PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN. Sekajätteestä energiaa Vantaalla. Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN. Sekajätteestä energiaa Vantaalla. Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3/2014 Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo. sivu 40 Hinku-verkosto tuo tulosta ja houkuttaa uusia kuntia sivu 16 Tietomallit auttavat kuntia ylläpitotiedon hallinnassa sivu 44 Asfalttikartellijuttu siirtyy hovioikeuden ratkaistavaksi sivu 48 Sekajätteestä energiaa Vantaalla PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN sivu 6

2 Ulefos Oy Juurakkokuja 4, Vantaa

3 SISÄLTÖ 3/ huhtikuuta Kaliforniassa light rail -verkosto on kehittynyt 20 vuodessa huimasti. Los Angelesissa verkosto on kolminkertaistunut ja matkustajamäärä kuusinkertaistunut. Kuvassa San Diegon uusinta vaunukalustoa. 14 Jätelain uudistuksen myötä ja alan toimintaympäristön muuttuessa on tarpeen päivittää kuntien jätehuoltomääräykset. 16 Jyri Seppälä ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen teknologian näyteikkunan maailmalla. 44 Tietomallinnus tekee tuloaan kuntien infrahankkeisiin. Se tuo hyötyjä myös rakenteiden ylläpitotietojen hallinnassa. JÄTEHUOLTO Pääkaupunkiseudun sekajätteestä energia talteen Vantaalla 6 Jätteen energiahyödyntäminen kasvussa 12 Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen 14 ILMASTO Hinku halutaan kansainväliseksi brändiksi 16 Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 23 UKTY 28 Kuntien putkimestarit 30 LIIKENNE JA VÄYLÄT Pikaraitiotien menestystarina jatkuu Kaliforniassa 32 Turun liikenne sujuvammaksi yhteistyöllä 38 TEKNISET PALVELUT Säästöt vaativat Tampereen tilakeskusta priorisoimaan 40 Tietomallipohjainen suunnittelu auttaa vähentämään hukkatyötä 44 Asfalttikartellista jättijuttu hoviin 48 Infrarakentaminen muutoksessa katse tulevaisuuteen 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi jääkausi? 21 Pakina/Eero Hiltunen: Parempi ennen 31 Kolumni/Päivi Ahlroos: Konsultti palveluksessasi 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Energiakevät Energiatehokkuus tunkee terminä läpi joka tuutista, vaikka sen merkitys ei ole kaikille selvä. Puhutaan myös energiaviisaudesta, jopa resurssiviisaudesta. Energia-asiat ovat tärkeitä, ja niistä pitää puhua selkokielellä. Monissa kunnissa on viime vuosina onnistuttu eri tavoin vähentämään energiankulutusta. Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä on uusittu, joukkoliikenteen kalustovaatimuksia tiukennettu ja valaistusta niin sisätiloissa kuin ulkonakin uusittu. Jokseenkin kaikilla suuremmilla kaupungeilla on jo vuosia ollut omat energia- ja ilmasto-ohjelmansa, joiden avulla sekä energiankulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Pienempien kuntien ilmastotyöhön on oivan tuen tarjonnut Hiilineutraalit kunnat -hanke Hinku. Hinku-kuntien onnistumiset ovat kannustaneet uusia kuntia mukaan. Esimerkiksi kevyen polttoöljyn käyttö on Hinku-kunnissa vähentynyt selvästi muita kuntia enemmän. Myös energiantuotannon puolella tapahtuu paljon. Olkiluoto 3:n työmaa muistuttaa yhä enemmän kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Paitsi että kirjavaa työntekijäjoukkoa on runsaasti ja reaktorirakennuksen kupoli kohoaa kirkon tapaan korkealle, hanke alkaa myös kestoltaan olla iäisyysasia. Myös Fennovoiman Hanhikivi-hanke etenee horjahdellen, ja keskusteluun on noussut jopa ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja. Huoltovarmuuskeskus puolestaan vaati äskettäin varautumista rakentamaan megawatin verran vesivoimaa korvaamaan muun muassa hiilivoimaloista poistuvaa säätövoimakapasiteettia. Uusiutuvana säätövoimana vesivoima onkin hyvä pitää mielessä varsinkin, kun kotimainen turve on verotettu kelvottomaksi, vaikka se voisi monilla alueilla olla tuontihiilen vaihtoehto. Jätteen energiahyötykäyttö sentään etenee reippain askelin. Pääkaupunkiseudunkin moderni jätteenpolttolaitos on jo koekäytössä. Se lopettaa sekajätteen kuljetuksen Ämmässuolle ja vähentää samalla pääkaupunkiseudun jätekuljetusten tonnikilometrit ja näin myös jätekuljetusten päästöt lähes puoleen. Merkilliset ministerit toinen tuotantokausi Kasvot maan hallituksessa vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Alkuperäisestä Kataisen kaartista lienee kesällä jäljellä vain rippeet. Enintään rippeet on toteutumassa myös mahtiuudistuksia täynnä olleesta hallitusohjelmasta. Paljon on puhuttu ja työllistetty valmistelijoita eri tahoilla, mutta ratkaisuja on tehty vähän. Merkittävin aikaansaannos toistaiseksi lienee yhteisöveron reipas alentaminen. Senkin vaikutukset ovat niin sanotusti korkeammas käres. Jossakin hallitus on toki onnistunut. Se on keksinyt mitä kummallisimpia salkkusisältöjä ministerien vaihtuessa. Tämänhetkistä salkkujen huippumuotoilua edustavat opetus- ja viestintäministeri, kulttuuri- ja asuntoministeri sekä liikenne- ja kuntaministeri. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Suomen suurin jätevoimala tuotantokäyttöön syysk Pääkaupunkiseudun sekajätteestä Pääkaupunkiseudun jätehuollossa koitti uusi aika, kun Suomen suurimman jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa Vantaalla. Tuotantokäyttöön voimala otetaan syyskuussa. Kattiloissa palaa HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä enimmillään tonnia vuodessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulle puuhattiin polttolaitosta kolme vuosikymmentä sitten, pian surullisenkuuluisan Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen sulkemisen jälkeen. Jätteenpoltto ei kuitenkaan saanut pitkään aikaan riittävää poliittista tukea. Jo samana vuonna 1983 käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli rakentaa jätevoimala Vantaan Långmossebergeniin oltiin hyvin lähellä päästä asiassa eteenpäin. Silloisen YTV:n tekninen lautakunta kuitenkin päätti olla käynnistämättä hanketta. 30 vuotta on siis kulunut valmisteluun, HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo kertaa historiaa. 30 vuoden tauko jätteenpoltossa on johtanut muun muassa Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan syntymiseen Ämmässuolle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on tyytyväinen, kun lähes kaikki HSY-alueen kuntien vastuulla oleva sekajäte on voitu kuljettaa jätevoimalaan jo huhtikuun lopulta lähtien. Suomen ensimmäinen nykyaikainen jätevoimala valmistui Riihimäelle vuonna Vantaan Energian 300 miljoonan euron investointi Vantaan Energia Oy voitti loppuvuodesta 2008 silloisen YTV:n ja 6 Kuntatekniikka 3/2014

7 JÄTEHUOLTO uussa energia talteen Vantaalla Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Kehä III:n ja Porvoonväylän liittymän tuntumassa. kusyksystä Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 GWh kaukolämpöä Vantaalle ja 600 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Tuotettu määrä vastaa noin vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja kaksion käyttämää sähköä vuodessa. Laitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin muutamia kilometrejä 700 mm kaukolämpölinjaa Maarinkunnaalle saakka. Linjan rakentaminen maksoi noin 10 miljoonaa. Uuden voimalaitoksen käyttöönotto helpottaa Vantaan kaukolämpöverkon hallintaa. Martinlaakson voimalaitoksen tehoa voidaan alentaa kolmannes. Lämmön syöttö kahdesta pisteestä lisää toimitusvarmuutta, sanoo jätevoimalan projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri. Tähän saakka 90 prosenttia Vantaan kaukolämmöstä on tullut Martinlaakson voimalaitokselta, jossa käytetään kivihiiltä ja maakaasua. Jätevoimala tuottaa vastaisuudessa puolet Vantaalla tarvittavasta kaukolämmöstä. Luotettavaa arinapolttotekniikkaa Arinapolttotekniikka on sekajätteen poltossa ylivoimaisesti käytetyin menetelmä maailmassa. Sekajätteen polttaminen leijupetikattilassa vaatii perusteellisen esikäsittelyn, ja siitä huolimatta hukkaa syntyy enemmän. Olen nähnyt ruotsalaisia leijupetilaitoksia, joissa esikäsittelylaitos on voimalaitosta suurempi, Kalle Patomeri sanoo. Jätevoimalan koko oli tekniikan ja talouden näkökulmasta sopiva kahdelle polttolinjalle. Se parantaa myös toimintavarmuutta. Patomeren mukaan polttolinjojen huoltoseisokkeja on jo nyt suunniteltu niin, että jätebunkkeri ajetaan tyhjäksi ja laitetaan toinen polttolinja kahden vii- Rosk n Roll Oy:n järjestämän tarjouskilpailun jätteen energiahyötykäyttöpalvelun järjestämisestä. Yhtiö oli jo jonkin aikaa harkinnut yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista omistamalleen Långmossebergenin tontille. Polttoainevalintaa pohdittaessa avautui tarjouskilpailu jätevoimalasta, ja samoihin aikoihin julkistettiin EU:n ilmastotavoitteet. Jätevoimala näytti olevan yhtiölle erinomainen tilaisuus vähentää päästöjä. Vantaan Energian 300 miljoonan euron jätevoimalainvestointi on aikataulussa ja budjetissa. Kahden polttolinjan arinakattilalaitos on mitoitettu polttamaan tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, ja laitos otetaan virallisesti tuotantokäyttöön al- Kuntatekniikka 3/2014 7

8 JÄTEHUOLTO Långmossebergenin jätevoimalan valvomoon saadaan tarkat tiedot polttoprosessin eri vaiheista sekä Vantaan kaukolämpöverkon tilasta. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää. kon huoltoon. Tänä aikana poltetaan vain yhdellä kattilalla, jolloin bunkkeri täyttyy kahdessa viikossa. Näin jätteen tuontia ei tarvitsisi rajoittaa lainkaan. Kattiloissa voidaan polttaa myös biopolttoainetta, lähinnä puuta. Sen sijaan pölyävän turpeen polttaminen ei onnistu. Jätevoimala yhdessä kaasuturbiinin kanssa korvaa Martinlaakson voimalaitoksen 200 MW:n yksikön. Jätevoimalasta saadaan 120 MW, ja loput tehdään tarvittaessa kaasuturbiinilla. Jätekattiloiden höyryä tulistetaan kaasuturbiinin tuottamalla lämmöllä. Näin saadaan runsas viidennes enemmän sähköä ikään kuin erillisillä jäte- ja kaasuvoimaloilla. Polttolämpötila on C. Savukaasuista otetaan lämpö talteen lämmittämällä vettä kaukolämpöverkkoon ja valmistamalla höyrystä höyryturbiinilla sähköä. Savukaasut puhdistetaan kolmivaiheisesti: hiukkaset sähkösuodattimella, rikkidioksidi ja muut happamat yhdisteet pussisuodat- Operaattori Mika Kähkönen siirtää valvomosta käsin kahmarilla sekajätettä jätebunkkerista kattiloiden syöttösiiloihin. Yhdellä kauhaisulla siirtyy viitisen tonnia poltettavaa. Jätebunkkeriin voidaan varastoida viikon käyttöä vastaava jätemäärä. 8 Kuntatekniikka 3/2014

9 Jätevoimalahankkeen projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri vakuuttaa, että savukaasujen puhdistukseen on panostettu ja päästörajat alitetaan kaikissa olosuhteissa. timella sekä raskasmetallit aktiivihiilellä. Lopuksi käytetään vielä savukaasupesuria, jolla saadaan talteen myös energiaa. Piipun päästä tulevan kaasun lämpötila on noin 45 astetta. Lämpöä voidaan myydä Vantaan ohella myös Helsinkiin ja Keravalle. Jos sähkön markkinahinta on matala, kaasuturbiinia ei käytetä ja jätevoimala tuottaa 80 prosenttia lämpöä ja 20 prosenttia sähköä. Päästöt vähenevät Jätevoimalalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Sen myötä Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden (kivihiili ja maakaasu) käyttö energiantuotannossa vähenee noin 30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksen. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jätteet eivät enää päädy kaatopaikoille. Tähänastisessa koekäytössä jätevoimalan päästöt ovat jääneet huomattavasti lupaehdoissa sallittuja pienemmiksi. Typen oksidien pitoisuudet ovat enimmillään olleet noin puolet sallitusta ja muut lupaehdoissa rajatut päästöt noin 10 prosenttia, hiukkaspäästöt ainoastaan pari prosenttia sallitusta. Tulokset ovat odotettuja, sillä olemme panostaneet vahvasti savukaasujen puhdistustekniikkaan. Teemme asiat nyt niin hyvin, että aina kaikissa olosuhteissa alitamme päästörajat. Toisaalta päästörajat tuppaavat kiristymään. Selviämme ratkaisuillamme pitkälle tulevaisuuteen, Kalle Patomeri vakuuttaa. Päästöistä raportoidaan viranomaisille kuukausittain, ja ensimmäisen vuoden aikana tehdään myös neljä tarkastusta laitoksella. Jätehuolto-organisaatiot vastaavat polttoaineesta Vantaan Energian, HSY:n ja Rosk n Rollin keskinäisen palvelusopimuksen mukaan jätehuolto-organisaatiot vastaavat Kuntatekniikka 3/2014 9

10 Vantaan Energia Oy:n tuotantopäällikkö Marko Ahl jätetulilla. Jätevoimalan kahdessa kattilassa palaa enimmillään tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien sekajätettä vuodessa. siitä, että sopivaa poltettavaa riittää. 20-vuotisen sopimuksen mukaan Rosk n Roll Oy toimittaa Vantaalle vuodessa tonnia poltettavaa ja lopusta huolehtii HSY. Lähes kaikki HSY-alueen sekajäte on kuljetettu voimalaitokseen huhtikuun lopulta lähtien. Toimintahäiriöiden sattuessa sekajätettä voidaan paalata varastoon Ämmässuolla, Petri Kouvo sanoo. Myös esimerkiksi Nurmijärven sekä muutaman muun uusmaalaisen HSY:n ulkopuolisen kunnan sekajätteet tulevat nykyään Vantaalle poltettavaksi. Pieniä eriä tulee väliaikaisesti myös Länsi-Suomen kunnista. Alkuvaiheessa voidaan tarpeen mu- kaan hankkia jonkin verran poltettavaksi myös sellaista yksityissektorin jätettä, joka ei kuulu kunnan jätehuoltovastuun piiriin. VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALA Maarakennus, Kesälahden Maansiirto Oy Perustukset ja bunkkeri, Skanska Infra Oy Betonielementit, Betonimestarit Oy Teräsrakenteet, Normek Oy Kuoret ja katot, Rovakate Oy Kattilat, Hitachi Zosen Innova AG Savukaasupuhdistus, LAB SA Turbiinit ja automaatiojärjestelmät, Siemens Oy Talotekniikka, Are Oy Kaasuturbiinin lämmön talteenotto, MW Power Oy Kokonaissuunnittelu ja työmaavalvonta, Pöyry Oyj Rakennustekniset työt noin 80 M Päälaitteet 120 M Sähköt, automaatio, apulaitteet ja muut varusteet noin 100 M Tarjoamme parin kolmen vuoden sopimuksilla palvelua myös yksityissektorille. Huolehdimme kuitenkin ensisijaisesti kunnan vastuulle kuuluvista yhdyskuntajätteistä, Kouvo huomauttaa. HSY jatkaa biojätteen erilliskeräystä Pääkaupunkiseudulla jo vuonna 1993 aloitettu biojätteen erilliskeräys jatkuu ennallaan yli 10 asunnon kiinteistöillä. Pienkiinteistöille suositellaan biojätteen kompostointia. Ämmässuolle rakennettiin ensimmäinen biojätteen kompostointilaitos 1998 ja toinen vuonna Nyt biojätteen käsittelyä tehostetaan kesällä 2015 valmistuvan mädätyslaitoksen myötä. Sitä ei siis polteta, Petri Kouvo sanoo. HSY antoi vuoden alussa uu- 10 Kuntatekniikka 3/2014

11 JÄTEHUOLTO Arinakattiloissa polttolämpötila on C. Savupiipusta ulos tulevan kaasun lämpötila on noin 45 C. det jätehuoltomääräykset, joissa edellytetään lasin ja metallin erilliskeräystä kaikilta kiinteistöiltä, joissa on vähintään 20 asuntoa. Lisäksi kartongin erilliskeräysvelvoitetta on kiristetty koskemaan kaikkia yli 10 asunnon kiinteistöjä. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt noin 45 prosenttia, ja tavoitteena on Valtakunnallisen jätesuunnitelman asettama 50 prosentin taso. HSY:n pienkiinteistöjen sekajätemaksut nousivat vuoden alussa nelisen prosenttia. Petri Kouvo ei näe polttolaitosratkaisun aiheuttavan painetta jätemaksujen korotuksiin. Mahdolliset korotuspaineet syntyvät muista syistä, esimerkiksi kuljetuksen osalta liikennepolttoaineiden kallistumisesta ja HSY:n omista investoinneista, kuten esimerkiksi Ruskeasannan Sortti-asemasta. Ämmässuosta ekoteollisuuspuisto Kun jätevoimala on otettu tuotantokäyttöön syyskuussa, päättyy HSY-alueen asukkaiden sekajätteiden kuljettaminen Ämmässuon kaatopaikalle. Käytännössä kaikki sekajäte lukuun ottamatta Sortti-asemilla kerättävää sekajätettä on tuotu voimalaitokselle jo huhtikuun lopulta lähtien. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuspuisto. Siellä HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Hanketta on valmisteltu yritystyöpajoina. Tarkoituksena on hyödyntää Ämmässuon infrastruktuuria, ja kiinnostuneita yrityksiä on ollut useita kymmeniä, Petri Kouvo sanoo. Hän uskoo, että hankkeet alkavat toteutua konkreettisesti vuosina ja pilottihankkeet viimeistään vuonna Kalle Patomeri sanoo, että voimalaitoshankkeen ajoittuminen taantumaan helpotti kustannusten hallintaa. Suhdannehyötyä rakennuttamisessa Kalle Patomeri sanoo, että rakentamisen suhdanteet olivat suotuisat Vantaan Energian hankkeelle, ja se auttoi pysymään kustannusarviossa. Hänellä on kokemusta myös Kotkan jätevoimalan rakennuttamisesta vuoden 2007 korkeasuhdanteessa. Vantaan Energia on isompi organisaatio, ja se on osaltaan helpottanut työkuormaa. Tekniikka on myös kehittynyt viime vuosina. Isompi laitoskoko on lisäksi antanut paremmat mahdollisuudet uuden tekniikan hyödyntämiseen. Rakennuttajaorganisaatioon on Vantaalla kuulunut kymmenkunta henkilöä. Vastaava mestari ja rakennustöiden valvonta on hankittu Pöyry Oyj:ltä. Tilaajan työmäärä ei paljoa muutu, vaikka laitoskoko kasvaisikin. Samat vaiheet ovat joka hankkeessa. Toki oma kokemus Kotkan hankkeesta auttoi, ja tiimissä oli mukana myös kokemusta Ekokemin jätevoimalasta. Rakennusurakoitsijoiden kanssa on sujunut hyvin, vaikka aina pientä vääntöä onkin. Yksi aliurakoitsija meni hankkeen aikana konkurssiin. Patomeri sanoo yllättyneensä hankkeen julkisuudesta, sillä Kotkassa sai työskennellä rauhassa. Olemme täällä enemmän huomion keskipisteenä. Hanke näkyy ja kuuluu. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää, ja osaavaa henkilöstöä on saatu hyvin. Kuntatekniikka 3/

12 Modernien jätteenpolttolaitosten verkosto syntyi Jätteen energiahyödyntäminen Yhdyskuntajätteen poltto lisääntyy Suomessa vauhdilla. Modernia jätteenpolttokapasiteettia on rakennettu viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kaatopaikkasijoituksesta eroon pääsemiseksi tarvittava polttokapasiteetti on enää paria kolmea voimalaa vailla. Niistäkin yksi on jo rakenteilla. TEKSTI Paavo Taipale Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi vuonna 2012 kolmannekseen, lähelle Euroopan läntisten maiden keskiarvoa. Yhdyskuntien sekajätettä poltettiin toissa vuonna tonnia. Kaatopaikoille sijoitettiin vuonna 2012 yhdyskuntajätettä tonnia, vähemmän kuin kymmeniin vuosiin. 97 prosenttia tästä oli yhdyskuntien sekajätettä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Kaikkiaan vuonna 2012 yhdyskuntajätemäärä kasvoi 2,74 miljoonaan tonniin. Siitä erilliskerättiin eli lajiteltiin syntypaikoilla hieman alle puolet joko kierrätystä tai polttoa varten. Yhdyskuntajätteitä kierrätettiin eli hyödynnettiin materiaalina edellisvuosien tapaan, noin kolmannes jätemäärästä. Yhdyskuntajätteiden polton kasvu ei siis ole KVA Arkkitehdit Oy Tammervoima Oy:n jätevoimala valmistuu Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen naapuriin vuoden laskenut kierrätyksen osuutta jätteenkäsittelyssä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Pirkanmaan sekajätteet energiaksi 2016 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Energiantuotanto Oy:n omistaman Tammervoima Oy:n jätteenpolttolaitos rakentuu hyvää vauhtia Tampereen Tarastenjärvellä kuution jätebunkkerin valutyöt valmistuivat maaliskuussa, ja kesäkuussa aloitetaan kattila- ja laiteasennukset. Hankkeen kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen arinatekniikkaa täydennetään uusilla innovatiivisilla tekniikoilla. Ensimmäisenä Suomessa kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätevoimalan prosessissa. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmön talteenottolaitteisto, ja myös terveydenhuollon erityisjätteiden turvallinen käsittely ja energiana hyödyntäminen onnistuu. Laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan täydentämällä pohjatuhkan käsittelyä metallien talteenottolaitteistolla. Lajittelu korostuu entisestään. Vaaralliset jätteet toimitetaan tur- 12 Kuntatekniikka 3/2014

13 JÄTEHUOLTO vuosikymmenessä kasvussa 2016 tammikuuhun mennessä. valliseen käsittelyyn ja erilliskerätyt jätelajit ohjataan teollisuuden raaka-aineeksi. Biojäte käsitellään omassa laitoksessaan. Energiantuotantoon käytetään vain materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet. Tammervoiman jätevoimalassa tullaan käsittelemään vuosittain noin tonnia sekajätettä. Tällä on tarkoitus tuottaa tammikuusta 2016 lähtien 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Itä-Suomen jätevoimalasta uusi tarjouskilpailu Leppävirran Riikinnevalle puolestaan valmistellaan rakennettavaksi Riikinvoima Oy:n jätevoimalaa, jonka omistaisivat yhdessä seitsemän kuntaomisteista jäteyhtiötä ja Varkauden Aluelämpö Oy. Jätevoimalan polttokapasiteetti olisi noin tonnia vuodessa. Lämpöä tuotettaisiin 180 GWh ja sähköä 80 GWh vuodessa. Investoinnin arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeemme poikkeaa muista suomalaisista siinä, että hankimme laitoksen kokonaistoimituksena avaimet käteen. Lisäksi käytämme leijupetikattilaa, kertoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen. Hän myöntää, että leijupetitekniikka edellyttää poltettavan jätteen tehokasta esikäsittelyä, mutta sanoo yhtiön varautuneen siihen ja tavoittelevan näin korkeaa sähköntuotannon osuutta. Laitetoimittajilta pyydettiin tarjoukset vuosi sitten keväällä, mutta vuoden 2013 lopulla tehdystä hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Arvioituaan hankinnassa tapahtuneen virheen yhtiö päätti keskeyttää hankinnan, ja uudet tarjouspyynnöt kokonaislaitostoimitukseen valituille toimittajille lähetettiin huhtikuun alussa. Hankintapäätös päästäneen tekemään vuoden lopulla. Valitus seurauksineen viivästyttää rakennustöiden aloittamista vähintään puoli vuotta, mutta uskon, että laitos käynnistyy vuonna 2016, Räsänen sanoo. Lounais-Suomeen kolmen vuoden väliaikaisratkaisu Lounaissuomalaisten kuntien omistamien kuuden jätelaitoksen muodostama hankintarengas järjesti loppuvuodesta 2013 alueensa yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tarjouskilpailun. Sen pohjalta päädyttiin kuljettamaan jätettä neljään polttolaitokseen vuosina Ekokem Oy / Matti Viljanen Ekokem Oy Ab:n Riihimäen ykkösvoimala käynnistyi 2007 ja on Suomen ensimmäinen moderni jätevoimala. Lounaissuomalaista jätettä palaa jatkossa Mustasaaressa, Riihimäellä ja Vantaalla. Lisäksi noin neljännes alueen yhdyskuntajätteestä on tarkoitus viedä Ruotsiin poltettavaksi AB Fortum Värmen omistamassa Tuhkolman jätevoimalassa. Vientilupaa haetaan yhteensä noin tonnille sekalaista yhdyskuntajätettä. SUOMEN KÄYTÖSSÄ, RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT JÄTEVOIMALAT Turku (1975), tn/v, 100 GWh lämpöä, ympäristölupa voimassa vuoden 2014 loppuun Riihimäki 1 (2007), tn/v, polttoaineteho 55 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Riihimäki 2 (2012), tn/v, polttoaineteho 35 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Kotka (2008), tn/v, polttoaineteho 34 MW, lämpöä ja sähköä yhteensä 260 GWh Oulu (2012), tn/v, polttoaineteho 48 MW, Lahti (2012), tn/v, polttoaineteho 160 MW, polttaa vain erilliskerätystä energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen pitkän aikavälin käsittelyratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin on äskettäin käynnistetty tarjouskilpailu, ja hankintapäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden lopulla. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen että energiahyötykäyttöön perustuvia laitosratkaisuja. Mustasaari (2012), tn/v, polttoaineteho 61 MW Vantaa (2014), tn/v, polttoaineteho 120 MW (+ 80 MW kaasuturbiinilla), 920 GWh lämpöä ja 600 GWh sähköä Tampere, rakenteilla, tn/v, 310 GWh lämpöä ja 90 GWh sähköä Leppävirta, tarjouskilpailussa, tn/v, 180 GWh lämpöä ja 80 GWh sähköä Lisäksi on käynnissä Lounais- Suomen jätelaitosten (yhteensä tn/v) tarjouskilpailu jätehuoltoratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin. Se mahdollistaa myös jätevoimalan rakentamisen. Kuntatekniikka 3/

14 Muutoksia jätelaissa ja toimintaympäristössä Uusi opas jätehuoltomääräysten Suomen Kuntaliitto julkaisi oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseksi helmikuussa Uusi opas on tarpeen merkittävästi muuttuneen jätelain, jätehuollon muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyneiden käsittelytekniikoiden vuoksi. Henna Luukkonen projekti-insinööri Suomen Kuntaliitto Muuttuneet jätelaki sekä toimintaympäristö edellyttävät kunnan jätehuoltomääräysten päivittämistä. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain muutokset aiempaan nähden ovat niin merkittäviä, että kuntien yleiset jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain vaatimuksia. Päivitystyön helpottamiseksi ja edistämiseksi Kuntaliitossa päivitettiin jätehuoltomääräysten malli. Jätehuoltoviranomaiset ympäri Suomen ovat toivoneet uutta ohjeistusta jätehuoltomääräystyön tueksi. Myös jätteiden energiahyödyntämisen lisääntyminen esimerkiksi orgaanisten aineiden kaatopaikkakiellon vuoksi sekä uudet tekniset ratkaisut, kuten putkikeräysjärjestelmät, edellyttävät usein muutoksia jätehuoltomääräysten sisältöön. Uusi malli on tarpeen myös siksi, että kunnallisten jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen Sirpa Kulonen Kunnat joutuvat päivittämään jätehuoltomääräyksiään. Kuvassa jätteiden lajittelupiste Porvoon Peippolassa. rakenteen ja niihin sisällytettävien asioiden osalta on todettu tarpeelliseksi. Jätehuoltomääräysten mallin päivityshanketta rahoittivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä Kymen jätelautakunta. Ohjausryhmä koostui rahoittajien, Jätelaitosyhdistyksen ja HSY jätehuollon edustajista. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräystyö oli uuden mallin pilotointikohteena koko hankkeen ajan, mistä oli merkittävää hyötyä arvioitaessa uuden mallin vaikutuksia jätehuollon käytännön toteuttamiseen. Jätehuoltokenttä sai vaikuttaa oppaan sisältöön työpajassa sekä kommentointikierroksella. Kommentteja antoivat esimerkiksi jätehuoltoviranomaiset, kunnalliset jätelaitokset, ministeriöt, muut viranomaistahot, tuottajayhteisöt, jätealan yritykset sekä etujärjestöt. Jätehuoltomääräykset lain toimeenpanon välineenä Jätehuoltomääräysten antaminen perustuu jätelain (646/2011) 91 :ään. Sen mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat lisäksi tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Jätehuoltomääräykset eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai kunnan muiden määräysten kanssa. Määräysten tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteiden lajittelua sekä jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä. Mikä aiheutti päivitystarpeen? Määräyksiä voidaan antaa kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden, kuten asumisessa ja koulutustoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollosta sekä roskaantumisen ehkäisemisestä. Kunnan määräysvallan rajoittu- 14 Kuntatekniikka 3/2014

15 JÄTEHUOLTO laatimiseen heittain ja Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Jatkossa pakkausjätteet toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Tuottajilla on velvollisuus järjestää alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle, ja tuottajilla on oikeus järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kunta puolestaan voi järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden alueellista keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Jätehuoltomääräyksissä voidaan jatkossakin antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita koskien myös pakkausjätteitä, mutta kyseiset jätteet tulee velvoittaa toimitettavaksi tuottajien jätehuoltoon. Määräysten laatimistyön aikana on siten ehdottoman tärkeää kuulla tuottajia. Muutoksia tehtiin lisäksi termistöön, esimerkiksi jätteiden käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Termistön muutokset on tärkeää ottaa huomioon myös jätehuoltomääräyksissä. Malli on kaksiosainen Kuntaliiton oppaan sisältämä jätehuoltomääräysten malli koostuu kahdesta osata: yleisestä osasta sekä varsinaisista jätehuoltomääräyksistä. Kahteen osaan on päädytty, sillä varsinaisiin määräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää jo lainsäädännössä olevia määräyksiä. Niiden kertominen lukijalle koettiin kuitenkin tärkeäksi. Varsinaiset jätehuoltomääräykset ovat siten lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä. Malliin on luotu jätehuoltomääräysten esimerkkisisältöjä sekä annettu niille perusteita. Jätehuoltoviranomaisen on tarkoitus muokata esimerkkisisältöjä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Kuntaliiton mallissa varsinaiset jätehuoltomääräykset on rakennettu jätehuoltoketjun etenemisen mukaisesti. Määräyksissä on haluttu korostaa kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon, joten sitä ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistä koskevat pykälät on nostettu mallin ensimmäisiksi pykäliksi. Seuraavana ovat jätteiden keräämiseen liittyvät, keräysvälineitä koskevat sekä jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Aihepiirit, jotka koskevat vain osaa kunnan toimijoista tai asukkaista, kuten asumisessa syntyviin lietteisiin liittyvät asiat, on sijoitettu määräysten loppuosaan omiin lukuihinsa. minen kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin oli yksi merkittävimmistä muutoksista, joita uusi jätelaki toi tullessaan. Aiemmin määräyksiä sai antaa myös elinkeinotoiminnan tuottaman jätteen osalta. Nyt kunnan määräysvalta ulottuu elinkeinotoiminnan jätteiden osalta ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa kaikille toimijoille terveyden- ja ympäristönsuojelullisten seikkojen perusteella. Jätehuoltomääräysten laatimiseen vaikuttaa merkittävästi pakkausjätteiden siirtyminen täyden tuottajavastuun alaisuuteen vai- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN MALLI Jätehuoltomääräysten mallin sisällysluettelo ja aihepiirien jakautuminen lukuihin: Yleinen osa Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Etusijajärjestys Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen Jätteiden keräys Jätteiden kuljetus Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Elinkeinotoiminnan jätehuolto Tuottajavastuu Vaaralliset jätteet Rakennus- ja purkujäte Roskaantumisen ehkäisy Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Lisätietoa Kunnan jätehuoltomääräykset 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 5 Luku Jäteastiat 6 Luku Jätteen keräyspaikat 7 Luku Jätteenkuljetus 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 11 Luku Muut määräykset Kuntatekniikka 3/

16 Monen alasampumasta hankkeesta löytyy imua Hinku kansainväliseksi brä Hinku-kunnat ovat onnistuneet hurjissa välitavoitteissaan, ja mukaan on tullut lisää kuntia. Mutta siinä ei ole kaikki. Professori Jyri Seppälä haluaa tehdä Hinkusta kansainvälisen brändin, johon kuuluu joka viides suomalainen kunta. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Osa piti tavoitetta hulluutena. Kovana sitä piti jopa yksi alkuperäisten Hinku-kuntien isistä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio. Joidenkin mielestä viiden Hinku-kunnan tavoite oli hurskastelua. Tarkoitus oli sitouttaa kunta-asukkaat ja elinkeinoelämä vähentämään kasvihuonepäästöjä EU:n päästötavoitteita kireämmin ja vieläpä etuajassa, Vainio sanoo. Vuonna 2008 Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki sitoutuivat tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kun aloitimme, hirveän moni ampui ajatuksen alas. Mutta nyt hankkeesta löytyy imua, Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä sanoo. Jäsenkuntien määrä on kasvanut 16:een. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Lappeenranta maaliskuun lopulla Professori Seppälä vihjaa, että pari muutakin isompaa kaupunkia on ehkä tulossa mukaan. Hänestä se kasvattaisi Hinkun poliittista painoarvoa. Seppälän haaveet eivät pääty siihen. Hänestä joka viides suomalainen kunta voisi kuulua Hinkuun vuoden, parin päästä. Mutta mikä Hinkussa vetää puoleensa ja mitä on saatu aikaan? Kävimme ottamassa asiasta selvää. Kannustavampaa tilastointia Hinku-kuntien kirittäjä ja eräänlainen tilastotuomari löytyy Suomen ympäristökeskuksesta. Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio on tutkinut Syken Kuntaliitolle kehittämän KASVENERmallin lukuja, joilla arvioidaan kasvihuonepäästöjä. Välitavoitteet päästöjen suhteen kunnat saavuttivat jo marraskuussa Tosin Uudenkaupungin tilastoissa näkyy poikkeama, kun autotehdas siirtyi kaupungin kaukolämpöön, Tainio sanoo. Autotehdas kuului päästökaupan piiriin, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Näitä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökauppa pitäisi siivota pois laskuista. Tilastoja pitäisi kehittää kannustavampaan suuntaan, Tainio pohtii. Elinvoimaa tavoitteista Silti luvut ovat rohkaisevia: Hinku-kunnat esimerkiksi vähensivät reippaasti enemmän kevytpolttoöljyn kulutusta kuin kunnat Suomessa keskimäärin. Tainio haluaisi laajentaa tilastoinnin talouden suuntaan, sillä hän teki mielenkiintoisen havainnon. Joku sanoi, että talouden alamäki tuottaa vähennystä pääs- Jyri Seppälä (vas.) ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen töihin. Mutta näyttää siltä, että Suomessa on työttömyys hieman suurempaa kuin Hinku-kunnissa keskimäärin. Uudenkaupungin Vainio nyökkää. Hän on huomannut ympäristöystävällisen ajattelutavan korreloivan kuntien elinvoimaisuuden kanssa siis positiivisesti. Kannattaa olla edelläkävijä eikä tehdä asioita vasta, kun on pakko. Ilman Hinkuakin asioita tapahtuu, mutta uskon, että proaktiivisuus auttaa, Vainio sanoo. Vaikka hyviä tuloksia on saavutettu, tehtävää on yhä. Ruotsi ja Tanska ovat brändänneet ympäristömeriittinsä, mutta Seppälän mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi näytettävää maailmalle. Kunpa kunnat oivaltaisivat, kuinka paljon voivat vaikut- 16 Kuntatekniikka 3/2014

17 ILMASTO ndiksi HINKU-KUNNAT Asikkala Hanko Ii Kuhmoinen Laitila Lappeenranta Lohja Masku Mynämäki Padasjoki Parikkala Raasepori Rauma Rautjärvi Siuntio Uusikaupunki teknologian näyteikkunan maailmalle. dentaminen on vaikeaa: paljonko energiaa todella säästyy, Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Timo Määttä pohtii. Myös yritysten materiaalikatselmuksiin saa työ- ja elinkeinoministeriöltä 40 prosenttia tukea. Niiden avulla yrityksistä on löydetty säästöjä 0,3 1 miljoonaa euroa. Määttä toivoo tämän kannustavan jatkossakin. Katuvalaistuksen ympäristöystävällisyyden osalta kunnissa on paljon tehtävää ympäri Suomea. Samoin viisaassa liikkumisessa. Arkiliikunnan edistämiseen voi hakea rahoitusta. Liian vähäisestä liikunnasta on miljoonan euron kustannukset, Määttä vinkkaa. taa yritysten toimintaedellytyksiin. Suurin haaste on saada koko Suomi ymmärtämään ilmastonmuutos mahdollisuutena. Ilmastomyönteinen osaaminen tuo kansainvälisiä mahdollisuuksia, professori toteaa. Seppälä lyö pöytään lisää panoksia. Hän haluaa tehdä Hinkukunnista kansainvälisen brändin. Cleantech on lähellä jopa ministerien sydämiä. Jos mukana olisi isompi joukko kuntia, tavoite olisi helpompi saavuttaa, professori arvioi. Katuvalaistuksessa työsarkaa Nykyinen huono taloustilanne estää kuntia tekemästä isoja investointeja. Valtio on yrittänyt tukea hankintoja esimerkiksi Motivan ESCO-palvelun energiakatselmusjärjestelmän kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö maksaa prosenttia Motivan kouluttamien katselmoijien energiakatselmusten teon kuluista teollisuusyrityksille, julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. ESCO ei ole niin yleistä käytännön tasolla kuin voisi toivoa. Isoja sopimuksia ei juuri ole. To- Turha eritellä cleantech-yrityksiä Kasvihuone on vielä maaliskuun lopulla runkovaiheessa, mutta sen alla ja takana kalanviljely pulppuaa jo vauhdilla. Uusikaupunkilainen Sybimar Oy on erikoistunut vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja sivujakeiden hyödyntämiseen ja rakentaa muun muassa suljetun kierron konsep- Kuntatekniikka 3/

