Kasvun ja oppimisen lautakunta Aänekosken kaupunki Kasvun ja oppimisen toimiala. Liite nm 2 KOULUVERKKOSELVITYS. Kouluverkkotyöryhmä

Transkriptio

1 Kasvun ja oppimisen lautakunta Aänekosken kaupunki Kasvun ja oppimisen toimiala Liite nm 2 KOULUVERKKOSELVITYS Kouluverkkotyöryhmä 2014

2 1 TACS l.\ A Äänekos ken kaupunki ja Uurais ten kunta olivat s uunnittelem ass a yhteis tä koulua Hirvas kankaan -Koivis ton alueelle. Äänekos ken kaupunki joutui vetäytym ään hankkeesta Asemakadun koulun ja lukion koulukiinteistöjen laajojen peruskorjaustarpeiden ilm ettyä vuonna Kaupunginhallitus nimesi kouluverkkotyöryhmän selvittäm ään koulukiinteistöjen tilaa ja arvioim aan kouluverkkoa. Työryhm än puheenjohtajaksi nimettiin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiis kinen, varapuheenjohtajaksi kaupunginhallituks en jäs en Pentti Piilonen, sihteeriks i opetus- ja kas vatus johtaja Ville Härts iä ja jäs eniks i kasvun ja oppimis en lautakunnan puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen ja rakennuttajapäällikkö Tomm i Rautjärvi. l \ ÖRI IIMÄN 1' \ \. \ \ k Ä \ \ \ I S T Ä \ I 1 \ E \ Kaupunginhallitus ei asettanut työryhmän toiminnalle tavoitteita. Hallitus antoi luottamuksen työryhm älle eikä katsonut tarpeelliseksi raamittaa tehtäv äksi antoa tarke mmin ryhmän toimintaa. Työryhmä laati itse llee n tavoitte et, toimintaperiaatteet se kä määritti toimintaa ohjaavat arvot. i i ' o i t c Tavoitteeksi määriteltiin laatia esitys kouluverkosta, jossa huomioidaan tulevaisuuden tarpeet, minimoidaan koulujen investointitarpeet, tehostetaan toimintaa ja toisen asteen koulutuksen kilpailukykyä. Tavoittelemme lapsille, nuorille ja henkilöstölle terveellisiä, viihtyisiä, nykyistä oppimiskäsitystä tukevia oppimisympäristöjä. Haluamme olla yksimielisiä. 1 u i n t i n t a p riaal 11 ei j a : u \ u l Sovimme, että työryhmä toimii tavoitteen asettajana, aikataulun laatijana, työpajojen ja alatyöryhmien käynnistäjänä, yhteenvetäjänä ja johtopäätösten tekijänä. Arvoiksi valitsimm e: avoimuuden, rehellisyyden, haluamm e perustaa analyysim me tosiasioihin ja tarkastelem me kokonais uutta. Vla11N'nh11iii1 Toisen asteen ko ulutuksen työ ryh mä: Lukion rehtori Jaana Toni, Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksen johtaja Jouni Kurkela, Ke ski-suomen Opiston re htori Hannu Solvi ja opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä.

