Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ)

Transkriptio

1 Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) PROMEQ-alueellinen seminaari, Kuopio, Tomi Mäki-Opas Tutkimusjohtaja Vaikuttavuuden talo Itä-Suomen yliopisto KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 1

2 Esityksen sisältö 1) PROMEQ lyhyesti Tausta, tavoitteet ja kohderyhmät Kohti kokonaisvaltaista ja osallistavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä 2) Sosiaalisen laadun viitekehys hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen: Pohjois-Savo vs. muut 3) Yhteenveto ja johtopäätökset KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 2

3 Taustalla on ollut se, terveyden edistäminen on 1) Keskittynyt pääosin vain sairauden puuttumisen tarkasteluun 2) Pyrkinyt liikaa joko yksilöön liittyvien terveyden riskitekijöiden ehkäisemiseen (kuten epäterveelliset elintavat) tai rakenteellisten tekijöiden edistämiseen (elinympäristö) 3) Tarkoittanut pääosin ylhäältä alaspäin tapahtuvaa terveysviestintää ja terveyskasvatusta 4) Perustunut toimintaan, jonka vaikuttavuutta ei ole pääosin kokonaisvaltaisesti arvioitu (Karvonen ym. 2017; Abel & Froclih 2012) HYTE / Tomi Mäki-Opas

4 1) Miten siirtyä perinteisestä terveyden edistämistä kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen? HYTE / Tomi Mäki-Opas

5 PROMEQ tutkii ja kehittää kokonaisvaltaista mallia ja osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyössä neljän haavoittuvan väestöryhmän, palveluammattilaisten, järjestöjen ja päätöksentekijöiden kanssa. Yksin asuvat vanhukset Pitkäaikaistyöttömät Pakolaiset Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama

6 ELÄMÄNLAATU TARJOAA KOKONAISVALTAISEN VIITEKEHYKSEN HYVINVOINTIIN Elämänlaatu yksilön kokemus fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään ja hyvinvoinnistaan, sosiaalisista suhteistaan, elinoloistaan, palvelujen saatavuudesta sekä elinympäristöstään (WHO QoLGroup 1998; Veenhoven 2000).. HYTE / Tomi Mäki-Opas

7 YHTEISKUNNAN SOSIAALISEN LAADUN NELJÄ EHTOA, jotka määrittävät yhteiskunnan kykyä turvata jäsenilleen pystyvyys ja hyvä elämänlaatu: 1. Sosioekonominen turvallisuus: riittävä toimeentulo, palvelut, ja suoja elämän riskitilanteissa 2. Sosiaalinen valtaistuminen: elämän mahdollisuuksien tasa-arvoinen jakautuminen (terveys, tieto ja taidot) ja mahdollisuudet käyttää niitä 3. Sosiaalinen osallisuus: sosiaalisten, taloudellisten, inhimillisten ja kansalaisoikeuksien toteutuminen, osallisuus yhteiskunnan toimintoihin ja vuorovaikutukseen 4. Sosiaalinen koheesio: liima joka pitää yhteiskuntia koossa: yhteiskunnan moraalinen sopimus, yhteiset arvot, solidaarisuus, luottamus, sosiaalinen vakaus. REF: v.d. Maesen & Walker 2012; Vaarama & Pieper 2014; Pieper, Vaarama & Karvonen 2016 HYTE / Tomi Mäki-Opas

8 Fokuksessa on ihmisten hyvinvointi ja terveys sekä erot niissä, ja erojen yhteys erilaisiin hyvinvointiriskeihin Elinolot/riskit Elämänlaatu (toiminnan tavoite ja tulos) Taloudelliset Terveydelliset Elinolot ja - ympäristö Terveys, toimintakyky Sosiaaliset Psyykkiset Turvallisuus Hallinta Koettu elämänlaatu Elämäntapahtumat Tarkoitus Tasapaino Tulojen, kodin menetys Sosiaalisten verkostojen menetys Sairastuminen, vammautuminen Stressi, suru Sosiaalinen hyvinvointi Psyykkinen hyvinvointi Vaarama & Pieper 2014; Pieper, Vaarama & Karvonen HYTE / Tomi Mäki-Opas HYTE / Tomi Mäki-Opas

9 Strategioilla ja politiikoilla voidaan edistää yhteiskunnan sosiaalista laatua ja siten myös ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa Oletus 1: Mitä parempi on yhteiskunnan sosiaalinen laatu, sitä paremmat ovat sen jäsenten mahdollisuudet kykyjensä käyttöön, terveyteen ja elämänlaatuun. Oletus 2: Teoriaperustainen, kokonaisvaltainen ja osallistava lähestymistapa mahdollistaa uusien ja vaikuttavien käytäntöjen kehittämisen ja käyttöön oton. Tästä hyötyy haavoittuvien ryhmien lisäksi koko väestö. Vaarama & Pieper 2014; Pieper, Vaarama & Karvonen 2016 HYTE / Tomi Mäki-Opas

