PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN. Sekajätteestä energiaa Vantaalla. Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN. Sekajätteestä energiaa Vantaalla. Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo."

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 3/2014 Säästöt vaativat tilakeskusta priorisoimaan, Virpi Ekholm sanoo. sivu 40 Hinku-verkosto tuo tulosta ja houkuttaa uusia kuntia sivu 16 Tietomallit auttavat kuntia ylläpitotiedon hallinnassa sivu 44 Asfalttikartellijuttu siirtyy hovioikeuden ratkaistavaksi sivu 48 Sekajätteestä energiaa Vantaalla PÄÄKAUPUNKISEUDUN JÄTE PALAA VIHDOIN sivu 6

2 Ulefos Oy Juurakkokuja 4, Vantaa

3 SISÄLTÖ 3/ huhtikuuta Kaliforniassa light rail -verkosto on kehittynyt 20 vuodessa huimasti. Los Angelesissa verkosto on kolminkertaistunut ja matkustajamäärä kuusinkertaistunut. Kuvassa San Diegon uusinta vaunukalustoa. 14 Jätelain uudistuksen myötä ja alan toimintaympäristön muuttuessa on tarpeen päivittää kuntien jätehuoltomääräykset. 16 Jyri Seppälä ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen teknologian näyteikkunan maailmalla. 44 Tietomallinnus tekee tuloaan kuntien infrahankkeisiin. Se tuo hyötyjä myös rakenteiden ylläpitotietojen hallinnassa. JÄTEHUOLTO Pääkaupunkiseudun sekajätteestä energia talteen Vantaalla 6 Jätteen energiahyödyntäminen kasvussa 12 Uusi opas jätehuoltomääräysten laatimiseen 14 ILMASTO Hinku halutaan kansainväliseksi brändiksi 16 Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 20 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 23 UKTY 28 Kuntien putkimestarit 30 LIIKENNE JA VÄYLÄT Pikaraitiotien menestystarina jatkuu Kaliforniassa 32 Turun liikenne sujuvammaksi yhteistyöllä 38 TEKNISET PALVELUT Säästöt vaativat Tampereen tilakeskusta priorisoimaan 40 Tietomallipohjainen suunnittelu auttaa vähentämään hukkatyötä 44 Asfalttikartellista jättijuttu hoviin 48 Infrarakentaminen muutoksessa katse tulevaisuuteen 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Uusi jääkausi? 21 Pakina/Eero Hiltunen: Parempi ennen 31 Kolumni/Päivi Ahlroos: Konsultti palveluksessasi 47 Uutisia 52 Kirjallisuutta 56 Henkilöuutisia 57 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Seppo Haavisto TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Energiakevät Energiatehokkuus tunkee terminä läpi joka tuutista, vaikka sen merkitys ei ole kaikille selvä. Puhutaan myös energiaviisaudesta, jopa resurssiviisaudesta. Energia-asiat ovat tärkeitä, ja niistä pitää puhua selkokielellä. Monissa kunnissa on viime vuosina onnistuttu eri tavoin vähentämään energiankulutusta. Kiinteistöjen lämmitysjärjestelmiä on uusittu, joukkoliikenteen kalustovaatimuksia tiukennettu ja valaistusta niin sisätiloissa kuin ulkonakin uusittu. Jokseenkin kaikilla suuremmilla kaupungeilla on jo vuosia ollut omat energia- ja ilmasto-ohjelmansa, joiden avulla sekä energiankulutusta että kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään. Pienempien kuntien ilmastotyöhön on oivan tuen tarjonnut Hiilineutraalit kunnat -hanke Hinku. Hinku-kuntien onnistumiset ovat kannustaneet uusia kuntia mukaan. Esimerkiksi kevyen polttoöljyn käyttö on Hinku-kunnissa vähentynyt selvästi muita kuntia enemmän. Myös energiantuotannon puolella tapahtuu paljon. Olkiluoto 3:n työmaa muistuttaa yhä enemmän kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Paitsi että kirjavaa työntekijäjoukkoa on runsaasti ja reaktorirakennuksen kupoli kohoaa kirkon tapaan korkealle, hanke alkaa myös kestoltaan olla iäisyysasia. Myös Fennovoiman Hanhikivi-hanke etenee horjahdellen, ja keskusteluun on noussut jopa ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja. Huoltovarmuuskeskus puolestaan vaati äskettäin varautumista rakentamaan megawatin verran vesivoimaa korvaamaan muun muassa hiilivoimaloista poistuvaa säätövoimakapasiteettia. Uusiutuvana säätövoimana vesivoima onkin hyvä pitää mielessä varsinkin, kun kotimainen turve on verotettu kelvottomaksi, vaikka se voisi monilla alueilla olla tuontihiilen vaihtoehto. Jätteen energiahyötykäyttö sentään etenee reippain askelin. Pääkaupunkiseudunkin moderni jätteenpolttolaitos on jo koekäytössä. Se lopettaa sekajätteen kuljetuksen Ämmässuolle ja vähentää samalla pääkaupunkiseudun jätekuljetusten tonnikilometrit ja näin myös jätekuljetusten päästöt lähes puoleen. Merkilliset ministerit toinen tuotantokausi Kasvot maan hallituksessa vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla. Alkuperäisestä Kataisen kaartista lienee kesällä jäljellä vain rippeet. Enintään rippeet on toteutumassa myös mahtiuudistuksia täynnä olleesta hallitusohjelmasta. Paljon on puhuttu ja työllistetty valmistelijoita eri tahoilla, mutta ratkaisuja on tehty vähän. Merkittävin aikaansaannos toistaiseksi lienee yhteisöveron reipas alentaminen. Senkin vaikutukset ovat niin sanotusti korkeammas käres. Jossakin hallitus on toki onnistunut. Se on keksinyt mitä kummallisimpia salkkusisältöjä ministerien vaihtuessa. Tämänhetkistä salkkujen huippumuotoilua edustavat opetus- ja viestintäministeri, kulttuuri- ja asuntoministeri sekä liikenne- ja kuntaministeri. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät EnviroExpo / Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Suomen suurin jätevoimala tuotantokäyttöön syysk Pääkaupunkiseudun sekajätteestä Pääkaupunkiseudun jätehuollossa koitti uusi aika, kun Suomen suurimman jätevoimalan koekäyttö alkoi maaliskuussa Vantaalla. Tuotantokäyttöön voimala otetaan syyskuussa. Kattiloissa palaa HSY:n pääkaupunkiseudulta ja Rosk n Roll Oy:n Uudeltamaalta keräämää syntypaikkalajiteltua sekajätettä enimmillään tonnia vuodessa. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Seppo Haavisto Ensimmäisen kerran pääkaupunkiseudulle puuhattiin polttolaitosta kolme vuosikymmentä sitten, pian surullisenkuuluisan Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen sulkemisen jälkeen. Jätteenpoltto ei kuitenkaan saanut pitkään aikaan riittävää poliittista tukea. Jo samana vuonna 1983 käynnistettiin hanke, jonka tavoitteena oli rakentaa jätevoimala Vantaan Långmossebergeniin oltiin hyvin lähellä päästä asiassa eteenpäin. Silloisen YTV:n tekninen lautakunta kuitenkin päätti olla käynnistämättä hanketta. 30 vuotta on siis kulunut valmisteluun, HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo kertaa historiaa. 30 vuoden tauko jätteenpoltossa on johtanut muun muassa Pohjoismaiden suurimman kaatopaikan syntymiseen Ämmässuolle Espoon ja Kirkkonummen rajalle. HSY:n jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo on tyytyväinen, kun lähes kaikki HSY-alueen kuntien vastuulla oleva sekajäte on voitu kuljettaa jätevoimalaan jo huhtikuun lopulta lähtien. Suomen ensimmäinen nykyaikainen jätevoimala valmistui Riihimäelle vuonna Vantaan Energian 300 miljoonan euron investointi Vantaan Energia Oy voitti loppuvuodesta 2008 silloisen YTV:n ja 6 Kuntatekniikka 3/2014

