Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus."

Transkriptio

1 106 Yliluutnantti Scholzin lentueen mekaanikot Hopstenin lentokentällä marraskuussa Luutnantti Heinz Lange samoin Hopstenissa. Siivekäs puukenkä oli 1./JG 21:n tunnus.

2 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 113 I/JG 21:n ohjaajien yhteinen lounaspöytä Mönchengladbachissa toukokuun alussa Vasemmalta: luutnantti Heinz Lange, luutnantti Max-Hellmuth Ostermann, luutnantti Erich Heinbockel, luutnantti Albrecht Drees. Pöydän päässä: Schmidt (laivueen esikunnan toimistosta), kapteeni Fritz Ultsch, yliluutnantti Ekkehard Schelcher, yliluutnantti Günther Scholz. Oikealla: yliluutnantti Joachim Strauß, ylivääpeli Neumann. Pöydän sisäkehällä: yliluutnantti Leo Eggers, luutnantti Ewald Baumgarten, yliluutnantti Herbert Büsse, luutnantti Siegfried Schmidt. jänuran tämä nuori luutnantti tulisi tekemään, varsinkin kun uuden Bf 109 -koneen hallitseminen oli hänelle alussa hiukan vaikeaa. Ostermann oli aika pienikokoinen. Tästä aiheutui hänelle hävittäjälentäjän uran alkuaikoina jonkin verran ongelmia. Bf 109:llä oli laskeutuessa taipumus kaartaa sivulle. Messerschmittin laskuteline oli hyvin kapea. Jos potkuriin vaikutti laskeutumisen aikana voimakas sivutuuli, kone kaartoi hyvin nopeasti tuulen puolelle. Jotta tämän pystyi estämään ja pitämään Messerschmittin halutussa suunnassa, piti tilanteesta riippuen jarruttaa joko vasemmalla tai oikealla jalalla. Laskeutuminen kovassa sivutuulessa oli suhteellisen vaikeaa. Nuoret ohjaajat rikkoivat silloin toisinaan koneita, he tekivät niin sanotun telemarkin. Se tarkoitti, että kone kaartoi ja kapea laskuteline murtui tämän nopean kiertoliikkeen takia. Bf 109:n siipi osui maahan, ja usein myös potkuri vaurioitui siinä samalla. Ostermann teki ensimmäisinä viikkoina meidän lentueessamme ollessaan kaksi tai kolme tällaista telemarkia. Hänen oli pienen kokonsa takia yksinkertaisesti vaikea yltää jarrupolkimille tai painaa niitä riittävällä voimalla. En enää muista,

3 114 kuka tarkkaan ottaen idean keksi, vai oliko se Ostermann itse, mutta sen seurauksena hänen polkimiinsa kiinnitettiin puupalikat. Sillä tavoin hän kykeni ohjaamaan konetta kunnolla ja välttämään koneen rikkoutumiset jatkossa. Kirjoissa kerrotaan usein, että Ostermann olisi käskenyt asentaa palikat, jotta hän kaartotaisteluspesialistina olisi voinut tehdä vielä tiukempia kaartoja ilmassa. Niistä on saattanut olla hänelle apua ilmataistelujen aikana, mutta pääasiallinen syy niiden asentamiseen oli se, että vasta sitten Ostermann pystyi ylipäätään laskeutumaan Messerschmittillä turvallisesti. Jo pian Puolan-sotaretken päätyttyä Hitler halusi ottaa aloitteen käsiinsä ja hyökätä länsivaltojen kimppuun. Suuri osa saksalaisista kenraaleista vastusti ajatusta, koska he muistivat vielä länsirintaman karvaat tappiot ensimmäisessä maailmansodassa. Marraskuun 1939 ja toukokuun 1940 välisenä aikana lännen hyökkäyksen aloituspäivää siirrettiin eri syistä toistakymmentä kertaa. Kaiken kukkuraksi saksalaisten hyökkäyssuunnitelma oli vielä tammikuussa päätynyt liittoutuneiden käsiin. Saksan hyökkäys käynnistyi 10. toukokuuta Uudelleen laaditun operaatiosuunnitelman mukaan hyökkäyksen painopistesuunnassa edettäisiin Hollannin ja Belgian läpi Pohjois-Ranskaan. Ranskalaisten vahvasti varustettu Maginot-linja Saksan vastaisella rajalla ohitettaisiin ja kirjaimellisesti jätettäisiin selän taakse. I/JG 21 oli alistettu VIII ilma-armeijakunnalle. Jo ennen lännen sotaretken alkua sotalentojen määrää lisättiin. Ohjaajat tunkeutuivat useita kertoja Ranskan ilmatilaan, mutta mitään suurempia ilmataisteluja ei kuitenkaan syntynyt. Saksalaiset joukot saavuttivat jo uuden sotaretken kahtena ensimmäisenä päivänä tärkeitä voittoja edeten kauas Hollannin ja Belgian alueelle. I/JG 21 siirtyi 12. toukokuuta Mönchengladbachista Vogelsangiin. Seuraavana päivänä yliluutnantti Günther Scholz sai ensimmäisen pudotuksensa tässä sodassa. Hän ampui ilmataistelussa 13. toukokuuta 1940 alas Curtiss Hawkin Belgian yläpuolella Leuvenista itään. I/JG 21 lensi ensimmäiset sotalentonsa Saksan Vogelsangista, mutta sen jälkeen laivue siirtyi 16. toukokuuta alkaen nopeassa tahdissa eri rintamakentille Belgiassa ja Ranskassa. Hollannin armeija oli antautunut saksalaisille joukoille jo 14. toukokuuta. Hävittäjälentäjien pääasiallinen tehtävä oli suojata maavoimia tukevia Stuka- ja pommikoneyksiköitä. Satunnaisesti lennettiin myös vapaata metsästystä vihollisalueen yläpuolella. Toukokuun 20. päivänä yliluutnantti Scholz saavutti Péronnen kaupungin länsipuolella toisen ilmavoittonsa, ja nuori luutnantti Ostermann sai samana päivänä ensimmäisensä. Toukokuun 1940 puolivälissä I/JG 21:n tie vei Pohjois-Ranskaan. Niistä paikkakunnista, joiden kautta tiemme Ranskassa kulki, muistan Cambrain erityisen hyvin. Ensimmäisessä maailmansodassa isäni oli osallistunut siellä liekinheitinmiehenä sotahistorian ensimmäiseen suureen panssaritaisteluun. Nyt hänen poikansa kulki samalla veren tahrimalla maaperällä. Toukokuun 26. päivänä jouduin lentueeni kanssa samalla alueella uudestaan

