Asiakas, järjestöt ja sote. Sote-seminaari

Transkriptio

1 Asiakas, järjestöt ja sote Sote-seminaari

2 SOSTE kokoaa järjestöt 275 jäsentahoa - Edistää ihmisten hyvinvointia ja järjestöjen elinvoimaa - 1,5 miljoonaa jäsentä, vapaaehtoista, vertaistukea antavaa, työntekijää - Jäseninä myös suurimmat kunnat - Puolet yksityisistä sosiaalipalveluista tuotetaan järjestöissä

3 Peruslinjaukset Itsehallintoalueiden on oltava tarpeeksi vahvoja yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi. Sotealueiden määrää on voitava tarkastella sen valossa, kuinka hyvin ne pystyvät järjestämään asukkaidensa palvelut. SOSTE kannattaa julkisen vastuuta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Järjestöjen ja julkisen vallan kumppanuutta on vahvistettava kehittämistyössä ja asiakkaan kuulemisessa.

4 Peruslinjaukset Vahvalla valtion ohjauksella voidaan välttyä haitalliselta osaoptimoinnilta, päällekkäisiltä investoinneilta ja tehdä kokonaisuuden kannalta järkeviä ratkaisuja järjestämispäätöksestä sopiessa. Tärkeää on saattaa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito yhteen, samoin lisätä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä niissä kysymyksissä, joissa se on tarkoituksenmukaista.

5 Peruslinjaukset Julkinen palvelulupaus on tärkeä määritellä huolellisesti ja riittävän ajoissa, jotta eri toimijoiden (julkinen, yksityinen, kolmas sektori, ihmisen oma vastuu) roolit selkiytyvät ja ne pystyttäisiin ottamaan huomioon soteuudistuksen valmistelussa ja käytännön toteutuksessa. Hallitusohjelmassa palvelulupauksen määrittelyyn luvattu vuosi 2018 on liian myöhään.

6 Peruslinjaukset Tulevaan järjestämislakiin on kirjattava selkeästi asiakkaiden näkemysten huomioonottaminen. Erilaisten asiakasryhmien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien järjestämisen on oltava velvoittavaa.

7 Rahoitusuudistus Rahoitusratkaisulla on ensisijaisesti pyrittävä sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen. Rahoitusratkaisussa on turvattava alueiden yhdenvertaiset mahdollisuudet järjestää asukkaidensa palvelut ja että alueiden väliset erot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Monikanavarahoituksen purkamisessa on myös hillittävä haitallista osaoptimointia. Rahoitusratkaisujen on oltava kustannusvaikuttavuuteen kannustavia ja ratkaisuilla on huolehdittava palvelujen tuotantorakenteen kustannustehokkuudesta.

8 Rahoitusuudistus Kustannusten hillitsemisen näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio on toteutettava erityisesti niiden ihmisten kohdalla, jotka käyttävät eniten palveluja. Sote-rahoitus on mahdollista toteuttaa esimerkiksi valtion tuloverotuksen kautta, erillisellä sote-verolla tai savamaksuja nostamalla ja samanaikaisesti kunnallisveroprosentteja alentamalla. Asiakasmaksujen on oltava kohtuullisia ja nykyiset maksukatot on yhdistettävä..

9 Rahoitusuudistus Alueen oman verotusoikeuden hyödyt ja haitat on myös tarkoituksenmukaista selvittää alueiden itsehallinnon vahvistamisen näkökulmasta Sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on pidettävä huoli riittävästä taloudellisesta liikkumavarasta, jotta uudet rakenteet sekä toimintamallit saadaan tehokkaasti käyttöön. Kustannussäästöjä on haettava ensisijaisesti pitkällä aikavälillä.

10 Valinnanvapauden lisääminen Valinnanvapauden piirissä toimiville palveluntuottajille on määriteltävä tarkat ja yhdenmukaiset laatukriteerit. Asiakkaan on voitava luottaa saamansa palvelun laatuun. Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen hinnoittelu on tehtävä huolella. Valinnanvapauden laajentamisessa on turvattava palveluketjut sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio.

11 Valinnanvapauden lisääminen Paljon palveluja käyttävän kansalaisen palvelukokonaisuus on oltava suunniteltu ja koordinoitu, sille pitää määritellä yksi vastuutaho ja tiedon täytyy kulkea palveluntuottajien ja vastuutahon välillä. Valinnanvapauslainsäädäntöä laadittaessa on huomioitava, että kaikki eivät ole kykeneväisiä valitsemaan ja paljon apua tarvitsevan asiakkaan palvelukokonaisuus on usein vaikeasti hallittava. Palveluohjauksen rooli korostuu.

12 Valinnanvapauden lisääminen Hankinnoissa on kiinnitettävä huomiota laatuun ja asiakaskokemuksiin, ei pelkästään hintaan. Ihmisten hyvinvointia on seurattava ja arvioitava säännöllisesti sekä muutosvaiheessa että järjestämislain tultua voimaan. Palvelurakennetta on kehitettävä myös potilasturvallisuuden ja asiakkaiden saaman palvelun laadun vahvistamisen näkökulmasta. Suuremmat yksiköt mahdollistavat osaamisen keskittämisen ja erikoistumisen vaativiin tilanteisiin.

13 Valinnanvapauden lisääminen Palvelujen kokonaisuus on saatava niin selkeäksi, läpinäkyväksi ja helpoksi, että kansalainen pystyy valitsemaan. Kansallisesti ja sote-alueella on huolehdittava siitä, ettei sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotanto yksipuolistu ja valu ainoastaan suurten toimijoiden käsiin. Valinnanvapausmalli on rakennettava sellaiseksi, että pienten ja keskisuurten toimijoiden mahdollisuudet toimia sote-markkinoilla turvataan.

14 Valinnanvapauden lisääminen Palvelukokemuksia sekä muuta palveluntuottajiin liittyvää dataa on avoimesti pystyttävä vertailemaan aidon valinnanmahdollisuuden varmistamiseksi. Palveluseteleiden käytöstä saatuja kokemuksia on hyödynnettävä. Valinnanvapauslainsäädäntöä laadittaessa on myös linjattava asiakkaan valinnanvapauden reunaehtoja.

15 Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa Järjestöjen tuomaa lisäarvoa ei voi ohittaa soteuudistuksessa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen edustajia on kuultava valtakunnan tason rakennetyössä ja otettava mukaan kunkin alueen sote-uudistusta valmisteleviin ja toteuttaviin asiantuntijaryhmiin. Järjestölähtöisen palvelutuotannon mahdollisuudet on turvattava. Palvelujen suunnittelussa on kuunneltava asiakkaan tarpeita, hyödynnettävä kokemusasiantuntijoiden tietoa sekä järjestettävä laajempia asiakaskuulemisia (esim. asiakasraateja).

16 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote-uudistuksen osana Itsehallintoalueen ja siihen kuuluvien kuntien on tehtävä yhteistyötä asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Pitkäjänteinen yhteistyö vaatii resursseja ja pysyviä yhteistyörakenteita (esim. hytekoordinaattoreita ja verkostoja) niin paikalliselle tasolle kuntiin kuin kuntien ja itsehallintoalueiden välille.

17 Sote-uudistuksen tavoitteet toteutuvat vain, jos käytännön toiminta muuttuu Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä koulutus on turvattava ja sille on luotava pysyvät rakenteet eri alueille. Sote-johtoon tarvitaan innostuneita ja motivoituneita uudistajia. Päättäjät tarvitsevat päätöksentekonsa tueksi kattavaa ja jäsenneltyä tietoa alueensa asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden tilasta. Hallinnonrajat ylittävää ja moniammatillista työtä on vahvistettava. Hyviä ja toimivia käytäntöjä on jatkuvasti kehitettävä ja niitä on levitettävä ja juurrutettava.