3 2 Työryhmä on perehtynyt opetus- ja kulttuuriministeriöss ä valmis teilla olevaan tois en as teen koulutuks en rahoitus ja järjes täm is lupauudistuks een. Työryhm ä on pyrkinyt löytämään keinoja, joilla varaudutaan tuleviin muutoksiin sekä valmisteltu lukion uudisrakennuksen sijoittamista Poken Piilolantien tontille. Rakennustekninen työryhm ä: rakennuttajapäällikä Tom m i Rautjärvi, kiinteistöpäällikkö Hannu Saarela, opetus- ja kas vatus johtaja Ville Härtsiä ja kaavoitus päällikkö Olli Kinnunen. Työryhm ä on tarkas tellut erilais ia tonttivaihtoehtoja, s uunnitellut väis tötiloja yhdes s ä käyttäjien ja as iantuntijoiden kans s a, laatinut erias teis ia s uunnitelm ia perus korjauks is ta ja uudis rakennuks is ta yhteis työs s ä arkkitehtitoim is tojen kans sa, pohtinut rahoitus vaihtoehtoja talous johtaja Matti Tuonos en kans s a. Lis äksi työryhm ä on ohjannut koulukiinteis töjen tutkimusten ja selvitysten etenemistä. Yhtenäis perus koulu työryhm ä: opetus-ja kas vatus johtaja Ville Härts iä, Keskus koulun rehtori Mauri Kangaskes ti. Koulunm äen koulun rehtori Seimi Vars tala, Asemakadun koulun rehtori Sari Valtonen, Telakkakakadun koulun rehtori Mika Lehtonen ja Keskuskoulun apulaisrehtori Satu Tarvainen. Työryhm ä on s elvittänyt yhtenäis perus koulun hyviä ja huonoja puolia sekä s uunnitellut yhtenäis perus koulun johtam is järjes telm ää. Työryhmiin on kutsuttu tarpeen mukaa eri alojen asiantuntijoita kunten ympäristöterveyshuollon johtaja Jukka Lappalainen ja terveystarkastaja Sinikka Rissanen. Kouluverkkotyöryhm ä näki s elvityksen alussa haas teiksi s euraavat as iat: Rakentam is kus tannus ten optim ointi kokc neis telc udel. nen ajattelu, koulutiloja vuodeksi rakentcc Huonos ti", " koyhällä ei ole varaa Koulurakennus, joka oppimisympäristönä vastaa myös tulevaisuuden vaateita nykyisiä ja mahdollisimman pitkälle Taloustilanteeseen soveltuvan rahoitusvaihtoehdon löytäminen Rakentamisen aikataulutus ja kytkiminen valtuuston hyväksymään investointiohjelm aan ( ) Eri kohteiden kiireellis yys järjes tys Koulukäytös tä pois tuvien kiinteis töjen käyttö

4 3 Tiedottam inen \1 ah du l1 i'uu dl rl Työryhmänäki tehtävässään mahdollisuuksia vaikuttaa seuraaviin asioihin: Vahvistaa Äänekosken toisen asteen koulutuksen kilpailukykyä Lyhentää yläkoululaisten koulum atkoja Toteuttaa yhtenäisperuskouluperiaatetta Varautua kuntarakenteen muutoksiin Luoda kus tannustehokkaita yksiköitä Lisätä Äänekosken kilpailukykyä Vahvistaaeri alueiden peruspalveluita KIINTEISTÖJEN TUTKIMUKSET Asemakadun koululla tehdyt tutkimukset ja selvitykset: Ram boll Finland Oy:n tekem ät tutkim ukset ja selvitykset raportti lämpökuvamittaus THL:n oirekysely lapsille Örebro-kysely henkilöstölle koulun terveydellisten olojen tarkastus rakennuks en kuntotutkim us I55 Proko Oy rakennuks en julkis ivun kuntotutkim us I55 Proko Oy kuntoarvio I55 Proko Oy työterveys huollon lausunto homekoiratutkim uks et Kymen Home-etsintä Oy Länsi-Suom en alueholiintoviraston lausuntopyyntö 5.12,2013

5 4 Länsi-Suomen aluehallintoviraston lausunto Lukion koulukiinteistössä tehdyt tutkimukset perehtyminen aikaisempaan tutkimusmateriaaliin I55 Proko Oy kuntoarvio I55 Proko Oy sisäilmaston kuntotutkimus 155 Proko Oy ja.2013 koulun terveydellisten olojen tarkastus, Laukaan ym päristöterveydenhuolto ja lausunto tarkas tukses ta Hiskinmäen koulun ja Asemakadun koulun tekninenvertailu I55 Proko Oy Koiviston koulussa tehdyt tutkimukset kuntoarvio Keski-Suomen Tarkastustalo Oy sisäilm as to- ja kos teustekninentutkim us Kes ki-suom en Tarkastustalo Oy Andersen-mentelm än ilm anäyte, haitta-ainetutkim us, asbestikartoitus, pintasively näytteet, kosteus ja lämpötila, CO2-pitoisuus Honkolan koulussa tehdyt tutki m uks et kuntoarvio Keski-Suomen Tarkastustalo Oy ristikkorakenteen kuntotutkimus Keski -Suomen Tarkastustalo Oy sisäilmasto - ja kosteustekninentutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Andersen -mente lmän ilmanäyte, haitta-ainetutkimus, asbestikartoitus, pintasively näytteet, kosteus ja lämpötila, CO2-pitoisuus Keskuskoulussa ja Koulunmoen koulussa tehdyt tu tkim ukset perehtym inen aikais em m in tehtyihin tutkim uks iin, Kes ki-suomen Tarkas tus talo Oy

6 5 sisäilmastotutkimus Keski-Suomen Tarkastustalo Oy Andersen -mentelmän ilmandyte homekoiratutkim us, Kym en Hom e-ets intä Oy Tiivistelmät keskeisimmistä tutkimuksista ja selvityksistä on tämän asiakirjan liitteenä. Tutkim us ten ja s uunnittelun perusteella on hahmottunut seuraavat hinta-arviot eri kohteille. Hinnat riippuvat es imerkiksi perus korjauks en korjaus as teesta, uudisrakennuksen neliömäärästä ja varustelusta jne. Mahdollisten väistötilojen kustannuksia ei ole arvioinnissa mukana. Koulu uudisrakennus peruskorjaus mili.euroa milj.curoa Lukio Asenrakadun koulu 9 11 Koivist on koulu 3-4 ei arvioitu 1lonkolan koulu Keskus koulu ja Koulumiien koulu 0. l Mii:::mcnkou:u 5.2 1`H7 ENÄISP ERUSKOI:LU Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1-2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokot 8-9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen,jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Opetussuunnitelma tasolla perusopetus on yhtenäinen. Äänekoskella ei ole aikaisemmin ollut mahdollis uutta eikä tahtotilaa muodos taa yhtenäiskouluja. Koulut ovat m eillä joko ylä- tai alakouluja, itsenäisiä hallinnollisia yks iköitä, joiss a on om a toim innas ta vastaava rehtori. Kohden yläkoulun m allin toteuduttua olemm e luoneet rakenteen, joka mahdollistaa entistä

7 6 paremmin yhtenäisperuskoulun luomisen. Asemakadun koulun tulevaisuutta pohdittaessa on huomattu mahdollisuus muodostaa kaksi yhtenäisperuskoulua Äänekoskelle. Mikäli Asemakadun koulu päätetään uudisrakentaa, on järkevää rakentaa uusi koulu Telakkakadun koulun yhteyteen ja muodostaa niistä yhtenäisperuskoulu. Samoin voidaan yhdistää Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu. Yhtenäisperuskoulu työryhm ä näkee järkevänä m uodostaa edellä m ainitut kokonaisuudet. Yhtenäis perus koulun etuina työryhm ä näkee s euraavia asioita: ala- ja yläkoulun välinen nivel katoaa, lapsuus jatkuu erilliskouluiss a luokilla 7-9 pidempään kuin - oppilashuollon res urss it tehokkaamm in käytöss ä - yhteinen tuntim äärä m ahdollistaa resurssin joustavamm an, taloudellisemm an käytön - taloud esta muodost uu kok onaisu us, jo ssa o n erillisiä kouluja enemmän liikkuma varaa - henkilöstön os aamis ta pystytään hyödyntäm ään nykyistä paremm in (luokanopettajien vahva kasvatusote/ aineenopettajien vahva aineenhallinta) - yhdes sä tekemis en kulttuuria voidaan vahvis taa koulun yhteis öllis yys - muodos tuu vahva johtotiim i, joss a jokais elle rakentuu horis ontaalis ia tehtäviä - yks ittäis en rehtorin ei tarvits e vas tata kaikes ta - positiivinen haaste V.-X1 1 1T0E1 1 M) 1 Kouluverkkotyöryhmäon tarkastellut SWOT-analyysillä. eri vaihtoehtojen hyviä ja huonoja puolia nelikenttä LUKIO 1.1. Lukiolle rakennetaan uudet tilat Pohjoisen Keski -Suomen oppimiskeskuksen Piilolantien yksikön välittömään läheisyyteen. Valtuusto päätti s euraavasti: 1. Antaa tilapalveluille ja opetuspalveluille luvan aloittaa välittöm ästi valmistelu väis tötilojen ets imis eks i lukiolle s iten, että tilat ovat käytös sä lukuvuoden alussa.

