Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Transkriptio

1 Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) PROMEQ-alueellinen seminaari, Joensuu, Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama Itä-Suomen yliopisto JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 1

2 Esityksen sisältö 1) PROMEQ lyhyesti Tavoitteet ja kohderyhmät SOLA- mallin teoreettinen perusta pähkinänkuoressa PROMEQ interventiot ja kokeilut 2) Sosiaalisen laadun viitekehys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Pohjois-Karjala vs. muut ja koko maa 3) Yhteenveto ja johtopäätökset JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 2

3 PROMEQ tutkii ja kehittää kokonaisvaltaista mallia ja osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä neljän haavoittuvan väestöryhmän, palveluammattilaisten, järjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa. Yksin asuvat vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama

4 Kokonaisvaltainen lähestymistapa Kokonaisvaltainen lähestymistapa hyvinvointiin ja terveyteen elintapoihin tai sairauksiin keskittymisen sijasta Elämänlaatu yksilön kokemus fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteistaan, elinoloistaan, palvelujen saatavuudesta sekä elinympäristöstään (WHO 1998; Veenhoven 2000). Kyseessä on laaja hyvinvoinnin määritelmä. Pystyvyys ihmisen kokemus todellisista mahdollisuuksistaan elää elämäänsä ja käyttää kykyjään haluamallaan tavalla. (Sen 1993; Nussbaum 1995) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu: neljä ulottuvuutta, jotka määrittävät yhteiskunnan kykyä turvata jäsenilleen hyvä elämänlaatu: sosioekonominen turvallisuus, osallisuus, valtaisuus ja yhteiskunnan eheys (Maesen & Walker 2012) Oletus 1: Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä paremmat ovat sen jäsenten mahdollisuudet hyvään terveyteen ja elämänlaatuun. Oletus 2: Teoriaperustainen, systeeminen ja osallistava lähestymistapa mahdollistaa uusien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen, joista hyötyy haavoittuvien ryhmien lisäksi koko väestö JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 4

5 Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu - SOLA malli Hyvän yhteiskunnan arvot Tasa-arvo Vapaus Oikeudenmukaisuus Solidaarisuus Yhteiskunnan pääomat (Panokset) Taloudellinen Poliittinen Kulttuurinen Sosiaalinen laatu (Prosessit) Sosiaaliturva Valtaistaminen Osallisuus Yksilöiden elämänlaatu (Tulokset) Aineellinen, ympäristöllinen Terveys, tieto,taito Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen Koheesio Sosiaaliset suhteet Ympäristö Väestö Teknologia Aika, paikka Inhimillisen ekologian ja ympäristön vuorovaikutus Vaarama & Pieper 2016, Pieper, Karvonen & Vaarama 2019, tulossa JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 5

6 Tavoitteenamme on lisätä osallisuutta, dialogia ja moniäänisyyttä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Valtaistuminen Päättäjät Ammattilaiset Valaistuminen Asukkaat Asiakkaat Kolmas sektori Etenkin kun kyse on haavoittuvista ryhmistä, politiikkatoimilla ja palveluilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin turvaamisessa kestävä muutos edellyttää vuorovaikutusta Vuorovaikutus tarvitsee rakenteet Sosiaalinen Markkinointi yksi tapa JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama

7 2) SOSIAALINEN LAATU TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN VIITEKEHYKSENÄ: POHJOIS-KARJALA VS MUUT Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 7

8 TÄMÄN TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA OLI: 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti kokeilemalla PROMEQ-mallia tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä 2. Tutkia mallin perusteella valituilla indikaattoreilla yhteiskunnan sosiaalisen laadun ja ihmisten kokeman elämänlaadun vaihtelua (koko maa ja PROMEQmaakunnat*) 3. Arvioida nykyisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia saatujen tulosten valossa 4. Laatia tulosten valossa kehittämisehdotuksia JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 8

9 AINEISTO JA MENETELMÄT Yhteiskunnan sosiaalisen laadun analyysit perustuvat THL:n SOTKANET-aineistoon vuodelta 2015 Eduskuntavaalien äänestysaste kuitenkin viimeisin tieto eli vuodelta 2016 Suomessa on v kaikkiaan 311 kuntaa( käytetyt indikaattorit kattavat % kunnista ja maakunnista Kokemuksellista sosiaalista laatua analysoitiin THL:n ATH-aineistolla Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus, aineisto vuosilta N=81 656, alueellisesti edustavat otokset 18 indikaattoria Menetelmät Frekvenssianalyysi, korrelaatioanalyysi, faktorianalyysi Tilastolliset testit : Pearson, Chi2, Kruskall-Wallis Huomioitavaa* Analyyseissä tarkasteltiin vain PROMEQ-hankkeen kannalta keskeisiä maakuntia: Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 9

10 PROMEQ-mallin operationalisointi 1) Ihmisten kokemaa sosiaalista laatua 23 indikaattorilla (ATH), jotka pitivät sisällään seuraavia teemoja: työttömyys, tulojen riittävyys, toimeentulotuen käyttö, tyytyväisyys asumiskustannuksiin, tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen, elintapojen terveellisyys, osallistuminen TE-toimintaan, osallistuminen kerho- ym. toimintaan, yksinäisyys, luottamus toisiin ihmisiin, luottamus julkiseen valtaan. 2) Yhteiskunnan sosiaalista laatua mitataan 22 indikaattorilla (SOTKANET): kuvaavat kunnan olosuhteita eli kunnan väestön kokoa ja ominaisuuksia, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia, kuntalaisten elinoloja, toimeentulotuen ja palvelujen käyttöä, palvelujen kustannuksia, huoltosuhdetta, verotuloja ja muita kunnan kantokykyä kuvaavia seikkoja, sekä kunnan aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 10

11 Löysimme neljä erilaista sosiaalisen laadun alueellista profiilia eli olosuhdeprofiilia JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 11

12 NELJÄ SOSIAALISEN LAADUN OLOSUHDEPROFIILIA: 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneen väestön alueet (29%) 2) Kasautuneen huono-osaisuuden alueet (16%) 3) Heterogeenisen ja poliittisesti aktiivisen väestön alueet (7%) 4) TEA-suunnittelijat (5%) (perustuen faktorianalyysin, SOTKANET, kunnat joissa kaikki olosuhdetiedot olivat saatavilla, kommunaliteetti vähintään 3) JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 12

13 Olosuhdeprofiilit sosiaalisen laadun näkökulmasta ja yleisyys tarkastelluissa maakunnissa 1) Sairaat, köyhät ja ikääntyneet Haasteet liittyvät pääosin sosioekonomiseen turvallisuuteen Uusimaa pärjää parhaiten, POHJOIS-KARJALA HEIKOITEN 2) Huono-osaisuuden kasautuminen Haasteita kaikissa sosiaalisen laadun ulottuvuuksissa, sosioekonominen turvallisuus painottuu Keski-Suomi pärjää parhaiten, kun taas kasautuu Uudellemaalle 3) Heterogeeniset ja poliittisesti aktiiviset Haasteet liittyvät sosioekonomiseen turvallisuuteen, osallisuuteen ja koheesioon Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa, mutta POHJOIS-KARJALASSA MUITA VÄHEMMÄN 4) TEA-suunnittelijat Ei yhteyttä mihinkään olosuhteeseen eikä sosiaalisen laadun ulottuvuuteen Esiintyy kaikissa tarkastelluissa maakunnissa JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13

14 Yhteiskunnan sosiaalisen laadun näkökulmasta Pohjois- Karjalassa ongelmat liittyvät sosioekonomiseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen valtaistamiseen SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS: Korkea työttömyysaste Korkea yleinen pienituloisuusaste Korkeat terveystoimen nettokustannukset SOSIAALINEN VALTAISTAMINEN: Korkea sairastavuus (Kelan sairausindeksin perusteella) Matala hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuuden taso (TEA-viisari) (SOTKANET , keskilukuvertailu maakunnittain) JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 14

15 POHJOIS-KARJALAN HAASTEET KOETUN SOSIAALISEN LAADUN NÄKÖKULMASTA (ATH ): 1) Sosioekonominen turvallisuus: päivittäinen toimeentulo, terveyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden riittämättömyys 3) Sosiaalinen valtaistuminen: vähäinen kasvisten syönti ja päivittäinen tupakointi 4) Sosiaalinen osallisuus: yksinäisyyden kokeminen ja sosiaalisen osallisuuden puute JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 15

16 PROMEQ-maakunnissakaan ei luoteta päätöksentekoon eikä palveluihin Päätöksentekoon luotetaan ns PROMEQ-maakunnissa muita maakuntia vähemmän, vähiten Pohjois- Karjalassa ja Uudellamaalla Joka neljäs ei luota sosiaalihuoltoon Pohjois-Karjalassa luotetaan muita vähemmän julkiseen terveydenhuoltoon (THL, ATH , PROMEQ maakunnat vs. muut maakunnat) JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 16

17 Tärkeää huomioida: Kyseessä pääosin alustavia tuloksia ja kuvailevaa tutkimusta (kuvailevia tilastollisia tunnuslukuja ja keskiarvotarkastelua) Sotkanetin tiedot antavat kuvan suurimmasta osasta suomalaisia kuntia (72% kattavuus) ATH-tutkimuksen osallistumisaktiivisuus on matalahko (54 prosenttia), mutta sitä on korjattu väestöpainoilla Teoreettisesta näkökulmasta sosiaalisen laadun ja elämänlaadun yhdistävä viitekehys ja siitä johdetut indikaattorit osoittautuivat onnistuneeksi valinnaksi. ATH-aineistosta hyödynnetyt koetun sosiaalisen laadun indikaattorit eivät ole täysin vertailtavissa FINSOTE tutkimukseen Kysymysten muotoilut ovat hieman erilaisia erityisesti palveluiden saatavuuden ja riittävyyden suhteen Terveellisten elintapojen kehitys ollut mahdollisesti myönteistä, mutta yksinäisyys ja osallisuus suurin piirtein samalla tasolla JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 17

18 Yhteenvetona: Kokonaisvaltaisen ja osallistavan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta Pohjois-Karjalan keskeiset haasteet ovat: 1) Sosioekonominen turvallisuus Kuntalaisille tulee turvata riittävät palveluiden ja turva arjessa pärjäämisessä 2) Sosiaalinen valtaistuminen Kuntalaisille tulee tarjota riittävät mahdollisuudet ja taidot sekä kyvyt oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen 3) Sosiaalinen osallisuus Perinteisen elintapojen edistämisen lisäksi tulee pyrkiä kehittämään toimia yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 18

19 PROMEQ lopputuotos työkalupaketti julkaistaan toukokuun loppuseminaarissa , Säätytalo, Helsinki 1) Kokonaisvaltainen ja osallistava mallin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (SOLAmalli) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu Sosiaalinen markkinointi osallisuuden edistämiseksi 2) Mallin käyttöä tukevat politiikkasuositukset 3) Vaikuttavuuden seurantaindikaattorit ja niiden kuvaukset 4) Hyvien käytäntöjen mallit 5) Strategisen suunnittelun apuvälineen JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 19

20 Kiitokset tutkimusryhmälle, yhteistyökumppaneille ja tutkimukseen osallistuneille sekä rahoittajille! PROMEQ tutkimuskonsortio: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Jyväskylän yliopisto (JyU), Tampereen yliopisto (UTA), Helsingin yliopisto (UH), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Nuorisotutkimusseura (FYRS), ja Lapin yliopisto (ULappi) Yhteistyökumppanit: Kuopion, Vantaan, Kouvolan ja Jyväskylän kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (SiunSOTE), Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), VAMOS (Helsingin diakonissalaitos), Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry (PkSotu), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Sosiaalija terveysministeriö (STM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) JOENSUUN-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 20