10 2) Miten siirtyä perinteisestä asiantuntijalähtöisestä osallistavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lähestymistapaan? HYTE / Tomi Mäki-Opas

11 Tarvitaan siirtymä asiantuntijalähtöisyydestä kohti yhteiskehittelyä ja vaikuttavuuden arviointia Sen sijaan, että asiantuntijat tai virkamiehet päättävät mitä olisi tarpeen tehdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi eri väestöryhmissä Toimintamallit tai politiikat tulisi kehittää yhdessä kohderyhmän, palveluiden tarjoajien ja järjestöjen kanssa Sosiaalisen markkinoinnin (SM) työmenetelmiä hyödyntäen: yhteiskehittely, -toteuttaminen ja -arviointi Toimintamalleja testaamalla ja niiden vaikuttavuutta, kustannusvaikuttavuutta sekä sovellettavuutta arvioimalla kokeellisissa asetelmissa (riittävän pitkällä seurannalla) Yhteiskehittelyllä valmistellut toimintamallit motivoivat ihmisiä, saavat heidät osallistumaan ja voidaan räätälöidä ihmisien tarpeiden mukaan HYTE / Tomi Mäki-Opas

12 2) SOSIAALINEN LAATU TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN VIITEKEHYKSENÄ: POHJOIS-SAVO VS MUUT Tomi Mäki-Opas & Marja Vaarama KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 12

13 TÄMÄN TUTKIMUKSEN TAVOITTEENA OLI: 1. Lähestyä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyviä kysymyksiä kokonaisvaltaisesti kokeilemalla PROMEQ-mallia tutkimusta ohjaavana teoreettisena viitekehyksenä 2. Tutkia mallin perusteella valituilla indikaattoreilla yhteiskunnan sosiaalisen laadun vaihtelua (koko maa ja PROMEQ-maakunnat*) 3. Arvioida nykyisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoimia saatujen tulosten valossa 4. Laatia tulosten valossa kehittämisehdotuksia KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 13

14 AINEISTO JA MENETELMÄT Yhteiskunnan sosiaalisen laadun analyysit perustuvat THL:n SOTKANET-aineistoon vuodelta 2015 Eduskuntavaalien äänestysaste kuitenkin viimeisin tieto eli vuodelta 2016 Suomessa on v kaikkiaan 311 kuntaa( käytetyt indikaattorit kattavat % kunnista ja maakunnista Kokemuksellista sosiaalista laatua analysoitiin THL:n ATH-aineistolla Alueellinen terveys ja hyvinvointitutkimus, aineisto vuosilta N=81 656, alueellisesti edustavat otokset 18 indikaattoria Aikuisväestö 20 vuotta täyttäneet ja vanhemmat Menetelmät Frekvenssianalyysi, korrelaatioanalyysi, faktorianalyysi Tilastolliset testit : Pearson, Chi2, Kruskall-Wallis Huomioitavaa* Analyyseissä tarkasteltiin vain PROMEQ-hankkeen kannalta keskeisiä maakuntia: Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 14

15 Sosiaalisen laadun operationalisointi 1) Ihmisten kokemaa sosiaalista laatua 23 indikaattorilla (ATH), jotka pitivät sisällään seuraavia teemoja: työttömyys, tulojen riittävyys, toimeentulotuen käyttö, tyytyväisyys asumiskustannuksiin, tyytyväisyys palvelujen riittävyyteen, elintapojen terveellisyys, osallistuminen TE-toimintaan, osallistuminen kerho- ym. toimintaan, yksinäisyys, luottamus toisiin ihmisiin, luottamus julkisiin instituutioihin. 2) Yhteiskunnan sosiaalista laatua mitataan 22 indikaattorilla (SOTKANET): kuvaavat kunnan olosuhteita eli kunnan väestön kokoa ja ominaisuuksia, sairastavuutta ja sosiaalisia ongelmia, kuntalaisten elinoloja, toimeentulotuen ja palvelujen käyttöä, palvelujen kustannuksia, huoltosuhdetta, verotuloja ja muita kunnan kantokykyä kuvaavia seikkoja, sekä kunnan aktiivisuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 15