8 7 2. Poken kanss a neuvotellaan, että ennen kuin suunnittelulupa ja/tai rakennus lupasuunnittelu aloitetaan, käydään läpi Poken kaikki nykyis et opetus tilat ja opetustiloiks i s opivat m ahdollisim man tarkasti. Lis äks i käydään läpi m ahdollisten tilojen os alta tilojen terveellis yys- ym. tekijät. Edellis en tarkoitus on lukiolle tarvittavien uusien tilojen m ahdollistam inen ilman suurta laajaa uudisrakentam ista. Lukion ja Poken tilojen tarkas telu annetaan puolueettomalle toim ijalle. 3. Velvoittaa tilapalvelun laatimaan lisätalousarvioesityksen väistötilojen hankkimiseksi ja tarvittaessa uudisrakennuksen suunnittelemiseksi". 4. Antaa luvan valmistella selvitysten jälkeen tarvittaessa lukion uuden rakennuksen sijoittamista Poken Piilolantien yksikön läheisyyteen siten kampusalue., että muodostuu toisen asteen Neuvot telut Poken kanssa on käyty j a todettu seuraavaa; Pokella ei ole tarjota lukiolle käyttöön sellaisia tiloja, joita lukio pystyisi hyödyntäm ään kuus ijaks o järjes telmäss ään. Poken opetustilat ovat pääsääntöises ti pieniä, s uunniteltu oppilaan ryhmille. Lukioss a opetusryhm ät vaihtelevat pääs ääntöis es ti välillä. Poken fysiikan ja kem ian laboratorioluokkia voidaan hyödyntää tarvittaessa samoin auditoriota. Muutoin opetustiloja voidaan käyttää satunnaisesti tarpeen mukaan puolin ja toisin. Keittiön ja ruokalan laajentaminen Poken tiloissa kattamamaan myös lukion tarpeen maksaa noin miljoona euroa. Vastaavalla summalla rakennettaan uudisrakennukseen lukiolle oma ruokala ja jakelukeittiö. hinta 2, Aänekosken Kes kus keittiö on valm istanut tähänkin saakka lukion tarvits em at lounaat, jotka on kuljetettu His kinm äen jakelukeittiöön. Valm ius lounaitten valm istam is een ja kuljettam iseen uuteen lukioon on olemassa. Kouluverkkotyöryhm ä tulee esittämään kaupunginhallitukselle 12.5., että lukiolle rakennetaan uudet tilat Poken Piilolantien yks ikön läheis yyteen s iten, että lukiolle vuokrataan Pokelta tontti 50 vuodeksi. Vastaavas ti kaupunki luovuttaa Poken käyttöön kampusalueen pohjoispäähön kaupungin maalle sijoitettavan pysäköintialueen, jota käytetään m yös lukion tarpeisiin. Lukion rakennuksen yhteyteen rakennetaan ruokala ja jakelukeittiö. Rakennuksen bruttoalaks i tulee 4477 m z ja kus tannuks eks i n. 8,5 miljoonaa euroa.