4 ILMASOTAA LÄNNESSÄ 119 ilmataisteluun. Yhtäkkiä näin viholliskoneen tulevan suoraan minua päin, lensimme molemmat kohti toisiamme. Kun tulimme lähemmäksi, hän kaartoi heti tiukasti päästäkseen siten taakseni. Polkaisin myös rajusti sivuperäsintä ja kurvatappelu alkoi. Työnsin kaasun täysille päästäkseni kaartamaan vielä nopeammin. Kaartojen käydessä yhä tiukemmiksi, pystyin säilyttämään nopeuden. Lisäksi avasin laskusiivekkeet hidastaakseni koneen vauhtia hiukan sillä hetkellä kun pääsisin hänen taakseen. Olin harjoitellut sitä liikettä jo useaan kertaan. Olimme noin metrin korkeudessa, taivas oli pilvinen, mutta mitään tiivistä pilvikattoa ei ollut. Suunnilleen neljännen kaarron jälkeen pääsin vähitellen hänen taakseen. Sitten hän teki virheen. Sen sijaan, että hän olisi yrittänyt painaa koneensa syöksyyn ja karistaa minut siten jälleen kannoiltaan, hän veti ylös. Hän yritti ilmeisesti päästä pilvien suojaan. Silloin hän kuitenkin lepäsi juuri suoraan minun tähtäimessäni. Vedin liipaisimesta, ja ammukseni osuivat hyvin. Näin vielä hänen katoavan pilviin, sitten seurasi kirkas räjähdys. Kun sitten lensin yksin takaisin kotimaan suuntaan, huomasin viistosti sivulla toisen ranskalaiskoneen. Kaarroin sen perään. Se ei selvästikään ollut huomannut minua. Minun onnistui yllätysmomenttia hyväksi käyttäen päästä huomaamatta sen taakse. Siten sain toisen ilmavoittoni sinä päivänä. Mitään kaartotaistelua ei siitä syntynyt lainkaan. Maavoimien joukot vahvistivat sitten molemmat pudotukseni. Toukokuun 26. päivän pudotusten myötä Günther Scholzin lännen sotaretken aikana saavuttamien ilmavoittojen kokonaismäärä nousi neljään. Luutnantti Ostermann saavutti toisen ilmavoittonsa. Jo päivää aikaisemmin, 25. toukokuuta 1940, yliluutnantti Scholzille oli myönnetty I luokan rautaristi. Toisin kuin kenraalit olivat epäilleet, Saksan hyökkäyksestä länteen muodostui ennennäkemätön voitonmarssi. Myös Belgia antautui muutama päivä Hollannin jälkeen. Brittiläinen siirtoarmeija sekä osa Ranskan armeijaa työnnettiin Kanaalille ja saarrettiin Dunkerquen alueelle. Siellä Saksan eteneminen pysähtyi, ja noin liittoutuneiden sotilasta onnistuttiin evakuoimaan Kanaalin yli Englantiin. Vain Luftwaffe lensi taukoamatta sotalentoja estääkseen nämä evakuointitoimet. I/JG 21 lensi jälleen saksalaisten pommikoneosastojen suojauslentoja. Taistelun toinen vaihe eli varsinainen taistelu Ranskasta alkoi kesäkuun 1940 alussa. Taistelun kuluessa I/JG 21 siirtyi useaan kertaan kentältä toiselle ja päätyi lopulta Pariisin alueelle. Taistelut lännessä päättyivät 21. kesäkuuta 1940, kun Ranska allekirjoitti aseleposopimuksen. Voittoa seuranneena päivänä I/JG 21 siirtyi takaisin Mönchengladbachiin, ja sitten jo 23. kesäkuuta se siirtyi Hollantiin. Siirryin lentueeni kanssa Bergen am Seehen. Tehtävämme oli puolustaa Hollantia englantilaisten yksiköiden sisäänlentoja vastaan. Samalla aika hyödynnettiin laivueen täydentämiseen ja uudelleenvarustamiseen. Seuraavat viikot olivat rauhallista ja mukavaa aikaa. Lensimme kyllä jatkuvasti vapaata metsästystä, mutta suursodan merkeistä ei aluksi näkynyt jälkeäkään.

5 120 Lensimme aina joskus kauemmas merelle, mutta ei Englantiin saakka. Englantilaiset lähettivät silloin tällöin joitakin Blenheim-koneita mantereen ylle, pääasiassa tiedustelutehtäviin. Silloin syntyi myös ilmataisteluita. Erään tällaisen lennon aikana 27. kesäkuuta 1940 napattiin myös 3. lentueen lentueenpäällikkö, yliluutnantti Georg Schneider. Schneider oli lentueensa kanssa naapuritukikohdassa Soesterbergissä. Tuolloin 27. kesäkuuta 3. lentueen seisontapaikan yläpuolelle ilmestyi kolme Blenheim-pommikonetta. Yliluutnantti Schneiderin neljän koneen parvi starttasi. Hän itse onnistui pudottamaan yhden Blenheimin, mutta sen konekivääriampuja osui ensin myös Schneideriin. Schneider oli ehkä myös lentänyt liian lähelle. Räjähtäneen Blenheimin osat osuivat hänen koneeseensa. Nämä molemmat tekijät johtivat siihen, että Schneider menetti Messerschmittinsä hallinnan. Hänellä ei ollut kovin paljon korkeutta, sillä hän oli lentänyt suoraan Blenheimien kimppuun tehtyään hälytyslähdön kentältä. Hän ei onnistunut saamaan konetta takaisin hallintaansa ehkä hän oli myös haavoittunut ja syöksyi maahan. Me kolme I/JG 21:n lentueenpäällikköä, Eggers, Schneider ja minä, olimme olleet läheisiä ystäviä. Nyt yksi oli poissa. Yliluutnantti Georg Schneider oli saavuttanut kaksi ilmavoittoa Puolan yllä ja oli kasvattanut lukua neljällä Ranskan yläpuolella. Brittiläisen Blenheimin pudotus 27. kesäkuuta oli hänen seitsemäs ja samalla viimeinen pudotuksensa. Georg Schneiderin seuraaja 3. lentueen päällikkönä oli yliluutnantti Richard Hausmann. Hänet oli siirretty I/JG 21:n riveihin marraskuussa 1939, ja hän oli lentänyt 2. lentueessa. Toinenkin henkilömuutos oli tapahtunut jo 8. kesäkuuta. Luutnantti Heinz Lange oli jättänyt 1. lentueen ja siirretty JG 54:n esikuntaan adjutantiksi. Hän oli saavuttanut ensimmäisen ja siihen mennessä ainoan ilmavoittonsa ampumalla alas brittiläisen Blenheimin 30. syyskuuta Elokuussa 1940 Heinz Lange ylennettiin yliluutnantiksi, palasi saman kuun lopussa takaisin III/JG 54:n vahvuuteen ja lensi sen 8. lentueessa. Toisen ilmavoittonsa hän saavutti vasta 30. kesäkuuta 1941 Venäjällä. Syyskuun 23. päivään 1941 mennessä hänen tilillään oli seitsemän pudotusta. Pian sen jälkeen hänet nimitettiin 1./JG 54:n päälliköksi ja saavutti 20. syyskuuta 1942 mennessä kolmetoista ilmavoittoa lisää. Lange siirrettiin 6. marraskuuta 1942 JG 51:n 3. lentueen päälliköksi ja ylennettiin helmikuussa 1943 kapteeniksi. Hän saavutti 50. ilmavoittonsa 16. lokakuuta Tammikuun 1944 alussa hän palasi takaisin JG 54:ään, ottaakseen tilapäisesti I laivueen komennon. Toukokuun 9. päivänä 1944 Lange nimitettiin sitten IV/JG 51:n komentajaksi. Siinä tehtävää hoitaessaan hänelle luovutettiin ritariristi 18. marraskuuta 1944, sen jälkeen kun hän oli 15. lokakuuta 1944 saavuttanut 70:nnen ja samalla viimeisen ilmavoittonsa. Tultuaan ylennetyksi majuriksi 1. tammikuuta 1945, Lange nimitettiin huhtikuun 1945 alussa JG 51:n

6 122 Citroen-sotasaalisauto Rouenista, lokasuojassa Puukenkälentueen tunnus. Luutnantti Ostermann tekee välittömästi olonsa mukavaksi autossa.

7 184 to tulisi saamaan. Ju 52 joutui matkalla sumuun ja törmäsi vuoreen 22. huhtikuuta. Jo nousun aikana pilvet olivat roikkuneet hyvin matalalla. Kun saimme tiedon tapahtuneesta, oli se melkoinen isku. Kaikki Ju 52:n matkustajat olivat saaneet surmansa. Se, että lentäjät olivat menettäneet kaikki matkatavaransa, oli vain pikkujuttu. Ykkösmekaanikot olivat kuolleet. Päivää myöhemmin toinen Ju 52 lähetettiin Petsamoon, ja tällä kertaa kyydissä olivat sataysiemme kakkosmekaanikot. Se lento sujui onneksi ongelmitta. Petsamossa Günther Scholz tapasi myös hänen III laivueeseensa kuuluneen 7. lentueen, jonka päällikkö oli yliluutnantti Hans-Curt Graf von Sponeck. Uusi 9. lentue perustettiin vielä myöhemmin heinäkuussa 1942, jonka myötä III laivue oli täysivahvuinen. Yliluutnantti, 6. lentueen päällikkö Horst Carganico ylennettiin kapteeniksi ja JG 5:n II laivueen komentajaksi. Hänelle oli 1./JG 77:n päällikkönä luovutettu ritariristi 27 ilmavoiton jälkeen 25. syyskuuta Hänen isänsä Viktor Carganico oli kuulunut saksalaisen sotilasilmailun ensimmäisiin uranuurtajiin ja saavuttanut 1941 kenraalimajurin arvon. Joitakin päiviä sen jälkeen kun III laivue oli saapunut Petsamoon, otti majuri Gotthard Handrick JG 5:n komentoonsa. Günther Scholz tunsi hänet jo Espanjasta, missä Handrick oli johtanut Legión Cóndorin hävittäjälaivuetta. Lokakuun 25. päivänä 1908 syntyneen Handrickin urheilumenestykset olivat tehneet hänestä maailmankuulun ennen sodan puhkeamista. Hän oli voittanut nykyaikaisen viisiottelun kultamitalin Berliinin olympiakisoissa Sitä ennen hän oli voittanut saman lajin Euroopan mestaruuden Budapestissa 1935 ja vuosina kolme kertaa peräkkäin Saksan mestaruuden. Gotthard Handrick oli ollut JG 77:n komentajana Neuvostoliiton-sotaretken alusta saakka, ja hänen johdollaan se oli saavuttanut suurta menestystä itärintaman eteläosissa. Hän itse oli onnistunut saavuttamaan syksyllä 1941 kaksi ilmavoittoa jo aikaisemmin Espanjassa saavuttamiensa lisäksi. Uudessa tehtävässään JG 5:n komentajana Handrick ylennettiin everstiluutnantiksi. Sen jälkeen kun rykmentti oli perustettu tammikuussa 1942, sitä oli Handrickin saapumiseen saakka johtanut tilapäisesti eversti Carl-August Schumacher, Norjan hävittäjäjohtaja. 20 Nykyiset rajat Euroopan pohjoisimmassa kolkassa, missä Norja ja Venäjä ovat naapureita, syntyivät vasta toisen maailmansodan päättyessä. Kun Suomi itse- 20 Suomentajan huomautus: Carl Schumacher ( ) saavutti kaksi pudotusta toisessa maailmansodassa. Hän palveli sodan loppuun saakka monissa korkeissa komentaja- ja esikuntatehtävissä, viimeksi kenraalina Kansallissosialistisessa johtoesikunnassa. Myöhemmin siviilissä hän työskenteli wilhelmshavenilaisen Olympia Werke AG:n johtotehtävissä sekä Ala-Saksin maapäivien jäsenenä kristillisdemokraattisen puolueen edustajana. Suomessa Schumacher muistetaan parhaiten siitä, että hän tulitti suomalaista DH Dragon Rapide Lappi -sairaankuljetuskonetta 8. marraskuuta 1941 Kiestingin länsipuolella. Rapide joutui tekemään pakkolaskun, ja Schumacher ilmoitti ampuneensa venäläistä SB-2-konetta. Schumacher sai nopeasti siirron pois Suomesta, ja Luftwaffe lahjoitti tammikuussa 1942 Airspeed Envoy -koneen Ilmavoimille korvaukseksi.

8 186 Rykmentinkomentaja Handrick laivueen komentopaikalla. näistyi tsaarin valtakunnan hajotessa 1917, maa sai suoran pääsyn Barentsinmerelle, niin sanotulle Jäämerelle. Norjan ja kohta syntyneen Neuvostoliiton väliin jäi kilometriä leveä suomalainen käytävä. Itsenäistymisensä yhteydessä Suomi ajautui sisällissotaan. Sodan päätyttyä suhde itäiseen naapuriin pysyi jännittyneenä molemminpuolisten aluevaatimusten takia. Saksan ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimuksen allekirjoittamisen, Puolan jaon sekä Neuvostoliiton toteuttaman Viron, Latvian ja Liettuan haltuunoton jälkeen, Neuvostoliitto lisäsi painetta Suomea kohtaan. Lyhyiden ja tuloksettomien neuvotteluiden jälkeen puna-armeija hyökkäsi 30. marraskuuta Suomen ja Neuvostoliiton välillä käytiin katkera sota talvella Jo joulukuun 1939 loppuun mennessä oli käynyt selväksi, että puna-armeija ei kykenisi valtaamaan Suomea nopeasti. Suomi piti puolensa suurta ylivoimaa vastaan, mutta Suomen puolustusvoimien oli yhä vaikeampaa saada rintamat kestämään. Ennen kuin tilanne johti romahdukseen, sota päättyi Moskovan rauhansopimukseen 13. maaliskuuta Suomi oli pakotettu luovuttamaan osia alueestaan Neuvostoliitolle. Suomen käytävä Neuvostoliiton ja Norjan välillä kuitenkin säilyi. Sillä alueella olivat Petsamon tärkeät kaivokset. Petsamo oli käytävän suurin asutuskeskus, jossa oli vain vajaat asukasta. Sen alue oli melkein kokonaan

9 ILMASOTAA POHJOISESSA 187 ihmiselämälle vihamielistä tundraa. Siitä huolimatta tämä alue näytteli jo tärkeää roolia, kun Saksa suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon. Norjan miehityksen jälkeen Saksa onnistui saamaan Suomen liittolaisekseen tulevaa hyökkäystä varten. Suomalaiset näkivät siinä tilaisuuden saada Neuvostoliitolle menetetyt alueet takaisin. Suomi antoi Saksalle kauttakulkuoikeuden alueelleen ja osallistui myöhemmin vahvoilla joukoilla Venäjän vastaiseen sotaan. Vuoristojoukkojen kenraali Eduard Dietlin johtama XIX vuoristoarmeijakunta asettui asemiin Pohjois-Suomeen Norjan rajalle. 21 Sen tehtävänä oli Petsamon alueen suojaaminen sekä noin sadan kilometrin päässä sijaitsevan neuvostoliittolaisen suuren satamakaupungin Murmanskin valtaaminen. Hyökkäys kohti Murmanskia alkoi 29. kesäkuuta Jo muutaman päivän kuluttua Saksan hyökkäys jumiutui Litsajoelle noin 50 kilometrin päähän Murmanskista. Toisin kuin kaukana eteläisemmillä rintamanosilla, missä Saksa eteni loppumattoman tuntuisilla Venäjän alueilla, sota Napapiirin pohjoispuolella jähmettyi asemasodaksi jo muutaman viikon jälkeen. Rintama kulki melkein tarkalleen Petsamon ja Murmanskin puolivälissä. Mikään ei ollut myöskään muuttunut III/JG 5:n saapuessa huhtikuun 1942 lopussa. Tundralla käytiin katkeraa sotaa ennen kokemattoman vaikeassa ilmastossa ja maastossa. Myös saksalaisten hävittäjälentäjien piti nyt sopeutua tähän todellisuuteen. Tärkein kohde pohjoisella rintamalla oli kuten ennenkin Murmansk. Kaupungissa oli pohjoisen ainoa suuri satama, joka pysyi talvella kokonaan jäättömänä, koska Golfvirta lämmitti sen lahtea. Sen takia Murmanskista tuli tärkeä määränpää liittoutuneiden saattueille, jotka olivat kuljettaneet materiaalia punaarmeijan tueksi kesästä 1941 lähtien. Satamakaupungista apukuljetusten matka jatkui Muurmannin rataa pitkin Venäjän eteläisemmille rintamille. Saatoimme hyvin usein Stukia niiden pommittaessa laivoja Kuolavuonossa. Sikäläinen rannikko oli hyvin kivikkoista ja jyrkkää. Alhaalla oli Murmanskin satama, jota ympäröi vasemmalla ja oikealla puolella oleville kukkuloille sijoitettu it-tykistö. Stukat syöksyivät alas lahdelle, ja meidän täytyi seurata perässä, sillä myös venäläiset hävittäjät kuhisivat lahden yläpuolella. Eräällä sellaisella lennolla nappasin kerran venäläisen, joka oli juuri asettumassa Ju 87:n perään. Nämä syöksylennot Kuolavuonolle olivat hyvin epämiellyttäviä suhteellisen korkeilla kukkuloilla olevan it:n takia. Petsamon alueella oli myös pommikoneyksiköitä, ja niiden joukossa muutamia torpedokoneita. Niiden tehtävänä oli hyökätä saattueiden kimppuun merellä ja myös laivojen kimppuun Murmanskin satamassa. Meidän täytyi lentää myös niiden suojauslentoja. Niinpä sotalentomme veivät meidät joko jääkylmän meren yläpuolelle tai täynnä ilmatorjuntatykkejä olevan Murmanskin kaupungin päälle. 21 Suomentajan huomautus: itse asiassa sodan alkaessa tämän yksikön nimi oli vielä Gebirgskorps Norwegen eli Vuoristoarmeijakunta Norja. Se nimettiin uudelleen vasta marraskuussa 1942.

10 188 Myöhemmin, keväästä 1943 alkaen, rykmentillämme oli oma Jabo- eli hävittäjäpommittajalentue, kapteeni Strakeljahnin johtama 14./JG 5. Sen tilille voitiin sittemmin laskea useita laivanupotuksia. Kaukana merellä lentävät tiedustelukoneemme ilmoittivat aina oikeaan aikaan, kun saattueita oli tulossa Murmanskia kohti. Jos saattue oli toimintasäteemme sisäpuolella, starttasimme hyökkäykseen. Ensimmäiset saattueet purjehtivat suhteellisen lähellä Norjan rannikkoa matkallaan Murmanskiin. Kun meidän suojaamamme pommikoneet hyökkäsivät säännöllisesti niiden kimppuun, tekivät ne sitten aina yhä vain suuremman kaarroksen pohjoista kohti. Ne yrittivät pysytellä toimintasäteemme ulkopuolella niin pitkään kuin mahdollista. Loppumatkan ne purjehtivat melkein suoraan kohti etelää kohti Murmanskia. Meidän kannaltamme se lyhensi saattueen kanssa taisteluun käytettävissä olevaa aikaa, sillä meidän täytyi aina huomioida myös paluulento. Viimeistään saattueen purjehtiessa Murmanskinlahdelle se tuli toimintasäteemme piiriin. Näiden hyökkäysten aikana ei aina syntynyt ilmataisteluja, mutta niitä oli hyvin usein. Yleisesti ottaen emme lainkaan pitäneet avomerelle lentämisestä, enkä nyt puhu pelkästään omasta puolestani. Joskus lensimme reilusti yli sadan kilometrin päähän, ja tietysti takaisin tullessa oli sama matka. Kun koko lennon aikana näkyvissä ei ollut mitään muuta kuin äärimmäisen kylmä Jäämeri, merkitsi se valtavaa henkistä rasitusta. Myös kesäisin Barentsinmeren kuten sen virallinen nimi kuului lämpötila nousi vain harvoin yli seitsemän asteen. Jos siihen jäiseen veteen joutui tekemään pakkolaskun, viimeistään neljännestunnin kuluttua seurasi hypotermia. Yllämme olivat varusteet, joihin olimme tutustuneet jo Englannin taistelujen aikana. Niihin kuuluivat esimerkiksi keltainen väripanos, jonka avulla pystyi kiinnittämään meripelastuskoneiden huomion. Kanaalilla tämä kaikki oli oikein mukavaa. Kanaalihan oli tuskin 35 kilometrin levyinen, ja siellä oli sekä meripelastuskoneita että pelastusaluksia. Toki englantilaiset joskus hyökkäsivät myös niiden kimppuun, mutta kuitenkin ne olivat siellä. Jos piti polskahtaa Kanaaliin, oli ainakin pelastumisen mahdollisuus. Jäämerellä asiat olivat aivan toisin. Ainoa käytössämme oleva satama olisi ollut Norjan Kirkkoniemi. En muista, että olisin kertaakaan nähnyt meripelastusalusta siellä oloaikanani. Voi olla, että joitakin meripelastuskoneita oli siellä toiminnassa. En kuitenkaan usko, että he olisivat löytäneet ketään ajoissa. Luojan kiitos merellä suorittamiemme lentojemme aikana ei tapahtunut paljoakaan. Sinä aikana kun olin laivueenkomentaja, ei kukaan miehistäni joutunut tekemään hätälaskua mereen. Sotalennot Murmanskiin olivat taas omanlaisiaan. Menomatka Murmanskiin oli suhteellisen pitkä, mutta se tehtiin mantereen yläpuolella. Alapuolellamme oli tundra. Mikäli siellä oli kasvillisuutta, olivat ne enimmäkseen vain pieniä koivumetsikköjä. Niillä leveysasteilla koivut eivät kasvaneet kahta, kolmea metriä pitemmäksi. Kesällä se näytti hyvin nätiltä. Sitä vastoin talvella tundran maisema oli karu. Järvet olivat jäässä, mistä oli toisaalta hyötyä, koska niiden yli pystyi

11 190 Günther Scholz komentopaikalla Petsamossa. kävelemään. Murmanskin yläpuolella sekä myös meno- ja paluumatkoilla puhkesi yhä useammin ilmataisteluja. Silloin tällöin myös joku meidän ohjaajistamme putosi maahan. Oli monia, jotka ammuttiin alas ja jotka sitten kävelivät tundran ja rintaman poikki takaisin meidän luoksemme. Talvella siinä oli valtava urakka. Monet heistä eivät valitettavasti kuitenkaan palanneet takaisin. Pukeuduimme lennoille lämpimästi. Turkissaappaiden ja turkisliivien lisäksi meillä oli myös turkishansikkaat sekä korvaläpät, joihin kuulokkeet oli asennettu. Valitettavasti kävi niin, että muutamat ohjaajat hyppäsivät laskuvarjolla ja varjon avautuessa äkisti turkissaappaat irtosivat jaloista. He eivät olleet sitoneet saappaiden nyörejä tarpeeksi tiukasti, ja sitten he olivat sukkasillaan tundran jäätiköllä. Näin kävi esimerkiksi Horst Carganicolle. Joskus miehet olivat jopa kolme päivää tiessään, ennen kuin he saavuttivat saksalaisten vuoristojääkärien ohuen rintamalinjan. Siellä heitä ensin hoidettiin ja ruokittiin. Useimmiten jalat olivat paleltuneet. Jos tundran läpi piti kävellä kesällä, oli kyllä lämmintä, mutta koska järvet eivät olleet jäässä, joutui suoriutumaan pitemmistä matkoista. Myös sääsket olivat erityisen inhottavia kesäisin. Meillä oli aina vyöllämme pullo nestettä, jota pystyi

12 ILMASOTAA POHJOISESSA 191 suihkuttamaan ja hieromaan iholle suojaamaan tältä vitsaukselta. Joskus selviydyimme lepohetkinämme Petsamossa vain pitämällä hyttysverkkoa kasvojemme suojana. Sotalennoilla käytettiin jo mainittujen turkisvaatteiden lisäksi sivutaskuilla varustettuja päällyshousuja, niin sanottuja kanaalihousuja. Niiden taskut täytettiin muonalla. Vyöllä riippui pistoolin lisäksi linkkuveitsi ja kesäisin jo äsken mainittu pullo hyttysöljyä, joka auttoi suojautumaan hyttysiltä tundralla. Kannoimme myös hyttysverkkoa mukanamme. Näiden lisäksi koneessa oli täynnä ruokaa oleva reppu sekä makuupussi. Laskuvarjorepussa oli myös ruokaa ja toinen makuupussi mahdollisen laskuvarjohypyn varalle. Talvella koneessa oli lisäksi sukset. Ilmasto-olosuhteet eivät olleet ainoa asia, mikä vaati totuttelua ylhäällä pohjoisessa. Kesällä meidän piti sopeutua napaseudun päiviin, jolloin aurinko ei koskaan laskenut. Aurinko oli puoliltaöin vielä reilut kaksi käden mittaa horisontin yläpuolella. Siihen aikaan oli aina käsketty istuma- tai hälytysvalmius, ja silloin lennettiin myös sotalentoja. Sen sijaan talvella aurinkoa ei näkynyt moneen kuukauteen, se ei noussut horisontin yläpuolelle. Taivas oli päivisinkin harmaa, ja parhaimmillaankin oli vain niin valoisaa kuin normaalisti aikaisin aamuhämärissä. Silloin ei ollut mahdollista lentää enempää kuin kaksi lentoa päivässä. Hämärän aikaan oli jonkinlainen näkyvyys, myös maanäkyvyys, ja silloin pystyi lentämään. Kello 15:stä eteenpäin aina aamupäivään saakka vallitsi pimeys. Silloin mentiin sänkyyn ja nukuttiin oikein kunnolla, tai kulutettiin aikaa muilla tavoin. Ei ollut myöskään hyötyä tehdä mitään koneille, koska aina oli pimeää. Maahenkilökunnan saavutuksia ei oikeastaan voi tarpeeksi usein korostaa, olipa kyse sitten mekaanikosta, ase- tai radiomekaanikosta. Jos kone palasi sotalennolta takaisin vaurioituneena, mekaanikkojen täytyi saada se seuraavaksi päiväksi lentokuntoon, samantekevää oliko kesä vai talvi. Tarvittaessa työskenneltiin ajoneuvojen valojen avulla erittäin kylmässä säässä. Se oli usein todella rankkaa. Talvi merkitsi siten ennen kaikkea maahenkilöstölle raskasta ruumiillista työtä. Toisinaan heidän täytyi mennä valmistelemaan koneita lähtökuntoon jo yöllä, monta tuntia ensimmäisiä sotalentoja. Moottoreiden päällä oli suojapeitteet. Vieressä oli laite, joka puhalsi letkun kautta lämmintä ilmaa peitteen alle, jotta moottori lämpenisi edes hiukan. Ilman näitä valmisteluja ei ollut mitään mahdollisuuksia saada moottoria käyntiin. Siitä huolimatta kävi usein niin, että moottori ei heti käynnistynyt. Siinä tapauksessa moottoria yritettiin käynnistää ulkoisen sähkömoottorin avulla. Koneen rullaaminen kentällä ja sen naamioiminen oli myös hyvin työlästä puuhaa. Koneet olivat suojissa, jotta venäläisten hyökätessä pommien sirpaleet eivät vahingoittaisi niitä. Talvella suojien ympärille kasattiin lumivalli, joka toimi myös naamiointina. Venäläiset puolestaan pystyttivät kokonaisia valelentokenttiä. He rakensivat niitä varten puisia jäljitelmiä silloisista lentokonetyypeistään. Ylhäältä päin ne

13 230 Ennen lähtöä sotalennolle Murmanskiin matkalla olevaa amerikkalaista saattuetta vastaan.

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten.

Weißenberger lähdössä rullaamaan sirpalesuojasta Alakurtin lankutettua rullaustietä myöten. tillä vastustajan Vajenkan kentälle. Sen jälkeen kun pari III/JG 5:n konetta oli tehnyt jo startissa kaputin, alkoi koko yritys epäsuotuisten tähtien alla. 21 Kun osastomme läheni maalia, niin venäläishävittäjät

Lisätiedot

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella

syyskuuta takaisin kaksitoistaseni, joka joutui hieman ammuskelun kohteeksi ja oli pari päivää korjauksessa. Siirsin sen Pultavaan, sitten toisella horn 42, silloin vielä kapteeni, oli ilmassa ja alkoi ykskaks kiroilla kauheasti itäpreussiksi. Erityisesti jäi mieleen: Helvetin hullu, nyt minun on tehtävä mahalasku! Luulisin että Airacobra osui häneen.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007

Women MX Camp Joutsa 9-10.6.2007 Moi! Olen Emma ja olen 10 v. Olen ajanut motocrossia noin 3 ja puoli vuotta ja tämänhetkinen pyöräni on KTM 85cc SX. Ajan Botnia Dirt Riders (BDR) seurassa Vaasassa. Olen osallistunut Women MX Camp: iin,

Lisätiedot

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS

ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS ULKOLAISET AUTOILIJAT ONNETTOMUUSANALYYSI LAPIN ELY-KESKUS 2009 2013 TARKASTELU ONNETTOMUUSTILASTOISTA LAPISSA Mukana liikenneviraston ylläpitämään onnettomuusrekisteriin kirjatut onnettomuudet Tilastollisesti

Lisätiedot

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä?

Nimimerkki: Emajõgi. Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Nimimerkki: Emajõgi I Mahtoiko kohtu hukkua kun se täyttyi vedestä? Jos olisin jäänyt veteen, olisin muuttunut kaihiksi, suomut olisivat nousseet silmiin, äitini olisi pimennossa evät pomppineet lonkista

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11

JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 SISÄLLYS JÄÄKÄRIEN VUODET 10 ALUKSI 11 I JÄÄKÄRIPATALJOONAN TAUSTA 13 Keitä jääkärit olivat? 13 Lähtötilanne 13 Per Zilliacus, Helmikuun manifesti 14 Ilmari A-E Martola, Venäjän lippu salossa 15 Auno Kuiri,

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA?

LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? LEIKIT KUKA PELKÄÄ HUUHKAJAA? Yksi huuhkaja (kiinniottaja), loput viivalle. Huuhkaja huutaa kuka pelkää huuhkajaa?!, jonka jälkeen viivalla olevat yrittävät päästä toiseen päähän ilman, että huuhkaja koskee

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg

Lentosotakoulu. TIEDOTUSTILAISUUS klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg Lentosotakoulu TIEDOTUSTILAISUUS 13.11. klo 18:00 Lentosotakoulun johtaja Eversti Jukka Ahlberg LENTO-ONNETTOMUUS 13.11. Kaksi HAWK MK66 konetta osui toisiinsa harjoituslennolla Perhon kunnassa Salamajärven

Lisätiedot

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän

yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän 5 Suuttumus sai toimimaan hätiköidysti. Ei kovin hyvä juttu, Stacia ajatteli työntäessään auki yökerhon takaoven. Se jysähti äänekkäästi seinää vasten ennen kuin hän astui kujalle. Hän muistutti itselleen,

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016

VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 VÄESTÖKATSAUS lokakuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 949 Muutos 10 kk -761 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku lokakuun lopussa oli 173 949. Kymmenen kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen

Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista ERHE-hanke Jussi Rahikainen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivä pelastustoimen laitteista 2.9.2009 ERHE-hanke Paloilmoitinhälytykset 2003-08 Pitkän aikavälin tavoite: puolittaa vuoden 2003 lukumäärä 22000 21000 20000 Paloilmoitinhälytysten

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009

Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 Tutkintaselostus D7/2009L Lento-onnettomuus Räyskälän lentopaikalla 24.8.2009 OH-PDW Piper PA-25-235 Pawnee mod. OH-959 Rollanden-Schneider LS 1-f Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 1 MAANANTAI 4 TIISTAI 5 KESKIVIIKKO 6 Loppiainen TORSTAI 7 PERJANTAI 8 LAUANTAI 9 SUNNUNTAI 10 Jussi Kiiskilä Valteri-koulu, Onerva 1 TAMMIKUU 2016 VIIKKO 2 MAANANTAI 11 TIISTAI 12

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L

TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA. N:o C 7/1996 L ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS Kasarmikatu 44 PL 1 00131 HELSINKI Puh. 09-18251, telefax 09-1825 7811 TUTKINTASELOSTUS LENTOKONEILLE OH-KOG JA OH-CVE OULUN LÄHESTYMISALUEELLA 4.6.1996 SATTUNEESTA VAARATILANTEESTA

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi 1 MITTAAMINEN I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I IV. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: oma

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Ulkoilua Kuolimon äärellä!

Ulkoilua Kuolimon äärellä! Ulkoilua Kuolimon äärellä! Kuolimon ympäristö tarjoaa loistavat mahdollisuudet ulkoiluun ja luonnosta nauttimiseen. Rantametsissä on kilometreittäin merkittyjä retkipolkuja ja monin paikoin myös laavuja

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014

Lintu ja uistin Nokia 11.8.2014 Tämä kertomus on kirjoitettu kuvastamaan allekirjoittaneen huolta vastuuttomien kalastajien luontokappaleille aiheuttamista vaaroista. Tällä kerralla tilanne päättyi hyvin, mutta kuinka kauan tuo kuvattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue

Padasjoki Johtola Rakennus 5 Iso sauna Pieni sauna Ajoharjoittelurata 150 m ampumarata Telttamajoitusalue Tammikuu PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA SU MA TI KE TO PE LA LA Ampumahiihtopaviljonki, rak 359 Riimu, rak. 358 Helmikuu Ma Ti Ke To Pe La Su Ma Ti Ke To Pe La Su

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos

äijäjooga Äijäjoogin kalenteri 2009 jhl:n oma painos äijäjooga ÄIJÄJOOGAN PÄÄSYVAATIMUKSET: Riittävän kankea Lattia on kurkottaessa pelottavan kaukana Sukupuoli: ÄIJÄ Kyky hengittää sisään ja ulos Halu kilpailuvapaaseen vyöhykkeeseen Posketon uteliaisuus

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Heippa. Jari Vanhakylä

Heippa. Jari Vanhakylä 1 2 Heippa Kevät on tullut taas siihen pisteeseen, että on aika aloitella kalastuskausi. Kohta jäät sulavat ja mm. siikaonginta kevätauringossa kutsuu. Kun kahden kilon siika on saatu vuorossa on yli kolmen

Lisätiedot

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa

Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Team Manninen Bros Honda tiimillä piti kiirettä viikonloppuna testitilaisuuden ja kilpailujen muodossa Teksti ja kuvat vapaasti julkaistavissa. teksti ja kuvat: Team Manninen Bros. Honda tiedotus Jere

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta

alapuolella alla alle aloittaa aloitan aloitti aloittanut alta a/a aamiainen aamiaisen aamiaista aamiaisia aamu aamun aamua aamuja aamupäivä aamupäivän aamupäivää aamupäiviä aatto aaton aattoa aattoja ahkera ahkeran ahkeraa ahkeria ai aihe aiheen aihetta aiheita aika

Lisätiedot

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla

Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla Tutkintaselostus D4/2007L Ultrakevyen lentokoneen pakkolasku Pudasjärven lentopaikalla 3.2.2007 OH-U454 Ikarus C42B Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13) kohdan 3.1 mukaan

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014

Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Kesäkuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 22.7.2014 klo 9.00 Ulkomaalaisten, naisten ja nuorten työttömyys kasvaa. Kesäkuun lopussa työttömiä oli 10 288 henkilöä,

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.

Lisätiedot

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon!

Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Poikkeamatiedon hyödyntäminen ja menneen kauden vaaratilanteet - SIL/mt/vpj Nils Rostedt Lentoon! Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Kokemuksia ja ajatuksia analyysiyhteistyöstä / NR Analyysiryhmäläisenä

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti.

Jeesus söi viimeisen aterian oppilaittensa kanssa. Aterialla Jeesus otti leivän, mursi siitä palan ja kiitti. Viimeinen ateria Jeesus sanoi oppilailleen: - On tullut minun aikani mennä pois. Jeesus tarkoitti, että hän kuolee pian. Oppilailleen Jeesus lupasi: - Minä olen aina teidän kanssanne. Älkää olko surullisia.

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava:

Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: XV. Majoituslautakunta. Majoituslautakunnan kertomus vuodelta 1911 oli seuraava: Lautakunnan Joulukuun 13 päivänä 19 valitsi kaupunginvaltuusto majoivirkamiehet. tuslautakunnan puheenjohtajaksi eversti

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1910-luvun lentokonetyypit Thulin typ D Thulin typ D oli ruotsalainen kaksipaikkainen tiedustelukone, joka on ranskalaisen Morane-Saulnier L - koneen kehitelmä. Suomessa siitä on yleisesti

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Lennokit Lennokkiurheilu on ilmailun monipuolinen laji. Vaihtoehtoja riittää vapaastilentävistä siima- ja radio-ohjattaviin. Monet ilmailijat ovat aloittaneet harrastuksensa

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013

Työttömyyden kehityksestä maalis Vuodet ja 2013 Työttömyyden kehityksestä maalis 2013 Vuodet 2007-2012 ja 2013 Työttömyyden kehitys 17 työttömyys % 15 13 11 9 7 työttömyys % vertaillen 07-08-09-10 -11-12-13 20 15 10 5 0 työttömyys % 07 työtömyys % 08

Lisätiedot

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa

Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Kansainvälinen TOP-jakso Ranskassa Olin kansainvälisessä työssäoppimisjaksossa Ranskassa luokkalaiseni sähköalaa opiskelevan Eemeli Kemppaisen ja samassa koulussa datanomiksi opiskelevan Samuli Satopään

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Turvavyöpinnarit Mitä tapahtuu törmäystestissä, kun turvavyötä ei käytetä

Turvavyöpinnarit Mitä tapahtuu törmäystestissä, kun turvavyötä ei käytetä Testiraportti Turvavyöpinnarit Mitä tapahtuu törmäystestissä, kun turvavyötä ei käytetä ADAC Ajoneuvoturvallisuus Sivu 1 / 18 Yhteenveto... 3 1. Testin tavoite... 7 2. Testin valmistelu ja testausmenetelmä...

Lisätiedot

Työssäoppimassa Pizza Maestrossa, Fuengirolassa

Työssäoppimassa Pizza Maestrossa, Fuengirolassa Työssäoppimassa Pizza Maestrossa, Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla, Costa del Solin eli Aurinkorannikon

Lisätiedot

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2

Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Purjehdi Vegalla 1 1 Purjehdi Vegalla - Vinkki nro 2 Tuulen on puhallettava purjeita pitkin - ei niitä päin! Vielä menee pitkä aika, kunnes päästään käytännön harjoituksiin, joten joudutaan vielä tyytymään

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot