Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus. Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus. Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita"

Transkriptio

1 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kilpailukyky vaatii rohkeita innovaatioita

2 Sisältö 3 Johdanto 4 Teollinen murros ja tulevaisuus 9 10 types of innovation tutkimuksen viitekehys 11 Mistä kilpailukyky syntyy? 17 Kolme keinoa menestymiseen näkemys, yhteistyö ja muutos 21 Menestys vaatii yhteispeliä 23 Yhteystiedot

3 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Johdanto Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus -tutkimussarja käsittelee teollisuuden rakennemuutoksen vaikutuksia yrityksiin ja etsii menestystekijöitä suomalaiselle teollisuudelle. Tutkimusta on suoritettu vuodesta 2010 Deloitten ja yliopistojen yhteistyönä. Jo vuoden 2011 tutkimus ennakoi teollisuuden murroksen sekä tuotannon siirtymisen pois Suomesta. Moni kansalliset yritykset valitsevat sopivimmat sijaintimaat toiminnoilleen ja noin 60 % teollisuusyrityksistä on viimeisen viiden vuoden aikana siirtänyt tuotantotoimintaa pois Suomesta. Vauhti jatkuu, sillä yhä useampi suuryritys suunnittelee jatkavansa siirtoja. Muutkin yrityksen avaintoiminnot kuten myynti, tuotekehitys-, hankinta-, asiakaspalvelu- ja tukitoiminnot siirtyvät vauhdilla muualle. Yritysten arvonmuodostus on siirtymässä pois Suomesta. Suomessa on vankkaa tuote- ja palveluosaamista, mihin yritysten kilpailukyky perustuu. Suomalainen insinööriosaaminen sekä kyky luoda ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin antavat erinomaisen pohjan kehittää kilpailukykyä ja vastata teollisiin muutosvoimiin, kuten digitalisoitumiseen ja uusiin tuotantoteknologioihin. Osaamista on, mutta kilpailukeinot ovat muutoksessa. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisten teollisuusyritysten on osattava paremmin ennustaa asiakkaan tulevia tarpeita ja trendejä. Lisäksi on löydyttävä rohkeutta haastaa nykyisiä liiketoiminta- ja ansainta malleja sekä innovoida kokonaan uusia malleja. Kilpailukyvyn kehittämisen kannalta heikkoudeksi Yrityksen pääasiallinen toimiala Jokin muu 12 % Metsäteollisuus 10 % Kemianteollisuus 14 % Elintarviketeollisuus 16 % Kone- ja metallituoteteollisuus 29 % Sähkö- ja elektro niikkateollisuus 20 % Vastaajan asema yrityksessä Muu 17 % Hallituksen jäsen 2 % Hallituksen puheenjohtaja 8 % Johtoryhmän jäsen 34 % Toimitus johtaja 39 % Suomessa koetaan kaupallistaminen sekä strateginen myynti- ja markkinointiosaaminen. Tuote ei myy enää itse itseään. Tärkeät kilpailutekijät on tunnistettu ja niihin täytyy investoida. Kehitysinvestoinnit suuntautuvat kuitenkin edelleen perinteisiin vahvuuksiin, vaikka kilpailukyvyn kannalta olisi tärkeämpää panostaa uusiin tärkeiksi koettuihin kilpailukeinoihin. Vaikka yritysten kilpailukyky tekijät ovat erilaisia, on menestyvillä yrityksillä tiettyjä yhtäläisyyksiä. Tarjoammekin tässä raportissa konkreettisia keinoja, joiden avulla yritykset voivat vastata kilpailukykynsä kehittämisen haasteisiin. Suomen teollisuuden tulevaisuus on yhteispelin varassa. Yritysten toimintaedellytyksiin globaalissa kilpailussa vaikuttavat Suomessa monet tekijät: työvoiman hinta ja joustavuus, talous- ja verojärjestelmien ennustettavuus ja kriittisen osaamisen saatavuus. Myös yhteiskunnallisilla toimenpiteillä tulisi sekä lievittää yritysten tarvetta siirtää toimintoja muualle että tukea ja luoda pohjaa uuden liiketoiminnan synnyttämiselle. Kiitämme tutkimuksen ohjausryhmän jäseniä panoksestaan tutkimukseen. Yritysjohdon näkemykset ja omakohtaiset kokemukset toivat tutkimukseen käytännönläheisen otteen. Kiitämme myös Lappeen rannan teknillistä korkeakoulua ja Veli-Matti Virolaista yhteistyöstä ja tutkimuksen ohjauksesta. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin Ten Types of Innovation -menetelmää, jonka hyödyntämisestä ja kansainvälisistä innovaatioesimerkeistä kiitos Matthew Locsinille. Tietoa tutkimuksesta Toteutettu Deloitten ja LUT:n yhteistyönä keväällä 2014 Kaksi tiedonkeräämismenetelmää: verkkokysely ja haastattelut Tutkimukseen osallistui 107 vastaajaa tasaisesti kaikilta toimialoilta 80 % vastaajista edusti yrityksen ylintä johtoa Tutkimuksen ohjausryhmä: Matti Alahuhta hallituksen puheenjohtaja, DevCo Partners Jorma Eloranta vuorineuvos Kjell Forsén toimitusjohtaja, Vaisala Kari Kauniskangas toimitusjohtaja, Fiskars Hannu Kottonen toimitusjohtaja, HKScan Pekka Lundmark toimitusjohtaja, Konecranes Pertti Korhonen toimitusjohtaja, Outotec Tomi Pitkänen toimitusjohtaja, Deloitte Mika Pukari toimitusjohtaja, iloq Heikki Vappula johtaja, UPM Biorefi ning Veli-Matti Virolainen vararehtori, LUT Christoph Vitzthum toimitusjohtaja, Fazer Kimmo Salakka Tutkimuksen johtaja 3

4 Teollinen murros ja tulevaisuus 4

5 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Teolliset työpaikat jatkavat matkaa ulos Suomesta Mitä toimintoja yrityksessänne on siirretty ulkomaille viimeisten viiden vuoden aikana? Tuotanto Hankinta Myynti Tuotekehitys Asiakaspalvelut Tukitoiminnot Logistiset toiminnot Hallinto Markkinointi Tuotanto Hankinta Myynti Tuotekehitys Asiakaspalvelut Tukitoiminnot Logistiset toiminnot Hallinto Markkinointi 0 % 13 % 13 % 13 % % Mitä toimintoja yrityksessänne on suunniteltu siirrettävän tai tullaan siirtämään ulkomaille seuraavien viiden vuoden aikana? 10 % 8 % 21 % 21 % 20 % 33 % 40 % 33 % 30 % 30 % 60 % 58 % 50 % 50 % 46 % 30 % 25% 30 % 25 % 20 % 33 % 40 % 25 % 20 % 21 % 29 % 30 % 29 % 60 % 60 % 60 % % Suuret yritykset, joiden liikevaihto yli 500 milj. EUR PK-yritykset, joiden liikevaihto alle 500 milj. EUR 70 % Lähtölaukauksena tutkimussarjallemme oli kiihtyvä tuotannollisen toiminnan pako Suomesta maailmalle. Vuoden 2011 tutkimuksessa valtaosa (78 %) yrityksistä ilmoitti harkitsevansa tuotannon siirtoa pois Suomesta. Tämä ennuste on toteutunut karulla tavalla ja sama trendi näyttää jatkuvan tulevaisuudessakin. Viimeaikaisista positiivisista investointiuutisista huolimatta työpaikkojen siirto ulkomaille näyttää jatkuvan huolestuttavalla vauhdilla. Lähes 60 % yrityksistä on siirtänyt tuotantoa ulkomaille viimeisen viiden vuoden aikana, ja siirtoja on tehty kaiken kokoisissa yrityksissä. Eri lähteiden arvioiden mukaan teollisuuden työpaikkoja on viimeisen viiden vuoden aikana hävinnyt noin (Tilastokeskus: Suomen virallinen tilasto 2014). Työ- ja elinkeinoministeriö on positiivisimmissa ennusteissa arvioinut, että teollisuuden työpaikkojen määrä Suomessa olisi jo tasaantu massa. Tutkimukseen osallistuneet yritykset eivät tätä näkemystä allekirjoita, vaan tuotannon siirrot tulevat jatkumaan lähes samalla vauhdilla. Tulevan viiden vuoden aikana peräti 70 % suurista yrityksistä suunnittelee siirtävänsä tuotantoa pois Suomesta. PK-yrityksissä vauhti hieman hidastuu eli 46 % aikoo viedä tuotantoa pois täältä. Tämän perusteella työ - paikkoja tulee siis edelleen häviämään merkittävästi. Usein puhutaan suomalaisen työn laadusta keskeisimpänä tekijänä pitää tuotantoa Suomessa ja toisaalta korkeasta kustannustasosta syynä siirtää sitä muualle. Yritykset kuitenkin valmistavat Suomessa pääosin historiallisista syistä (Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus 2012) tai mikäli sen markkinat ja asiakkaat ovat lähialueella. Ulkomaille toimintoja siirretään markkinoiden ja avainasiakkaiden läheisyyden vuoksi, joka on alhaista kustannustasoakin tärkeämpi tekijä. Suomen sijainti kaukana keskeisistä ja kasvavista markkinoista sekä raaka-aineista johtaa luonnollisesti tuotannon sijoittumiseen pois Suomesta etenkin kun suoritus kyky suomalaisissa yksiköissä nähdään korkeintaan hieman parempana kuin ulkomaisissa. Viimeaikaiset uutiset merkittävistä teollisista 5

6 investoinneista Suomeen ovatkin suuntautuneet aloille, joilla markkinat tai raaka-aineet ovat lähellä. Suomen houkuttelevuus suomalaisten yritysten investointi kohteena on matalalla. Suomen laskeva trendi investointikohteena näkyi myös Deloitten ja SEB:n keväällä 2014 toteuttamassa tutkimuksessa talousjohtajien näkemyksistä yrityksensä talousnäkymiin. Yrityksillä on edelleen halu investoida, mutta investointihalukkuus Suomeen on laskenut merkittävästi ja suurin osa strategisia investointeja suunnittelevista suuntaavat ne Suomen ulkopuolelle. Tämä on luonnollista, jos yrityksen markkinat ovat muualla eikä Suomi pysty tarjoamaan yritykselle erityistä kilpailuetua. Miltä teollisuus näyttää tulevaisuudessa? Suomen tulee siis pystyä tarjoamaan suurempaa lisäarvoa ja kilpailukykyä tuotannon pitämiseksi maassa sekä jo siirtyneen tuotantotyön kompensoimiseksi. Nyt kuitenkin myös korkeamman lisäarvon toiminnot siirtyvät huolestuttavalla vauhdilla. Suuryrityksistä puolet on jo siirtänyt hankintaa ja tuotekehitystä sekä 40 % myyntitoimintoja ulkomaille, PK-yrityksistä lähes kolmannes. Hankinta- ja myyntitoiminnot siirtyvät lähelle toimittajia ja asiakkaita ensimmäisten joukossa, mutta myös monet pääkonttoritoiminnot, kuten tuotekehitys ja tukipalvelut ovat siirtyneet kovalla vauhdilla. Suuryritysten vanavedessä, seuraavassa aallossa tulevat PK-yritykset. Tulevana viitenä vuotena niissä katsotaan tuotekehityksen, asiakaspalvelun, tukitoimintojen, hallinnon ja markkinoinnin työnjakoa uudelleen, eli juuri niitä toimintoja, joita suuret ovat siirtäneet viimeisten 5 10 vuoden aikana. Kansainvälisesti toimivat yritykset rakentavat omista lähtökohdistaan optimaalista rakennetta vastata globaaliin kysyntään. Toimintojen hajautuessa maailmalle siirtyy myös liiketoimintoihin liittyvä päätöksenteko lähemmäs asiakkaita. Päätöksenteon hajautuminen maailmalla oleviin toimintoihin vähentää puolestaan yritysten sidoksia Suomeen ja sitä kautta myös investointien kohdistumista tänne. Mitä Suomeen siis jää? Yritysten tulevaisuudensuunnitelmien mukaan monet lisäarvoa tuottavat avain toiminnot ovat siirtymässä pois Suomesta. Yrityksen tavoitteena on luoda mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaalle ja sitä kautta tietysti omistajilleen. Asiakkaan lisäarvo taas voi syntyä monesta tekijästä fyysisen tuotteen ja hinnan lisäksi: tuotetta täydentävästä tarjoamasta, palvelusta, elinkaarikustannusten minimoinnista, luotettavuudesta, tuottavuuden lisäyksestä, kokemuksesta, rahoitusratkaisuista jne. Nämä lisäarvotekijät syntyvät innovaatioista ja kehityksestä, joihin tarvitaan laaja-alaisesti yrityksen eri toimintojen tuomaa panosta. Lisäarvon synnyttäminen vaatii siis innovatiivista toimintaa myynniltä, markkinoinnilta, taloushallinnolta, tietohallinnolta ja hankinnalta yhdessä tuotekehityksen ja tuotannon kanssa, yrityksen muiden toimintojen, kuten henkilöstöhallinnon ja lakipalveluiden tukemana. Suurin lisäarvo syntyykin usein tuotannon ja kokoonpanon ulkopuolella aineettomista pääomista. 6

7 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Painopiste tuotannosta lisäarvon luomiseen Suomen kannalta on tärkeää, että yritysten muodostamasta lisäarvosta mahdollisimman suuri osuus synnytettäisiin Suomessa. Mikäli yllämainitun kaltainen lisäarvonmuodostus tehdään yrityksen Suomessa sijaitsevissa yksiköissä, jää Suomeen myös enemmän verotuottoja aineettomien pääomien hyödyntämisestä, syntyy korkeamman palkka tason työpaikkoja sekä kilpailukykyä, jolla Suomi pidetään houkuttelevana yrityksille. Hyvä esimerkki arvonmuodostuksen jakautumisesta on Nokian N95 älypuhelimen tuotantoketju. Laitteen arvosta kanavoitui Nokialle ja Suomeen, pääkonttorin sijaintimaana, noin 40 % puhelimen loppuhinnasta siinäkin tapauksessa, että itse tuote ei käynyt koskaan Suomessa. Puhelinta valmistettiin Nokian tehtailla Suomessa ja Kiinassa. Tämän loppukokoonpanon osuus tuotteen arvosta oli vain 2 % (Mysteeri avautuu, Suomi globaaleissa arvoverkostoissa, Ala-Yrkkö 2013). Valmistuspaikan vaihdos ei olennaisesti vaikuta Suomen osuuteen arvonlisäyksestä Nokia N95:ssä Laitteen arvosta Suomeen kanavoituva osuus puhelimen loppuhinnasta % PEKING SALO % 7

8 Nokian esimerkki osoittaa, että arvonmuodostuksesta merkittävä osa tehdään nykyään tuotannon ulkopuolella ja tähän arvonmuodostukseen Suomessa tulee panostaa. Teollisuudessa vaikuttavat trendit tulevat entisestään korostamaan aineettoman arvonmuodostuksen merkitystä, ja voivat vaikuttaa positiivisesti myös työpaikkojen syntymiseen Suomessa. Palvelujen digitalisoituminen ja teollinen internet (Internet of things) siirtää osan korkeamman lisäarvon palvelutehtävistä paikasta riippumattomiksi ja toisaalta vaativat korkeaa teknologiaosaamista. 3D-tulostus (Additive manufacturing) tulee siirtämään tuotantoa lähemmäs kulutuspaikkaa (esi merkiksi varaosissa) ja nostamaan tuotteeseen liittyvien aineettomien oikeuksien merkitystä liiketoiminnoissa. Kuluttajatuotteissa taas monikanavaisuus ja erityisesti nettikauppa muokkaavat jo vahvasti toimialaa sekä työnjakoa arvoketjussa. Kaikki nämä trendit siirtävät useita arvonluontiin liittyviä tehtäviä paikasta riippumattomiksi ja rakentuvat monien Suomen vahvuuksien varaan, kuten tietotekniseen osaamiseen ja ratkaisujen muodostamiseen. Onnistuminen näissä vaatii kuitenkin vahvaa näkemystä tulevista asiakas tarpeiden muutoksista sekä innovaatioita myös tuotteen ulkopuolella asiakaskokemukseen ja liike toimintamalleihin liittyen. 3D-tulostuksen (Additive Manufacturing) käyttö on jo lisääntynyt dramaattisesti. Johtavat yritykset ovat tunnistaneet teknologian mahdollisuudet erityisesti kuluttajaja teollisuustuotteissa sekä autoteollisuuden ja lääketieteen alueilla. Globaali peittoalue Teollisia 3D-instalaatioita vuonna 2012 ~ yksikköä Aasia 26,2 % Pohjois-Amerikka 39,9 % Aplikaatiot toimialoittain Teollisten 3D-järjestelmien myynnin jakauma Muut 4 % Militaariteollisuus 5 % Tiedemaailma 7 % Teollisuuden sovellukset 13 % Rakennusteollisuus 4 % Kuluttajatuotteet 22 % Eurooppa 29,3 % Ilmailuteollisuus 16 % Autoteollisuus 19 % Lääketeollisuus 16 % Kasvuennuste Globaalin 3D tuote- ja palvelumarkkinan koko (miljardia dollaria) Ennuste D-teollisuudella kesti 20 vuotta saavuttaa 1 miljardin dollarin markkinat, ja vuoteen 2015 mennessä markkinan arvioidaan nelin kertaistuvan. 8

9 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus 10 types of innovation 9

10 Tutkimuksen viitekehys 10 types of innovation Tutkimuksessa käytettiin hyväksi Deloitten verkostoon kuuluvan Doblinin kehittämää 10 types of innovation -viitekehystä, joka tunnistaa 10 kilpailukyvyn lähdettä liittyen yritykseen tarjoamaan, sen liiketoimintamalliin tai asiakaskokemusta vahvistaviin tekijöihin. Eri teollisuuden alat ja yritykset hyödyntävät eri kilpailukyvyn lähteitä riippuen siitä, mitä asiakkaat arvostavat ja miten toimijat ovat ajan myötä tunnistaneet näitä arvon lähteitä. Tilanteet voivat muuttua, kun joku nykyisistä tai uusista kilpailijoista löytää kilpailuetua alueelta, johon kilpailijat eivät ole panostaneet, mutta jota asiakkaat arvostavat. Tutkimuksessa keskitymme tarkastelemaan yritysten sellaista kilpailuetua, joka selkeästi differentioi yrityksen kilpailijoistaan asiakkaan näkökulmasta. Olemme jakaneet kilpailuedun lähteet kolmeen pääalueeseen hyödyntäen Deloitten Ten Types of Innovation -mallia: 1. Tarjoaman erityispiirteiden tuoma kilpailuetu 2. Liiketoimintamallin tuoma kilpailuetu 3. Asiakaskokemuksen tuoma kilpailuetu DOBLIN AND THE DISCIPLINE OF EFFECTIVE INNOVATION Innovaatio on muutakin kuin uusia tuotteita ja palveluita Verkosto Yhteydet muihin arvon luomista varten Prosessi Erityispiirre tai ylivertaiset keinot työn tekemiseksi Tuotejärjestelmä Täydentävät tuotteet ja palvelut Kanava Keino, jolla tarjonta toimitetaan asiakkaille ja käyttäjille Asiakkaan sitouttaminen Valikoidut kanssakäymiset Ansaintamalli Verkosto Rakenne Prosessi Tuotteen suorituskyky Tuotejärjestelmä Palvelu Kanava Brändi Asiakkaan sitouttaminen LIIKETOIMINTAMALLI TARJOAMA ASIAKASKOKEMUS Ansaintamalli Keino, jolla ansaitaan Rakenne Kykyjen ja varallisuuden kohdentaminen Tuotteen suorituskyky Ominaispiirteet ja toiminnallisuus Palvelu Tuki ja parannukset tarjonnalle Brändi Mielikuvan luominen tarjonnasta ja liiketoiminnasta 10

11 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Mistä kilpailukyky syntyy? 11

12 Suomen teollisuuden yksi ongelma on, miten saada luotu lisäarvo paremmin rahastettua. Tehdään hyviä tuotteita, mutta ehkä liian hienoja markkinatarpeeseen nähden, tai ei oikein osata rakentaa vahvaa ansaintalogiikkaa. Pertti Korhonen, Outotec Tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten näkemyksiä suomalaisten osaamisesta kilpailukyvyn kehittämisen eri vaiheissa. Tutkimukseen osallis tuneilla oli varsin yhtenevät näkemykset suomalaisten teollisuusyritysten heikkouksista sekä alueista, joihin panostamalla kilpailukykyä voidaan parantaa. Tutkimuksen hypoteesina oli, että suomalaisten yritysten kilpailukyky perustuu tuotteen suorituskykyyn. Oletimme, että yritykset keskittyvät löytämään uusia innovatiivisia ominaisuuksia ja teknisiä ratkaisuja, jotka parantavat tuotteen kapasiteettia, nopeutta, tarkkuutta, laatua, energiatehokkuutta eli sen suorituskykyä, mutta tuotteen ulkopuolella olevat kilpailukykyelementit jäävät vähemmälle huomiolle. Yritysten kilpailukyky keskittyy vahvasti tuotteiden ja palvelun lisäksi brändiin ja asiakkaan sitouttamiseen. Suurin potentiaali kilpailukyvyn kehittämiseen löytyy ansaintamallista, verkostosta, kanavasta sekä monen mielestä myös brändistä. Keskimäärin suomalaiset yritykset käyttivät 1,6 kilpailu kyvyn lähdettä tutkimuksen viitekehyksestä, kun globaalisti yritysten keskiarvo on 1,8. Innovatiiviset yritykset hyödyntävät kuitenkin keskimäärin kaksi kertaa useampaa elementtiä erottuakseen kilpailusta, mikä tutkitusti vaikuttaa myös positiivisesti yrityksen arvoon (Doblin). Suomalaiset kehittävät hyviä tuotteita, mutta se ei enää riitä Tuotteen suorituskyky nousi tärkeimmäksi kilpailukyvyn lähteeksi sekä suurilla että PK-yrityksillä. Yli 60 % yrityksistä kokee kilpailukykynsä perustuvan merkittävästi tuotteeseen. Suomalainen tekninen osaaminen arvostetaan huippuluokkaan monilla alueilla. Yritykset kertovat myös, että suomalaiset ovat hyviä ideoimaan ja kehittämään uusia tuotteita. Tulevaisuudessa tuotteen suorituskyvyn merkitys kilpailijoista erottavan kilpailukyvyn lähteenä nähtiin kuitenkin pienenä. Tuotteen merkitystä ei toki pidä aliarvioida. Tarvitaan asiakkaan haluama tuote, jotta ylipäätään voidaan pärjätä mark- Yritysten kilpailukyvyn lähteet 80 % Vahvuus Heikkous Verkosto Rakenne Prosessi Tuotteen suorituskyky Ansaintamalli Tuotejärjestelmä Palvelu Kanava Brändi Asiakkaan sitouttaminen LIIKETOIMINTAMALLI TARJOAMA ASIAKASKOKEMUS 12

13 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus kinoilla. Tulevaisuudessa on kuitenkin yhä vaikeampi erottautua kilpailusta ja luoda pysyvää kilpailuetua pelkästään sen avulla. Näkemyksen puute asiakastarpeista ja trendeistä sekä heikkous kaupallistamisessa haittaavat suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kehittämistä. Lähes 80 % vastaajista koki kaupallistamisen ontuvan Suomessa. Sen sijaan osaamme ideoida uusia ratkaisuja ja toteuttaa ne. Yli 40 % vastaajista nosti nämä osa-alueet suomalaisten vahvuuksiksi. Yritysten kyvyt eri vaiheissa innovaatioprosessia Kun kaikki ovat saman ikäisiä, samoja kouluja käyneitä suomalaisia, on poikkeavia ja uusia näkemyksiä vaikea löytää. Suomalaisissa yrityksissä asiakkaan haasteita ja tarpeita ei tunneta tarpeeksi hyvin. Olemme fyysisesti etäällä useimmista markkinoista, mikä rajoittaa luontaista kanssakäymistä asiakkaiden kanssa. Teknisiä tuoteinnovaatioita syntyy, mutta niiden kaupallistaminen on hankalaa, jos asiakkaat eivät näe niiden tuovan tarpeeksi uutta lisäarvoa toiminnalleen: miksi investoisin uuteen, kun vanhakin vielä toimii % Näkemys Ideointi Ratkaisun muodosta-minen Kaupallis - taminen HEIKKOUDET VAHVUUDET Asiakas halutaan sitouttaa Asiakaskokemusta parantavat tekijät nostavat päätään. Suuryritykset näkivät yleisesti saavansa kilpailuetua palveluista (40 %), brändistään (43 %) sekä asiakkaan sitoututtamisesta (38 %). Ne ovat laajentaneet palveluportfolioitaan systemaattisesti erityisesti 2000-luvulla ja rakentaneet tunnettuuttaan asiakkaiden keskuudessa. Osa suuryrityksistä (27 %) koki myyntikanavansa vahvuudeksi, mutta suurin osa (39 %) koki ne heikkoutena verrattuna kilpailijoihin. Mikä on pielessä suomalaisten suuryritysten myyntikanavissa? Haastatteluissa kerrottiin, että emme osaa toimia yhdessä kanavapartnereiden kanssa, vaan ainoa tapa onnistua on rakentaa omassa kontrollissa oleva jakelukanava. On vaikeaa ennustaa mihin markkinatrendit ovat menossa ja miten asiakkaiden odotukset ja tarpeet ovat muuttumassa. Tämä näkyy lopulta kaupallistamisen hankaluutena, kun ratkaisut eivät täytäkkään asiakkaiden tarpeita. Erääksi syyksi arveltiin diversiteetin puutetta suomalaisten yritysten johdossa, minkä vuoksi myös näkemys tulevaisuudesta on helposti hyvin yksipuolinen. Toiseksi keskeiseksi tekijäksi nähtiin myyntiosaamisen puute eli ei osata rakentaa riittävän syviä suhteita asiakkaisiin ja päästä vuoropuheluun heidän haasteistaan. Esimerkiksi ruotsalaisten nähtiin olevan tässä huomattavasti meitä vahvempia. Tämän vuoksi joissakin yrityksissä on uutta myyntijohtoa rekrytoitaessa etsitty osaajia juuri Ruotsista. PK-yrityksissä pidettiin yleisesti asiakkaiden sitoutumista suurimpana vahvuutena tuotteiden jälkeen (41 %). Tämä voi johtua siitä, että heillä on vähemmän asiakkaita tai arvoketjun päämiehiä, joihin he ovat voineet rakentaa vahvat suhteet. Myös palveluita pidettiin PK-yritysten vahvuutena (29 %). Heikkouksiksi sen sijaan koettiin se, että PK-yrityksillä ei ole vielä ollut mahdollisuutta rakentaa kaikille markkina-alueille kattavaa myyntikanavaa eikä tunnettua brändiä. "Tuotteen leipomisessa on kaksi osaa logic and magic. Logic hoituu Suomessa jopa hyvällä tasolla, magic puolella usein kaadutaan ja lujaa." Kari Kauniskangas, Fiskars 13

14 Asiakaskokemuksen merkitykseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Asiakkaan kokemus tuotteiden ja palveluiden käytöstä, brändi-mielikuvat ja myyntikanavan toiminta vaikuttavat heidän valmiuteensa investoida suomalaiseen tuotteeseen tai palveluun. Erinomaisen asiakaskokemuksen kautta voidaan tuottaa arvoa, josta asiakas on valmis maksamaan enemmän. Viimeaikojen merkittävimmät liiketoimintainnovaatiot perustuvat juuri asiakaskokemuksen merkittävään parantamiseen ja yhdistävät tähän usein myös uudenlaisia liiketoiminta malleja (verkostoa, ansaintalogiikka, prosesseja) ennennäkemättömällä tavalla. Tällaiset innovaatiot muokkaavat yleensä koko toimialaa. Vaikka tuote olisi selkeästi parempi mutta brändi ja kokemus puuttuvat, se ei ole sama asia, kun olisi koko paketti. Liiketoimintamalleissa on mahdollisuus, mutta rohkeus puuttuu Liiketoimintamalleissa nähdään yritysten suurimmat puutteet. Ansaintamallit nousivat suurimmaksi kilpailukyvyn murentajaksi, kun 27 % vastaajista näki kilpailijoiden olevan edellä tällä alueella. Yritysten johtajat näkivät ansaintamallien potentiaalin, ja jopa 43 % mielestä niihin pitää keskittyä liiketoimintaa kehitettäessä prosessien, palveluiden ja asiakkaan sitouttamisen ohella. Ansaintamalli-innovaatiot muokkaavat yleensä koko toimialaa merkittävästi, minkä vuoksi kilpailijoiden etumatka on huolestuttavaa. Verkosto ja rakenne on myös strateginen kysymys, koska maailma on pysyvästi turbulentti. Se vaatii suurta joustavuutta. Pertti Korhonen, Outotec Suurin osa ansaintamalleja vahvuutena pitävistä yrityksistä toimii kuluttajatuotemarkkinoilla, joissa laitteen ohella voidaan ansaita esimerkiksi Uroksen Goodspeed -palvelun tavoin kiinteällä kuukausimaksulla sekä käytön mukaisella laskutuksella. Teollisuuden puolelta hyvänä esimerkkinä toimii Konecranesin Agilon -materiaalinhallintaratkaisu, jonka voi saada palveluna kiinteällä kuukausimaksulla. Maksu sisältää laitteen lisäksi huollot ja korjaukset, etävalvonnan ja -tuen sekä ohjelmistopäivitykset. Yllättäen useilla suomalaisilla yrityksillä on myös vaikeuksia hyödyntää verkostoja arvon tuottamisessa. Noin viidennes yrityksistä koki saavansa verkostostaan hyötyä, mutta lähes 40 % suuryrityksistä piti sitä heikkoutena. PK-yrityksistä vain 10 % näki verkoston heikkoutenaan. "Ei osata muka enää yhteistoimintaa, kun toiminta ja markkinat ovatkin globaaleja. Heti kun ei ollakaan veljien kesken Suomessa, niin ei osatakkaan" Yritykset kehittävät mieluummin ratkaisut itse omilla resursseillaan kuin etsivät yhteistyökumppaneita osallistumaan investointeihin ja tuomaan omaa osaamistaan mukaan kehittämiseen. Yhteistyön rakentamisessa fokusoidutaan liian usein asiakastarpeen täyttämisen sijasta mahdollisen hyödyn jakamisesta arvoketjussa, jolloin todellinen arvonluonti saattaa kilpistyä jo ennen kuin mitään on saavutettu. Yhteistyö ulkomaisten, erityisesti amerikkalaisten yliopistojen ja yritysten kanssa koettiin jopa tuloksekkaammaksi kuin kotimaisten toimijoiden kanssa. Ne yritykset, jotka luottavat verkostoonsa, kertovat sen auttavan joustavuuden ja ketteryyden saavuttamisessa, mikä on tämän päivän globaaleilla markkinoilla välttämätöntä. Suurimmassa osassa yrittäjävetoisissa ja pienissä yrityksissä verkostoituminen koettiin vahvuudeksi sekä usein myös välttämättömäksi, koska itsellä ei ole resursseja toteuttaa kaikkea. 14

15 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Suomalainen osaaminen ei jää kakkoseksi maailmalla, kun vain löytyy riittävää itseluottamusta Hannu Kottonen, HKScan Yritykset panostavat olemassa oleviin vahvuuksiin Yritysten nykyiset kehityshankkeet eivät kuitenkaan kohdistu kilpailukyvyn kannalta tärkeimpinä pidetyille alueille, eivätkä siksi täysin tue liiketoiminnan kehittämistä. Liiketoimintamallien kehittämisessä 58 % vastaajista panostaa tällä hetkellä erityisesti yhtenäisten prosessien kehittämiseen, mikä näkyy useissa yrityksissä laajoina prosessi- ja järjestelmähankkeina. Panostukset kohdistuvat myös tuotteeseen ja palveluihin, kun taas yrityksen sisäiseen toimintarakenteeseen, verkostojen kehittämiseen ja ansaintamalleihin investoidaan vähemmän. Brändi Kanava Asiakkaan sitouttaminen Ansaintamalli 80 % 60 % 40 % 20 % Verkosto Rakenne Prosessi Tulevaisuudessa suomalaiset yritykset näkevät tarpeelliseksi siirtää fokusta sisäisestä kehittämisestä asiakkaan sitouttamiseen ja uusien ansaintamallien kehittämiseen. Panostuksia sen sijaan vähennetään tuotekehityksestä ja prosessien, rakenteen ja verkostojen kehittämisestä. On yllättävää, että verkostoihin ja ansaintamalleihin ei panosteta enempää, vaikka ne nähdään yhtenä suurimmista potentiaalialueista. Yhtenä haasteena nähdään riskinottokyky. Yrittäjävetoisia yrityksiä pidetään tässä suhteessa parempina, mutta muissa riskitietoisuus voi tukahduttaa transformaatiot jo alkuvaiheessa. Palvelu Tuotejärjestelmä Tuotteen suorituskyky Meneillään olevat kehityshankkeet Mille osa-alueelle tulisi keskittyä liiketoimintaa kehitettäessä Mihin yrityksissä panostetaan kilpailukyvyn kehittämiseksi Kehittämään uusia innovatiivisia tuotteita 1,18 Asiakaskokemukseen ja asiakkaiden sitouttamiseen 0,98 Lisäämään uusia palveluita valikoimaamme Tuotantoprosessiin 0,56 0,55 Organisaation rakenteeseen ja yhteistyökulttuuriin Brändiimme ja siihen miten saavuttaisimme asiakkaamme eri kanavien kautta Arvon tai strategisen edun luomiseen toisten yritysten tai yhteisöjen kanssa toimimisen kautta Hinnoitteluun tai ansaintamallin kehittämiseen 0,35 0,32 0,26 0,22 0 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 15

16 10 TYPES CASES Agilon Täyden palvelun materiaalinhallinta ratkaisu pieniin konepajoihin kuukausimaksulla Agilon on Konecranesin laajennettava automaattinen materiaalin varastointijärjestelmä, joka on kehitetty erityisesti konepajojen prosessien kehittämiseksi. Käyttäjä voi kutsua osat työpisteen viereen sen sijaan, että etsii niitä varastosta. Tuoteominaisuuksiensa ohella Agilon erottuu siinä, että sitä myydään kuukausittaisella käyttömaksulla, joka sisältää laitteen, huollot, etävalvonnan ja -tuen sekä ohjelmistopäivitykset. Agilonissa on innovaatioita viideltä alueelta: Ansaintamalli Verkosto Rakenne Prosessi Tuotteen suorituskyky Tuotejärjestelmä Palvelu Kanava Brändi Asiakkaan sitouttaminen LIIKETOIMINTAMALLI TARJOAMA ASIAKASKOKEMUS Ponssen Scorpion Harvester Scorpion on Ponssen kehittämä uudentyyppinen monitoimimetsäkone, jossa on erityisesti keskitytty kuljettajan työympäristön kehittämiseen. Scorpionin hytti pysyy aina vaakatasossa maasto-olosuhteista huolimatta ja tarjoaa esteettömän näkyvyyden työkohteeseen. Asiakkaita palvellaan Fleet-Management sovelluksella, jossa voi reaaliajassa seurata älypuhelimella kaikkien omien Ponsse-metsäkoneiden puunkorjuumääriä, huoltotarpeita ja muita koneesta saatavia tietoja. Harvesterissa yhdistyy innovaatiot kolmelta alueelta: Ansaintamalli Verkosto Rakenne Prosessi Tuotteen suorituskyky Tuotejärjestelmä Palvelu Kanava Brändi Asiakkaan sitouttaminen LIIKETOIMINTAMALLI TARJOAMA ASIAKASKOKEMUS 16

17 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Kolme keinoa menestymiseen näkemys, yhteistyö ja muutos Kilpailukyvyn kehittämisestä on paljon keskustelua ja mielipiteitä siitä mitä yhteiskunnan, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen sekä suurten ja pienten yritysten pitäisi tehdä. Suuri osa julkisesta keskustelusta painottuu tuotantotyöhön ja sen työpaikkoihin. Tutkimuksemme tuo esiin, että arvoa ja kilpailukykyä muodostuu useasta elementistä, ei vain tuotantotyöstä. Yritysten haasteissa on eroja riippuen koosta, toimialasta sekä kansainvälistymisen vaiheesta. Osa on saanut uusia kilpailijoita viime vuosien aikana ja osa on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen. Yritysten tilanteet ovat yksilöllisiä, mutta menestyneitä yrityksiä yhdistää yksi asia: Menestyksen saavuttamiseen meillä on kolme konkreettista keinoa, jotka on kohdistettu tutkimuksen mukaisiin, suomalaisten teollisuusyritysten päähaasteisiin: 1. Paranna näkemystäsi tulevasta asiakastarpeesta 2. Kehitä kilpailukykyä yhdessä muiden kanssa 3. Muuta yrityksesi toimimaan asiakastarpeen mukaisesti Menestyneillä yrityksillä on näkemys tulevasta asiakastarpeesta, mitä vasten he kehittävät omaa kilpailukykyään kilpailijoiden vahvuudet ja heikkoudet huomioiden. Mitkä seuraavista tekijöistä tulevat olemaan kriittisimpiä tulevien innovaatioiden onnistumiseksi? (Pisteytetty keskiarvo) Osaaminen Asiakastarpeiden ymmärtäminen Johtaminen Kilpailukentän ymmärtäminen Ihmisten resursointi 3,73 3,61 3,38 3,12 2,96 Prosessi Insentiivit ja motivointi Alihankkijat ja toimittajat Rakenteet 2,61 2,55 2,31 2,22 Rahoitus 1,80 0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 17

18 Paranna näkemystäsi tulevasta asiakastarpeesta Keskustele asiakkaiden kanssa Avointa keskustelua asiakkaiden kanssa heidän asiakkaidensa tarpeista ja heidän omien tarpeiden muuttumisesta käydään liian vähän. Tämä on helppo tapa lisätä ymmärrystä tulevista tarpeista. Yhteistyötä tulee rakentaa asiakkaan kanssa monella organisaatiotasolla. Parhaat yritykset käyvät keskustelua tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksiin liittyvistä tarpeista niin käyttäjien kuin investointipäätöksen tekijöidenkin kanssa, sekä pyrkivät ymmärtämään asiakkaiden keskeisiä haasteita. Suomi on kaukana useimmista markkinoista ja yritykset tarvitsevat kokeneita myyjiä, jotka ovat valmiita matkustamaan, tapaamaan asiakkaita ja luomaan pitkäjänteisiä asiakassuhteita. Kansainvälisten myyntiosaajien puute rajoittaa myyntiä ja tuotteiden kaupallistamista: Hyvä tuote myy itse itsensä ei todellakaan päde enää. Tämän vuoksi yritysten tulee kasvattaa myös strategisen markkinoinnin roolia liiketoiminnoissa, ja rakentaa osaamista identifi oimaan ja kehittämään kilpailukyvyn lähteitä tavoitelluilla markkinoilla. Hanki tietoa yrityksen ulkopuolelta. Yrityksen ei tarvitse itse tehdä kaikkea. Tietoa tulevista trendeistä, markkinoista ja kilpailijoista on mahdollista hankkia eri tahoilta. Esimerkiksi yhteiskuntamme järjestämä Team Finlandin Future Watch -palvelu tuo tietoa kansainvälisten markkinoiden muutoksista yritysten hyödynnettäväksi. Future Watch -selvitykset tarkastelevat liiketoimintamahdollisuuksien muutoksia ja toimintaympäristön kehitystä eri maissa. Markkina- ja kilpailija-analyysejä sekä ymmärrystä asiakastoimialan haasteista on mahdollista hankkia niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Yritykset eivät myöskään hyödynnä verkostoa riittävästi näkemyksen tuomiseen. Esimerkiksi USA:ssa yritykset hyödyntävät start-up yritysten ennakkoluulottomia näkemyksiä oman tietämyksensä täydentämiseen ja uusien innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen. Yritysten tulisi arvioida, mitkä yritykset voisivat täydentää arvoketjua ja verkostoitua näiden kanssa näkemyksen täydentämiseksi. Tämä vaatii aktiivisuutta myös pieniltä yrityksiltä. Yritysten kannattaa myös tehdä tiivistä yhteistyötä yliopistomaailman kanssa näkemyksen muodostamiseksi. Toisaalta yliopistomaailmalta kaivataan enemmän panostusta ja keskustelua näkemyksen luontiin liittyen. Kehitä henkilöstön osaamista sekä diversiteettiä. Kymmenen kilpailukykyelementin laaja hyödyntäminen vaatii vaikutusten ymmärtämistä yli yrityksen kaikkien toimintojen. Tällainen kokonaisvaltainen liiketoimintaosaaminen on nykyään harvinaista yrityksissä, koska työntekijät fokusoituvat tiettyyn osa-alueeseen jo aikaisin urallaan. Tämä vaikeuttaa kilpailukyvyn kehittämistä. Lisäksi suomalaisten teollisuusyritysten johdon taustat ovat hyvin samanlaiset, jolloin heidän katsontakantansa ja näkemys tulevasta on samanlainen. Aalto-yliopiston tavoite tuoda usean alan opiskelijoita ja tutkijoita fyysisesti samalle kampukselle, jolloin he oppivat useampia tapoja nähdä maailmaa, on hyvä. Menee kuitenkin vielä vuosia ennen kuin uudessa kulttuurissa opiskelleet ihmiset ovat johtamassa yritysten innovaatiota. Yritysten pitää myös itse kehittää laaja-alaista osaamista sopivalla koulutuksella ja tehtävänkierrolla samoin kuin yksilöiden tulee pyrkiä varmistamaan monipuolinen oppiminen työssä. Henkilöstövalinnoissaan yritysten tulee rohkeasti rakentaa poikkitieteellistä osaamista ja diversiteettiä. Toisaalta yritykseen voidaan myös rekrytoida asiantuntijoita, jotka tuntevat hyvin asiakastoimialan haasteet. 18

19 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Jatkuvalla parantamisella pitäisi nostaa tuottavuutta 4 6 % vuodessa, jotta säilyy hengissä. Sen lisäksi liiketoimintamalleja tulisi uudistaa alasta riippuen ehkä 5 10 vuoden välein, jotta saadaan suurempi % tuottavuuden kasvu aikaan. Jorma Eloranta, vuorineuvos Usein haasteena on yrityksen kulttuurin muuttaminen tukemaan innovatiivisuutta ja jatkuvaa uudistumista. Menestyneet yritykset tuovat asiakaskokemuksen koko yrityksen ajattelun keskiöön ja jopa taloudellisten tavoitteiden edelle. Uudistumista tarkastellaan aina asiakkaan silmin yrityksen kaikilla tasoilla. Innovaatiokulttuurin luominen vaatii myös oikeiden olosuhteiden luomista: rohkaise ajattelemaan asiakaskokemusta ja rikkomaan perinteiset uskomukset, mahdollista innovaatiot oikealla toimintamallilla, insentiiveillä ja panostamalla kyvykkyyksiin. Kehitä kilpailukykyä yhdessä muiden kanssa Teollisuuden murros on kompleksisista ja moniulotteista, siihen liittyy globalisaatio, digitaalisaatio, uudet teknologiat ja sovellukset, kuten 3D-valmistaminen ja teollinen internet (internet of things). Se vaatii suureltakin yritykseltä yhteistyötä muiden yritysten ja toimijoiden kanssa, jotta palveluista saadaan oikeasti arvoa tuottavia. Tutkimuksemme haastatteluissa todettiin useasti, että arvo luodaan tulevaisuudessa entistä enemmän verkostoissa. Tämän toteuttaminen vaatii yrityksiltä suurta muutosta. Muutos kohdistuu erityisesti yritysten hankintaorganisaatioihin. Näiden pitää muuttua kustannusviritteisestä hankinnasta muiden yritysten kanssa asiakastarpeista ja arvosta keskustelevaksi toimijaksi. Verkostojen hyödyntäminen edellyttää fokuksen siirtämistä voiton jakamisesta lisäarvon tuottamiseen asiakkaalle. Parhaat yritykset ovat asiakkaan kumppaneita. Arvoketjun alkupäässä se tarkoittaa mahdollisuutta tuoda mukaan asiakkaan tuotekehitysprosessiin oman alueen näkemystä tuotekonseptin kehittämiseen eri asiakasryhmille ja hinta-tasoilla. Arvoketjun loppupäässä kuluttajatuotteiden valmistajat hyödyntävät käyttäjäyhteisön suoraa palautetta tarjoaman ominaisuuksien ja käyttäjä kokemuksen kehittämisessä. Molemmissa tapauksissa yhteistyöhön panostaminen tarjoaa mahdollisuuden ymmärtää paremmin tarpeita ja ohjata omia tuotekehitysinvestointeja oikeaan suuntaan. Tämä vaatii luottamuksen rakentamista arvoketjussa ja yhteistä tavoitetta paremman kokemuksen luomisesta asiakkaalle. Hankinnan kyvykkyydet muuttuvat radikaalisti EILEN Luotiin perusta säästöille Läpinäkyvyys ja näkemys Ensimmäisen aallon säästöt Strateginen hankinta Sopimusehtojen noudattamisen seuranta TÄNÄÄN Muututaan palveluntarjoajaksi ja arvoketjun integraattoriksi Globaali kyvykkyys Taloushallinnon partneruus Hankinnasta maksuun prosessin integrointi Kulutushyödykkeiden ja volatiliteetin hallinta Riskienhallintaohjelmat Rakennetaan pysyvää muutosta Kategorioiden johtaminen Kehittynyt hankintatoimi Ostojärjestelmät Osaamiseen panostaminen Suorituksen seuranta 2020 Hankinnan roolin radikaali uudelleen mietintä Riskien, hyödyn ja luovuuden sovittelija Taloushallinnon, operaati oiden ja toimitusketjun yhteyspisteessä Runsaasti erityisosaajia Riskien ennustaja Globaali kysynnän ja tarjonnan näkökulma Ideoiden luoja ja innovaattori Lähde: Deloitte-tutkimus Charting the course: Why procurement must transform itself by

20 Muuta yrityksesi toimimaan asiakastarpeen mukaisesti Tutkimuksessa mukana olleita menestyneitä yrityksiä yhdistää selkeä näkemys asiakastarpeesta, jota toteuttamaan on muokattu koko yritys ja sen henkilöstö verkoston kumppanien lisäksi. Tämä edellyttää yrityskohtaisten differoivien kilpailukykyelementtien valintaa ja määrittelyä, jotta asiakkaalle tuotettu arvo on selkeä ja kilpailukykyinen. Tämän jälkeen yrityksen liiketoiminta- ja toimintamalli pitää rakentaa toteuttamaan tavoiteltua asiakasarvoa ottaen huomioon, mitä tehdään itse ja mitä kumppani tekee. Liiketoimintamallin kehittämisen elementit on kuvattu alla olevassa kuvassa. Erilaisten kilpailukykyelementtien hyödyntäminen vaatii yritykseltä hyvin erityyppisiä osaamisia, resursseja sekä kumppaneita. Se edellyttää arvoketjun eri osien hyödyntämistä aivan uudella tavalla. Tämän vuoksi on tärkeää arvioida uudelleen koko toimintamalli asiakaskokemuksen näkökulmasta. Uusien kilpailukyvynlähtei den rakentaminen ei synny yhdessä yössä, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä epäonnistumisiakin syntyy matkalla. Tämän vuoksi tarvitaan vahvaa uskoa näkemykseen sekä kykyä ottaa riskiä. Deloitten liiketoimintamallien muutostyökalujen avulla onnistuu valittujen kilpailukykyelementtien vaatimien muutosten tunnistaminen, arviointi ja toteuttaminen Define new Business Strategy Where to play? Agreed aspirations and goals How to win? Articulate Strategy & design Business Model Customer Segments Value Propositions: products & services Revenue & Profit Model Key Resources & Assets Design & implement Operations Strategy Value Chain & Partners Supply Chain Set-up & Cost Structure Governance & Operating Model Intellectual Property Implement supporting Business Platform Information Technology People & Organization Legal, Finance and Tax Structures 20

21 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Menestys vaatii yhteispeliä 21

22 Menestys vaatii yhteispeliä Maiden kauppasuhteiden sekä talous- ja verojärjestelmien ennustettavuus ja kilpailukykyisyys on vuodesta toiseen globaalien yritysjohtajien mielestä keskeisin kilpailukykytekijä. Viimeisimmässä tutkimuksessa tätäkin tärkeämmäksi menestystekijäksi nousevat osaaminen ja osaamiseen perustuvat innovaatiot. Jopa 85 % yritysjohtajista kokee, että kehittyneet läntiset teollisuusmaat ovat kilpailukykyisempiä osaamispääoman suhteen, kuin kehittyvien markkinoiden maat. Yritysjohtajien mielestä tulevaisuuden menestykselle kriittistä on tiimityö yritysten, hallinnon ja yliopistojen kesken. Yhteistyötä vaaditaan innovaatioita ja huippuosaajia synnyttävän ympäristön luomiseen. (Lähde: Deloitte Touche Tohmatsu Limited and U.S. Council on Competitiveness Global Manufacturing Competitiveness Index). Aiomme viedä tätä keskustelua eteenpäin yritysmaailman ja poliittisten päättäjien välillä, jotta toimenpiteet saadaan liikkeelle. Tomi Pitkänen, Deloitte Suomalaisten yritysten menestys on meidän kaikkien yhteinen etu. Yrityksillä on paljon mahdollisuuksia kilpailukykynsä kehittämiseen, mutta myös monia haasteita toimintaympäristöön liittyen. Menestyminen globaalissa kilpailussa vaatii panostusta ja harkittua riskinottoa niin yrityksiltä kuin yhteiskunnaltakin. Mielestämme samat lääkkeet pätevät molemmille tahoille. Keskitytään arvon luontiin tulevien voittojen jakamisen sijasta. Käydään avointa keskustelua arvonluonnin mahdollistamisesta ja tarvittavista toimenpiteistä verkostoidutaan poliittisten päättäjien, edunvalvojien ja yritysjohdon kesken. Työstä pitää saada joustavampaa ja enemmän arvoa tuottavaa. Toteutetaan toimenpiteet johdonmukaisesti. Keinoja on jo tunnistettu ja arvioitu erilaisten selvitysten ja tutkimusten kautta. Niistä ei ole puutetta. Nyt on tärkeää saada toimenpiteitä liikkeelle. Tämä vaatii yhteistä tahtoa ja pitkäjänteistä kehittämistä yhdessä. Drivers of global manufacturing competitiveness Rank Drivers 1 Talent-driven innovation 2 Economic, trade, fi nancial and tax system 3 Cost and availability of labor and materials 4 Supplier network 5 Legal and regulatory system 6 Physical infrastructure 7 Energy cost & policies 8 Local market attractiveness 9 Healthcare system 10 Government investments in manufacturing Lähde: Deloitte Touche Tohmatsu Limited and U.S. Council on Competitiveness Global Manufacturing Competitiveness Index 22

23 Suomalaisen teollisuuden tulevaisuus Yhteystiedot Raportin kirjoittajat Kimmo Salakka puh Tuuli Kirkkomäki puh Mikko Vaara puh

24 Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu Limited, a UK private company limited by guarantee ( DTTL ), its network of member fi rms, and their related entities. DTTL and each of its member fi rms are legally separate and independent entities. DTTL (also referred to as Deloitte Global ) does not provide services to clients. Please see for a more detailed description of DTTL and its member fi rms Deloitte & Touche Oy. Group of Companies

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015

Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä. Lokakuu 2015 Kansi- ja areenahankkeen yhteiskuntataloudellinen vaikutusanalyysi Tiivistelmä Lokakuu 2015 Tiivistelmä (1/2) Iso hanke, kuten Kansi- ja areenahanke, luo merkittäviä työllisyys- ja arvonlisäysvaikutuksia

Lisätiedot

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan

Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Pahin tietoturvauhka istuu vieressäsi Tietoturvatietoisuuden kehittämisestä vauhtia tietoriskien hallintaan Hannu Kasanen, Deloitte & Touche Oy Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin tietoturvaseminaari

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste

Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Suomen verojärjestelmän kehittäminen Kyselyn kooste Salla Holma, Deloitte February 2015 2015 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies 1 Yleiset muutostarpeet Suomen veropolitiikassa Verojärjestelmän yleinen

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku

Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä. 19.9.2015 Turku Valmet Automotiven kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä 19.9.2015 Turku Kilpailukyky? On usean tekijän summa Kustannustehokkuus Innovatiivisuus Toimitusketjun hallinta Koulutetun työvoiman saatavuus

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Arvoa innovaatioista missä ja miten?

Arvoa innovaatioista missä ja miten? Arvoa innovaatioista missä ja miten? Pekka Ylä-Anttila EK 1.6.2012 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Mistä puhun tänään? Miten ja missä arvo syntyy globaalitaloudessa?

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten?

Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten? Monikanavaisuus, ylikanavaisuus - mitä, miksi ja miten? Technopolis Business Breakfast 2.9.2014 Palvelujen ja kaupan professori Hannu Saarijärvi Vakuutustieteen yliopistonlehtori Pekka Puustinen Ohjelmajohtaja

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN?

TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? TEOLLINEN KILPAILUKYKY PALAAKO TUOTANTO SUOMEEN? 8.2.2016 Professori Jussi Heikkilä, jussi.heikkila@tut.fi Tuotannon strateginen ja operatiivinen johtaminen Tuotannon operatiivisen johtamisen keskeiset

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä

Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Normipäivä miten se eroaa julkisen ja yksityisen sektorin tietohallintojohtajalla? Tietohallinnon iltapäivä Helsinki 18.4.2012 Liiketoimintasi tuntija, toimialasi ymmärtäjä - Askelia menestykseen Deloitte

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI?

ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? ALVELUMUOTOILU MUOTITERMISTÄ KIINTOTÄHDEKSI? Miksi teema on kiinnostava Mitä maailmassa tapahtuu - 1 Perinteisten lentoyhtiöiden rinnalle syntyi halpalentoyhtiöt, jotka haastoivat asiakaslähtöisyyden koko

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio. Yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2016 Vuosi 2015 lyhyesti Hyvä vuosi Tiedolle IT-palveluissa markkinoita nopeampi kasvu Lisääntyneet investoinnit sekä yritysostot kasvun ja innovaatioiden

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut

Globalisaatio ja asiantuntijapalvelut IBM Global Business Services (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) ITviikko Seminaari torstaina 10.5.2007 Pekka Leppänen (Pohjanmaan vaatetus vai H&M) Myytinmurtajat 1. Globalisaatio ei vaikuta korkean osaamisen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009

PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä. KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 PK-YRITYSTEN VENÄJÄ-OSAAMISEN SELVITYS Eväitä menestykseen Venäjällä KiVi 2009, Kotka 3.11.2009 1 Fintra pähkinänkuoressa Suomen johtava kansainvälisen liiketoiminnan valmentaja lähes 50 vuoden kokemuksella

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits

Marjat maailmassa. Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin. Market intelligence for healthy profits Market intelligence for healthy profits Marjat maailmassa Johdanto kansainvälisiin marjastrategiohin & trendeihin Projektin tavoitteet Löytää malleja marja-alan osaamisen tuotteistamiseksi korkean jalostusarvon

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015

Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Liikevaihto ja liikevoitto selvässä kasvussa. Digia Oyj, osavuosikatsaus Q2/2015 Juha Varelius 14.8.2015 Katsauskauden pääkohdat Katsauskauden pääkohdat Konsernin liikevaihto kasvoi tammi-kesäkuussa 8,9

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA

KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA KUUSI POINTTIA BRÄNDIN ERILAISTAMISESTA Markkinan polarisoituminen on uhka yleisbrändeille + Markkinoilla on menossa kehitys, jossa pärjäävät sekä lisäarvolla erottuvat ykkösbrändit että edullisella hinnalla

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014

Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014 Hoito- ja hoivapalvelualan tilanne ja tulevaisuudennäkymät HYVÄ-ohjelman arvioinnin 1 osan alustavia tuloksia 1.10.2014 Sisällysluettelo Hankkeen sisältö ja eteneminen Poimintoja alustavista tuloksista

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa

Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa Liiketoimintamallien murros halki teollisuudenalojen - jotkin asiat eivät koskaan enää palaa 15.12.2009 Finpro ry KiVi seminaari Helsinki Matti Heikkonen Esiintyjän profiili Matti Heikkonen Nykyinen Toimitusjohtaja,

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13

Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Johdonmukaista markkinointia yrittäjille 2013 09/13/13 Pari vinkkiä lisätuloksen tekemiseksi ilman lisäkuluja. 09/13/13 Markkinointi, myynti, menestys. Kaupallistamista, kontakteja, kassavirtaa! Helsinki

Lisätiedot

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013

Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä. Vastaajia n. 250 13.12.2013 Tutkimus yritysten uudistumishalusta ja kyvystä Vastaajia n. 250 13.12.2013 Mistä tämä tutkimus kertoo Tutkimuksemme perusteella voimme entistä vahvemmin todeta, että uudistuminen lähtee ihmisistä - ja

Lisätiedot