Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustokysymykseen Vapaudenpuiston puistohakkuista

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Vastaus valtuutettu Marko Haakanan ynnä muiden valtuustokysymykseen Vapaudenpuiston puistohakkuista KH Valtuutettu Marko Haakana jätti valtuuston puheenjohtajalle val tuusto ky sy myk sen Vapaudenpuiston puistohakkuista. Kysymykset: 1. Miksi kaupunki kysyy kansalaismielipidettä, jos sillä ei ole mitään merkitystä lop pu tu lok seen? 2. Miten kaupunki aikoo jatkossa uskottavasti edistää kaupunkilaisten osal lisuut ta mm. ympäristörakentamisessa niin, että vasta saatu palkinto tuntuu an sai tul ta? 3. Voitaisiinko Vapaudenpuiston uudistamissuunnitelma ottaa uudelleen käsit te lyyn ja välttää suunniteltu avohakkuu? Valtuustokysymyksen olivat allekirjoittaneet myös Alia Dannenberg,Antti Kainu lai nen, Petteri Tahvanainen, Anni Järvinen, Sari Koskinen, Martti Juntunen, Ville Elon hei mo; Emilia Osmala, Krista Mikkonen, Mira Pesonen, Marjatta Räty, Mika Pii ro nen, Antti Saarelainen, Maria Roivas, Iiris Pääkkönen, Kikkis Mikkola, Han ne le Autti ja Oskari Korhonen. Taustaa Vapaudenpuiston perusparannuksesta Joensuun kaupungin Vapaudenpuisto on osa ruutukaavan itä- länsisuuntaista hal lin non ja julkisen rakentamisen ak se lia. Puisto on osa valtakunnallisesti merkit tä vää kulttuuriympäristöä. Va pau den puis tos ta on ollut alun perin tarkoitus teh dä historiallinen, avoin ja sym met ri nen muo to puis to, edustuspuisto, mutta to teu tus on jäänyt kesken. Puistoa on vuosikymmenten kuluessa muutettu runsaasti ja alkuperäisen symmet ri sen, avoimen puiston tavoite on hävinnyt. Puis ton perusparannustarve on tul lut ajankohtaiseksi puiston nykykunnon myö tä. Tällä hetkellä puistossa on mer kit tä väs sä määrin huonokuntoisia rakenteita, kalusteita, nurmialueita ja puus toa. Puisto on siinä tilassa, että pienillä korjauksilla ja kunnossapidon keinoin puis toa ei saada viihtyisäksi ja turvalliseksi kuten asukaskyselyissä on toivot tu. Li säk si ympäristössä tapahtuneet katualueiden ja kauppatorin muutokset ovat tuo neet muutoksia puiston rajapinnoille. Katualueiden rakentamisen vai kutuk ses ta osa puiston ja katualueen rajalla olevasta puustosta on jo pois tet tu. Kaupunkirakennelautakunnan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoit ta ma na yleisen alueen suunnitelmana hyväksymän Vapaudenpuiston yleissuun ni tel man tavoitteena on Vapaudenpuiston puisto- ja kult tuu ri his to rial li sen ar von nostaminen ja oleskelumahdollisuuksien, viihtyisyyden ja tur val li suu den lisää mi nen. Lisäksi tavoitteena on näkymän avaaminen kaupungintalolta tai demu seol le ja puiston yleisilmeen keventäminen. Suunnitelman mukainen rat kai su luo mahdollisuuden tehdä Vapaudenpuistosta puiston alkuperäisen tar koi tuk sen

2 mu kai ses ti kaupungin edustuspuisto. Museovirasto kannatti eh do tet tua rat kaisua lausunnossaan. Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymän suunnitelman mukaisesti on laadittu myös puiston yksityiskohtainen rakennussuunnitelma ja Vapaudenpuiston pa rannus hank keen toteuttaminen sisältyy kaupunginvaltuuston hyväk sy män talousarvioon vuonna 2019 toteutettavana hankkeena. Va pau den puiston parannushankkeessa on siis edetty johdonmukaisesti säädetyssä jär jes tykses sä tehtyjen, lainvoimaisten päätösten mukaisesti. Vapaudenpuistoon liittyvästä asukaskyselystä Vapaudenpuiston yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä järjestettiin asu kasilta ja asukaskysely, joka oli Joensuun kaupungin nettisivuilla Ky se lyl lä haluttiin kartoittaa vastaajien mielikuvaa ja tuntoja Va pau den puis tos ta ja näin saada laajempaa näkemystä puiston suunnitteluun. Kyselyssä tiedusteltiin seuraavaa: mitä Vapaudenpuisto merkitsee sinulle asukkaana? mikä on mielestäsi tärkeää Vapaudenpuistossa? millaiseksi puistoa pitäisi kehittää? onko puisto turvallinen ja viihtyisä? pitäisikö puustoa poistaa? mainitse kaksi epäkohtaa, joiden haluaisit puistossa muuttuvan tu le vaisuu des sa? mikä on lempipaikkasi Vapaudenpuistossa? mitä tapahtumia toivoisit, että puistossa järjestetään ja mitä mieltä olet puis ton kalusteista, valaistuksesta ja istutuksisista Seuraavassa on esitetty yhteenveto kahdesta nyt eniten keskustelua he rät tänees tä kysymyksestä. Onko puisto mielestäsi turvallinen ja viihtyisä? 42 % vastasi, että puisto on turvallinen, keskeinen sijain, näkymät hel potta vat valvontaa 39 % vasasi, että puisto on turvaton, häiriökäyttäytymistä, liika kas vil lisuus, valaistus 18 % ei osannut vastata, päivällä viihtyisä, illalla turvaton Pitäiskö puustoa poistaa? 25 % vastasi kyllä, avoimemmat näkymät kaupungintalolle, ja tai de museol le, enemmän valoa ja tilaa, näkyvyyttä, sekä siisteyttä 69 % vastaisi ei, puut ovat historiallista osaa, asukkailla oikeus nauttia kau pun ki luon nos ta 6 % ei osannut vastata, tarvittaessa voi harventaa ja uusia huonkontoisia puita

3 Puuston kuntotilanne Yleissuunnitelmavaiheessa tehtiin Vapaudenpuiston puista silmämääräisen kunto kar toi tuk sen lisäksi mikroporaukset, joilla voitiin todeta esim. lahovauriot. Tä män lisäksi tehtiin keskeisimmistä puiston puista, poppeleista, Siltakadun puo lei ses ta haavasta ja Koskikadun puoleisesta kuusesta lisätutkimus Tomograf (ult ra ää ni) laitteella ja uusilla mikroporauksilla puiden kunnon varmistamiseksi. Li sä tut ki muk sel la haluttiin varmistaa monien mielestä tärkeimpien puiden kunto. Puuston tutkimusten perusteella voitiin todeta, että puut ovat kärsineet alueen tii vis ty mi ses tä ja rakentamisen aiheuttamista juurivaurioista. Asia tuli konk ree tises ti esille, kun ju han nus vii kol la vuonna 2018 Siltakadun varteen kaatui koivu, jos sa ei ollut ollenkaan pi to juu ria. Puiden kuntotutkimuksissa todettiin, että kaupungintalon näkymän peittävistä puis ta Koskikadun puoleinen mänty on lahovian takia pois tet ta va vuoden si säl lä kaa tu mis vaa ran takia. Käytävän vastapuolella si jait se va mänty on vielä koh ta laises sa kunnossa, mutta sii nä kin on vakavaa juuristovikaa kaivujen aiheuttamana. Siltakadun puoleinen erittäin suurikokoinen metsähaapa on vielä tutkimusten mu kaan runkonsa osalta kunnossa, mutta siinä on kuivia oksia ja juu ris to vau rioita. Jättipoppeleille, jotka ovat kehystäneet puiston keskiosan Va pau den pat sasta, ei pys ty enää hoitotoimenpiteillä antamaan elinaikaa, eivätkä puut ole näin ol len enää kehityskelpoisia. Poppelit ovat iältään jo 80-vuotiaita, mikä on korkea ikä pop pe lil le ja kaupunkipuulle. Myös useana viime vuonna tehdyt poppeleiden lat vus ten kuivien oksien leikkaukset tukevat tutkimustuloksia. Etenkin Kos ki kadun puo lei set poppelit ovat latvustoltaan huonokuntoisia ja vaarallisia. Puissa on enää muutamia isoja valoon hakeutuvia oksia, jotka ovat erittäin helposti mur tuvia. Koskikadun puoleiset metsäkuusi ja siperianpihta eivät tutkimuksen mukaan ole enää kehityskelpoisia puita. Puiden osalta Yleissuunnitteluvaiheessa pohdittiin eniten Rantakadun puoleisen vuo ri ja la van säilyttämistä. Puu on hyväkuntoinen ja näyttävä puu. Suun ni telmas sa on kuitenkin päädytty puun poistamiseen, koska puu on kes ki ak se li nä kymän edessä peittäen kaupungintalon. Siltakadun puoleiselle sivulle on vas taavas ti lisätty yhtenäinen lehmusrivi. Yhteenvetona voidaan todeta, että Vapaudenpuiston yleissuunnitelman al ku vaihees sa vuonna 2016 puiden kuntokartoitus tehtiin kaikille puiston 78 puulle. Vuo sien 2017 ja 2018 aikana kauppatorin ja Siltakadun pyöräilyväylän ra ken tami nen, se kä vuonna 2018 myrskytuho on vienyt puiston puista 22 kpl. Va pauden puis ton ra ken ta mis suun ni tel mas sa on poistettavia puita 46 kpl ja tilalle is tute taan 33 puu ta. Suunnitelmassa on säästetty kaikki ne puut, jotka kuntonsa ja si jain tin sa osal ta voidaan säilyttää. Jääviä puita on 10 kpl. Suunnitelmassa on myös huomioitu esim. käytäväpohjausten työvarat puiden juuristojen osalta. Puiston yleisilme on jo nyt muuttunut. Torin suunnasta näkymä puistoon on avoin. Kysymys 1: Miksi kaupunki kysyy kansalaismielipidettä, jos sillä ei ole mitään mer ki tys tä lopputulokseen?

4 Kyselyllä haluttiin kartoittaa vastaajien mie li ku vaa ja tuntoja Vapaudenpuistosta ja saada näin laajempaa näkemystä puiston suun nit te luun. Kyselyn tarkoituksena ei ollut olla suora kansanäänestys Va pau den puis ton toteutuksesta. Mie li pi de kyse lyi den vas tauk set laajentavat suunnittelun lähtötietoja ja yhdessä muiden suun nit te lun läh tö tie to jen kanssa auttavat saamaan aikaan kokonaisuuden kannal ta toi mi vam man lop pu tu lok sen. Vapaudenpuiston mielipidekyselyyn saatiin 233 vastausta, joka on otantana melko suppea. Vastauksista kävi hyvin ilmi, että puisto koetaan tärkeäksi, ja siel lä halu taan viettää aikaa. Tämän perusteella suunnitelmassa on huomioitu puis ton pa rem paa käytettävyyttä esim. erilaisiin pieniin tapahtumiin, vapaaseen oles keluun ja turvalliseen liikkumiseen puiston läpi. Puiston rooli historiallisena puis tona, kau pun gin ta lon edustan puistona ja kaupunkimme ainoana edus tus puis to na, taas tuovat omat vaatimukset puiston olemukselle. Suunnittelussa on haet tu tasa pai noa jäykän edustuspuiston ja kaikille avoimen käyttöpuiston vä lil le. Suunnittelussa on ratkaistu puiston tyyppi, toiminnallisuus, käytettävyys, is tutuk set, kalusteet, valaistus siten, että rakennettu puisto palvelee käyttäjiään mah dol li sim man hyvin ja tehdyt ratkaisut takaavat puistolle pitkän elinkaaren. Monen kyselyyn vastaajan mielestä Vapaudenpuiston puut ovat keskeisin ja sääs tet tä vin elementti, mitä puistossa on. Valitettavasti kyselyaineistossa ei taus ta tie to na ollut vielä käytettävissä riit tä väs ti tietoa puiden todellisesta kunnos ta. Puiston turvallisuus muodostuu sekä sosiaalisesta turvallisuudesta että fyy si sestä turvallisuudesta. Turvallisuutta voidaan parantaa vähentämällä riskitekijöitä useil la eri tavoin. Perusparannuksen yhteydessä turvallisuuteen voidaan vai kuttaa parantamalla valaistusta, avaamalla näkymiä ja poistamalla heik ko kun tois ta elin kaa ren sa päässä olevaa puustoa. Vastuullinen toiminta edel lyt tää, että puiden kuntotutkimuksista saatua tietoa ei voida jättää huo mioi mat ta ja näin lisätä tie toi ses ti puiston käyttäjien turvallisuusriskejä. Kysymys 2: Miten kaupunki aikoo jatkossa uskottavasti edistää kau pun ki laisten osal li suut ta mm. ympäristörakentamisessa niin, että vasta saatu pal kin to tun tui si ansaitulta? Osallisuuden edistäminen on keskeinen ja tärkeä asia, mutta se ei ollut var si nainen peruste myönnetylle palkinnolle. Kuntarahoitus on valinnut Joensuun kaupun gin vuoden 2019 vihreäksi edel lä kä vi jäk si. Palkinto on tunnustus mää rä tietoi ses ta työstä ympäristöystävällisessä ra ken ta mi ses sa. Toteuttetujen han keiden lisäksi perusteluissa on nos tet tu esille myös hyvänä esimerkkinä kau pun gin Il mas to kort te lit-han ke, jossa yh des sä asukkaiden ja muiden toi mi joi den kanssa ko keil laan ja kehitetään uusia vih rei tä ratkaisuja ja edis te tään vih reää yrittäjyyttä. Ympäristöajattelu konkretisoituu erityisesti kaupunkilaisten arjessa vih reää tekno lo giaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella ra hoi te tuis sa uu sis sa päiväkodeissa ja kouluissa. Kuntarahoituksen vih reä laina ja leasing on

5 suun nat tu ympäristöystävällisten in ves toin tien rahoittamiseen. Rahoitusta voi ha kea investointihankkeeseen, jos sa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyö dyl li siä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden on kuuluttava johonkin näistä osa-alueista: uusiutuva energia julkinen liikenne kestävä rakentaminen vedenpuhdistus ja jätevesien käsittely energiatehokkuus jätteenkäsittely ympäristönhallinta ja luonnonsuojelu. Vihreän rahoituksen malli on otettu käyttöön vuonna 2016 ja tähän mennessä sitä on myönnetty yhteensä 59 eri hankkeelle. Joensuussa näistä on toteutettu peräti kuusi hanketta. Useat vihreän sertifikaatin saaneista kohteista ovat kou luja ja päiväkoteja. Joensuussa esimerkiksi Karhunmäen ja Nepenmäen kouluissa op pi lai ta kannustetaan vihreään ajatteluun antamalla heille mah dol li suus tarkas tel la koulun energiankulutusta, ilmaisenergian tuottoa ja vedenku lu tus ta re aa li ai kai ses ta seurantajärjestelmästä. Jo toteutetut ratkaisut siis myös edistävät jat ku vaa osallistumista. Ympäristöystävällistä rakentamista tullaan jatkamaan määrätietoisesti ja vihreää rahoitusta on tarkoitus edelleen hyödyntää investointikohteissa. Saatu palkin to on ansaittu ja pal kit se mi sen perusteena olleita toimintatapoja sovelletaan toi min nas sa edelleen. Kysymys 3: Voitaisiinko Vapaudenpuiston uudistamissuunnitelma ottaa uuteen käsittelyyn ja välttää suunniteltu avohakkuu? Vapaudenpuiston kehittäminen kuuluu kaupunginvaltuuston talousarvion yh teydes sä hyväksymään investointisuunnitelmaan toteutettavaksi vuonna Investointiosan kehittämishankkeet toteuttavat kaupungin stra te giaa ja ovat kaupunkirakennelautakuntaa sitovia hankkeita. Tavoitteen to teut ta misek si hankkeen kilpailutuksen valmistelu on jo pitkällä ja hanke on tarkoitus toteut taa lokakuun 2019 loppuun mennessä. Hankkeiden valmistelu ja toteutus etenee aina tehtyjen päätösten perusteella. Hanke on edennyt kaupungin hallinnossa normaalilla tavalla. Vapauden puiston suun ni tel ma on hyväksytty maankäyttö- ja rakennuslain 90 :n mukaisen yleisen alu een suunnitelmana. Toimivalta suunnitelman hyväksymisessä on hal linto sään nön ja talousarvion toimeenpano-ohjeiden mukaan kau pun ki ra ken ne lauta kun nal la. Vapaudenpuiston yleissuunnitelmaan ovat liittyneet seuraavat päätökset / kä sitte lyt: KRAKLK suunnitelman hyväksyminen

6 KRAKLK ( Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös va li tuksis ta ) Hallintosäännön mukaisesti kaupunginhallituksella on ollut mahdollisuus käyttää otto-oikeuttaan kaupunkirakennelautakunnan suunnitelman hyväksymistä kos ke vaan päätökseen. Nyt hanke on johdonmukaisesti hyväksytty kaupungin vuo den 2019 investointiohjelmaan ja se on mahdollista toteuttaa vain hy väk sytyn lainvoimaisen suunnitelman mukaisesti. Asian uudelleen käsittely tarkoittaisi ta lous ar vion tavoitteiden uudelleen päät tä mis tä, koko hankkeen uutta val mis te lua ja suunnitteluprosessia ja siirtäisi hank keen toteutusta vähintään vuodella eteen päin. Valtuustokysymyksen käyttöalasta Hallintopalvelut on syksyllä 2018 esitetyn valtuustokysymyksen yhteydessä selven tä nyt valtuustokysymyksen tarkoitusta ja käyttöä. Hallitukselle osoitettavan ky sy myk sen poikkeava luonne ilmenee esim. siitä, että kysymyksen käsittelyn ai ka na voidaan tehdä vain ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tut kimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa. Lisäksi poikkeuksellisuutta korostaa, että kysymyksen tekemiseen vaaditaan tietty määrä valtuutettuja ja että ky sy mykseen on vastattava nopeassa aikataulussa. Kuntalain 35 :n mukaan tilapäinen valiokunta voidaan asettaa valmistelemaan luot ta mus hen ki löi den erottamista tai kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin teh tä viin siirtämistä varten. Lisäksi tilapäinen valiokunta voidaan asettaa lau sunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Valtuustokysymyksenkin tulisi kos kea sellaista kaupungin toimintaan tai hallintoon liittyvää asiaa, että kysymys voi si johtaa sellaisiin toimenpiteisiin, joita varten tilapäinen valiokunta voisi olla mah dol lis ta asettaa. Valmistelijat: piiripuutarhuri, kaupungininsinööri ja kaupunkiympäristöjohtaja Kansliapäällikkö: Vapaudenpuistoon liittyvät turvallisuuskysymykset ovat jo usean vuoden ajan olleet säännöllisesti turvallisuussuunnittelun seurantaryhmän ja Itä-Suomen po liisi lai tok sen edustajien kanssa käytyjen keskustelujen agendalla. Syyskuussa 2018 Vapaudenpuistossa tapahtuneen rasistisen pahoinpitelyn jälkeen pidetyssä seurantaryhmän kokouksessa tuli vahvasti esille mm. Va pau denpuis ton valvontaan liittyvät vaikeudet ja puistossa tapahtuva jatkuva häi riö käyttäy ty mi nen. Tammikuussa kaupungihallituksessa käsitellyn turvallisuussuunnitelman seu ranta ra por tis sa Itä-Suomen poliisilaitos on todennut häiriökäyttäytymiseen liit tyvien tehtävien keskittymisen Joensuussa keskustan puistoihin. Vapaudenpuiston uudistamisen yhteydessä on tavoitteena parantaa puis ton käy tet tä vyyt tä esim. erilaisiin pieniin tapahtumiin, vapaaseen oles ke luun ja turval li seen liikkumiseen puiston läpi. Tavoitteena on myös alueen ka me ra val von-

7 nan toteuttaminen. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä yllä kirjoitetun vastauksena Marko Haakanan ynnä muiden al le kir joit tamaan valtuustokysymykseen ja todeta kysymyksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KV Ehdotus: Kaupunginhallitus ehdottaa, että kaupunginvaltuusto päättää merkitä yllä kirjoitetun vastauksena Marko Haakanan ynnä muiden allekirjoittamaan valtuustokysymykseen ja todeta kysymyksen loppuun käsitellyksi. Keskustelu: Asiassa käytiin keskustelu, jossa 13 valtuutettua käytti puheenvuoroja. Lisäksi kaupunginlakimies Mikko Kärkkäinen ja kaupunkiympäristöjohtaja Anu Näätänen käyttivät puheenvuoron. Keskustelussa valtuutettu Marko Haakana esitti tilapäisen valiokunnan perustamista lausunnon antamista varten Vapaudenpuiston puistohakkuista. Alia Dannenberg kannatti ensimmäisenä Marko Haakanan tekemää muutosesitystä. Keskustelussa valtuutettu Krista Mikkonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Lisäksi valtuutettu Krista Mikkonen teki seuraavan ponsiesityksen: "Samalla kun valtuusto hyväksyy kysymykseen saadun vastauksen, se edellyttää kaupunkirakennelautakuntaa tarkastelemaan puistosuunnitelmaa uudelleen niin, että mahdollisimman moni puu voidaan säilyttää. Näin myös kaupunkilaisten mielipide tulee otetuksi paremmin huomioon." Valtuutettu Hannele Autti kannatti Krista Mikkosen tekemää palautusesitystä ja ponsiesitystä. Merkittiin, että valtuutettu Timo Elo poistui kokouksesta kello 20:57 työesteen vuoksi. Paikalle ei tullut varavaltuutettua, jolloin paikalla oli 58 valtuutettua. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että asiaa ei voida palauttaa uudelleen valmisteltavaksi, koska kyseessä on kaupunginhallituksen vastaus sille osoitettuun kysymykseen. Hallitus päättää valtuustokysymykseen antamansa

8 vastauksen valmistelusta ja sisällöstä. Mikäli valtuusto on tyytymätön hallituksen antamaan vastaukseen tai sen valmisteluun, valtuuston on hallintosäännön 116 :n mukaan mahdollista päättää tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan tarkemmin kysymyksessä olevaa asiaa. Edelleen puheenjohtaja totesi, että siinä tapauksessa, että valtuusto päättää hyväksyä kaupunginhallituksen vastauksen, Krista Mikkosen tekemä ja Hannele Autin kannattama ponsiesitys hallintosäännön 132 :n vastaisesti laajentaa päätöksen sisältöä, joten ponsiesitystä ei voida ottaa käsiteltäväksi. Näin ollen puheenjohtaja totesi, että valtuusto äänestää vain Marko Haakanan tekemästä kannatetusta esityksestä tilapäisen valiokunnan perustamiseksi. Äänestys toimitetaan teknisellä kokouslaitteistolla. Puheenjohtaja totesi, että niiden, jotka kannattavat kaupunginhallituksen pohjaehdotusta tulee äänestää JAA, ja niiden, jotka kannattavat Marko Haakanan tekemää muutosesitystä, tulee äänestää EI. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 39 JAA-ääntä, 15 EI-ääntä, 4 tyhjää, yhteensä 58 ääntä, poissa 1. Päätös: Puheenjohtaja totesi, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupunginhallituksen päätösesityksen.