Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus."

Transkriptio

1 106 Yliluutnantti Scholzin lentueen mekaanikot Hopstenin lentokentällä marraskuussa Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

2 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 113 I/JG 21:n ohjaajien yhteinen lounaspöytä Mönchengladbachissa toukokuun alussa Vasemmalta: luutnantti Heinz Lange, luutnantti Max-Hellmuth Ostermann, luutnantti Erich Heinbockel, luutnantti Albrecht Drees. Pöydän päässä: Schmidt (laivueen esikunnan toimistosta), kapteeni Fritz Ultsch, yliluutnantti Ekkehard Schelcher, yliluutnantti Günther Scholz. Oikealla: yliluutnantti Joachim Strauß, ylivääpeli Neumann. Pöydän sisäkehällä: yliluutnantti Leo Eggers, luutnantti Ewald Baumgarten, yliluutnantti Herbert Büsse, luutnantti Siegfried Schmidt. jänuran tämä nuori luutnantti tulisi tekemään, varsinkin kun uuden Bf 109 -koneen hallitseminen oli hänelle alussa hiukan vaikeaa. Ostermann oli aika pienikokoinen. Tästä aiheutui hänelle hävittäjälentäjän uran alkuaikoina jonkin verran ongelmia. Bf 109:llä oli laskeutuessa taipumus kaartaa sivulle. Messerschmittin laskuteline oli hyvin kapea. Jos potkuriin vaikutti laskeutumisen aikana voimakas sivutuuli, kone kaartoi hyvin nopeasti tuulen puolelle. Jotta tämän pystyi estämään ja pitämään Messerschmittin halutussa suunnassa, piti tilanteesta riippuen jarruttaa joko vasemmalla tai oikealla jalalla. Laskeutuminen kovassa sivutuulessa oli suhteellisen vaikeaa. Nuoret ohjaajat rikkoivat silloin toisinaan koneita, he tekivät niin sanotun telemarkin. Se tarkoitti, että kone kaartoi ja kapea laskuteline murtui tämän nopean kiertoliikkeen takia. Bf 109:n siipi osui maahan, ja usein myös potkuri vaurioitui siinä samalla. Ostermann teki ensimmäisinä viikkoina meidän lentueessamme ollessaan kaksi tai kolme tällaista telemarkia. Hänen oli pienen kokonsa takia yksinkertaisesti vaikea yltää jarrupolkimille tai painaa niitä riittävällä voimalla. En enää muista,

3 114 kuka tarkkaan ottaen idean keksi, vai oliko se Ostermann itse, mutta sen seurauksena hänen polkimiinsa kiinnitettiin puupalikat. Sillä tavoin hän kykeni ohjaamaan konetta kunnolla ja välttämään koneen rikkoutumiset jatkossa. Kirjoissa kerrotaan usein, että Ostermann olisi käskenyt asentaa palikat, jotta hän kaartotaisteluspesialistina olisi voinut tehdä vielä tiukempia kaartoja ilmassa. Niistä on saattanut olla hänelle apua ilmataistelujen aikana, mutta pääasiallinen syy niiden asentamiseen oli se, että vasta sitten Ostermann pystyi ylipäätään laskeutumaan Messerschmittillä turvallisesti. Jo pian Puolan-sotaretken päätyttyä Hitler halusi ottaa aloitteen käsiinsä ja hyökätä länsivaltojen kimppuun. Suuri osa saksalaisista kenraaleista vastusti ajatusta, koska he muistivat vielä länsirintaman karvaat tappiot ensimmäisessä maailmansodassa. Marraskuun 1939 ja toukokuun 1940 välisenä aikana lännen hyökkäyksen aloituspäivää siirrettiin eri syistä toistakymmentä kertaa. Kaiken kukkuraksi saksalaisten hyökkäyssuunnitelma oli vielä tammikuussa päätynyt liittoutuneiden käsiin. Saksan hyökkäys käynnistyi 10. toukokuuta Uudelleen laaditun operaatiosuunnitelman mukaan hyökkäyksen painopistesuunnassa edettäisiin Hollannin ja Belgian läpi Pohjois-Ranskaan. Ranskalaisten vahvasti varustettu Maginot-linja Saksan vastaisella rajalla ohitettaisiin ja kirjaimellisesti jätettäisiin selän taakse. I/JG 21 oli alistettu VIII ilma-armeijakunnalle. Jo ennen lännen sotaretken alkua sotalentojen määrää lisättiin. Ohjaajat tunkeutuivat useita kertoja Ranskan ilmatilaan, mutta mitään suurempia ilmataisteluja ei kuitenkaan syntynyt. Saksalaiset joukot saavuttivat jo uuden sotaretken kahtena ensimmäisenä päivänä tärkeitä voittoja edeten kauas Hollannin ja Belgian alueelle. I/JG 21 siirtyi 12. toukokuuta Mönchengladbachista Vogelsangiin. Seuraavana päivänä yliluutnantti Günther Scholz sai ensimmäisen pudotuksensa tässä sodassa. Hän ampui ilmataistelussa 13. toukokuuta 1940 alas Curtiss Hawkin Belgian yläpuolella Leuvenista itään. I/JG 21 lensi ensimmäiset sotalentonsa Saksan Vogelsangista, mutta sen jälkeen laivue siirtyi 16. toukokuuta alkaen nopeassa tahdissa eri rintamakentille Belgiassa ja Ranskassa. Hollannin armeija oli antautunut saksalaisille joukoille jo 14. toukokuuta. Hävittäjälentäjien pääasiallinen tehtävä oli suojata maavoimia tukevia Stuka- ja pommikoneyksiköitä. Satunnaisesti lennettiin myös vapaata metsästystä vihollisalueen yläpuolella. Toukokuun 20. päivänä yliluutnantti Scholz saavutti Péronnen kaupungin länsipuolella toisen ilmavoittonsa, ja nuori luutnantti Ostermann sai samana päivänä ensimmäisensä. Toukokuun 1940 puolivälissä I/JG 21:n tie vei Pohjois-Ranskaan. Niistä paikkakunnista, joiden kautta tiemme Ranskassa kulki, muistan Cambrain erityisen hyvin. Ensimmäisessä maailmansodassa isäni oli osallistunut siellä liekinheitinmiehenä sotahistorian ensimmäiseen suureen panssaritaisteluun. Nyt hänen poikansa kulki samalla veren tahrimalla maaperällä. Toukokuun 26. päivänä jouduin lentueeni kanssa samalla alueella uudestaan

4 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 119 ilmataisteluun. Yhtäkkiä näin viholliskoneen tulevan suoraan minua päin, lensimme molemmat kohti toisiamme. Kun tulimme lähemmäksi, hän kaartoi heti tiukasti päästäkseen siten taakseni. Polkaisin myös rajusti sivuperäsintä ja kurvatappelu alkoi. Työnsin kaasun täysille päästäkseni kaartamaan vielä nopeammin. Kaartojen käydessä yhä tiukemmiksi, pystyin säilyttämään nopeuden. Lisäksi avasin laskusiivekkeet hidastaakseni koneen vauhtia hiukan sillä hetkellä kun pääsisin hänen taakseen. Olin harjoitellut sitä liikettä jo useaan kertaan. Olimme noin metrin korkeudessa, taivas oli pilvinen, mutta mitään tiivistä pilvikattoa ei ollut. Suunnilleen neljännen kaarron jälkeen pääsin vähitellen hänen taakseen. Sitten hän teki virheen. Sen sijaan, että hän olisi yrittänyt painaa koneensa syöksyyn ja karistaa minut siten jälleen kannoiltaan, hän veti ylös. Hän yritti ilmeisesti päästä pilvien suojaan. Silloin hän kuitenkin lepäsi juuri suoraan minun tähtäimessäni. Vedin liipaisimesta, ja ammukseni osuivat hyvin. Näin vielä hänen katoavan pilviin, sitten seurasi kirkas räjähdys. Kun sitten lensin yksin takaisin kotimaan suuntaan, huomasin viistosti sivulla toisen ranskalaiskoneen. Kaarroin sen perään. Se ei selvästikään ollut huomannut minua. Minun onnistui yllätysmomenttia hyväksi käyttäen päästä huomaamatta sen taakse. Siten sain toisen ilmavoittoni sinä päivänä. Mitään kaartotaistelua ei siitä syntynyt lainkaan. Maavoimien joukot vahvistivat sitten molemmat pudotukseni. Toukokuun 26. päivän pudotusten myötä Günther Scholzin lännen sotaretken aikana saavuttamien ilmavoittojen kokonaismäärä nousi neljään. Luutnantti Ostermann saavutti toisen ilmavoittonsa. Jo päivää aikaisemmin, 25. toukokuuta 1940, yliluutnantti Scholzille oli myönnetty I luokan rautaristi. Toisin kuin kenraalit olivat epäilleet, Saksan hyökkäyksestä länteen muodostui ennennäkemätön voitonmarssi. Myös Belgia antautui muutama päivä Hollannin jälkeen. Brittiläinen siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijaa työnnettiin Kanaalille ja saarrettiin Dunkerquen alueelle. Siellä Saksan eteneminen pysähtyi, ja noin liittoutuneiden sotilasta onnistuttiin evakuoimaan Kanaalin yli Englantiin. Vain Luftwaffe lensi taukoamatta sotalentoja estääkseen nämä evakuointitoimet. I/JG 21 lensi jälleen saksalaisten pommikoneosastojen suojauslentoja. Taistelun toinen vaihe eli varsinainen taistelu Ranskasta alkoi kesäkuun 1940 alussa. Taistelun kuluessa I/JG 21 siirtyi useaan kertaan kentältä toiselle ja päätyi lopulta Pariisin alueelle. Taistelut lännessä päättyivät 21. kesäkuuta 1940, kun Ranska allekirjoitti aseleposopimuksen. Voittoa seuranneena päivänä I/JG 21 siirtyi takaisin Mönchengladbachiin, ja sitten jo 23. kesäkuuta se siirtyi Hollantiin. Siirryin lentueeni kanssa Bergen am Seehen. Tehtävämme oli puolustaa Hollantia englantilaisten yksiköiden sisäänlentoja vastaan. Samalla aika hyödynnettiin laivueen täydentämiseen ja uudelleenvarustamiseen. Seuraavat viikot olivat rauhallista ja mukavaa aikaa. Lensimme kyllä jatkuvasti vapaata metsästystä, mutta suursodan merkeistä ei aluksi näkynyt jälkeäkään.

5 120 Lensimme aina joskus kauemmas merelle, mutta ei Englantiin saakka. Englantilaiset lähettivät silloin tällöin joitakin Blenheim-koneita mantereen ylle, pääasiassa tiedustelutehtäviin. Silloin syntyi myös ilmataisteluita. Erään tällaisen lennon aikana 27. kesäkuuta 1940 napattiin myös 3. lentueen lentueenpäällikkö, yliluutnantti Georg Schneider. Schneider oli lentueensa kanssa naapuritukikohdassa Soesterbergissä. Tuolloin 27. kesäkuuta 3. lentueen seisontapaikan yläpuolelle ilmestyi kolme Blenheim-pommikonetta. Yliluutnantti Schneiderin neljän koneen parvi starttasi. Hän itse onnistui pudottamaan yhden Blenheimin, mutta sen konekivääriampuja osui ensin myös Schneideriin. Schneider oli ehkä myös lentänyt liian lähelle. Räjähtäneen Blenheimin osat osuivat hänen koneeseensa. Nämä molemmat tekijät johtivat siihen, että Schneider menetti Messerschmittinsä hallinnan. Hänellä ei ollut kovin paljon korkeutta, sillä hän oli lentänyt suoraan Blenheimien kimppuun tehtyään hälytyslähdön kentältä. Hän ei onnistunut saamaan konetta takaisin hallintaansa ehkä hän oli myös haavoittunut ja syöksyi maahan. Me kolme I/JG 21:n lentueenpäällikköä, Eggers, Schneider ja minä, olimme olleet läheisiä ystäviä. Nyt yksi oli poissa. Yliluutnantti Georg Schneider oli saavuttanut kaksi ilmavoittoa Puolan yllä ja oli kasvattanut lukua neljällä Ranskan yläpuolella. Brittiläisen Blenheimin pudotus 27. kesäkuuta oli hänen seitsemäs ja samalla viimeinen pudotuksensa. Georg Schneiderin seuraaja 3. lentueen päällikkönä oli yliluutnantti Richard Hausmann. Hänet oli siirretty I/JG 21:n riveihin marraskuussa 1939, ja hän oli lentänyt 2. lentueessa. Toinenkin henkilömuutos oli tapahtunut jo 8. kesäkuuta. Luutnantti Heinz Lange oli jättänyt 1. lentueen ja siirretty JG 54:n esikuntaan adjutantiksi. Hän oli saavuttanut ensimmäisen ja siihen mennessä ainoan ilmavoittonsa ampumalla alas brittiläisen Blenheimin 30. syyskuuta Elokuussa 1940 Heinz Lange ylennettiin yliluutnantiksi, palasi saman kuun lopussa takaisin III/JG 54:n vahvuuteen ja lensi sen 8. lentueessa. Toisen ilmavoittonsa hän saavutti vasta 30. kesäkuuta 1941 Venäjällä. Syyskuun 23. päivään 1941 mennessä hänen tilillään oli seitsemän pudotusta. Pian sen jälkeen hänet nimitettiin 1./JG 54:n päälliköksi ja saavutti 20. syyskuuta 1942 mennessä kolmetoista ilmavoittoa lisää. Lange siirrettiin 6. marraskuuta 1942 JG 51:n 3. lentueen päälliköksi ja ylennettiin helmikuussa 1943 kapteeniksi. Hän saavutti 50. ilmavoittonsa 16. lokakuuta Tammikuun 1944 alussa hän palasi takaisin JG 54:ään, ottaakseen tilapäisesti I laivueen komennon. Toukokuun 9. päivänä 1944 Lange nimitettiin sitten IV/JG 51:n komentajaksi. Siinä tehtävää hoitaessaan hänelle luovutettiin ritariristi 18. marraskuuta 1944, sen jälkeen kun hän oli 15. lokakuuta 1944 saavuttanut 70:nnen ja samalla viimeisen ilmavoittonsa. Tultuaan ylennetyksi majuriksi 1. tammikuuta 1945, Lange nimitettiin huhtikuun 1945 alussa JG 51:n

6 122 Citroen-sotasaalisauto Rouenista, lokasuojassa Puukenkälentueen tunnus. Luutnantti Ostermann tekee välittömästi olonsa mukavaksi autossa.

7 184 to tulisi saamaan. Ju 52 joutui matkalla sumuun ja törmäsi vuoreen 22. huhtikuuta. Jo nousun aikana pilvet olivat roikkuneet hyvin matalalla. Kun saimme tiedon tapahtuneesta, oli se melkoinen isku. Kaikki Ju 52:n matkustajat olivat saaneet surmansa. Se, että lentäjät olivat menettäneet kaikki matkatavaransa, oli vain pikkujuttu. Ykkösmekaanikot olivat kuolleet. Päivää myöhemmin toinen Ju 52 lähetettiin Petsamoon, ja tällä kertaa kyydissä olivat sataysiemme kakkosmekaanikot. Se lento sujui onneksi ongelmitta. Petsamossa Günther Scholz tapasi myös hänen III laivueeseensa kuuluneen 7. lentueen, jonka päällikkö oli yliluutnantti Hans-Curt Graf von Sponeck. Uusi 9. lentue perustettiin vielä myöhemmin heinäkuussa 1942, jonka myötä III laivue oli täysivahvuinen. Yliluutnantti, 6. lentueen päällikkö Horst Carganico ylennettiin kapteeniksi ja JG 5:n II laivueen komentajaksi. Hänelle oli 1./JG 77:n päällikkönä luovutettu ritariristi 27 ilmavoiton jälkeen 25. syyskuuta Hänen isänsä Viktor Carganico oli kuulunut saksalaisen sotilasilmailun ensimmäisiin uranuurtajiin ja saavuttanut 1941 kenraalimajurin arvon. Joitakin päiviä sen jälkeen kun III laivue oli saapunut Petsamoon, otti majuri Gotthard Handrick JG 5:n komentoonsa. Günther Scholz tunsi hänet jo Espanjasta, missä Handrick oli johtanut Legión Cóndorin hävittäjälaivuetta. Lokakuun 25. päivänä 1908 syntyneen Handrickin urheilumenestykset olivat tehneet hänestä maailmankuulun ennen sodan puhkeamista. Hän oli voittanut nykyaikaisen viisiottelun kultamitalin Berliinin olympiakisoissa Sitä ennen hän oli voittanut saman lajin Euroopan mestaruuden Budapestissa 1935 ja vuosina kolme kertaa peräkkäin Saksan mestaruuden. Gotthard Handrick oli ollut JG 77:n komentajana Neuvostoliiton-sotaretken alusta saakka, ja hänen johdollaan se oli saavuttanut suurta menestystä itärintaman eteläosissa. Hän itse oli onnistunut saavuttamaan syksyllä 1941 kaksi ilmavoittoa jo aikaisemmin Espanjassa saavuttamiensa lisäksi. Uudessa tehtävässään JG 5:n komentajana Handrick ylennettiin everstiluutnantiksi. Sen jälkeen kun rykmentti oli perustettu tammikuussa 1942, sitä oli Handrickin saapumiseen saakka johtanut tilapäisesti eversti Carl-August Schumacher, Norjan hävittäjäjohtaja. 20 Nykyiset rajat Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, missä Norja ja Venäjä ovat naapureita, syntyivät vasta toisen maailmansodan päättyessä. Kun Suomi itse- 20 Suomentajan huomautus: Carl Schumacher ( ) saavutti kaksi pudotusta toisessa maailmansodassa. Hän palveli sodan loppuun saakka monissa korkeissa komentaja- ja esikuntatehtävissä, viimeksi kenraalina Kansallissosialistisessa johtoesikunnassa. Myöhemmin siviilissä hän työskenteli wilhelmshavenilaisen Olympia Werke AG:n johtotehtävissä sekä Ala-Saksin maapäivien jäsenenä kristillisdemokraattisen puolueen edustajana. Suomessa Schumacher muistetaan parhaiten siitä, että hän tulitti suomalaista DH Dragon Rapide Lappi -sairaankuljetuskonetta 8. marraskuuta 1941 Kiestingin länsipuolella. Rapide joutui tekemään pakkolaskun, ja Schumacher ilmoitti ampuneensa venäläistä SB-2-konetta. Schumacher sai nopeasti siirron pois Suomesta, ja Luftwaffe lahjoitti tammikuussa 1942 Airspeed Envoy -koneen Ilmavoimille korvaukseksi.

8 186 Rykmentinkomentaja Handrick laivueen komentopaikalla. näistyi tsaarin valtakunnan hajotessa 1917, maa sai suoran pääsyn Barentsinmerelle, niin sanotulle Jäämerelle. Norjan ja kohta syntyneen Neuvostoliiton väliin jäi kilometriä leveä suomalainen käytävä. Itsenäistymisensä yhteydessä Suomi ajautui sisällissotaan. Sodan päätyttyä suhde itäiseen naapuriin pysyi jännittyneenä molemminpuolisten aluevaatimusten takia. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen, Puolan jaon sekä Neuvostoliiton toteuttaman Viron, Latvian ja Liettuan haltuunoton jälkeen, Neuvostoliitto lisäsi painetta Suomea kohtaan. Lyhyiden ja tuloksettomien neuvotteluiden jälkeen puna-armeija hyökkäsi 30. marraskuuta Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin katkera sota talvella Jo joulukuun 1939 loppuun mennessä oli käynyt selväksi, että puna-armeija ei kykenisi valtaamaan Suomea nopeasti. Suomi piti puolensa suurta ylivoimaa vastaan, mutta Suomen puolustusvoimien oli yhä vaikeampaa saada rintamat kestämään. Ennen kuin tilanne johti romahdukseen, sota päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta Suomi oli pakotettu luovuttamaan osia alueestaan Neuvostoliitolle. Suomen käytävä Neuvostoliiton ja Norjan välillä kuitenkin säilyi. Sillä alueella olivat Petsamon tärkeät kaivokset. Petsamo oli käytävän suurin asutuskeskus, jossa oli vain vajaat asukasta. Sen alue oli melkein kokonaan

9 ILMASOTAA POHJOISESSA 187 ihmiselämälle vihamielistä tundraa. Siitä huolimatta tämä alue näytteli jo tärkeää roolia, kun Saksa suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Norjan miehityksen jälkeen Saksa onnistui saamaan Suomen liittolaisekseen tulevaa hyökkäystä varten. Suomalaiset näkivät siinä tilaisuuden saada Neuvostoliitolle menetetyt alueet takaisin. Suomi antoi Saksalle kauttakulkuoikeuden alueelleen ja osallistui myöhemmin vahvoilla joukoilla Venäjän vastaiseen sotaan. Vuoristojoukkojen kenraali Eduard Dietlin johtama XIX vuoristoarmeijakunta asettui asemiin Pohjois-Suomeen Norjan rajalle. 21 Sen tehtävänä oli Petsamon alueen suojaaminen sekä noin sadan kilometrin päässä sijaitsevan neuvostoliittolaisen suuren satamakaupungin Murmanskin valtaaminen. Hyökkäys kohti Murmanskia alkoi 29. kesäkuuta Jo muutaman päivän kuluttua Saksan hyökkäys jumiutui Litsajoelle noin 50 kilometrin päähän Murmanskista. Toisin kuin kaukana eteläisemmillä rintamanosilla, missä Saksa eteni loppumattoman tuntuisilla Venäjän alueilla, sota Napapiirin pohjoispuolella jähmettyi asemasodaksi jo muutaman viikon jälkeen. Rintama kulki melkein tarkalleen Petsamon ja Murmanskin puolivälissä. Mikään ei ollut myöskään muuttunut III/JG 5:n saapuessa huhtikuun 1942 lopussa. Tundralla käytiin katkeraa sotaa ennen kokemattoman vaikeassa ilmastossa ja maastossa. Myös saksalaisten hävittäjälentäjien piti nyt sopeutua tähän todellisuuteen. Tärkein kohde pohjoisella rintamalla oli kuten ennenkin Murmansk. Kaupungissa oli pohjoisen ainoa suuri satama, joka pysyi talvella kokonaan jäättömänä, koska Golfvirta lämmitti sen lahtea. Sen takia Murmanskista tuli tärkeä määränpää liittoutuneiden saattueille, jotka olivat kuljettaneet materiaalia punaarmeijan tueksi kesästä 1941 lähtien. Satamakaupungista apukuljetusten matka jatkui Muurmannin rataa pitkin Venäjän eteläisemmille rintamille. Saatoimme hyvin usein Stukia niiden pommittaessa laivoja Kuolavuonossa. Sikäläinen rannikko oli hyvin kivikkoista ja jyrkkää. Alhaalla oli Murmanskin satama, jota ympäröi vasemmalla ja oikealla puolella oleville kukkuloille sijoitettu it-tykistö. Stukat syöksyivät alas lahdelle, ja meidän täytyi seurata perässä, sillä myös venäläiset hävittäjät kuhisivat lahden yläpuolella. Eräällä sellaisella lennolla nappasin kerran venäläisen, joka oli juuri asettumassa Ju 87:n perään. Nämä syöksylennot Kuolavuonolle olivat hyvin epämiellyttäviä suhteellisen korkeilla kukkuloilla olevan it:n takia. Petsamon alueella oli myös pommikoneyksiköitä, ja niiden joukossa muutamia torpedokoneita. Niiden tehtävänä oli hyökätä saattueiden kimppuun merellä ja myös laivojen kimppuun Murmanskin satamassa. Meidän täytyi lentää myös niiden suojauslentoja. Niinpä sotalentomme veivät meidät joko jääkylmän meren yläpuolelle tai täynnä ilmatorjuntatykkejä olevan Murmanskin kaupungin päälle. 21 Suomentajan huomautus: itse asiassa sodan alkaessa tämän yksikön nimi oli vielä Gebirgskorps Norwegen eli Vuoristoarmeijakunta Norja. Se nimettiin uudelleen vasta marraskuussa 1942.

10 188 Myöhemmin, keväästä 1943 alkaen, rykmentillämme oli oma Jabo- eli hävittäjäpommittajalentue, kapteeni Strakeljahnin johtama 14./JG 5. Sen tilille voitiin sittemmin laskea useita laivanupotuksia. Kaukana merellä lentävät tiedustelukoneemme ilmoittivat aina oikeaan aikaan, kun saattueita oli tulossa Murmanskia kohti. Jos saattue oli toimintasäteemme sisäpuolella, starttasimme hyökkäykseen. Ensimmäiset saattueet purjehtivat suhteellisen lähellä Norjan rannikkoa matkallaan Murmanskiin. Kun meidän suojaamamme pommikoneet hyökkäsivät säännöllisesti niiden kimppuun, tekivät ne sitten aina yhä vain suuremman kaarroksen pohjoista kohti. Ne yrittivät pysytellä toimintasäteemme ulkopuolella niin pitkään kuin mahdollista. Loppumatkan ne purjehtivat melkein suoraan kohti etelää kohti Murmanskia. Meidän kannaltamme se lyhensi saattueen kanssa taisteluun käytettävissä olevaa aikaa, sillä meidän täytyi aina huomioida myös paluulento. Viimeistään saattueen purjehtiessa Murmanskinlahdelle se tuli toimintasäteemme piiriin. Näiden hyökkäysten aikana ei aina syntynyt ilmataisteluja, mutta niitä oli hyvin usein. Yleisesti ottaen emme lainkaan pitäneet avomerelle lentämisestä, enkä nyt puhu pelkästään omasta puolestani. Joskus lensimme reilusti yli sadan kilometrin päähän, ja tietysti takaisin tullessa oli sama matka. Kun koko lennon aikana näkyvissä ei ollut mitään muuta kuin äärimmäisen kylmä Jäämeri, merkitsi se valtavaa henkistä rasitusta. Myös kesäisin Barentsinmeren kuten sen virallinen nimi kuului lämpötila nousi vain harvoin yli seitsemän asteen. Jos siihen jäiseen veteen joutui tekemään pakkolaskun, viimeistään neljännestunnin kuluttua seurasi hypotermia. Yllämme olivat varusteet, joihin olimme tutustuneet jo Englannin taistelujen aikana. Niihin kuuluivat esimerkiksi keltainen väripanos, jonka avulla pystyi kiinnittämään meripelastuskoneiden huomion. Kanaalilla tämä kaikki oli oikein mukavaa. Kanaalihan oli tuskin 35 kilometrin levyinen, ja siellä oli sekä meripelastuskoneita että pelastusaluksia. Toki englantilaiset joskus hyökkäsivät myös niiden kimppuun, mutta kuitenkin ne olivat siellä. Jos piti polskahtaa Kanaaliin, oli ainakin pelastumisen mahdollisuus. Jäämerellä asiat olivat aivan toisin. Ainoa käytössämme oleva satama olisi ollut Norjan Kirkkoniemi. En muista, että olisin kertaakaan nähnyt meripelastusalusta siellä oloaikanani. Voi olla, että joitakin meripelastuskoneita oli siellä toiminnassa. En kuitenkaan usko, että he olisivat löytäneet ketään ajoissa. Luojan kiitos merellä suorittamiemme lentojemme aikana ei tapahtunut paljoakaan. Sinä aikana kun olin laivueenkomentaja, ei kukaan miehistäni joutunut tekemään hätälaskua mereen. Sotalennot Murmanskiin olivat taas omanlaisiaan. Menomatka Murmanskiin oli suhteellisen pitkä, mutta se tehtiin mantereen yläpuolella. Alapuolellamme oli tundra. Mikäli siellä oli kasvillisuutta, olivat ne enimmäkseen vain pieniä koivumetsikköjä. Niillä leveysasteilla koivut eivät kasvaneet kahta, kolmea metriä pitemmäksi. Kesällä se näytti hyvin nätiltä. Sitä vastoin talvella tundran maisema oli karu. Järvet olivat jäässä, mistä oli toisaalta hyötyä, koska niiden yli pystyi

11 190 Günther Scholz komentopaikalla Petsamossa. kävelemään. Murmanskin yläpuolella sekä myös meno- ja paluumatkoilla puhkesi yhä useammin ilmataisteluja. Silloin tällöin myös joku meidän ohjaajistamme putosi maahan. Oli monia, jotka ammuttiin alas ja jotka sitten kävelivät tundran ja rintaman poikki takaisin meidän luoksemme. Talvella siinä oli valtava urakka. Monet heistä eivät valitettavasti kuitenkaan palanneet takaisin. Pukeuduimme lennoille lämpimästi. Turkissaappaiden ja turkisliivien lisäksi meillä oli myös turkishansikkaat sekä korvaläpät, joihin kuulokkeet oli asennettu. Valitettavasti kävi niin, että muutamat ohjaajat hyppäsivät laskuvarjolla ja varjon avautuessa äkisti turkissaappaat irtosivat jaloista. He eivät olleet sitoneet saappaiden nyörejä tarpeeksi tiukasti, ja sitten he olivat sukkasillaan tundran jäätiköllä. Näin kävi esimerkiksi Horst Carganicolle. Joskus miehet olivat jopa kolme päivää tiessään, ennen kuin he saavuttivat saksalaisten vuoristojääkärien ohuen rintamalinjan. Siellä heitä ensin hoidettiin ja ruokittiin. Useimmiten jalat olivat paleltuneet. Jos tundran läpi piti kävellä kesällä, oli kyllä lämmintä, mutta koska järvet eivät olleet jäässä, joutui suoriutumaan pitemmistä matkoista. Myös sääsket olivat erityisen inhottavia kesäisin. Meillä oli aina vyöllämme pullo nestettä, jota pystyi

12 ILMASOTAA POHJOISESSA 191 suihkuttamaan ja hieromaan iholle suojaamaan tältä vitsaukselta. Joskus selviydyimme lepohetkinämme Petsamossa vain pitämällä hyttysverkkoa kasvojemme suojana. Sotalennoilla käytettiin jo mainittujen turkisvaatteiden lisäksi sivutaskuilla varustettuja päällyshousuja, niin sanottuja kanaalihousuja. Niiden taskut täytettiin muonalla. Vyöllä riippui pistoolin lisäksi linkkuveitsi ja kesäisin jo äsken mainittu pullo hyttysöljyä, joka auttoi suojautumaan hyttysiltä tundralla. Kannoimme myös hyttysverkkoa mukanamme. Näiden lisäksi koneessa oli täynnä ruokaa oleva reppu sekä makuupussi. Laskuvarjorepussa oli myös ruokaa ja toinen makuupussi mahdollisen laskuvarjohypyn varalle. Talvella koneessa oli lisäksi sukset. Ilmasto-olosuhteet eivät olleet ainoa asia, mikä vaati totuttelua ylhäällä pohjoisessa. Kesällä meidän piti sopeutua napaseudun päiviin, jolloin aurinko ei koskaan laskenut. Aurinko oli puoliltaöin vielä reilut kaksi käden mittaa horisontin yläpuolella. Siihen aikaan oli aina käsketty istuma- tai hälytysvalmius, ja silloin lennettiin myös sotalentoja. Sen sijaan talvella aurinkoa ei näkynyt moneen kuukauteen, se ei noussut horisontin yläpuolelle. Taivas oli päivisinkin harmaa, ja parhaimmillaankin oli vain niin valoisaa kuin normaalisti aikaisin aamuhämärissä. Silloin ei ollut mahdollista lentää enempää kuin kaksi lentoa päivässä. Hämärän aikaan oli jonkinlainen näkyvyys, myös maanäkyvyys, ja silloin pystyi lentämään. Kello 15:stä eteenpäin aina aamupäivään saakka vallitsi pimeys. Silloin mentiin sänkyyn ja nukuttiin oikein kunnolla, tai kulutettiin aikaa muilla tavoin. Ei ollut myöskään hyötyä tehdä mitään koneille, koska aina oli pimeää. Maahenkilökunnan saavutuksia ei oikeastaan voi tarpeeksi usein korostaa, olipa kyse sitten mekaanikosta, ase- tai radiomekaanikosta. Jos kone palasi sotalennolta takaisin vaurioituneena, mekaanikkojen täytyi saada se seuraavaksi päiväksi lentokuntoon, samantekevää oliko kesä vai talvi. Tarvittaessa työskenneltiin ajoneuvojen valojen avulla erittäin kylmässä säässä. Se oli usein todella rankkaa. Talvi merkitsi siten ennen kaikkea maahenkilöstölle raskasta ruumiillista työtä. Toisinaan heidän täytyi mennä valmistelemaan koneita lähtökuntoon jo yöllä, monta tuntia ensimmäisiä sotalentoja. Moottoreiden päällä oli suojapeitteet. Vieressä oli laite, joka puhalsi letkun kautta lämmintä ilmaa peitteen alle, jotta moottori lämpenisi edes hiukan. Ilman näitä valmisteluja ei ollut mitään mahdollisuuksia saada moottoria käyntiin. Siitä huolimatta kävi usein niin, että moottori ei heti käynnistynyt. Siinä tapauksessa moottoria yritettiin käynnistää ulkoisen sähkömoottorin avulla. Koneen rullaaminen kentällä ja sen naamioiminen oli myös hyvin työlästä puuhaa. Koneet olivat suojissa, jotta venäläisten hyökätessä pommien sirpaleet eivät vahingoittaisi niitä. Talvella suojien ympärille kasattiin lumivalli, joka toimi myös naamiointina. Venäläiset puolestaan pystyttivät kokonaisia valelentokenttiä. He rakensivat niitä varten puisia jäljitelmiä silloisista lentokonetyypeistään. Ylhäältä päin ne

13 230 Ennen lähtöä sotalennolle Murmanskiin matkalla olevaa amerikkalaista saattuetta vastaan.

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten.

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten. tillä vastustajan Vajenkan kentälle. Sen jälkeen kun pari III/JG 5:n konetta oli tehnyt jo startissa kaputin, alkoi koko yritys epäsuotuisten tähtien alla. 21 Kun osastomme läheni maalia, niin venäläishävittäjät

Lisätiedot

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA

RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA RASKAS PATALJOONA 9 ILMATORJUNTAJOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä toimintakertomuksesta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/4 Raskas pataljoona 9 ilmatorjuntajoukkueen

Lisätiedot

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se

Lisätiedot

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella horn 42, silloin vielä kapteeni, oli ilmassa ja alkoi ykskaks kiroilla kauheasti itäpreussiksi. Erityisesti jäi mieleen: Helvetin hullu, nyt minun on tehtävä mahalasku! Luulisin että Airacobra osui häneen.

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

Lento Wichitasta Floridaan

Lento Wichitasta Floridaan Lento Wichitasta Floridaan Heräsimme päivään, josta alkaisi yksi elämämme merkittävimmistä viikoista uusine kokemuksineen. Pääsisimme lentämään 6-paikkaisella Cessnalla yksityiskoneella, yksityiskuljettajan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942

ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942 ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942 Päivä Kanaalin rintamalla Ilma oli aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden lämmin. Pitkän toimettoman ajanjakson jälkeen britit olivat vähän aikaisemmin jatkaneet rannikon

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Simba oli ja pysyi suosittuna. rykmentin miehille, samoin kuin propagandakuvaajillekin.