9 8 Tilanne Metsä Fibren ilmoitettua uude n Biotuotetehtaan liikennejärjestelyistä nähtiin tarpeelliseksi tarkastella uudelleen lukion tonttivaihtoehtoja. Kaupunginhallitukselle tuodaan päätettäväksi kolme vaihtoehtoa: 1. Metsän Groupin omistuksessa olevalle kiinteistö Lidlin vieressä. 2. Rantapuiston kirjaston ja Suolahdentien välinen alue 3. Kampus-vaihtoehto (Kuhnamontien ja Tehtaakadun kulmaus) KOIVISTON KOULU 2.1. Koiviston koulu rakennetaan VAIIVL L DFT -turvallinen kvläkoulu -osaava henkilöstö säilyy omassa kaupungissa -Koiviston lapsilla samat perusopetuksen laatutekijät -tukee nykyistä kylärakennetta -palelee Äänekos ken tarpeita -rakentaminen Äänekosken kaupungin vaauulla - koulu voidaan suunnitella myöhemmin laajennettavaksi -nopea liikenneyhteys s J yväskylään -nelostien hait at eivät %lety Koivist oon M AHDOLLISUUDET -lisää Koiviston kylän houkuttclevuutta -voidaan ratkaista alueen esi ja va rha iskasvatuspalvelut -kylä keskus- vapaa-ajan palvelut (liikunta. nuoriso, vanhuks et c (c) -julkisuuskuva positiivinen -honlekorj au sraha -ma;nlvatluo Hir\iniäki Koivisto - tonttinlaan ostaminen HEI KKO UDE 1 -kallis versus Asemakatu -laadukkaan opetuksen järjestäminen kallista -laajuuden arviointi vaikeaa asuinalueen elinkaari:alueelle muuttaa perheitä, jotka lähes kaikki ovat samassa elämänvaiheess a. Alakoulutan, c 6 vuotta -päivähoidon tarpeen an ioimi vaikeaa - yhden ryhmän täyttyminen epävarmaa. Kallista. -ei saada valtionavusiusta U H A T -sopivan tontin löytyminen -yksityiset nutanontistajat eivät my y asuintontteja -vaikutus kuntavhtcistvöhön -laskeeko yleensä omakotiasumisen houku1televuus? -Ilirvimiien asutus alueen lasien kuljetus -alueen \etuvoima \ ihenee meistä riippumattomista syistä -Hirvaskankaan palvelut vähenevät (alko. apteekki. ABC) -kuntarakenteen muutokset -talous kuriisum entisestään

10 9 oppilas Koiviston koulu Asemakadun Koulut yhdessä koulu Asemakadun jo Koiv iston oppdosvuoden hintaverta lua ernllis nd kouluina jo yhdistettyinä. Laskelma on tehty vuoden 2013 oppilasmäärillä ja hinnoilla. Siinä ei ole huom ioitu uuden Koiviston koulun ylläpitokustannuksia eikä kiinteistöstä aiheutuvia poistoja. Koiviston koulun rakentaminen ei olisi taloudellisesti perusteltavissa. ellei Koiviston alueeseen kohdis tuisi s uuria odotuks ia asutuksen laajenemisesta. Selkeäks i riskiteki jäks i voidaan nähdä kaupungin tonttim aan puuttumisen Kovistos ta. Myös pienen koulun kalleus m uodos tuu riskitekijäks i m ahdollis es ti edelleen tiukkenevass a kuntataloudess a. Rakennusluvat Koulun laajuuden arviointi on hankalaa. Pekka Uljas on laatinut laskelm ia myönnettyjen rakennus lupien vaikutuks es ta Hirvasen ja Koivis ton alueella. Laskennas sa on käytetty vuosien myönnettyjen rakennuslupien m äärää ja vuosien oppilasm äärän kasvua. Laskelmaan on lisätty vuodet Rakennusluvan myöntämisestä menee noin 2 vuotta ennen kuin perhe muuttaa uuteen kotiin. Tarkasteluvuosien aikana on myönnetty keskimäärin 6,5 lupaa vuodessa Koiviston alueelle ja vastaavasti oppilasmäärä on kasvanut 21 lapsella. Rakennuslupaa kohti oppilaita kouluun on tullut 0,23.

11 10 Jos arvioimme,että Koiviston alueelle rakennetaan edelleen sama määrä kuin aikaisemmin vaikuttaisi se oppilasmäärän kasvuun lukuvuoteen mennessä 8 oppilaalla. Oppilasmäärä olisi silloin 71 (63 henkikirjan mukaan). Keväällä 2007 laaditun ennusteen m ukaan lukuvuonna Koivistossa olisi pitänyt olla 31 las ta, laps i oli kyseisenä lukuvuonna 43. Kerrointa 0,23 lasta kouluun rakennus lupaa kohti 6,5 luvan vuos ittaisella rakentamis määrällä voidaan pitää suuntaa antavana, 2.2. Koivis ton koulu liitetään os aks i As emakadun koulua tai uutta yhtenäis perus koulua (Asemakatu, Telakka, Koivisto). \1IVLL DF 1 - Koiviston koulun rakentantis-, ylläpito- ja poistokustannuksilia vältytään. - koulun oppilaskuhtaiset kustannuk set lask evat - yhtenäisperuskoulu i McTnaIatu uudisrakennaaani - oppilas kuljetus ten jiitjestänlincn helppoa Koivis t on alueelta. - ei muodostu pientä, haavoittuvaista, kallista varhaiskasvatuksen yksikköä. - kaupungilla ei enää erityistä intres siä tonttinlaan hankintaan Koivistosta. - Vaihtoehtoon ei liity taloudellisia riskejä -Taloudellinen vaihtoehto 1IVIKKOUD I: ' - Koiviston alueelta ei ole, mahdollista perhepiitviihoitoa lukuun ottamatta. lainkaan kunnallis ia palveluita. - vaikuttaa lapsiperheiden muuuohalukkuuteen Koiviston kylälle. - Saattaa vaikuttaa kuntayhtcistyöhön Uuraisten kanssa. - ei tue Koiviston alueen kehittämistä. - lisää oppilaskulleluksessa olevien lasten määrän Uuraisten kanssa rakennetaan yhteinen koulu Hirvaskankaan alueelle. Kaupunginhallitus on ilmoittanut Uuraisten kunnalle kouluverkkotyöryhm än esityksen mukais es ti (KH 5375). ettei Äänekoski lähde m ukaan yhteis een kouluhonkkees een Hirvas kankaan-koivis ton alueella. Perusteena olivat Äänekosken kouluverkkotyö ja m ittava investointitarve koulukiinteistöihin lähi vuosina. Uurais ten kunta on kuitenkin vielä 2014 vuoden keväällä tiedus tellut Äänekosken mahdollisuuks ia osallistua yhteiseen kouluhankkeeseen. Kaupunki tulee vas taamaan Uurais ten kunnalle kouluverkkos elvityks en käs ittelyn jälkeen ( ).

12 11 Edellä kuvatun vuoksi on s yytä tarkastella Hirvas kankaan yhteiskouluhanketta anelyyttis es ti. Vi \ H V UUDE-1 -taloudellinen -Kustannukset jakautuu nmuttu\ ien tarpeiden mukaan -pienempi riski -I lyväl liikenneyhteydet -Koko Iiirvaskankaan-Koiviston alueella näyttää olevan vetovoimaa - Äänekosken paheluiden läheisyys - viahdollisla saada valtion:'ai:oitusta MAIIDO LLISLLDL 1 -Vain istaa kuntayhteistyötä Kaavoitus Kunnallistekniikka -Säästää yhteiskunnan varoja -llinimäen alueen tonttien myynti -Alueen elinkeinoelämän vahvistuminen IIE IKKOUDE:1 -Kiinteistön piiäomistajalla määräysvalta -Lähes kaikki Koiviston oppilaat kuljetukseen. -Laajuuden antoi mi - Oppilasmäärän kasvu., suostuuko kumppani laajennukseen - Nelostien läheisyys - Koiviston kuulun toimintaa säätelee Äänekos ken perusopetuksen laatukrileerii UIlA' I Kuntarakenteen muutokset - Oppilasmäärä kasvaa arvioitua enemmän -Alueen houkuttelevuusja palvelut vähenevät ASEMAKADUN KOULU I. Asemakadun koulu peruskorjataan ja Koiviston koulu liitetään siihen Koiviston koulun osalta analyysi on tehty edellisessä luvussa. VAIIVL L D EI -Ei svmrv k ur.: miltutaloa -Keskeinen paikka Suolahdessa Kaupunkikuva -Keittiö ia rakenettu ymp:iristö: Urheilukennä Kirjas ta 11 lammashuolto Kulttuurihistoria -Hinta halvempi kuin uudis- rakennus jos verrataan saman kokoiseen uudisrakennukscen 111-IKKOU1)1 T -Peruskorjataan tilaa, mikä ei ole toiminnalle välttiimätöntä.50.luvulla rakennetusta vaikea saa- da nykyaikaista oppimisvinpäristöä -Ei voida reagoida muutostatpeisiin -Energiatalous -Ei kannat, muodostaa vhtenäisperuskoulua -Nuorisotilat edelleen vuokratiloissa

13 12 Viisikymmentäluvun alussa rakennetusta koulusta ei saada nykyaikaista koulua kohtuullisilla kustanuksilla, jossa on muunteltavia monikäyttöisiä tiloja, jonka suunnittelussa viihtyvyys ja turvallisuus on ovat olleet tärkeitä tekijöitä. 3.2 Asem akadun koululle rakennetaan uudet tilat Telakkakadun koulun tontille. Koulut muodos tavat yhtenäis perus koulun m yös Koiviston koulu liitetään yhtenäis peruskouluun. Koiviston koulun osalta nelikenttä esitetty aikaisemmin. VAII VUUDFT Nykyaikainen oppimisyntpäristö.joka vastaa myös tulevaisuuden tarpeita. Viihtyisäi terveelliset tilat. Voidaan rakentaa nykyistä pienempi koulurakennu> Voidaan hyödyntää Telalakan Iiloja Tilojen yhtciskäyttö helpottaa myös Telakan lilantarpeita Käyttöaste kouluissa nousee Voidaan sijoittaa myös nuorisotilat Nos taa uimahallin ja jliähallin käynöastetta Lisää houkuuele\ uutta Kustannustehokas vksikkö IIE IKKOLD ET Saattaa maksaa enemmän kuin peruskorjaus Vanhalle kottlukiintei%(ölle ei ole käyttönäkvmäii Vanhan koulun keittiö vasta peruskorjattu (n. 2 milj.euroa) Vanhan koulun kunnoss apitoa;ylläpitoa tulee jatkaa, edelleen poistoja z- käyttötalous MAIID OI.L ISLLDI'. 1 Vanhan koulukiinteistön innoval iiy inen käyt tö Voidaan reagoida kuntarakennemuutosten I111A1' tarpeisiin...

14 13 4. Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu 4.1. Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi ja Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhtyteen rakennetaan lisätilaa. Teknologiakeskuksessa voidaan jatkaa perusopetus ja päiväkotitoimintaa nykyisessä laajuudessaan n. 2,5 vuotta (määräaikainen käyttötarkoituksen muutos). Sen jälkeen kiinte istön toista ke rrosta ei saa käyttää opetus- päiväkotitiloina. NIänunen koulun rakentamis- ja Iläpitokustannuksia ei synny Rakentaminen ratkais ee myös varhaiskasvatuksen tilatarpeet Taloudellinen Poistaa alakoulun ja yläkoulun välisen nivelen. Teknologiakeskus voidaan palauttaa alkuperäiseen käyttöön. Tunti-, avustaja - ja oppilashuollon resurssit tehokkaanunassa käytössä. Iohtamisjäriestehnä Tilojen tehokas käs nö.i :ukentanunenaloitettava2-4 vuoden IIEIKK OU D1C1 1laluanmteko. e t t äaiiainekoskella on yksi maan suurimmista kouluista. Koulun tontin laajentaminen Laatii mahdollisesti pakkolunastustointenpiteitä \IAI II )OLI.ISUl 'D I 1 1 eknologiakcskuksen yritystilat UIIAT Yhteiskunnan hiiri itilanteet. Ison yksikön Kasvulle ei ole t!laa

15 Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämmen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi ja ei rakenneta lisätilaa \' : \II\' UUD E'l Mäutmen koulun rakentamis - ja vlläpitokus tannuksia ei synny Taloudellinen poistaa alakoulun ja yläkoulun välisen nivelen. hunti-. avustaja- ja oppilashuollon resurssit tehokkaanunassa käytössä. Laadukasta perusopetusta Johtamisjärtesielmä I ilojen tehokas käyttö 11I;IKKOt ii) I:T 1laluannneko. että Äänekoskella on yksi maan suurimmista kouluista. 1 eknologia keskuksessa jatkaa edelleen koululuokkia. I ilatarve on ratkaistava 3-5 vuodessa, pe.rusopetus ja varhaiskasvatus. NIA IIUOI 1.ISl:t :DL.I' ta l A! )ppi:asntäärän ;casv u rakentamine n Kouluverkkotyöryhmän näkemys: 4.3 Keskuskoulu ja Koulunmäen koulu yhdistetään yhtenäisperuskouluksi. Mämmen koulu rakennetaan ja Konginkankaan yläkoululaiset siirretään Keskuskoulun ja Koulunmäen koulun yhtenäisperuskouluun. VAI IVUUUL T Yhtenäisperuskoulu Keko Koko Konginkankaan oppilaiden koulumatka lyhenee 9knr 13 niin suunta MäntmenrAkannienten alueen houkuttele tms li>iiiintvv uuden koulun n, \ o1,1 \'iii :er.t r.7: Kr.t,, K oon', t:la :'.I;ir\e il;: FI1'.1KKOt:I)la I;uden koulun rakentamis en. ylläpidon ja poistojen kustannukset ()ppilaaksiottoalue tulee hyvin likelle Keskuskoulua kallis Rak ent amispaik an löy täminen, nelostien läheis yys \ ;uhaiskasvatuk sen iilalarpeet rat kaistava. 1 a juoden määrittäminen \l.\iii)oi 1 ISt t 1)I`T 1 isää Hänninen alueen houkuttele%uutta Antaa tilaa kasvulle Riippuen rakentantispaikasta voidaan koulurakennuks en yhteyteen rakentaa tiloja myös varhaiskasvatukselle. 1:i IAT Taloustilanteen kiristyminen edelleen =- uusien koulujen käyttökustannuksista ei voida tinkiä=- joudumme sääsiämän opetuksesta

16 15 5. RAHOITUS Tähän tulee Matin tekstiä rahoitus vaihtoehdoista Asemakadun koulu per uskorjaus ta i uudisr ake nnus aloitetaan vuodenva ihte essa Suunnittelu ja kilpailutus toteutetaan vuoden 2016 aikana. Päätös siitä, peruskorjataanko vai rakennetaanko uusi koulu, tehdään helmikuussa 2015 tilapalvelun laadittua eri vaihtoehtojen kustannusvertailun. Mikäli päädytään uudis rakentamis een, koulu rakennetaan Telakkakadun välittäm ään läheisyyteen ja samalla m uodostetaan yhtenäisperuskoulu, jonka m uodostavat nykyiset Asemakadun koulu ja Telakkakadun koulu. 2. Mikäli Asem akadun koulu peruskorjataan, se rakennetaan vain nykyisen oppilaaksiottoalueen tarpeisiin. 3. Koiviston koulu rakennetaan Koiviston kylälle. Koulun yhteyteen rakennetaan tila varhaiskasvatuksen tarpeisiin. 4. Keskuskoulu, Koulunmäen koulu ja Mämm en koulu muodostavat alkaen yhtenäisperus koulun. Mämm en koulua ei s iis rakenneta. Teknologiakeskuksess a jatkaa edelleen opetus ryhmiä s iihen s aakka kun perusopetuksen ja varhaiskasvatuks en tilatarpeet on ratkais tu. Teknologiakes kuks en m ääräaikainen käyttötarkoituks en muutos antaa mahdollisuuden siirtää viipalekoulun tai uudisrakentam isen ratkaisun vuodelle 2016, jolloin tiedämme toteutuuko uusi Metsän Groupin tehdas ja voimme arvioida tehtaan vaikutusta Äänekos ken väestömuutoks een ja varhais kas vatuksen ja perus opetuks en tilatarpeisiin. Täss ä kohdass a kouluverkkotyöryhmä ei ollut yksimielinen. Pentti Piilonen kannattaa Mämmen koulun rakentamista M ämmen kylälle (Mämmensalmen eteläpuoleine n alue), muut työryhm äs sä eivät näe Mämm en rakentamis een taloudellis ia ja toiminnallisia perus teita. Johtopäätöksiä tehtäessä työryhmän puheenjohtaja Kari Kiiskinen ei ollut paikalla.