18 Rakennuttajainsinööri Rami Arolan mielestä oleellista energiansäästössä on seurantatietojen läpikäynti ja vertailutasot, jotka motivoivat yrityksiä ja työntekijöitä säästämään. Pasi Tainio on pohtinut, miten tilastoista saisi kannustavammat. tia. Oma biokaasulaitos tuottaa maanparannusainetta ja biokaasua, jolla saadaan lämpöä ja energiaa kalan- ja kasvien viljelyyn. Sybimariin on käyty tutustumassa ulkomaita myöden. Uusikaupunkilaiset esittelevätkin mielellään vihreää helmeään yleisölle. Hinkusta on ollut hyötyä siinä, että se on tuonut meille näkyvyyttä. Uusikaupunki suhtautuu hyvin yrittäjiin, Sybimarin toimitusjohtaja Rami Salminen kertoo. Ukipolis Oy:n eli Uudenkaupungin seudun kehittämisorganisaation va. kehitysjohtaja Raimo Rantanen muistuttaa, että yrityksiä kiinnostaa resurssitehokkuus. Sybimarissa aiotaan käyttää jopa kalojen hengityksestä vapautuva hiilidioksidi hyödyksi kasvien kasvatuksessa. Maskun insinööri kilpailutti kuntalaisille paneelit Viimeiset tilaisuuteen tulleet kuikuilevat aulassa, sillä Mynämäen auditorio on täynnä. Omakotiasujille suunnattu aurinkosähkötilaisuus veti saliin 150 ihmistä. Heistä 20 innostui ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit yhdessä. Pasi Tainio ja Maskun rakennusinsinööri Tapio Lindén kilpailuttivat järjestelmät. Tarjouksia pyydettiin 12 toimijalta. Vastaukset saatiin kahdeksalta. Yksittäin järjestelmät olisivat olleet kalliimmat. Jokainen tilaaja teki erikseen Green Energy Finland Oy:n kanssa sopimuksen, jotta hankintarajat eivät ylittyneet, Lindén sanoo. Hankkeesta tiedotettiin Hinku-kunnissa, ja lopulta tilaajia tuli 31. Media uutisoi hankkeesta positiivisesti. Aurinkopaneeleita ei kannata maksaa lainalla, mutta ne ovat hyvä sijoitus nyt, kun korot ovat alhaalla, Lindén arvioi. Aurinkopaneelit ovat esimerkki yhteishankinnasta, joka on vuoden 2014 teemana Hinkussa. Tavoitteena on kierrättää hyviä käytäntöjä muihin kuntiin. Tapio Lindén kilpailutti omakotiasujien puolesta aurinkopaneelien yhteishankinnan. 18 Kuntatekniikka 3/2014

19 ILMASTO Kalanjalostuslaitoksen viereen ja osittain yläpuolelle rakennetaan kasvihuone. Mitä Hinku voi tarjota kaupungille? Hinku-kunnat ovat olleet pääasiassa maaseutukuntia, joiden ilmastoteot ovat liittyneet biomassan käytön lisäämiseen. Mukaan on kuitenkin viime aikoina tullut isompiakin kuntia, kuten Rauma. Suurin syy Hinkuun liittymiselle oli, että Uudenkaupungin entinen kaupunginjohtaja Kari Koski tuli Rauman kaupunginjohtajaksi. Koski oli aktiivinen asian puolesta, Rauman elinkeinoja suunnittelupalveluiden kehittämispäällikkö Ritva-Liisa Korpela kertoo. Raumalla energiatehokkuussopimus oli hyväksytty jo vuonna 2008, mikä on yksi Hinku-kriteereistä. Korpela toteaa Rauman olleen pitkällä ympäristöasioissa jo ennen Hinkua. Olemme olleet niin vähän aikaan mukana Hinkussa, etten vielä osaa sanoa onko siitä meille hyötyä. Viestintä pitäisi saada ajan tasalle, se on ehkä nyt suurin hyöty. Pyrimme kehittämään muun muassa uusia cleantech-liikeideoita, Korpela toteaa. Ympäristöystävällisyydestä on oltava kaupallista hyötyä, vaikka imagovaikutusta ei voi unohtaa, Rantanen sanoo. Hänestä on turhaa ajanhukkaa eritellä cleantech-yrityksiä, joita kaikki haluavat nykyään olla. Cleantech on olemassa olevien työpaikkojen uudelleen suuntaamista. Myös uudet asiat perustuvat olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen. Esimerkiksi UPM tekee nyt isoja investointeja. Koko metsäteollisuuden voisi nimetä cleantechiksi, Rantanen toteaa. Hinku-foorumi tietoa ammensivat kalanjalostamolla Iilaakson energiainsinööri Jukka Härklin (vas.) ja Ukipoliksen Raimo Rantanen. Kuntatekniikka 3/

20 ILMASTO Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa yhteensä 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Vaikka niiden 5 kilowatin teho ei terveyskeskuksen sähkölaskuun juuri vaikuta, niin näkyvällä paikalla ne muistuttavat ohikulkijoita aurinkoenergian mahdollisuuksista. Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 3000 asukkaan Padasjoki Päijänteen länsirannalla on ollut mukana Hinku-hankkeessa alusta saakka. Myös kunnan tuhansista kesäasukkaista löytyi hankkeen alkuvaiheessa aktiivisia toimijoita ilmastotyöhön ja Mökkiläisen ilmasto-opas valmistui TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat Hinku-hankkeen viiden ensimmäisen vuoden aikana ( ) vähentyneet 22 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kulutus on tänä aikana vähentynyt alle puoleen. Hakevoimala myös parantaa paikallistaloutta, kun aiemmin tuontiöljyyn käytetyt varat ohjautuvat paikallisille polttoaineen tuottajille. En usko, että näin pieni kunta olisi lähtenyt näin vahvasti ilmastotalkoisiin mukaan ilman Hinkua. Monet toimenpiteet olisivat kuluneen kuuden vuoden aikana jääneet tekemättä, arvioi Padasjoen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Padasjoen ilmastotoimenpiteitä Hinku-vuosien varrella ovat olleet muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja seuranta, energian ja veden kulutuksen vähentämistoimenpiteet, lämmöntuotannon polttoainevalinnat, katuvalaistuksen uudistaminen ja liikkumiskampanja. Kunta tarjoaa myös kaikille uusille asukkailleen kuukauden seutulipun, jotta nämä innostuisivat tutustumaan joukkoliikennetarjontaan. Yhteinen tekeminen kannustaa Pienessä kunnassa ilmastoasiat tahtovat ohjautua ympäristösihteerille. Toki asioita edistetään hyvässä yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden kanssa. Syken suunnitteluinsinööriltä on saatu paljon tarpeellista tukea. Virtanen toivoo vielä enemmän hankekuntien keskinäistä kannustusta. Viimetalvisessa aurinkopaneelien yhteishankinnassa tämä tuli hyvin esille. Myös viime syksynä Padasjoelle pariksi kuukaudeksi hankerahoituksella kunnan käyttöön liisattu sähköauto on sen jälkeen saanut kyytiä muissa Hinku-kunnissa, kun ne ovat myös vuokranneet auton ikään kuin esittelykäyttöön kuntaan. Kylmillä keleillä ei tosin uskallettu lähteä kovin kauas. Viikonloppuisin se oli kotisairaanhoidon käytössä ja täytti tehtävänsä, Virtanen kertoo. Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Kustannukset asennustöineen olivat runsaat euroa. Terveysaseman sähkönkulutuksesta aurinkopaneelit pystyvät tosin kattamaan hyvin pienen osan, mutta näkyvällä paikalla ne herättävät yleistä kiinnostusta. Hinku-kuntien aurinkopaneeleiden yhteishankintaan osallistui Padasjoelta kunnan lisäksi vain yksi asukas, mutta myöhemmin kevään aikana on kyselyjä tullut lisää. Jatkossa Maria Virtanen toivoo yhteistyön Syken kanssa jatkuvan hyvänä. Hinkuun niin ikään osallistuvien naapurikuntien kanssa on vireillä hankerahoituksen haku henkilövoimavarojen vahvistamiseksi alueen kuntien ilmastotyössä. 20 Kuntatekniikka 3/2014

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen

Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Opas jätehuoltomääräysten laatimiseen Kehittämisinsinööri Tuulia Innala Keskkonnafoorum Tallinna 26.3.2014 Kuntaliiton laatima jätehuoltomääräysten malli julkaistu Jätehuoltomääräysten laatiminen - Opas

Lisätiedot

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut?

Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen mikä on muuttunut? Kehittämisinsinööri Tuulia Innala & Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kunnan tehtävät jätehuollossa Kunta (omistajana,

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke. EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke EnergyVarkaus Seminaari 8.8.2014 Sisältö 1. Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke 2. Hankkeen tilannekatsaus Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Ekovoimalaitoksen tilannekatsaus ja tulevaisuuden näkymät 11.2.2014, KOKOEKO-seminaari Sisältö Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Miksi kiertopetitekniikka? Hankkeen tilannekatsaus

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi Asikkala, Ii, Laitila, Masku, Nousiainen ja Rautjärvi ovat ryhtyneet Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeen (HINKU) kumppanuus kunniksi. k Kunnat perehtyvät ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon

Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Askelmerkit jätelain ja asetusten toimeenpanoon Jätelain ja asetusten toimeenpano kunnissa YHDEKSÄN POIMINTAA JÄTELAISTA HYVÄN JÄTEHUOLLON JÄRJESTÄMISEKSI Uusi jätelaki astuu voimaan 1.5.2012. Kuntien

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009

Kouvolan hiilijalanjälki 2008. Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Kouvolan hiilijalanjälki 2008 Elina Virtanen, Juha Vanhanen 7.10.2009 Johdanto Sisällysluettelo Laskentamenetelmä Kouvolan hiilijalanjälki Hiilijalanjäljen jakautuminen Tuotantoperusteisesti Kulutusperusteisesti

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillitseminen

Ilmastonmuutoksen hillitseminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Jyri Seppälä SYKE MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2011, Säätytalo, Helsinki Lähtökohtia Ilmastonmuutos etenee - vuosi 2010 oli toisiksi lämpimin vuoden 1880 jälkeen Kehittyneillä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus

HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta. Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus HINKU-aurinkopaneelien yhteishankinta Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus FAQ Yksityishenkilöiden hanke, joten täysin vapaamuotoinen tarjouspyyntö Muutama kuntakin mahtui mukaan HINKU-toimijat tekivät työn

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012

Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta. Leena Eränkö 13.9.2012 Jätelain täytäntöönpanosta kuntien kannalta Leena Eränkö 13.9.2012 23 Kunnan jätehuoltoviranomainen Kunnalle kuuluvista tämän lain mukaisista jätehuollon viranomaistehtävistä huolehtii kunnan määräämä

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Bioenergian lähteillä seminaari 12.11.2010 Rovaniemen ammattikorkeakoulu Yhdyskuntajäte energiakäytössä johtaja Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Toiminta-alueella

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori 23.11.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä ja laboratorioina

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013

Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Kuntien yhteinen jätelautakunta, 13.3.2013 Hattula, Hausjärvi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Janakkala, Järvenpää, Kerava, Loppi, Mäntsälä, Riihimäki, Tuusula ja Valkeakoski jätehuoltokoordinaattori Heli Virtanen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako. Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Jätelainsäädäntö, jätehuollon työnjako Joensuu 24.10.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnalle säädetty yhdyskuntajätehuollon tehtäviä Ei ole uutta - jo 1970-luvulta asti samat tehtävät! KUNTA jätelaissa

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri

ORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin

Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Vastine ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi saatuihin lausuntoihin Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajakunnat ovat pyytäneet lausuntoja ehdotukseen uusiksi jätehuoltomääräyksiksi. Ehdotus on valmisteltu

Lisätiedot

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta

Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa. Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Vapaa-ajan kiinteistön jätehuolto Nastolassa Tiia Yrjölä 24.5.2015 Päijät-Hämeen jätelautakunta Jätehuoltoon liittyminen Jokaisella kiinteistöllä on velvollisuus liittyä jätehuoltojärjestelmään, ei poikkeuksia.

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari

PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU. KOKOEKO -seminaari Annukka Leppänen-Turkula PAKKAUSTEN TUOTTAJAVASTUU KOKOEKO -seminaari 16.2.2012 UUSI JÄTELAKI Aikataulu jätelaki tulee voimaan toukokuussa 2012 tuottajavastuuluku voimaan toukokuussa 2013 tuottajayhteisöt

Lisätiedot

Asianajaja Jouni Alanen

Asianajaja Jouni Alanen LHJ:N IV OMISTAJAPÄIVÄ Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyötykäytön kilpailutus 2 1. 1 1. 2 0 1 4 Asianajaja Jouni Alanen Tiivistelmä Viiden lounaisen Suomen jätelaitosten muodostama hankintarengas on

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke

Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus- ja kaukolämpösiirtojohtohanke Biolämpökeskus ja KL siirtojohtoprojekti 1. Biolämpökeskus 2 x 15 MW + LTO puuhake (turve) 2. Imatran pääkaukolämpöverkot Vuoksenniska, Sienimäki ja Imatrankoski

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

Asikkala ja HINKU Asikkala 20.5.2013. Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE

Asikkala ja HINKU Asikkala 20.5.2013. Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE Asikkala ja HINKU Asikkala 20.5.2013 Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE Mikä HINKU? HINKU yleisesti HINKU-foorumi Asikkalan khk-päästöt Käytännön esimerkkejä HINKU-kunnista

Lisätiedot

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat 11.9.2014 Taina Nikula, YM Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kestävät hankinnat keskimäärin 1,2 % halvempia Kestävillä hankinnoilla keskimäärin 25 % vähennys

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA

JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON MUUTAKIN KUIN VAIN KASA ROSKIA JÄTE ON VOIMAVARA Kolmesataa kiloa henkilöä kohden vuodessa. Se on jätemäärä, joka syntyy kotitalouksista jokaisen suomalainen heittäessä roskapussit roska-astioihin.

Lisätiedot

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013

JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA. Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 JÄTELAUTAKUNTA JÄTETAKSA Oy Botniarosk Ab:n toimialueella 01.05.2013 Isojoen, Karijoen, Kaskisten, Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kurikan (Jurvan osalta), Närpiön ja Teuvan yhteinen jätelautakunta on

Lisätiedot

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia Anu Kerkkänen, Kuntaliiton ilmastohankkeen kolmas teemaseminaari: Ilmastonäkökulma energiantuotantoon Helsinki, Kuntatalo 24.11.2010 Mikä ilmastohanke?

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot