KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA. Oheisasiakirja

Transkriptio

1

2 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel SEK(2011) 68 lopullinen KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA TIIVISTELMÄ VAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA Oheisasiakirja KOMISSION TIEDONANTOON EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen SEK(2011) 67 lopullinen SEK(2011) 66 lopullinen KOM(2011) 12 lopullinen

3 Tämä vaikutustenarviointi liittyy komission tiedonantoon Urheilun eurooppalaisen ulottuvuuden kehittäminen. Tässä asiakirjassa esitetään vaikutustenarvioinnin tärkeimmät näkökohdat. Tausta EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artikla antaa EU:lle uutta toimivaltaa jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi, koordinoimiseksi ja täydentämiseksi urheilun alalla. Mainitussa perussopimuksessa kehotetaan EU:ta edistämään osaltaan urheiluasioita ja määrätään EU:n toimista, joilla pyritään eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämiseen urheilun alalla. EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklassa myös viitataan urheilun alan edistämistoimiin, joiden perusteella komissio olisi voinut harkita ehdottavansa uutta rahoitusjärjestelmää, esimerkiksi rajoitettua kaksivuotista EU:n urheiluohjelmaa, nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa. Komissio on tietoinen urheilualan sidosryhmien suurista odotuksista EU:n rahoitustuen suhteen perussopimukseen kirjatun valtuutuksen nojalla mutta on nykyisen tilanteen analysoituaan päätynyt siihen, että tällaisen ehdotuksen tekemiselle tässä vaiheessa on merkittäviä talousarvioon ja asiasisältöön liittyviä esteitä. Ensinnäkin asiaankuuluvassa EU:n talousarvion osastossa jäljellä oleva marginaali on hyvin rajallinen. Tämän vuoksi ei olisi ollut mahdollista ehdottaa sellaista ensimmäistä EU:n urheiluohjelmaa, jonka rahoitustaso olisi mahdollistanut sen tavoitteiden saavuttamisen. Toiseksi käynnissä olevista urheilun alan valmistelevista toimista vuosina 2009 ja 2010 ei ole vielä tehty riippumatonta arviointia, joka puoltaisi tällaisen ohjelman lisäarvoa EU:n tasolla. Tulevasta EU:n urheiluohjelmasta (vuodesta 2014) voidaan tehdä urheilualan valmistelevien toimien arviointiin perustuva vaikutustenarviointi vasta vuonna Näiden seikkojen vuoksi koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komission pääosasto on harkinnut uudelleen alustavaa suunnitelmaansa laatia vuonna 2010 aloite, jossa olisi sekä toimintapoliittinen että rahoitusohjelmaa koskeva ehdotus. Tämä vaikutustenarviointi on näin ollen tehty ainoastaan Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanoa urheilun alalla koskevaa toimintapoliittista aloitetta (tiedonanto) silmällä pitäen. Se perustuu perussopimuksen uusiin määräyksiin ja tietoon, jota on vuosien varrella kerätty urheilun alalla tehdyn epävirallisen EU-yhteistyön yhteydessä, erityisesti vuoden 2007 urheilun valkoisen kirjan täytäntöönpanossa, kertyneeseen kokemukseen ja vuonna 2010 käytyyn laajaan kuulemisprosessiin. Ongelman määrittely Vaikutustenarvioinnissa käsitellään ensimmäiseksi EU:n toimien tarvetta yksilöimällä tärkeimmät yleiset ja erityiset EU:n tason ongelmat urheilun alalla. Tosiseikat osoittavat, että urheilun myönteisiä arvoja ja vaikutuksia on mahdollista levittää, että on olemassa uhkia, jotka vaarantavat alan mahdollisuuksia kehittää yhteiskuntaa ja taloutta, ja että urheilusektorin kehityksen tiellä on erityisiä haasteita. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole olemassa urheilua koskevaa EU:n strategiaa, jonka mukaisesti komissio ja jäsenvaltiot sitoutuisivat yhteiseen suunnitelmaan ja jolla alan haasteita voitaisiin käsitellä kattavasti. Urheilusektorin koko potentiaalia edistää EU:n strategisia tavoitteita sosiaalisella ja talouden alalla ei ole vielä hyödynnetty. 2

4 Erityiset ongelmat ja haasteet yksilöitiin pitäen mielessä perussopimuksessa määrätyt valtuudet ja tarve puuttua vain EU:n tasolla relevantteihin kysymyksiin (toissijaisuus). Ne yksilöitiin seuraavasti: Haasteet, jotka liittyvät urheilun terveyttä edistäviin, sosiaalisiin ja koulutukseen liittyviin tehtäviin: Liikunnan puutteesta aiheutuvat terveysongelmat Epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien sosiaalinen syrjäytyminen ja urheilun potentiaalin käyttämättä jättäminen Urheilun ja koulutuksen yhdistämiseen soveltumattomat järjestelmät Kestävän urheiluinfrastruktuurin haasteet Riittämätön tuki vapaaehtoistyölle Urheilun kestävän rahoituksen nykyiset ja tulevat haasteet, myös jäsenvaltioiden veikkaussektorilla tekemien sääntelymuutosten valossa Teollis- ja tekijänoikeuksien riittämätön suoja Doping-aineet uhkana urheilijoiden fyysiselle ja henkiselle integriteetille Kansallisuuteen perustuva syrjintä urheilussa Käyttämättä jääneet mahdollisuudet laajentaa urheilua koskevaa EU:n tason vuoropuhelua Oikeudellisessa selkeydessä koetut puutteet sovellettaessa EU-lainsäädäntöä urheiluun Urheilua koskevan tiedon riittämättömyys EU:n 27 jäsenvaltiossa. Tavoitteet Toisessa vaiheessa vaikutustenarvioinnissa yksilöidään suunnitellun aloitteen tavoitteet. Yleisesti ottaen aloitteella olisi pyrittävä osaltaan edistämään Eurooppa strategiassa vahvistettuja EU:n yleisiä tavoitteita kestävän kasvun, työttömyyden torjunnan, sosiaalisen osallisuuden parantamisen ja ihmisten Euroopan edistämisen alalla. Strategiselta kannalta suunnitellussa aloitteessa olisi pyrittävä luomaan komissiolle ja jäsenvaltioille puitteet EU:n tason toimille urheilun alalla; toimia olisi esitettävä EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan pohjalta. Yksilöityjen erityisten haasteiden mukaisesti vaikutustenarvioinnissa pohditaan seuraavia erityistavoitteita, joihin suunnitellulla aloitteella olisi pyrittävä: Urheilun terveyttä lisäävien, sosiaalisten ja koulutukseen liittyvien tehtävien edistäminen Vapaaehtoistyöhön perustuvien urheilurakenteiden tukeminen Urheilijoiden fyysisen ja henkisen integriteetin suojelu 3

5 Urheilukilpailujen rehtiyden ja avoimuuden edistäminen Sidosryhmien kanssa käytävän vuoropuhelun ja tehtävän yhteistyön parantaminen Parempi perehtyneisyys EU:n lainsäädännön soveltamiseen urheiluun Urheilua koskevan tietopohjan tukeminen EU:n 27 jäsenvaltiossa. Tätä koskevassa vaikutustenarvioinnin luvussa analysoidaan myös, ovatko EU:n toimet perusteltuja toissijaisuusperiaatteen näkökulmasta, ja kuvataan suunnitellun aloitteen EU:n tasolla tuomaa lisäarvoa. Perussopimuksen määräysten mukaisesti ja jäsenvaltioilla urheilun alalla olevan täyden toimivallan vuoksi EU:n aloitteella ei korvata jäsenvaltioiden toimia vaan ehdotetaan lisätoimia toissijaisuuden vaatimusta kokonaisuudessaan kunnioittaen ja sellaisilla aloilla, joilla kokemus on osoittanut, että jäsenvaltiot eivät pysty kansallisissa järjestelmissään riittävällä tavalla ratkaisemaan yksilöityjä haasteita. Suunnitellussa aloitteessa ei ehdoteta enempää kuin mikä on tarpeen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi vaan otetaan huomioon oikeasuhteisuus ja perussopimuksen määräykset mikä sulkee pois harmonisoinnin ja sallii EU:n tason toimiksi vain kevyen luokan välineitä. Suunniteltu EU:n aloite pannaan täytäntöön olemassa olevien kansallisten ja eurooppalaisten rakenteiden pohjalta. Eurooppalaisen lisäarvon perustelun osalta todettakoon, että EU:n on määrä toimia vain kansallisten toimien vaikutuksia tehostavana katalysaattorina urheilualan eduksi. EU:n tason aloitteen avulla mahdollistetaan sellaisten toimien kehittäminen, joilla luodaan yhteyksiä eri organisaatioiden ja toimijoiden välille urheilun alalla ja muilla aloilla, mukaan luettuina erityisesti eurooppalaisen, kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason viranomaiset, urheilujärjestöt, urheiluun liittyvät järjestöt ja koulutuselimet. Toimet johtavat taitotiedon ja hyvien käytäntöjen vaihtoon urheiluun ja liikuntaan liittyvillä eri aloilla (esim. terveys, koulutus, sosiaalinen osallisuus). EU voi näin ollen tarjota sidosryhmien välille yhteistyömahdollisuuksia, joita ei syntyisi ilman EU:n toimia. Toimintavaihtoehdot Kolmannessa vaiheessa vaikutustenarvioinnissa yksilöidään seuraavat toimintavaihtoehdot, joiden avulla määritellyt tavoitteet voitaisiin saavuttaa: Vaihtoehto A: Tehdään yhteistyötä, joka perustuu vuoden 2007 urheilun valkoiseen kirjaan (perusskenaario). Vaihtoehto B: Määritellään EU:n uuden urheilualan suunnitelman pohjalta strateginen kehys keskipitkän aikavälin yhteistyölle urheilun alalla (kehys + uusi suunnitelma). Vaihtoehto C: Määritellään strateginen pitkän aikavälin toimintapoliittinen kehys, joka perustuu avoimen koordinointimenetelmän luomiselle urheilun alalla (pitkän aikavälin kehys + avoin koordinointimenetelmä). Vaikutusten arviointi Seuraavassa luvussa arvioidaan kukin toimintavaihtoehto suhteessa 4

6 (1) odotettuihin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin, mukaan luettuina kaikkein tärkeimpien vaikutusten todennäköisyyden ja suuruusluokan arviointi; (2) tehokkuuteen; tässä otetaan huomioon panosten ja toivottujen vaikutusten suhde ja arvioidaan komission valmiudet saada aikaan tuloksia; (3) tuloksellisuuteen; tässä pohditaan todennäköisyyttä saavuttaa aloitteelle asetetut tavoitteet; (4) johdonmukaisuuteen EU:n politiikan yleisten tavoitteiden kanssa. a) Yhteistä kaikille vaihtoehdoille olivat myönteiset sosiaaliset ja hieman vähemmässä määrin taloudelliset vaikutukset, joita yleisesti ottaen voidaan odottaa sellaisilta EU:n tason toimenpiteiltä, joilla pyritään edistämään urheilun yhteiskunnallisia tehtäviä ydinaloilla toteutettavien toimien avulla: esimerkkeinä mainittakoon terveyttä edistävä liikunta, sosiaalinen osallisuus, koulutus ja vapaaehtoistyö (nämä voivat esimerkiksi johtaa ihmisten terveyden ja sosiaalisen osallisuuden paranemiseen yhteisöissä sekä työllistettävyyden paranemiseen). Strategisesti suunnatut ja koordinoidut lähestymistavat, kuten vaihtoehdoissa B ja C erityisesti avoimessa koordinointimenetelmässä (vaihtoehto C) esitetyt lähestymistavat todennäköisesti vahvistavat näitä myönteisiä vaikutuksia. Dopingin torjuntaan keskittyvien poliittisten toimien, joissa relevantit kansallisen, Euroopan ja kansainvälisen tason sidosryhmät ovat mukana, vahvistaminen todennäköisesti välillisesti parantaa urheilun imagoa yhteiskunnassa ja urheilukilpailujen uskottavuutta. Politiikan koordinointiin pyrkivät uudet toimet muilla aloilla, kuten urheilurakenteiden tukemisessa (esim. ruohonjuuritason urheilun rakenteiden rahoituksen kestävyyden parantaminen) saattavat lisätä myönteisiä taloudellisia vaikutuksia: urheilurakenteiden pysyvyys ja mukautuvuus yhä kilpaillummilla markkinoilla paranevat, mikä saattaa parantaa urheilupalveluiden laatua ja siten helpottaa paikallisten urheilurakenteiden käyttömahdollisuuksia. Urheilussa ilmenevän syrjinnän torjunnalla politiikan keinoin (esim. toimet urheilijoiden vapaan liikkuvuuden alalla) voi olla myönteinen vaikutus sisämarkkinoiden toimintaan, ja se osaltaan vähentää EU:n kansalaisten syrjintää. Kun pyritään selkeyttämään lainsäädäntöä urheilun sääntöjen alalla siten, että EU:n tasolla laadittavalla ohjeistuksella lisätään perehtyneisyyttä EU:n lainsäädännön soveltamiseen urheiluun, todennäköisesti vaikutetaan myönteisesti sisämarkkinoiden toimintaan, koska näin voidaan helpottaa urheilualan toimintojen kehittämistä vakaan lainsäädäntökehyksen puitteissa. Sillä voidaan myös auttaa välttämään eri toimijoiden välisiä jännitteitä ja oikeudellisia konflikteja. EU:n vuoropuhelu- ja yhteistyörakenteiden parantamiseen tarkoitettu tuki voi parantaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa sekä prosessien osallistavuutta ja avoimuutta. Muilta aloilta, kuten koulutukseen, kulttuuriin ja nuorisoon liittyviltä aloilta, saatu kokemus osoittaa, että poliittinen tuki EU:n 27 jäsenvaltiota kattavan tietopohjan luomiselle voi johtaa siihen, että tietoon ja järkeviin taloutta koskeviin perusteluihin pohjautuva politiikanlaadinta paranee kansallisella ja Euroopan tasolla. Esimerkkeinä mainittakoon julkisten varojen käyttö ja investointipäätökset. Riittävän laadukkaiden tietojen saatavuus voi yhtä lailla hyödyttää muita toimijoita, kuten urheilujärjestöjä, joiden on varmistettava toimintojensa vakaa taloushallinto. Ympäristövaikutusten osalta raportissa tunnustetaan, että urheilulla, erityisesti suurilla urheilutapahtumilla, voi olla jossain määrin haitallisia ympäristövaikutuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa on mahdollista edistää ympäristöystävällisiä lähestymistapoja, vaikkakin eri mittakaavassa. 5

7 Kutakin vaihtoehtoa arvioidaan sen suhteen, kuinka todennäköisesti tärkeimmät ja toivotuimmat myönteiset vaikutukset toteutuvat ja missä suuruusluokassa. Tärkeimmät vaikutukset on jaoteltu seuraaviin kolmeen ryhmään: kansanterveyden paraneminen, epäsuotuisassa asemassa olevien ryhmien sosiaalinen osallisuus ja vaikutukset työllistettävyyteen ja työpaikkojen luomiseen. Yleisesti ottaen sekä todennäköisyys että suuruusluokka ovat vaihtoehdoissa B ja C paremmat kuin vaihtoehdossa A, kun niiden strategista poliittista kehystä ja niihin sisältyviä uusia toimia verrataan perusskenaarioon. b) Vaihtoehdon A tehokkuutta pidetään hyvin vähäisenä, vaikka sen vaikutukset inhimillisiin voimavaroihin katsottiin myönteisiksi ja siitä huolimatta, että komissiolla on tekniset valmiudet toimia. Arvioinnin tulos on tällainen, koska kyseinen vaihtoehto ei suurella todennäköisyydellä tuottaisi toivottuja vaikutuksia ja koska EU:n toimiin urheilun alalla nimenomaisesti kehottavien perussopimuksen uusien määräysten valossa vaikuttaa vaikealta perustella, että ainoastaan jatkettaisiin käynnissä olevaa toimintaa. Päinvastoin kuin vaihtoehdossa A, vaihtoehdossa C edellytetään suhteellisen suuria inhimillisten voimavarojen panoksia, ja todennäköisyys, jolla siinä saadaan aikaan toivottuja vaikutuksia, on suuri tai hyvin suuri. Näin ollen oletetaan, että vaihtoehdon C tehokkuus on perusskenaarioon verraten parempi. Arvioitaessa valmiuksia saada aikaan tuloksia on otettava huomioon, ettei avoimen koordinointimenetelmän käyttöönotosta ole toistaiseksi kokemusta uudella urheilun kaltaisella horisontaalisella toiminta-alalla. EU:n virallinen yhteistyö urheilun alalla on vasta varhaisessa vaiheessa, eikä vielä ole riittävästi tietoa avoimen koordinointimenetelmän kehittämistä koskevan yhteisymmärryksen perustaksi. Vaihtoehdossa C valmiudet saavuttaa tuloksia on näin ollen arvioitu perusskenaariota huonommiksi. Tehokkuuden arvioinnissa vaihtoehto B saa parhaan lopputuloksen, koska siinä vaikutusten (todennäköisyys saada aikaan toivottuja vaikutuksia) ja panosten (ei tarvita lisää inhimillisiä voimavaroja) välinen suhde on tasapainoisempi. Lisäksi valmiudet saada aikaan tuloksia on arvostettu perusskenaarioon verrattuna korkealle, koska vaihtoehdossa B ehdotetulle lähestymistavalle saadaan hallitusten ja sidosryhmien tuki. Vaihtoehto B arvioitiin vaihtoehdoista kokonaistehokkuudeltaan parhaaksi. c) Tuloksellisuuden osalta kukin vaihtoehto arvioitiin strategisen tavoitteen (uusi strateginen lähestymistapa EU:n tason yhteistyöhön urheilun alalla) ja niiden seitsemän erityistavoitteen suhteen, joihin aloitteella pyritään. Vaihtoehto A ei täytä strategista tavoitetta ja edistää vain vähäisessä määrin erityistavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehdoilla B ja C, joissa perustetaan urheilun alalle EU-tason puitteet, strateginen tavoite voidaan saavuttaa. Niiden tavoitteiden saavuttamisen osalta, jotka liittyvät ydinalueisiin, joilla avoin koordinointimenetelmä voidaan todennäköisimmin ottaa käyttöön, vaihtoehdon C tuloksellisuus arvioitiin suuremmaksi kuin vaihtoehdon B. Toisaalta vaihtoehtoa B on pidettävä vaihtoehtoa C parempana sikäli, että EU:n suunnitelmassa esitetään kohteena olevia aloja varten kohdennettuja toimia, joilla pyritään kilpailujen rehtiyteen ja avoimuuteen sekä urheilualan vuoropuheluun ja yhteistyöhön. Lisäksi kyseisellä vaihtoehdolla pyritään lisäämään selkeyttä EU:n lainsäädännön soveltamisessa urheiluun. Tulosten yhteenvetona sanottakoon, että vaihtoehdon C todennäköisyys saavuttaa tavoitteet on arvioitu hieman suuremmaksi kuin vaihtoehdon B. d) Vaihtoehtojen johdonmukaisuus arvioitiin suhteessa Eurooppa strategian ja EU:n terveysstrategian yleisiin tavoitteisiin sekä sisämarkkinoiden toimintaa koskeviin tavoitteisiin. Vaihtoehdon A, jossa ei ryhdytä uusiin toimiin, ei katsota olevan tavoitteiden kanssa samansuuntainen. Vaihtoehdoissa B ja C edistetään kasvua ja työpaikkojen luomista, kansanterveyttä ja sisämarkkinoiden toimintaa. Oletetaan, että avoimen koordinointimenettelyn sisältävä pitkän aikavälin toimintapoliittinen lähestymistapa on enemmän EU:n yleisten, erityisesti Eurooppa strategiaan liittyvien tavoitteiden 6

8 mukainen (koska sillä autetaan urheilusektoria kehittämään koko potentiaaliaan lisätä kasvua ja luoda uusia työpaikkoja). Tämä näkyy vaihtoehdon C saamassa vaihtoehtoa B hieman korkeammassa pistemäärässä. Vaihtoehtojen vertailu / parhaan vaihtoehdon valinta Raportin seuraavassa jaksossa esitetään tiivistelmä vaihtoehtojen vertailusta neljän arviointikriteerin perusteella: vaikutukset, tehokkuus, tuloksellisuus ja johdonmukaisuus. Vaihtoehtojen B ja C myönteiset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat todennäköisesti samankaltaiset. Vaihtoehdossa B esitetyn uuden EU:n suunnitelman uskotaan erityisesti johtavan tällaisiin vaikutuksiin. Vaikutusten odotetaan olevan hiukan suuremmat vaihtoehdossa C, jossa urheilualan EU-tason yhteistyön tietyillä ydinaloilla (esim. terveyttä edistävän liikunnan alalla) otettaisiin käyttöön avoin koordinointimenetelmä. Tehokkuuden osalta vaihtoehtoa A pidetään huonona. Vaihtoehto C on edellyttämistään merkittävistä inhimillisistä voimavaroista huolimatta todennäköisesti tehokkaampi kuin perusskenaario, mutta tulosten aikaan saaminen voi olla vaikeaa. Vaihtoehto B on tehokkaampi kuin perusskenaario tai vaihtoehto C. Lisäksi komission valmiudet saada aikaan toivottuja vaikutuksia saavat parhaan arvosanan vaihtoehdossa B. Tuloksellisuuden osalta tavoitteiden saavuttamista ei voida taata vaihtoehdossa A, kun taas vaihtoehdot B ja C molemmat edistävät strategisen tavoitteen ja erityistavoitteiden saavuttamista. Vaihtoehto C todennäköisesti tuottaa hivenen enemmän vaikutuksia. Johdonmukaisuuden arviointikriteerin osalta voidaan todeta, että vaihtoehto A ei edistä EU:n yleisiä sosiaalisia tai taloudellisia tavoitteita, kun taas vaihtoehdot B ja C molemmat edistävät niitä arvokkaalla tavalla. Vaihtoehtoa C, johon sisältyy avoin koordinointimenetelmä, pidetään sopivimpana välineenä. Vaikutustenarvioinnin päätelmänä todetaan, että vaihtoehto B on tarkoituksenmukaisin tapa vastata urheilualalla kohdattuihin haasteisiin EU:ssa ja panna täytäntöön EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan urheilua koskevat määräykset. Vaihtoehto B on tasapainoisin vaihtoehto, jolla todennäköisesti saadaan aikaan suurimmat nettohyödyt urheilualan eurooppalaisen ulottuvuuden kehittämisen tässä vaiheessa. Tältä pohjalta komissio ehdottaa tiedonantoa, jossa määritellään toimintapoliittiset puitteet EU:n tason yhteistyölle urheilun alalla ja urheilualan uusi EU:n suunnitelma. Tiedonannossa olisi yhteistyöpuitteiden täydentämiseksi ilmoitettava myös vaikutustenarvioinnista, joka tehdään vuodesta 2014 alkavan EU:n urheiluohjelman valmistelemiseksi. 7

9 Seuranta ja arviointi Lopuksi vaikutustenarvioinnissa esitetään yleiskatsaus suunniteltujen vaiheiden seurantaan ja arviointiin, muun muassa luettelemalla alustava joukko perusindikaattoreita, joiden avulla seurataan edistymistä ehdotetun aloitteen (vaihtoehto B) yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa. Osana ehdotettuja EU:n yhteistyöpuitteita urheilun alalla vuonna 2015 tehdään arviointi, jonka pohjalta voidaan harkita avoimen koordinointimenetelmän mahdollista käyttöönottoa tietyille urheilualan yhteistyön näkökohdille EU:n tasolla. 8