7 JÄTEHUOLTO uussa energia talteen Vantaalla Vantaan Energia Oy:n Långmossebergenin jätevoimala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Kehä III:n ja Porvoonväylän liittymän tuntumassa. kusyksystä Jätevoimala tuottaa vuodessa 920 GWh kaukolämpöä Vantaalle ja 600 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Tuotettu määrä vastaa noin vantaalaisen kerrostalokaksion käyttämää lämpöä ja kaksion käyttämää sähköä vuodessa. Laitoksen rakentamisen yhteydessä rakennettiin muutamia kilometrejä 700 mm kaukolämpölinjaa Maarinkunnaalle saakka. Linjan rakentaminen maksoi noin 10 miljoonaa. Uuden voimalaitoksen käyttöönotto helpottaa Vantaan kaukolämpöverkon hallintaa. Martinlaakson voimalaitoksen tehoa voidaan alentaa kolmannes. Lämmön syöttö kahdesta pisteestä lisää toimitusvarmuutta, sanoo jätevoimalan projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri. Tähän saakka 90 prosenttia Vantaan kaukolämmöstä on tullut Martinlaakson voimalaitokselta, jossa käytetään kivihiiltä ja maakaasua. Jätevoimala tuottaa vastaisuudessa puolet Vantaalla tarvittavasta kaukolämmöstä. Luotettavaa arinapolttotekniikkaa Arinapolttotekniikka on sekajätteen poltossa ylivoimaisesti käytetyin menetelmä maailmassa. Sekajätteen polttaminen leijupetikattilassa vaatii perusteellisen esikäsittelyn, ja siitä huolimatta hukkaa syntyy enemmän. Olen nähnyt ruotsalaisia leijupetilaitoksia, joissa esikäsittelylaitos on voimalaitosta suurempi, Kalle Patomeri sanoo. Jätevoimalan koko oli tekniikan ja talouden näkökulmasta sopiva kahdelle polttolinjalle. Se parantaa myös toimintavarmuutta. Patomeren mukaan polttolinjojen huoltoseisokkeja on jo nyt suunniteltu niin, että jätebunkkeri ajetaan tyhjäksi ja laitetaan toinen polttolinja kahden vii- Rosk n Roll Oy:n järjestämän tarjouskilpailun jätteen energiahyötykäyttöpalvelun järjestämisestä. Yhtiö oli jo jonkin aikaa harkinnut yhteistuotantovoimalaitoksen rakentamista omistamalleen Långmossebergenin tontille. Polttoainevalintaa pohdittaessa avautui tarjouskilpailu jätevoimalasta, ja samoihin aikoihin julkistettiin EU:n ilmastotavoitteet. Jätevoimala näytti olevan yhtiölle erinomainen tilaisuus vähentää päästöjä. Vantaan Energian 300 miljoonan euron jätevoimalainvestointi on aikataulussa ja budjetissa. Kahden polttolinjan arinakattilalaitos on mitoitettu polttamaan tonnia syntypaikkalajiteltua sekajätettä vuodessa. Rakennustyöt alkoivat 2011 maanrakennustöillä, ja laitos otetaan virallisesti tuotantokäyttöön al- Kuntatekniikka 3/2014 7

8 JÄTEHUOLTO Långmossebergenin jätevoimalan valvomoon saadaan tarkat tiedot polttoprosessin eri vaiheista sekä Vantaan kaukolämpöverkon tilasta. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää. kon huoltoon. Tänä aikana poltetaan vain yhdellä kattilalla, jolloin bunkkeri täyttyy kahdessa viikossa. Näin jätteen tuontia ei tarvitsisi rajoittaa lainkaan. Kattiloissa voidaan polttaa myös biopolttoainetta, lähinnä puuta. Sen sijaan pölyävän turpeen polttaminen ei onnistu. Jätevoimala yhdessä kaasuturbiinin kanssa korvaa Martinlaakson voimalaitoksen 200 MW:n yksikön. Jätevoimalasta saadaan 120 MW, ja loput tehdään tarvittaessa kaasuturbiinilla. Jätekattiloiden höyryä tulistetaan kaasuturbiinin tuottamalla lämmöllä. Näin saadaan runsas viidennes enemmän sähköä ikään kuin erillisillä jäte- ja kaasuvoimaloilla. Polttolämpötila on C. Savukaasuista otetaan lämpö talteen lämmittämällä vettä kaukolämpöverkkoon ja valmistamalla höyrystä höyryturbiinilla sähköä. Savukaasut puhdistetaan kolmivaiheisesti: hiukkaset sähkösuodattimella, rikkidioksidi ja muut happamat yhdisteet pussisuodat- Operaattori Mika Kähkönen siirtää valvomosta käsin kahmarilla sekajätettä jätebunkkerista kattiloiden syöttösiiloihin. Yhdellä kauhaisulla siirtyy viitisen tonnia poltettavaa. Jätebunkkeriin voidaan varastoida viikon käyttöä vastaava jätemäärä. 8 Kuntatekniikka 3/2014

9 Jätevoimalahankkeen projektinjohtaja ja Vantaan Energian käyttöpäällikkö Kalle Patomeri vakuuttaa, että savukaasujen puhdistukseen on panostettu ja päästörajat alitetaan kaikissa olosuhteissa. timella sekä raskasmetallit aktiivihiilellä. Lopuksi käytetään vielä savukaasupesuria, jolla saadaan talteen myös energiaa. Piipun päästä tulevan kaasun lämpötila on noin 45 astetta. Lämpöä voidaan myydä Vantaan ohella myös Helsinkiin ja Keravalle. Jos sähkön markkinahinta on matala, kaasuturbiinia ei käytetä ja jätevoimala tuottaa 80 prosenttia lämpöä ja 20 prosenttia sähköä. Päästöt vähenevät Jätevoimalalla on monia myönteisiä vaikutuksia ympäristölle. Sen myötä Vantaan Energian fossiilisten polttoaineiden (kivihiili ja maakaasu) käyttö energiantuotannossa vähenee noin 30 prosenttia ja yhtiön hiilidioksidipäästöt Vantaalla vähenevät noin viidenneksen. Voimala tehostaa sekajätteen hyötykäyttöä, kun jätteet eivät enää päädy kaatopaikoille. Tähänastisessa koekäytössä jätevoimalan päästöt ovat jääneet huomattavasti lupaehdoissa sallittuja pienemmiksi. Typen oksidien pitoisuudet ovat enimmillään olleet noin puolet sallitusta ja muut lupaehdoissa rajatut päästöt noin 10 prosenttia, hiukkaspäästöt ainoastaan pari prosenttia sallitusta. Tulokset ovat odotettuja, sillä olemme panostaneet vahvasti savukaasujen puhdistustekniikkaan. Teemme asiat nyt niin hyvin, että aina kaikissa olosuhteissa alitamme päästörajat. Toisaalta päästörajat tuppaavat kiristymään. Selviämme ratkaisuillamme pitkälle tulevaisuuteen, Kalle Patomeri vakuuttaa. Päästöistä raportoidaan viranomaisille kuukausittain, ja ensimmäisen vuoden aikana tehdään myös neljä tarkastusta laitoksella. Jätehuolto-organisaatiot vastaavat polttoaineesta Vantaan Energian, HSY:n ja Rosk n Rollin keskinäisen palvelusopimuksen mukaan jätehuolto-organisaatiot vastaavat Kuntatekniikka 3/2014 9

10 Vantaan Energia Oy:n tuotantopäällikkö Marko Ahl jätetulilla. Jätevoimalan kahdessa kattilassa palaa enimmillään tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskuntien sekajätettä vuodessa. siitä, että sopivaa poltettavaa riittää. 20-vuotisen sopimuksen mukaan Rosk n Roll Oy toimittaa Vantaalle vuodessa tonnia poltettavaa ja lopusta huolehtii HSY. Lähes kaikki HSY-alueen sekajäte on kuljetettu voimalaitokseen huhtikuun lopulta lähtien. Toimintahäiriöiden sattuessa sekajätettä voidaan paalata varastoon Ämmässuolla, Petri Kouvo sanoo. Myös esimerkiksi Nurmijärven sekä muutaman muun uusmaalaisen HSY:n ulkopuolisen kunnan sekajätteet tulevat nykyään Vantaalle poltettavaksi. Pieniä eriä tulee väliaikaisesti myös Länsi-Suomen kunnista. Alkuvaiheessa voidaan tarpeen mu- kaan hankkia jonkin verran poltettavaksi myös sellaista yksityissektorin jätettä, joka ei kuulu kunnan jätehuoltovastuun piiriin. VANTAAN ENERGIAN JÄTEVOIMALA Maarakennus, Kesälahden Maansiirto Oy Perustukset ja bunkkeri, Skanska Infra Oy Betonielementit, Betonimestarit Oy Teräsrakenteet, Normek Oy Kuoret ja katot, Rovakate Oy Kattilat, Hitachi Zosen Innova AG Savukaasupuhdistus, LAB SA Turbiinit ja automaatiojärjestelmät, Siemens Oy Talotekniikka, Are Oy Kaasuturbiinin lämmön talteenotto, MW Power Oy Kokonaissuunnittelu ja työmaavalvonta, Pöyry Oyj Rakennustekniset työt noin 80 M Päälaitteet 120 M Sähköt, automaatio, apulaitteet ja muut varusteet noin 100 M Tarjoamme parin kolmen vuoden sopimuksilla palvelua myös yksityissektorille. Huolehdimme kuitenkin ensisijaisesti kunnan vastuulle kuuluvista yhdyskuntajätteistä, Kouvo huomauttaa. HSY jatkaa biojätteen erilliskeräystä Pääkaupunkiseudulla jo vuonna 1993 aloitettu biojätteen erilliskeräys jatkuu ennallaan yli 10 asunnon kiinteistöillä. Pienkiinteistöille suositellaan biojätteen kompostointia. Ämmässuolle rakennettiin ensimmäinen biojätteen kompostointilaitos 1998 ja toinen vuonna Nyt biojätteen käsittelyä tehostetaan kesällä 2015 valmistuvan mädätyslaitoksen myötä. Sitä ei siis polteta, Petri Kouvo sanoo. HSY antoi vuoden alussa uu- 10 Kuntatekniikka 3/2014

11 JÄTEHUOLTO Arinakattiloissa polttolämpötila on C. Savupiipusta ulos tulevan kaasun lämpötila on noin 45 C. det jätehuoltomääräykset, joissa edellytetään lasin ja metallin erilliskeräystä kaikilta kiinteistöiltä, joissa on vähintään 20 asuntoa. Lisäksi kartongin erilliskeräysvelvoitetta on kiristetty koskemaan kaikkia yli 10 asunnon kiinteistöjä. Pääkaupunkiseudulla kotitalouksissa syntyvän yhdyskuntajätteen kierrätysaste on nyt noin 45 prosenttia, ja tavoitteena on Valtakunnallisen jätesuunnitelman asettama 50 prosentin taso. HSY:n pienkiinteistöjen sekajätemaksut nousivat vuoden alussa nelisen prosenttia. Petri Kouvo ei näe polttolaitosratkaisun aiheuttavan painetta jätemaksujen korotuksiin. Mahdolliset korotuspaineet syntyvät muista syistä, esimerkiksi kuljetuksen osalta liikennepolttoaineiden kallistumisesta ja HSY:n omista investoinneista, kuten esimerkiksi Ruskeasannan Sortti-asemasta. Ämmässuosta ekoteollisuuspuisto Kun jätevoimala on otettu tuotantokäyttöön syyskuussa, päättyy HSY-alueen asukkaiden sekajätteiden kuljettaminen Ämmässuon kaatopaikalle. Käytännössä kaikki sekajäte lukuun ottamatta Sortti-asemilla kerättävää sekajätettä on tuotu voimalaitokselle jo huhtikuun lopulta lähtien. HSY selvittää parhaillaan mahdollisuuksia luoda jätteenkäsittelykeskuksesta uusi seudullinen materiaalitehokkuutta edistävä ekoteollisuuspuisto. Siellä HSY:n omien toimintojen välittömään läheisyyteen pyritään synnyttämään kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien jalostusta. Hanketta on valmisteltu yritystyöpajoina. Tarkoituksena on hyödyntää Ämmässuon infrastruktuuria, ja kiinnostuneita yrityksiä on ollut useita kymmeniä, Petri Kouvo sanoo. Hän uskoo, että hankkeet alkavat toteutua konkreettisesti vuosina ja pilottihankkeet viimeistään vuonna Kalle Patomeri sanoo, että voimalaitoshankkeen ajoittuminen taantumaan helpotti kustannusten hallintaa. Suhdannehyötyä rakennuttamisessa Kalle Patomeri sanoo, että rakentamisen suhdanteet olivat suotuisat Vantaan Energian hankkeelle, ja se auttoi pysymään kustannusarviossa. Hänellä on kokemusta myös Kotkan jätevoimalan rakennuttamisesta vuoden 2007 korkeasuhdanteessa. Vantaan Energia on isompi organisaatio, ja se on osaltaan helpottanut työkuormaa. Tekniikka on myös kehittynyt viime vuosina. Isompi laitoskoko on lisäksi antanut paremmat mahdollisuudet uuden tekniikan hyödyntämiseen. Rakennuttajaorganisaatioon on Vantaalla kuulunut kymmenkunta henkilöä. Vastaava mestari ja rakennustöiden valvonta on hankittu Pöyry Oyj:ltä. Tilaajan työmäärä ei paljoa muutu, vaikka laitoskoko kasvaisikin. Samat vaiheet ovat joka hankkeessa. Toki oma kokemus Kotkan hankkeesta auttoi, ja tiimissä oli mukana myös kokemusta Ekokemin jätevoimalasta. Rakennusurakoitsijoiden kanssa on sujunut hyvin, vaikka aina pientä vääntöä onkin. Yksi aliurakoitsija meni hankkeen aikana konkurssiin. Patomeri sanoo yllättyneensä hankkeen julkisuudesta, sillä Kotkassa sai työskennellä rauhassa. Olemme täällä enemmän huomion keskipisteenä. Hanke näkyy ja kuuluu. Jätevoimalan käyttötehtäviin on rekrytoitu kolmisenkymmentä uutta työntekijää, ja osaavaa henkilöstöä on saatu hyvin. Kuntatekniikka 3/

12 Modernien jätteenpolttolaitosten verkosto syntyi Jätteen energiahyödyntäminen Yhdyskuntajätteen poltto lisääntyy Suomessa vauhdilla. Modernia jätteenpolttokapasiteettia on rakennettu viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien. Kaatopaikkasijoituksesta eroon pääsemiseksi tarvittava polttokapasiteetti on enää paria kolmea voimalaa vailla. Niistäkin yksi on jo rakenteilla. TEKSTI Paavo Taipale Tilastokeskuksen jätetilaston mukaan polton osuus yhdyskuntajätteiden käsittelyssä kohosi vuonna 2012 kolmannekseen, lähelle Euroopan läntisten maiden keskiarvoa. Yhdyskuntien sekajätettä poltettiin toissa vuonna tonnia. Kaatopaikoille sijoitettiin vuonna 2012 yhdyskuntajätettä tonnia, vähemmän kuin kymmeniin vuosiin. 97 prosenttia tästä oli yhdyskuntien sekajätettä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Kaikkiaan vuonna 2012 yhdyskuntajätemäärä kasvoi 2,74 miljoonaan tonniin. Siitä erilliskerättiin eli lajiteltiin syntypaikoilla hieman alle puolet joko kierrätystä tai polttoa varten. Yhdyskuntajätteitä kierrätettiin eli hyödynnettiin materiaalina edellisvuosien tapaan, noin kolmannes jätemäärästä. Yhdyskuntajätteiden polton kasvu ei siis ole KVA Arkkitehdit Oy Tammervoima Oy:n jätevoimala valmistuu Tampereen Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskuksen naapuriin vuoden laskenut kierrätyksen osuutta jätteenkäsittelyssä. Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt kolmanneksen viidessä vuodessa. Pirkanmaan sekajätteet energiaksi 2016 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja Tampereen Energiantuotanto Oy:n omistaman Tammervoima Oy:n jätteenpolttolaitos rakentuu hyvää vauhtia Tampereen Tarastenjärvellä kuution jätebunkkerin valutyöt valmistuivat maaliskuussa, ja kesäkuussa aloitetaan kattila- ja laiteasennukset. Hankkeen kustannusarvio on 105 miljoonaa euroa. Voimalaitoksen arinatekniikkaa täydennetään uusilla innovatiivisilla tekniikoilla. Ensimmäisenä Suomessa kaatopaikkakaasut hyödynnetään jätevoimalan prosessissa. Laitokseen rakennetaan savukaasun lämmön talteenottolaitteisto, ja myös terveydenhuollon erityisjätteiden turvallinen käsittely ja energiana hyödyntäminen onnistuu. Laitoksen materiaalitehokkuutta parannetaan täydentämällä pohjatuhkan käsittelyä metallien talteenottolaitteistolla. Lajittelu korostuu entisestään. Vaaralliset jätteet toimitetaan tur- 12 Kuntatekniikka 3/2014

13 JÄTEHUOLTO vuosikymmenessä kasvussa 2016 tammikuuhun mennessä. valliseen käsittelyyn ja erilliskerätyt jätelajit ohjataan teollisuuden raaka-aineeksi. Biojäte käsitellään omassa laitoksessaan. Energiantuotantoon käytetään vain materiaalihyötykäyttöön ohjautumattomat jätteet. Tammervoiman jätevoimalassa tullaan käsittelemään vuosittain noin tonnia sekajätettä. Tällä on tarkoitus tuottaa tammikuusta 2016 lähtien 310 GWh kaukolämpöä ja 90 GWh sähköä. Itä-Suomen jätevoimalasta uusi tarjouskilpailu Leppävirran Riikinnevalle puolestaan valmistellaan rakennettavaksi Riikinvoima Oy:n jätevoimalaa, jonka omistaisivat yhdessä seitsemän kuntaomisteista jäteyhtiötä ja Varkauden Aluelämpö Oy. Jätevoimalan polttokapasiteetti olisi noin tonnia vuodessa. Lämpöä tuotettaisiin 180 GWh ja sähköä 80 GWh vuodessa. Investoinnin arvo on noin 120 miljoonaa euroa. Hankkeemme poikkeaa muista suomalaisista siinä, että hankimme laitoksen kokonaistoimituksena avaimet käteen. Lisäksi käytämme leijupetikattilaa, kertoo Riikinvoima Oy:n toimitusjohtaja Juha Räsänen. Hän myöntää, että leijupetitekniikka edellyttää poltettavan jätteen tehokasta esikäsittelyä, mutta sanoo yhtiön varautuneen siihen ja tavoittelevan näin korkeaa sähköntuotannon osuutta. Laitetoimittajilta pyydettiin tarjoukset vuosi sitten keväällä, mutta vuoden 2013 lopulla tehdystä hankintapäätöksestä valitettiin markkinaoikeuteen. Arvioituaan hankinnassa tapahtuneen virheen yhtiö päätti keskeyttää hankinnan, ja uudet tarjouspyynnöt kokonaislaitostoimitukseen valituille toimittajille lähetettiin huhtikuun alussa. Hankintapäätös päästäneen tekemään vuoden lopulla. Valitus seurauksineen viivästyttää rakennustöiden aloittamista vähintään puoli vuotta, mutta uskon, että laitos käynnistyy vuonna 2016, Räsänen sanoo. Lounais-Suomeen kolmen vuoden väliaikaisratkaisu Lounaissuomalaisten kuntien omistamien kuuden jätelaitoksen muodostama hankintarengas järjesti loppuvuodesta 2013 alueensa yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä tarjouskilpailun. Sen pohjalta päädyttiin kuljettamaan jätettä neljään polttolaitokseen vuosina Ekokem Oy / Matti Viljanen Ekokem Oy Ab:n Riihimäen ykkösvoimala käynnistyi 2007 ja on Suomen ensimmäinen moderni jätevoimala. Lounaissuomalaista jätettä palaa jatkossa Mustasaaressa, Riihimäellä ja Vantaalla. Lisäksi noin neljännes alueen yhdyskuntajätteestä on tarkoitus viedä Ruotsiin poltettavaksi AB Fortum Värmen omistamassa Tuhkolman jätevoimalassa. Vientilupaa haetaan yhteensä noin tonnille sekalaista yhdyskuntajätettä. SUOMEN KÄYTÖSSÄ, RAKENTEILLA JA SUUNNITTEILLA OLEVAT JÄTEVOIMALAT Turku (1975), tn/v, 100 GWh lämpöä, ympäristölupa voimassa vuoden 2014 loppuun Riihimäki 1 (2007), tn/v, polttoaineteho 55 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Riihimäki 2 (2012), tn/v, polttoaineteho 35 MW, polttaa myös teollisuuden ja kaupan jätteitä Kotka (2008), tn/v, polttoaineteho 34 MW, lämpöä ja sähköä yhteensä 260 GWh Oulu (2012), tn/v, polttoaineteho 48 MW, Lahti (2012), tn/v, polttoaineteho 160 MW, polttaa vain erilliskerätystä energiajätteestä valmistettua kierrätyspolttoainetta Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen pitkän aikavälin käsittelyratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin on äskettäin käynnistetty tarjouskilpailu, ja hankintapäätös on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden lopulla. Kilpailussa on mukana sekä kierrätykseen että energiahyötykäyttöön perustuvia laitosratkaisuja. Mustasaari (2012), tn/v, polttoaineteho 61 MW Vantaa (2014), tn/v, polttoaineteho 120 MW (+ 80 MW kaasuturbiinilla), 920 GWh lämpöä ja 600 GWh sähköä Tampere, rakenteilla, tn/v, 310 GWh lämpöä ja 90 GWh sähköä Leppävirta, tarjouskilpailussa, tn/v, 180 GWh lämpöä ja 80 GWh sähköä Lisäksi on käynnissä Lounais- Suomen jätelaitosten (yhteensä tn/v) tarjouskilpailu jätehuoltoratkaisusta vuodesta 2018 eteenpäin. Se mahdollistaa myös jätevoimalan rakentamisen. Kuntatekniikka 3/

14 Muutoksia jätelaissa ja toimintaympäristössä Uusi opas jätehuoltomääräysten Suomen Kuntaliitto julkaisi oppaan jätehuoltomääräysten laatimiseksi helmikuussa Uusi opas on tarpeen merkittävästi muuttuneen jätelain, jätehuollon muuttuneen toimintaympäristön ja kehittyneiden käsittelytekniikoiden vuoksi. Henna Luukkonen projekti-insinööri Suomen Kuntaliitto Muuttuneet jätelaki sekä toimintaympäristö edellyttävät kunnan jätehuoltomääräysten päivittämistä. Vuonna 2012 voimaan tulleen jätelain muutokset aiempaan nähden ovat niin merkittäviä, että kuntien yleiset jätehuoltomääräykset on tarpeen päivittää vastaamaan uuden jätelain vaatimuksia. Päivitystyön helpottamiseksi ja edistämiseksi Kuntaliitossa päivitettiin jätehuoltomääräysten malli. Jätehuoltoviranomaiset ympäri Suomen ovat toivoneet uutta ohjeistusta jätehuoltomääräystyön tueksi. Myös jätteiden energiahyödyntämisen lisääntyminen esimerkiksi orgaanisten aineiden kaatopaikkakiellon vuoksi sekä uudet tekniset ratkaisut, kuten putkikeräysjärjestelmät, edellyttävät usein muutoksia jätehuoltomääräysten sisältöön. Uusi malli on tarpeen myös siksi, että kunnallisten jätehuoltomääräysten yhtenäistäminen Sirpa Kulonen Kunnat joutuvat päivittämään jätehuoltomääräyksiään. Kuvassa jätteiden lajittelupiste Porvoon Peippolassa. rakenteen ja niihin sisällytettävien asioiden osalta on todettu tarpeelliseksi. Jätehuoltomääräysten mallin päivityshanketta rahoittivat Kuntaliitto, ympäristöministeriö sekä Kymen jätelautakunta. Ohjausryhmä koostui rahoittajien, Jätelaitosyhdistyksen ja HSY jätehuollon edustajista. Kymen jätelautakunnan jätehuoltomääräystyö oli uuden mallin pilotointikohteena koko hankkeen ajan, mistä oli merkittävää hyötyä arvioitaessa uuden mallin vaikutuksia jätehuollon käytännön toteuttamiseen. Jätehuoltokenttä sai vaikuttaa oppaan sisältöön työpajassa sekä kommentointikierroksella. Kommentteja antoivat esimerkiksi jätehuoltoviranomaiset, kunnalliset jätelaitokset, ministeriöt, muut viranomaistahot, tuottajayhteisöt, jätealan yritykset sekä etujärjestöt. Jätehuoltomääräykset lain toimeenpanon välineenä Jätehuoltomääräysten antaminen perustuu jätelain (646/2011) 91 :ään. Sen mukaan kunta voi antaa jätelain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä. Jätehuoltomääräykset ovat lisäksi tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi kunnissa. Jätehuoltomääräykset eivät saa olla ristiriidassa lainsäädännön tai kunnan muiden määräysten kanssa. Määräysten tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta sekä estää jätteestä tai jätehuollosta aiheutuvat haitat tai vaarat terveydelle tai ympäristölle. Jätehuoltomääräykset voivat koskea jätehuollon operatiivista järjestämistä, toimenpiteitä syntyvän jätemäärän vähentämiseksi, jätteiden lajittelua sekä jätteiden keräyksen, kuljettamisen ja käsittelyn järjestämistä. Mikä aiheutti päivitystarpeen? Määräyksiä voidaan antaa kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden, kuten asumisessa ja koulutustoiminnassa syntyvien jätteiden, jätehuollosta sekä roskaantumisen ehkäisemisestä. Kunnan määräysvallan rajoittu- 14 Kuntatekniikka 3/2014

15 JÄTEHUOLTO laatimiseen heittain ja Suuri osa kiinteistöillä lajiteltavasta ja erilliskerättävästä jätteestä on nimenomaan pakkausjätettä. Jatkossa pakkausjätteet toimitetaan tuottajan järjestämään jätehuoltoon. Tuottajilla on velvollisuus järjestää alueellisia vastaanottopaikkoja pakkausjätteelle, ja tuottajilla on oikeus järjestää pakkausjätteille kiinteistöittäinen jätteenkuljetus. Kunta puolestaan voi järjestää tuottajien keräystä täydentävää pakkausjätteiden alueellista keräystä sekä kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta. Jätehuoltomääräyksissä voidaan jatkossakin antaa kiinteistöille lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteita koskien myös pakkausjätteitä, mutta kyseiset jätteet tulee velvoittaa toimitettavaksi tuottajien jätehuoltoon. Määräysten laatimistyön aikana on siten ehdottoman tärkeää kuulla tuottajia. Muutoksia tehtiin lisäksi termistöön, esimerkiksi jätteiden käsittelyä koskevia käsitteitä tarkennettiin. Termistön muutokset on tärkeää ottaa huomioon myös jätehuoltomääräyksissä. Malli on kaksiosainen Kuntaliiton oppaan sisältämä jätehuoltomääräysten malli koostuu kahdesta osata: yleisestä osasta sekä varsinaisista jätehuoltomääräyksistä. Kahteen osaan on päädytty, sillä varsinaisiin määräyksiin ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää jo lainsäädännössä olevia määräyksiä. Niiden kertominen lukijalle koettiin kuitenkin tärkeäksi. Varsinaiset jätehuoltomääräykset ovat siten lainsäädäntöä täsmentäviä määräyksiä. Malliin on luotu jätehuoltomääräysten esimerkkisisältöjä sekä annettu niille perusteita. Jätehuoltoviranomaisen on tarkoitus muokata esimerkkisisältöjä paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Kuntaliiton mallissa varsinaiset jätehuoltomääräykset on rakennettu jätehuoltoketjun etenemisen mukaisesti. Määräyksissä on haluttu korostaa kiinteistöjen liittymisvelvollisuutta kunnalliseen yhdyskuntajätehuoltoon, joten sitä ja kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen liittymistä koskevat pykälät on nostettu mallin ensimmäisiksi pykäliksi. Seuraavana ovat jätteiden keräämiseen liittyvät, keräysvälineitä koskevat sekä jätteen kuljettamista koskevat määräykset. Aihepiirit, jotka koskevat vain osaa kunnan toimijoista tai asukkaista, kuten asumisessa syntyviin lietteisiin liittyvät asiat, on sijoitettu määräysten loppuosaan omiin lukuihinsa. minen kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin oli yksi merkittävimmistä muutoksista, joita uusi jätelaki toi tullessaan. Aiemmin määräyksiä sai antaa myös elinkeinotoiminnan tuottaman jätteen osalta. Nyt kunnan määräysvalta ulottuu elinkeinotoiminnan jätteiden osalta ainoastaan jätteen keräystä, vastaanottoa ja kuljetusta koskeviin käytännön järjestelyihin ja teknisiin vaatimuksiin. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa kaikille toimijoille terveyden- ja ympäristönsuojelullisten seikkojen perusteella. Jätehuoltomääräysten laatimiseen vaikuttaa merkittävästi pakkausjätteiden siirtyminen täyden tuottajavastuun alaisuuteen vai- JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYSTEN MALLI Jätehuoltomääräysten mallin sisällysluettelo ja aihepiirien jakautuminen lukuihin: Yleinen osa Mitä jätehuoltomääräykset ovat ja miksi niitä annetaan? Etusijajärjestys Kunnan järjestämä yhdyskuntajätehuolto Jätehuollon viranomaistehtävät, valvonta ja käytännön toteuttaminen Jätteiden keräys Jätteiden kuljetus Asumisessa syntyvät ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet Elinkeinotoiminnan jätehuolto Tuottajavastuu Vaaralliset jätteet Rakennus- ja purkujäte Roskaantumisen ehkäisy Merkittävimmät jätehuoltomääräyksissä tapahtuneet muutokset Lisätietoa Kunnan jätehuoltomääräykset 1 Luku Soveltamisala ja yleiset velvoitteet 2 Luku Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen 3 Luku Jätteiden kerääminen kiinteistöllä 4 Luku Omatoiminen käsittely ja hyödyntäminen 5 Luku Jäteastiat 6 Luku Jätteen keräyspaikat 7 Luku Jätteenkuljetus 8 Luku Asumisessa syntyvät lietteet ja muut kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet 9 Luku Roskaantumisen ehkäiseminen 10 Luku Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet 11 Luku Muut määräykset Kuntatekniikka 3/

16 Monen alasampumasta hankkeesta löytyy imua Hinku kansainväliseksi brä Hinku-kunnat ovat onnistuneet hurjissa välitavoitteissaan, ja mukaan on tullut lisää kuntia. Mutta siinä ei ole kaikki. Professori Jyri Seppälä haluaa tehdä Hinkusta kansainvälisen brändin, johon kuuluu joka viides suomalainen kunta. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Osa piti tavoitetta hulluutena. Kovana sitä piti jopa yksi alkuperäisten Hinku-kuntien isistä, Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio. Joidenkin mielestä viiden Hinku-kunnan tavoite oli hurskastelua. Tarkoitus oli sitouttaa kunta-asukkaat ja elinkeinoelämä vähentämään kasvihuonepäästöjä EU:n päästötavoitteita kireämmin ja vieläpä etuajassa, Vainio sanoo. Vuonna 2008 Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki sitoutuivat tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kun aloitimme, hirveän moni ampui ajatuksen alas. Mutta nyt hankkeesta löytyy imua, Hinku-hankkeen valtakunnallinen johtaja Jyri Seppälä sanoo. Jäsenkuntien määrä on kasvanut 16:een. Viimeisimpänä joukkoon liittyi Lappeenranta maaliskuun lopulla Professori Seppälä vihjaa, että pari muutakin isompaa kaupunkia on ehkä tulossa mukaan. Hänestä se kasvattaisi Hinkun poliittista painoarvoa. Seppälän haaveet eivät pääty siihen. Hänestä joka viides suomalainen kunta voisi kuulua Hinkuun vuoden, parin päästä. Mutta mikä Hinkussa vetää puoleensa ja mitä on saatu aikaan? Kävimme ottamassa asiasta selvää. Kannustavampaa tilastointia Hinku-kuntien kirittäjä ja eräänlainen tilastotuomari löytyy Suomen ympäristökeskuksesta. Suunnitteluinsinööri Pasi Tainio on tutkinut Syken Kuntaliitolle kehittämän KASVENERmallin lukuja, joilla arvioidaan kasvihuonepäästöjä. Välitavoitteet päästöjen suhteen kunnat saavuttivat jo marraskuussa Tosin Uudenkaupungin tilastoissa näkyy poikkeama, kun autotehdas siirtyi kaupungin kaukolämpöön, Tainio sanoo. Autotehdas kuului päästökaupan piiriin, jossa haitallisia päästöjä tuottavat laitokset ovat velvollisia omistamaan kutakin tuottamaansa päästömäärän yksikköä kohti tietyn määrän päästöoikeuksia. Näitä laitokset voivat ostaa ja myydä keskenään. Päästökauppa pitäisi siivota pois laskuista. Tilastoja pitäisi kehittää kannustavampaan suuntaan, Tainio pohtii. Elinvoimaa tavoitteista Silti luvut ovat rohkaisevia: Hinku-kunnat esimerkiksi vähensivät reippaasti enemmän kevytpolttoöljyn kulutusta kuin kunnat Suomessa keskimäärin. Tainio haluaisi laajentaa tilastoinnin talouden suuntaan, sillä hän teki mielenkiintoisen havainnon. Joku sanoi, että talouden alamäki tuottaa vähennystä pääs- Jyri Seppälä (vas.) ja Atso Vainio haluavat tehdä Suomesta ilmastomyönteisen töihin. Mutta näyttää siltä, että Suomessa on työttömyys hieman suurempaa kuin Hinku-kunnissa keskimäärin. Uudenkaupungin Vainio nyökkää. Hän on huomannut ympäristöystävällisen ajattelutavan korreloivan kuntien elinvoimaisuuden kanssa siis positiivisesti. Kannattaa olla edelläkävijä eikä tehdä asioita vasta, kun on pakko. Ilman Hinkuakin asioita tapahtuu, mutta uskon, että proaktiivisuus auttaa, Vainio sanoo. Vaikka hyviä tuloksia on saavutettu, tehtävää on yhä. Ruotsi ja Tanska ovat brändänneet ympäristömeriittinsä, mutta Seppälän mielestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi näytettävää maailmalle. Kunpa kunnat oivaltaisivat, kuinka paljon voivat vaikut- 16 Kuntatekniikka 3/2014

17 ILMASTO ndiksi HINKU-KUNNAT Asikkala Hanko Ii Kuhmoinen Laitila Lappeenranta Lohja Masku Mynämäki Padasjoki Parikkala Raasepori Rauma Rautjärvi Siuntio Uusikaupunki teknologian näyteikkunan maailmalle. dentaminen on vaikeaa: paljonko energiaa todella säästyy, Motiva Oy:n yksikönpäällikkö Timo Määttä pohtii. Myös yritysten materiaalikatselmuksiin saa työ- ja elinkeinoministeriöltä 40 prosenttia tukea. Niiden avulla yrityksistä on löydetty säästöjä 0,3 1 miljoonaa euroa. Määttä toivoo tämän kannustavan jatkossakin. Katuvalaistuksen ympäristöystävällisyyden osalta kunnissa on paljon tehtävää ympäri Suomea. Samoin viisaassa liikkumisessa. Arkiliikunnan edistämiseen voi hakea rahoitusta. Liian vähäisestä liikunnasta on miljoonan euron kustannukset, Määttä vinkkaa. taa yritysten toimintaedellytyksiin. Suurin haaste on saada koko Suomi ymmärtämään ilmastonmuutos mahdollisuutena. Ilmastomyönteinen osaaminen tuo kansainvälisiä mahdollisuuksia, professori toteaa. Seppälä lyö pöytään lisää panoksia. Hän haluaa tehdä Hinkukunnista kansainvälisen brändin. Cleantech on lähellä jopa ministerien sydämiä. Jos mukana olisi isompi joukko kuntia, tavoite olisi helpompi saavuttaa, professori arvioi. Katuvalaistuksessa työsarkaa Nykyinen huono taloustilanne estää kuntia tekemästä isoja investointeja. Valtio on yrittänyt tukea hankintoja esimerkiksi Motivan ESCO-palvelun energiakatselmusjärjestelmän kautta. Työ- ja elinkeinoministeriö maksaa prosenttia Motivan kouluttamien katselmoijien energiakatselmusten teon kuluista teollisuusyrityksille, julkiselle ja yksityiselle palvelusektorille. ESCO ei ole niin yleistä käytännön tasolla kuin voisi toivoa. Isoja sopimuksia ei juuri ole. To- Turha eritellä cleantech-yrityksiä Kasvihuone on vielä maaliskuun lopulla runkovaiheessa, mutta sen alla ja takana kalanviljely pulppuaa jo vauhdilla. Uusikaupunkilainen Sybimar Oy on erikoistunut vesiviljelyyn, kalanjalostukseen ja sivujakeiden hyödyntämiseen ja rakentaa muun muassa suljetun kierron konsep- Kuntatekniikka 3/

18 Rakennuttajainsinööri Rami Arolan mielestä oleellista energiansäästössä on seurantatietojen läpikäynti ja vertailutasot, jotka motivoivat yrityksiä ja työntekijöitä säästämään. Pasi Tainio on pohtinut, miten tilastoista saisi kannustavammat. tia. Oma biokaasulaitos tuottaa maanparannusainetta ja biokaasua, jolla saadaan lämpöä ja energiaa kalan- ja kasvien viljelyyn. Sybimariin on käyty tutustumassa ulkomaita myöden. Uusikaupunkilaiset esittelevätkin mielellään vihreää helmeään yleisölle. Hinkusta on ollut hyötyä siinä, että se on tuonut meille näkyvyyttä. Uusikaupunki suhtautuu hyvin yrittäjiin, Sybimarin toimitusjohtaja Rami Salminen kertoo. Ukipolis Oy:n eli Uudenkaupungin seudun kehittämisorganisaation va. kehitysjohtaja Raimo Rantanen muistuttaa, että yrityksiä kiinnostaa resurssitehokkuus. Sybimarissa aiotaan käyttää jopa kalojen hengityksestä vapautuva hiilidioksidi hyödyksi kasvien kasvatuksessa. Maskun insinööri kilpailutti kuntalaisille paneelit Viimeiset tilaisuuteen tulleet kuikuilevat aulassa, sillä Mynämäen auditorio on täynnä. Omakotiasujille suunnattu aurinkosähkötilaisuus veti saliin 150 ihmistä. Heistä 20 innostui ajatuksesta hankkia aurinkopaneelit yhdessä. Pasi Tainio ja Maskun rakennusinsinööri Tapio Lindén kilpailuttivat järjestelmät. Tarjouksia pyydettiin 12 toimijalta. Vastaukset saatiin kahdeksalta. Yksittäin järjestelmät olisivat olleet kalliimmat. Jokainen tilaaja teki erikseen Green Energy Finland Oy:n kanssa sopimuksen, jotta hankintarajat eivät ylittyneet, Lindén sanoo. Hankkeesta tiedotettiin Hinku-kunnissa, ja lopulta tilaajia tuli 31. Media uutisoi hankkeesta positiivisesti. Aurinkopaneeleita ei kannata maksaa lainalla, mutta ne ovat hyvä sijoitus nyt, kun korot ovat alhaalla, Lindén arvioi. Aurinkopaneelit ovat esimerkki yhteishankinnasta, joka on vuoden 2014 teemana Hinkussa. Tavoitteena on kierrättää hyviä käytäntöjä muihin kuntiin. Tapio Lindén kilpailutti omakotiasujien puolesta aurinkopaneelien yhteishankinnan. 18 Kuntatekniikka 3/2014

19 ILMASTO Kalanjalostuslaitoksen viereen ja osittain yläpuolelle rakennetaan kasvihuone. Mitä Hinku voi tarjota kaupungille? Hinku-kunnat ovat olleet pääasiassa maaseutukuntia, joiden ilmastoteot ovat liittyneet biomassan käytön lisäämiseen. Mukaan on kuitenkin viime aikoina tullut isompiakin kuntia, kuten Rauma. Suurin syy Hinkuun liittymiselle oli, että Uudenkaupungin entinen kaupunginjohtaja Kari Koski tuli Rauman kaupunginjohtajaksi. Koski oli aktiivinen asian puolesta, Rauman elinkeinoja suunnittelupalveluiden kehittämispäällikkö Ritva-Liisa Korpela kertoo. Raumalla energiatehokkuussopimus oli hyväksytty jo vuonna 2008, mikä on yksi Hinku-kriteereistä. Korpela toteaa Rauman olleen pitkällä ympäristöasioissa jo ennen Hinkua. Olemme olleet niin vähän aikaan mukana Hinkussa, etten vielä osaa sanoa onko siitä meille hyötyä. Viestintä pitäisi saada ajan tasalle, se on ehkä nyt suurin hyöty. Pyrimme kehittämään muun muassa uusia cleantech-liikeideoita, Korpela toteaa. Ympäristöystävällisyydestä on oltava kaupallista hyötyä, vaikka imagovaikutusta ei voi unohtaa, Rantanen sanoo. Hänestä on turhaa ajanhukkaa eritellä cleantech-yrityksiä, joita kaikki haluavat nykyään olla. Cleantech on olemassa olevien työpaikkojen uudelleen suuntaamista. Myös uudet asiat perustuvat olemassa olevaan tietoon ja osaamiseen. Esimerkiksi UPM tekee nyt isoja investointeja. Koko metsäteollisuuden voisi nimetä cleantechiksi, Rantanen toteaa. Hinku-foorumi tietoa ammensivat kalanjalostamolla Iilaakson energiainsinööri Jukka Härklin (vas.) ja Ukipoliksen Raimo Rantanen. Kuntatekniikka 3/

20 ILMASTO Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa yhteensä 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Vaikka niiden 5 kilowatin teho ei terveyskeskuksen sähkölaskuun juuri vaikuta, niin näkyvällä paikalla ne muistuttavat ohikulkijoita aurinkoenergian mahdollisuuksista. Padasjoki sai Hinkusta puhtia ilmastotyöhön 3000 asukkaan Padasjoki Päijänteen länsirannalla on ollut mukana Hinku-hankkeessa alusta saakka. Myös kunnan tuhansista kesäasukkaista löytyi hankkeen alkuvaiheessa aktiivisia toimijoita ilmastotyöhön ja Mökkiläisen ilmasto-opas valmistui TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Padasjoen kunnan kasvihuonekaasupäästöt ovat Hinku-hankkeen viiden ensimmäisen vuoden aikana ( ) vähentyneet 22 prosenttia. Kevyen polttoöljyn kulutus on tänä aikana vähentynyt alle puoleen. Hakevoimala myös parantaa paikallistaloutta, kun aiemmin tuontiöljyyn käytetyt varat ohjautuvat paikallisille polttoaineen tuottajille. En usko, että näin pieni kunta olisi lähtenyt näin vahvasti ilmastotalkoisiin mukaan ilman Hinkua. Monet toimenpiteet olisivat kuluneen kuuden vuoden aikana jääneet tekemättä, arvioi Padasjoen ympäristösihteeri Maria Virtanen. Padasjoen ilmastotoimenpiteitä Hinku-vuosien varrella ovat olleet muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen laskenta ja seuranta, energian ja veden kulutuksen vähentämistoimenpiteet, lämmöntuotannon polttoainevalinnat, katuvalaistuksen uudistaminen ja liikkumiskampanja. Kunta tarjoaa myös kaikille uusille asukkailleen kuukauden seutulipun, jotta nämä innostuisivat tutustumaan joukkoliikennetarjontaan. Yhteinen tekeminen kannustaa Pienessä kunnassa ilmastoasiat tahtovat ohjautua ympäristösihteerille. Toki asioita edistetään hyvässä yhteistyössä johtavien viranhaltijoiden kanssa. Syken suunnitteluinsinööriltä on saatu paljon tarpeellista tukea. Virtanen toivoo vielä enemmän hankekuntien keskinäistä kannustusta. Viimetalvisessa aurinkopaneelien yhteishankinnassa tämä tuli hyvin esille. Myös viime syksynä Padasjoelle pariksi kuukaudeksi hankerahoituksella kunnan käyttöön liisattu sähköauto on sen jälkeen saanut kyytiä muissa Hinku-kunnissa, kun ne ovat myös vuokranneet auton ikään kuin esittelykäyttöön kuntaan. Kylmillä keleillä ei tosin uskallettu lähteä kovin kauas. Viikonloppuisin se oli kotisairaanhoidon käytössä ja täytti tehtävänsä, Virtanen kertoo. Padasjoen terveyskeskuksen katolle asennettiin helmikuussa 33 neliömetriä aurinkopaneeleita. Kustannukset asennustöineen olivat runsaat euroa. Terveysaseman sähkönkulutuksesta aurinkopaneelit pystyvät tosin kattamaan hyvin pienen osan, mutta näkyvällä paikalla ne herättävät yleistä kiinnostusta. Hinku-kuntien aurinkopaneeleiden yhteishankintaan osallistui Padasjoelta kunnan lisäksi vain yksi asukas, mutta myöhemmin kevään aikana on kyselyjä tullut lisää. Jatkossa Maria Virtanen toivoo yhteistyön Syken kanssa jatkuvan hyvänä. Hinkuun niin ikään osallistuvien naapurikuntien kanssa on vireillä hankerahoituksen haku henkilövoimavarojen vahvistamiseksi alueen kuntien ilmastotyössä. 20 Kuntatekniikka 3/2014

