Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto. Kaisa Tervonen"

Irma Hiltunen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Metsälaidunten sieni- ja sammallajisto Kaisa Tervonen

2 Työryhmä Projektin johtaja Panu Halme Lajiasiantuntijat Kaisa Tervonen ja Anna Oldén Biotooppiasiantuntija Kaisa Raatikainen Maaperäasiantuntija Minna-Maarit Kytöviita

3 Resurssit Olvisäätiön pieni rahoitus vuonna 2010 PUTTErahoitus vuosille Osana Koneen säätiön hanketta vuosina

4 Miksi tämä aihe? Metsälaidunten määrä on 1900-luvun aikana vähentynyt rajusti koko Euroopassa Suomessa kaikki metsälaiduntyypit CR tai EN Minkälaiset metsälaitumet ovat suojeluarvoltaan erityisen korkeita?

5 Miksi tämä aihe? Vähäinen määrä uhkaa monien niistä riippuvaisten lajien säilymistä Sammalet ja putkilokasvit sopeutuneet sietämään laidunnusta ja poljentaa Sienissä lämpöä vaativia, puoliavoimeen ympäristöön sopeutuneita lajeja

6 Tavoitteet Tietoa metsälaitumilla elävistä lajeista ja niiden uhanalaisuudesta Laidunnettujen ja laiduntamattomien kohteiden lajiston eroavaisuus Laidunnushistorian ja nykyisen laidunnusintensiteetin vaikutus lajistoon Metsälaiduntyyppien väliset erot lajistossa

7 Tutkimusalueet Keski-Suomen maakunnassa Sekapuustoisia, koivu-, kuusija mäntyvaltaisia metsälaitumia 12 kohdetta per metsälaiduntyyppi 48 kohdetta 24 laidunnettua ja 24 laiduntamatonta Laidunnushistoria vaihtelee

12 Koealat Kolme koealaa per kohde 10 m x 10 m Sienet Koealojen nurkissa kasvillisuusruudut 2 m x 2 m Sammalet

13 Sammalaineiston keruu 2012 koivu-, kuusija sekapuukohteet 2013 mäntykohteet Ruuduilta (2m x 2m) tutkittiin kaikki lajit Kasvualustat (maa, kivi, puu, lahopuu) Peittävyys (%) Näytteet tarvittaessa

14 Sammalaineisto Kerätty noin sammalhavaintoa (laji/ruutu/kasvualusta) peittävyysarviota (laji/ruutu) näytettä Näytteiden määritys kesken

15 Sieni-inventoinnit 2010 koivukohteet 2012 kaksi käyntiä ja 2013 yksi käynti sekaja kuusikohteilla Helttasienet, tatit, kupusienet, haarakkaat, jalalliset käävät

16 Sieni-inventoinnit Koealoilta itiöemämäärät lajeittain Aikarajoitteisessa inventoinnissa 1-3 esiintymää per sienilaji 1h pari, 1,5h yksin Metsälaiduntyypin läpikäynti Tunnistamattomat näytteeksi kuivumaan, osasta kuvat N näytettä

17 Taustamuuttujat koealoilla Puusto Laidunpaine, maaperän kuluma ja kasvillisuuden korkeus Kasvupaikkatyypit Maaperänäytteet 16 kairallista per koeala ph, orgaanisen aineksen määrä, ravinteet, sieni- ja bakteeriryhmät

18 Taustamuuttujat ruuduilla (2m x 2m) Putkilokasvit peittävyydet lajeittain Kasvualustojen määrät ja laadut Maanpinta, kivipinnat, puut, lahopuut

19 Sienihavainnot itiöemää koealoilla ( Marasmiellus perforans (kuusenneulasnahikas)) N. 500 lajia havaittu 2012 VU Lycoperdon caudatum (hakamaatuhkelo) NE Marasmius setosus, löydetty monelta kohteelta

20 Mycorrhaphium, a new genus to northern Europe Mycorrhaphium pusillum silkkiorakas Luhangasta 2012 ja 2013 Löytöpaikka rehevä lehto Pietarilainen Viacheslav Spirin määritti Löytöjä Puolasta, Saksasta, Ranskasta ja Portugalista

21 Putkilokasvien lajimäärien erot Laidunnus Kaikki p<0,001 Koivu p=0,034 Kuusi p=0,323 Mänty p=0,005 Seka p=0,058 Metsälaiduntyypit ei eroa toisistaan

22 Sienten lajimäärien erot Laidunnus Kaikki p=0,917 Kuusi p=0,445 Seka p=0,336 Kuusivaltaiset ja sekapuutoiset metsälaitumet eroaa toisistaan p=0,033

23 Tuloksia lehtimetsälaitumilla Sienilajien määrä kasvoi laidunnushistorian kasvaessa

24 Sieninäytteet Missä mennään 2012 kerätyistä suurin osa määritetty 2013 kerättyjen määritys hyvässä vauhdissa Sammalaineiston määritys etenee Maaperänäytteet kerätty kesällä 2013 Rasvahapot eroteltu, analyysit tammikuussa Orgaanisen aineksen määrän ja ph:n analysointi käynnissä Tullaan tekemään typpianalyysit, mahdollisesti myös muita ravinteita Maanomistajille lähetetty putkilokasvilajilistat

25 2014 Näytteiden loppuun määritys Aineiston analysointi Julkaisujen kirjoittamista Tiedotus hankkeen tuloksista Maanomistajille pidetään tilaisuus

26 Mitä seuraavaksi? Laidunnushistorian ja -paineen sekä laiduntyypin vaikutus sieniyhteisöihin Laidunnushistorian ja -paineen sekä laiduntyypin vaikutus kasviyhteisöihin Laidunnuksen vaikutus eri kasvualustoilla elävien sammalten yhteisörakenteeseen ja runsauteen Laidunnuksen vaikutus maaperän koostumukseen ja maaperämikrobien toimintaan Voiko metsälaitumen suojeluarvoa ennustaa putkilokasvilajiston, laiduntyypin tai perinnebiotooppien arvoluokituksen perusteella? Jo mainittu orakasartikkeli

27 Yhteistyö WWF Suomen Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella - hanke Asiantuntija-apua Korppoossa inventoimassa sammalia, sieniä ja putkilokasveja kolmella eri laitumella

28 Kiitos! Kiitos! Maija Mussaari

Samankaltaiset tiedostot

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin

Emolehmien metsälaidunnuksen vaikutus maaperään, kasvillisuuteen ja hyönteisiin Timo J. Hokkanen 1, Perttu Virkajärvi 2, Hannu Hokkanen 1, Reetta Tuupanen 3 1 Pohjois-Karjalan ELY-keskus/PK biosfäärialue,