16 Yhteiskunnan sosiaalisen laadun näkökulmasta Pohjois-Savon ongelmat liittyvät sosioekonomiseen turvallisuuteen ja valtaistamiseen sekä osallisuuteen SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS: Korkea työttömyysaste Korkea yleinen pienituloisuusaste Korkeat terveystoimen nettokustannukset OSALLISUUS Korkea koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten osuus Matala äänestysaktiivisuus VALTAISTAMINEN: Korkea sairastavuus (Kelan sairausindeksin perusteella) Matala koulutustaso Matala hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aktiivisuuden taso vaikka tavoitteet näkyvät johdon tasolla ja toiminta- sekä taloussuunnitelmassa (TEA-viisari) KOHEESIO Samalla tasoilla kuin muualla (SOTKANET , keskilukuvertailu maakunnittain) KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 16

17 Ihmisten kokemat sosiaalisen laadun haasteet Pohjois- Savossa liittyvät kaikkiin sosiaalisen laadun olosuhteisin: SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS: Toimeentulon hankaluus OSALLISUUS: Joka kymmenes kokee usein yksinäisyyttä (samalla tasolla kuin koko väestössä) Noin puolet ei osallistu harrastustai järjestötoimintaan Joka kymmenes kokee kulttuuripalvelut riittämättömiksi KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama VALTAISTUMINEN: Joka kolmas kokee terveytensä huonoksi Joka viides ei liiku riittävästi vapaaajallaan Joka neljäs syö harvoin kasviksia KOHEESIO: Noin puolet ei luota julkisiin instituutioihin (korostuu heikommassa asemissa olevilla) (Vaarama & Mäki-Opas, ATH )

18 Tärkeää huomioida: Kyseessä pääosin kuvailevaa tutkimusta (kuvailevia tilastollisia tunnuslukuja ja keskiarvotarkastelua) Sotkanetin tiedot antavat kuvan suurimmasta osasta suomalaisia kuntia (72% kattavuus) ATH-tutkimuksen osallistumisaktiivisuus on matalahko (54 prosenttia), mutta sitä on korjattu väestöpainoilla Teoreettisesta näkökulmasta sosiaalisen laadun ja elämänlaadun yhdistävä viitekehys ja siitä johdetut indikaattorit osoittautuivat onnistuneeksi valinnaksi. ATH-aineistosta hyödynnetyt koetun sosiaalisen laadun indikaattorit eivät ole täysin vertailtavissa FINSOTE tutkimukseen Kysymysten muotoilut ovat hieman erilaisia erityisesti palveluiden saatavuuden ja riittävyyden suhteen Terveellisten elintapojen kehitys ollut mahdollisesti myönteistä, mutta yksinäisyys ja osallisuus suurin piirtein samalla tasolla KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 18

19 Yhteenvetona: Kokonaisvaltaisen ja osallistavan HYTE:n näkökulmasta Pohjois-Savon keskeiset haasteet liittyvät kaikkiin sosiaalisen laadun ehtoihin: 1) SOSIOEKONOMINEN TURVALLISUUS Kuntalaisille tulee turvata riittävät palveluiden ja turva arjessa pärjäämisessä 2) VALTAISTUMINEN Kuntalaisille tulee tarjota riittävät mahdollisuudet ja taidot sekä kyvyt oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen 3) OSALLISUUS Tulee pyrkiä kehittämään toimintamalleja yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja osallisuuden edistämiseksi 4) KOHEESIO Tulee miettiä miten asukkaiden luottamusta julkisiin instituutioihin voisi edistää KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 19

20 PROMEQ lopputuotos työkalupaketti julkaistaan loppuseminaarissa Tiistaina , Säätytalo, Helsinki 1) Kokonaisvaltainen ja osallistava malli hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen (SOLAmalli) Yhteiskunnan sosiaalinen laatu ja elämänlaatu Sosiaalinen markkinointi osallisuuden edistämiseksi 2) Mallin käyttöä tukevat politiikkasuositukset 3) Vaikuttavuuden seurantaindikaattorit ja niiden kuvaukset 4) Hyvien käytäntöjen mallit 5) Strategisen suunnittelun apuvälineen KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 20

21 Kiitokset PROMEQ tutkimusryhmälle, yhteistyökumppaneille ja tutkimukseen osallistuneille sekä tietysti rahoittajalle! PROMEQ tutkimuskonsortio: Itä-Suomen yliopisto (UEF), Jyväskylän yliopisto (JyU), Tampereen yliopisto (UTA), Helsingin yliopisto (UH), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Nuorisotutkimusseura (FYRS), ja Lapin yliopisto (ULappi) Yhteistyökumppanit: Kuopion, Vantaan, Kouvolan ja Jyväskylän kaupungit, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (EKSOTE), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (SiunSOTE), Suomen sosiaali ja terveys ry (SOSTE), Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (KOSKE), VAMOS (Helsingin diakonissalaitos), Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry (PkSotu), Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Sosiaalija terveysministeriö (STM) ja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) KUOPIO-seminaari / Mäki-Opas & Vaarama 21