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa.

Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset. Opastamme, autamme ja tiedotamme kaikissa jätehuoltoon liittyvissä asioissa. Jätehuoltomääräysten ajankohtaiset muutokset Alueen kunnat perustivat 2013 Asukaspohja n. 56 000 1 viranhaltija, 8 henkilön lautakunta Talousarvio n. 100 000 Isäntäkuntana Iisalmi Hoitaa jätehuollon viranomaistehtävät

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin

Uusi Ympäristöministeriön asetus tuottajan korvauksesta pakkausjätteen keräyksen kustannuksiin 1 Liite A Olemassa olevan vastaanottoverkoston käyttäminen 1.5.2014 alkaen Jätelain 152. Eräitä velvoitteita koskevat siirtymäajat Säännös jää ennalleen. Pakkausjäteasetuksen 18. Voimaantulo - - - Tuottajan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen

Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen Uusia ohjeita jätehuoltomääräysten laatimiseen kehittämisinsinööri Tuulia Innala projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Hankkeen tausta eli miksi jätehuoltomääräysohjeet vaativat tarkistamista?

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE

Aurinkovoimaa kuntiin. HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin HINKU-verkoston tapaaminen 17.9.2015 Jarmo Linjama SYKE Aurinkovoimaa kuntiin Pilotti, jossa valitaan muutama HINKU-kunta ja hankitaan kuntiin aurinkovoimaa yhteishankintana Testataan

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN

Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN Jätehuoltomääräykset KOKOEKO-SEMINAARI SAIJA PÖNTINEN 18.2.2016 Jätehuollon tehtävät ja roolit kunnassa Jätehuollon järjestämisen viranomaistehtävät Jätehuollon palvelutehtävät Omistajaohjaus (kunnat)

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Elinvoimaa resurssiviisaudesta Elinvoimaa resurssiviisaudesta FISU verkosto ja palvelukeskus (Finnish Sustainable Communities) Päivi Laitila, Motiva Oy ja Jyri Seppälä, SYKE Kuntamarkkinoiden seminaari 15.9.2016 Kunta resurssimuutoksen

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Auringosta edullista sähköä kuntiin

Auringosta edullista sähköä kuntiin Ingressi / Leipäteksti Auringosta edullista sähköä kuntiin Kuntamarkkinat 14.9.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus Mikä aurinkoenergia? Ingressi Passiivinen / Leipäteksti vai aktiivinen Aurinkokeräimet

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016

Tekninen lautakunta Jätehuoltomääräykset 358/ /2016 Tekninen lautakunta 60 04.05.2016 Jätehuoltomääräykset 358/00.01.01.00/2016 TELA 60 Kunnalliset jätehuoltomääräykset ovat paikallisia, sitovia säännöksiä, jotka annetaan jätelain (646/2011) 91 :n nojalla.

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan:

Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Mielipiteet, huomautukset ja muutosehdotukset Sydän-Suomen jätehuoltolautakunnan kuuluttamaan: Sydän-Suomen jätelautakunta Yleiset jätehuoltomääräykset LUONNOS http://www.saarijarvi.fi/sites/saarijarvi.fi/files/atoms/files/ehdotus_kunnallisiksi_jatehuoltoma

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006

Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt. vuonna 2006 Uudenmaan kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2006 Päästöt ovat lisääntyneet Uudellamaalla Uudenmaalla syntyi kasvihuonekaasupäästöjä (KHK-päästöjä) vuonna 2006 noin 11,9 miljoonaa tonnia (CO2-ekv.). Päästöt

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista

Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista LUOTTAMUKSELLINEN Selvitys jäte- ja hankintalainsäädännön kehittämistarpeista Eduskunnan talousvaliokunta Mikko Alkio, asianajaja 26.10.2016 Sidosyksikkö ja ulosmyynnin rajanveto Kunta / hankintayksikkö

Lisätiedot

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus

Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Aurinkosähköjärjestelmien yhteishankinta kuntalaisille ja yrityksille/alkuinfotilaisuus Anna-Maria Rauhala, Suomen ympäristökeskus Anniina Kontiokorpi, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto @OljyvapaaPK Öljyvapaa

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Hinku- hanke 2013 Uusikaupunki

Hinku- hanke 2013 Uusikaupunki Hinku- hankkeen taustat ja toimintasuunnitelma hankkeen jalkauttamisesta Uudessakaupungissa Hinku- hanke 2013 Uusikaupunki Toimintasuunnitelma 8.12.2012 Reijo Laine Senior & Sons Oy Senior & Sons Oy 1

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta

KANTELEEN VOIMA OY. Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta KANTELEEN VOIMA OY Haapaveden voimalaitos Polttoaineen hankinta Konsorttio / Kanteleen Voiman omistajat Oy Katternö Kraft Ab Herrfors, Pietarsaari, uusikaarlepyy, Ähtävä, Veteli, Tammisaari Kaakon Energia

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA? Seudullisen ilmastostrategian ohjausryhmä (Kaupunginjohtajan työryhmän asettamispäätös 18.2.2008 41 ja Oulun seudun seutuhallituksen seudun kuntien nimeämispäätös 21.2.2008

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen Esa Varho 2016 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Esa Varho 2014 Oras Group, kaksi brändiä Käyttäjäystävälliset tuotteet elektronisten hanojen

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom).

Jätteenkuljettajan on annettava em. tiedot vuosittain tai jätehuoltoviranomaisen pyynnöstä neljännesvuosittain (jätelaki 39 2 mom). Alueellinen jätelautakunta 11 14.04.2015 Alueellinen jätelautakunta 21 08.09.2015 Jätehuollon kuljetusrekisteri 190/58/583/2015 JLTK 11 Selostus: Jätelain 143 edellyttää kunnan jätehuoltoviranomaisen ylläpitävän

Lisätiedot

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre

Metsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot