2016
LisätiedotECVET EQF EQARF EUROPASS
Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan
LisätiedotMillaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan?
Millaisia mahdollisuuksia kyberturva tarjoaa ja kenelle? Ja mitä on saatu aikaan? 1 Suomen tietoturvayhtiöillä on merkityksellisiä kasvutavoitteita 2 Kyberturva on vakaasti kasvava osa perinteistä ICT:tä
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?
Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa
LisätiedotKUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!
KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotLiiku Terveemmäksi LiikuTe 2010. Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille
Liiku Terveemmäksi LiikuTe 2010 Yleiset periaatteet vuoden 2010 järjestelyille LiikuTe Neuvottelukunta 02 03 2010 Vuoden 2010 lähtöruutu 1. Edetään vuosien 2007 2009 kokemusten pohjalta 2. Tapahtumia toukokuussa
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotDS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO
DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä
LisätiedotFIRST Coordinators Meeting 25.11.2013 klo 11:00-14:00. Current issues in the FIRST-programme and Finnish-Russian HE Cooperation
FIRST Coordinators Meeting 25.11.2013 klo 11:00-14:00 Current issues in the FIRST-programme and Finnish-Russian HE Cooperation FIRST Coordinators Meeting 11:00 Welcome Brief presentation round of the networks
LisätiedotPerustietoa hankkeesta
Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012
LisätiedotTutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille
Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja
LisätiedotInnovative teaching practices
Innovative teaching practices Juho Norrena 23 th January 2012 University of Jyväskylä, Agora Center Supervisors From Teacher Education in Computer Science: PhD Leena Hiltunen and professor Tommi Kärkkäinen
LisätiedotA new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks
A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia
LisätiedotMUSEOT KULTTUURIPALVELUINA
Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina
LisätiedotHUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY
HUMAN RESOURCE DEVELOPMENT PROJECT AT THE UNIVERSITY OF NAMIBIA LIBRARY Kaisa Sinikara, University Librarian, Professor and Elise Pirttiniemi, Project Manager, Helsinki University Library Ellen Namhila,
LisätiedotOn instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)
On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs
LisätiedotOsaamisen ja sivistyksen asialla. Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos, Asiantuntijayksikön päällikkö Opetushallitus
EUROPEAN CREDIT SYSTEM FOR VET (ECVET) A DEVICE FOR PROMOTING THE TRANSFER, ACCUMULATION AND REGOGNITION OF CREDIT FOR VET IN EUROPE - AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPINTOSUORITUSTEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ Sirkka-Liisa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta
LisätiedotGeneral studies: Art and theory studies and language studies
General studies: Art and theory studies and language studies Centre for General Studies (YOYO) Aalto University School of Arts, Design and Architecture ARTS General Studies General Studies are offered
LisätiedotImmigration Studying. Studying - University. Stating that you want to enroll. Stating that you want to apply for a course.
- University I would like to enroll at a university. Stating that you want to enroll I want to apply for course. Stating that you want to apply for a course an undergraduate a postgraduate a PhD a full-time
Lisätiedot1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)
Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotBuilding a Pyramid Project Workshop, of April, Larissa, Greece
Building a Pyramid Project Workshop, 15-17 of April, Larissa, Greece Nuorelta yrittäjältä vaadittavien tietojen, taitojen ja kompetenssien tunnistaminen ja niiden kehittäminen opetuksessa Özerk Göker Pyramid
LisätiedotPerustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:
Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana
LisätiedotSkene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene
Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.
LisätiedotMitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille
Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki
LisätiedotRyhmän työskentelytapa ja tulokset
3.12.2007 Tunnustetaanko osaaminen -seminaari Ryhmä 1.2 Oppimistulokset ja niiden arviointi Keskusteluista koosti Riitta Hakulinen Ryhmän työskentelytapa ja tulokset Keskustelun taustalla olivat juuri
LisätiedotMiehittämätön meriliikenne
Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property
LisätiedotAssociation of Doctoral Students at the University of Helsinki Action plan 2016
Association of Doctoral Students at the University of Helsinki Action plan 2016 The association of Doctoral Students at the University of Helsinki was founded in May 2014 and was officially registered
LisätiedotATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto
ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:
Lisätiedot7.4 Variability management
7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product
LisätiedotEuropean Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto
European Certificate for Quality in Internationalisation Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto Quality and Internationalisation BORDERLESS (INTER)CONNECTED DISTINCTIVE Assessment of Internationalisation
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotCAT-IPs Focus group 3 on incentives for Academia, Hospitals and Charities. Objectives and outcome of the Focus group meeting in 2011
CAT-IPs Focus group 3 on incentives for Academia, Hospitals and Charities Objectives and outcome of the Focus group meeting in 2011 23.1.2012 Paula Salmikangas 1 - objective of the meeting was to discuss
LisätiedotJatko-opintovaihtoehdot/ Further studies
Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years
LisätiedotKestävä kehitys, vastuullisuus. Työryhmän kokous 26.10
Kestävä kehitys, vastuullisuus Työryhmän kokous 26.10 Agenda Kooste haastattelukierrokselta (toimitetaan myöhemmin) Toimintasuunnitelma 2016, alustava ehdotus Raportti 2016 muoto ja sisältö, alustava ehdotus
LisätiedotDS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta
DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible
LisätiedotOsallistujaraportit Erasmus+ ammatillinen koulutus
Osallistujaraportit 2016 Erasmus+ ammatillinen koulutus Suomesta lähteneiden ja Suomeen tulleiden vertailu V. 2016 osallistujaraporttien osalta saatavilla myös Suomeen tulleet opiskelijat ja henkilöstö
LisätiedotDream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku
Dream College - Henkilöstön kansainvälisyyspolku Henkilöstön osaamisen kehittäminen kansainvälistymisen avulla -seminaari Anne Tornberg, Ammattiopisto Luovi 17.11.2015 Ammattiopisto Luovi Suomen suurin
LisätiedotMiksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston
Miksi kotikansainvälisyys? Kansainvälinen yliopisto opiskelijanäkökulmasta Milla Ovaska Asiantuntija, kansainväliset asiat Aalto-yliopiston ylioppilaskunta WHAT KIND OF COMPETENCES DOYOU THINK YOU LL NEED
Lisätiedot895 M ,26%*
17.4.2019 Tiedot pohjautuvat Euroopan komission 13.03.2019 päivättyyn hanketietokantaan Suomen avainluvut: 895 M 2068 14,26%* 1360 590 322 150 Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus Suomalaisten
LisätiedotLANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES
LANGUAGE ISSUES AND MULTILINGUAL LEARNING IN UNIVERSITIES Chair: Taina Saarinen Speakers: Inkeri Lehtimaja, Charles Mathies Main question (Why) should international students (not) learn Finnish as a part
LisätiedotOpiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa
Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-
LisätiedotVET QUALITY MANAGEMENT SYSTEM
http://treballiformacio.caib.es/portal www.vetquality.net ES/05/B/F/PP-149311 RATIONALE VET QUALITY In the open, modern society in which we live, and in the changing, dynamic environment of productive
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
UTA.FI/EDU TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Faculty of Education University of Tampere, Finland 1 Kasvatustieteiden tiedekunta koulutamme tulevaisuuden eduksi. TAMPEREEN YLIOPISTO Suhteessa
LisätiedotTyöelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti
Peda-forum päivät 16. 17.8.2017 Teemaryhmä 2F: Työelämän ja opintojen vuorovaikutus Työelämäkysymykset osaksi tohtoriopintojen opetussuunnitelmia kehitteillä valtakunnallinen digitaalinen koulutuspaketti
LisätiedotSELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma
SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00
Lisätiedot