O V F IS K A R S A B Toimintakertomus 1973 yhtiön 90. toimintavuosi

Transkriptio

1 F = O V F IS K A R S A B Toimintakertomus 1973 yhtiön 90. toimintavuosi

2 Toimintakertomus 1973 YLEISTALOUDELLINEN KATSAUS Maamme taloudellisen kehityksen merkittävimmät p iirteet olivat voimakas inflaatio, nopea taloudellinen kasvu, Etelä-Suomen työvoim apula sekä lisääntynyt maksutaseen vajaus. Taloudellinen kasvu oli vuonna 1973 hyvä, bruttokansantuotteen volyymi lisääntyi runsaat 5 %. Hintojen nousu oli sekä meillä että useimmissa muissa maissa ennätyksellistä. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa yli 1 5% vastaavan hintojen nousun ollessa muissa Länsi-Euroopan maissa 8 10 %. Palkkataso nousi kuitenkin koko teollisuudessa enemmän kuin hinnat, joten reaaliansiot kasvoivat jatkuvasta inflaatiosta huolimatta. Metalliteollisuudessa palkkakustannukset palkkasivukustannuksineen nousivat arviolta 22 %. Maailman valuuttam arkkinat olivat koko vuoden levottomat ja epävarmat sen jälkeen kun dollari oli devalvoitu helmikuussa ja maailman valuuttajärjestelmän dollarisidonnaisuus lakannut. Maamme talouspolitiikan tärkein päätös oli EEC-vapaakauppasopimuksen hyväksyminen syksyllä 1973 siihen liittyvine suojalakeineen. Myös neuvottelut ns. "p ienten" SEV-maiden kanssa käytävästä laajennetusta vapaakaupasta etenivät pitkälle. Näiden kahden tullittomuuteen tähtäävän sopimuksen vaikutusta Fiskars-yhtiön tulevaisuuteen on ennenaikaista arvioida, mutta tosiasia on, että yhtiömme arimmille tuotteille, lähinnä m etallituotteille, ei EEC-sopimukseen ole saatu kohtuullista ylim enoaikaa eikä myöskään yllä mainituissa SEV-neuvotteluissa ole toistaiseksi saatu aikaan riittäviä suojalausekkeita. YHTIÖN TOIM INTA Vuodenvaihteessa alkanut kysynnän lisääntyminen oli alkuun vientisuhdanteista johtuvaa. Yhtiön tuotteiden kotimaan markkinat vilkastuivat vasta vuoden 1973 viimeisellä kolmanneksella. Edellisten vuosien tapaan monet yhtiön kotim arkkinatuotteista olivat luonteeltaan selvästi "jälkikon ju n ktu u ritu otte ita ja kokonaisuutena ottaen varsin suhdanneherkkiä. Edellä selostettua tilannetta kuvaa myös tilauskannan kaksinkertaistuminen. Tehtaiden valmistuskapasiteetti myytiin loppuun, varsinkin sellaisten tuotteiden osalta, joista suurin osa menee vientiin. Hyvän viimeisen vuosikolmanneksen ansiosta oman teollisuuden tulos muodostui selvästi edellisen vuoden tulosta paremmaksi. Teräksen voimakas noususuhdanne vaikutti myönteisesti OVAKO Oy:n tulokseen ja siten myös ns. Äminnefors-sopimuksiin. Raaka-aineiden hintojen odottamaton nousu ja loppusyksyn öljykriisi saattoivat yhtiön ennalta arvaamattomiin tilanteisiin vuodenvaihteen tienoilla. Yhtiön henkilöstöpolitiikan aktivointiin tähtäävistä vilpittöm istä ponnisteluista huolimatta on lisäksi toim intaa haittaavana tekijänä ollut se juurettomuus, joka vallitsee etenkin vasta palvelukseen tulleiden keskuudessa. Tämä aiheuttaa noususuhdanteen aikana epätavallisen paljon poissaoloja ja suurta henkilöstön vaihtuvuutta, mikä vuorostaan voi pienentää muiden saavuttamaa ansiotasoa. Tämä ilmiö valitettavan yleinen m etalliteollisuudessa on myös yksi syy siihen, että tehtaiden valmistuskapasiteettia ei pystytä venyttämään riittävästi hyvien suhdanteiden aikana. 1

