EUn naapuruusalueyhteistyö: tilannekatsaus

Transkriptio

1 EUn naapuruusalueyhteistyö: tilannekatsaus Annika Sundbäck, Vastaava asiantuntija, CIMO Erasmus-päivä Oct- 12

2 Naapuruusalueyhteistyö Naapuruusalueet: s/17z_en.pdf EUn itäisen naapuruusalueen maihin kuuluvat Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Moldova, Valko-Venäjä ja Ukraina. Eteläinen naapuruusalue koostuu seuraavista maista: Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestinalaishallinto, Syyria ja Tunisia. Liikkuvuus Hankeyhteistyö Korkeakoulukysely syksyllä 2012 Bologna-prosessin eteneminen naapuruusalueilla / liikkuvuuteen liittyvät välineet (ECTS, Diploma Supplement, tutkintojärjestelmä)

3 Vähäinen liikkuvuus / opiskelijavaihto Vaihto-opiskeluksi tilastoidaan vähintään 3 kuukautta kestävät opiskelu- ja harjoittelujaksot ulkomailla, mikäli ne sisältyvät kotikorkeakoulussa suoritettavaan tutkintoon. Suomesta kohdealueelle n opiskelijaa vuosittain 0.3% kokonaisliikkuvuudesta Suomeen n.20 opiskelijaa vuosittain 0.2% Merkittävin liikkuvuus Suomeen viim. 10 vuoden aikana Ukrainasta 62, Israelista 32, Egyptistä 28 ja Marokosta 22 Suomesta eniten Israeliin 118, Egyptiin 72, Ukrainaan 37 ja Marokkoon 33

4 Hankeyhteistyö Tempus, Erasmus Mundus, NorthSouthSouth, HEI ICI Ukraina 19 (13 Tempus-hanketta), Valko-Venäjä 8 (EM Action 2), Georgia 6 ¾ Ukraina-hankkeista yliopistot partnerina (esim. Mundus Action 2 tohtoritason liikkuvuutta), monta eri alaa: ympäristö, turismi, johtaminen, yritys/teollisuusyhteistyö, meteorologia, EU-opinnot. Palestiinalaishallinto 3, Marokko ja Syyria 2 Kyselyvastaukset (muu kuin yllämainitut ohjelmat); koulutusvientitoimintaa (Itä-Eurooppa, Tunisia), Israel yrittäjyys/innovaatiotoimintaa, TAPRI, Baltic Sea Region University Network (Itä-Eurooppa), ei hankeyhteistyötä (19 vastausta)

5 Kysely suomalaisille korkeakouluille Elokuussa 2012, 27 vastaajaa (67%): 13 YO / 14 AMK Mitkä maat strategisesti tärkeitä? 8 vastausta: Ukraina (HAMK, Savonia, Centria, LTY, Hanken, TaYO, TY, JY, SAIMIA) 3 vastausta: Valko-Venäjä (LTY, SAIMIA, TY) ja Palestiinalaishallinto (DIAK, SIBA, HUMAK) 2 vastaajaa: Israel (SIBA, Aalto) - TaYO/TAPRI: Välimeren alue - Yksittäisiä maita; Georgia (SIBA), Azerbaidzan (Savonia), Marokko (Centria), Egypti (SIBA), Syyria (SIBA) - Ei tärkeitä; 8 vastausta

6 Kysely suomalaisille korkeakouluille Kahdenvälisiä sopimuksia? Ei ole 20 vastausta Ukraina 5, Egypti 4, Israel 4, Libanon 2 Yksittäisiä; Georgia, Moldova, Valko-Venäjä, Algeria, Marokko Kontaktiseminaari / CIMOn tuki? Ei tarvetta:15 vastausta Toivomuksia: Ukraina (3), tapahtuma Suomessa (2), best practicesessio, lisää tietoa kohdealueen poliittisesta tilanteesta ja toimintaympäristöstä

