Duettovihko alttoviulun alkeisopetukseen

Transkriptio

1 0 Marika Tyyvi Duettovihko alttoviulun alkeisopetukseen Raportti opinnäytetyöstä Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Musiikin koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Taiteen yksikkö Koulutusohjelma Musiikinohjaaja Työn nimi Duettovihko alttoviulun alkeisopetukseen Raportti opinnäytetyöstä Työn ohjaaja Lauri Pulakka Työelämäohjaaja Tekijä/tekijät Marika Tyyvi Sivumäärä Raportti 14 sivua + 2 Duettovihkoa Opinnäytetyöni koostuu duettovihkosta ja sen kirjallisesta osuudesta. Halusin sovittaa nuorille soittajille materiaalia yhteismusisoimista varten. Duettovihkon sävelmiä valitessani halusin niiden olevan soittoteknillisesti mahdollisimman helppoja, jotta vihko toisi lisämateriaalia alkeisopetukseen. Käsittelen kirjallisessa raportissa vihkossa olevia sävelmiä ja niissä harjoiteltavia soittoteknillisiä asioita. Asiasanat duettovihko, alttoviulu, yhteismusisointi, lisämateriaali, sovittaminen.

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Date 25 March,2008 Author Marika Tyyvi Degree Programme Music Pedagogue Name of thesis Duet Music Book for Basic Studies of Viola Instructor Lauri Pulakka Supervisor Pages Report Section of an Artistic Work 14 pages + 2 duet notebooks My degree work includes a duet music book and a written section. I wanted to arrange music for beginners so that they could make music together. When choosing the repertoire for the duet music book I wanted to keep the exercises fairly simple. I wanted the duet music book to be extra material for the lessons of the beginners. In the report the songs are gone through that were selected for the music book and the specific techniques that are meant to be used in rehearsing them. Key words duet music book, viola, playing together, extra material for lessons, arrangement.

4 1 Sisällysluettelo Johdanto 1 1. Opinnäytetyön aihe 2 2. Opinnäytetyöni suunnitelma Aloitus Ajatuksista toimiin 5 3 Sävelmät ja niiden sisältö Hämähäkki Aamulla varhain Pieni nokipoika Hilu hilu Prinsessa Ruusunen Venehellä soutelen Pikkupoika posteljooni Kukkuu kukkuu Miks laulat lintuseni Iso lintu merikotka 12 4 Mielenkiinto työhön 13 5 Työn edistyminen 14

5 1 Johdanto Opinnäytetyöni on duettovihko alttoviululle. Soitinpareina olen käyttänyt soittimia samasta soitinperheestä. Ne ovat alttoviulu, viulu ja sello. Sävelmät valitsin niiden helppouden takia. Kaikki valitsemani sävelmät ovat kansanlauluja, joten näin ollen minun ei tarvitse huolehtia tekijänoikeuslaista ja maksuista. Sävelmät etsin Suuri Toivelaulukirja- sarjasta. Sävelmiä päättäessäni tuli välillä vastaan valinnan vaikeus. Kun olin saanut sävelmät valittua, täytyi niitä hieman muokata tarkoituksiani varten ja muuttaa esimerkiksi parissa sävelmässä sävellajia. Idea lähti siitä, että halusin tehdä jotain konkreettista opinnäytetyöstäni, jotain mistä on hyötyä tulevaisuudessa. Halusin, että työstäni olisi ehkä hyötyä myös muille kuin itselleni. Päätin tehdä vihkosta sellaisen, että sitä voi käyttää lisämateriaalina soittotunnilla. Jokaisessa sävelmässä on yksi tai korkeintaan pari asiaa, jotka on tarkoitus oppia sävelmistä. Näin sain kontrolloitua sitä, ettei sävelmistä tule liian vaikeita, ja etteivät ne vie liikaa aikaa oppitunnista. Tuolloin ei vihkoani tulisi välttämättä käytettyä soittotunneilla.

6 2 1. OPINNÄYTETYÖN AIHE Vuosi sitten koitti aika, kun opinnäytetyön tekeminen ei ollut enää vain ajatus tulevasta. Nyt oli käsillä aiheen valitsemisen aika. Ajatuksenani oli alun perin pitää konsertti alttoviululla ja ujuttaa mukaan myös sivuaineinstrumenttejani, laulua ja pianoa. Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että koska minulla oli tulossa myös kurssitutkinto alttoviulusta, olisi aika mennyt liian tiukalle kahden eri ohjelmiston kanssa. Mikä olisi siis sellainen opinnäytetyö, joka kiinnostaisi minun itseni lisäksi muita? Ajattelin myös jo alusta asti, että halusin työstäni olevan jotain hyötyä tulevassa ammatissani. Kun valmistun tästä koulusta, minusta tulee musiikin opettaja. Opettajalla kuin opettajalla on hyvä olla paljon opetusmateriaalia mistä valita. Siksi ajattelin että teen oppivihkon, joka voisi toimia enimmäkseen lisämateriaalina. Varsinaista materiaalia soittotunnilla on alkuopetukseen käytettävät kirjat tai vihkot. Esimerkiksi viulussa olen itse soittanut aikoinani Viuluniekka-vihkoista. Edistyneemmille oppilaille on sitten etydeitä ja asteikkoja ja tietenkin perinteisiä klassisia sävelmiä. Lisämateriaalia ei voi olla koskaan liikaa. Tämän tosiseikan olen huomannut jo nyt, vaikka en ole opettanut vielä kovinkaan paljon. Jokainen oppilas on erilainen ja kaikki sävelmät eivät toimi kaikilla oppilailla. Jos joudun soittamaan jotain sävelmää joka ei miellytä minua millään lailla, on siitä hyvin vaikea saada esityskelpoista. Minä olen aikuinen ja opiskelen soittamista ammatikseni, joten joudun tuolloin vain nielemään vastahakoisuuteni ja ottamaan kaiken hyödyn irti kyseisestä sävelmästä tai harjoituksesta. Pienten lasten kanssa tämä järjestely ei

7 3 kuitenkaan välttämättä onnistu. Silloin on opettajalla hyvä olla takataskussa lisämateriaalia. Mietin aluksi, että teoriavihkon tekeminen olisi hauskaa. Musiikin teorian opiskelua voisi helpottaa erilaisilla, kuin jo olemassa olevilla oppivihkoilla. Ajattelin, että teoriavihko olisi kytketty alttoviulun soittoon, jotta sitä voisi käyttää soittotunnilla soiton opetuksen lomassa. Koko vihko olisi rakennettu soittajan näkökulmasta ja uudet asiat opeteltaisiin sen mukaan, kun ne tulevat soitossa vastaan. Näin vihkoa olisi helppo käyttää opetuksen lomassa soittotunnilla, ilman että se veisi liikaa aikaa varsinaiselta soiton opetukselta. Juteltuani soitonopettajani Ari Hanhikosken ja opinnäytetyöni ohjaajan Lauri Pulakan kanssa, päädyin tekemään duettovihkon nuorille alttoviulisteille ja muille instrumentalisteille. Tästä olisi vielä enemmän hyötyä kuin teoriavihkosta, jos minulla joskus on alkavia jousisoittajia oppilaana.

8 4 2. OPINNÄYTETYÖNI SUUNNITELMA 2.1 Aloitus Pääosassa olisi tietenkin alttoviulu, mutta mitä muut soittimet olisivat? Ajattelin, että ainakin viulu ja sello ja miksei alttoviulu myös toisena soittimena. Näihin soittimiin päädyin, koska ne ovat jousisoitinperheestä ja yleensä musiikin oppilaitoksista löytyy helposti viulun ja sellon soittajia. Ajattelin myös, että koska niissä on melko samanlaisia teknillisiä ja soitannallisia asioita osaisin neuvoa opettajana myös toisen äänen soittajia, riippumatta soittimesta. Asiaa pohdittuani ja keskusteltuani opinnäytetyöni ohjaajan kanssa, tulimme siihen tulokseen, että sovitukset voisi nuotintaa kaikille kolmelle duettoparille: alttoviulu ja viulu, alttoviulu ja sello ja alttoviulu ja alttoviulu. Halusin tehdä duettovihkon, koska yhteismusisointi on ollut minulle itselleni aina todella tärkeää. Se tuo myös mukavaa vastapainoa yksinsoittamiseen. Duettovihkossa on yhdessä sävelmässä aina vain kaksi soittajaa kerralla. Halusin pitää asiat yksinkertaisina. On paljon helpompaa aloittelevalle soittajalle tulla soittamaan yhden ihmisen, kuin suuren ryhmän kanssa. Tällaisessa asetelmassa myös opettajan on helpompi kuunnella molempia soittajia ja antaa palautetta tasapuolisesti. En ole itse mitenkään erikoinen musiikin sovittajana, joten myös tämä asia vaikutti päätökseeni tehdä sävelmistä duettoja. Voinhan myöhemmin muuntaa sävelmistä esimerkiksi kvartettoja.

9 5 2.2 Ajatuksista toimiin Mikä olisi sävelmien vaikeustaso ja kuinka paljon haluan oppilaiden oppivan duetoista? Tarkoituksenani on ollut alusta asti tehdä lisämateriaalia soittotunnille. Näin ollen päädyin valitsemaan helppoja ja tuttuja kansanlauluja, joihin saisin helposti sovitettua toisen äänen kuitenkaan sekoittamatta melodiaa. Sävelmät ovat osittain niin yksinkertaisia soittotekniikan kannalta, että olen tarpeen mukaan kirjoittanut sävelmät tiettyyn sävellajiin, jotta sävelmässä tulisi harjoitettua vasemman käden tekniikkaa esimerkiksi korkean 3-sormen avulla. Joissain sävelmissä olen vaihtanut rytmin nopeammaksi tai joissain tapauksissa jopa hitaammaksi harjoittaakseni jousikättä tai vasenta tai jopa molempien käsien tekniikkaa. En halunnut tehdä vihkosta liian monimutkaista oppilaalle, koska halusin pitää sen nimenomaan lisämateriaalina tunnille. Halusin kuitenkin sävelmiin jotain haastetta ja siksi muokkasin niitä hieman. Olen keskittynyt kussakin sävelmässä yhden tai parin asian opettelemiseen tai kertaamiseen. Opinnäytetyöni on tarkoitus olla oppimateriaalia tukevaa ja ehkä tuoda tavalliseen soittotuntiin jotain vaihtelua yhteismusisoinnin kautta kuten jo aiemmin totesin.

10 6 3. SÄVELMÄT JA NIIDEN SISÄLTÖ 3.1 Hämähäkki Sävelmä on sovitettu D-duuriin. Sävelmä on helpoimmasta päästä valitsemistani ja siksi aloitan vihkon sillä. Sävelmä on sovitettu 4/4 tahtilajiin. Sävelmä ei ole vasemman käden kannalta kovinkaan vaativa. Näin ollen opettaja voi keskittyä oppilaan jousikäden tasaisuuden ja rentouden harjoittamiseen. Rentouden harjoittamista auttavat sävelmän 1/8- ja 1/4 nuotit kun niitä soitetaan jousella edestakaisin. 1/2 nuotit mahdollistavat pitkän äänen tasaisuuden harjoittelun. Samaa harjoitusta voi tehdä vapaalla kielellä tai vaikka kyseisen sävelmän kahdella ensimmäisellä 1/8- nuotilla, jotka ovat molemmat samaa säveltä. Pääasia on, ettei vasemmalla kädellä ole esimerkiksi vaikeita sävelkulkuja, jotka voisivat häiritä jousikättä. Jousikädelle sävelmässä haastavinta ovat kielen vaihdot. Sävelmän toinen ääni on mukailtu soittimen mukaan, eli sellolle ja alttoviululle toinen ääni on sama, mutta viulun stemma poikkeaa muista stemmoista hieman. Sovitin sävelmän näin, koska viulu kulkee ylempänä tässä sovituksessa ja viulun ja alttoviulun muodostamat intervallit kuulostivat paremmalta näin kirjoitettuna. 3.2 Aamulla varhain Aamulla varhain on sovitettu a-molliin. Ensimmäinen sävelmä vihkossa oli duuri, joten ajattelin laittaa toiseksi sävelmäksi mollissa menevän sävelmän.

11 7 Tässä sävelmässä harjoiteltava asia korkea 3-sormi, joka on alttoviulussa, a- mollissa, toiseksi ylimmällä, eli D-kielellä. Kyseinen sävel on gis 1. Tämä sävel on myös johtosävel a-mollissa ja siksi se korotetaan tilapäisellä ylennysmerkillä. Voin opettaa oppilaalle, että miksi sävelmässä on tilapäinen ylennys, jota ei kiinteässä etumerkinnässä ole ja näin sisällyttää soittotuntiin hieman musiikin teoriaa. Korkean 3-sormen paikka määräytyy kielen pituuden perusteella. Tässä sävelmässä korkea 3-sormi on D-kielellä. Ensimmäinen sormi, eli vasemman käden etusormi tulee D-kielellä e 1 sävelelle. Toinen sormi, eli vasemman käden keskisormi tulee kokosävelaskeleen päähän, eli fis 1 sävelelle. Korkea 3-sormi, eli vasemman käden nimetön, tulee myös kokosävelaskeleen päähän edellisestä sormesta. Tällöin sävel on gis 1.. Sävelmä on kirjoitettu 2/4-tahtilajiin ja sävelmässä on käytetty 1/8-, 1/4- ja 1/2 nuotteja. Samat aika-arvot tuo rytmillistä jatkumoa tämän ja edellisen sävelmän välille. Korkea 3-sormi tuo mukavaa haastetta sävelmään ja kehittää soittajan sävelkorvaa. Tämän sävelmän toinen ääni on soittajan kannalta melko yksinkertainen. Sävelmän melodia on mielestäni itsessään jo niin kaunis, että halusin tukea ja korostaa sitä yksinkertaisella toisella äänellä. Tässä on myös hyvä mahdollisuus ottaa vähemmän edistynyt soittaja yhteismusisointiin mukaan. Viululle toinen ääni on taas aivan erilainen, kuin alttoviululle ja sellolle, sointikuvan ja tekniikan takia. Viulu kulkisi samassa oktaavissa melodia äänen kanssa, jos se olisi kirjoitettu oktaavia ylemmäs. Toinen ääni olisi myös soittoteknillisesti paljon vaikeampi viululle, jos se olisi oktaavia korkeammalla.

12 8 3.3 Pieni nokipoika Tämän sävelmän valintaan vaikutti suuresti oma mieltymykseni sävelmään. Olen itse laulanut Pientä Nokipoika sävelmää jo päiväkoti-ikäisestä asti. Ja kun nykyään kuuntelen sävelmiä, joita lapset laulavat, ne eivät kosketa enää samalla tavalla, kuin omassa lapsuudessani. Siksi halusin tuoda osittain päivitetyn version tähän soittovihkoon. Sovitin sävelmän G-duuriin. Tahtilaji on 2/4. Aika-arvot ovat samat, kuin edellisissä sävelmissä. Sävelmässä on rytmillisesti uutta 1/4-tauko ja sävelmän aloittava kohotahti. Toinen ääni, jonka tein sävelmään, on aika tasaveroinen melodian kanssa, ja suo mahdollisuuden samalla tasolla olevien soittajien yhteiseen musisointiin. Viululle sävelletty stemma poikkeaa hieman alttoviulun ja sellon stemmoista tässä sovituksessa. 3.4 Hilu hilu Sävelmä on D-duurissa. Se soitetaan 4/4-tahtilajissa. Sävelmän valintaan vaikutti suurelta osin rytmi. Tällainen tasainen 1/8-nuotteja paljon sisältävä sävelmä soveltuu mielestäni hyvin jousikäden kouluttamiseen, sillä ne lisäävät harjoiteltaessa jousikäden näppäryyttä Sävelmän toisessa tahdissa tulee ensin 1/4-nuottija sen jälkeen kaksi 1/8-nuottia. myöhemmin kuvio toistuu toisinpäin.

13 9 Näiden kuvioiden soitto peräjälkeen, vaikuttaa ratkaisevasti soittajan jousen suuntaan, asentoon ja siihen missä kohtaa jousta soittaja soittaa, eli kannassa, keskellä vai kärjessä, lähellä tallaa vai lähempänä otelautaa. Jo tässä vaiheessa, mutta varsinkin myöhemmin on jousen paikalla suuri merkitys. Itse asiassa tämän sävelmän rytmikuvioita soitettaessa on oppilaan hyvä kiinnittää huomiota jousen suuntaan ja soittopaikkaan. Toinen ääni on syntynyt ajatellessani, että dueton soittaisi kaksi alttoviulistia, koska melodia ja toinen ääni lähtevät molemmat samalta säveleltä ja kulkevat muutenkin aika lailla samalta sävelkorkeudelta. Olen sovittanut myös sellon ja viulun samaan oktaaviin kuin toisen alttoviulun. 3.5 Prinsessa Ruusunen Sävelmä on B-duurissa. Valitsin sen, koska halusin vihkoon myös alennusmerkkisiä sävelmiä. Sävelmässä esiintyvä b sävel tarkoittaa alttoviulistille matalan 2-sormen harjoittelua toiseksi alimmalla eli G-kielellä. Matala 2-sormi soitetaan aivan ensimmäisen, eli vasemman käden etusormen viereen. Samalla kun harjoittelemme oppilaan kanssa matalaa 2-sormea, voin kysyä teoriaan liittyviä asioita, kuten esimerkiksi että minkä niminen sävel alennettu toinen sormi on. Sävelmä on kirjoitettu 2/4 tahtiosoitukseen. Sävelmässä on käytetty 1/8- ja 1/4- nuotteja. Sävelmä alkaa kohotahdilla. Nyt kohotahti on aika-arvoltaan puolet lyhyempi, kuin edellisessä kohotahdilla alkavassa sävelmässä, eli se on vain 1/8- osa nuotin pituinen. Tämän kohotahdin vuoksi sävelmä päättyy aika poikkeavasti pisteelliseen 1/4- osa nuottiin.

14 10 Toinen ääni alkaa vasta toisen tahdin ensimmäiseltä iskulta. Toinen ääni ei ole säveliltään kovinkaan vaativa soittajalle. 3.6 Venehellä soutelen Sävelmä on sovitettu g-molliin. G-molli on B-duurin rinnakkaissävellaji. Siksi laitan sen tähän väliin vihkoon. Sävelmä on sovitettu soitettavaksi 4/4- tahtilajissa. Vaikeustasoa sävelmään lisää C-kielellä esiintyvä korkea 3-sormi, joka on samalla johtosävel fis g-mollissa. Sävelmässä on kaarituksia, jotka yhdistävät kaksi eri ääntä. Kaaritukset vaikuttavat jousikäteen ja sen suuntiin. Kaaret vaikuttavat myös sormituksiin ja vaativat hieman nopeampaa sormien tekniikka vasemmalla kädellä, että äänet ehtivät jousituskaaren mukaan. Viulun, alttoviulun ja sellon stemmoissa esiintyy cis 1, joka on sävelmän perussävelelle g:lle ylinouseva kvartti. Tämä tekee toisista äänistä hieman erikoisen kuuloiset, mutta ne miellyttivät omaa korvaani niitä tehdessä. Toinen ääni sopii hyvin melodiaan, joten päätin jättää sen tuollaiseksi. 3.7 Pikkupoika posteljooni Sävelmä on sovitettu G-duuriin. Rytmiosoitus on 4/4-osa. Aika-arvot sävelmässä ovat 1/8-, 1/4- ja 1/2-nuotteja. Tässäkin sävelmässä on korkea 3-sormi C-kielellä. Siksi laitoin tämän sävelmän tähän väliin. Kirjoittaessani toista ääntä tähän sävelmään, kuulin sisäisellä korvalla sen kulkevan korkeammalla, kuin melodian. Tämä yhdistelmä toteutuu täydellisesti vain alttoviulu+ viuluduettona. Toisen äänen ja melodian vaikeustaso samaa luokkaa, joten sovitus soveltuu hyvin keskenään samantasoisille soittajille.

15 Kukkuu kukkuu Sovitin sävelmän c-molliin. Sävelmässä tulee harjoiteltua matalaa 1-sormea eli es 1 säveltä D-kielellä. Lisäksi tässä sävelmässä harjoitellaan palautusmerkkiä, joka teknisesti helpottaa soittajan elämää tässä sävelmässä, mutta se, että palautus pitää muistaa soittaa tuo oman haasteensa. Palautusmerkki tuo helpotusta tekniikkaan niin sanotulla normaalilla eli korkealla 2-sormella. Matalaa 2-sormea tulikin harjoiteltua Prinsessa Ruusunen sävelmässä, joten soittotekniikka on jo tuttu oppilaalle ja voin selittää sen avulla oppilaalle palautusmerkin teoriapuolta. Halusin vihkoon myös mollisävelmiä. Olen aina kokenut, että mollisävelmät ovat tunnelmaltaan paljon helpompia toteuttaa esimerkiksi mielikuvien avulla, kuin iloisemmat duurisävelmät. Jokainen ihminen on jossain vaiheessa kokenut jonkin asteista surua ja jostain syystä sen tunteen muistaa paljon selvemmin, kuin ilon tunteet. Vihkon edellinen sävelmä oli duurisävelmä, joten päätin laittaa tähän väliin mollisävelmän. Aika- arvot ovat aika lailla samoja kuin edeltävissä sävelmissä. Tämän sävelmän melodia antoi minulle mahdollisuuden leikitellä toisella äänellä. Aika- arvojen ja toistuvan johtosävelen vuoksi toinen ääni kuulostaa mielestäni jollain tavalla barokki-aikakauden sävellyksiltä. Toinen ääni on teknillisesti hieman vaikeampi sekä vasemman, että oikean käden kannalta, kuin itse melodia. 3.9 Miks laulat lintuseni Sävelmä on sovitettu A-duuriin, mikä on melko haastava sävellaji kenelle tahansa aloittelijalle. Alttoviulistille se tarkoittaa korkeaa 3-sormea sekä G-, että D- kielellä.

16 12 Tahtiosoitus on 2/4. Nuottiarvot ovat 1/16-, 1/8- ja 1/4-nuotteja ja niitä vaikeuttaa kielen vaihtelut ja jousituskaaret. Toinen ääni on kirjoitettu eri aika-arvoilla kuin melodia. Esimerkiksi toisen äänen ensimmäisessä tahdissa on puolinuotti. Halusin tarkoituksella tehdä toisesta äänestä hitaamman. Ajattelin, että se toisi rauhallisuuden tuntua ilkamoivan melodian pohjalle Iso lintu merikotka Tämä sävelmä on aina ollut yksi lempisävelmistäni. Halusin lopettaa vihkon mollisävelmään oikeastaan vain siitä syystä että pidän mollisävelmistä, kuten jo aiemmin mainitsin. Sävelmä on sovitettu a-molliin. Tahtiosoitus on 2/4 ja rytmi arvot ovat 1/16-, 1/8- ja 1/4-nuotteja. Sävelmässä on ensimmäisessä tahdissa rytmikuvio, jossa on pisteellinen 1/8- ja 1/16- nuotti samassa kuviossa. Tällaista kuviota ei ole aiemmissa sävelmissä esiintynyt. Toinen ääni jonka tein tähän sävelmään on huomattavasti vaikeampi, kuin melodia. Se sisältää tilapäisiä ylennyksiä, jotka on jo seuraavassa tahdissa palautettu. En halunnut kuitenkaan tehdä helpommaksi toista ääntä, koska se kuulosti mielestäni hyvältä ja sopi melodiaan hyvin.

17 13 4. MIELENKIINTO TYÖHÖN Vielä epäpätevä, mutta sitäkin innokkaampi musiikinohjaaja nostaa päätään minussa ja alan pohtia opinnäytetyötäni entistä enemmän hyödyn kannalta. Myös muutkin kuin minä itse voivat hyötyä konkreettisesti minun opinnäytetyöstäni. Alttoviulun, viulun ja sellon soitonopettajat, joilla on pieniä oppilaita voivat käyttää vihkoa. Aihe kiinnostaa, koska olen kokenut vuosien varrella, että yhteismusisointi on monelle todella tärkeä osa musiikillista koulutusta soittajana ja varsinkin jos ajatellaan harrastajia. Se luo mukavaa vastapainoa yksinpuurtamiselle. Yleensä musiikinoppilaitoksissa ei pääse orkesteriin soittamaan, ennen kuin on suorittanut 1/3-tutkinnon omasta instrumentistaan. Tällaisissa tilanteissa on duettovihko jonka tein on oikein oivallinen alkaville soittajille. Oppilas voi yhteismusisoida vaikka oman opettajansa kanssa. Tehdessäni opinnäytetyötäni mielenkiinto kasvoi oikeastaan koko ajan. Innostuin itsekin yhä uudestaan vihkon ideasta ja sovituksista. Kuten jo aiemmin mainitsinkin, voin tehdä sovituksista uudet sovitukset myöhemmin isommille kokoonpanoille jos haluan. Yleensäkin kiinnostus musiikin sovitustyötä kohtaan kasvoi melko tavalla.

18 14 5. TYÖN EDISTYMINEN Työn edistyminen on ollut todella hidasta koko ajan, koska olen lykännyt työn aloittamista. Kirjoittaminen oli aluksi melko helppoa, kun oli paljon asioita, joita oli pyöritellyt mielessään ja jotka piti vain saada paperille. Nyt kun olen kirjoittanut suurimman osan varsinaisesta asiasta ja oikea pohtiminen alkoi, alkoi myös kirjoitusvirta katkeilla. Työn aiheen päättäminen oli jo sinänsä todella vaikeaa, mutta aloittaminen oli vielä vaikeampaa. Osasin kyllä varautua tähän kaikkeen jo etukäteen, sillä toimin paljon paremmin paineen alla. Useimmiten lykkään tehtäviä niin paljon, että minulle tulee kiire niiden kanssa. Luulen kuitenkin, että ajan kuluessa ja työtäni useasti korjaillessa, on sen sisältö parantunut paljon ensimmäisestä versiosta. Sovitukset ovat ainakin kokeneet monenlaisia muodon muutoksia. Välillä jopa melodiat alkoivat muuttua, kun nuotinsin sovituksiani tietokoneella ja usein myös nuottiavaimet menivät sekaisin.