Simba oli ja pysyi suosittuna. rykmentin miehille, samoin kuin propagandakuvaajillekin. 72 Simba oli ja pysyi suosittuna kuvauskohteena rykmentin miehille, samoin kuin propagandakuvaajillekin. Tässä istuvat Max ja Moritz Simban kanssa. Vasemmalla luutnantti Sannemann ja oikealla hänen ystävänsä

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Suomentajan lisäys: II/JG 52:n vahvuus marraskuussa 1943

Suomentajan lisäys: II/JG 52:n vahvuus marraskuussa 1943 MUSTALLAMERELLÄ Ja taas kerran 6. lentue siirtyi. Novo-Zaporožjen ja Federovkan jälkeen mentiin ensiksi Askania-Novan kentälle. Venäläinen ahdisti meidät sieltä hyvin pian pois, niin että lopulta päädyimme

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Utti 6.1.1940 Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Talvisota syttyy 30.11.1939 Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

20 BREWSTER MODEL 239 SUOMEN ILMAVOIMISSA

20 BREWSTER MODEL 239 SUOMEN ILMAVOIMISSA BW-363 kokoonpanon lopputarkastuksessa Trollhättanissa. Vielä puuttuu spinnerin paikalleen asettaminen. (Ilmavoimamuseo) BW-359 odottelee Trollhättanissa starttia Suomeen, joka tapahtui 21.3.40. 20 BREWSTER

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa

Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa 39 Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa Melkein koko seuraavan viikon vallitsi siinä määrin huono sää, että Murmanskiin suunniteltua pommitusta jouduttiin lykkäämään yhä uudelleen. Vasta huhtikuun 19. päivänä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

UUTTA ITÄRINTAMALLA!

UUTTA ITÄRINTAMALLA! SILVENNOISEN MERIALUE 1 Kuva 1: Kari Silvennoinen tutkii merikarttaa. Kuva 2: On syytä tarkistaa tarkka sijainti! 2 UUTTA ITÄRINTAMALLA! Teksti: VEIKKO SAKSI 14 VARATUOMARI, OIKEUSTIETEEN LISENSIAATTI

Lisätiedot

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 VÄESTÖKATSAUS tammikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 677 Muutos 1 kk -75 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007 Moi! Olen Emma ja olen 10 v. Olen ajanut motocrossia noin 3 ja puoli vuotta ja tämänhetkinen pyöräni on KTM 85cc SX. Ajan Botnia Dirt Riders (BDR) seurassa Vaasassa. Olen osallistunut Women MX Camp: iin,

Lisätiedot

vastustaja ilmavoimansa. Näin syntyi seuraavana päivänä kiivas ilmataistelu, josta pelkästään Lothar von Jansonin I laivue ilmoitti 39 pudotusta.

vastustaja ilmavoimansa. Näin syntyi seuraavana päivänä kiivas ilmataistelu, josta pelkästään Lothar von Jansonin I laivue ilmoitti 39 pudotusta. RANSKASSA Saksan maavoimat oli jaettu Ranskan sotaretkeä varten kolmeen armeijaryhmään pitkin länsirajaa. Niistä molempien pohjoisten piti hyökätä kahdessa vaiheessa, kun eteläisin jäi valmiuteen. Armeijaryhmä

Lisätiedot

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI Taso 1 Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI 1. Heitä pallo, tee 1 sormilyönti ja ota koppi x 10 3. Heitä pallo, tee 2 sormilyöntiä ja ota koppi x 10 5. Heitä pallo, tee 3 sormilyöntiä ja ota

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Ohjeet opettajalle/ oppilaalle

Ohjeet opettajalle/ oppilaalle Ohjeet opettajalle/ oppilaalle Mistä tässä on kyse? Erikoinen kaupunki on täynnä tehtäviä, joita voi ratkaista kirjoittamalla tai piirtämällä. Kaupungin karttaa voi jatkaa piirtämällä tai sinne voi lisätä

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018

VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 VÄESTÖKATSAUS toukokuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 305 Muutos 5 kk -415 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2017 Ennakkoväkiluku 172 869 Muutos 9 kk -912 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

3. Kuka saa säätää varavarjon automaattilaukaisinta (Cypresiä)? a. Pilotti b. Hyppymestari c. Hyppääjä d. Turvallisuuspäällikkö

3. Kuka saa säätää varavarjon automaattilaukaisinta (Cypresiä)? a. Pilotti b. Hyppymestari c. Hyppääjä d. Turvallisuuspäällikkö NOVA Alkeis 1. Missä korkeudessa ja miten avaat päävarjon? a. 1500m. Katsot mittaria ja avaat varjon b. 2000m. Avaat varjon c. 1600m. Näytät avausmerkin ja avaat varjon (taivuta, tartu, vedä) d. 1500m.

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Susanna Viljanen

Susanna Viljanen Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa

Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Venäläisten matkailu Suomeen toukokuu Positiivinen kehitys jatkui edelleen huhtikuussa Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui toukokuussa noin 211 000 venäläistä, kun lasketaan mukaan rekkakuskit

Lisätiedot

Numerologiaa yksinkertaisille

Numerologiaa yksinkertaisille 1.12.2006 Numerologiaa yksinkertaisille Laadustaan tunnetulla Suomi24-palstalla on mainittu, 1 että kampanjaltani putosi pohja pois, koska Suomi on tänä vuonna ottanut vastaan vain 75 kiintiöpakolaista,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018

VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 VÄESTÖKATSAUS helmikuu 2018 Ennakkoväkiluku 172 576 Muutos 2 kk -144 Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku vuoden

Lisätiedot