3 LIIKEVAIHTO (1 000 mk) yhteensä vienti yhteensä vienti Metallituotesektori Konepajasektori Muut yksiköt Vuonna 1973 fuusioidut yksiköt Bruttomyynti Raaka-aineiden myynti./. vuosi- ym. alennukset Liikevaihto muutos edellisestä vuodesta + 29 % + 32 % + 1 6% + 32 % Yhtiön maksuvalmius heikkeni vuoden viim eisellä kolmanneksella. Liikepankkien luotonantomahdollisuudet olivat erittäin rajoitetut, kun taas yhtiön liikevaihdon voimakas kasvu ja raaka-aineiden hintojen noususta johtunut varastoarvojen lisäys sitoivat toimintaan entistä enemmän pääomaa. Tytäryhtiöt Salon Sähkö- ja Konetehdas Oy, Turun Veneveistämö Oy ja Kiinteistöosakeyhtiö BMV fuusioitiin emäyhtiöön. Joulukuun 15 päivänä yhtiö myi Tammisaaren saaristossa sijaitsevat n hehtaarin laajuiset maa- ja vesialueensa Oy Predium Ab -nimiselle kokonaan omistamalleen tytäryhtiölle, jonka tarkoituksena on käyttää alueita yhteistoiminnassa valtiollisten ja kunnallisten elinten kanssa valm isteilla olevan yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan. Elokuun 1 päivästä 1973 alkaen toteutettiin organisaation muutoksia siten, että yhtiön metalliteollisuus jaettiin kahteen sektoriin, metallituote- ja konepajasektoriin, joiden osuus vuosivaihdosta on 4 8 % ja 19%, ja kiinteistöhallinnon ja muun teollisuuden, joita kaikkia yhdessä kutsutaan muiksi yksiköiksi, osuus on 33 %. Vastaperustettu yrityssuunnittelufunktio ja yhteiset osastot toim ivat koko yhtiön esikuntina. Organisaatio on esitetty sivuilla Hallitus ja toimitusjohtaja esittävät yhtiön henkilöstölle kiitoksensa päättyneen vuoden aikana hyvin suoritetusta työstä. MYYNTI JA TILAUSKANTA Yhtiön myynti nousi 214 mmk:aan edellisen vuoden 149 mmk:sta. Kun otetaan huomioon vuonna 1973 fuusioitujen yksiköiden osuus, liikevaihto lisääntyi 2 9%. Viennin 3 2% :n lisäys ylittää selvästi maan keskitason, 21 %. Yhtiön kotimaan myynnin lisäys oli 28%. On muistettava, että yllä esitettyihin lukuihin sisältyy hinnankorotuksia. Oy Fiskars Ab:n Tanskassa toimivan tytäryhtiön myynti kasvoi 75 % ; myynti käsitti etupäässä veneveistämön tuotteita. Yhtiölle saapuneet tilaukset lisääntyivät huomattavasti viimeisellä vuosikolmanneksella ja vuodenvaihteen tilauskanta vastasi puolen vuoden myyntiä. MYYNNIN JAKAUTUMINEN M etallituotteet, valm iit osat teollisuudelle 2 3 % 23 % kulutukseen 15% 1 5% koneet ja työkalut maa ja metsätaloudelle 15% 1 3% rakennusteollisuudelle 1 2% 11 % koneet ja laitteet 2 % 2 % Maatalous- ja metsätaloustuotteet sekä sahatavara 9 % 14% Muu myynti 2 4 % 2 2 % VIENNIN JAKAUTUMINEN % 100 % Vuonna 1969 ryhdyttiin yhtiön taloudellisen aseman vakauttamiseen tähtääviin toimiin ja niitä jatkettiin mm. myymällä lakkautetuille toim ialoille kuulunutta käyttöomaisuutta. Näiden toimenpiteiden tuloksena rakennusten ja koneiden koko kirjanpitoarvo alittaa nyt 5 viimeisen vuoden bruttoinvestointien määrän. USA 16% Mm» m EFTA EEC 41% (Englanti) 12% 2 3

4 K ierrejousien valm istusta Jousitehtaalla Salon Konepajan valm istam a pukkinosturi METALLITUOTESEKTORI M a a ta lo u s - ja m e ts ä ty ö k a lu je n k y s y n tä v ilk a s tu i h u o m a tta v a s ti, ja F is k a rs is s a p y s ty ttiin y llä p itä m ä ä n a u ro je n v a lm is tu s ta ja B illn ä s is s ä e rila is te n k ä s ity ö k a lu je n v a lm is tu s ta tä y d e llä te h o lla. N ä id e n tu o tte id e n k a n n a t ta v u u tta h e ik e n s i k u ite n k in se, e ttä m y y n tih in to ja ei h in n a n s ä ä n n ö s te ly n v u o k s i v o itu n o s ta a v o im a k a s ta k u s ta n n u s te n n o u s u a v a s ta a v a s ti. B illn ä s is s ä to im iv a u u si s a k s ite h d a s, jo s s a o n m 2 te h d a s tila a ja tä y s in a ja n m u k a is e t la itte e t, o te ttiin k ä y ttö ö n k e s ä llä S a m a lla s in n e s iirre ttiin k o k o s a k s itu o ta n to H ie n o ta e te h ta a lta, jo k a n y k y ä ä n v a lm is ta a e tu p ä ä s s ä k e ittiö v ä lin e itä ja p u u k k o ja. N ä id e n tu o te ry h m ie n k y s y n tä ja tk u u v ilk k a a n a, v a ik k a k in is o t ja p ie n e t v a lm is ta ja t k a ik k ia lla m a a ilm a s s a jä ljitte le v ä t n y tte m m in F is k a rs -s a k s ia ja n iid e n m u llis ta v a a id e a a. B illn ä s in ty ö k a lu te h d a s p a lv e li lä h in n ä s a k s i- ja v e its itu o ta n n o n k e h itte ly n ja M u o v ite h ta a n u u d e n k e h ity s v a ih e e n lu o m ia ta rp e ita. B illn ä s is s ä s ija its e v a J o u s ite h d a s p y s ty i k ä y ttä m ä ä n k o k o k a p a s ite e ttin s a. T e rä s m a n u fa k tu u rite h ta id e n o s a lta k y s y n tä o li s y y s - k u u k a u s in a v ilk a s ta. N e to im iv a t tä y d e llä te h o lla ja t i la u s k a n ta k a s v o i n o p e a s ti. L a n k a tu o tte id e n o s a lta (J o k io is te n te h ta a t) v o itiin h a v a ita m e rk k e jä te rä s s u h - d a n te id e n y lik u u m e n e m is e s ta. T e rä s m a n u fa k tu u rite h ta id e n ja v a rs in k in J o k io is te n tu lo s p a ra n i h u o m a tta v a s ti. M e ta llitu o te s e k to rin m y y n tio rg a n is a a tio o n liite ttiin a ja n m u k a in e n A T K :h o n p e ru s tu v a tila u s te n v a s ta a n o tto - s e k ä to im itu s te n v a lv o n ta - ja ja k e lu jä rje s te lm ä. B illn ä s is s ä o te ttiin v u o d e n a ik a n a k ä y ttö ö n ja k e lu v a ra s to s u u n n ite lm ie n m u k a is e s ti. Y h tiö n to im itu s v a l- m iu s on p a ra n tu n u t h u o m a tta v a s ti. KONEPAJASEKTORI S a lo n K o n e p a ja n v a lim o ei p y s ty n y t to im im a a n tä y d e llä te h o lla, k o s k a k o k illitila u k s is ta o li p u la a e ik ä