7 Bologna-prosessin eteneminen naapuruusalueilla Eurydice, Bologna Follow-Up Gorup (BFUG), Tempus-toimistot (Bologna Process Implementation Report 2012) Signatory countries, Policy focum participants Armenia, Azerbaidzan, Georgia, Moldova, Valko-Venäjä, Ukraina. Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Marokko, Palestinalaishallinto, Syyria, Tunisia. Bologna-rakenne virallisesti osa kansallista tutkintojärjestelmää Marokossa, Algeriassa ja Tunisiassa. Vapaaehtoinen Bologna-toimeenpano kannustimien kautta Valko- Venäjällä, Egyptissä, Israelissa, Palestinalaishallinnon alueella (HEREs- Higher Education Reform Experts Ministry of Education) Ei kansallista mekanismia Bolognan tueksi: Jordania, Libanon, Libya, Syyria

8 Bachelor /Master models most commonly implemented ECTS (4+2 academic years) ECTS (4+1 academic years) ECTS (3+2 academic years) Various combinations Another three-cycle structure exists No three-cycle structure - At Bachelor level, two main models have been adopted: programmes designed on the basis of 180 ECTS credits (3 years) and programmes of 240 ECTS credits (4 years). - At Master level, the 120 ECTS credit model (2 years) is used in the vast majority of Tempus countries.

9 Level of implementation of ECTS More than 75% of institutions and programmes are using ECTS for both transfer and accumulation purposes. Allocation of ECTS is based on learning outcomes and student workload. More than 75% of institutions and programmes are using ECTS for both transfer and accumulation purposes. Allocation of ECTS is based on student workload. More than 75% of institutions and programmes are using ECTS for both transfer and accumulation purposes. Allocation of ECTS is based on contact hours, or a combination of contact hours and student workload. 75% or less institutions and/or 75% or less programmes are using ECTS for both transfer and accumulation purposes. Various references are used to define the credits. Another credit system No credit system

10 Level of implementation of the Bologna Diploma Supplement Bologna DS is issued to students in more than 75% of institutions and study programmes Partial and gradual introduction of the Bologna DS (25%-75% of institutions) Initial stage of adoption of the Bologna DS (less than 25% of institutions) Another type of Diploma Supplement No Diploma Supplement issued - All Tempus Partner Countries have either adopted a national or Bologna DS, except Jordan, Libya, Morocco, occupied Palestinian territory and Syria. - Few countries have reached full implementation re the Bologna DS.

11 Main Conclusions The Bologna process clearly goes beyond Europe. The countries most compliant with Bologna are not always the Bologna signatories. Some non-signatory countries are advanced in the process (e.g. Maghreb countries Northwest Africa). They are still a long way from full implementation: The three-cycle degree structure and ECTS are the most well-known tools. Progress has been made in the last two years, especially in implementing ECTS and the Diploma Supplement. Progress has still to be made in the establishment of NQFs and independent quality assurance mechanisms As in Europe, the situations differ between countries but the obstacles are often the same.

12 Yhteenveto Ukraina selkeästi tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tärkein yhteistyömaa (merkittävin liikkuvuus, laajin hankeyhteistyö ja kvpäälliköiden kyselyssä nostettu) Hankeyhteistyötä enemmän itäisellä naapuruusalueella, ainoastaan yksittäisiä hankkeita Välimeren alueella Erittäin pienimuotoista (vaihto-opiskelu) liikkuvuutta; Suomesta 0.3% ja Suomeen 0.2% kokonaisliikkuvuudesta MEDA-alueella laajempi liikkuvuustoiminta ja kahdenvälisiä sopimuksia kuin Itä-Euroopassa (paitsi UKR), erityisesti Suomesta: Israel, Egypti ja Marokko nousevat liikkuvuustilastoissa *Itäinen naapuruus Suomesta 52/Suomeen 102 *Eteläinen naapuruus Suomesta 282/Suomeen 125 Ainakin 20 suomalaista korkeakoulua (50%), joilla ei ole kahdenvälisiä sopimuksia eikä hankeyhteistyötä kohdealueen kanssa Ei kontaktiseminaaritarvetta, mieluummin best practice -sessioita, maakohtaista tietoa poliittisesta tilanteesta ja toimintaympäristöstä (kv-päivät?)