Globalisaatio ja hyvinvointierot

Transkriptio

1 Globalisaatio ja hyvinvointierot Markus Jäntti Swedish Institute for Social Research, Stockholm University 2. helmikuuta 2018

2 Ulkomaankauppa ja hyvinvointierot (Rodrik, 2017) Stolper ja Samuelson (1941): kaksi hyödykettä, kaksi tuotannontekijää, tuotannontekijöillä vapaa liikkuvuus yli sektoreiden ulkomaankauppa johtaa vääjäämättä (absoluuttisiin) menetyksiin toisen tuotannontekijän omistajille tuontihyödykkeessä intensiivisemmässä käytössä oleva tuotannontekijä menettää reaaliansioita muutoksen etumerkki (vaan ei suuruus) on riippumaton kuluttajien preferensseistä näin ollen esim. ulkomaankaupan liberalisointi voi teorian pohjalta odottaa johtaneen tulomenetyksiin matalasti koulutetulle ( low-skilled ) työvoimalle

3 Ulkomaankauppa ja hyvinvointierot Stolper ja Samuelson (1941) teoreeman oletusten höllennykset vesittävät jonkin verran johtopäätöksiä, mutta seuraava yleinen tulos pätee: kilpailullisissa mutta epåtäydellisen erikoistumisen oloissa vähintään yksi tuotannontekijä menettää ulkomaankaupan vapautuessa logiikka: olkoon kaupan vapauttamisen kohteena olevan hyödykkeen/sektorin yksikkötuotantokustannus c = ψ(w 1,..., w n ) missä w i on tuotannontekijän in tuotto ko. sektorilla kilpailun oloissa sektorin tuotto on yhtä suuri kuin tuotannontekijäkorvaukset, joten yksikkökustannusten muutos on yhtä kuin tuotannontekijäkorvausten w i muutos niiden osuuksilla θ i painotettuna: c = θ i w i i

4 Ulkomaankauppa ja hyvinvointierot asetetaan ulkomaankaupan kohteena oleva tuote laskentayksiköksi (eli suhteellisten hintojen nimittäjäksi), ja koska taloudessa ei voittoja, sekä ennen että jälkeen kaupan vapauttamisen, hinta = yksikkökustannus eli näin ollen c = 0 ja c = ψ(w 1,..., w n ) 1 θ i w i = 0. i tästä seuraa että w k 0 jollekin tuotannontekijälle k ja w k < 0 jos tuotannontekijöiden käytön intensiivisuus vaihtelee toisaalta vientituotteen hinta nousee p > 0 joten w k 0 < p näin ollen tuotannontekijän k tulo alenee sekä suhteessa tuontiin että vientiin, joten sen reaalitulot alenevat riippumatta tuotteiden kulutusosuuksista

5 Ulkomaankauppa ja hyvinvointierot ulkomaankaupan tuomien hyötyjen kääntöpuoli (ei arvottavassa mielessä) on siis tulojen uudelleenjako vähemmän tunnettu ja ehkä yllättävä lisäseuraus on, että kaupan vapauttamisen aiheuttama tulojen uudelleenjako on sitä suurempaa, ja sitä todennäköisemmin dominoi sen tuomia lisähyötyjä, mitä pienempiä kaupan esteet ovat tämän tuloksen logiikka on samankaltainen kuin verotuksen hyvinvointitappioihin liittyvä veron aiheuttama hyvinvointitappio kasvaa veroasteen neliössä kaupan este toimii kuten tuontivero, hyvinvointitappiot kasvavat näiden neliössä pienillä esteillä pienet hyvinvointitappiot, joten vapauttamisen hyödyt pieniä vapauttamisen uudelleenjakovaikutukset sen sijaan ovat (about) lineaarisia suhteessa hintamuutoksiin eivätkä juuri vaihtele kaupan esteiden suuruuden mukaan siksi pienillä esteillä jatkovapauttamisen uudelleenjakovaikutus todennäköisemmin dominoi hyötyjä

6 Ulkomaankauppa ja hyvinvointierot Rodrik:n mallisimulaatioiden mukaan kaupan esteiden (siis tullien) ollessa 40%, matalapalkkaisten suhteelliset tulomenetykset ovat viisinkertaiset kaupan vapauttamisen nettohyöytyihin nähden mutta 3%, menetykset ovat 77 kertaa hyötyjä suuremmat (käänteisesti voittajien voitot suhteessa kokonaishyötyyn kasvavat tariffien ollessa pienempiä) tutkimukset sekä NAFTAsta että Kiinan WTO-jäsenyyden seurauksista USAssa tukevat näitä teoreettisia tuloksia

7 Ulkomaankauppa ja shokit Rodrikin oivalsi 1990-luvulla, että hyvinvointivaltiojärjestelyt Euroopassa (ei vähiten Pohjoismaissa) tarjoavat suojaa avoimen talouden tuomia riskejä vastaan ongelmana on, että talouden avoimmuuden tuomien tappioiden kompensoiminen voi olla kallista (ja vähentää olennaisesti kaupan tuomia hyötyjä) pohjoismaista työmarkkinajärjestelyä on pidetty tapana välttää korkean verotuksen ja sosiaaliturvan aiheuttamia hyvinvointitappioita (Freeman, 1995) poliittiset pyrkimykset vähentää ammattiliittojen neuvotteluvoimaa todennäköisesti vahvistavat ulkomaankaupan avaamisesta seuraavaa funktionaalisen tulonjaon muutosta ulkomaankaupan aiheuttamien tappioiden kompensoimatta jättäminen ja sosiaalivakuutuksen kaventaminen saattavat murentaa järjestelmän legitimiteettiä

8 Finanssiglobalisaatio taloustieteilijät ja keskeiset talouden institutionaaliset toimijat tyypillisesti kannattavat ulkomaankaupan avaamista ja kaupan esteiden purkamista pääomaliikkeiden vapauden suhteen näkemyksissä on enemmän eroja ja näkemykset myös muuttuvat yli ajan nykynäkemys lienee skeptinen: lyhytkestoiset pääomaliikkeet eivät nauti laajaa kannatusta, mutta pidempiaikaisia ja varsinkin suoria pääomasijoituksia pidetään laajemmin myönteisinä pääomaliikkeiden kääntöpuoli (ja tn. syy skeptisyyteen) on, että ne saattavat vahvistaa heikkojen kotimaisten instituutioiden aiheuttamia ongelmia (ja siten tuottavat enemmän haittaa kuin hyötyä) pääomaliikkeiden vapauttaminen ei näytä tuottavan eritysen paljon kasvuhyötyjä korreloi vahvasti finanssikriisien kanssa vrt. euroalueen kriisi tai Suomi/Ruotsi 1980/90-lukujen taitteessa

9 Pääomaliikeet ja finanssikriisit

10 Pääoman liikkuvuus ja hyvinvointierot sikäli kuin palkoista neuvotellaan työnantajien ja ammattiliittojen välillä, pääomaliikkuvuus vahvistaa työnantajien asemaa vahvistamalla heidän uhkapistettään (muutto ulkomaille) pääomaliikkuvuus kasvattaa työtulojen vaihtelevuutta ja siirtää risken jakaumaa pääomatla työlle (suhteellisesti liikkumattomampi tuotannontekijä absorboi shokit) pääomien liikkuvuus johtaa verotuksen painopisteen muutokseen työn ja kulutuksen suuntaan (ja kulutusverot myös työn veroa)

11 Pääoman liikkuvuus ja tuloerot

12 Tuloerojen kehityksestä maiden sisäiset, väliset ja globaali

13 Ginis in the late 1980s and around now After 2008 Change Average Gini Pop-weighted Gini GDP-weighted Gini Countries with Gini increases Countries with Gini decreases From final-complete3.dta and key_variables_calcul2.do (lines 2 and 3; rest from AlltheGinis) Branko Milanovic

14 Market, gross and disposable income Ginis in the US and Germany USA Germany year year Define_variables.do using data_voter_checked.dta Branko Milanovic

15 75 Global Gini L-M and M series B-M series Branko Milanovic

16 Tuloerot valikoiduissa maissa ylin 1% Lähde: wid.world

17 Tuloerot valikoiduissa maissa alin 50% Lähde: wid.world

18 Varallisuuserot valikoiduissa maissa ylin 1% Lähde: wid.world

19 Terveyseroista elinajan odote tulojen mukaan Men Women year le QuintileGroup Lähde: Tarkiainen et al. (2012)

20 Lopuksi tuloerot Suomessa eivät ole finanssikriisin jälkeen juuri liikahtaneet mutta nousukauden alkaessa ne yleensä lähtevät kasvamaan taloustieteessä ymmärretään verrattain selkeästi, että talouden avoimmuuden tuomien tehokkuushyötyjen ohella avotalous aiheuttaa merkittäviä epävarmuuksia ja tulojen uudelleenjakoa se, missä määrin Suomessa teknologinen kehitys ja/tai globalisaatio ajaa tulonjakoa on avoin kysymys ei kuitenkaan ole selvää, miksi poliittisen järjestelmän vastaus on kaventaa pikemmin kuin laventaa turvaverkkoa

21 Freeman, Richard B (1995). The large welfare state as a system. American Economic Review 85.2, s Rodrik, Dani (2017). Populism and the Economics of Globalization. Unpublished manuscript, Harvard University. Stolper, Wolfgang ja Paul A Samuelson (1941). Protection and Real Wages. Review of Economic Studies x.y, s Tarkiainen, Lasse et al. (2012). Trends in life expectancy by income from 1988 to 2007: decomposition by age and cause of death. Journal of epidemiology and community health 66.7, s