e rik o is v a lu je n te k e m is e e n o llu t ta rp e e k s i tila a. V a lim o n la a je n n u s o te ta a n k ä y ttö ö n v u o d e n 1974 a lu s s a. M u i d e n k o n e p a ja tu o tte id e n tu k k ik u rk ie n, s ilta n o s tu re i- d e n ja tila u s tö id e n k y s y n tä k a s v o i v u o d e n lo p u lla. S a lo n K o n e p a ja n tu lo s ta h e ik e n s i o s a k s i se, e ttä k u s ta n n u s te n n o u s u a ei v o itu k o rv a ta v a s ta a v illa h in n a n k o ro tu k s illa. K e llo k o s k e n te h ta illa v a llits i tä y s ty ö llis y y s, ja o h u tle v y - tu o tte id e n v a lm is tu s lis ä ä n ty i. K u te n to is a a lla o n m a i n ittu, s a ra n o id e n ja e rä id e n o h u tle v y tu o tte id e n v a l m is tu s s iirre tä ä n u u s iin tilo ih in In h a a n T ä te n v o i d a a n lu o p u a K e llo k o s k e n v a n h im m is ta te h d a s tilo is ta, jo tk a o v a t s e k ä n y k y is e n v a lm is tu k s e n e ttä v a rs in k in ty ö o lo s u h te id e n k a n n a lta s o p im a tto m ia, ö ljy ty n n y r e i d e n tu o ta n to jä ä K e llo k o s k e lle. In h a n te h ta id e n e n s im m ä in e n la a je n n u s v a ih e o te ttiin k ä y ttö ö n k e s ä llä 1973, ja h e n k ilö s tö n m ä ä rä k a s v o i v u o d e n lo p p u u n m e n n e s s ä n. 5 0 :llä. T e h ta illa o li tä y s ty ö llis y y s ja tila u s k a n ta o li ty y d y ttä v ä. M a rra s k u u s s a 1973 te h tiin p ä ä tö s s iitä, e ttä Ä h tä rin k u n ta ra k e n ta a In h a a n m 2 te h d a s tila a, jo n k a y h tiö lu n a s ta a 10 v u o d e n k u lu e s s a. 6

5 Finnrose 45 Vuoden 1973 kyntöm estari vauhdissa MUU TEOLLISUUS Kehyslistatehdas V o ly y m in lis ä y s jä i s u u n n ite ltu a p ie n e m m ä k s i, k o s k a tu o ta n n o s s a jo u d u ttiin te k e m ä ä n o d o tta m a tto m a n a i- k a a v ie p iä u u d e lle e n jä rje s te ly jä. M y y n ti k a s v o i, m u tta tu lo s h u o n o n i k u s ta n n u s p a in e e n ja d o lla rin e p ä e d u l lis te n v a ih to k u rs s ie n v u o k s i. Muovitehdas O m ie n e rik o is tu o tte id e n m y y n ti lis ä ä n ty i e d e lle e n k in h u o m a tta v a s ti, ja ja tk u v is ta in v e s to in n e is ta h u o lim a tta te h ta a lla o li p u u te tta k a p a s ite e tis ta. P ä ä te ty t u u s in v e s to in n it o v a t p a rh a illa a n v a lm is tu m a s s a. T u lo s k e h i ty s o n o llu t s u o tu is a a, v a ik k a v a ro ja o n k ä y te tty la a ja a n tu o te k e h itte ly o h je lm a a n, jo s ta o d o te ta a n tu lo k s ia v a s ta Elektroniikka L iik e n n e v a lo je n k e h ittä m is e e n u h ra ttiin v u o d e n a ik a n a h u o m a tta v a p a n o s. S e k ä k o tim a a s ta e ttä N e u v o s to liito s ta s a a tiin m e rk ittä v iä re fe re n s s itila u k s ia, jo id e n to i m itu s ta p a h tu u v a s ta v u o s in a T e h o e le k tro - n iik k a p u o le lla on e s iin ty n y t to im itu s te n ja la s k u tu s te n v iiv ä s ty m is iä. Y llä o le v a t s e ik a t o v a t jo h ta n e e t s iih e n, e tte i a s e te ttu ja tu lo s ta v o itte ita s a a v u te ttu. KIINTEISTÖHALLINTO F is k a rs in s ä h k ö o s a s to to im itti s ä h k ö ä M W h e d e llis e n v u o d e n to im itu s te n o ltu a M W h, m i h in s is ä lty i S a lo n k a u p u n g in s ä h k ö n ja k e lu. O m a tu o ta n to o li (9 949) M W h. M a a ta lo u d e s s a k u iv u u s a ih e u tti m ilte i k a to v u o d e n, sa d o n a rv o la s k i 2 2 % ja tu lo s o li ta p p io llin e n. P u u ta v a ra a h a k a ttiin o m is ta m e ts is tä k -m 3, m ik ä o li 3 8 % v ä h e m m ä n k u in e d e llis e n ä v u o n n a. V a s ta a v a m ä ä rä e n e m m ä n jo u d u ttiin h a n k k im a a n S k o g b y n sa han ta rp e is iin u lk o p u o le lta. M e ts ä n p a ra n n u s to im e n p ite is iin k ä y te ttiin n. 38 m k h e h ta a ria k o h ti. Skogbyn saha S a h a ta v a ra n tu o ta n to n o u s i m 3:iin. S y k s y s tä 1972 lä h tie n on s o lm ittu e d u llis ia s o p im u k s ia, jo tk a o v a t jo h ta n e e t ta s a is e e n k y s y n tä ä n ja h y v ä ä n h in ta ta s o o n, m in k ä a n s io s ta s a a v u te ttiin h yvä tu lo s. S a h a n k a p a s ite e tin k a k s in k e rta is ta m is ta s u u n n ite lla a n. Turun Veneveistämö V e is tä m ö n v o im a k a s ka svu ja tk u i ja m y y n ti lis ä ä n ty i n. 5 0 %. V a ik e a n o n g e lm a n m u o d o s ti k a p a s ite e ttip u la, jo n k a p o is ta m is e k s i ra k e n n e ta a n p a rh a illa a n y li m 2 te h d a s tilo ja. E p ä e d u llis e t v a lu u tta k u rs s it ja u u s ie n v e n e ty y p p ie n a ih e u tta m a t k u s ta n n u k s e t h e ik e n s iv ä t m u u te n s u o tu is a a tu lo s k e h ity s tä. Skogbyn saha 8 9

6 I O M A IS U U S T A S E VASTAAVAA Rahoitusomaisuus Rahat ja pankkisaatavat Saamavekselit Ti li saatavat Myönnetyt lainat Vaihto-omaisuus Valmisteet Raaka- ja tarveaineet Käyttöomaisuus Maa-alueet Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Arvonkorotus Rakennukset Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Poisto Koneet, kalustot ja kuljetusvälineet Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys Poisto Indeksikorotukset ja kurssitappiot Lisäys fuusioista Lisäys Poisto Arvopaperit Lisäys fuusioista Lisäys Vähennys , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,59 Käyttöomaisuus yhteensä , ,59 Siirtyvät erät , ,32 mk ,44 mk ,84 VASTATTAVAA Vieras pääoma Lyhytaikainen Luotollinen shekkitili Rahoitusvekselit Tavaravekselit Tilivelat Pitkäaik. lainojen lyhennykset Lyhytaikaiset lainat Pitkäaikainen Kiinnelainat Obligaatiolainat Debentuurilainat Muut pitkäaikaiset lainat , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,28 Vieras pääoma yhteensä , ,49 Siirtyvät erät , ,87 Oma pääoma Osakepääoma Vararahasto Muut rahastot Voitto Edellisiltä vuosilta Tilivuoden voitto , , , , , , , , , , , , , ,06 Oma pääoma yhteensä , ,48 * mk ,44 mk ,84 Vastuusitoumukset ja asetetut pantit mk ,00 mk ,

7 U udet keittiösakset TULOSTASE KULUT Varsinaiset kulut Palkat Palkkasivukustannukset Vuokrat Korkokulut Verot ,25 rahastosta./ ,19 Poistot Muut varsinaiset kulut Ylimääräiset kulut , , , , , , , , , , , , , , ,75 Tilivuoden voitto , ,79 TUOTOT Varsinaiset tuotot Tuotot liikkeen harjoittamisesta Korkotuotot Muut varsinaiset tuotot Ylimääräiset tuotot Tuotto myydystä käyttöomaisuudesta mk ,64 mk , , , , , , , , ,33 mk ,64 mk ,39 Vuosivaihto mk ,00 mk ,00 TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös osoittaa ,34 mk:n voittoa. Tulostaseeseen sisältyy Predium-tytäryhtiölle myydyistä maa-alueista saadut sekä muut vastaavat myyntivoitot, yhteensä 3,7 mmk. Varastovaraukset ovat kasvaneet sekä prosentuaalisesti että markkamääräisesti. Vuoden loppuun asti kertyneistä lomakorvauksista on tehty täysi varaus. Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet verot 0,5 mmk on maksettu käytettävissä olevista rahastoista. Suoritetut poistot mk ,18 (edellisenä vuonna 6,1 mmk) vastaavat suunnilleen kolmea neljättäosaa verotuksessa sallituista enimmäispoistoista. Rahoitus- ja vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo on 25 mmk korkeampi kuin edellisenä vuonna. Lyhytaikaiset velat ovat lisääntyneet 32 mmk, pitkäaikaisten velkojen kuoletuserät ovat kasvaneet 2 mmk, kun taas pitkäaikainen velka on pysynyt lähes muuttumattomana. On muistettava, että vuoden 1973 lukuihin sisältyvät fuusioidut yhtiöt, mutta vertailuvuosi 1972 käsittää vain silloisen emäyhtiön. Jotta yhtiön omistamien n hehtaarin laajuisten maa-alueiden arvo vastaisi paremmin huonontunutta rahanarvoa, sitä on korotettu tilinpäätöksessä mk hehtaarilta suorittam alla ,00 mk:n arvonkorotus. Tämä määrä on siirretty arvonjärjestelytilin kautta Käyttörahasto ll:een. YHTIÖN JOHTO Hallituksen kokoonpano on seuraava (sulkeissa mainittu, minkä vuoden yhtiökokoukseen asti valittu): vuorineuvos Jacob von Julin puheenjohtaja 1974) professori Jarl Gripenberg varapuheenjohtaja 1974) lääket. ja kir. tri T. Gunnar Nyström jäsen 1975) johtaja Klaus Ahola jäsen 1974) kauppat.lis. Robert G. Ehrnrooth jäsen 1975) lääket. ja kir. tri Thomas Tallberg jäsen 1976) insinööri Johan L. von Julin jäsen 1976) pankinjohtaja Lauri Kalima jäsen 1975) Yhtiön toimitusjohtaja on diplom iekonom i Göran J. Ehrnrooth

8 VOITTOVAROJEN KÄYTTÖ Tilivuoden voitto on mk ,34. Yhtiöjärjestyksen mukaan voitosta jaetaan osakkeenomistajille 4 % :n korko eli 20 mk osaketta kohden. 10 % voitosta siirretään vararahastoon. Tilivuoden voitto mk ,34 maksetaan 4 % :n korko mk ,00 siirretään vararahastoon mk ,73 tilivuoden voitosta jää mk ,61 ja kun siihen lisätään käyttämättömät voittovarat edelliseltä vuodelta mk ,48 jää yhtiökokouksen käytettäväksi mk ,09 Hallitus ehdottaa että osakkeenomistajille maksetaan edellisen lisäksi 4 % eli 20 mk osaketta kohden mk ,00 että käyttämättömien voittovarojen tilille jätetään mk ,09 Helsingissä maaliskuun 11 päivänä 1974 Jarl Gripenberg Klaus Ahola Thomas Tallberg Lauri Kalima HALLITUS Jacob von Julin T. Gunnar Nyström Robert G. Ehrnrooth Johan L. von Julin./. Göran J. Ehrnrooth TILINTARKASTUSKERTOMUS Oy Fiskars Ab:n 25 päivänä huhtikuuta 1973 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen valitsemina tilintarkastajina olemme suorittaneet yhtiön hallinnon ja tilien tarkastuksen vuodelta 1973 ja esitämme siitä seuraavan kertomuksen. Olemme tarkastaneet tilinpäätöksen, lukeneet hallituksen toimintakertomuksen, yhtiökokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjat sekä tutustuneet muihin yhtiön hallintoa ja sen taloutta valaiseviin asiakirjoihin sekä suorittaneet muut tarpeellisiksi katsomamme tarkastustoimenpiteet. Kirjanpidon jatkuvan tarkastuksen on yhtiön hallituksen toimeksiannosta suorittanut KHT-tilintarkastaja Henry Lind yhtiön sisäisen tilintarkastajan avustamana. Erillisissä kertomuksissa ja 22 päivänä maaliskuuta 1974 päivätyssä yhteisselostuksessa on yhtiön jo h don tietoon saatettu suoritettujen tarkastusten laajuus ja niiden aikana tehdyt havainnot. Olemme tutustuneet mainittuihin asiakirjoihin ja saaneet täydentäviä suullisia selvityksiä. Tarkastuksessamme olemme todenneet, että hallituksen toimintakertomuksessa esitetyt tiedot yhtiön to i minnasta sekä tehdyistä tilinpäätössiirroista ovat yhtäpitävät tarkastamamme kirjanpidon kanssa. Tilinpäätös, joka osoittaa voittoa ,34 markkaa, on oikein laadittu yleisten kirjanpidon periaatteiden ja hyvän kauppiastavan mukaisesti. Kuten tilinpäätösasiakirjoista käy ilmi, sisältyy , markan suuruinen käyttöomaisuuden myyntivoitto tilivuoden tulostaseeseen. Tilivuoden tuottoihin liikkeen harjoittam isesta sisältyvät edellisen vuoden tapaan ns. Äminneforsin sopimusten perusteella saadut tuotot. Tilivuoden aikana yhtiöön sulautettujen tytäryhtiöiden toiminnan tulokset sulautumisvuodelta sisältyvät yhtiön tulokseen vuodelta Tilinpäätöksessä on yhtiön maa- ja metsäomaisuuden kirjanpitoarvoja korotettu , markalla, mikä määrä arvonjärjestelytilin kautta on siirretty käyttötarkoituksensa osalta sidottuun rahastoon omassa pääomassa. Yhtiön palovaaralle altis käyttöomaisuus on vakuutettu pääosaltaan jälleenhankinta-arvoperiaatteen mukaan. Edellä esitettyyn viitaten ja koska olemme todenneet, että yhtiön asioita tilivuoden aikana on hoidettu huolellisesti, ehdotamme yhtiökokoukselle että tilinpäätös vuodelta 1973 vahvistetaan, että hallitukselle ja toim itusjohtajalle myönnetään vastuuvapaus vuoden 1973 hallinnosta ja että yhtiökokouksen käytettävänä olevat voittovarat käytetään hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Helsinki 27 päivänä maaliskuuta 1974 Tor Haglund Claes-Johan Hisinger-Jägerskiöld Eric Haglund Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja 14

