Otsikko Sivu. 7 Kokouksen avaus 3. 8 Valmisteluvaiheen palaute ja toimenpiteet 4. 9 Alustavan kaavaluonnoksen esittely ja teemojen ohjaustarve 5

Transkriptio

1 MUISTIO 2/ AIKA klo 09:30-12:04 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 B, maakuntasali KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 7 Kokouksen avaus 3 8 Valmisteluvaiheen palaute ja toimenpiteet 4 9 Alustavan kaavaluonnoksen esittely ja teemojen ohjaustarve 5 10 Työpajaosuus: alustavan kaavaluonnoksen läpikäynti ja kommentointi 7 11 Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat 9 12 Kokouksen päättäminen 10

2 MUISTIO 2/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Boström Marianne Jäsen, Karkkila Holmberg Sven Varapuheenjotaja, Raasepori Ikäheimo Arja Jäsen, Lohja Kajander Petri Jäsen, Raasepori Kyttälä Kari Jäsen, Lohja Nordström Paula Jäsen, Lohja Peltonen Björn Jäsen, Hanko Sjögren Pirjo Jäsen, Lohja Tukiainen Matti Puheenjohtaja, Lohja Esko Juvonen Inkoo Gustafssonin varajäsen POISSA Gustafsson Soile Jäsen, Inkoo Ilander Kerstin Jäsen, Raasepori Savilahti Mika Jäsen, Siuntio Suvi Silvennoinen Uudenmaan liitto, sihteeri MUU Vikman-Kanerva Merja Uudenmaan liitto Mansikka Ilona Uudenmaan liitto Vauhkonen Heli Uudenmaan liitto Kouhia Pasi Uudenmaan liitto Manninen Mariikka Uudenmaan liitto Kytö Inka Uudenmaan liitto Kallio Riikka Uudenmaan liitto

3 MUISTIO 2/ Kokouksen avaus LVO Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin osallistujat ja edellisen kokouksen muistio merkittiin saaduksi.

4 MUISTIO 2/ Valmisteluvaiheen palaute ja toimenpiteet LVO Merja Vikman-Kanerva esitteli Uusimaa-kaavan valmisteluvaiheen palautetta ja toimenpiteitä. Kaavan valmisteluaineisto oli lausunnoilla maalis-huhtikuussa. Lausuntojen lisäksi saatiin mielipiteitä yksityishenkilöiltä ja järjestöiltä. Saatua palautetta on käsitelty toukokuun aikana ja tarvittavia toimenpiteitä tehdään kaavaan niiden pohjalta. Merkittävimpiä yleisen palautteen aiheita: Kaavan tulisi olla riittävän strateginen ja joustava mutta samalla riittävän sitova ja yksiselitteinen. Rakennekaavan ja seutujen kaavojen suhde on haastava. Hallitus ottaa kantaa isoihin linjavetoihin kesäkuussa, jotta seutukaavojen luonnoksien ratkaisuja saadaan tarkennettua. Seutujen kaavaluonnokset tulevat lausunnoille ja nähtäville syksyllä. Vuoden 2018 lopulla käsitellään palaute seutukaavojen luonnoksista ja ensi vuoden alusta on tarkoitus saada seutujen kaavaehdotukset lausunnoille. Toimenpiteitä Rakennekaava ei tule olemaan kaava vaan rakennesuunnitelma, joka toimii seutujen kaavojen ratkaisujen pohjana. Myös muu rakennekaavasta saatu palaute on otettu huomioon. Maakuntahallitus päättää ratkaisusta kesäkuussa. Liikenteen- ja maankäytön vuorovaikutus -tausta otetaan nyt huomioon myös rakennemalli 3. kasvuluvut, jossa kasvu on hajautunut enemmän. Maakuntahallituksessa keskustellaan eri kehityskäytävien ja ratahankkeiden priorisoinnista (Tallinna-tunneli, Itärata, Porvoo-Kouvola -rata ja päärata) Lisäksi palautetta tuli elinkeinoista, keskuksista ja taajamista. Kaupan teeman taustaselvityksiin tehdään herkkyystarkasteluita. Vaikutusten arviointia tehdään sisäisesti sekä ulkoisten asiantuntijoiden toimesta. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi

5 MUISTIO 2/ Alustavan kaavaluonnoksen esittely ja teemojen ohjaustarve LVO Ilona Mansikka esitteli kaavaluonnosta ja teemojen ohjaustarvetta. Seutujen kaavoilla tulee olemaan nyt voimassa olevia kaavoja yleispiirteisempi esitystapa. Merkintöjä ja määräyksiä pyritään karsimaan. Kaavaluonnosten vaikutusten arvioinnilla on suuri merkitys ja sitä tehdään Uudenmaan liiton sekä ulkoisten asiantuntijoiden toimesta. Osa merkinnöistä menevät liitekartoille, joista osasta tulee myös oikeusvaikutteisia. Viherrakenteen ratkaisu pohjautuu pääosin 4. vaihemaakuntakaavaan. Suojelualuevarauksiin on tullut lisäyksiä kuntien selvityksistä ja muiden tahojen ehdotuksista. Kaikkiin mahdolliset uudet suojelualuevaraukset on arvioitu samoilla kriteereillä (LAKU-kriteereillä). Viheryhteystarpeita on uudistettu uusien selvityksien ja muuttuneen maankäytön pohjalta. Viheryhteystarpeet turvaavat maakunnallisesti tärkeitä ekologisia- ja virkistysyhteyksiä. Ne näytetään silloin kun paikassa on jokin estevaikutus, jossa viheryhteys tulee huomioida. Viheryhteyksissä on pohjalla Joel Jalkasen selvitys Uudenmaan ekologisista yhteyksistä (2018), ELY:n ja riistakeskuksen selvitys yleisimmistä eläinten ylityspaikoista ja kuntien selvityksiä. Virkistysalueiden ratkaisu on pääosin sama, mutta pienet virkistysalueet (alle 50 ha) merkitään virkistyskäytön kohdealueina. Keskukset ovat vähittäiskaupan ensisijaiset sijoituspaikat. Keskuksissa ei ole vähittäiskaupan enimmäismitoitusta ja kaikki keskukset ovat samanarvoisia. Lisäksi on valtakunnan keskus ja palvelukeskittymiä. Palvelukeskittymissä on kaupan rajoitus. Taajamat on merkitty osoittamaan vyöhykkeitä, joissa on tärkeää tehostaa yhdyskuntarakennetta. Olemassa olevan rakenteen hyödyntäminen on tärkeää. Taajamissa keskustojen, elinkeinojen ja liikkumisen tukeminen tärkeää. Lisäksi on merkitty raideliikenteeseen tukeutuvia taajamia, joiden kehittyminen kytkeytyy uusiin raidehankkeisiin. Liikkumisen ja logistiikan teemassa tiet on jaettu kolmeen ja radat kahteen luokkaan. Lisäksi osoitetaan uudet ja kehitettävät tie- ja rataosuudet. Lisäksi esitetään logistiikan ja henkilöliikenteen tärkeimmät solmukohdat ja reitit. Vesiliikenteen osalta esitetään tärkeimmät kauppaliikenteen laivaväylät sekä veneilyn runkoväylä. Tuotanto, energia ja yhdyskuntateknisen huollon osalta esitetään tuotanto- ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet, luonnonvarat, yhdyskuntateknisen huollon alueet, voimalinjat ja tuulivoima. Lisäksi annetaan suunnittelumääräys suuronnettomuusvaaraa aiheuttavien laitosten ja varastojen huomioimisesta tarkemmassa suunnittelussa. Puolustusvoimien alueet tulevat voimassa olevien kaavojen pohjalta. Alueita ollaan työstämässä ja ovat kommenteilla.

6 MUISTIO 2/ Ryhmässä tuli esiin kysymys, miten liitekarttojen oikeusvaikutteisuus rajataan. Liitekarttojen oikeusvaikutteisuuden rajausta selvitetään vielä. Liitekarttojen luomisen tärkein syy on esitystekninen. Osa merkinnöistä hukkuu kaavakartalle ja ne halutaan saada paremmin esille. Lisäksi ryhmässä kysyttiin viherrakenteen ratkaisusta minne pienet viheralueet sijoittuvat maanomistuksen näkökulmasta. Pienet viheralueet sijoittuvat pääosin julkisilla mailla. Alueet ovat samoja kuin 4. vaihemaakuntakaavassa, mutta pienten alueiden osalta merkintätapaa on muutettu. Myös kaupasta syntyi kysymys, kuinka hyvin maakuntakaava tulkitsee uuden maankäyttö- ja rakentamislain kieltoa elinkeinoelämän vaikeuttamisesta. Kaavaratkaisun ei tulisi vaikeuttaa elinkeinoelämää. Kaupan rakentamisen rajat on mietitty niin, että tilat eivät lopu kesken. Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi Oheismateriaali Alustavan Uusimaa kaavan luonnoksen esittely

7 MUISTIO 2/ Työpajaosuus: alustavan kaavaluonnoksen läpikäynti ja kommentointi LVO Työpajavaiheessa jaettiin kolmeen ryhmään ja ryhmät kiersivät kolmella eri rastilla. Rasteilla käsiteltiin kaavaluonnoksen teemoja. A-rastilla käsiteltiin Henkilö- ja tavaraliikennettä; B-rastilla keskuksia, taajamia ja elinkeinoja ja C-rastilla Ympäristöä, energiaa ja yhdyskuntateknistä huoltoa. Lopuksi pidettiin työpajan yhteinen purku rastien vetäjien johdolla. Henkilö- ja tavaraliikenne Ensimmäisessä ryhmässä keskusteltiin tavaraliikenteen kestävistä ratkaisuista. Hangon sataman toiminta kasvaa jatkuvasti ja se kuormittaa paljon tiestöä. Kantatien 52 rooli on kasvamassa, koska kuljetuksia kohdistuu paljon Turun suuntaan. Yhteys on myös tärkeä kemian teollisuuden kuljetuksille. Tie tulisi saada kehitettäväksi. Tavaraliikenteen toteuttaminen kestävästi on haastavaa. Kumipyöräliikenteessä dieselautoille ei ole vielä saatu korvaavia vaihtoehtoja. Rahtia tulisi saada enemmän raiteille. Se olisi ympäristöystävällisempää ja liikenteellisesti turvallisempaa. Raideliikennettä sen sijaan on vaikea toteuttaa kustannustehokkaasti. Toinen ryhmä käsitteli joukkoliikenteen kestäviä ratkaisuja. Raideliikenne todettiin ensisijaisen tärkeäksi koko alueelle. Hanko-Hyvinkää-radan sähköistys ja ESA-rata ovat tärkeitä hankkeita. Vaikea kysymys on miten väkeä riittää raskaille raideyhteyksille. Raiteiden lisäksi myös kantatie 51 nähtiin tärkeänä työmatkaliikenteen reittinä. Reitillä usein liitytään junaan tai metroon matkan varrella, joka nostaa liityntäpysäköinnin tärkeyttä. Joukkoliikennettä tulisi myös kehittää Karjaan ja Lohjan välille. Kolmas ryhmä käsitteli kestävää liikkumista saavutettavuuden näkökulmasta. Ryhmässä koettiin huolta yhdysteiden poistamisesta ja sen vaikutuksesta tienpitoon. Valtatien 2 kehittämistä pidettiin tärkeänä etenkin Karkkilan saavutettavuudelle. Myös Lohjan saaminen raideliikenteen piiriin on tärkeää. Keskukset, taajamat ja elinkeinot Ensimmäisessä ryhmässä keskusteltiin keskuksista. Ryhmän mukaan keskuksia tulisi kehittää monipuolisesti ja niihin tarvittaisiin lisää kasvua. Keskustan ulkopuoliset kaupan donitsit kilpailevat keskuskaupan kanssa. Marketteja tulisi saada mieluummin keskustoihin ja kaupan riittävä mitoitus on tärkeää. Harvaan asutuilta alueilta lähdetään helposti hakemaan palveluita kunnan ulkopuolelta. Toisessa ryhmässä puitiin merkintöjä ja taajamien rajausta. Palvelukeskittymämerkintää pidettiin hyvänä entisille kuntakeskuksille, mutta tilanne on erilainen idässä, jossa ei ole tapahtunut niin paljon kuntaliitoksia. Tällöin idän keskukset pääsevät parempaan asemaan. Taajamien rajausten tulee olla tarpeeksi laajoja ja esimerkiksi Lohjan osalta tulisi ottaa huomioon nauhakaupunkimaisuus. Kolmas ryhmä käsitteli työpaikkoja ja elinkeinoja. Työmatkaliikkuminen

8 MUISTIO 2/ kasvaa alueella ja etenkin pääkaupunkiseudulle liikkuu paljon työmatkalaisia. Länsimetro jatke Kivenlahteen ja sen liityntäpysäköinti tulevat olemaan tärkeässä asemassa. Haasteena on saada ihmiset käyttämään joukkoliikennettä. Merellisyys nähtiin monien kuntien valttina, jota ei ole vielä täysin hyödynnetty. Kesäasukkaat ja matkailijat ovat tärkeitä palvelujen syntymiseen ja säilymiseen, esimerkiksi veneilijöiden tarpeet tuottavat erilaisia palveluja. Ympäristö, energia ja yhdyskuntatekninen huolto Ryhmässä toimivia joukkoliikenneyhteyksiä pidettiin olennaisina tukemaan ilmastotavoitteita. Uusiutuvan energian osalta keskusteltiin mm. tuulivoimasta. Siihen otettiin kantaa sekä puolesta että vastaan. Lisäksi muita energiatuotantomahdollisuuksia nousi keskustelussa esille kuten bioenergia, aurinkoenergia, maalämpö ja jätteen polttaminen. Ehdotus: Ohjaustoimikunta merkitsee asian tiedoksi ja antaa evästyksensä kaavan valmisteluun Päätös: Ohjaustoimikunta merkitsi asian tiedoksi ja antoi evästyksensä kaavan valmisteluun

9 MUISTIO 2/ Seuraava kokous ja muut mahdolliset asiat LVO Karkkila toivoo, että kaavaluonnoksen lausuntoon olisi tarpeeksi aikaa. Kaksi kuukautta olisi sopiva aika lausunnon antamiselle. Seuraavan kokous sovitaan kesälomien jälkeen. Seuraava kokous pidetään seudulla, joko Hangossa tai Raaseporissa loka-marraskuussa. Kokouksen jälkeinen lisäys: Kaava-aikataulun muutoksen johdosta seutujen ohjaustoimikuntien kokoukset tullaan pitämään joulukuussa.

10 MUISTIO 2/ Kokouksen päättäminen LVO Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12.04