Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus."

Transkriptio

1 106 Yliluutnantti Scholzin lentueen mekaanikot Hopstenin lentokentällä marraskuussa Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

2 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 113 I/JG 21:n ohjaajien yhteinen lounaspöytä Mönchengladbachissa toukokuun alussa Vasemmalta: luutnantti Heinz Lange, luutnantti Max-Hellmuth Ostermann, luutnantti Erich Heinbockel, luutnantti Albrecht Drees. Pöydän päässä: Schmidt (laivueen esikunnan toimistosta), kapteeni Fritz Ultsch, yliluutnantti Ekkehard Schelcher, yliluutnantti Günther Scholz. Oikealla: yliluutnantti Joachim Strauß, ylivääpeli Neumann. Pöydän sisäkehällä: yliluutnantti Leo Eggers, luutnantti Ewald Baumgarten, yliluutnantti Herbert Büsse, luutnantti Siegfried Schmidt. jänuran tämä nuori luutnantti tulisi tekemään, varsinkin kun uuden Bf 109 -koneen hallitseminen oli hänelle alussa hiukan vaikeaa. Ostermann oli aika pienikokoinen. Tästä aiheutui hänelle hävittäjälentäjän uran alkuaikoina jonkin verran ongelmia. Bf 109:llä oli laskeutuessa taipumus kaartaa sivulle. Messerschmittin laskuteline oli hyvin kapea. Jos potkuriin vaikutti laskeutumisen aikana voimakas sivutuuli, kone kaartoi hyvin nopeasti tuulen puolelle. Jotta tämän pystyi estämään ja pitämään Messerschmittin halutussa suunnassa, piti tilanteesta riippuen jarruttaa joko vasemmalla tai oikealla jalalla. Laskeutuminen kovassa sivutuulessa oli suhteellisen vaikeaa. Nuoret ohjaajat rikkoivat silloin toisinaan koneita, he tekivät niin sanotun telemarkin. Se tarkoitti, että kone kaartoi ja kapea laskuteline murtui tämän nopean kiertoliikkeen takia. Bf 109:n siipi osui maahan, ja usein myös potkuri vaurioitui siinä samalla. Ostermann teki ensimmäisinä viikkoina meidän lentueessamme ollessaan kaksi tai kolme tällaista telemarkia. Hänen oli pienen kokonsa takia yksinkertaisesti vaikea yltää jarrupolkimille tai painaa niitä riittävällä voimalla. En enää muista,

3 114 kuka tarkkaan ottaen idean keksi, vai oliko se Ostermann itse, mutta sen seurauksena hänen polkimiinsa kiinnitettiin puupalikat. Sillä tavoin hän kykeni ohjaamaan konetta kunnolla ja välttämään koneen rikkoutumiset jatkossa. Kirjoissa kerrotaan usein, että Ostermann olisi käskenyt asentaa palikat, jotta hän kaartotaisteluspesialistina olisi voinut tehdä vielä tiukempia kaartoja ilmassa. Niistä on saattanut olla hänelle apua ilmataistelujen aikana, mutta pääasiallinen syy niiden asentamiseen oli se, että vasta sitten Ostermann pystyi ylipäätään laskeutumaan Messerschmittillä turvallisesti. Jo pian Puolan-sotaretken päätyttyä Hitler halusi ottaa aloitteen käsiinsä ja hyökätä länsivaltojen kimppuun. Suuri osa saksalaisista kenraaleista vastusti ajatusta, koska he muistivat vielä länsirintaman karvaat tappiot ensimmäisessä maailmansodassa. Marraskuun 1939 ja toukokuun 1940 välisenä aikana lännen hyökkäyksen aloituspäivää siirrettiin eri syistä toistakymmentä kertaa. Kaiken kukkuraksi saksalaisten hyökkäyssuunnitelma oli vielä tammikuussa päätynyt liittoutuneiden käsiin. Saksan hyökkäys käynnistyi 10. toukokuuta Uudelleen laaditun operaatiosuunnitelman mukaan hyökkäyksen painopistesuunnassa edettäisiin Hollannin ja Belgian läpi Pohjois-Ranskaan. Ranskalaisten vahvasti varustettu Maginot-linja Saksan vastaisella rajalla ohitettaisiin ja kirjaimellisesti jätettäisiin selän taakse. I/JG 21 oli alistettu VIII ilma-armeijakunnalle. Jo ennen lännen sotaretken alkua sotalentojen määrää lisättiin. Ohjaajat tunkeutuivat useita kertoja Ranskan ilmatilaan, mutta mitään suurempia ilmataisteluja ei kuitenkaan syntynyt. Saksalaiset joukot saavuttivat jo uuden sotaretken kahtena ensimmäisenä päivänä tärkeitä voittoja edeten kauas Hollannin ja Belgian alueelle. I/JG 21 siirtyi 12. toukokuuta Mönchengladbachista Vogelsangiin. Seuraavana päivänä yliluutnantti Günther Scholz sai ensimmäisen pudotuksensa tässä sodassa. Hän ampui ilmataistelussa 13. toukokuuta 1940 alas Curtiss Hawkin Belgian yläpuolella Leuvenista itään. I/JG 21 lensi ensimmäiset sotalentonsa Saksan Vogelsangista, mutta sen jälkeen laivue siirtyi 16. toukokuuta alkaen nopeassa tahdissa eri rintamakentille Belgiassa ja Ranskassa. Hollannin armeija oli antautunut saksalaisille joukoille jo 14. toukokuuta. Hävittäjälentäjien pääasiallinen tehtävä oli suojata maavoimia tukevia Stuka- ja pommikoneyksiköitä. Satunnaisesti lennettiin myös vapaata metsästystä vihollisalueen yläpuolella. Toukokuun 20. päivänä yliluutnantti Scholz saavutti Péronnen kaupungin länsipuolella toisen ilmavoittonsa, ja nuori luutnantti Ostermann sai samana päivänä ensimmäisensä. Toukokuun 1940 puolivälissä I/JG 21:n tie vei Pohjois-Ranskaan. Niistä paikkakunnista, joiden kautta tiemme Ranskassa kulki, muistan Cambrain erityisen hyvin. Ensimmäisessä maailmansodassa isäni oli osallistunut siellä liekinheitinmiehenä sotahistorian ensimmäiseen suureen panssaritaisteluun. Nyt hänen poikansa kulki samalla veren tahrimalla maaperällä. Toukokuun 26. päivänä jouduin lentueeni kanssa samalla alueella uudestaan

