JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Palaute 39. Palvelulinjaukset. tynyt. Luonnoksessa on. ollut, että os- Työn Päihtyneille (jotka. ta. pienituloisia.

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Työyhteisöjen palautteet palvelulinjausten 2. luonnoksesta ( ) Palaute 39 työyhteisöltä ajalta (palautteet pyydetty mennessä) Kokoaja Pirjo Tuosa Kaikki palautteet lyhentämättöminä: A. Palvelulinjausten kokonaisuuss B. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen C. Muut palvelujen kehittämisperiaatteet D. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset E. Muut palautteet A. Palvelulinjausten kokonaisuus Vastaajien määrä: 16 - Palvelulinjaukset kuvastaa hyvin nykyhetken taloudellista tilannettaa ja sitä että säästöihin pyritään monin eri keinoin. Konkretian tasolla teksti on kuitenkin haastavaa sisällöltään, mikä hankaloittaa selkeän kokonaiskuvan muodostamista koskien palvelulinjauksia. - Kaupungin tulevien palvelulinjausten valmistelutapa on ollut hyvin demokraattinen ja ansaitsee kiitokset. Palautetta on pyydetty kaupungin työntekijöiltä ja työyhteisöiltä sekä laajasti kaupunkilaisilta. Valitettavas- tynyt. Luonnoksessa on todettu kuinka Jyväskylän asukasmäärän kasvuu ja väestörakenteen muutos lisäävät palvelutarpeita myös jatkossa. Liian useinn tämän perustotuus on unohtunut u kun palveluja on järjestetty ja ti laajempaa julkista keskustelua kaikkia kaupunkilaisia koskettavaista linjauksista ei ole toistaiseksi syn- määrärahoista päätetty. Väestöennusteenn mukaan lasten (0-14 v) ) määrä lisääntyy Jyväskylässä vuoteen mennessä yli kahdella tuhannella. t Tällä tulee olemaan vaikutusta myös lastensuojelupalveluiden tarpeeseen. Lastensuojelupalveluiden tarve on lisääntynyt Jyväskylässä vuosikymmenestää toiseen. Aiemmin palvelu- tamalla. Säästösyistä omaa palvelutoimin ntaa ei ole merkittävästi lisätty. Lopputuloksena on ollut, että os- tarpeen kasvuun on vastattu pääsääntöisesti ostopalvelujen käyttöä lisäämällää ja omaa toimintaa tehos- topalveluihin kului vuoden 2012 lopussa joo 57 % (14 M ) kaikista lastensuojelumenoista kun oman toi- minnan osuus oli enää 43 % (10,6 M ). Omat palvelut siis täydentävät ostopalveluja. Asetelma on kau- pungille erittäin kallis ja vaikeasti hallittava. - Palvelutarve kasvaa ja samalla henkilöstömäärä tasataan. Miten aiotaan a palvelutarpeen hoito jatkossaa tehdä, kun henkilömäärän kasvu on olematonta? Työn tehostaminen yksin ei voi olla ratkaisu palvelutarve kasvuun liittyviin haasteisiin. Päihtyneille (jotka eivät tarvitse poliisin putkaa) ym. tilapäistä majoitusta tarvitseville perustettaisiin kau- pungin keskustaan joku paikka, missä voivat peseytyä ja yöpyä (Kankitie on liian kaukana). Jos joku palvelu lopetetaan tai ulkoistetaan, niin eihän tavallisella työntekijällä ole siihen mitään sanomis- Jatkuvat muutot ja organisaatiomuutoksett ovat kalliitaa ja turhauttavia. Työryhmien määrä on riittävä. ta. - Palvelut on turvattava tavalliselle ihmiselle. Palveluseteli ei ratkaise kaikkea, kun ajatellaan pienituloisia. Lakisääteisissä toiminnoissa (mm. sostyössä) on huomioitava kävijämäärän kasvu myös henkilöstömä ää- rässä. Onko ostopalvelut edullisia varsinkin pitemmällä aikavälillä?? Talouslukujen seurantaa on liian lyhyt- ta jänteistä. Palvelulinjaukset voisi olla selkokielisemmin kirjoitettu. - Epäilyttää, tuoko ulkoistamiset oikeita säästöjä. Palveluiden keskittäminen on toimijoiden näkökulmast ok, mutta hyötyykö asiakas? Kilpisenkatu 1 PL 193, Jyväskylä Laskutusosoite: PL 186, Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: Puhelin: Vaihde: etunimi.sukunimi@jkl.fi

2 - Kehittämisessä painottuu selkeästi terveyspuolen kehittämislinjaukset. Aikuissosiaalityön kehittämisosuus näkyy erittäin vähäisenä ( Sallaajärven laajennus). Sosiaalipuolen kohdalta näyttäytyy eriarvoisesti terveystoimea painottavina. Osaoptimoinnin välttäminen aikuissosiaalityön kannalta keskeistä. Esille tuli haastavat asiakasryhmät, joiden ongelmat eivät näytä kuuluvat minkään organisaation vastuulle. Siirretään aikuissosiaalityöhön kuten vaikeasti mielenterveys ja päihdeongelmaiset ja henkilöt, jotka eivät kykene ottamaan vastuuta itsestään. Moniammatillisen aidon työskentelyn ja vastuun jakamisen tarpeellisuus. Sähköistä asiointia on kokeiltu nuorten aikuisten palvelukeskuksessa eikä se ole yllättäen ainakaan toistaiseksi ole saanut nuoria mukaan asiointiin tätä kanavaa käyttäen niin paljon kuin oletettiin. Verkkopankkitunnuksien käyttäminen on koettu yllättävän hankalaksi. Olemassa olevat laadukkaat ja kustannustehokkaat omat palvelut tulisi säilyttää ja selvittää todelliset ostopalvelujen kustannukset. Onko olemassa palveluja, joiden tuottaminen mahdollistuu vain ostopalveluina eli siten monipuolistaisi palvelujen tarjontaa? Oma palvelutuotanto tulee todennäköisesti useinmiten edullisemmaksi osaamisen, verkostojen, ammatillisuuden, organisaation, tiedonsiirron, tehokkuuden ja ulkopuolisten palvelujen kilpailuttamisen ja valvonnan kannalta. Ulkopuolisen tuen tarve palvelusetelien hankkimisessa? - Selkeä kokonaisuus, työyhteisössä käsiteltiin lähinnä kasvun ja oppimisen palveluiden kokonaisuutta. Ihmeteltiin lomien ajan käsittelyaikataulua. - Palvelulinjauksia tarkistettaessa on huomioitava myös niiden toteuttamiseksi tarvittavat resurssit. - Palvelulinjauksen mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa huomioita palvelujen tuottamiseen tarvittavat resurssit. sivu 9; 3.3. Kasvun ja oppimisen palvelut:... Nuorisopalvelujen palveluverkkoselvitys on laadittu vuosille Nuorisopalvelut tarjoaa ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja nuorille nuorisotiloilla, kouluissa ja erilaisissa muissa toimintaympäristöissä. Oman toiminnan lisäksi palveluja järjestetään yhteistyössä monialaisissa verkostoissa sekä muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa ostopalvelu- ja avustussopimuksilla. Nuorilla on vahva rooli palvelujen kehittämisessä. sivu Muut palvelut/asiakas- ja neuvontapalvelut: Jvväskylän neuvonnan lisäksi asiakas- ja palveluneuvontaa on keskitetty... ja nuorisopalvelujen OhjausLaturiin. sivu 16: Liite: Palveluverkkojen perusteet/kasvun ja oppimisen palvelut:...sähköiset palvelut: Priimus/Wilma-järjestelmä kodin ja koulun yhteistyön välineenä, nuorisopalvelujen vaikuttamis- ja neuvontakanavat. - Selkeämpi kuin ensimmäinen versio. Koska jäljempänä ei ole kohtaa, johon yleistekstejä voisi kommentoida, kirjaan tähän muutaman kommentin keskustelumme pohjalta: 3.3. Kasvun ja... (sivu9) - vuoden 2011 päiväkoti- ja kouluverkko selvitykseen perustuu uudisrakentaminen ja peruskorjaukset vuoteen 2020 saakka. Tilanne tuntuu kuitenkin elävän eikä ole selkeää käsitystä suunnitelmien päivittämisestä Nykytila: - mielestämme pitäisi olla...yksityisiä palveluja tuetaan palveluseteleillä, yksityisen hoidon tuella ja esiopetuksen ostoilla. Perheiden omien lasten hoitoa tuetaan palvelurahalla, kotihoidon tuella ja yksityisen hoidon tuella. Liite 1. Palveluverkkojen perusteet (s. 16): Kasvun ja oppimisen palvelut, varhaiskasvatuspalvelut Mustilla palleroilla eritellyt palvelut eivät ole verrannollisia laajuutensa suhteen. "Kotiin vietävät palvelut" ovat marginaalisia, joten sen palleron voi jättää pois ja mainita asian ensimmäisen palleron listassa: Lähipalvelut sijaitsevat asuinalueilla: päiväkodit, perhepäiväkodit, lapsen kotona tapahtuva perhepäivähoito, kerhotoiminta "Sähköiset palvelut": voi jättää sanan päivähoitopaikan pois, riittää vain sana "hakeminen", koska hakeminen koskee myös palveluseteleitä jne. 2

3 B. Palvelujen järjestäminen ja tuottaminen 1. Palvelujen uudistamisessa lakisääteiset palvelut mitoitetaan kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Kaupungin toiminnan lähtökohtana on vahvistaa asukkaiden omatoimisuutta ja itsenäistä selviytymistä sekä yhteisöllisyyttä. Vastaajien määrä: 18 - Omatoimisuuden tukeminen on hyvä asia, yhteisöllisyyden tukeminen nyky-yhteiskunnassa on suuri voimavara. - Taloudelliset säästöt eivät saisi vaikuttaa hoitoon pääsyyn. - Keskeiset palvelut, joissa vaaditaan kaupungin järjestämistä tuotetaan itsenäisesti, mutta palvelut, joita ei ole järkevää tuottaa itsenäisesti, voidaan tehdä ostopalveluna esim. yksityiseltä sektorilta tai multa tomija tahoilta. - Voimavarat kohdennettava niin, että lakisääteiset palvelut voidaan suorittaa. Talous on mitoitettava sen mukaan eikä toisin päin. - Hyvä niin. - Miten omatoimisuutta vahvistetaan? Kumpi ohjaa lakisääteisyys vai taloudelliset reunaehdot? - Työelämän vaatimukset kasvaa koko ajan, joten yhteisöllinen hoitaminen esim. perheiden sisällä on todella haastavaa. Omaisvastuu vaihtelee kovasti. Omaishoidon tuet tärkeitä. Jos rahat ei riitä, palveluista on tingittävä. - Miten tuetaan omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä. Ajatuksena hieno, mutta lisää konkretiaa ajatuksen toteuttamiseksi. - Toivomme, että pystytään jatkossakin tarjoamaan ikäihmiisille omatoimisuutta ja itsenäisyyttä tukevia palveluja sekä vahvistamaan heidän liikuntakykyä ja toimintakykyä sekä mielen virkeyttä päiväkeskuksissa. - Hyvä tavoite ja tärkeä - Keskustelua herätti ensimmäinen lause. Lakisääteisten palvelujen järjestäminen lähdettävä kuntalaisten tarpeesta, taloudelliset voimavarat ei tulisi olla mainittuina ensimmäisessä lauseessa. - Lakisääteiset palvelut tarjottava ja pystyttävä järjestämään mm. neuvoloissa. - Joidenkin lakisääteisten palvelujen osalta voi olla haasteellista. - Myös ei-lakisääteiset palvelut mitoitettava kaupungin taloudellisten voimavarojen mukaan. Vertailu myös muihin suuriin kaupunkeihin tärkeää. - Tarkoittaako asukkaiden omatoimisuuden ja itsenäisen selviytymisen vahvistaminen sitä, että vanhukset eivät halutessaankaan pääse asumispalvelujen piiriin vaan ovat pakotettuja jatkamaan asumista kodissaan pärjäävät siellä tai eivät? Kuinka pystytään takaamaan riittävät kunnalliset palvelut kaikille tarvitsijoille? Kuinka kotihoidon resurssit saadaan riittämään? Tarkoittaako yhteisöllisyys tässä tapauksessa sitä, että jatkossa omaiset joutuvat nykyistä enemmän huolehtimaan vanhuksista tai että luotetaan naapuriapuun? - Tätä ollaan kotona asumisen tukemisessa alettu toteuttaa Oiva-palvelukeskuksen palvelujen kartoituskäyntien ja kotihoidon kehittämissuunnitelman pohjalta. Omatoimisuuden ja toimintakyvyn tukeminen on alkanut näkyä asenteiden ja toiminnan muutoksena kotihoidon kentällä. - Lakisääteiset palvelut on turvattava. Omatoimisuuden korostaminen on hyvä asia, mutta on huomioita myös ne asukkaat, jotka eivät pysty omatoimisesti huolehtimaan itsestään. - Lakisääteiset palvelut, etenkin lastensuojelun palvelut on ensisijaisesti turvattava. 2. Kaupungin hyvinvointivastuiden tasot määritellään valtuustokauden aikana (vrt. lakisääteisesti määritellyt vastuut). Vastaajien määrä: 9 - Valtuustokauden aikana pystytään todennäköisesti vastaamaan akuutteihin muutoksiin, mutta miten mahdollistaa suunnitelmallisuus valtuustorakenteen muuttuessa. - Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? - Valtuustokausi on liian lyhyt aika suunnitella toimintaa, toisaalta kesken valtuustokautta voi tulla kovinkin paljon muutoksi vanhusten hoitoisuuteen. - Kaupunginvaltuutetut arkirealismin pariin. Kampanjointia yksityisen rahoituksen puolesta. - On varmasti tarpeellista, että kaikkia palveluja tarkastellaan. - Hyvä, että yhteiset linjaukset on tehty. - Tarkennettava mitä tarkoitetaan hyvinvointivastuulla. - Määriteltyihin tasoihin tulee sitoutua pitkäkestoisesti ja niiden tulee ohjata päätöksentekoa! 3

4 3. Harkinnanvaraisten palvelujen järjestäminen arvioidaan. Vastaajien määrä: 12 - Harkinnanvaraisuus lisää joustavuutta budjettiin. - Kuntalaisten omaa vastuuta palveluiden lisätään kustannusten osalta. Kaupunki voi esim. tukea pieneltä osalta palvelua, mutta päävastuun kantaa kustannuksista palvelun käyttäjä. Ei ole oikein, että muut kuntalaiset kustantavat kokonaan marginaalisten käyttäjien palvelut. - Mitä arvioinnilla tarkoitetaan ja mitkä tulevat olemaan arvioinnin kriteerit? Kansalaisopiston toiminta kohdentuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn. - Pitääkin arvioida - Eikös ja toivottavasti harkintaa on käytetty tähänkin asti. - Miten tulee käymään heikompiosaisten asiakkaiden esim. asumispalveluiden kanssa, jotka kuitenkin säästävät yhteiskunnan varoja ja luovat eettistä ja inhimillistä lähtökohtaa kuntalaisille? - Kyllä palvelujen tarpeellisuus on arvioitava, mutta myös mietittävä mitä palvelun poistaminen pitkällä aikavälillä aiheuttaa. - OK - Otettava huomioon ennaltaehkäisevien palvelujen merkitys. - Tarkoittaako tämä sitä, että rahatilanteen heikentyessä kaikista harkinnanvaraisista palveluista voidaan luopua kokonaan? - Harkinnanvaraiset palvelut, kuten sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelukortti antaa monille syrjäkylien asukkaille mahdollisuuden asua vielä kotonaan, vaikka oma toimintakyky on heikentynyt. - Harkinnanvaraiset ovat pääosin ennaltaehkäisevää ja laajaa toimintaa, jonka vaikutukset ovat nyt olemassa. Nämä palvelut tukevat olennaisesti lakisääteisiä palveluja. 4. Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista ja perusopetuksen alaluokkien opetuksesta, vanhusten päiväkeskukset sekä vanhus- ja vammaispalvelujen kotiin vietävät tukipalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki. Palveluverkkoja kehitetään muodostamalla alueellisia lähi- ja monipalvelupisteitä, hyödyntämällä olemassa olevia tiloja sekä keskittämällä joitakin palveluja. Vastaajien määrä: 14 - Säästöjen aikaansaamiseksi keskittäminen lienee tarpeellista, mutta onko se yksilön edun mukaista? - Mitä lähi- ja monipalvelupisteet käytännössä ovat? Mikä on palveluvalikko? - Kansalaisopistopalvelut ovat lähipalvelua ja ne halutaan säilyttää, jotta toiminnan tavoitteet toteutuvat. - Hyvä niin. - Yksityisesti vai kaupungin palveluilla? - Nämä ovat erittäin tärkeätä järjestää lähipalveluina. Tilojen tarkastelu ja niiden monipuolinen käyttö on kaikkien etu, kuitenkin pitää katsoa, että kenenkään toiminnot eivät hankaloidu asian myötä. - Tärkeä, että toteutetaan lähipalveluna, asiakasnäkökulman kuuleminen erittäin tärkeä ja se pitää varmistaa. - Neuvolapalvelut järjestettävä lähipalveluina. - Olemassa olevien tilojen hyödyntäminen ja yhteiskäyttö on järkevää. - Lähipalvelujen nykyistä tiukempi raajaaminen edellyttää julkisen liikenteen/kuljetusten kehittämistä. - Tämä vaikuttaa järkevältä! Kuntalaisille on tärkeää saada tarvitsemansa palvelut läheltä. Lähipalvelupisteet ja palvelujen keskittäminen helpottavat asioiden hoitamista, kun asiakkaiden ei tarvitse vaeltaa kaupunginosasta toiseen. - Keskittäminen on hyvä asia jotta toimintakyvyn heiketessä asiat pystytään hoitamaan itsenäisesti kun asioidenhoito voidaan tehdä keskitetysti yhdessä paikassa. - Liika lähipalveluiden keskittäminen ei ole asukkaisden edun mukaista. On turvattava palveluihin pääsy! - Lähipalveluina järjestetään pääosa varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuksen alaluokkien opetuksesta ja nuorisotilapalveluista, vanhusten päiväkeskukset etc. 5. Palveluja voidaan järjestää ja/tai tuottaa muille kunnille vastuukuntamallilla, ostopalvelusopimuksilla tai asiakaskohtaisilla maksusitoumuksilla siten, että saatavat tulot kattavat aiheutuneet kustannukset. Vastaajien määrä: 10 - Lisätulot ovat perusteluja, mikäli ne eivät toteudu oman kunnan palvelutarpeen kustannuksella. - Kuka on arvioinnin tekijä? Virkamies, lautakunta? 4

5 - Kun vaan saadaan hinnat oikein laskettua. - Kaipa tuosta ois hyvä jotain voittoakin saada??? - Palveluja voidaan tuottaa monilla tavoilla, kun pidetään palvelun laadusta huoli sekä valvonnasta. Myös on huomioitava, että vähävaraiset saavat palveluja monipuolisesti. - Aivan hyvä tavoite ja varhaiskasvatuksessa jo toteutuukin. - Palveluja voidaan myös ostaa. Kustannuslaskentaa kehitettävä. Palveluseteli osittain korvannut ostopalvelusopimukset. - Tämä on hyvä asia. - Yksiköllä ei ole mahdollista näillä resursseilla tuottaa palveluja ulkopuolisille tahoille. Jälkihuollon palveluja voidaan jonkin verran myydä suuren harkinnan jälkeen. - Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö on tuottanut sijaishuollon palveluita muille kunnille, (nyt 24 kuntaa. maa-kunnallinen yhteistyö jo 34 vuoden ajan) Tuotetuista palveluista kaupunki käyttää n. 50 %. Ostopalvelusopimuksella tehdyn työn tuottoa tulee suun-nata yksikön henkilöstön vahvistamiseen, jotta lain edellyttämä perhehoidon ensisijaisuus toteutuu lasten ja nuorten sijoituksissa. 6. Palvelujen järjestämisessä hyödynnetään markkinoita. Soveltuvuus arvioidaan aina palvelukohtaisesti. Vastaajien määrä: 6 - Kilpailutus tuottanee säästöjä, palveluiden laadun valvonta vaatii lisäresursseja. - Jos tarkoittaa ostopalvelua ja yksityistämistä, pitää olla tarkka ettei laatu huonone eikä tule kovin paljon lisää hallinnointikustannuksia kaupungin maksettavaksi. - Ulkopuolisen palvelun osto ei kaikkien asiakkaiden kohdalla säästä yhteiskunnan tuloja, kun maksajaksi tulee toimeentulotuki. - Ei kuitenkaan liikaa yksityistämistä. - Markkinoiden hyödyntäminen usein vaikeaa tarjonnan puuttuessa. - Syytä huomioida, mikä on asiakkaan kannalta paras ratkaisu. 7. Palveluja hankitaan muilta palveluntuottajilta silloin, kun se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua. Markkinoita hyödynnetään siten, ettei yksittäiselle toimijalle synny hallitsevaa markkina-asemaa ja mahdollistetaan toimivien palvelumarkkinoiden olemassaolo. Vastaajien määrä: 10 - OK - Yksityiset palveluntarjoajat mahdollistaisivat /lisäisivät asiakkaiden valintamahdollisuuksia. - Jos todella on laadukasta ja taloudellista. - Työssä pitää olla laatua edullisen hinnan lisäksi. Ihmisten pitää jaksaa tehdä työnsä mielellään hyvinkin. - Kyllä näin - Asiakasnäkökulma huomioon ja palveluiden riittäminen turvattava. - Tästä asiasta oltiin helpottuneita. Työntekijät pelkäävät pojimmiltaan sitä, että kunnan työntekijät korvataan ostopalveluilla. - Palveluntuottajien antaman palvelun laadunvalvonta ja asiakkaiden oikeanlaisen palveluntarpeen seuranta tärkeää! - Mikäli palveluja yksityistetään (esim. palvelutalot) on mietittävä mitä palveluja kaupungin omista toimipisteistä yksityisiin yksiköihin annetaan. Kilpailutuksissa on huomioitava nykyistä laajemmin palvelut, talojen varustus jne. - Omien palvelujen kehittäminen/lisääminen nähdään kokonaisuutena hyvänä suuntana. 8. Hankittaessa palveluja muilta palveluntuottajilta päätökset perustuvat hankintalakiin, kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin. Varmistetaan palvelujen arviointi- ja laatukriteereiden läpinäkyvyys. Kustannusvertailussa mukaan otetaan myös palvelusopimusten valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyvät kustannukset. Kustannusvertailuja varten laaditaan kaupungin yhteinen laskentamalli. Vastaajien määrä: 12 - Pystytäänkö yhteisellä laskentamallilla vertailemaan kaikkia mahdollisia palveluita? - Palveluiden tuotannossa ja ostamisessa tulisi huomioida paikalliset / seudulliset palveluiden tarjoajat. - Hintavertailussa huomioitava pitempi aikaväli. - Jossa pitää ottaa huomioon myös valvonnasta johtuvat lisäkustannukset ( kun käytetään ulkopuolisia palveluntarjoajia). 5

6 - Kustannusta byrokraattisesta valmistelusta ei voi vierittää tuottajan niskaan -vai voiko? - Kyllä - Tässä kohdassa keskustelutti se kuinka saadaan vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä kustannusvertailuihin ja laatuvaatimuksiin siten, että kaupungin oma palvelutuotanto ja yksityinen palvelutuotanto ovat aivan todellisesti vertailtavissa valintoja tehtäessä. - Huolehdittava hankintaosaamisesta. - Hyvä näin, mutta laatuvaatimuksiin ja niiden toteutumisen seurantaan pitää panostaa. Halvimmalla saadut palvelut saattavat täyttää laatuvaatimukset vain paperilla. - Sijaishuollonpalveluja kilpailutettaessa tulee kiinnittää huomiota talooudellisiin ja laadullisiin tekijöihin. - Sijaishuollon palvelujen kilpailuttaminen ei aina tuo taloudellista etua ja huomiota tulee kiinnittää enemmän laadullisiin tekijöihin. 9. Palvelutuotannon kehittämisessä noudatetaan kuviossa 3 kuvattua prosessia. Vastaajien määrä: 5 - Monivaiheinen, pitkäkestoinen ja kallis projekti? - Kuviosta puuttuu asiakas/asukas. - Kyllä, henkilöstön mukana pitäminen tulevaisuuden suunnittelussa on erittäin tärkeätä. - Toimiva prosessi, ei liian pitkäkestoisia käsittelyjä, aikataulut pitää tarkentaa. C. Muut palvelujen kehittämisperiaatteet 10. Palvelujen ja toimintamallien kehittämisen painopisteinä ovat palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen, ennaltaehkäisy, varhainen tuki sekä eri toimijoiden yhdessä työskentely. Vastaajien määrä: 12 - Konkreettiset toimenpiteet ja tuovatko ne lisäkustannuksia? - Hyvä periaate, mutta miten talous on tässä mukana? Aiotaanko oikeasti toteuttaa, tämäkin vaatii tekijöitä? - Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki vanhuksilla myöhästyttää palvelujen tarvetta, ja he pystyvät asumaan pidempää kotona - joka tuo taloudellisuutta kaupungille. - Erittäin tärkeä painopiste - Varhaisen tuen tunnistaminen ja avun oikea kohdentaminen koetaan tärkeäksi kotihoidossa. - Palvelunkäyttäjien osallisuuden vahvistaminen on hyvä asia, mutta kaikki palvelun tarpeessa olevat eivät kykene itse osallistumaan asioidensa hoitoon. Kuinka varmistetaan se, että he saavat äänensä kuuluviin? - Asiakkaan omavastuu ja omaisten osallistuminen tärkeää - Ennaltaehkäisevä työote liittyy mielestämme palveluprosessien jokaiseen vaiheeseen. Ennaltaehkäisy ei liity vain yksittäisen yksilön tai asiakasperheen elämänkaareen, vaan tulee nähdä sukupolvien yli ulottuvana ennaltaehkäisynä erityisesti sosiaalisten ongelmien kohdalla. Eri toimijoiden yhdessä työskentelyn tiivistäminen on erittäin järkevää. - Tässä harkinnanvaraiset palvelut ovat keskiössä. - Peruspalvelujen kehittäminen ja riittävä resurssointi lapsiperheiden palveluissa toimii tärkeänä puskurina lastensuojeluasiakkuuksien kasvun hillitsemisessä sekä perheiden oikea-aikaisen avun saamisen turvaajana (esimerkiksi neuvola ja päivähoito). - Yksikön työssä korostuu yhteistyö eri kuntien ja toimijoiden kanssa. 11. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet hyödynnetään muun muassa neuvonta-, ajanvarausja hakemusasioissa. Vastaajien määrä: 14 - Enemmistölle sähköinen asiointi on arkea helpottava asia, palvelut turvattava myös muille. - Sähköisen asioinnin lisääminen mahdollistaisi asiakkaiden asioinnin myös virka-ajan ulkopuolella. - Hyvä asia, mutta huomioitava myös ne, jotka eivät asioi sähköisesti. - Vanhusten mahdollisuudet käyttää sähköistä ajanvarausta ovat huonot. - Jos se toimii. Takaisinsoittopalvelu on hyvä. Parempaa perehdytystä yli 75-vuotiaiden it-taidoille. - Kyllä, mutta huomiotava ikääntyneet henkilöt, kaikilla ei ole tähän mahdollisuutta. 6

7 Päiväkeskusten tuki verkostoon mahdollisuus hoitaa näitä asioita. - Toimii jo nytkin hyvin, mutta muistettava että kaikki eivät pysty käyttämään näitä malleja, on oltava vaihtoehtoja myös. - Neuvoiloissa näin jo toimitaan ja kehitellään edelleen. - Järkevää. Henkilökohtaista asiointia voidaan kuitenkin edelleen tarjota sitä tarvitseville. - Sähköisen asioinnin lisääminen on hyvä asia, mutta on muistettava, että suuri osa kuntalaisista, esim. vanhukset, eivät hallitse sähköistä asiointia ja tarvitsevat henkilökohtaista palvelua. Kuinka tämä turvataan? - Monille ikäihmisille haastavaa oppia käyttämään sähköistä asiointia. - Sähköisen asioinnin käyttöönotossa huomioita asiakkaisen valmiudet ja välineet käyttää palveluja. - Koetaan hyvänä - Sähköisen asioinnin käyttöönoton edelleen kehittäminen on tarpeellista. 12. Teknologiaa hyödynnetään työprosessien sujuvoittamiseksi ja työajan kohdentamiseksi varsinaisiin työtehtäviin muun muassa liikkuvissa asiakaspalvelun tehtävissä. Vastaajien määrä: 11 - Teknologian hyödyntäminen on hyvä asia. - Teknologiaa pitää kokeilla ja hyödyntää, niissä puitteissa missä se palvelee hyvin. - Hyvä, koulutuksen ja perehdytyksen muistaminen - Edellyttää prosessien avaamista ja kouluttamista. Usein teknologian käyttöönoto vaatii uusia työtehtäviä. - Onko tutkittu, kuinka paljon mobiililaitteet säästävät työaikaa? - Aluksi tulee varautua siihen, että teknologian haltuunotto vie perustehtävältä aikaa. Jotta päästään tilanteeseen jolloin teknologia tukee perustehtävää, tulee malttaa valita sellaiset ohjelmat joita ei tarvitse heti olla vaihtamassa - juuri kun niitä on opittu tehokkaasti käyttämään. - Perusjärjestelmien käytettävyyteen kiinnitettävä huomioita ja niitä parannettava. - Viedeoneuvottelujen lisääminen on mahdollista jos ao. laitteet fyysisesti omassa yksikössä. - Ennen kuin uuttaa teknologiaa otetaan käyttöön, on varmistettava että se todella toimii ja sen käyttö on sujuvaa. - Videoneuvotteluiden hyödyntäminen tulevaisuudessa viranomaisyhteistyössä. 13. Palvelut toimivat verkostoituneesti julkisten-, yksityisten- ja kolmannen sektorin palvelujen kanssa sekä oppilaitosten ja yliopiston kanssa. Kehittämisote on innovatiivinen, luovia ratkaisuja hakeva ja kaupungin oman henkilöstön voimavarat ovat käytössä. Vastaajien määrä: 9 - Verkostoituminen lisää näkökulmia. - mutta toimitaan niin, että nykyiset, hyvät toimintamallit säilyvät eikä tehdä uusia malleja vain uudistuksen vuoksi. - Näin juuri! - ja vähän ylikin nyt jo.. - Kyllä, päiväkeskuksissa on jo nyt käytetty tällaista mallia. - MItkä ovat kaupungin henkilöstön voimavarat jatkossa (mm. suunnittelu). - Kehittämistyölle ja verkostoitumisella on luotava ajalliset mahdollisuudet. - Toiminnan koordinoimisen ja kehittämisen tulee niveltyä läheisesti käytännön työhön ja siihen tarvitaan - aikaresurssia. 14. Palvelurakenteita, palveluverkkoja ja toimintatapoja uudistettaessa haetaan palvelukokonaisuuksia läpäiseviä palveluita kokonaistaloudellisten ratkaisujen löytämiseksi ja tarkastellaan muutoksen vaikutusta kokonaisuuteen. Vältetään osaoptimointia, joka voi johtaa kaupunkikonsernin kokonaiskustannusten nousuun. Vastaajien määrä: 7 - Hyvä asia. Osaoptimoinnin välttäminen myös kaupungin sisäisten toimintojen välillä. Miten tätä seurataan, varmennetaan? - Osaoptimointi pitää saada pois, miten kun eri hallinnon alat siirtävät töitä toisilleen, jossain vähenee niin muualla lisääntyy (sihteerityö) - Laaja ja vaikeasti toteutettavissa ja hallittavissa oleva asia, mikäli keskustelijat ymmärsivät käsitteen 7

8 osaoptimointi oikein. - Kuka käytännössä katsoisi kokonaisuutta (vs. hallinnon keventäminen). - Sisäinen laskutus ei saa nostaa kustannuksia. Myös muut kuin Tilapalvelu tässä syyniin. - Lastensuojelun avohuollon palvelut toimivat usein muiden palveluiden paikkaajina, mikä lisää lastensuojelun kustannuksia ja työmäärää. Se ei ole myöskään perheiden näkökulmasta oikein - tulla lasteensuojelun asiakkaaksi, vaikka ensijainen palvelutarve hoituisi muuta kautta. Esimerkkeinä lasten- ja aikuisten psykiatrian palvelut, päihdehuolto, erityislapset ja heidän perheensä, jotka eivät ole oikeutettuja vammaispalveluihin, erotilanteessa olevien perheiden ohjaus ja neuvonta sekä pitkäaikaisen kotipalvelun tarpeessa olevat perheet (vanhempien pitkäaikaissairaudet). D. Palvelukokonaisuuksien palvelulinjaukset Kaupunkirakennepalvelut 15. Joukkoliikenteen järjestämisvastuu siirtyy kaupungille vuoden 2014 aikana Tavoitteena on joukkoliikenteen tehostaminen palvelutasoa heikentämättä. Vastaajien määrä: 7 - Mahdollistetaanko tehostamisella joukkoliikenteen huokea hintataso? - Toivottavasti joukkoliikenteen lippujen hintoihin tulee laskua nykyisestä. - Hinnat alemmas, kiitos. - Ei kantaa - Jos ei pystytä terveyspalveluita järjestämään lähipalveluina, on taattava sujuvat joukkoliikenneyhteydet. - Pyöräilymahdollisuudet pidettävä hyvällä tasolla, myös talviaikaan. 16. Ylläpidettävien viheralueiden, satamien ja uimarantojen määrää ja hoidon tasoa vähennetään kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. Vastaajien määrä: 5 - Kustannussäästöjen hakeminen virkistäytymisaluiden hoidon kustannuksella ei välttämättä ole hyvä asia. - Ei kantaa työyhteisössä - Pitkällä tähtäimellä vaikuttaa kaupungin yleiskuvaan, asukkaiden turvallisuuden tunteeseen ja viihtyvyyteen. - Jos määrää vähennetään niin tasoa ei saa kyllä alentaa. Ulkoalueet ovat kaupungin kasvot ulospäin. Roskaantuminen ja heinittyminen antavat ankean kuvan välittömästi ja välinpitämättömyys kertautuu. Asukasyhdistyksiä ja yksittäisiä kaupunkilaisia enemmän vastuuseen omasta ympäristöstään. 17. Kilpailutuksiin perustuvia palveluostoja lisätään. Vastaajien määrä: 4 - Ensisijaisesti omien palveluiden lisääminen, palveluostoissa laatukriteerit. - Laadun taso! 18. Palvelutoimintaa avataan kilpailulle, mikäli ulkoistamisella saavutetaan kustannussäästöjä. Vastaajien määrä: 4 - Kartoitettava kaikki vaihtoehdot pidemmällä tähtäimellä, ei pelkästään yhden valtuustokauden ajan. - Hintavertailussa huomioitava pitempi aikaväli. Miten sitä seurataan? - Miten määritellään mahdolliset kustannussäästöt - Varovaisesti varhaiskasvatuksen puolella 8

9 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 19. Tilojen käyttöä tehostetaan ja yhteiskäyttöä lisätään peruskorjauksista aiheutuvien tilavuokrien nousun hillitsemiseksi. Toimenpiteet perustuvat kirjasto-, kirjastoauto-, museo-, kansalaisopisto- sekä liikuntapalvelujen verkkoselvityksiin. Vastaajien määrä: 6 - Palveluiden keskittämisessä on varmasti etunsa, toisaalta se rajoittaa yksilön mahdollisuuksia valita tarvitsemiaan palveluita asuinympäristöstä riippumatta. - Tämä kommentti kohdistuu luvun 3.2 Kulttuuri- ja liikuntapalvelut kohdan Nykytila-kappaleeseen, jossa sanotaan seuraavaa: Museot toimivat kolmessa keskeisessä toimipisteessä. Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon lisäksi Jyväskylässä toimii Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Tekstisitaatti mainitsee vain Jyväskylän kaupungin ylläpitämät korotettua valtionosuutta saavat museot. Tämän lisäksi kaupungissa toimii kaksi säätiöiden omistamaa museota, Alvar Aalto -museo ja Keski- Suomen ilmailumuseo, joita kumpaakin kaupunki avustaa. Lisäksi Jyväskylän yliopiston museolla on kaksi osastoa, kulttuurihistoriallinen osasto ja Keski-Suomen luontomuseo. - Kaupungin omille työntekijöille liikuntaseteleitä, jotta kallis aalto alvari täyttyisi kuntoaan kohentavista työntekijöistä. - KIrjastoauton ja yhteispalvelujen integrointimahdollisuudet selvitettävä. 20. Kirjastoverkkoa kehitetään siten, että pääkirjaston ja joidenkin aluekirjastojen lisäksi kirjastopalvelut toimivat lähi- ja monipalvelupisteissä. Kirjastojen tietoteknisiä ja digitaalisia valmiuksia lisätään. Vastaajien määrä: 5 - Pienet kirjastot säilytettävä! - Lähi- ja monipalvelupisteiden käsitteelle toivottiin selkeämpää määrittelyä. Palvelulinjauksista ei ilmene, miten tilanne muuttuisi verrattuna nykytilanteeseen, jossa esimerkiksi Keltinmäen, Kortepohjan ja Säynätsalon lähikirjastot sijaitsevat samassa rakennuksessa yhteispalvelun, nuorisopuolen tai päivähoidon tilojen kanssa. Näissä rakennuksissa tuotetaan jo erilaisia palveluita, vaikkakaan ei varsinaisessa kirjastotilassa. Vaajakosken ja Tikkakosken kirjastoissa puolestaan yhteispalvelu jakaa tilat kirjaston kanssa. Tietoteknisten ja digitaalisten valmiuksien lisäämisellä tarkoitetaan verkko- ja etäpalveluiden kehittämistä edelleen, esim. kirjaston maksujen verkkomaksamisen mahdollistamista. Sillä viitataan varmaan myös e- aineiston laajempaan käyttöönottoon, esim. ladattavien e-kirjojen hankkimista valikoimiin. Tämä on kirjastopalveluiden kehittämisen painopistealue lähivuosien aikana ja sitä on lähdetty jo toteuttamaan seudullisen kirjastojärjestelmän uusimisen ja maakunnallisen kirjastoverkon muodostamisen avulla. - Kirjastoauton palvelut saattavat syödä kirjasto käyttöä jos reitit ja palvelut ovat liian lähellä kirjastoa. vrt. Halssila. 21. Pääkirjasto-kansalaisopisto -rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tiloja järjestellään uudelleen ja yhteiskäyttöä lisätään. Pääkirjaston ja kansalaisopiston tiloja ajanmukaistetaan ja tiivistetään. Vastaajien määrä: 5 - Tilojen mahdollisimman monipuolinen hyödyntäminen on hyvä asia. - Jyväskylän lyseo on oppilaitos, kansalaisopisto ja mahdollinen muu sivistystoiminta rakennuksessa olisi johdonmukainen ratkaisu talon jatkokäytölle. Esitämme vaihtoehtoa selvitettäväksi. - Tämä linjaus on yhtenevä tehtyjen verkkoselvitysten kanssa ja tavoitteena kannatettava. 22. Museoverkkoratkaisussa tavoitteena on sijoittaa Taidemuseo ja Suomen käsityömuseo kaupungin omistuksessa oleviin peruskorjauttaviin kiinteistöihin ja isompiin kokonaisuuksiin. Vastaajien määrä: 4 9

10 - Hyvä ratkaisu. - Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen toiminnan kannalta olisi paras vaihtoehto jatkaa nykyisissä eli, vuonna 2000 museoksi remontoiduissa tiloissa. Perustelut: -Nykyiset toimitilat on vuonna 2000 kunnostettu museokäyttöön. Uusien tilojen kunnostaminen museokäyttöön on erittäin kallista. Tulevina vuosina tulossa olevat peruskorjaustarpeet ovat edullisempia toteuttaa kuin uusien lämpö/vesi/ilmastointi-järjestelmien luominen. -Ydinkeskustassa museo ja kansallispukukeskus palvelevat hyvin sekä jyväskyläläisiä että matkailijoita näkyvyytensä ja sijaintinsa puolesta. Tilojen sijainti on erinomainen museokaupan asiakkaiden kannalta. Asiakaspalautteen mukaan (vieraspaikkakuntalaiset ja paikalliset asiakkaat )sijaintimme on tunnettu, helposti lähestyttävä ja erinomainen. -Nykyisissä tiloissa henkilökunta työskentelee yhdessä sekä asiakkaiden että toistensa kanssa ja toiminta on tehokasta. Esitetyssä kirjastovaihtoehdossa henkilökunta jouduttaisiin sijoittamaan pääosin eri rakennukseen kuin näyttelyt sekä hajauttamaan osittain. -Alun perin ajatus yhteisiin tiloihin menemisestä Jyväskylän taidemuseon kanssa perustui keskustamuseon eli nk. Citymuseon rakentamiseen esim. Kilpisenkadun tyhjällee tontille ja konserttitalon yhteyteen. Museot voivat tehdä yhteistyötä monin tavoin, vaikka tilat olisivat fyysisesti erillään. 23. Keski-Suomen museon peruskorjauksen yhteydessä on mahdollista muokata tiloja yhteiskäyttöön viereisen Alvar Aalto museon kanssa. Vastaajien määrä: 3 - Järkevä ratkaisu, 24. Palvelukokonaisuuden tilamaksuja ja taksoja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Tällöin otetaan huomioon käyttäjien mahdollinen osuus kustannusten kattamisesta sekä tavoite käyttäjämäärien kasvattamisesta. Vastaajien määrä: 5 - Kokonaisvaltaisesti, jos ylläpitokustannukset laskevat ja käyttäjien osuudet kustannusten kattamisesta pysyvät kohtuullisina, varmasti toimivia ratkaisuja. - Vältetään osaoptimointi, kurssimaksujen suuri korotus pienentää opiskelijamääriä, tulot vähenevät. Kansalaisopiston toimintaan osallistuminen tulee olla mahdollista edelleenkin kaikille tulotasosta riippumatta. - Uimahalli on ihan liian kallis!! 25. Tavoitteena on, että isot liikuntahallit ylläpidetään eri toimijoiden kumppanuuteen perustuvilla toimintamalleilla. Vastaajien määrä: 5 - Kustannusten jakautuminen eri toimijoiden kesken on hyvä asia. - ja jos kyse liiketoiminnasta niin myös maksavat todelliset kulut, nuorten ja lasten urheilulta ei pidä periä täysiä kustannuksia - Onko realistinen, löytyykö kumppaneita- - Tämä kuulostaa hyvältä ainakin yhteisöllisyyden lisäämisen näkökulmasta. 26. Valmistellaan esitys kansalaisopiston taiteen perusopetuksen ja kuvataidekoulun hallinnollisesta yhdistämisestä. Vastaajien määrä: 4 - Hallinnolliset yhdistämiset ovat todennäköisesti toimivia ratkaisuja. - Prosessi on käynnissä. Suhtaudumme asiaan avoimesti. 10

11 Kasvun ja oppimisen palvelut 27. Varhaiskasvatuspalveluissa tarvitaan lasten määrän kasvun ja kunnallisten perhepäivähoitajien määrän vähenemisen vuoksi noin 400 uutta päiväkotipaikkaa vuoteen 2020 mennessä. Perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa tuhannella lapsella vuoteen 2020 mennessä. Vastaajien määrä: 8 - Lapsien määrän kasvuun tulisi varautua jo nyt. - Vaikutukset henkilöstömääriin? Vai kaikki yksityisillä palveluilla? Mistä ne kustannetaan? - Tarve on kasvava ja se pitää huomioida, alueelliset erot myös - Mielestämme ei pidä puhua 400 uudesta päiväkotipaikasta vaan päivähoitopaikasta, koska ratkaisujahan saattaa löytyä muitakin. - Ei linjaus vaan toimintaympäristön kuvaus. - Kunnallinen perhepäivähoitomuoto vaihtoehtona perheille olisi hyvä jatkossakin turvata. - Päivähoito on tärkeä ja vaikuttava avohuollon tukitoimi monelle lastensuojeluasiakkuudessa olevalle lapselle. 28. Päiväkoti- ja kouluverkko tarkistetaan siten, että huomioidaan kaupunkikonsernista vapautuvat tai muulta hankittavat päiväkoti- ja koulutilat, niiden kunto sekä pienten kouluyksiköiden kriteerit. Vastaajien määrä: 5 - Ensisijaisesti olemassa olevat, käyttötarkoitukseen soveltuvat tilat. Tilojen kunto myös pidemmälle tähtäimelle. - Päiväkotilaisten asennekasvatusta tulevaisuutta kohti, vanhusmyönteistä. - Keskustelussa päädyimme kirjaamaan, että tarkistuksen myötä tulee edelleen turvata (ja mahdollisuuksien mukaan parantaa ) mahdollisimman terve kasvu- ja oppimisympäristö. 29. Varhaiskasvatuksessa oman toiminnan lisäykset hoidetaan nykyisillä resursseilla luopumalla pienistä toimipisteistä, mahdollistamalla lasten kotona hoitamisen tukeminen sekä ohjaamalla kysyntää tuntiperusteisilla asiakasmaksuilla, palvelutakuulla ja maksuttomalla kerhotoiminnalla. Vastaajien määrä: 7 - Onko resurssimäärän pysyminen ennallaan suhteessa toiminnan määrän kasvuun kestävä ratkaisu. Kotona hoitamisen tukeminen hyvä ratkaisu. - Pienistä toimipisteistä ei saisi luopua vain koon mukaan, voi olla alueen tervein päiväkoti. Asiakasnäkökulma huomioon myös, asukkaita on kuultava. - Keskustelussa nousi mielipiteitä puolesta ja vastaan siitä, onko lasten kotona hoitamisen tukeminen yhteiskunnallisesti tavoiteltavaa. - Tuntiperustaissesta asiakasmaksusta ei vielä kokemuksia. - Perheet ovat "löytäneet" palvelutakuun, joka on vapauttanut kokopäivähoitopaikkoja ja maksuton kerhotoiminta on nyt tukemassa tätä. Tuntiperusteisen asiaksmaksun vaikutukset perheiden hyvinvointiin jää vielä seurattavaksi - Toiveena on, että myös pienillä yksiköillä on mahdollisuus jatkaa toimintaansa, niitäkin tarvitaan. Voiko kaupunki taata terveet työtilat kaikilee työntekijöilleen, jos sisäilmaltaan puhtaita pieniä yksiköitä suljetaan. Koulujen loma-aikoina toivotaan kierrätystä aukiolevien talojen suhteen. Auki saattaa olla talo, jonne kaikki työntekijät eivät voi terveydellisestä syystä mennä töihin. 30. Perusopetuksessa tehostetaan oppilasvirtojen ohjausta ja kuljetuksia sekä harkitaan harkinnanvaraisista palveluista luopumista. Vastaajien määrä: 3 - Oppilasvirtojen ohjaus ei hyvä ratkaisu, pitkät koulumatkat eivät myöskään ole etu. 11

12 31. Lasten määrän kasvusta aiheutuvaan tarpeeseen vastataan lisäämällä sekä kunnallista että yksityistä palvelutuotantoa. Vastaajien määrä: 7 - Ensisijaisesti tulisi kartoittaa oman palvelun tuotannon mahdollisuudet, varsinkin, jos se pystytään pidemmällä tähtäimellä järjestämään taloudellisesti kestäväksi. - Kunnallista palvelua tarkisteltava alueellisen osaamisen ja tieto-taidon pohjalta. - Varhaiskasvatuksen järjestämisessä on huolehdittava siitä, että perheiden tasavertaisuus mahdollisuus päivähoitopalveluihin taataan. Tämän turvaamiseksi kunnallista päivahoitopalvelua on oltava valta osa saatavilla olevasata palvelutarjonnasta. - Huolehdittava oman toiminnan tehokkaasta käytöstä. - Huolehdittava kunnallisen varhaiskasvatuksen taspuolisuudesta ja riittävästä laajuudesta. - Yksityisen perhepäivähoidon ohjaus ja valvonta tulee turvata yksityisten hoitajien määrän lisääntyessä. 32. Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelutuotannon järjestämismalli tarkistetaan tehtävän selvityksen perusteella. Vastaajien määrä: 4 - Aamu- ja iltapäivätoiminta on ennaltaehkäisyä, sitä pitäisi pystyä tarjoamaan. - Mitä tämä tarkoittaa? Kuka tekee päätökset selvityksen perusteella? - ok - ok 33. Nuorisopalveluissa lisätään avustus- ja yhteistyösopimusten sekä vapaaehtoistoiminnan perusteella järjestettävän toiminnan osuutta. Vastaajien määrä: 4 - Vapaaehtoistoiminnan lisääminen hyvä asia, jos tekijöitä löytyy. - Nuorisopalveluissa lisätään yhteistyötä järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelut 34. Runsaasti hoitoa ja tukea tarvitseville sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteisille asiakkaille muodostetaan palvelulinja, jossa palveluohjauksella ja moniammatillisella työskentelyllä parannetaan vaikuttavuutta ja vähennetään kustannuksia. Vastaajien määrä: 13 - Moniammatillisuus ja palvelutarpeiden määrittäminen samassa paikassa on hyvä asia. - Palvelulinja todennäköisesti selkiyttäisi toimintaa ja mahdollisesti vähentäisi sairaalapaikkojen kuormitusta. - Tärkeää olisi, että yksi taho/hlö toimisi koordinaattorina paljon eri palveluja tarvitseville moni ongelmaisille asiakkaille. - Sairaalassa hoidetaan potilaita, joilla on jokin akuutti sairaus, joka vaatii hoitoa. Nyt terveyskeskussairaalassa on potilaita, jotka eivät tarvitse sairaalahoitoa, vaan jonottavat palveluasumiseen tai muuhun jatkohoito tai asumispaikkaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja järkevää resurssien käyttöä. Vanhus potilaiden toimintakyky laskee nopeasti. Varsinkin muistisairaat psykogeriatriset potilaat eivät ole tarkoituksen mukaisessa hoitopaikassa terveyskeskussairaalan osastolla odottamassa jatkoasumisen paikkaa. Eri hoito ja asumisen yksiköitä tulisi profiloida enemmän asukkaiden suhteen. Kyllön sairaalassa osastolla 3 hoidetaan päihde, mielenterveys, psykogeriatrisia,ja keuhkosairauksia sairastavia potilaita. Varsinkin päideongelmaiset potilaat ovat suurin yksittäinen potilasryhmä. Samat päihdepotilaat tulevat osastolle, jopa usealle hoitojaksolle saman kalenterikuukauden aikana. Hyvin usein heillä ei ole varsinaista sairaanhoidollista syytä osastohoitoon, vaan syyt ovat sosiaalisia. Tällä potilasryhmälle ei usein ole asuntoa tai turvallista paikkaa missä olla. Hygienia ja ravitsemus ovat huonolla tasolla. Nämä potilaat ovat lähes aina päihtyneenä, kun tulevat osastolle. Päihdepotilaiden aggressiivinen käyttäytyminen aiheuttaa usein vaaratilanteita muiden potilaiden kanssa. Varsinkin psykogeriatriset ja päihdepotilaat samassa yksikössä ovat erittäin haasteellinen yhtälö. 12

13 Kyllön sairaalan osasto 3 on profiloitunut päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoon ja haluaa edelleen kehittää tätä hoitotyötä sekä yhteistyötä Sovatek säätiön kanssa, koska asiakaskunta on yhteinen. Myös muiden toimijoiden kanssa yhteistyötä tullaan tarvittaessa kehittämään. Sosiaalityön mukaan tulo tulisi järjestää siten, että päihdepotilaalle löytyy nopeasti ja joustavasti jatkoasumisen paikka, kun sairaalahoidon tarve päättyy. Tällä hetkellä tässä ei ole toimivaa käytäntöä. Tämä syö resurssia ja vie akuuttihoitopaikkoja, koska potilaat eivät pääse tarkoituksen mukaiseen jatkoasumisen paikkaan. Psykogeriatristen potilaiden jatkohoito on erittäin haasteellinen järjestää, varsinkin muistisairaat potilaat, jotka ovat fyysisesti hyväkuntoisia ovat pitkään osastolla, vaikka sairaanhoidollista tarvetta enää olisikaan. Vanhuspalveluiden ja palveluasumisen puolella ei ole vapaita paikkoja joustavasti saatavilla. Nämä potilaat saattavat viedä akuuttihoitopaikkoja useita viikkoja tai kuukausia, koska ovat odottamassa sairaalan osastolla sopivaa ympärivuorokautisen asumisen paikkaa. SAS työryhmä tekee hyvää työtä potilaiden jatkoasumisen ja hoidon turvaamiseksi, mutta tämä ei yksinään riitä. Potilaat pitää saada nopeasti tarkoituksen mukaisien asumispalveluiden piiriin. Vanhuspalvelut (VAVA:n) tulisi pystyä tehostamaan potilaiden vastaanottoa omien palveluiden piiriin nopealla aikataululla Päihdepotilaille pitää pystyä järjestämään selviämisasemia tai vastaava suojia, koska päihtyneiden selviämien ei voi tapahtua terveyskeskussairaalassa (Ei ole tarkoituksenmukainen paikka alkoholistille, jolla ei ole aikomustakaan lopettaa tai vähentää alkoholin käyttöä, vaan käydä tankkaamassa itsensä täyteen ruokaa, juomaa ja lääkkeitä) Nämä päihdeongelmaiset, jotka eivät ole motivoituneita alkoholin tai muiden päihteiden käyttöön ja joita kukaan ei enää halua, tarvitsevat uuden mallin tai keinon, joilla heille turvataan inhimilliset olosuhteet. Kotilääkäripalveluita tulee kehittää esim. vanhuspotilailla. Tällä voidaan vähentää kallista osastohoitoa. - Hyvä juttu, jos tämä tarkoittaa alueellista yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä. Tarvitaanko siihen palvelulinja? Tuleeko A B C palvelulinjoja A B C kansalaisille? vai onko palvelulinja esim. kaksoisdiagnosoiduille kuten päihde- ja mielenterveysongelma, jotka nyt eivät saa palveluja, koska toisen ongelma estää toisen hoidon. Ketä tämä palvelulinja koskee? Miten lääkäripula tähän vaikuttaa? - Mistä tässä on kyse? - Tärkeä kehittämissuunta. Tällaista mallia toteutetaan jo pienessä mittakaavassa Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa. Päällekkäistä työtä ja asiakkaan siirtämistä palveluista toiseen tapahtuu kokko ajan. Kokonaisvastuun ottaminen ja asiakaslähtöisyys unohtuu palveluissa helposti. - Moniammatillinen yhteistyö kuulostaa hyvältä, jos sillä voidaan ehkäistä päällekkäisiä palveluja. Mitä käytännössä tarkoittaa palvelulinja? - Pitää osata tehdä moniammatillista yhetistyötä. - Tarpeellinen palvelu. Palveluohjauksen toteuttaja? Vaativilla kuntoutusasiakkailla voisi olla kuntoutusohjaaja. Nyt eri terapeuteilla kuluu runsaasti työaikaa vaativien asiakkaiden palvelujen koordinointiin ja järjestelyyn. Myös terveyspuolella tarvitaan sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien työpanosta. - Sijaishuollon palvelujen järjestäminen nähdään valtakunnallisesti laajan väestöpohjan edellyttämäksi lastensuojelun erityispalveluksi. Jyväskylän kaupungin ja kuntien yhteistyö näiden palvelujen tuottamisessa luo vaikuttavuutta on taloudellisesti kannattavaa. 35. Kaikissa palvelukontakteissa kiinnitetään huomiota ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, jotta sosiaaliset ja terveydelliset riskit tunnistetaan ja niihin voidaan puuttua ajoissa. Vastaajien määrä: 17 - Lastensuojelun näkökulmasta on ennaltaehkäisyyn panostettu myös konkreettisesti lisäämällä resursseja tehtävään työhön. - Terveyden edistämiseen ja jokaisen yksilön oman vastuun ottamiseen omasta hyvinvoinnistaan tulisi kiinnittää enemmän huomiota. - Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen malliin varattava enemmän resursseja. Erilaisia tempauksia ja kampanjoita voisi lisätä (niin kuin nyt Jytessä alkoholin käytön ja tupakoinnin puheeksiotto). Lisää paikkoja päihdepotilaiden jatkohoitoon. - Potilaiden omaa vastuuta itsestä ja omasta terveydestä pitää vahvistaa ja tätä tulee pontevammin koros- 13

14 taa avo- ja sairaanhoitopalveluissa. Terveyskeskussairaalassa on jo otettu käyttöön alkoholin ja tupakoinnin puheeksiottaminen uusien potilaiden kohdalla, jotka tulevat sairaalahoitoon. Sairaalaan tulee jatkuvasti hoitoon potilaita, jotka ovat laiminlyöneet toistuvasti lääkehoidon (psykiatriset potilaat) Nämä potilaat hakeutuvat päivystyksellisesti hoitoon, kun eivät enää selviä kotona. Tästä aiheutuu yhteiskunnallisesti suuria kustannuksia. Tähän tulisi saada yhteinen malli puuttumiseen avo- ja psykiatrisen hoidon kanssa. - Alueellisuus voisi olla ratkaisu tähän. - Ihanteellinen tavoite, mutta miten se saavutetaan? - Onko rahaa puuttua? Mitä järkeä kysyä jos ei ole varaa ennaltaehkäisyyn. Diabeetikot iso haaste tulevaisuudessa. - Sosiaalityössä työskentely painottuu juuri lakisääteisyyden vuoksi korjaavaan työhön. Sen rinnalla tehdään koko ajan ehkäisevää työtä. Miten siihen tullaan panostamaan konkreettisesti? - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ollut keskiössä vuosikausia, mikä muutos edelliseen? Mitä tarkoittaa käytännössä nyt? Perustason palveluissa tarvitaan riittävä työntekijäresurssi. - Ennaltaehkäisyn keinoja mietittäessä tulee nähdä myös sukupolvien yli. - Harkinnanvaraiset palvelut ovat näitä ennaltaehkäiseviä ja varhaista puuttumista edistäviä toimintoja. - On mahdollistettava myös lastensuojelun sijaishuollon mahdollisuudet puuttua ja ennaltaehkäistä lasten ja perheiden ongelmia sijaishuollon aikana. Sijaishuollon on oltava laadukasta! - Koetaan hyvänä asiana. Todellisuudessa vaikea toteuttaa nykyisessä jonotilanteessa, vastaanottoajat menevät tulosyyn mukaiseen terapiaan. Esim. lasten terapeutit kokevat, että neuvolan kanssa yhteistyössä olisi hedelmällistä kehittää ennaltaehkäisevää työtä (esim. erilaisten vinkkien antaminen perheille). - Aikaisemmin jo kommentoitu peruspalveluiden tärkeää roolia ennaltaehkäisyssä lastensuojelutarpeen näkökulmasta. - Lastensuojelun avohuollon tukipalvelujen, mm. tukiperheiden merkitystä ennaltaehkäisevä toimintamuotona on vahvistettava omana toimintana, mikä on taloudellisesti kannattavaa. 36. Terveyskeskussairaalapalvelut keskitetään asteittain Kyllönmäen alueelle siten, että synergiaedut uuden keskussairaalan kanssa voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Vastaajien määrä: 9 - Mikäli palveluiden saatavuus jokaiselle pysyy myös hyvänä? - Keskittämisellä vältettäisiin päällekkäisiä toimintoja ja asiakkaat saisivat palvelut saman katon alta. - Lähipalvelujen turvaaminen. Iso organisaatio voi olla kankea?. - Tästä saatavat synergiaedut ovat varmaan hyvät. Tässä palvelujen keskittämisen yhteydessä, tulisi miettiä potilasprofiilien osalta. Tällöin on ehkä mahdollista miettiä uudelleen esim. psykogeriatristen potilaiden hoito ja huomioida ne potilaat, jotka eivät tarvitse akuuttia sairaalahoitoa, vaan ovat jatkohoidon / asumisen selvittelyiden vuoksi osastoilla. - Yhteinen synergia on ok, kunhan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen raja pysyy selkeänä. - Voi parantaa asiakkaan saamaa palvelua. - Keskittäminen koetaan hyvänä, varmistettava tilojen toimivuus. 37. Avoterveydenhuollon palveluverkkoa ja palveluprosesseja kehitetään siten, että terveysasemien avoterveydenhuollon palvelut voidaan suurelta osin keskittää Kyllön pääterveysasemalle uuden sairaalahankkeen toteutumisen yhteydessä. Joitakin terveyspalveluja sijoittuu myös uudenlaisiin alueellisiin lähi- ja monipalvelupisteisiin. Vastaajien määrä: 11 - Pienissä yksiköissä voisi olla pelkästään sairaanhoitajan vastaanotot, josta tarvittaessa asiakkaat voitaisiin ohjata lääkärin vastaanotolle. - Tasavertaiset mahdollisuudet kaikilla kuntalaisilla palveluihin. Pystyykö iso yksi yksikkö siihen? - Ketkä alueella toimii? Mitä terveyspalvelut keskittää? Asiakkaalle kustannukset, jolloin köyhimpien osalta kustannukset tulevat toimeentuloon. Mistä säästö koostuu? Otetaanko kaikki asiat huomioon säästöjä arvioidessa? - Korpilahden terveysaseman olisi syytä jatkaa Korpilahdella - Alueelta huononnetaan palveluja ja samanaikaisesti taksisetelit loppuu. Onko kaikkien vähävaraisten ja 14

15 huonokuntoisten muutettava Kyllönmäelle? Monille ihmisillä on lähiössä asuminen tulee tukalaksi julkisten palvelujen ja liikenteen olemattomuudesta johtuen. Ihmisen hyvän kunnon tukeminen on yhteiskunnalle eduksi. Asiakkaiden on pääsy palveluihin on varmistettava - ettei kunto tai vähävaraisuus todellisuudessa sitä estä. - Miten kaikki mahtuu Kyllöön? Tässä kohtaa kaupunkirakennepalvelut eli parkkipaikka ensin. Kaupungille paaribussi :-) - Ei kantaa - Mitä tämä tarkoittaa; avoterveydenhuollon palveluiden keskittäminen Kyllöön? Mitkä kaikki palvelut? - Toimiessaan voi parantaa asiakkaan saamaa palvelua. - Keskittäminen on haaste sivualueille, kuten Korpilahti ja Säynätsalo, koska sieltä tulee matkaa paljon Kyllöön. - Useiden palvelujen keskittäminen on varmasti toimiva ratkaisu, joidenkin palvelujen kohdalla toivotaan kuitenkin lähipalvelujen säilyttämistä esim. ryhmäpalvelut. Ryhmissä on usein sellaisia asiakkaita, jotka eivät lähde kauemmas, lähellä toteutuvissa ryhmissä ylläpidetään tehokkaasti toimintakykyä ja tuetaan kotona pärjäämistä, myös mahdollisiin toimintakyvyn muutoksiin voidaan puuttua nopeasti. Koetaan keskittämisen eriarvoistavan asukkaita; kauemmas lähteminen voi olla vaikeaa, saattaa nostaa kynnystä lähteä palveluihin. Mikäli toimintoja keskitetään julkisen liikenteen on oltava toimivaa. 38. Sosiaalipalvelujen palvelupisteet on keskitetty. Vastaajien määrä: 9 - Sosiaalipalvelujen palvelupisteiden keskittäminen hyvä ratkaisu., huomioiden reuna-aluiden huonot kulkuyhteydet - Ei ole keskitetty (J-nappi) - Mitä tällä konkreettisesti tarkoitetaan? - Ei kantaa - Yhdistetäänkö myös Korpilahden sosiaalipalvelut? Yhdenmukaistanut toimintatapoja ja asiakkaat saavat yhdenvertaista palvelua. - Keskittäminen ja joukkoliikenne synkroniaan. Esim. Tikkakoski ja Palokka. - Toivotaan myös hyvin matalankynnyksen pisteitä esim. lähikauppojen yhteyteen. Useille sosiaalipalvelujen asiakkaille lähteminen keskitettyyn palvelupisteeseen nostaa kynnystä hakea palvelua. - Korpilahden sosiaaliasema on haavoittuva yksikkö. Haavoittuvaksi pienen yksikön tekee mm. ammattitaidon kehittymisen mahdollisuuden kaventuminen pienessä tiimissä, laajemman työyhteisön tuen puute vaativissa sosiaalityön tehtävissä sekä rekrytoinnin ongelmat. Lähipalvelut olisi mahdollista turvata esim. palvelupäivillä. 39. Avoterveydenhuollon palveluissa selvitetään yhden terveysaseman mahdollinen ulkoistaminen, mikäli oman toiminnan tehostaminen ole riittävää. Vastaajien määrä: 7 - Ulkoistamisen riskit pidemmälle tähtäimelle? - Huhtasuon mallin käyttöönoton laajentaminen. Ulkoistamisessa tulisi pystyä varmistamaan palvelujen korkea laatu. Onko yksityinen puoli valmis sitoutumaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön? - Miten salassapitoasiat pelittää? - Mielenkiintoista olisi nähdä laskelmat, jotka osoittaisivat ulkoistamisen tehostavan palvelua. Onko mahdollista saada uudenlaisia tehokkaampia, asiakaslähtöisiä palveluja? - Ei kantaa - Suhtaudutaan varauksella. Mm. tiedon siirron toimivuus ja mahdollinen kaupungin oman henkilöstön välillisen työn lisääntyminen mietityttää. 40. Lastensuojelussa oman toiminnan osuutta lisätään 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. Vastaajien määrä: 9 - Oman toiminnan lisääminen on ehdottomasti kestävä ja kustannuksia säästävä ratkaisu sekä pidemmällä että lyhyemmällä tähtäimellä. Laadunvalvonta on helpompaa ja yhteisten laatukriteeristöjen luominen. Hovilan nuorisokodin toiminnan alkaminen ja Palokan tuleva laajennus. - Palvelulinjauksissa esitetään lastensuojelun oman toiminnan lisäämistä 70 prosenttiin valtuustokauden aikana. Resurssien siirto ostopalveluista oman toiminnan kehittämiseen on erittäin hyvä ja toivottu linja- 15

16 us. Se mahdollistaa oman toiminnan määrällisen ja myös laadullisen kehittämisen sekä kaupungin oman palveluvalikon monipuolistamisen. Myös ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen on siten paremmat mahdollisuudet. - Hyvä asia, muutos kuulostaa suurelta ja vaatinee toimintojen uudelleen järjestämistä ja lisäresurssia. - Koemme, että oman toiminnan osuuden lisääminen kannustaa meitä Mattilan perhetukikodin palveluiden tehostamiseen, monipuolistamiseen ja laadulliseen kehittämiseen. Toivomme sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämistä niin lastensuojeluun kuin aikuissosiaalityöhön. Kun lapsi ja perhe tulevat perhetukikodin asiakkaaksi, olisi hyvä että aikuissosiaalityö voisi olla prosessissa mukana tiiviimmin kuin nyt. - Lakisääteisen perhehoidon mahdollistaminen edellyttää sijaishuollon sosiaalityön ja perhetyön tukipalvelujen vahvistamista, joiden avulla sijaishuollon asiakkaita voidaan riittävästi tukea ja samalla saavutetaan taloudellista etua. Perheoidon osuuden pysyttäminen n. 60% edellyttää vahvoja tukirakenteita. - Kehityssuunta omien palveluiden vahvistamisessa on hyvä: - yhteistyön kehittämisen haasteisiin reagointi on nopeampaa, kun palvelut järjestetään itse - asiakastarpeen määrittely on luotettavampaa omissa palveluissa, mikä on kustannustehokasta - laadun varmistaminen, valvonta ja kehittäminen on helpompaa omissa palveluissa, esim. ostopalveluja tuottavan henkilöstön vaihtumisen vaikutuksen arviointi palvelun laatuun voi olla haastaavaa. - joidenkin lastensuojeluasiakkaiden palveluntarve voi olla hyvinkin pitkäaikaista ja intensiteetiltään vaihtuvaa. Omilla palveluilla pystytään paremmin vastaamaan pitkäjänteisesti ja oikealla panostuksella näihin tarpeisiin. - Lastensuojelun perhehoidon ensisijaisuuden ja vahvan tuen lakisääteisyys edellyttävät Sijaishuoltoyksikön rekrytointi, valmennus ja sijoitustyön riittävää resurssointia. Omana toimintana tuotettavia perhehoitopalveluja on vahvistettava kaikin keinoin, jotta pystytään kilpailemaan yksityisten, kalliimpia palveluja tuottavien yrittäjien kanssa. Perhehoidon osuuden lisääminen edellyttää myös lyhytaikaisen ja nuorten perhehoidon lisäämistä. 41. Perheiden avokuntoutusta lisätään omana toimintana. Vastaajien määrä: 7 - Ennaltaehkäisevät toimenpiteet on kestävä ratkaisu. - Ennaltaehkäisevä työ tärkeää, perhetyöntekijöitä lisää. - Hyvä asia, vaatii lisäresurssia. - Mattilan perhetukikodissa kehitetään edelleen lastensuojelun avohuollon tukipalveluita perheille, erityisesti perheiden tuetun asumisen osalta. Palvelulle on tällä hetkellä kysyntää enemmän kuin mitä voidaan tarjota. - Erittäin hyvä, että tätä jatketaan. Tuettu asuminen, perhetyö ja Lotilan avotyö ovat täydentäneet ja lisänneet onnistuneesti avohuollon tukitoimia. Palvelutarpeena/kehittämiskohtana nähdään alle 18-vuotiaiden päihde- ja mielenterveysongelmiin erikoistuneet palvelut, joihin sekä nuoret että vanhemmat voivat hakeutua matalalla kynnyksellä ja josta on mahdollista saada myös työskentelyä näissä asioissa. Kyseiset palvelut voisivat olla tarjolla sekä avohuollon tukitoimena tai matalankynnyksen ohjaus/neuvontapalveluna, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. 42. Perheiden laitoskuntoutus hankitaan ostopalveluna. Vastaajien määrä: 5 - Ostopalveluiden kustannukset suhteessa omana tuotettaviin? - Olisi hyvä jos olisi edes osittain mahdollista järjestää omana toimintana. - Nähdään hyvänä ratkaisuna 43. Omia nuorisokotipaikkoja lisätään ja ostettuja paikkoja vähennetään. Vastaajien määrä: 8 - Erittäin hyvä ratkaisu. Jyväskylä on jo kiitettävästi panostanut tähän suuntaan. - Hyvä ja kannatettava linjaus. Taloudellisesti linjaus luo edellytyksiä hillitä vuosittaista menojen kasvua ja 16

17 sitä kautta avautuvat myös mahdollisuudet todellisten säästöjen aikaansaamiseen. Pyrimme omalta osaltamme kehittämään kaupungin nuorisokotitoiminnan laatua ja tehokkuutta myös jatkossa. Vahvaa panostusta tarvitaan ennaltaehkäisevään työhön ja perhetyöhön, jotka ovat jo hyvän aikaa olleet elimellinen osa kaupungin nuorisokotipalveluja. Esitämme, että Lotilan nuorisokodin avotyöyksikön toiminta vakinaistetaan ja nuorisokodin tilat peruskorjataan valtuustokauden aikana. Esitämme myös sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämistä. - Hyvä asia. - On hyvä, että kaupungilla on tarjolla riittävästi paikkoja. Omissa laitoksissa tiiviin yhteistyön myötä toiminnan laadukkuus ja palvelun tasapuolisuus asiakkaan näkökulmasta varmistuvat. - Omien laitospaikkojen lisääminen mahdollistaa sijaishuollon avun lähipalveluna, on useinkin asiakasystävällistä ja omiaan tuomaan myös taloudellista säästöä. - Tarpeen, sillä nähdään hyvänä, että jatkossa omissa nuorisokodeissa osa paikoista vastaisi pitkäaikaiseen sijaishuollon tarpeeseen. 44. Ostopalveluilla ja palveluseteleillä täydennetään omaa palvelutuotantoa. Vastaajien määrä: 7 - Ostopalvelut pidettävä mukana, kilpailutuksien ja laadunvalvonnan viitekehyksessä. - Ostettujen palvelujen kustannustehokkuus ja vaikuttavuus tulisi arvioida läpinäkyvästi. - Kaikkia palveluja ei voida tuottaa itse, ok. - Laadun seuranta tärkeää! - Palvelusetelin käyttö kuntoutuspalveluissa arveluttaa, nykyinen käytäntö (lääkinnällistä kuntoutusta ostetaan maksusitoumuksella tarvittaessa) koetaan toimivana. Mikäli palvelua ei muutoin ole tarjota, on hyvä että palvelusetelillä on mahdollisuus palvelua saada (hammashoito, lasten lääkärin vastaanotot) Vanhus- ja vammaispalvelut 45. Kotihoitoa varaudutaan tarjoamaan 20 prosentille, omaishoidon tukea 4 prosentille, palvelu-asumista 7 prosentille ja laitoshoitoa 3 prosentille yli 75 -vuotiaiden ikäluokasta. Vastaajien määrä: 11 - Omaishoidon tuen määrä 4% on melko alhainen. Osa vammaispalveluiden asiakkaista saattaisi hyötyä kotona asumisen tukemisesta ja näin taattaisiin heille tarkoituksen mukainen asuinympäristö. Jos omaishoidon tukea karsitaan saattaa tästä aiheutua painetta ryhmämuotoiseen asumiseen siten, että kaikille ei voida tarjota sieltä paikkaa jos omaishoitaja ei tuen lakkautumisen myötä jatka enää omaishoitajana. - Omaishoidon tuen osuus 4 % tuntuu melko pienelle. Laitospaikkojen laskeminen 3 % on kova tavoite. Runsaasti tukea antavia palvelu-asumispaikkoja tulisi reilusti lisätä, jotta jatkohoito mm. tk-sairaalasta olisi jouhevaa. - kotihoidon laadusta pitää tehdä selvitys ja kriteerit mikä on laadukasta kotihoitoa, nyt kotihoidossa on jo osin liian huonokuntoista väkeä - Kotihoidon määrää väestössä pitää lisätä. myös ennakoivat toimenpiteet. asiakkaat laitostuvat väkisinkin jos eivät saa palveluita kotiin. - Kuulostaa hyvältä - ei kantaa - Ovatko prosenttimäärät riittäviä tarpeeseen nähden? Tulisiko maksuja suhteuttaa? Voisiko kunta elvyttää kotipalvelua joka ennaltaehkäisisi sekä kannustaisi omatoimisuu-teen? - Luvut tarkoittaa melko isoa joukkoa ikäihmisiä ja tiimeissä heräsi keskustelua siitä, kuinka hyvin otetaan huomioon resurssien kasvu suhteessa hoidettavien määrän kasvuun ja hoitamisen kuormittavuuteen. - Yli 75-vuotiaiden määrän kasvaessa pitää varautua siihen, että edelleen tarvitaan myös ympärivuorokautista laitoshoitoa, jossa asumisympäristö, henkilöstön osaaminen ja henkilöstömäärä palvelevat niitä, joiden kotiin hoitaminen ei onnistu tai palveluasuminen ei sovellu syystä tai toisesta. - Kotihoitoon on saatava lisää resurssia, koska kotona asuvat asiakkaat alkavat olla entistä hoitoisempia. Kotihoidossa tehdään paljon työtä asiakkaan kotona asumisen tukemiseksi; kaikki kotihoidon tarjoamat palvelut ja avut on pystyttävä järjestämään, ennenkuin tuetumpi asuminen tulee ajankohtaiseksi. Laitoshoidon 3 % kuulostaa pieneltä määrältä. - Prosenttimäärät vaikuttavat liian optimistisilta. Entä se 66 % vanhuksista, joille ei varauduta tarjoamaan 17

18 mitään palveluja, kuinka he pärjäävät? Laitoshoitoa vähennetään jatkuvasti ja asiakkaat siirtyvät palveluasumiseen. Asiakkaat ovat kuitenkin edelleen laitoshoitokuntoisia, mutta heidät hoidetaan palveluasumisen pienemmillä resursseilla. Lisätäänkö palveluasumisen ja kotihoidon resursseja sitä mukaa, kun asiakkaat tulevat huonokuntoisemmiksi? - Luvut eivät tule riittämään koska iäkkään vestön osuus lisääntyy jatkuvasti. 46. Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Se mahdollistetaan riittävillä ja oikeaaikaisilla palveluilla sekä palveluohjauksella. Omaishoidon tukitoimia lisätään. Vastaajien määrä: 14 - Omaishoidon tukitoimien lisääminen? tukitoimet edelleenkin todella minimaaliset. - Viitaten edelliseen kommenttiin eli kotina asumisen tukeminen myös omaishoidon avulla mahdollistaisi kotona asumisen jatkuvuuden. - Kotihoidon resursseja tulisi lisätä, jotta kotona asuvien monisairaiden palvelujen laatu paranisi. - Mutta jos ei pärjää niin on oltava mahdollisuus siirtyä joustavasti palveluasumiseen - Määräaikainen omaishoito akuutissa tilanteessa. - Kyllä vain, päiväkeskukset tukevat kotona asuvia tuottamalla omatoimisuutta tukevia palveluja. - Hyvä - Kotona asuminen on ensisijainen vaihtoehto. Tämä on hyvä vaihtoehto heille jotka eivät koe turvattomuutta ja pärjäävät kotiavun turvin. - Koti koetaan parhaimpana paikkana ikäihmisen hoidon ympäristönä. Kuitenkin tilanne tällä hetkellä on usein niin, että sairaalakuntoisia hoidetaan kotona, koska paikkoja sairaalassa/tuetussa asumisessa ei ole tarpeeksi. - Tavoitteet hyvät, toteuttaminen käytännössä haasteellista. Miten käytännössä toteutetaan kotiin riittävä kuntoutus ja elämän virikkeellisyys? Kotona asuminen ja sinne hoitaminen voi olla myös pahimmillaan heitteillejättö. - Huomioitava vanhusten ympärivuorokautisen kiireellisen avun tarpeen todennäköinen lisääntyminen. - Oiva-palvelukeskuksen yhdenvertainen palvelutarpeen arviointi on yhtenäistänyt kaupungin vanhus- ja vammaispalveluiden asiakkaiden palveluiden järjestämistä. Sivualueet, kuten Korpilahti, ovat joissain asioissa edelleen eriarvoisessa asemassa koska palvelujen tarjonta on vähäisempi kuin keskustaalueella. Palveluntuottajia pitäisi kannustaa tuottamaan palveluja myös sivualueille. - Asiakkaiden palvelutarpeen arviointi pitää tehdä ennen 80 ikävuotta, jotta pystytään puuttumaan ongelmiin (esim. ikäihmisten lisääntyvät mt- ja alkoholiongelmat) ajoissa. Onko tarkoituksenmukaista ja tarpeellista, että kotona asumista jatketaan, vaikka vanhus olisi vaaraksi itselleen ja muille samassa talossa asuville (esim. muistisairaudet ja tulipalon riski)? Riittävätkö kotihoidon resurssit? Voidaanko taata, että kaikki asiakkaat saavat tarvitsemansa apuvälineet? Palvelut kohdistetaan niille, joilla palveluntarve on suurta ja ne, joilla tarve on pienempi, ohjataan käyttämään yksityisiä palveluita. Kuinka käy vähävaraisille vanhuksille, joilla ei yksityisiin palveluihin ole varaa? Luotetaanko liikaa omaisten haluun ja/tai mahdollisuuksiin huolehtia vanhuksista? Monetkaan omaiset eivät halua tai ennätä vanhuksistaan huolehtimaan, jäävätkö nämä vanhukset naapuriavun varaan? Entä, jos sitäkään ei ole? - Asiakaslähtöisesti kyllä, mutta kustannukset tällä tavoin nousee. - Keskustelussa mietitytti miten palveluiden keskittäminen vaikuttaa kotona pärjäämiseen. Miten taataan palvelujen oikea-aikaisuus? Omaishoidon merkitys on erittäin tärkeä, omaishoitajien tukitoimien kehittäminen ehdottoman tärkeää. 47. Tila- ja palveluverkkosuunnitelman mukaisesti laitospaikkoja vähennetään ja poistuvien tilojen tilalle sekä lisätarpeeseen vastataan uusilla palveluasumisyksiköillä. Vastaajien määrä: 10 - Tämä on hyödyllinen toimenpide, kun suunnitellaan tulevaisuudessa palvelujen järjestämistä ja niiden laajuutta. - Laitospaikkojen vähentäminen huolestuttaa. - Muuttuuko vain nimikkeet - Kyllä. Huomioisimme myös alueelliset päiväkeskukset ja niiden monipuolisen käytön. - Palveluasumista tarvittaisiin todella paljon lisää. - Jos palveluasumista lisätään, pitää huolehtia myös asukkaiden todellisiin tarpeisiin vastaamisesta henkilöstön osaamisen ja määrän suhteen. Hyvät tilat mm. helpottavat toimintaa, mutta eivät takaa sen laatua. Palveluasumisen rakentaminen kerroksiin on jo nykyisin todettu resursseja kuluttavaksi ja toiminallisesti hankalaksi. - Vuokrataloissa, joissa on päiväkeskus ja tarpeen mukaan kotihoidon palvelut, voidaan tukea asiakkaan kotona asumista pisimpään, koska tällöin yhteisöllisyys, turvallisuuden tunne sekä fyysisen, psyykkisen ja 18

19 sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen toteutuu parhaiten. Tämä on palveluasumista edullisempaa kaupungille, vuokratalojen asukkailla on usein vähemmän osastojaksoa, ja asiakkaan omatoimisuutta ja toimintakykyä on mahdollisuus monipuolisesti tukea. - Kun laitoshoito muutetaan palveluasumiseksi, se merkitsee sitä, että samat vanhukset hoidetaan pienemmillä resursseilla. Palveluasumisen tilat eivät usein täytä laitoshoitokuntoisten ihmisten hoitamiseen tarvittavien tilojen vaatimuksia, jolloin jo tilasyistä asukkaita joudutaan hoitamaan terveyskeskuksen osastolla, kun laitospaikkoja ei ole. Laitospaikan jonottaminen terveyskeskuksessa on erittäin kallista! Kuinka käy hoidon laadun esim. elämän loppuvaiheessa, kun riittäviä henkilöstöresursseja ei ole? - Toivottavasti tilat ovat suunniteltu siten että siellä voidaan hoitaa myös ne hyvin huonokuntoiset asukkaat jotka aiemmin hoidettiin pitkäaikaishoidon puolella. Ja myös henkilöstömitoituksen on oltava kunnossa. Onko siis hoidolla muuta eroa kuin nimi? 48. Vanhusten lyhytaikainen perhehoito aloitetaan vuonna Vastaajien määrä: 12 - Ajatuksena kuulostaa hyvältä, käytännön toteutus? korvattavuus? - Tästä hyötyy luultavasti ne vanhukset, joiden tuen tarve arjessa ei ole mittava. Kodinomainen asuinympäristö ja siellä tapahtuvat toiminnot tukevat asiakkaiden toimintakyvyn säilymistä. Saadaanko perhehoitajia riittävästi tulevaisuudessa ja mitä tulisi tehdä, että palvelumalli säilyisi. - Tämä koetaan hyväksi asiaksi. Varsinkin omaishoidon piirissä olevat "hoidettavat" olisi hyvä saada lyhytaikaishoitojaksoille omaishoitajien jaksamisen vuoksi. Perhehoito ehkä yksilöllisempää hoitoa kuin muu laitoshoito. - Perhehoito on kokeilemisen arvoinen asia. Erityisesti omaishoitajien lomapäivien aikana lyhytaikainen perhehoito voisi olla hyvä ratkaisu. - Hyvä asia jos perheiden valvonta ja tarvittava tuki on kunnossa. - Hyvä vaihtoehto Akseli ja Elina-kodin lyhytaikaisen hoidon rinnalle, mutta vaatii paljon palveluntuottajalta ja tiloilta jossa hoito järjestetään koska esim. omaishoidettavat saattavat olla fyysisesti hoitoisia tai hyvin muistisairaita. - Loistava idea, toivottavasti halukkaita perhehoitajia löytyisi paljon! - Tämä on erittäin mielenkiintoinen palvelu. - Kuulostaa hyvältä. 49. Kotihoidon palvelut suunnataan asiakkaille, joiden palvelutarve on säännöllistä sekä toistuvaa. Vähäisen ja tilapäisen tarpeen asiakkaat ohjataan ensisijaisesti yksityisille palveluntuottajille. Vastaajien määrä: 13 - Kotihoidon asiakkaiden määrä ei saisi olla alueellisesti liian suuri, jotta työntekijöillä olisi aikaa vastata heidän tarpeisiin. - Yksityiset palvelut ovat kalliimpia, kynnys ottaa palveluja vastaan nousee. - Yksityisten palvelujen käyttö lisää köyhempien asiakkaiden osalta toimeentulotuen menoja. Osa asiakkaista ei käytä palveluja, ja tilanne pahenee. - eli yksityinenkö hoitaa helpot ja helpolla rahastettavat ja kaupunki kalliit ja pitkässä matkassa olevat, mutta vähäisessä tarpeessa oleva ikääntynyt henkilö, jolla on pienet tulot, miten hänen osuus - pystyykö ottamaan yksityiseltä palveluja. Tuloraja tähän mahdollisesti? - Selkeät kriteerit pitää olla, kuka ohjataan yksityiselle ja kuka kunnalliselle hoitotaholle. Näitähän kotihoidon kehityssuunnitelmassa on jo melko hyvin käsitelty. - Haasteena on palvelutarpeen arviointi erityisesti niillä, joilla voimavarat eivät itsellään riitä ja/tai ei ole omaisia hoitamassa asioista. Esim. kriteereiden tulkinta on usein kuitenkin kiinni esim. yksittäisen virkamiehen tavasta hoitaa asioita. Asiakkaiden eriarvoisuuden välttämiseksi tärkeää pitää mielessä, ettei synny taloudellisetsa tilanteesta johtuen A- tai B-luokan asiakkaita. - Huomioitava ympärivuorokautisuus myös yksityisissä palveluissa! - Linjaus on hyvä, mutta sivualueille olisi myös saatava lisää yksityisiä palvelutuottajia, jotta tämä voitaisiin myös siellä käytännössä toteuttaa, jotta palvelu ei tulisi asiakkaalle kohtuuttoman kalliiksi matkakustannusten vuoksi. - Onko kaikilla varaa käyttää yksityisiä palveluita? Riskinä on se, että kun asiakas jää kokonaan palvelujen ulkopuolelle, ongelmat pääsevät pahenemaan huomaamatta. Kuinka käy tiedonkulun? Yksityisillä palveluntuottajilla ei ole Efficaa käytössä, jolloin heidän tietonsa asiakkaasta ja tämän tarpeista eivät välttämät- 19

20 tä kulje ollenkaan eteenpäin. - Kyllä - Asiakkailta tulleen palautteen mukaan useat ovat hämmentyneitä ja pettyneitä kun kotihoitoa tarvitseville uusille asiakkaille on tehty laaja kartoitus palvelujen tarpeesta, mutta palvelujen järjestäminen ei ole toiminut. Palvelukartoitus on herättänyt toiveita, jotka eivät ole toteutuneet. Asiakkaiden jatko-ohjaamiseen ja tukemiseen palvelujen järjestämiseksi (erityisesti yksityiset palvelut) on kiinnitettävä huomiota. Huomioitava myös, että palvelua toteuttava yksityinen ei arvioi palvelutarvetta. 50. Vammaispalveluissa hyödynnetään peruspalveluja, joiden lisäksi järjestetään tarvittavat erityispalvelut. Vastaajien määrä: 5 - Pääasia on, että kaikille pystytään turvaamaan yhtäläiset palvelut. - Osa asiakkaista tulee toimeen peruspalveluiden turvin ja nykyään jo näin toimitaan ryhmäasumisen puolella. Osa asiakkaista kuitenkin hyötyy erityispalveluista ja yksilöllinen näkökulma tulee ottaa erityispalveluja harkitessa huomioon. - Tällä hetkellä joihinkin vammaispalveluihin tarvittaisiin ehdottomasti parannusta. Tällainen asia on mm. VPL-kortit. Näitä on myönnetty todella vähän vaikka tarvetta olisi enemmänkin. Osa asiakkaista kävisi esim. itse ruokaostoksilla, jos heillä olisi ns. virkistysmatkoja, joilla kyyti hoituisi halvemmin. 51. Henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön. Siinä asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään päätös palvelujen hankkimiseen käytettävissä olevasta rahamäärästä. Asiakas valitsee itse palvelut, joihin hän käyttää tämän rahan. Vastaajien määrä: 13 - Saattaa olla toimivakin ratkaisu, palvelunlaatu? suurenevatko ihmisten väliset yhteiskunnalliset erot? - Ideana hyvä, mutta onko palveluntuottajia riittävästi vastaamaan palvelutarpeeseen. Tämä saattaa lisätä henkilökohtaisen avun määrää ja silloin tulisi myös huomioida onko ammattitaitoista väkeä riittävästi saataville henkilökohtaisen avustajan tehtäviin. Tästä olisi varmaan syytä keskustella Keski- Suomen alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa, jotta sopiva koulutuskokonaisuus olisi tulevaisuudessa taattu. - Kykeneekö monisairas asiakas itse päättämään, keneltä ottaa palveluja? - Mitä, jos asiakas ei osaa hoitaa tätä? Palvelunohjaus jää asiakkaalle itselle, entä jos ei osaa? - Lisää tietoa tarvitaan - Joissakin tapauksissa henkilö tarvitsee varmasti paljon tukea henkilökohtaisen budjetin päätöksen tekemiseksi ja sen arvioimiseksi. Tarvitaanko tähän oma palveluohjausmalli? - Tästä löysimme hyviä ja huonoja puolia, miten asia etenee, jos asiakas on käyttänyt saamansa varat hieman huolimattomasti ja palvelun tarve jatkuu? - Mitä jos vähävarainen vanhus ei pärjää lasketulla budjetilla? Osaako harkita/kilpailuttaa avuntarpeensa? Erityisesti muistisairaat. Muistisairaus lisääntyy. Onko kaikilla omaisia tukena ja jos ei, niin kuka auttaa? Koetaan että vanhukset ovat todella huonokuntoisia tullessaan palveluasumisen piiriin. Voisiko ratkaisu olla ottaa tarpeeksi hyväkuntoisia aikaisemmin jotta hyötyisivät palveluista? Palveluasumisessa asukkaiden asumisaika lyhyt. - Tässä pitää olla selkeät ohjeet myös siitä, milloin asiakas on kykeneväinen itse päättämään palveluistaan. Kaikki asiakkaan tekemät päätökset eivät välttämättä ole parhaita mahdollisia hänen hoitonsa kannalta, vaikka itse ne valitsisikin. - Kts. kohta 49 - Kuinka usein palvelutarpeen arviointi tehdään? Kuinka sitova päätetty rahamäärä on? Nouseeko rahamäärä asiakkaan voinnin muuttuessa huonommaksi? Mahdollistaako henkilökohtainen budjetti esim. siirtymisen kotoa asumispalveluihin tilanteen niin vaatiessa? - Ei tule onnistumaan. Budjetit ovat sekaisin eikä vanhat ihmiset ymmärrä tällaista hommaa. - toimii varmasti osalla asiakkaista. - palveluja saa vain välttämättömiin tarpeisiin, joten onko todellista valinnan mahdollisuutta? 52. Kotona asumisen ja ympärivuorokautisissa palveluissa oman toiminnan osuus on vähintään 50 prosenttia. Palvelujen lisätarve katetaan palvelusetelillä. Vastaajien määrä: 10 - Tämä nähtiin positiivisena ja tätä tarkasteltiin työpaikkojen säilyvyyden kannalta. Palvelusetelin käyttöön- 20