9 LIIKEVAIHDON KEHITYS , mmk (sisältää 1973 fuusioidut yksiköt) Metallituotesektori Konepajasektori Muut yksiköt Muut erät lakkautetut toiminnanhaarat Liikevaihto josta vientiä RAHOITUSANALYYSI, mmk Käytettävissä olleet varat Tulos ennen korkoja ja veroja 11,5 Poistot 10,0 Saatu varsinaisesta toiminnasta 21,5 Lyhytaikaisten velkojen lisäys 16,6 Pitkäaikaisten velkojen lisäys 17,9 Saatu lainojen lisäyksenä 34,5 Saadut lainanlyhennykset 5,8 Maa-alueiden ja käyttöomaisuuden myynti 11,9 Käytettävissä olleet varat yhteensä 73,7 Käytetyt varat Investoinnit ja sijoitukset 24,4 Käyttöomaisuus fuusioinneista 6,2 Lyhytaikaisten saatavien lisäys 15,9 Vaihto-omaisuuden lisäys 15,7 Omaan käyttöön 62,2 Verot 1,5 Netto korot 9,4 Osingot 0,6 Käytetyt varat yhteensä 73,7 TUOTERYHMÄT METALLITUOTESEKTORI FISKARSIN KONEPAJA traktoriauroja ja muita maanmuokkauskoneita HIENOTAETEHDAS, Fiskars keittiövälineitä, puukkoja ja ruokailuvälineitä muovisia lipputankoja SAKSITEHDAS, Billnäs muovisilmäsaksia JOUSITEHDAS, Billnäs lehtijousia kierrejousia BILLNÄSIN TEHTAAT työkaluja, metsätyövälineitä, lapioita, talikoita, hankoja ym. tilaustakeita TYÖKALUTEHDAS, Billnäs takomo-, puristus-, muovi- ym. työkaluja JOKIOISTEN TEHTAAT kauppa-, paalaus-, teräs- ja puhelinlankoja nauloja betoniverkkoja ja sidelankoja, aitaverkkoja ja piikkilankoja oikaistuja ja katkaistuja lankoja, niittejä LOIMAAN TEHTAAT lyhyt-, puolipitkä- ja pitkähahlokettinkejä puutavaran käsittelykettinkejä solmu- ja nostokettinkejä lum iketjuja ajoneuvoihin seulaverkkoja PULTTITEHDAS, Turku kylmä- ja kuumatyssättyjä pultti- ja ruuvituotteita erikoisvalm isteita RUUVITEHDAS, Tammisaari kylmätyssättyjä ruuvituotteita KONEPAJASEKTORI K E L L O K O S K E N T E H T A A T s a ra n o ita l:n ty n n y re itä jä te s ä k k ite lin e itä a lu m iin iv e n e itä o h u tle v y tu o tte ita IN H A N T E H T A A T lin ja ta k e ita maatalouskoneiden osia kiskonkiinnitystarvikkeita lämpöpattereita ja putken kannattimia LVI-tarkoituksiin v a a te k a a p p e ja S A L O N K O N E P A J A s ilta n o s tu re ita puutavarakuormaimia h its a ttu ja te rä s ra k e n te ita h a m m a s p y ö riä n itra u s ta ra u ta - ja te rä s v a lu a, k a p p a le k o k o kg k o k illiv a lu ja MUU TEOLLISUUS K E H Y S L IS T A T E H D A S, P o rv o o k e h y s lis to ja k e h y k s iä työkalun varsia E L E K T R O N IIK K A, H e ls in k i liik e n n e -e le k tro n iik k a a te o llis u u s - ja e rik o is e le k tr o n iik k a a te h o e le k tro n iik k a a M U O V IT E H D A S, T a m m is a a ri ja k o k e s k u s k o te lo ita s ä h k ö a s e n n u k s iin k u lje tu s - ja p u llo la a tik o ita k a u k o lä m m ity s jä rje s te lm ie n p u tk ie ris ty s e le m e n tte jä T U R U N V E N E V E IS T Ä M Ö s a rja v a lm is te is ia m o o tto rip u rs ia ; ja lk a a a m m a tti- ja h u o lto v e n e itä a lu s te n ru n k o ja SKOGBYN SAHA sahatavaraa kyllästettyjä pylväitä höylättyä puutavaraa ja rakennuslistoja 16 17

10 OY FISKARS AB ORGANISAATIOKAAVA F= Pohjan laskentajaosto 18 19

11