Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset 2010 FUTUREX Future Experts Kyselyn tiivistelmä

Transkriptio

1 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset 2010 FUTUREX Future Experts Kyselyn tiivistelmä Kuva: Hanna Oksanen/Turun yliopiston viestintä

2 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset 2010 Ensimmäiset korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset koulutukset käynnistyivät vuonna 2009 ja näistä ensimmäistä pilottikoulutuksista lähtien niistä on kerätty tietoa FUTUREX Future Experts -hankkeen piirissä. FUTUREX-hanke toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmaa ja rahoittajaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tämä raportti perustuu keväällä 2012 tehtyyn Webropol-kyselyyn, joka lähetettiin kaikille korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisiä koulutuksia vuonna 2010 toteuttaneille korkeakouluille. Kyselyn avulla kerättiin tietoa koulutusten suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin liittyvistä kysymyksistä. Tavoitteena oli myös saada esiin kehittämiskohteita ja -ideoita oppisopimustyyppisten koulutusten toteuttamiseen jatkossa. Kyselyyn vastasi 26 oppisopimustyyppisen koulutuksen järjestäjää. Kyselyn laatimiseen ovat osallistuneet FUTUREX-hankkeessa työskentelevät Katriina Haverinen (HAAGA-HELIA), Kirsi Klemelä (Turun yliopisto), Tuire Palonen (Turun yliopisto), Anne Rouhelo (Turun yliopisto), Mika Saranpää (HAAGA-HELIA), Heli Trapp (Turun yliopisto), Tarita Tuomola (Metropolia) ja Ilkka Uronen (HAAGA-HELIA). Tämän koosteen kyselyn tuloksista ovat laatineet Katriina Haverinen ja Ilkka Uronen. Alla esitetyt kysymykset ja yhteenveto saaduista vastauksista. 1. Koulutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrä Koulutuksiin osallistuneista 869 opiskelijasta miehiä oli 214 (25 %) ja naisia 655 (75 %). Kuvio 1. Opiskelijoiden sukupuolijakauma 2

3 2. Merkitse koulutuksessasi aloittaneiden opiskelijoiden pohjakoulutus (lukumäärät) Tieteellinen jatkotutkinto; 3% Muu; 4% Opistotaso; 19% Ylempi korkeakoulututkinto; 35% Alempi AMKtutkinto; 28% Alempi korkeakoulututkinto; 8% Ylempi AMKtutkinto; 4% Kuvio 2. Opiskelijoiden pohjakoulutus POHJAKOULUTUSTEN JAKAUTUMINEN Yhteensä 870 Opistotason tutkinto 162 Alempi ammattikorkeakoulututkinto 246 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto 38 Alempi korkeakoulututkinto 66 Ylempi korkeakoulututkinto 301 Tieteellinen jatkotutkinto 22 Muu Kuinka moni on suorittanut koulutuksen loppuun ja kuinka moni on keskeyttänyt koulutuksen? Koulutuksen suoritti koulutuksesta riippuen 4 64 opiskelijaa. Koulutuksen keskeytti 0 22 opiskelijaa. Keskimäärin koulutuksen suoritti neljä viidestä koulutuksen aloittaneesta. Koulutusten välillä on kuitenkin suuriakin eroja. Parhaassa tapauksessa koulutuksen aloittaneista kaikki suorittivat koulutuksen loppuun ja vähimmillään vain alle puolet sen aloittaneista. Tosin joissakin tapauksissa koulutuksen ilmoitettiin olevan vielä kesken kyselyn suorittamisen aikaan. 4. Mikäli koulutuksessasi on keskeyttäneitä, mitkä olivat yleisimmät koulutuksen keskeyttämisen syyt? Yleisimmäksi mainittu syy oli opiskelijan elämäntilanteen muuttuminen. Lähes yhtä yleistä oli koulutuksen keskeyttäminen opiskelijan kiireidenvuoksi, kun opiskelija koki, ettei aika riittänyt koulutuksen suorittamiseen. Muutamissa tapauksissa opiskelija keskeytti opinnot, koska hän ei ollut tyytyväinen koulutukseen tai työssä oppimisen paikka muuttui niin, ettei ohjausta enää pystytty järjestämään. Muita syitä koulutuksen keskeyttämiseen olivat esim. irtisanominen, riit-

4 tämätön kielitaito, opiskelijan työpaikan vaihtuminen tai työnantajan riittämätön tuki koulutuksen suorittamiseen. 5. Ketkä ovat osallistuneet koulutuksen suunnitteluun ja osaamistavoitteiden määrittelyyn? Korkeakoulun edustajat nimikkeitä esim. yliopettaja, professori, tutkija, lehtori, koulutuspäällikkö, koulutussuunnittelija, kehittämispäällikkö, projektipäällikkö, suunnittelija. Työelämän edustajat eri yritysten ja muiden organisaatioiden avainhenkilöt ja työelämän eri järjestöjen edustajat. 6. Onko koulutuksessa käytetty AHOT (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) -menettelyä? Jos vastasit kyllä, kuvaa miten. Ei ole käytetty (12 vastausta), on käytetty (12 vastausta) Miten AHOT-menettelyä on käytetty? Opiskelija on voinut korvata aikaisemmalla osaamisellaan koulutuksen lähipäiviä tai kursseja. Osaaminen on voitu osoittaa todistuksilla tai muilla vastaavilla dokumenteilla tai näyttämällä osaaminen esimerkiksi HOPS/HEKSissa tai portfoliossa. AHOTia on käytetty HEKSin rakentamisen pohjana ja kehittämishankkeen painotusten määrittämisessä. Ainakin yhdessä koulutuksessa tavoitteena on, että koulutus voitaisiin suorittaa näytöin ilman osallistumista lähipäiville. Osallistujien aikaisempaa osaamista on myös hyödynnetty koulutuksessa niin, että osallistujat ovat voineet pitää asiantuntijaluentoja koulutukseen liittyvistä aiheista. Useissa vastauksissa mainittiin, että osallistujat halusivat osallistua kaikille lähipäiville, koska koulutuksen tavoitteena on ennen kaikkea olemassa olevan osaamisen vahvistaminen. 7. Kuvaa miten henkilökohtainen oppimissuunnitelma/kehittymissuunnitelma (HOPS/HEKS) on tehty ja miten siitä on annettu palautetta HOPS/HEKSiä tehdään joko yksin tai tutor-ryhmissä. Usein tukena on ollut korkeakoulun opettaja/tutor/ohjaaja ja yrityksestä tuleva työpaikkaohjaaja/mentor. Usein HOPSia päivitetään ja arvioidaan koulutuksen aikana ja siitä annetaan kirjallista ja/tai suullista palautetta. HOPS voi sisältää: oman osaamisen arviointi ja kehittämistarpeiden määrittely, SWOT -analyysi, työnantaja organisaation toiminnan keskeiset tavoitteet ja niistä nousevat kehittämistarpeet, työssä oppimisen aikataulu, omien ja työpaikkaohjaajan resurssien suunnittelu, ajankäytön suunnitelma, omien osaamisaukkojen tunnistaminen, kehittämishankkeen kuvaus, tausta ja tavoite, näyttösuunnitelma. HOPSin rakentamisen apuna on käytetty erilaisia työkaluja: SWOT-analyysi, alkuessee, osaamiskartoitus osaamisalueittain, ennakkotehtävä, Suomen Diabetesliiton kehittämä TeDiKa eli terveydenhuollon ammattilaisten diabetesosaamisen itsearvioinnin kartta, portfolio, osaamiskartta hiljaisen tiedon sanallistamiseksi. HOPSin tekemisessä on käytetty sitä varten laadittua lomaketta tai se on voitu tehdä myös sähköisesti.

5 8. Arvioi asteikolla 1 5, miten koulutuksen eri oppimisfoorumit palvelivat koulutuksen tavoitteita saamiesi palautteiden pohjalta (5 = erinomaisesti, 1 = heikosti) Arvosana Yhteensä Keskiarvo Lähijaksot ,46 Kirjallisuus ,85 Oppimis-/kehittämis-/välitehtävät ,77 Kehittämishanke ,42 Työssä oppiminen ,77 Muu ,92 Yhteensä ,03 Muita oppimisfoorumeita koulutuksissa: opintovierailut osallistujien työpaikoille vertaisoppiminen sähköinen oppimisympäristö oppimisstudio: opiskelijoiden ja työpaikkaohjaajien yhteinen workshop pienryhmätapaamiset, pienryhmäohjaus henkilökohtainen työssä oppimisen ohjaus. 9. Miten korkeakoulu on varmistanut, että työssä oppiminen ja sen ohjaaminen toteutuvat korkeakoulutasoisesti? Työpaikkaohjaajien/mentoreiden koulutus ja ajan tasalla pitäminen, työpaikkaohjaajien mahdollisuus osallistua lähiopetukseen, pääsy koulutuksen sähköiseen oppimisympäristöön. Korkeakoulun ohjaajien/kouluttajien vierailut työnantajayrityksissä, joissa reflektoitiin oppimistavoitteiden saavuttamista. Varmistetaan työnantajaorganisaation ohjaajan taso ja sitoutuneisuus: korkeakoulututkinto pohjakoulutusvaatimuksena työpaikkaohjaajilla tai työpaikkaohjaajilta vaaditaan vahvaa asiantuntemusta koulutuksen aihealueista. Työssä oppimisen reflektointi oppimispäiväkirjassa. Osaamistavoitteiden, kehittämishankkeen tai muiden näyttöjen sekä arviointikriteerien ja opetusmenetelmien rakentaminen korkeakoulutasoisiksi. Koulutuksen kehittäminen opiskelijapalautteen pohjalta. Ohjattu henkilökohtaisten osaamistavoitteiden rakentaminen. Korkeakouluohjaajilla vastuu oppimistehtävien laadun ja korkea-asteisuuden varmistamisesta, korkeakoulun ohjaajiksi valikoidaan asiantuntevat henkilöt. 10. Kuvaa miten osaamista on arvioitu koulutuksessa: a) Mitä on arvioitu? b) Ketkä ovat arvioineet? c) Millaista arviointi on ollut (kriteerit, suullista/kirjallista jne.)? a) Mitä on arvioitu? HOPS/HEKS välitehtävät, oppimis-/kehittämistehtävät posterit portfoliot, näyttöportfoliot oppimispäiväkirjat kehittämishankeraportit ja lopputyöt ja niiden esittäminen

6 tentit näytöt asiakas-casen esittäminen livenä tai videoituna työnäyte kuvaus omasta oppimisprosessista ja oman osaamisen kehittymisen reflektointi koulutuksen laaja-alaiset vaikutukset organisaation toimintaan ja sen tuloksiin. b) Ketkä ovat arvioineet? Korkeakoulu professorit, tutkijat, koulutusmoduulien asiantuntijat, korkeakoulun tuutorit, tieteelliset ohjaajat, koulutuksen suunnittelijat, näyttöjen arviointiryhmä. Työelämä työpaikkaohjaajat/mentorit, osallistujan kollegat, muut työyhteisön jäsenet, esimiehet, asiakkaat, ohjausryhmä. Vertaisarviointi muut koulutuksen osallistujat, opponentit. Itsearviointi oman osaamisen kehittymisen arviointi eri työkalujen (esim. osaamiskartoitus, itsearviointitesti, osaamiskartta, reflektiiviset oppimispäiväkirjat, oman osaamisen kehittymistä reflektoiva essee, Gibbsin reflektiomalli) avulla. c) Millaista arviointi on ollut (kriteerit, suullista/kirjallista jne.)? Koulutettavat on perehdytetty käyttämään ns. Gibbsin reflektiomallia, jossa oman oppimisen arviointi on sisäänrakennettu jatkuva prosessi. Usein mukana sekä suullista että kirjallista arviointia. Itsearvioinnin työkaluina ovat olleet suulliset ohjaus-/arviointikeskustelut. Kehittämishankkeiden arviointi etukäteen määriteltyjen arviointikriteerien pohjalta. Osaamisen osoittaminen aidoissa työympäristöissä ja työelämän tilanteissa. Arviointilomaketta käytetty arvioinnin pohjana tai hyödynnetty esim. kompetenssiperustaista reflektioprofiilia arviointityökaluna. Arviointi on voitu tehdä asteikolla hyväksytty/hylätty tai hyväksytty/täydennettävä tai numeerisella asteikolla (esim. 1-5). Koska arviointi suoritetaan usein eri henkilöiden toimesta, arvioinnin objektiivisuutta pohdittiin useissa vastauksissa. 11. Mikä oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen a) suunnittelussa ja b) toteutuksessa on ollut haastavinta/vaikeinta? Suunnittelun ja toteutuksen haasteita: koulutuksen osaamistavoitteiden muuntaminen mitattaviksi ohjauskäytännöiksi työpaikalla tapahtuva oppimisen ja tietopuolisen opetuksen prosessien ja sisältöjen synkronointi pätevien työpaikkaohjaajien rekrytointi erityisesti pienissä yrityksissä ja organisaatioissa työnantajien sitouttaminen pätevään työpaikkaohjaukseen toteutuksen rajaaminen suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin opiskelijoiden pysyminen koulutuksen aikataulussa, ei pelkkä resursointikysymys työpaikalla tapahtuvan oppimisen osuuden määrittely ja kuvaaminen koulutuskokonaisuudessa

7 opiskelijan työtehtävien ja koulutuksen osaamistavoitteiden yhtenäistäminen koulutuksen niukka rahoitus pitää työpaikkaohjauksen resurssit pieninä opiskelijoiden lähtötilanteiden ja -tasojen erilaisuus sopivien korkeakoulun asiantuntijoiden rekrytointi koulutukseen (täydennyskoulutusten niukat resurssit eivät houkuttele opettajia mukaan) kelpoisten hakijoiden määrä kuinka suhtautua ei-korkeakoulututkinnon omaaviin vaatimus koko koulutuksen aikaisesta työpaikasta. 12. Minkälaista palautetta koulutus on saanut eri toimijoilta (osallistujat, työssä oppimisen ohjaajat, työpaikat jne.)? Koulutuspalaute eri toimijoilta: Palautteet ovat olleet positiivisia, korkeakoulut ovat päässeet toteuttamaan työelämän kehittämistehtäväänsä uudella koulutusmuodolla. Kehittämishankkeissa on tehty parhaimmillaan suuria uudistuksia opiskelijoiden yrityksissä ja organisaatioissa. Parasta antia opiskelijoiden mielestä ovat olleet keskustelut kollegoiden ja opettajien kanssa sekä verkostojen luominen. Palautteissa näkyy voimakas hajonta, jotkut lähipäivät ja opettajat koettiin erittäin hyviksi ja toiset lähipäivät ja opettajat taas välttäviksi. Työnantajilta ei ole juurikaan saatu suoraa palautetta koulutuksista. Koulutusten sisältöihin ollaan oltu erittäin tyytyväisiä, työpaikkaohjaajien panosta koulutuskokonaisuudessa tulisi palautteiden mukaan kuitenkin lisätä. Opiskelijoiden kehittämishankkeet olivat valtaosalle yrityksiä konkreettinen ja merkittävä tuki toiminnan kehittämisessä. Palautteiden mukaan näytöt edistivät poikkeuksetta opiskelijan työskentelyä omassa organisaatiossaan. Näytöt koettiin antoisaksi sekä oppimisen että organisaation kehittymisen kannalta. Työssäoppiminen koetaan vieraaksi opiskelumuodoksi, eivätkä yritykset ole pystyneet tarjoamaan opiskelijoille riittävästi esim. mahdollisuuksia työnkiertoon. Koulutus on melko pitkä ja vaatii runsaasti sitoutumista, mikä puolestaan vaikeuttaa opiskelijoiden rekrytointia. 13. Jos koulutuksessa on kehitettävää, mikä olisi tärkeä ja suhteellisen yksinkertaisesti toteutettava keino, jolla koulutuksen laatu paranisi? Kehittämistoimet: johdantopäivä koulutusten alkuun (tai vaikka alueittain korkeakoulujen yhteinen) oppisopimustyyppisestä koulutuksesta ja siihen liittyvistä työskentelymuodoista hieman enemmän lähiopetusta henkilökohtaisen ohjauksen tehostaminen korkeakoulun ohjaajan ja työpaikkaohjaajan yhteistyön tiivistäminen valintakriteerien täsmentäminen työssä oppimisen ja teoriaopetuksen nivominen paremmin yhteen ohjausmenetelmien kehittäminen arvioinnin menetelmien kehittäminen vertaisarvioinnin kehittäminen oppimistehtävien sitominen tiiviimmin osallistujien työhön erilaisten opetusmenetelmien käyttäminen lähiopetuksessa lähipäivien videointi poissaolijoille aikataulutuksen muuttaminen 7

8 työssä oppimisen mahdollisuuksien/esteiden selvittäminen yksilökohtaisesti analyyttisen ja reflektoivan keskustelun lisääminen lähiopetuksessa luennoitsijoiden briiffaaminen, ja varmistuminen luennoitsijoiden osaamisesta sisältöjen rajaukset, kaikkea ei voida opettaa koulutuksen aikana amk:ien/korkeakoulujen yhteiset toteutukset työpaikalla tapahtuvan ohjauksen kehittäminen ja työpaikkaohjaajien sitouttaminen koulutukseen koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen rajaus sekä toteutusmuotojen selkeyttäminen jo koulutuksen hakeutumisvaiheessa rahoitusmallin jatkuvuus. 8