4 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 119 ilmataisteluun. Yhtäkkiä näin viholliskoneen tulevan suoraan minua päin, lensimme molemmat kohti toisiamme. Kun tulimme lähemmäksi, hän kaartoi heti tiukasti päästäkseen siten taakseni. Polkaisin myös rajusti sivuperäsintä ja kurvatappelu alkoi. Työnsin kaasun täysille päästäkseni kaartamaan vielä nopeammin. Kaartojen käydessä yhä tiukemmiksi, pystyin säilyttämään nopeuden. Lisäksi avasin laskusiivekkeet hidastaakseni koneen vauhtia hiukan sillä hetkellä kun pääsisin hänen taakseen. Olin harjoitellut sitä liikettä jo useaan kertaan. Olimme noin metrin korkeudessa, taivas oli pilvinen, mutta mitään tiivistä pilvikattoa ei ollut. Suunnilleen neljännen kaarron jälkeen pääsin vähitellen hänen taakseen. Sitten hän teki virheen. Sen sijaan, että hän olisi yrittänyt painaa koneensa syöksyyn ja karistaa minut siten jälleen kannoiltaan, hän veti ylös. Hän yritti ilmeisesti päästä pilvien suojaan. Silloin hän kuitenkin lepäsi juuri suoraan minun tähtäimessäni. Vedin liipaisimesta, ja ammukseni osuivat hyvin. Näin vielä hänen katoavan pilviin, sitten seurasi kirkas räjähdys. Kun sitten lensin yksin takaisin kotimaan suuntaan, huomasin viistosti sivulla toisen ranskalaiskoneen. Kaarroin sen perään. Se ei selvästikään ollut huomannut minua. Minun onnistui yllätysmomenttia hyväksi käyttäen päästä huomaamatta sen taakse. Siten sain toisen ilmavoittoni sinä päivänä. Mitään kaartotaistelua ei siitä syntynyt lainkaan. Maavoimien joukot vahvistivat sitten molemmat pudotukseni. Toukokuun 26. päivän pudotusten myötä Günther Scholzin lännen sotaretken aikana saavuttamien ilmavoittojen kokonaismäärä nousi neljään. Luutnantti Ostermann saavutti toisen ilmavoittonsa. Jo päivää aikaisemmin, 25. toukokuuta 1940, yliluutnantti Scholzille oli myönnetty I luokan rautaristi. Toisin kuin kenraalit olivat epäilleet, Saksan hyökkäyksestä länteen muodostui ennennäkemätön voitonmarssi. Myös Belgia antautui muutama päivä Hollannin jälkeen. Brittiläinen siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijaa työnnettiin Kanaalille ja saarrettiin Dunkerquen alueelle. Siellä Saksan eteneminen pysähtyi, ja noin liittoutuneiden sotilasta onnistuttiin evakuoimaan Kanaalin yli Englantiin. Vain Luftwaffe lensi taukoamatta sotalentoja estääkseen nämä evakuointitoimet. I/JG 21 lensi jälleen saksalaisten pommikoneosastojen suojauslentoja. Taistelun toinen vaihe eli varsinainen taistelu Ranskasta alkoi kesäkuun 1940 alussa. Taistelun kuluessa I/JG 21 siirtyi useaan kertaan kentältä toiselle ja päätyi lopulta Pariisin alueelle. Taistelut lännessä päättyivät 21. kesäkuuta 1940, kun Ranska allekirjoitti aseleposopimuksen. Voittoa seuranneena päivänä I/JG 21 siirtyi takaisin Mönchengladbachiin, ja sitten jo 23. kesäkuuta se siirtyi Hollantiin. Siirryin lentueeni kanssa Bergen am Seehen. Tehtävämme oli puolustaa Hollantia englantilaisten yksiköiden sisäänlentoja vastaan. Samalla aika hyödynnettiin laivueen täydentämiseen ja uudelleenvarustamiseen. Seuraavat viikot olivat rauhallista ja mukavaa aikaa. Lensimme kyllä jatkuvasti vapaata metsästystä, mutta suursodan merkeistä ei aluksi näkynyt jälkeäkään.

5 120 Lensimme aina joskus kauemmas merelle, mutta ei Englantiin saakka. Englantilaiset lähettivät silloin tällöin joitakin Blenheim-koneita mantereen ylle, pääasiassa tiedustelutehtäviin. Silloin syntyi myös ilmataisteluita. Erään tällaisen lennon aikana 27. kesäkuuta 1940 napattiin myös 3. lentueen lentueenpäällikkö, yliluutnantti Georg Schneider. Schneider oli lentueensa kanssa naapuritukikohdassa Soesterbergissä. Tuolloin 27. kesäkuuta 3. lentueen seisontapaikan yläpuolelle ilmestyi kolme Blenheim-pommikonetta. Yliluutnantti Schneiderin neljän koneen parvi starttasi. Hän itse onnistui pudottamaan yhden Blenheimin, mutta sen konekivääriampuja osui ensin myös Schneideriin. Schneider oli ehkä myös lentänyt liian lähelle. Räjähtäneen Blenheimin osat osuivat hänen koneeseensa. Nämä molemmat tekijät johtivat siihen, että Schneider menetti Messerschmittinsä hallinnan. Hänellä ei ollut kovin paljon korkeutta, sillä hän oli lentänyt suoraan Blenheimien kimppuun tehtyään hälytyslähdön kentältä. Hän ei onnistunut saamaan konetta takaisin hallintaansa ehkä hän oli myös haavoittunut ja syöksyi maahan. Me kolme I/JG 21:n lentueenpäällikköä, Eggers, Schneider ja minä, olimme olleet läheisiä ystäviä. Nyt yksi oli poissa. Yliluutnantti Georg Schneider oli saavuttanut kaksi ilmavoittoa Puolan yllä ja oli kasvattanut lukua neljällä Ranskan yläpuolella. Brittiläisen Blenheimin pudotus 27. kesäkuuta oli hänen seitsemäs ja samalla viimeinen pudotuksensa. Georg Schneiderin seuraaja 3. lentueen päällikkönä oli yliluutnantti Richard Hausmann. Hänet oli siirretty I/JG 21:n riveihin marraskuussa 1939, ja hän oli lentänyt 2. lentueessa. Toinenkin henkilömuutos oli tapahtunut jo 8. kesäkuuta. Luutnantti Heinz Lange oli jättänyt 1. lentueen ja siirretty JG 54:n esikuntaan adjutantiksi. Hän oli saavuttanut ensimmäisen ja siihen mennessä ainoan ilmavoittonsa ampumalla alas brittiläisen Blenheimin 30. syyskuuta Elokuussa 1940 Heinz Lange ylennettiin yliluutnantiksi, palasi saman kuun lopussa takaisin III/JG 54:n vahvuuteen ja lensi sen 8. lentueessa. Toisen ilmavoittonsa hän saavutti vasta 30. kesäkuuta 1941 Venäjällä. Syyskuun 23. päivään 1941 mennessä hänen tilillään oli seitsemän pudotusta. Pian sen jälkeen hänet nimitettiin 1./JG 54:n päälliköksi ja saavutti 20. syyskuuta 1942 mennessä kolmetoista ilmavoittoa lisää. Lange siirrettiin 6. marraskuuta 1942 JG 51:n 3. lentueen päälliköksi ja ylennettiin helmikuussa 1943 kapteeniksi. Hän saavutti 50. ilmavoittonsa 16. lokakuuta Tammikuun 1944 alussa hän palasi takaisin JG 54:ään, ottaakseen tilapäisesti I laivueen komennon. Toukokuun 9. päivänä 1944 Lange nimitettiin sitten IV/JG 51:n komentajaksi. Siinä tehtävää hoitaessaan hänelle luovutettiin ritariristi 18. marraskuuta 1944, sen jälkeen kun hän oli 15. lokakuuta 1944 saavuttanut 70:nnen ja samalla viimeisen ilmavoittonsa. Tultuaan ylennetyksi majuriksi 1. tammikuuta 1945, Lange nimitettiin huhtikuun 1945 alussa JG 51:n

6 122 Citroen-sotasaalisauto Rouenista, lokasuojassa Puukenkälentueen tunnus. Luutnantti Ostermann tekee välittömästi olonsa mukavaksi autossa.

7 184 to tulisi saamaan. Ju 52 joutui matkalla sumuun ja törmäsi vuoreen 22. huhtikuuta. Jo nousun aikana pilvet olivat roikkuneet hyvin matalalla. Kun saimme tiedon tapahtuneesta, oli se melkoinen isku. Kaikki Ju 52:n matkustajat olivat saaneet surmansa. Se, että lentäjät olivat menettäneet kaikki matkatavaransa, oli vain pikkujuttu. Ykkösmekaanikot olivat kuolleet. Päivää myöhemmin toinen Ju 52 lähetettiin Petsamoon, ja tällä kertaa kyydissä olivat sataysiemme kakkosmekaanikot. Se lento sujui onneksi ongelmitta. Petsamossa Günther Scholz tapasi myös hänen III laivueeseensa kuuluneen 7. lentueen, jonka päällikkö oli yliluutnantti Hans-Curt Graf von Sponeck. Uusi 9. lentue perustettiin vielä myöhemmin heinäkuussa 1942, jonka myötä III laivue oli täysivahvuinen. Yliluutnantti, 6. lentueen päällikkö Horst Carganico ylennettiin kapteeniksi ja JG 5:n II laivueen komentajaksi. Hänelle oli 1./JG 77:n päällikkönä luovutettu ritariristi 27 ilmavoiton jälkeen 25. syyskuuta Hänen isänsä Viktor Carganico oli kuulunut saksalaisen sotilasilmailun ensimmäisiin uranuurtajiin ja saavuttanut 1941 kenraalimajurin arvon. Joitakin päiviä sen jälkeen kun III laivue oli saapunut Petsamoon, otti majuri Gotthard Handrick JG 5:n komentoonsa. Günther Scholz tunsi hänet jo Espanjasta, missä Handrick oli johtanut Legión Cóndorin hävittäjälaivuetta. Lokakuun 25. päivänä 1908 syntyneen Handrickin urheilumenestykset olivat tehneet hänestä maailmankuulun ennen sodan puhkeamista. Hän oli voittanut nykyaikaisen viisiottelun kultamitalin Berliinin olympiakisoissa Sitä ennen hän oli voittanut saman lajin Euroopan mestaruuden Budapestissa 1935 ja vuosina kolme kertaa peräkkäin Saksan mestaruuden. Gotthard Handrick oli ollut JG 77:n komentajana Neuvostoliiton-sotaretken alusta saakka, ja hänen johdollaan se oli saavuttanut suurta menestystä itärintaman eteläosissa. Hän itse oli onnistunut saavuttamaan syksyllä 1941 kaksi ilmavoittoa jo aikaisemmin Espanjassa saavuttamiensa lisäksi. Uudessa tehtävässään JG 5:n komentajana Handrick ylennettiin everstiluutnantiksi. Sen jälkeen kun rykmentti oli perustettu tammikuussa 1942, sitä oli Handrickin saapumiseen saakka johtanut tilapäisesti eversti Carl-August Schumacher, Norjan hävittäjäjohtaja. 20 Nykyiset rajat Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, missä Norja ja Venäjä ovat naapureita, syntyivät vasta toisen maailmansodan päättyessä. Kun Suomi itse- 20 Suomentajan huomautus: Carl Schumacher ( ) saavutti kaksi pudotusta toisessa maailmansodassa. Hän palveli sodan loppuun saakka monissa korkeissa komentaja- ja esikuntatehtävissä, viimeksi kenraalina Kansallissosialistisessa johtoesikunnassa. Myöhemmin siviilissä hän työskenteli wilhelmshavenilaisen Olympia Werke AG:n johtotehtävissä sekä Ala-Saksin maapäivien jäsenenä kristillisdemokraattisen puolueen edustajana. Suomessa Schumacher muistetaan parhaiten siitä, että hän tulitti suomalaista DH Dragon Rapide Lappi -sairaankuljetuskonetta 8. marraskuuta 1941 Kiestingin länsipuolella. Rapide joutui tekemään pakkolaskun, ja Schumacher ilmoitti ampuneensa venäläistä SB-2-konetta. Schumacher sai nopeasti siirron pois Suomesta, ja Luftwaffe lahjoitti tammikuussa 1942 Airspeed Envoy -koneen Ilmavoimille korvaukseksi.

8 186 Rykmentinkomentaja Handrick laivueen komentopaikalla. näistyi tsaarin valtakunnan hajotessa 1917, maa sai suoran pääsyn Barentsinmerelle, niin sanotulle Jäämerelle. Norjan ja kohta syntyneen Neuvostoliiton väliin jäi kilometriä leveä suomalainen käytävä. Itsenäistymisensä yhteydessä Suomi ajautui sisällissotaan. Sodan päätyttyä suhde itäiseen naapuriin pysyi jännittyneenä molemminpuolisten aluevaatimusten takia. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen, Puolan jaon sekä Neuvostoliiton toteuttaman Viron, Latvian ja Liettuan haltuunoton jälkeen, Neuvostoliitto lisäsi painetta Suomea kohtaan. Lyhyiden ja tuloksettomien neuvotteluiden jälkeen puna-armeija hyökkäsi 30. marraskuuta Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin katkera sota talvella Jo joulukuun 1939 loppuun mennessä oli käynyt selväksi, että puna-armeija ei kykenisi valtaamaan Suomea nopeasti. Suomi piti puolensa suurta ylivoimaa vastaan, mutta Suomen puolustusvoimien oli yhä vaikeampaa saada rintamat kestämään. Ennen kuin tilanne johti romahdukseen, sota päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta Suomi oli pakotettu luovuttamaan osia alueestaan Neuvostoliitolle. Suomen käytävä Neuvostoliiton ja Norjan välillä kuitenkin säilyi. Sillä alueella olivat Petsamon tärkeät kaivokset. Petsamo oli käytävän suurin asutuskeskus, jossa oli vain vajaat asukasta. Sen alue oli melkein kokonaan

9 ILMASOTAA POHJOISESSA 187 ihmiselämälle vihamielistä tundraa. Siitä huolimatta tämä alue näytteli jo tärkeää roolia, kun Saksa suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Norjan miehityksen jälkeen Saksa onnistui saamaan Suomen liittolaisekseen tulevaa hyökkäystä varten. Suomalaiset näkivät siinä tilaisuuden saada Neuvostoliitolle menetetyt alueet takaisin. Suomi antoi Saksalle kauttakulkuoikeuden alueelleen ja osallistui myöhemmin vahvoilla joukoilla Venäjän vastaiseen sotaan. Vuoristojoukkojen kenraali Eduard Dietlin johtama XIX vuoristoarmeijakunta asettui asemiin Pohjois-Suomeen Norjan rajalle. 21 Sen tehtävänä oli Petsamon alueen suojaaminen sekä noin sadan kilometrin päässä sijaitsevan neuvostoliittolaisen suuren satamakaupungin Murmanskin valtaaminen. Hyökkäys kohti Murmanskia alkoi 29. kesäkuuta Jo muutaman päivän kuluttua Saksan hyökkäys jumiutui Litsajoelle noin 50 kilometrin päähän Murmanskista. Toisin kuin kaukana eteläisemmillä rintamanosilla, missä Saksa eteni loppumattoman tuntuisilla Venäjän alueilla, sota Napapiirin pohjoispuolella jähmettyi asemasodaksi jo muutaman viikon jälkeen. Rintama kulki melkein tarkalleen Petsamon ja Murmanskin puolivälissä. Mikään ei ollut myöskään muuttunut III/JG 5:n saapuessa huhtikuun 1942 lopussa. Tundralla käytiin katkeraa sotaa ennen kokemattoman vaikeassa ilmastossa ja maastossa. Myös saksalaisten hävittäjälentäjien piti nyt sopeutua tähän todellisuuteen. Tärkein kohde pohjoisella rintamalla oli kuten ennenkin Murmansk. Kaupungissa oli pohjoisen ainoa suuri satama, joka pysyi talvella kokonaan jäättömänä, koska Golfvirta lämmitti sen lahtea. Sen takia Murmanskista tuli tärkeä määränpää liittoutuneiden saattueille, jotka olivat kuljettaneet materiaalia punaarmeijan tueksi kesästä 1941 lähtien. Satamakaupungista apukuljetusten matka jatkui Muurmannin rataa pitkin Venäjän eteläisemmille rintamille. Saatoimme hyvin usein Stukia niiden pommittaessa laivoja Kuolavuonossa. Sikäläinen rannikko oli hyvin kivikkoista ja jyrkkää. Alhaalla oli Murmanskin satama, jota ympäröi vasemmalla ja oikealla puolella oleville kukkuloille sijoitettu it-tykistö. Stukat syöksyivät alas lahdelle, ja meidän täytyi seurata perässä, sillä myös venäläiset hävittäjät kuhisivat lahden yläpuolella. Eräällä sellaisella lennolla nappasin kerran venäläisen, joka oli juuri asettumassa Ju 87:n perään. Nämä syöksylennot Kuolavuonolle olivat hyvin epämiellyttäviä suhteellisen korkeilla kukkuloilla olevan it:n takia. Petsamon alueella oli myös pommikoneyksiköitä, ja niiden joukossa muutamia torpedokoneita. Niiden tehtävänä oli hyökätä saattueiden kimppuun merellä ja myös laivojen kimppuun Murmanskin satamassa. Meidän täytyi lentää myös niiden suojauslentoja. Niinpä sotalentomme veivät meidät joko jääkylmän meren yläpuolelle tai täynnä ilmatorjuntatykkejä olevan Murmanskin kaupungin päälle. 21 Suomentajan huomautus: itse asiassa sodan alkaessa tämän yksikön nimi oli vielä Gebirgskorps Norwegen eli Vuoristoarmeijakunta Norja. Se nimettiin uudelleen vasta marraskuussa 1942.

10 188 Myöhemmin, keväästä 1943 alkaen, rykmentillämme oli oma Jabo- eli hävittäjäpommittajalentue, kapteeni Strakeljahnin johtama 14./JG 5. Sen tilille voitiin sittemmin laskea useita laivanupotuksia. Kaukana merellä lentävät tiedustelukoneemme ilmoittivat aina oikeaan aikaan, kun saattueita oli tulossa Murmanskia kohti. Jos saattue oli toimintasäteemme sisäpuolella, starttasimme hyökkäykseen. Ensimmäiset saattueet purjehtivat suhteellisen lähellä Norjan rannikkoa matkallaan Murmanskiin. Kun meidän suojaamamme pommikoneet hyökkäsivät säännöllisesti niiden kimppuun, tekivät ne sitten aina yhä vain suuremman kaarroksen pohjoista kohti. Ne yrittivät pysytellä toimintasäteemme ulkopuolella niin pitkään kuin mahdollista. Loppumatkan ne purjehtivat melkein suoraan kohti etelää kohti Murmanskia. Meidän kannaltamme se lyhensi saattueen kanssa taisteluun käytettävissä olevaa aikaa, sillä meidän täytyi aina huomioida myös paluulento. Viimeistään saattueen purjehtiessa Murmanskinlahdelle se tuli toimintasäteemme piiriin. Näiden hyökkäysten aikana ei aina syntynyt ilmataisteluja, mutta niitä oli hyvin usein. Yleisesti ottaen emme lainkaan pitäneet avomerelle lentämisestä, enkä nyt puhu pelkästään omasta puolestani. Joskus lensimme reilusti yli sadan kilometrin päähän, ja tietysti takaisin tullessa oli sama matka. Kun koko lennon aikana näkyvissä ei ollut mitään muuta kuin äärimmäisen kylmä Jäämeri, merkitsi se valtavaa henkistä rasitusta. Myös kesäisin Barentsinmeren kuten sen virallinen nimi kuului lämpötila nousi vain harvoin yli seitsemän asteen. Jos siihen jäiseen veteen joutui tekemään pakkolaskun, viimeistään neljännestunnin kuluttua seurasi hypotermia. Yllämme olivat varusteet, joihin olimme tutustuneet jo Englannin taistelujen aikana. Niihin kuuluivat esimerkiksi keltainen väripanos, jonka avulla pystyi kiinnittämään meripelastuskoneiden huomion. Kanaalilla tämä kaikki oli oikein mukavaa. Kanaalihan oli tuskin 35 kilometrin levyinen, ja siellä oli sekä meripelastuskoneita että pelastusaluksia. Toki englantilaiset joskus hyökkäsivät myös niiden kimppuun, mutta kuitenkin ne olivat siellä. Jos piti polskahtaa Kanaaliin, oli ainakin pelastumisen mahdollisuus. Jäämerellä asiat olivat aivan toisin. Ainoa käytössämme oleva satama olisi ollut Norjan Kirkkoniemi. En muista, että olisin kertaakaan nähnyt meripelastusalusta siellä oloaikanani. Voi olla, että joitakin meripelastuskoneita oli siellä toiminnassa. En kuitenkaan usko, että he olisivat löytäneet ketään ajoissa. Luojan kiitos merellä suorittamiemme lentojemme aikana ei tapahtunut paljoakaan. Sinä aikana kun olin laivueenkomentaja, ei kukaan miehistäni joutunut tekemään hätälaskua mereen. Sotalennot Murmanskiin olivat taas omanlaisiaan. Menomatka Murmanskiin oli suhteellisen pitkä, mutta se tehtiin mantereen yläpuolella. Alapuolellamme oli tundra. Mikäli siellä oli kasvillisuutta, olivat ne enimmäkseen vain pieniä koivumetsikköjä. Niillä leveysasteilla koivut eivät kasvaneet kahta, kolmea metriä pitemmäksi. Kesällä se näytti hyvin nätiltä. Sitä vastoin talvella tundran maisema oli karu. Järvet olivat jäässä, mistä oli toisaalta hyötyä, koska niiden yli pystyi

11 190 Günther Scholz komentopaikalla Petsamossa. kävelemään. Murmanskin yläpuolella sekä myös meno- ja paluumatkoilla puhkesi yhä useammin ilmataisteluja. Silloin tällöin myös joku meidän ohjaajistamme putosi maahan. Oli monia, jotka ammuttiin alas ja jotka sitten kävelivät tundran ja rintaman poikki takaisin meidän luoksemme. Talvella siinä oli valtava urakka. Monet heistä eivät valitettavasti kuitenkaan palanneet takaisin. Pukeuduimme lennoille lämpimästi. Turkissaappaiden ja turkisliivien lisäksi meillä oli myös turkishansikkaat sekä korvaläpät, joihin kuulokkeet oli asennettu. Valitettavasti kävi niin, että muutamat ohjaajat hyppäsivät laskuvarjolla ja varjon avautuessa äkisti turkissaappaat irtosivat jaloista. He eivät olleet sitoneet saappaiden nyörejä tarpeeksi tiukasti, ja sitten he olivat sukkasillaan tundran jäätiköllä. Näin kävi esimerkiksi Horst Carganicolle. Joskus miehet olivat jopa kolme päivää tiessään, ennen kuin he saavuttivat saksalaisten vuoristojääkärien ohuen rintamalinjan. Siellä heitä ensin hoidettiin ja ruokittiin. Useimmiten jalat olivat paleltuneet. Jos tundran läpi piti kävellä kesällä, oli kyllä lämmintä, mutta koska järvet eivät olleet jäässä, joutui suoriutumaan pitemmistä matkoista. Myös sääsket olivat erityisen inhottavia kesäisin. Meillä oli aina vyöllämme pullo nestettä, jota pystyi

12 ILMASOTAA POHJOISESSA 191 suihkuttamaan ja hieromaan iholle suojaamaan tältä vitsaukselta. Joskus selviydyimme lepohetkinämme Petsamossa vain pitämällä hyttysverkkoa kasvojemme suojana. Sotalennoilla käytettiin jo mainittujen turkisvaatteiden lisäksi sivutaskuilla varustettuja päällyshousuja, niin sanottuja kanaalihousuja. Niiden taskut täytettiin muonalla. Vyöllä riippui pistoolin lisäksi linkkuveitsi ja kesäisin jo äsken mainittu pullo hyttysöljyä, joka auttoi suojautumaan hyttysiltä tundralla. Kannoimme myös hyttysverkkoa mukanamme. Näiden lisäksi koneessa oli täynnä ruokaa oleva reppu sekä makuupussi. Laskuvarjorepussa oli myös ruokaa ja toinen makuupussi mahdollisen laskuvarjohypyn varalle. Talvella koneessa oli lisäksi sukset. Ilmasto-olosuhteet eivät olleet ainoa asia, mikä vaati totuttelua ylhäällä pohjoisessa. Kesällä meidän piti sopeutua napaseudun päiviin, jolloin aurinko ei koskaan laskenut. Aurinko oli puoliltaöin vielä reilut kaksi käden mittaa horisontin yläpuolella. Siihen aikaan oli aina käsketty istuma- tai hälytysvalmius, ja silloin lennettiin myös sotalentoja. Sen sijaan talvella aurinkoa ei näkynyt moneen kuukauteen, se ei noussut horisontin yläpuolelle. Taivas oli päivisinkin harmaa, ja parhaimmillaankin oli vain niin valoisaa kuin normaalisti aikaisin aamuhämärissä. Silloin ei ollut mahdollista lentää enempää kuin kaksi lentoa päivässä. Hämärän aikaan oli jonkinlainen näkyvyys, myös maanäkyvyys, ja silloin pystyi lentämään. Kello 15:stä eteenpäin aina aamupäivään saakka vallitsi pimeys. Silloin mentiin sänkyyn ja nukuttiin oikein kunnolla, tai kulutettiin aikaa muilla tavoin. Ei ollut myöskään hyötyä tehdä mitään koneille, koska aina oli pimeää. Maahenkilökunnan saavutuksia ei oikeastaan voi tarpeeksi usein korostaa, olipa kyse sitten mekaanikosta, ase- tai radiomekaanikosta. Jos kone palasi sotalennolta takaisin vaurioituneena, mekaanikkojen täytyi saada se seuraavaksi päiväksi lentokuntoon, samantekevää oliko kesä vai talvi. Tarvittaessa työskenneltiin ajoneuvojen valojen avulla erittäin kylmässä säässä. Se oli usein todella rankkaa. Talvi merkitsi siten ennen kaikkea maahenkilöstölle raskasta ruumiillista työtä. Toisinaan heidän täytyi mennä valmistelemaan koneita lähtökuntoon jo yöllä, monta tuntia ensimmäisiä sotalentoja. Moottoreiden päällä oli suojapeitteet. Vieressä oli laite, joka puhalsi letkun kautta lämmintä ilmaa peitteen alle, jotta moottori lämpenisi edes hiukan. Ilman näitä valmisteluja ei ollut mitään mahdollisuuksia saada moottoria käyntiin. Siitä huolimatta kävi usein niin, että moottori ei heti käynnistynyt. Siinä tapauksessa moottoria yritettiin käynnistää ulkoisen sähkömoottorin avulla. Koneen rullaaminen kentällä ja sen naamioiminen oli myös hyvin työlästä puuhaa. Koneet olivat suojissa, jotta venäläisten hyökätessä pommien sirpaleet eivät vahingoittaisi niitä. Talvella suojien ympärille kasattiin lumivalli, joka toimi myös naamiointina. Venäläiset puolestaan pystyttivät kokonaisia valelentokenttiä. He rakensivat niitä varten puisia jäljitelmiä silloisista lentokonetyypeistään. Ylhäältä päin ne

13 230 Ennen lähtöä sotalennolle Murmanskiin matkalla olevaa amerikkalaista saattuetta vastaan.

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten.

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten. tillä vastustajan Vajenkan kentälle. Sen jälkeen kun pari III/JG 5:n konetta oli tehnyt jo startissa kaputin, alkoi koko yritys epäsuotuisten tähtien alla. 21 Kun osastomme läheni maalia, niin venäläishävittäjät

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella horn 42, silloin vielä kapteeni, oli ilmassa ja alkoi ykskaks kiroilla kauheasti itäpreussiksi. Erityisesti jäi mieleen: Helvetin hullu, nyt minun on tehtävä mahalasku! Luulisin että Airacobra osui häneen.

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942

ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942 ABBEVILLEN JA SAINT-OMERIN POJAT 1942 Päivä Kanaalin rintamalla Ilma oli aurinkoinen ja vuodenaikaan nähden lämmin. Pitkän toimettoman ajanjakson jälkeen britit olivat vähän aikaisemmin jatkaneet rannikon

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE

TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat

Lisätiedot

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940

Utti 6.1.1940. Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Utti 6.1.1940 Venäläisen pommikonelaivueen tuho loppiaisena 1940 Talvisota syttyy 30.11.1939 Neuvostoliiton lentojoukkojen konemäärät Suomen rintamalla sodan alussa: 970 pommikonetta 1030 hävittäjäkonetta

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Suomentajan lisäys: II/JG 52:n vahvuus marraskuussa 1943

Suomentajan lisäys: II/JG 52:n vahvuus marraskuussa 1943 MUSTALLAMERELLÄ Ja taas kerran 6. lentue siirtyi. Novo-Zaporožjen ja Federovkan jälkeen mentiin ensiksi Askania-Novan kentälle. Venäläinen ahdisti meidät sieltä hyvin pian pois, niin että lopulta päädyimme

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus

Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus Matka- ja kilpapurjelennon turvallisuus tässä mitään vaarallista, kukaan ei kuollut Suomen purjelentokilpailuissa tänä kesänä - tilastot Suomessa eivät ole edustavia, koska luvut ovat pieniä. Lainataan

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa

Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa 39 Epäonnea Pe-2-koneiden kanssa Melkein koko seuraavan viikon vallitsi siinä määrin huono sää, että Murmanskiin suunniteltua pommitusta jouduttiin lykkäämään yhä uudelleen. Vasta huhtikuun 19. päivänä

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

vastustaja ilmavoimansa. Näin syntyi seuraavana päivänä kiivas ilmataistelu, josta pelkästään Lothar von Jansonin I laivue ilmoitti 39 pudotusta.

vastustaja ilmavoimansa. Näin syntyi seuraavana päivänä kiivas ilmataistelu, josta pelkästään Lothar von Jansonin I laivue ilmoitti 39 pudotusta. RANSKASSA Saksan maavoimat oli jaettu Ranskan sotaretkeä varten kolmeen armeijaryhmään pitkin länsirajaa. Niistä molempien pohjoisten piti hyökätä kahdessa vaiheessa, kun eteläisin jäi valmiuteen. Armeijaryhmä

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI

Taso 1. Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI HIHALYÖNTI Taso 1 Yhden pelaajan pallokontrollitemput SORMILYÖNTI 1. Heitä pallo, tee 1 sormilyönti ja ota koppi x 10 3. Heitä pallo, tee 2 sormilyöntiä ja ota koppi x 10 5. Heitä pallo, tee 3 sormilyöntiä ja ota

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

Kapteeni Günther Rall ja hänen vastaava mekaanikkonsa alikersantti Borgers. Günther Rall keskusteluissa vasemmalla olevan Dieter

Kapteeni Günther Rall ja hänen vastaava mekaanikkonsa alikersantti Borgers. Günther Rall keskusteluissa vasemmalla olevan Dieter Bjelaja Zerkovissa nautitaan kenttälounasta, toisena vasemmalta Gerhard Köppen, pöydän päässä takana Günther Rall, edessä oikealla Friedrich Wachowiak. Kuva kesältä 1941, jolloin III/JG 52 taisteli Mustanmeren

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

PAKKASPARLAMENTTI 2013

PAKKASPARLAMENTTI 2013 PAKKASPARLAMENTTI 2013 OH-1000, 2.10.2011 JACA Kone SUIO:n DuoDiscus, OH-1000 Pilot 2100h, co-pilot 670h Molemmilla aiempaa kokemusta Jacassa lentämisessä, kyseisen leirin aikana 18-19 tuntia. Noin kahden

Lisätiedot

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo

Keinoemopalvelu. Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo. Heli Lepo Keinoemopalvelu Jalostuspäivät, Joensuu 11.-12.2.2015 Heli Lepo Heli Lepo 1 - Ympärivuorokautinen keinoemovälitys vuodesta 2000 alkaen - Opintomatkoja: USA, Ranska, Australia - Keinoemo-opas, 3. päivitys

Lisätiedot

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012

Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi

SEISAN 1(12) SEISAN. 1. Yoi SEISAN 1(12) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) SEISAN 1. Yoi 2. Askel vasemmalla jalalla

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai

Tammikuu. Sinun apteekkisi. Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Tammikuu Keskiviikkona 14.1. Asiaa laihduttamisesta. Tietoa laihdutuksesta ja apteekissa myytävistä laihdutustuotteista. 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Asiaa laihduttamisesta 19

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN

VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN VARESJÄRVEN PADON RAKENTAMINEN Oli perjantai 24.4.2010 ja New Yorkin pörssikurssit nousivat korkeimmilleen 19 kuukauteen. Maailmalla ja Euroopassa näkyi orastavia merkkejä myönteisestä kehityksestä. Vastaavaa

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä

Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä Tutkintaselostus C 26/1997 L Lentoturvallisuutta vaarantanut tapaus 3.9.1997 Lappeenrannan lentoaseman läheisyydessä OH-HLT, Hughes 296C OH-CFQ, Cessna 172M OH-773, SZD-51-1 Kansainvälisen siviili-ilmailun

Lisätiedot

Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry

Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry Tietojen saamiseksi käytetyt latviankieliset materiaalit käänsi viroksi Imbi Strenga. Suomeksi toimittanut Kymenlaakson Ilmakilta ry 2011 Vironkielinen alkuteos: Hendrik Arro. Pommid öisest taevast. Öölahingulendurid

Lisätiedot

UUSIA SPITFIRE-MALLEJA

UUSIA SPITFIRE-MALLEJA 9 UUSIA SPITFIRE-MALLEJA 73 Spitf re IX oli hätäratkaisu, jota alettiin valmistaa kiireesti kesällä 1942 vastineeksi Fw 190 -hävittäjälle, jonka kanssa se oli suoritusarvoiltaan tasaväkinen. Tämän koneen

Lisätiedot

sen kimppuun Lisitšanskin lähellä. Saksalaiset panssarivaunut ryömivät paljasta aroa pitkin. Yksi vaunuista kääntyi ympäri ja savutti pahasti.

sen kimppuun Lisitšanskin lähellä. Saksalaiset panssarivaunut ryömivät paljasta aroa pitkin. Yksi vaunuista kääntyi ympäri ja savutti pahasti. HOLTITON SIIPIMIES Rintamalla johtaja oli kullanarvoinen. Johtaja lensi etummaista konetta ja oli osaston kokenein lentäjä. Johtaja sai vetää perässään vaikka kuinka monta nuorta ja kokematonta lentäjää.

Lisätiedot

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila

MAINOSTILA MAINOSTILA MAINOSTILA. Maisema 2011. Luonto 2011 MAINOSTILA. Koko: 300 x 400 mm. + mainostila Kalenterit 2011 Maisema 2011 Koko: 300 x 400 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi vaikuttavat maisemakuvat tilaa omille merkinnöille 1022 Luonto 2011 Koko: 232 x 330 mm 12 lehteä, kansi + pohjapahvi raikkaat

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla

Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition. Maailman äärilaidalla Taurus Hill Observatory Venus Transit 2012 Nordkapp Expedition Maailman äärilaidalla Miksi mennä Pohjois-Norjaan havaitsemaan Venuksen ylikulkua? Lähimmillään Venuksen ylikulkua saattoi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

OHJEITA RATSASTAJILLE

OHJEITA RATSASTAJILLE OHJEITA RATSASTAJILLE TALLILLE SAAPUMINEN Saavuthan tallille viimeistään 30 minuuttia ennen tunnin alkua. Maneesin vieressä on parkkipaikka, minne jätetään autot. Pihaan ei ajeta autoilla! Polkupyörän

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Teksti ja kuvat vapaasti julkaistavissa. teksti ja kuvat: Team Manninen Bros. Honda tiedotus Jere

Lisätiedot

Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana

Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana Miinoja Kronstadtiin pommeja Turkuun Suomen ilmavoimat välirauhan aikana Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallinen Seuran hallituksen jäsen carl.geust@pp.inet.fi Talvisodan lopputulos Neuvostoliiton

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

ei kuitenkaan tehnyt tästä jutusta sen enempää numeroa, eli ei sitä koskaan virallisesti puitu. Tieto välikohtauksesta lienee kuitenkin mennyt

ei kuitenkaan tehnyt tästä jutusta sen enempää numeroa, eli ei sitä koskaan virallisesti puitu. Tieto välikohtauksesta lienee kuitenkin mennyt viikkoa ennen läpimurtoa. En halua Päämajan toimintaa arvostella sodan aikaisemmilta ajoilta, mutta tämä tapaus koski minua niin läheltä ja niin henkilökohtaisesti kun lähettämäni r aportti väärennettiin

Lisätiedot

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin

Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Neljän viikon harjoitusohjelma Vanajavesiuintiin Olemme koonneet käyttöösi helpon harjoitusohjelman, joka luo valmiuksia tulevaa uintiasi varten. Olet tervetullut uimaan Vajavesiuintiin, vaikket suorittaisi

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla

Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Ideoita pihapeleihin taikasauva, aarrearkku ja kristallipallo avainsanoilla Lähde: Amob ideointipalveri 2010 Saarijärven koulu Kirkonrotta / Rönttö / Kymmenen tikkua laudalla: piilossa olija voi nähdä

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot