Aleksis Kiven koulun TYÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Aleksis Kiven koulun TYÖSUUNNITELMA Siuntiossa

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOULUN ORGANISAATIO 1.1 Apulaisrehtori Johtoryhmä Tiimit Yrittäjyyskasvatus Kansainvälisyystiimi Kasvatustiimi Mediakasvatus Tapahtumatiimi 4 2. LUKUVUODEN PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET Painopistealueet Yrittäjyyskasvatus Kansainvälisyys Kestävä kehitys Kehittämiskohteet ja toiminnalliset tavoitteet Opetuksen laadun kehittäminen Koulukirjasto Lukudiplomi Yhteisopettajuus Erityisen tuen oppilaiden integroiminen yleisopetuksen ryhmiin Tietotekniikka ja mediakasvatus Opetusmenetelmät Päihdekasvatus Yhteistyö huoltajien kanssa, 10 huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen 2.3 Koulun toiminnan arviointi 10 3 HENKILÖSTÖ Opettajat Opettajien opetusvelvollisuudet ja tuntimäärät Opettajien tunnit Opettajien vastuutehtävät Koulunkäyntiavustajat Iltapäivätoiminnan henkilöstö Oppilashuoltohenkilöstö Muu henkilöstö 17 4 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Opetusryhmät ja oppilasmäärät Erityisopetus Joustava perusopetus JOPO Päivänavaukset, kuukauden avaukset Kulttuuri Välitunnit ja välituntivalvonnat Koulukuljetusten valvonta Turvallisuus Kerhotoiminta Iltapäivätoiminta Tapahtumakalenteri Opetus koulun ulkopuolella 22 5 YHTEISTYÖ Esi- ja alkuopetus Yhteistyö ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa Siirtyminen toiselle asteelle Kummitoiminta yhteistyö eri luokka-asteiden välillä ja oppiaineiden yhdistäminen Yhteistyö seurakuntien kanssa Yhteistyö vanhempien kanssa Tiedottaminen Yhteistyö muiden koulujen kanssa 26 6 OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN 26 7 TYÖAJAT Työ- ja loma-ajat Oppituntien ajat YT-aika 27 8 KIINTEISTÖ 28 LIITE 1. RAUTA-AIKA - PROJEKTISUUNNITELMA LIITE 2. KASVATUSTIIMIN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE LIITE 3. TAPAHTUMAKALENTERI LUKUVUONNA LIITE 4. ALEKSIS KIVEN KOULUN OPPITUNTIEN AIKATAULU LIITE 5. RUOKAILUVUOROT LIITE 6. VÄLITUNTIVALVONNAT JA VÄLITUNTIVALVONTA- ALUEET LIITE 7. SIUNTION KUNNAN SIIRTYMÄVAIHEIDEN PROSESSIKUVAUS LIITE 8. ALEKSIS KIVEN KOULUN TUNTIKEHYS

3 1. KOULUN ORGANISAATIO 1.1 Apulaisrehtori 1.2 Johtoryhmä Koulua johtaa rehtori työparinaan apulaisrehtori. Koululla on tiimiorganisaatio. Tiimien vetäjät kuuluvat rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi johtoryhmään. Jokainen työyhteisön jäsen voi tuoda asiansa, ehdotuksensa ja aloitteensa johtoryhmän tai tiimin kautta tai suoraan esim. kokouksessa käsiteltäväksi asiaksi. Apulaisrehtori toimii avustajien lähiesimiehenä. Apulaisrehtorin tehtäviin kuuluu mm. avustajien resursointi, säännölliset avustajakokoukset, ruokailu- ja välituntivalvontavuorojen järjestäminen sekä monet käytännön asiat. Johtoryhmä kokoontuu kerran kolmessa viikossa ja lisäksi tarvittaessa. Se suunnittelee koulun toimintaa sekä valmistelee opettajienkokouksissa käsiteltäviä asioita. Johtoryhmä on tehnyt johtoryhmäsopimuksen, jossa määritellään sen toimintatavat. Johtoryhmän tehtäviin kuuluvat toiminnan rakenteiden suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, toimintakulttuurin luominen ja sovittujen arvojen ja tavoitteiden suuntaisen toiminnan ohjaaminen. Johtoryhmä luo toimintamalleja haastavien tilanteiden käsittelyyn ja purkamiseen. Johtoryhmä arvioi säännöllisesti lukuvuoden työsuunnitelman toteutumista. 1.3 Tiimit Aleksis Kiven koulussa on tiimirakenne. Tiimejä on viisi. Kukin opettaja kuuluu johonkin tiimiin. Tiimien aihepiirit on muodostettu pääosin perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aihekokonaisuuksien mukaisiksi toiminnallisiksi tiimeiksi. Koulun painopistealueet lukuvuonna ovat kansainvälisyyskasvatus, mediakasvatus ja viestintä, tapahtumien järjestäminen, yrittäjyyskasvatus sekä ihmisenä kasvaminen. Koulun toimintaa toteutetaan tiimien kautta. Tiimit voivat kutsua tarvittaessa myös oppilasedustajia tiimien kokouksiinsa. Tiimit kokoontuvat joka kolmas viikko ja aina tarvittaessa Yrittäjyyskasvatustiimi Yrittäjyyskasvatus on yksi koulun opetussuunnitelman painopistealueista. Niin kutsutun sisäisen yrittäjyyden opettamisessa on tavoitteena vahvistaa oppilaiden (ja opettajien) itsetuntemusta, vastuunottokykyä, oma-aloitteisuutta, pitkäjänteisyyttä sekä kykyä yhteistoimintaan ja laadukkaan työn tekemiseen. Toissijaisena tavoitteena on niin sanotun ulkoisen eli "oikean" yrittäjyyden esittäminen yhtenä uravaihtoehtona.

4 1.3.2 Kansainvälisyystiimi Kansainvälisyystiimi kehittää ja arvioi koulun kansainvälistä toimintaa. Sekä oman kulttuuriperinteen ja taustan ymmärtäminen että suvaitsevuus erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan ovat keskeisiä ajatuksia koulun kansainvälisessä toiminnassa. Tiimin avulla etsitään jatkuvasti uusia kv-projekteja. Projektien kautta yritetään mm. kasvattaa oppilaiden motivaatiota kieltenopiskeluun. Tiimi auttaa kansanvälisen projektin vetäjää toteuttamaan projektin. Lisäksi kansanvälisyystiimi tekee yhteistyötä mediakasvatustiimin kanssa levittääkseen koulun kv-toimintaa koulussa ja koulun ulkopuolella Kasvatustiimi Kasvatustiimin tavoitteena on koulun toimintakulttuurin aktiivinen kehittäminen ja viihtyisän oppimisympäristön edistäminen. Tiimi pyrkii herättämään arvokeskustelua ja käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä. Tiimi haluaa edistää hyviä tapoja ja hyvää käytöstä. Se päivittää ja pitää esillä koulun seuraamuksia ja tukimuotoja. Kasvatustiimi tekee yhteistyötä vanhempainyhdistyksen ja oppilaskunnan kanssa. Se pyrkii edistämään oppilaiden hyvinvointia. Tiimin tehtäviin kuuluu OPS-työ kasvatuksellisten painopisteiden ja toimintatapojen kehittämisen ja päivittämisen osalta. Toimintasuunnitelma on liitteenä (LIITE 2) Mediakasvatustiimi Mediakasvatustiimi arvioi koulun toimintakulttuuria mediakasvatuksen näkökulmasta ja antaa ehdotuksia sen kehittämiseen. Mediakulttuuri elää ja muuttuu nopeasti, ja sitä myötä opetukselliset haasteet ovat myös tulevaisuudessa erilaisia. Tiimin tavoitteena on kehittää koulun toimintaa siten, että opetussuunnitelman mediakasvatukselliset tavoitteet tulisi huomioitua kattavasti. Sisältöjen lisäksi tiimi kiinnittää huomiota myös laitehuoltoon ja laitehankintoihin. Tiimi jatkaa edellisellä lukukaudella tehtyä kartoitustyötä ja antaa esityksen mahdollisista laite- ja ohjelmistohankinnoista Tapahtumatiimi Tapahtumatiimi laatii koulun lukuvuoden tapahtumakalenterin, jota se ylläpitää ja päivittää. Tiimi vastaa siitä, että tapahtumien suunnittelut käynnistyivät ajoissa ja informaatio tavoittaa asianomaiset. 4

5 Tapahtumatiimi tekee yhteistyötä muiden tiimien kanssa, jotta tapahtumien suunnittelu ja toteuttaminen etenevät. Tiimi pyrkii suunnittelemaan lukuvuoden tapahtumia niin, että traditiot jatkuvat ja uusia tapahtumia kehitettään yhtenäiskouluperiaate huomioiden. Tapahtumatiimi vastaa joulu- ja kevätjuhlista. Tiimi aikatauluttaa juhlien valmistelun ja antaa ohjeistuksen opettajille hyvissä ajoin. Tämä mahdollistaa mahdollisimman laadukkaat juhlat. Harjoituksia, lavasteita ja puvustusta voidaan työstää tunneilla ja/tai pajoissa. Tapahtumatiimi arvioi työtänsä jatkuvasti tapahtumien edetessä ja pyrkii kehittämään toimintaansa ja tapahtumien järjestämistä. 2. LUKUVUODEN PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISKOHTEET SEKÄ TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2.1 Painopistealueet Aleksis Kiven koulun opetussuunnitelmassa määritellyt painopistealueet ovat yrittäjyyskasvatus ja kansainvälisyys. Näitä painopistealueita tullaan toteuttamaan tiimien toiminnan kautta. Koulun toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään tiiminvetäjien johtamana tiimeissä ja jalkautetaan niistä koko kouluun. Lisäksi opetushenkilöstö haluaa nostaa kestävän kehityksen kolmanneksi painopistealueeksi lukuvuodeksi KeKe-toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä kunnan muiden koulujen kanssa Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatustiimi toteuttaa lukuvuoden aikana seuraavanlaista toimintaa: 1. Sisäistä TET-harjoittelua uudistetaan. Koulussa tapahtuvan TETin tavoitteena on meidän koulu -hengen kehittäminen, koulun työntekijöiden arjen ymmärtäminen pienimuotoisten avustavien tehtävien avulla sekä opiskeluympäristön hyvinvointiin vaikuttaminen omalla toiminnalla. Joka viikko työskentelee kaksi oppilasta. Kukin oppilas on töissä oman viikkonsa keskiviikkona klo Kello 13:15 jälkeen oppilaat ovat normaalisti oppitunneilla. TET-tehtävät koulussa: Klo Toukolassa avustaminen Klo Eskarissa avustaminen Klo Toukolassa avustaminen Klo 13 palautekeskustelu 5

6 2. NY Yrittäjyyskasvatuksen polun ohjelmia toteutetaan jokaisella luokkatasolla: - toisen luokan oppilaille Minä + sinä = me - neljännen luokan oppilaille Mitä ihmiset tekevät - mitä kaupungissa tapahtuu? - sekä AKK:n että Päivärinteen kuudesluokkalaisille 6h-leiri - kahdeksannella luokalla Oma talous ja 6h-leirin vetäminen sekä Vuosi yrittäjänä. 3. Kotitalouden perinteinen yhteistyöprojekti yhdeksänsien ja kuudensien luokkien kesken. Koko koulussa on tavoitteena lisätä lukuvuoden aikana vastaavaa yhteistyötä eri luokkatasojen välillä ja saada oppilaat opettamaan toisiaan. 4. Syksyn alkupuolella tiimi vetää yrittäjyyskasvatusaiheisen YT-kokouksen, jossa avataan sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden käsitteitä ja ja pohditaan, miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet toteutuvat koulun käytännöissä. 5. Rauta-aika -projekti kuudes- ja kahdeksasluokkalaisille: rauta-aika - projektissa jalostetaan itse hankitusta järvimalmista rautaa ja valmistetaan siitä tuotteita. Projekti on kaksivuotinen. Sen rahoittajana on Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö, joka on myöntänyt euron apurahan. Projektin ydintoimijaoppilaat ovat luokilta 8A ja 6A, yhteensä 39 oppilasta. Vastuuopettajana on Pirkka Mikkola. LIITE Kansainvälisyys Kansainvälisyystiimi on suunnitellut seuraavaa toimintaa lukuvuodeksi : 1. Comenius-projektien (Europe's Got Talent ja Tuning Europe) toteuttaminen, projektitapaamiset ja kokoukset - Tanska vko 40 - Norja vko 49 - Ranska vko 5 - Irlanti vko 19 - Irlanti vko 21. Helmikuun alussa Europe's Got Talent -vieraat saapuvat Siuntioon. Projektien tiedottaminen (koulussa, kunnassa, mediassa) yhdessä mediakasvatustiimin kanssa. 2. Osallistutaan kotimaassa järjestettävään kansainvälisyyskoulutukseen. 3. Selvitetään mahdollisuutta saada luottokortti kansainväliseen toimintaan. Koulu/kunta on saanut Cimolta viime kolme vuoden aikana. Projekteihin osallistuvat opettajat joutuvat maksamaan omilla korteilla kaikki kustannukset, jos he eivät halua käyttää työlästä ennakkomaksujärjestelmää. 6

7 Lisäksi, jos opettaja haluaa ostaa lennot laskulla, lentojen hinnat ovat huomattavasti kalliimpia, mikä vähentää kansainvälisiin projekteihin osallistuvien määrää. 4. Ylläpidetään aikaisempia ja toimivia yhteyksiä muihin maihin. 5. Kansainvälisyyden näkyminen koulutyössä - kieltenopiskelun merkitys - motivaation lisääminen kieltenopiskeluun. 6. Uuden Comenius-projektin käynnistäminen Kestävä kehitys Aleksis Kiven koulussa KeKe -toiminnan tavoitteena on jätteiden synnyn ehkäisy. Tämä on päätetty pidetyssä Keke-kokouksessa, Siuntion Svenska skolan aloitteesta, Siuntion kaikkien koulujen ja varhaiskasvatuksen yhteiseksi tavoitteeksi lukuvuodelle Aleksis Kiven koulun osalta KeKe-projekti etenee seuraavasti: - Alkukartoitus: KeKe koulussa, Kestävän kehityksen opas kirjasen Jätteiden synnyn ehkäisy ja kierrätys kartoituslomake - Lukuvuodelle astetaan tavoitteet - Tehdään toimia tavoitteiden saavuttamiseksi o jätteiden synnyn ehkäisyyn liittyviä projekteja oppilaiden kanssa o lähiympäristön siivoustalkoot keväällä 2013 o tutustumistä jätteiden käsittelyyn koululla o tutustumiskäynti Roskn n Rollin Munkkaan jäteasemalla tai Roskn n Rollin Jäteneuvonta-asiantuntijan pitämä tietoisku koululla keväällä Lukuvuoden KeKe-raportointi ja arviointi - Asetetaan uudet tavoitteet lukuvuodelle Aleksis Kiven kouluun on perustettu Keke-ryhmä, jonka vetäjänä toimii biologian ja maantiedon opettaja Jari Karjalainen. Ryhmä toimii koulun oppilaskunnan yhteydessä. 2.2 Kehittämiskohteet ja toiminnalliset tavoitteet Aleksis Kiven koulun henkilöstö on valinnut kolme kehittämiskohdetta lukuvuodeksi : 1. opetuksen laadun kehittäminen 2. päihdekasvatuksen ja terveiden elämäntapojen edistäminen 3. koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittäminen Nämä ovat myös Aleksis Kiven koulun lukuvuoden toiminnalliset tavoitteet. 7

8 Marraskuussa kunnanvaltuusto tulee asettamaan toiminnalliset tavoitteet, jotka tulemme ottamaan huomioon toiminnassamme Opetuksen laadun kehittäminen Lähikuntien KELPO-hankkeen yhteinen tavoite on opetuksen laadun kehittäminen. Panostamme Aleksis Kiven koulussa perusasioiden huolelliseen opettamiseen sekä siihen, että oppilas hallitsee varmasti perustiedot ja taidot: oppilaalla on vankka luku- ja kirjoitustaito ja hän hallitsee matematiikan peruslaskutoimitukset. Pyrimme hyödyntämään tietotekniikkaa opetuksessa ja pysymään opetusalan kehityksessä mukana sekä vastaamaan toisen asteen opintojen perusopetukselle asettamiin vaatimuksiin. Oppilaiden lukutaidon kehittämiseksi ja lukemaan innostamiseksi olemme luoneet yhteistyössä kunnan kirjaston ja Siuntion muiden koulujen kanssa kunnan oman lukudiplomin Koulukirjasto Aleksis Kiven koulun koulukirjasto toimii koulumme ala-aulassa. Kirjastossa on kirjakaappien lisäksi ryhmätyöpöytiä. Kirjastokaappien ovet ovat aina auki, joten oppilaat ja opettajat voivat käydä lainaamassa kirjoja milloin vain. Koulun kirjastonhoitaja Elina Hynynen on paikalla kaksi kertaa viikossa puolen tunnin ajan. Kirjastonhoitaja huolehtii lainojen ja palautusten merkitsemisestä sekä aineistohankinnoista. Lisäksi koulun 1. ja 2. luokilla on omat luokkakirjastot. Koulukirjasto on monille oppilaille ainoa kirjasto, jota he käyttävät. Tästä johtuen pyrimme hankkimaan kirjastoon runsaasti laadukkaita ja suosittuja lasten- ja nuortenkirjoja. Koulukirjastonhoitaja pitää luokille myös kirjavinkkaustunteja, jolloin hän esittelee ja suosittelee oppilaille kirjoja luettaviksi Lukudiplomi Siuntion kunnan kaikissa kouluissa on otettu elokuussa 2013 käyttöön kunnan oma Seitsemän veljeksen lukudiplomi. Sen suorittaminen on oppilaalle vapaaehtoista. Lukudiplomia varten on luettava 6-8 kirjaa, joista tehdään jokaisesta yksi tehtävä. Lukudiplomin kirjalistat, tehtävät sekä ohjeet huoltajalle ja opettajalle löytyvät Siuntion kunnan nettisivuilta. Diplomin tavoitteena on tukea ja lisätä lasten ja nuorten lukuharrastusta Yhteisopettajuus Opettajien välistä yhteistyötä pyritään kehittämään. Joustavilla opetusmenetelmillä opetusta voidaan eriyttää. Opettajatyöpari tarvittaessa yhdessä erityisopettajan ja/tai avustajan kanssa voivat jakaa oppilaita tarkoituksenmukaisiin opetusryhmiin oppimisen tehostamiseksi. Koulun YT-ajan 8

9 rakenne antaa mahdollisuuden yhteissuunnitteluun, oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön ja ala-yläkoulun väliseen yhteistyöhön Erityisen tuen oppilaiden integroiminen yleisopetuksen ryhmiin Oppilaan integroimista yleisopetuksen ryhmiin pyritään kehittämään. Integroimisen vaiheista tehdään prosessikuvaus Tietotekniikka ja mediakasvatus Syksyn aikana tiimi viimeistelee koulun mediakasvatuslinjaa ohjeistavan mediapolun, jonka tarkoitus on tukea luokkakohtaisesti koulun mediakasvatuskäytäntöjä. Mediapolku yhtenäistää koulun opetusta ja luo samalla linjauksia siitä, millaisia tietotaitoja oppilaat tarvitsevat nyt peruskoulussa ja myöhemmin jatko-opiskelujen parissa. Tiimi suunnittelee yhdessä äidinkielen opettajien ja kasvatustiimin kanssa mediakasvatusviikon, joka järjestetään koko koululle helmikuussa Viikon aikana kiinnitetään huomiota mm. tietoturvaan, mediakriittisyyteen, sisällön tuottamiseen ja laitehallintaan. Tiimin tehtävänä on myös huolehtia koulun sisäisestä koulutuksesta erilaisten tvt-laitteiden ja -ohjelmien osalta. Tiimi osallistuu tarvittaessa myös oppituntisuunnitelmien luomiseen ja antaa ehdotuksia erilaisiin teemoihin. Tiimi kerää toiveita koulutustarpeista ja toteuttaa koulutusta/opetusta keskiviikkoisin Opetusmenetelmät Opettajille pyritään järjestämään koulun painopistealueiden ja kehittämiskohteiden tavoitteiden mukaista koulutusta. Keskiviikon ja perjantain YT-aikaa on mahdollisuus käyttää koulutuksista saadun tiedon jakamiseen koko työyhteisölle. Mediakasvatustiimi järjestää mediatukea ja koulutusta opettajille keskiviikkoisin kaikkiin mediakasvatukseen liittyvissä asioissa: oppituntien suunnittelussa, laiteja ohjelmistohallinnassa, blogin perustamisessa jne. Opettajat pyrkivät kehittämään motivoivia, erilaiset oppijat huomioivia opetusmenetelmiä ja hyödyntämään opetushenkilöstön osaamisalueita Päihdekasvatus ja terveiden elämäntapojen edistäminen Haluamme koulussa tukea oppilaita päätöksessä olla tupakoimatta ja antaa oppilaille eväitä vastustaa sosiaalista painetta päihteiden käytön aloittamiseen. Teemme yhteistyötä huoltajien, vanhempainyhdistyksen ja mm. Ehyt ry:n kanssa. Osa päihdekasvatuksesta annetaan oppituntien yhteydessä, esim. terveystiedon ja biologian tunneilla, osa erilaisten projektien yhteydessä. 9

10 Yläkoulun oppilaille tehdään syyskuun alussa HUBU-päihdekysely, jonka tulokset käydään läpi syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Aiheesta voidaan jatkaa keskustelua huoltajien kanssa oppilaiden omissa luokissa Yhteistyö huoltajien kanssa, huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen Kolmas kehittämiskohde valittiin kunnan huoltajille ja opetushenkilöstölle tehdyn yhteistyöhön liittyvän kyselyn tulosten pohjalta. Kysely liittyy kunnan Huoltajat voimavarana hankkeeseen. Huoltajien tutustuttaminen koulun arkeen nousi selkeästi kehittämiskohteeksi. Tulemme tekemään yhteistyötä huoltajien ja vanhempainyhdistyksen kanssa ja etsimään yhdessä tapoja tehdä koulun arki tutuksi oppilaiden vanhemmille. Mahdollisia yhteistyön muotoja voivat olla esim. avoimien ovien päivät, markkinat, huoltajien ammattiesittelyt ja huoltajien tutustuminen opetukseen toimimalla apuopettajina tai avustajina. 2.3 Koulun toiminnan arviointi Koulun toimintaa arvioidaan mm. seuraavilla tavoilla: - opettajienkokouksissa arvioidaan esim. uuden toimintatavan käyttöönottoa keskustellen ryhmissä ja yhteisesti - lukukausien päätteeksi koulun toimintaa arvioidaan keskustelemalla ja/tai kirjallisesti - henkilöstön henkilökohtaisten kehityskeskustelujen avulla - Myötätuuleen-ohjelman pilotointi antaa mahdollisuuden tarkastella koulun toimintaa - valtakunnallinen KIVA-kysely toukokuussa 2014 koulussa ilmenevään kiusaamiseen ja siihen puuttumiseen liittyen - johtoryhmä arvioi säännöllisesti työsuunnitelman toteutumista - oppilashuoltoryhmä arvioi omaa toimintaansa keskustelemalla oppilashuoltokokouksen jälkeen sekä lukukausien päätteeksi; keväällä 2014 teetetään opetushenkilöstölle ja mahdollisesti huoltajille tyytyväisyyskysely. 3. HENKILÖSTÖ Koulun opetushenkilöstöön kuuluu elokuussa 2013 yhteensä 41 opettajaa ja 13 koulunkäyntiavustajaa. Muuhun henkilökuntaan kuuluvat koulusihteeri, kouluisäntä, iltakäytönvalvoja, keittiö- ja laitosapulaiset, siviilipalveluaan suorittava henkilö sekä oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat koulukuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja. Yhteensä koululla työskentelee 65 henkilöä. 10

11 3.1 Opettajat Opettajien opetusvelvollisuudet ja tuntimäärät NIMI JA AINEENOPETTAJIEN OPETUS-AINEET Päivi Boström vt.rehtori opetusvelvollisuus tunteja yht. 3 3 pätevä, toistaiseksi vt. rehtori A Aino Virtanen pätevä, toistaiseksi 1B Anne Nordlund epäpätevä, (virkavapaalla koulunkäyntiavustajan tehtävästä) 1C Maija Lukkari pätevä, toistaiseksi 2A Marjo Sippola- Immonen TS epäpätevä, määräaikainen B Riitta Georgiou pätevä, toistaiseksi 3A Pirjo-Riitta Hellstedt pätevä, toistaiseksi 3B Marja-Liisa Hartikainen pätevä, toistaiseksi 4A Anne-Mari Lehtosalo pätevä, toistaiseksi 4B Mirva Saunamäki 24 27,5 pätevä, toistaiseksi MU 5A Anna-Emilia Vähänen epäpätevä, määräaikainen B Laura Kortelainen pätevä, toistaiseksi 6A Johanna Saario apulaisrehtori 24 huoj pätevä, toistaiseksi apul.rehtori B Juha Airas pätevä, toistaiseksi 7A 7B 7C 8A Elina Hynynen AI, S2, VLULU Suvi Häkkinen RU, EN Vilja Korsulainen MA, FYKE, ATK, UE, TT Pirkka Mikkola HI, YHT, VYRITT. VTAL pätevä, toistaiseksi pätevä, toistaiseksi 21 21,4 pätevä, toistaiseksi pätevä, toistaiseksi 8B Mari Sarviaho 18 pätevä, toistaiseksi KU 8C Jari Vehvläinen pätevä, toistaiseksi FYKE, MA 9A Frank Dürr pätevä, toistaiseksi LIP, SA, EN 9B Marja Kukko 23 23,4 pätevä, toistaiseksi 11

12 9C PR 1-2 PR 3-6 PR 5-7 PR 7-9 JOPO PR 8-9 VALO KT, TS Jari Karjalainen BIGE Mervi Saloniemi EO Rita Ikonen EO Teemu Toivola EO Kai Eklund EO Kati Rönnberg EO Karoliina Siira valmistava opetus, ET Nina Hurme UO Teemu Helkamäki RA, RU, EN Liisa Suni ELA, RU Hanna-Kaisa Airas ELA Jaana Törnqvist OPO, RU pätevä, määräaikainen Teemu Ristiniityn viransijainen epäpätevä, määräaikainen huoj epäpätevä, määräaikainen huoj epäpätevä, määräaikainen huoj.3 24 huoj.3 24 huoj epäpätevä, määräaikainen epäpätevä, määräaikainen (virkavapaalla koulunkäyntiavustajan tehtävästä) 24 pätevä, toistaiseksi 24 huoj epäpätevä, määräaikainen pätevä, toistaiseksi pätevä, määräaikainen Päivi Boströmin sijainen pätevä, toistaiseksi 1221 h / vuosi (Päivärinne) epäpätevä, määräaikainen Outi Kennin viransijainen Leena Rusanen MA pätevä, toistaiseksi Kati Hiltunen EN, RU pätevä ranskanopettaja, määräaikainen Niina Hurme UO 23 2 epäpätevä, määräaikainen Satu Ylipuranen LI, TT epäpätevä, määräaikainen Kimmo Pulkkinen TN, pätevä, toistaiseksi LI Mari Purola AI, UE pätevä, määräaikainen Harri Sivonen Resurssiopettaja epäpätevä, määräaikainen Yhteensä 911,8 tuntia, johon oppituntien lisäksi sisältyvät lisät. 12

13 3.1.2 Opettajien tunnit 13

14 3.1.3 Opettajien vastuutehtävät Johtoryhmä Vt. rehtori Apulaisrehtori Kasvatustiimi Yrittäjyyskasvatus Kansainvälisyys Mediakasvatus Tapahtumatiimi Päivi Boström Johanna Saario Mari Sarviaho Pirkka Mikkola Frank Dürr Teemu Toivola Mirva Saunamäki Erikseen korvattavat vastuualueet (OVTES) Musiikki (1 vvkt) Mirva Saunamäki Kirjasto (2 vvkt) Elina Hynynen Tietotekniikka (1 vvkt) Harri Sivonen Tietotekniikka (1 vvkt) Jari Karjalainen AV-laitteet (1½ vvkt) Harri Sivonen Oppilaskunta (alakoulu) (1 vvkt) Mari Sarviaho Oppilaskunta (yläkoulu) (1½ vvkt) Pirkka Mikkola Muita korvattavia (huojennukset valvonnoissa/tms) lisätehtäviä: KIVA-tiimi KIVA.-tiimi KIVA.-tiimi KIVA.-tiimi KIVA.-tiimi Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO Vertaissovittelu VERSO IVA.-tiimi Maija Lukkari (KIVA-koordinaattori) Kati Hiltunen Anne Nordlund Mari Purola, Jarno Muro Mervi Saloniemi, Kimmo Pulkkinen Johanna Saario (VERSO-koordinaattori Riitta Georgiou Marja-liisa Hartikainen Rita Ikonen Heidi Latvala Kati Rönnberg Aino Virtanen Oppiainekohtaiset vastuualueet Äidinkieli Matematiikka Englanti Ruotsi Saksa Ranska Ympäristö- ja luonnontieto Biologia/maantieto+ kokoelmat Fysiikka/kemia + kokoelmat Uskonto Elina Hynynen Leena Rusanen Kati Hiltunen, Suvi Häkkinen Suvi Häkkinen Frank Dürr Teemu Helkamäki Pirjo-Riitta Hellstedt Jari Karjalainen Jari Vehviläinen Mari Purola 14

15 Elämänkatsomustieto Karoliina Siira Ortodoksiuskonto Niina Hurme Historia ja yhteiskuntaoppi Pirkka Mikkola Musiikki + välineistö Mirva Saunamäki, Harri Sivonen Kuvataide Mari Purola, Pirjo-Riitta Hellstedt Tekninen työ Kimmo Pulkkinen Tekstiilityö Marja-Liisa Hartikainen Liikunta (pojat) Frank Dürr Liikunta (tytöt) Satu Ylipuranen ATK + Tao Jari Karjalainen., Harri Sivonen Terveystieto Satu Ylipuranen Valinnaiskurssit Jaana Törnqvist, Outi Kenni Erityisopetus Liisa Suni, Rita Ikonen Alkuopetus Maija Lukkari Kotitalous Marja Kukko Oppilaanohjaus Jaana Törnqvist/Outi Kenni Muita vastuualueita ja -henkilöitä Tiedotus Info-Tv Koulun kotisivut Kouluavain Opettajien koulutus Seurakunta Taksvärkki Kioski AY-asiat / työsuojelu alkaen Päiväkotiyhteistyö Vanhempainyhdistys Oppilaskunta Kerhot Työhyvinvointi TYHY Työelämään tutustuminen TET Kestävä kehitys / kierrätys Kukkaistyttö, risupoika Tukioppilaat Kummitoiminta Jaoston opettajaedustaja/ varajäsen Nälkäpäiväkeräys Päihdekysely Päivi Boström, Johanna Saario Jari Karjalainen Päivi Boström, Outi Sjöberg + tiimi Jari Vehviläinen Päivi Boström Mari Purola Pirkka Mikkola Pirkka Mikkola Marjo Sippola-Immonen Elina Hynynen/Johanna Saario Mari Sarviaho, Pirkka Mikkola Teemu Toivola Karoliina Siira, Kati Hiltunen, Johanna Saario Jaana Törnqvist/Outi Kenni Jari Karjalainen Mervi, Kimmo Jaana/Outi, Suvi Mirva Saunamäki, Anne-Mari Lehtosalo Leena Rusanen/ Marja Kukko Mirva Saunamäki/tapahtumatiimi Satu Ylipuranen 15

16 3.2 Koulunkäyntiavustajat Arja Ahlholm alkuopetus 30 h pätevä, toistaiseksi Tiina Harinen valmistava opetus 30 h epäpätevä, määräaikainen Sanna Joensuu Esko Kataja alkuopetus (myös iltapäivätoiminta) alkuopetus (myös iltapäivätoiminta) 38,25 h 38,25 h pätevä, toistaiseksi pätevä, toistaiseksi Päivi Kivioja yläkoulu 30 h pätevä, toistaiseksi Hanna Kuisma PR7-9, JOPO 30 h pätevä, toistaiseksi Heidi Latvala PR h epäpätevä, määräaikainen Jarno Muro yläkoulu 21,75 h epäpätevä, määräaikainen Pirjo Peltola PR h pätevä, toistaiseksi Mailis Still alakoulu 30 h pätevä, toistaiseksi Pirjo Toivonen PR h pätevä, toistaiseksi Taina Ylipuranen PR h pätevä, toistaiseksi alakoulu/yläkoulu/pr 30 h määräaikainen Iltapäivätoiminnan henkilöstö Kaisa Aarnio iltapäivätoiminnan 25 h pätevä, toistaiseksi ohjaaja Sanna Joensuu avustaja 38,25 h pätevä, toistaiseksi Esko Kataja avustaja 38,25 h pätevä, toistaiseksi 3.4 Oppilashuoltohenkilöstö Markus Majanen koulupsykologi ½MA, KE, TO, PE Johanna koulukuraattori KE, TO Lindholm Andrea Tandefelt kouluterveydenhoitaja MA, TI, TO, PE Hanna-Kaisa laaja-alainen erityisopettaja MA, KE PE yht. 12 h Airas Liisa Suni laaja-alainen erityisopettaja Päivi Boström vt. rehtori Jaana Törnqvist oppilaanohjaaja 16

17 3.5 Muu henkilöstö Outi Sjöberg Kari Lindman Patrik Johansson Minna Ratinen Päivi Karttunen Raija Niskanen Marja Cederholm koulusihteeri kouluisäntä siviilipalvelu keittiöapulainen keittiöapulainen keittiöapulainen/laitosapulainen laitosapulainen laitosapulainen laitosapulainen/toukola 4. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Aleksis Kiven koulu on yhtenäiskoulu. Opetusta annetaan kahdessa rakennuksessa: pääkoululla luokille 3-9 ja Toukolassa luokille 1-2. Toukolan oppilaat ruokailevat päivittäin pääkoululla. Myös Toukolan esikouluryhmät ruokailevat pääkoululla. Alakoulu on kaksisarjainen, paitsi ensimmäisiä luokkia on kolme. Yläkoulu on kolmesarjainen. Erityisopetuksen luokkia eli pienryhmiä on viisi; kaksi alakoulun pienryhmää ja kaksi yläkoulun pienryhmää sekä pienryhmä 5-7, jossa on sekä ala- että yläkoulun oppilaita. Aleksis Kiven koulussa toimii kunnan valmistava opetus. Oppilaat tulevat VALOryhmään pääsääntöisesti Harjulinnan vastaanottokeskuksesta. Koulun oppilasmäärä vaihtelee lukuvuoden mittaan, koska nuoria sijoitetaan kesken lukuvuotta vastaanottokeskukseen ja sieltä edelleen toisiin kuntiin. Valmistavan opetuksen oppilaiden opetusta integroidaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen oppitunneille. Opetusryhmät ovat pieniä. Tänä lukuvuonna opetusryhmän koko on enimmillään 20 oppilasta. Opetusryhmien koko vaihtelee oppiaineen mukaan. Yläkoulun valinnaisaineissa, esim. liikunnassa ryhmäkoko voi olla suurempi. Suomenkielinen sivistyslautakunta on myöntänyt Aleksis Kiven koululle yhteensä 900 vuosiviikkotuntia tuntikehystä lukuvuodelle Vuosiviikkotunnit jakautuvat opetukseen seuraavasti: - luokkien 1-6 käytössä luokkien 7-9 käytössä erityisopetuksen käytössä 152 ja - valmistavan opetuksen käytössä 24 vuosiviikkotuntia. Tuntikehystä on käytetty liitteenä olevan taulukon (LIITE 8) tuntijaon mukaisesti. Opettajat voivat päättää jakotuntiensa käytön ainekohtaisen tarpeen mukaisesti. Luvut eivät sisällä kirjaston eivätkä kokoelmien hoitoa, luokanohjauslisiä tms. 17

18 4.1 Opetusryhmät ja oppilasmäärät LUOKKA TYTÖT POJAT YHTEENSÄ 1A B C A B A B A B A B A B A B C A B C A B C PR PR PR PR PR VALO YHTEENSÄ Erityisopetus Erityisopetusta on mahdollista saada erityisopetuksen luokassa eli pienryhmäopetuksessa yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Tänä lukuvuonna pienryhmiä on viisi: PR1-2, PR 3-6, PR5-7, PR7-9 ja PR8-9. Pienryhmissä opiskelee sekä tehostetun tuen että erityisen tuen oppilaita. Osa pienryhmistä painottuu tukemaan oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia, osa taas oppilaita, joilla on tarkkavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksia ja käytöshäiriöitä. Yksi pienryhmistä toimii myös joustavan perusopetuksen ryhmänä. Erityisen tuen oppilaita pyritään integroimaan mahdollisuuksien mukaan yleisopetuksen ryhmiin. Erityisopetus suunnitellaan yhteistyössä luokanopettajan tai aineenopettajan sekä oppilashuoltoryhmän kanssa. 18

19 Oppilaille, joille on tehty erityisen tuen päätös, tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. HOJKSit ja oppimissuunnitelmat tehdään lokakuun loppuun mennessä ja aina, kun tarve ilmenee, ja niiden toteutumista arvioidaan huhtikuun loppuun mennessä. Oppilas ja huoltaja osallistuvat HOJKSin tekemiseen. Erityisen tuen päätös tarkistetaan 2. ja 6. luokan keväällä ja aina, kun tarve ilmenee. Lievissä tai tilapäisissä oppimisvaikeuksissa oppilas voi saada osa-aikaista (eli laaja-alaisesta) erityisopetusta muutaman oppilaan ryhmässä tai yksin lyhyen tai pidemmän jakson. Mikäli oppilas saa tehostettua tukea, hänelle tehdään oppimissuunnitelma. HOJKSin ja oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa oppilaan oma luokanopettaja tai luokanohjaaja. Erityisopetus pyritään järjestämään mahdollisimman joustavasti ja yksilöllisesti. 4.3 Joustava perusopetus - JOPO Aleksis Kiven koulussa järjestetään yläkoulussa tarvittaessa joustavaa perusopetusta. Oppilaan opiskelu toteutetaan osin erityisluokanopettajan tai luokanohjaajan, erityisopettajan, koulunkäyntiavustajan sekä oppilaanohjaajan tukemana työssäoppimisjaksoissa. Joustavassa perusopetuksessa kehitetään perusopetuksen yläluokkien toimintatapoja ja menetelmiä niin, että ne vastaisivat paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja antavat erilaisia mahdollisuuksia suorittaa perusopetus. JOPO-oppilaille tehdään oma opinto-ohjelma. Oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa määritetään ne taidot ja tiedot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Opettaja valitsee työtavat, joiden avulla kehitetään muun muassa oppimisen, ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja. Oppilaan lukuvuoteen voi kuulua koulussa annettavan opetuksen lisäksi leirikoulua ja vierailukäyntejä sekä oppilasta kiinnostavia eri alojen työpaikkaoppimisjaksoja. Työpaikkajaksojen aikana on myös koulupäiviä. Työpaikoilla oppimisesta pidetään joka päivä päiväkirjaa. JOPO-opettaja ja avustaja käyvät säännöllisesti työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Opetussuunnitelman pohjalta muokataan koulussa ja työpaikoilla opiskeltavat oppimistehtävät ja sovitetaan niitä kullekin oppilaalle sopiviksi. 4.4 Päivänavaukset, kuukauden avaukset Koulun oppilaat ja koko henkilökunta kokoontuvat kuukauden alussa yhteiseen kuukaudenavaukseen. Kuukauden avauksessa käsitellään ajankohtaisia asioita ja ennakoidaan tulevia tapahtumia. Jokainen koulun henkilökunnan jäsen, oppilaskunnan jäsen, huoltaja tai vierailija voi käyttää puheenvuoron. Kuukauden avauksissa huomioidaan yleiset juhla- ja liputuspäivät sekä kunkin 19

20 kuukauden kasvatuksellinen teema. Jokainen luokka-aste vuorollaan vastaa kuukauden avauksen toteuttamisesta ja ohjelmasta. Seurakunta pitää päivänavauksen kerran lukuvuoden aikana. Muista päivänavauksista huolehtivat opettajat. 4.5 Kulttuuri Yleiset juhla- ja liputuspäivät (Topeliuksen päivä, Runebergin päivä, ystävänpäivä, Kalevalan päivä, ystävyyden päivä, Mikael Agricolan päivä, äitienpäivä, Eurooppa-päivä, Aleksis Kiven päivä, ruotsalaisuuden päivä, itsenäisyyspäivä) huomioidaan koko koulun yhteisissä kuukauden avauksissa, joista vastaa jokainen luokka-aste vuorollaan. Lokakuussa kaikki koulun oppilaat tutustuvat pianojazzin historiaan koulukonsertissa. Kuvataideopetuksen yhteydessä tehdään mahdollisesti taidemuseokäyntejä. Comic Corner sarjakuvanurkkauksessa on esillä oppilaiden tekemiä sarjakuvia ja siellä voi lukea sarjakuvalehtiä ja kirjoja. Koulun kirjasto toimii aktiivisesti, ja kirjapöydillä on vaihtuvia kirjanäyttelyitä. Lisäksi oppilaat käyvät kunnan kirjastossa. 4.6 Välitunnit ja välituntivalvonnat Klo 10 alkava välitunti on ulkovälitunti, kaikki oppilaat ovat tuolloin ulkona. Muulloin yläkoulun oppilaat saavat halutessaan olla sisällä. Alakoulun oppilaat viettävät kaikki välitunnit ulkona. Ulkovälitunti vietetään koulun piha-alueella. Aidattua pelialuetta eli Areenaa käytetään vain oman luokan vuorojen aikana. Vuorot ovat esillä kaikissa ulko-ovissa sekä ilmoitustauluilla. Laitteissa ja välineissä noudatetaan valmistajan ikäsuosituksia. Välitunneilla voidaan järjestää kummitoimintaa. Oppilaskunnan välinelainaamosta saa lainata välituntivälineitä. Koulussamme kehitetään Liikkuva koulu hankkeen mukaisesti välituntitoimintaa, leikkejä ja luodaan mahdollisuuksia liikuntaan. Välituntivalvonta on järjestetty koulun alueella. Ulkona on yleensä kaksi ulkovalvojaa ja sisätiloissa kaksi sisävalvojaa. Valvonta-alueet on määritelty kartassa. Välituntivalvojat käyttävät huomioliivejä. Valvojat kiertävät aktiivisesti valvonta-alueellaan. Valvomattomat alueet pyritään minimoimaan. Silloin tällöin opettajat suorittavat ns. tehovalvontoja myös koulualueen ulkopuolella. LIITE 6. 20

21 4.7 Koulukuljetusten valvonta Koululla on aina paikalla viranhaltija, kun ensimmäiset oppilaat saapuvat koulukuljetuksella kouluun, samoin iltapäivällä siihen saakka, että kaikki oppilaat ovat koulukuljetusauton kyydissä. Koulunkäyntiavustaja on pysäkkivalvojana aamulla ottamassa vastaan riittävän ajoissa kuljetusoppilaita. Pysäkkivalvoja käyttää huomioliivejä. Ensimmäiset kuljetusoppilaat saapuvat klo Pienet kuljetusoppilaat siirtyvät Toukolan leikkipuistoon tai sisätiloihin odottamaan koulun alkua heidät vastaanottaneen koulunkäyntiavustajan kanssa. Toinen pysäkkivalvoja saapuu klo Pysäkkivalvoja valvoo myös kotiin lähteviä kuljetusoppilaita. Koulunkäyntiavustajat noudattavat sovittua pysäkkivalvontalistaa. Pysäkkivalvojalla on käytössään pysäkkipuhelin ja oppilaiden kuljetuslistat. Koulukuljetusautot on numeroitu. 4.8 Turvallisuus Syyslukukauden ensimmäisen kouluviikon koulunkäyntiavustajat valvovat ja opastavat koulun lähiympäristössä suojateillä ja risteyksissä. Avustajilla on huomioliivit. Huoltajia on ohjeistettu Kouluavain-lukuvuosioppaassa jättämään omalla autolla kouluun tuodut oppilaat Aktian pysäköintialueelle, jottei henkilökunnan pysäköintialueella tai linja-autojen ja taksien kääntöpaikalla synny vaaratilanteita. Välituntivalvojat valvovat aktiivisesti koulun alueella ja puuttuvat välittömästi havaitsemaansa kiusaamiseen, huonoon käyttäytymiseen ja koulun sääntöjen rikkomiseen niin sisätiloissa kuin ulkonakin. Luokkiin pyritään aktiivisesti luomaan hyväksyvä, kuunteleva, arvostava ja avoin ilmapiiri, jossa oppilaan on helppo kertoa esim. kiusaamisesta. Tavoite on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi oppimisympäristöksi. Ryhmäytymiseen kiinnitetään riittävästi huomiota. Teknisen työn ja kemian tunneilla, samoin liikunnan ja kotitalouden tunneilla kiinnitetään erityistä huomiota oppilastöiden turvallisuuteen, vaaratilanteiden ennakointiin ja oppilaiden selkeään ohjeistamiseen. 4.9 Kerhotoiminta Siuntion koulut ja koulujen vanhempainyhdistykset tekevät yhteistyötä kerhotoiminnan järjestämisessä. Kerhoista tehdään yhteinen kerhoesite. Oppilas voi valita kerhon mistä tahansa kunnan koulusta, mikäli kerhossa on tilaa. Kerhoesitteessä kerrotaan, onko kerhon ohjaaja suomenkielinen, ruotsinkielinen vai kaksikielinen. Aleksis Kiven koululla on mahdollista toteuttaa seuraavat kerhot: KERHO tuntia kohderyhmä Ohjaaja Teatterikerho 2 h lk Karoliina Siira Venäjän alkeet 1 h lk Rita Ikonen 21

22 Kitarakerho 1 h lk Mirva Saunamäki Ateljée avec (kuvataide- ja ranskan kerho) 1 h lk Mari Sarviaho Kati Hiltunen Videokerho 2 h lk Harri Sivonen Mediahässäkkä-pelikerho 1 h lk Teemu Toivola Internet ja konsolipelit Bändikerho 2 h 9. lk Harri Sivonen Bändikerho 1 h 7. lk Harri Sivonen Bändikerho 2 h lk Harri Sivonen Liikuntakerho 1 h lk Marjo Sippola- Immonen Teknisen työn kerho 2 h lk Kimmo Pulkkinen Luontokerho VY 2 h lk Riitta Georgiou 4.10 Iltapäivätoiminta Siuntion kunta järjestää Aleksis Kiven koulussa iltapäivätoimintaa ensisijaisesti 1. luokan ja mahdollisuuksien mukaan 2. luokan oppilaille ja erityisen tuen oppilaille. Toiminta alkaa koulupäivän loppuessa ja päättyy viimeistään klo 17. Toiminta noudattaa koulun lukuvuoden työaikoja lauantaikoulupäivää lukuun ottamatta. Iltapäivätoimintaa johtaa rehtori. Iltapäivätoiminnassa työskentelee iltapäivätoiminnanohjaaja ja kaksi koulunkäyntiavustajaa. Avustajat on sijoitettu koulussa siten, että heidän on mahdollista työskennellä Toukolan oppilaiden kanssa myös koulupäivän aikana. Oppilailla on siten sama tuttu henkilö ohjaamassa koulupäivän ja iltapäivätoiminnan ajan. Iltapäivätoiminta on sijoitettu Toukolaan, mutta oppilaat syövät päivittäin välipalan pääkoululla. Pääkoulun liikuntasali on iltapäivätoiminnan käytössä maanantaisin ja keskiviikkoisin Tapahtumakalenteri Tapahtumatiimi päivittää lukuvuoden tapahtumia kalenteriin. Oppilaiden ja huoltajien tapahtumakalenteri näkyy Wilmassa. Henkilökunta saa oman tapahtumakalenterin sähköpostin liitetiedostona. LIITE Opetus koulun ulkopuolella Opetusta voidaan antaa myös koulun ulkopuolella esim. oppitunnin tai koko päivän ajan: maastoretket, museokäynnit jne. Kaikilla retkillä, opintokäynneillä, ja ulkomaanmatkoilla noudatetaan etukäteen sovittuja sääntöjä ja turvallisuusohjeita, joista tiedotetaan etukäteen koteihin ja joista keskustellaan etukäteen oppilaiden kanssa. Leirikouluissa noudatetaan kunnan leirikouluperiaatteita. Retkikohteet valitaan seuraavan suosituksen mukaan: 22

23 Luokka-aste Mahdollinen kohde Uusimaa Suomi ja naapurimaat Leirikoulut 2013 pidetään seuraavissa kohteissa: Luokka 6A 6B kohde Espoo, Solvallan urheiluopisto Tammela, Eerikkilän urheiluopisto Rauta-aika-projekti: Mukana projektissa ovat enimmäkseen luokat 8A ja 6A. Lukuvuoden aikana tehdään järvimalmin hankintaretki Lopen Kaartjärvelle, tutkitaan malmin ominaisuuksia yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa, rakennetaan raudanjalostuslaitteisto yhteistyössä teknisen työn kanssa, valmistellaan materiaaleja vuoden 2014 Siuntio-päivän raudanjalostusnäytökseen sekä vieraillaan metallialan yrityksessä. LIITE YHTEISTYÖ 5.1 Esi- ja alkuopetus Esikoulu ja alkuopetusluokat järjestävät yhteisiä lauluhetkiä ja lukutuokioita. Toukolassa järjestetään Oppilaat osaavat Toukola Talent tapahtumassa esikoululaiset ja oppilaat saavat esittää itse valmistamiaan esityksiä. Pääsiäisenä ja jouluna järjestetään yhteiset pajat. Esikoululaiset osallistuivat koulun kuukauden avauksiin ja urheilutapahtumiin. 7. luokkien oppilaat ovat ns. koulunsisäisessä TET- eli työelämääntutustumisharjoittelussa esikoulussa, ja mahdollisesti myös osa 8. luokkien oppilaista suorittaa TET-harjoittelun esikoulussa. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen yhteistyö noudattaa Siuntion kunnan sivistystoimen siirtymävaiheiden prosessikuvausta. Elokuun lopussa esi- ja alkuopettajat suunnittelevat yhteistä toimintaa, ja marraskuussa on oppilashuollollinen esiopetuksen ja koulun yhteistyöpalaveri. Marraskuussa pidetään myös esi- ja alkuopetuksen siirtymävaiheen yhteistyön palautekeskustelu. Maaliskuussa on esi-alkuopetuksen suunnittelupalaveri ja toukokuussa tiedonsiirtopalaveri, koulutulokkaiden kouluun tutustumispäivä ja koulutulokkaiden vanhempainilta. 5.2 Yhteistyö ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa Yhteistyö ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa noudattaa Siuntion kunnan sivistystoimen siirtymävaiheiden prosessikuvausta. Päivärinteen ja Aleksis Kiven 23

24 koulun oppilaiden tutustumiseen ja ryhmäytymiseen kiinnitetään paljon huomiota, jotta siirtyminen yläkouluun sujuisi mahdollisimman sujuvasti. Helmikuussa pidetään 6. luokkien oppilashuoltoryhmät. Verkostopalaverissa maaliskuussa sovitaan siirtymävaiheeseen liittyvien tapahtumien aikataulusta. Maaliskuussa tukioppilaat vierailevat kuraattorin/oppilaanohjaajan kanssa Päivärinteen ja Aleksis Kiven koulun 6. luokissa. Huhtikuussa on molempien koulujen 6. luokkien yhteinen toiminnallinen tutustumispäivä maastossa, ja koulukuraattori tekee oppilaille yläkoulukyselyn. Toukokuussa Päivärinteen oppilaat tulevat tutustumaan Aleksis Kiven kouluun, ja pidetään tulevien 7. luokkalaisten vanhempainilta. Myös tiedonsiirtopalaveri ja luokkajaot tehdään toukokuussa. Työjärjestykseen on varattu ensimmäisellä kouluviikolla aikaa ryhmäytymiseen luokassa, ja Meltolan seikkailuradalla vietetään kokonainen koulupäivä. Hyvällä ryhmäytymisellä halutaan luoda opiskelumotivaatiota, edesauttaa koulussa viihtymistä ja ennaltaehkäistä kiusaamista. Seitsemänsien luokkien oppilashuoltopäivät ovat elo-syyskuussa. Yhteistyökauden päätteeksi pidetään Päivärinteen koulun ja Aleksis Kiven koulun yhteinen nivelvaiheen päätöspalaveri. 5.3 Siirtyminen toiselle asteelle Siirtyminen toiselle asteelle noudattaa Siuntion kunnan sivistystoimen siirtymävaiheiden prosessikuvausta. Syksyllä oppilaanohjaaja aloittaa 9. luokan oppilaiden henkilökohtaiset ohjaukset. Ohjaus jatkuu koko lukuvuoden. Marraskuussa valmistaudutaan yhteishakuun ja tutustumiset toisen asteen oppilaitoksiin käynnistyvät. Marraskuussa on myös Taitaja9-kilpailu. Joulukuussa koulutusoppaat postitetaan koteihin, ja toisen asteen edustajat vierailevat koulussa. Tammikuussa järjestetään yhteishausta vanhempainilta. Yhteishaku on maaliskuussa. 5.4 Kummitoiminta Neljäsluokkalaiset toimivat esikoululaisten kummeina, viidesluokkalaiset ensiluokkalaisten sekä kuudesluokkalaiset toisluokkalaisten kummeina. Yhteistyön laajuus vaihtelee esikouluryhmän ja luokan tilanteen mukaan. Esimerkki yhteistyöstä on koulukummien tekemien itse kuvittamien runojen esittäminen pienille kummioppilaille. 5.5 Yhteistyö eri luokka-asteiden välillä ja oppiaineiden yhdistäminen Yksi koulun kehittämiskohteista ja lukuvuoden toiminnallisista tavoitteista on opetuksen laadun kehittäminen. Opetuksessa pyrimme tekemään yhteistyötä eri oppiaineiden ja luokka-asteiden opettajien ja oppilaiden välillä. Hyvällä 24

25 suunnittelulla eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä voidaan yhdistää. Isommat oppilaat voivat ohjata nuorempiaan. Esimerkkinä yhteistyöstä on viidesluokkalaisten tutustuminen uuteen oppiaineeseen kemiaan yhdeksännen luokan oppilaiden avustamina ja ohjauksessa. 5.6 Yhteistyö seurakuntien kanssa Seurakunta järjestää joulu- ja kevätkirkon sekä pitää koululla päivänavauksen kerran vuodessa. Syyskuussa ensiluokkalaiset pääsevät enkelivaellukselle kirkkoon ja neljännen luokan oppilaat käyvät akustiikkaesittelyssä Siuntion kirkossa. Viidesluokkalaiset tutustuvat kirkossa keskiaikaan. Seurakunta järjestää huhtikuussa Capellassa pääsiäisvaelluksen 2.-, 4.- ja 6.- luokkalaisille ja toukokuussa Meidän Messun kaikille koulun oppilaille. 5.7 Yhteistyö vanhempien kanssa Kodilla ja koululla on yhteinen kasvatuskumppanuus. Aleksis Kiven koulun lukuvuoden toiminnallinen tavoite ja kehittämiskohde on yhteistyö huoltajien kanssa ja koulun arjen tekeminen tutuksi huoltajille (kpl 2.2.3). Yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään mm. vanhempainyhdistyksen kautta, Wilmassa, vanhempainvarteissa ja arviointikeskusteluissa sekä luokkien yhdysvanhempien kautta. Luokanopettaja/-ohjaaja ja vanhemmat voivat keskustella puhelimitse, Wilmassa, sähköpostitse tai alkuopetuksessa reissuvihon välityksellä. Pääasiassa yhteydenpito tapahtuu Wilman kautta. Vanhemmat saavat omat tunnukset, joilla voivat käydä netissä kuittaamassa lapsensa poissaolot ja seurata edistymistä, kokeita ja yläkoulussa myös läksyjä. Vanhemmille järjestetään 1-2 kertaa lukuvuodessa joko luokan oma tai koko koulun yhteinen vanhempainilta. Alakoulun syksyn vanhempainilta on , yläkoululaisten vanhempainilta Yhteisen osuuden jälkeen siirrytään oman luokan vanhempainiltaan. Luokanopettaja tai ohjaaja järjestää vanhempainvartit kerran lukukaudessa. Tilaisuuksien kahvituksista vastaavat luokat, jotka keräävät varoja leirikouluja varten. Jokaisella luokalla nimetään yhdysvanhemmat, jotka muodostavat luokkatoimikunnan ja toimivat luokan edustajina vanhempainyhdistyksessä. He välittävät tietoa vanhempien ja koulun välillä. Kaikki vanhemmat kuuluvat automaattisesti vanhempainyhdistykseen. Vanhempainyhdistys valitsee vanhemmista hallituksen jäsenet. Vanhempainyhdistys kerää varoja esim. myyjäisillä. 25

26 5.8.Tiedottaminen Lukuvuoden alussa kotiin jaetaan Kouluavain-lukuvuosiopas, jossa kerrotaan koulun toiminnasta, säännöistä ja käytänteistä ja jossa on vihjeitä oppilaalle läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen ja huoltajalle vinkkejä siitä, kuinka tukea oppilaan koulunkäyntiä. Kouluavain on myös sähköisessä muodossa kunnan kotisivuilla. Koulun tiedottaminen koteihin tapahtuu pääasiassa Wilman kautta tai paperitiedottein, jos Wilma ei ole käytössä. Tarvittaessa yhteyttä pidetään puhelimitse ja tapaamalla. Kokeet merkitään Wilmaan, ja yläkoulussa myös läksyt pyritään merkitsemään Wilmaan. Huoltajilla ja oppilailla on omat tunnuksensa. Koulun yläaulassa ja kirjastossa on info-tv, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista. Info-TV:stä näkyy myös viikon ruokalista sekä kuukauden teemaan, Comenius-matkoihin tai vaikkapa koulun sääntöihin liittyviä asioita. Henkilökunnan ilmoitustaulu ja kalenteri ovat opettajienhuoneessa. Myös opettajienkokousten ja tiimien muistiot ovat esillä opettajienhuoneessa, mutta pääasiassa henkilökunnan tiedottaminen tapahtuu Wilman kautta tai sähköpostitse. 5.9 Yhteistyö muiden koulujen kanssa Yhteistyötä kunnan muiden koulujen kanssa pyritään lisäämään. Ala-yläkoulun nivelvaiheen yhteistyötä Päivärinteen koulun kanssa kuvataan kappaleessa 5.2. Svenska skolan kanssa tehtävä yhteistyö liittyy juhlapäiviin: Lucia-juhlaan ja Kalevala-juhlaan. Comenius-projektien myötä koululla on monta yhteistyökoulua eri puolilla Eurooppaa. Yhteyttä pidetään vierailujen lisäksi esim. nettikeskusteluin. 6. OPPILASHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Oppilashuollolla pyritään turvaamaan oppilaan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja huolehtimaan, että oppilas tarvitsemansa tuen oppimiseensa. Oppilashuollossa pyritään ennaltaehkäisevään työhön. Oppilashuoltoryhmä noudattaa omaa toimintasuunnitelmaansa, jota päivitetään tarvittaessa ja aina lukuvuoden päättyessä. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu torstaisin klo 8 10, tarvittaessa aina klo 12 saakka. Luokat kutsutaan syksyn aikana oppilashuoltopäivään lukukauden alussa sovitun aikataulun mukaisesti. Oppilashuollon aikataulu on nähtävillä Wilmassa. Opettajat voivat varata ajan oppilashuoltoryhmään ilmoittamalla Wilmassa vt. rehtorille. Oppilashuoltoryhmä toimii myös koulun kriisiryhmän perusrunkona. 26

27 Oppilashuoltoryhmään kuuluvat jokaisen luokan luokanopettajan tai luokanvalvojan lisäksi rehtori (puheenjohtaja), apulaisrehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä opintoohjaaja. Luokan asioiden käsittelyn pohjana käytetään STAKESin huolen harmaa vyöhyke arviointilomaketta. Oppilashuoltopäivässä on mukana mahdollisuuksien mukaan koko oppilashuoltoryhmä, muuten oppilashuoltokokouksissa ovat mukana vain oppilaan opetuksen ja hyvinvoinnin kannalta tarpeelliset henkilöt. Oppilashuolto on tarvittaessa mukana myös koulun kasvatus- ja tukikäytänteissä, mikäli oppilas tarvitsee oppilashuollollista tukea. 7 TYÖAJAT 7.1 Työ- ja loma-ajat Lukuvuoden työaika Syysloma Joululoma Talviloma Muut vapaapäivä Oppituntien ajat Oppitunnit ovat 45 minuutin, välitunnit 15 minuutin pituisia. Yläkoulun kahden viimeisen oppitunnin välinen välitunti on siirretty edellisen välitunnin perään, ja näin on saatu puolen tunnin pituinen breikki. Breikin aikana on mahdollisuus käyttää koulun kirjastoa, harrastaa liikuntaa, bändien kokoontua, asioida oppilaskunnan kioskilla, jne. (LIITE 4). 7.3 YT-aika YT-kokous eli opettajienkokous on keskiviikkoisin klo YT-kokousta pyritään kehittämään keskustelevaan ja yhteisölliseen suuntaan. Tiedottamista siirretään sähköiseen muotoon Wilmaan. Alakoulun ja yläkoulun opettajakokoukset voidaan pitää myös erikseen. Mikäli kokousaiheen luonteeseen sopii, keskitytään erityisesti yhteen käsiteltävään asiaan, jota käsitellään porinaryhmissä. Näin jokainen tulee kuulluksi. Koulusihteeri toimii sihteerinä ja tekee muistion (mappirengas ilmoitustaululla ja sähköisesti jokaiselle). Perjantain YT-aika on varattu johtoryhmän, tiimien ja työryhmien työskentelylle sekä luokka-aste- ja oppiainekohtaiselle työskentelylle. Tiimien muistiot ovat nähtävissä mappirenkaissa ilmoitustaululla. Perjantaita käytetään myös henkilökunnan sisäiseen koulutukseen. 27