KMO:n koordinaatiopalaverin muistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KMO:n koordinaatiopalaverin muistio"

Transkriptio

1 KMO:n koordinaatiopalaverin muistio Paikka: Pihapaviljonki, kokoushuone 377 (Snellmaninkatu 5, sisäpiha) Aika: klo 9-12 Osallistujat: Marja Hilska-Aaltonen, Harri Hänninen, Marja Kokkonen (pj), Terhi Koskela, Katja Matveinen-Huju (siht.), Saija Miina, Juha Rutanen, Raija Ruusunen, Teemu Seppä 1. Avaus ja tilaisuuden tarkoitus Puheenjohtaja avasi kokouksen kello Tilaisuuden tarkoitukseksi todettiin KMO:n edistäminen ja seuranta sekä metsäpoliittiseen selontekoon liittyvä tulevaisuuden suunnittelu. 2. KMO-seuranta, Katja Matveinen-Huju, MMM Katja Matveinen-Huju esitteli KMO-seurannan aikataulua, työryhmän tehtäviä (liite 1) sekä raportin pohjaksi tehtyä ns. liikennevalotaulukkoa (liite 2) ja toteumataulukkoa (liite 3). Tänä vuonna on tarkoitus tehdä lyhyt seurantaraportti, sillä vuoden 2013 alkupuolella toteutettavassa KMO:n väliarvioinnissa tehdään laajempi katsaus niin toimintaympäristöön kuin tavoitteiden toteutumiseenkin. Raporttiluonnos toimitetaan työryhmille viimeistään loppiaisen jälkeisellä viikolla. Työryhmien roolina on priorisoida toimenpiteitä ja tehdä tarvittaessa uusia toimenpide-ehdotuksia. Halutessaan työryhmät voivat kommentoida raporttiluonnosta, ml. toteumataulukko. Työryhmien esitykset toimitetaan Katja Matveinen- Hujulle viimeistään Toimenpiteiden priorisointia ja toimenpide-ehdotuksia hyödynnetään myös KMO:n väliarvioinnissa. Raportti esitellään metsäneuvostolle Tuotiin esille, että painopisteessä "Metsätalouden kannattavuus paranee" olevan toimenpiteen "Metsäalan henkilöstön, yrittäjien ja metsänomistajien liiketoiminnan kasvattaminen" raportointivastuuta tulisi osoittaa laajemmalle joukolle kuin koulutustyöryhmän jäsenille. Päätettiin etsiä Suomen metsäkeskuksesta raportoija kyseiseen kohtaan. Toteumataulukko tulee raportin liitteeksi. Varsinaiseen tekstiraporttiin poimitaan oleelliset asiat tiivistetysti. Tuotiin esille, että liite toimii työkaluna kehittämishankkeiden toimijoille. Todettiin, että toteumataulukossa osa toimenpiteistä on raportoitu varsin yksityiskohtaisesti, osa yleisellä tasolla. Toimenpiteitä toimeenpannaan laajasti eri foorumeilla, eikä kaikkien toimenpiteiden raportointia ole mahdollista saada yksityiskohtaisesti mukaan toteumataulukkoon. Toimenpiteessä voi tapahtua paljon, vaikka siitä on kirjoitettu vähän. Päätettiin lisätä toteumataulukkoon nettilinkkejä, jotta lisätietoa haluavat pääsevät yksityiskohtaisemman tiedon lähteille. Työryhmiltä toivotaan ehdotuksia toteumataulukkoon lisättävistä linkeistä, kuten biotalous.fi. Toteumataulukkoa päätettiin muokata yhtenäisemmäksi. Lisäksi päätettiin lisätä toteumataulukkoon kategoriat: aloittamatta, tekeillä ja valmis. Kommenttikohtaan voisi kirjoittaa selityksen, jos hanke on aloittamatta, esimerkiksi on priorisoitu muita asioita. Keskusteltiin siitä, miten metsään liittyvät asiat näkyvät YTR:n teemaryhmissä. Matkailun osalta on työstetty maiseman ja matkailun yhteensovittamista Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman näkökulmasta. 1

2 Luonnontuoteala puolestaan on keskittynyt alan toimintaohjelman valmisteluun. Tähän mennessä luonnontuotealan ja metsäalan vuoropuhelu ei ole vielä ollut vahvaa, vaan yksittäisiä kontakteja, mutta ensi vuonna vuoropuhelun toivotaan tiivistyvän. Keskustelutarpeita on olemassa esimerkiksi liittyen metsätiedon hyödyntämiseen, metsien käytön yhteensovittamiseen, jokamiehenoikeuksiin ja hyvinvointivaikutuksiin. Tuotiin esille, että keskustelun olisi hyvä olla kahdensuuntaista. Keskusteltiin ns. liikennevalotaulukosta. Liikennevalotaulukon pohjat on tuotettu Metlassa. Metlassa täydennetään vielä puuttuvia mittaritietoja, ja osa puuttuvista mittaripäivityksistä pyydetään MMM:stä. Mukaan liitetään myös metsäalan osaaminen sekä kansainväliset ja EU-metsäasiat. Mittaritiedot esitetään myös niiden mittareiden osalta, joita ei tänä vuonna päivitetä. Kommenttikenttään laitetaan tieto siitä, jos mittaria ei ole päivitetty vuonna 2012 ja mahdollisesti milloin mittari seuraavan kerran päivitetään. Tekstiin toivottiin myönteistä sävyä, mutta kuitenkin sillä tavalla, ettei pysäytetä kehittämistoimien tekemistä. Liikennevalotaulukosta näkyy, että metsäpää on paremmassa kunnossa kuin jalostuspää. Heti liikennevalotaulukon etusivulta huomataan, että pitää panostaa investointeihin sekä uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. Todettiin, että Metlan näkemys yksityismetsätalouden liiketaloudesta on varsin positiivinen, ja siihen ehdotettiin punaista väriä. Tuotiin esille, että puupolttoaine on toiseksi käytetyin polttoaine ydinvoiman jälkeen. Puupolttoaineiden käytön määrä tarkistetaan vielä. Tuotiin esille, että metsäteollisuuden sulkiessa tehtaita uusiutuvan energian tuotanto vähenee, mutta samalla vähenee myös energian tarve. Todettiin, että tämä riippuu myös siitä, mitä tehtaita suljetaan. Nimenomaan energiaa kuluttavaa paperiteollisuutta on suljettu, mutta energiaa tuottavaa selluteollisuutta ei ole suljettu. Todettiin, että TEM:stä pitäisi pyytää laskelmat, miten uusiutuvan energian osuus käyttäytyy, kun laitoksia suljetaan, mutta samalla energian kulutus laskee. Jos laskelmia ei ole saatavilla, niitä voisi pyytää laskettaviksi. Tuotiin esille, että koulutusmittaria "Metsä- ja bioenergia- sekä puu- ja paperialan kaikilta koulutusasteilta valmistuu yhteensä rekrytointitarvetta vastaavasti henkilöä vuodessa" ei pystytä tällä hetkellä mittaamaan. Tarvittaisiin erilaisten tilastojen yhdistelmä ja laadullinen mittaaminen. Tällä hetkellä pienryhmä kerää olemassa olevaa tietoa ja analysoi sitä. Ensi kevään Metsämiesten säätiön hakuun yritetään saada hakemus siitä, että tehtäisiin kokonaisarvio olemassa olevasta tiedosta. Sen jälkeen pystytään katsomaan, mikä mittari voisi olla, mitä puuttuu ja mistä tiedon saisi. Koulutustyöryhmässä on kerätty tietoa, mutta siitä ei voida vielä päätellä mitään. Yhteistyötä tehdään asian suhteen myös KMO:n väliarvioitsijoiden kanssa. Todettiin, että koulutussuunnitelmia tehtäessä tehdään ad hoc selvityksiä, mutta ne eivät sisällä metsäteollisuutta. Lisäksi määrällinen ja laadullinen tieto on eri tahoilla. Tietoa puuttuu myös siitä, miten koulutuksesta valmistuvat työllistyvät muille aloille ja mikä on muiden alojen tarve. Läpileikkaavan teeman "Lisätään vaikuttamista kansainväliseen ja EU-metsäpolitiikkaan" osalta toimenpiteisiin on onnistuttu tarttumaan hyvin. Tavoitteet on mietitty siten, että oma toiminta on mukana, eikä olla kokonaan riippuvaisia muiden toimista. Tuotiin esille, että liikennevalotaulukko voi olla harhaan johtava, koska osassa mittari on määrällinen, osassa vain laadullinen. Laadullisissa mittareissa voidaan herkemmin merkitä keltaista. Todettiin, että kommenttikenttään laitetaan kommentti siitä, millä perusteella väri on laitettu keltaiseksi. 2

3 Todettiin, että METSOn osalta toteutusaikaa jatketaan vuoteen 2020, koska uusi periaatepäätös on valmistumassa. Keskusteltiin siitä, onko tarkastelujaksona koko toteutusaika vai tämän hetken tilanne. Tuoreessa METSOn arvioinnissa todettiin tavoitteiden saavuttamisen olevan haasteellista, mutta esimerkiksi YM:n hallinnonalalla vuositavoite on saavutettu. Tarkastelujakso vaikuttaa liikennevalotaulukon väriin. Kun tarkastellaan tämän hetken tilannetta, värin voisi muuttaa keltaiseksi ja kommentoida, että YM:n hallinnonalalla on vuositavoite saatu toteutumaan, mutta MMM:n hallinnonalalla ei. 3. Metsäpoliittinen selonteko, Marja Kokkonen, MMM Marja Kokkonen esitteli metsäpoliittisen selonteon valmistelua (liite 4). Metsäpoliittinen selonteko on mukana Kataisen hallituksen ohjelmassa, ja tavoitteena on tarkastella metsäpoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuutta. Tarkoituksena on antaa metsäpoliittinen selonteko eduskunnalle tammikuussa Metsäpoliittista selontekoa ei ole annettu eduskunnalle koskaan aikaisemmin. Metsäpoliittisessa selonteossa tulee olemaan sekä lyhyen tähtäimen että pitkän tähtäimen tarkastelu eli KMO:n tarkistustarpeet sekä mihin metsiä käytetään hyvinvoinnin luomisessa vuoteen 2050 saakka. Tarkastelu toimii pohjana seuraavan KMO:n valmistelulle. Metsäpoliittista selontekoa on mietitty vapaamuotoisesti ideointiryhmässä, johon kuuluvat Juha Hakkarainen, Eeva Hellström, Lauri Hetemäki, Marja Kokkonen, Jorma Länsitalo, Katja Matveinen-Huju, Anssi Niskanen, Juha Ojala ja Jussi Uusivuori. Ideointiryhmässä syntyneen ajatuksen pohjalta syksyllä on viety läpi tulevaisuustyöpajoja. Tarkoituksena on saada yhteiskunnan näkemys siitä, miten metsiä pitäisi tulevaisuudessa käyttää. Raporttia hyödynnetään pohjamateriaalina selonteon vision rakentamiseen. Ryhmiä on 15. Tapio fasilitoi työpajoja ja kirjoittaa niistä loppuraportin. Jaettuun muistioon on tullut kaksi muutosta. Investointipankkiirien tilalle on tullut pkyritysten ryhmä ja Allianssin tilalle virkistyspuolen organisaatioiden ryhmä. Jälkimmäiseen ehdotettiin lisättäväksi 4H. Ulkopuolisen näkemyksen hakemista pidettiin hyvänä. Nuorison näkemyksen saamiseksi ehdotettiin, että hyödynnettäisiin SMY:n advisory boardia. Päätettiin selvittää tätä mahdollisuutta, mutta siten, että Tapio ei fasilitoisi enää uutta ryhmää. Katja Matveinen-Huju on pikaisesti yhteydessä Sirpa Kärkkäiseen. Ehdotettiin, että mukaan tulevaisuustyöryhmiin otettaisiin myös asukasnäkökulma: mitä tulevaisuuskuva tarkoittaa asukkaiden ja ihmisten kannalta. Asukasnäkökulmaa voisi saada esimerkiksi SYTY:stä. Todettiin, että tulevaisuustyöryhmiä ei voida enää lisätä tässä vaiheessa. Asukasnäkökulmaa voisi kuitenkin tuoda mukaan siinä yhteydessä, kun kysytään alueiden näkemyksiä. Lisäksi joillakin tulevaisuusryhmillä yhtenä kysymyksenä on ollut aluenäkökulma. On tärkeää, että alueiden näkemystä kuullaan riittävästi. Päädyttiin siihen, että valtakunnan tasolla pohditut tulevaisuuskuvat voitaisiin viedä keskusteluun alueellisiin metsäneuvostoihin. Tähän keskusteluun yhdistettäisiin metsäneuvostossa esiin tulleen ajatuksen mukaisesti maakunnan yhteistyöryhmät. Lisäksi Otakantaa -kyselyä voisi levittää esim. SYTY:n kautta ja saada asukasnäkökulmaa mahdollisesti myös sitä kautta, jos vastauksia tulisi alueilta. KMO:n muutostarpeita saadaan vuoden alkupuoliskolla tehtävästä väliarvioinnista. Väliarvioinnin tekee Gaia, ja Tapio on siinä alihankkijana. Väliarvioinnista saadaan välituloksia maaliskuun metsäneuvostoon ja arviointi on valmis kesäkuuhun mennessä. Väliarvioinnissa keskitytään erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden ja muutostarpeiden arviointiin. Toisena painopisteenä on KMO-prosessin vaikuttavuuden arviointi, mutta tämä ei liity metsäpoliittiseen selontekoon. 3

4 Selonteon valmistelun kokonaisuuteen liittyy myös Jussi Uusivuoren vetämä tutkimushanke, jota tekevät konsortiossa Metla, SYKE ja MTT. Hankkeessa tehdään skenaariotarkastelua taloudellisten muuttujien näkökulmasta. Tarkastelussa ovat myös ilmastonmuutos ja biodiversiteetti. Tutkimuksessa tarkastellaan nykyisen kaltaisten ja uusien, erilaisten toimien vaikuttavuutta. Tarkastelun kautta saadaan selville, millaiset toimenpiteet ovat tarpeen kaikenlaisissa toimintaympäristöissä. Yksityiskohtaiset tulokset valmistuvat 2014, mutta joitakin tuloksia on käytössä jo ensi syksynä. Em. tutkimushankkeessa on kolme pääskenaariota: positiivinen, negatiivinen ja nykytila. Näitä skenaarioita täsmennetään mallinnuksen avulla. Malliin voidaan syöttää erilaisia muuttujia, jolloin pystytään tekemään herkkyystarkasteluja. Itse selontekoon on tarkoitus valita tahtotila, jonka lisäksi jollakin tasolla kuvattaisiin vaihtoehtoja. Vision lisäksi on siis tarkoitus tarkastella sitä, mitä merkitsee, jos tulevaisuuskuva on erilainen. Selontekoon tulee aluksi toimintaympäristöanalyysi, jota työstää Metla. Kirjoittamista tehdään verkostossa Metlan sisällä ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Analyysiin pitäisi tiivistää ydinsanoma. Se ei saa siis olla pitkä, korkeintaan 10 sivua. Tammikuussa on tarkoitus pitää oma palaverinsa toimintaympäristöanalyysin kirjoittamisesta. Toimintaympäristöanalyysiä kirjoittaessa on hyvä pitää mielessä, että tarkoituksena on tehdä analyysi, ei kehityskuva. Analyysissä tulee hyödyntää olemassa olevaa tietoa. Toimintaympäristöanalyysin pitää olla valmis jo huhtikuun alkupuolella, mutta sitä voidaan päivittää, jos uutta materiaalia tulee selonteon valmistelun aikana. Tällä hetkellä on meneillään paljon, esimerkiksi ensi vuoden aikana annetaan eduskunnalle tulevaisuusselonteko. Toimintaympäristöanalyysiin tulee mukaan myös EU- ja kansainvälinen politiikka. EU-analyysi on tärkeä, koska se vaikuttaa kansallisen politiikan taustalla. Eduskunta on vahvasti lausunnoissaan korostanut, että metsäpolitiikka on kansallisen toimivallan piirissä ja niin sen tulee olla jatkossakin. Jos selontekoon liittyy tausta-analyysi EU-tavoitteista, voidaan käydä keskustelua siitä, ettei enää olla kansallisten päätösten varassa. Tuotiin esille, että Kataisen hallituksen pitäisi tehdä myös EU-poliittinen selonteko, mutta sen valmistelua ei ole vielä käynnistetty. Tarkoituksena on nivoa toimintaympäristöanalyysi yhteen myös em. Uusivuoren vetämän tutkimushankkeen kanssa. Analyysiä on niin ikään jollakin tasolla kirjoitettu kv-mepon raporttiin. Tuotiin esille, että Pia Katila on ilmeisesti perehtymässä kansainväliseen politiikkaympäristöön, mutta EUpolitiikkaan perehtyneitä ei Metlassa mahdollisesti ole. Todettiin, että Metlan kanssa pidettävässä palaverissa täytyy keskustella siitä, miten EU- ja kansainvälisen toimintaympäristön analyysi hoidetaan. Yksi vaihtoehto olisi tehdä yhteistyötä EFI:n kanssa. EFI:ltä saattaa löytyä aiheeseen liittyvää valmista materiaalia. Tuotiin esille myös, että Think forest ei ole varsinainen think-thank, eikä se tuota itsessään mitään omaa materiaalia. Sillä pyritään lisäämään tietoisuutta EU-parlamentaarikkojen ja komission virkamiesten keskuudessa metsiin liittyvistä asioista. Taustatietona Think forest :issa käytetään EFI:n tuottamaa materiaalia. Yhtenä osana selontekoa on KMO:n tarkistaminen (toimenpiteiden vaikuttavuus ja muutostarpeet). Osio on tarkoitus saada kesäkuun metsäneuvostoon työryhmiltä ja väliarvioitsijalta tulevan materiaalin pohjalta. Elokuussa järjestetään metsäneuvostolle ja sihteeristölle työpaja tavoiteltavasta tulevaisuudesta. Selonteon visio valmistuu työpajan jälkeen ja käsitellään syyskuussa metsäneuvostossa. Syyskuun metsäneuvostossa käsitellään myös strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuuslinjaukset. Strategiset päämäärät ja toimenpidekokonaisuuslinjaukset ovat yleisluontoisia, linjaavia, ja niitä tarkennetaan selonteon valmistelun jälkeen tehtävässä KMO:n tarkistuksessa. Resurssitarpeet esitetään vasta ohjelmatyössä. 4

5 Strategisia päämääriä voisivat olla esimerkiksi metsätalouden harjoittaminen on kannattava elinkeino tai metsien käyttö on eriytynyttä eri alueilla (esim. tehokkaasti hyödynnettyjä alueita, lisää suojelualueita, kaupunkien lähellä virkistyskäyttöä). Toimenpidekokonaisuuslinjauksia voisivat olla esimerkiksi käytetäänkö verokeinoja vai tukia tai onko metsälaki edelleen puitelaki vai onko sääntely yksityiskohtaista. Selontekoa valmistellaan metsäneuvostossa, sihteeristössä, työrukkasessa, sparrausryhmässä ja työryhmissä sekä mahdollisesti fasilitaattorin avustuksella. Virallisempaa keskustelua sidosryhmien kanssa käydään metsäneuvostossa. Sihteeristö työstää tekstejä, joskin käytännössä tekstit tuottaa työrukkanen. Työrukkasessa ovat mukana Marja Kokkonen, Katja Matveinen-Huju, avoimeksi tulevaan virkaan nimitettävä henkilö sekä henkilöt Metlasta, Tapiosta ja SMK:sta. Ideointiryhmänä syksyllä toiminut ryhmä on lupautunut jatkamaan sparrausryhmänä. Työryhmiltä on tarkoitus kysyä fokusoituja kysymyksiä sen mukaan, miten työ etenee. Fasilitaattori vetäisi mahdollisia työpajoja. Selonteon valmisteluun on varauduttu metsäneuvoston rahoituksessa ja Tapion tulossopimuksessa. KMO:n viestintäryhmässä hahmoteltiin selonteon viestintää. Otakantaa.fi -foorumilla on tarkoitus käyttää erilaisia kansalaisten osallistamistapoja selonteon eri valmisteluvaiheissa. Mihin metsiä käytetään -vaiheen jälkeen on tarkoitus tehdä Otakantaa.fi -foorumilla gallup tammi-helmikuun vaihteessa Elokuussa pidettävän metsäneuvoston ja sihteeristön työpajan jälkeen visiosta keskusteltaisiin Otakantaa.fi - foorumilla esimerkiksi chat-tyyppisesti. Marraskuussa Otakantaa.fi -foorumille laitettaisiin luonnos kommenteille. Eduskunnalle on tarkoitus järjestää seminaari marraskuun alussa. Lisäksi selonteko voisi olla metsäpäivien aiheena sekä esillä metsämessuilla ja farmarimessuilla. Farmarimessuilla voisi olla joku Otakantaa-kyselystä muokattu osallistava juttu. Lisäksi on tarkoitus järjestää alueseminaareja, loppuseminaari ja mahdollisesti muita sidosryhmätilaisuuksia. Tiedotteita on tarkoitus kirjoittaa esimerkiksi jokaisen metsäneuvoston kokouksen jälkeen, ja selonteosta on tarkoitus tehdä juttua jokaiseen Käpy-numeroon (4 kpl). Toimittajatapaamisia olisi kolme. Tammikuun lopulla metsäpoliittinen selonteko olisi esillä aamusavotassa metsälain ohella. Huhti-kesäkuun vaihteessa olisi luonnonvara-aiheinen Königstedt. Toinen aamusavotta voisi olla syksyllä, esimerkiksi lokakuussa. Visiosta ajateltiin tehtävän muutaman minuutin pituinen video samaan tapaan kuin SMY:n viimevuotinen video. Lisäksi tai sen sijaan voitaisiin tehdä opiskelijoille kilpailu, jossa metsä- ja elokuva-alan opiskelijat tekisivät yhdessä esimerkiksi videoita. Kilpailuun voitaisiin hankkia sponsori. Visualisoinnin myötä saataisiin viestiä eteenpäin ja herätettyä keskustelua. Tuotiin esille, että eduskunta ei varsinaisesti hyväksy selontekoa, vaan laatii mietinnön. Mietinnössä korostetaan eduskunnan tärkeinä pitämiä asioita, ja eduskunnan kanta tulee ottaa huomioon jatkotyössä. Selonteon on tarkoitus olla niin konkreettinen, että eduskunta pystyy ottamaan kantaa. Ei ole todennäköistä, että eduskunnan kanta vaikuttaa videon käyttökelpoisuuteen. Koordinaatiopalavereja voidaan pitää tarvittaessa, esimerkiksi alkuvuodesta. Tekstiä voidaan joka tapauksessa kommentoida sähköpostitse. 4. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 5. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen kello ja toivotti kaikille hyvää joulua. 5

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5)

PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA (5) PÄIVITTYVÄ TYÖSUUNNITELMA 4.4.2016 1(5) Tulevaisuuden kunta, Parlamentaarisen työryhmän työsuunnitelma 2016 Valtiovarainministeriö asetti 18.12.2015 parlamentaarisen työryhmän Tulevaisuuden kunta-hankkeen

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Auditointiryhmän asettaminen

Auditointiryhmän asettaminen Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö, 19.8.2009, Helsinki Esitystä ovat kommentoineet Metlasta vanh. tutkija Riitta

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus Eeva Hellström Kestävän kehityksen toimikunnan ja Luonnonvarainneuvoston kokoukset 24.4.2008 Strategiprosessin asemointi Kansainvälinen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 20.12.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti pääministeri Kataisen hallitus uudistaa kansallisen kestävän

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Osayleiskaavan aikataulu

Osayleiskaavan aikataulu Arja Sippola 07.08.2014 Osayleiskaavan aikataulu 28.10. Page 1 2014 helmikuu Konsultin valinta ja työn aloitus. SELVITYS- JA TAVOITEVAIHE 2014 maaliskuu OAS:n laatiminen. Kaupunginhallitus pöytäkunnan

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus.

Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Miten strategiatyö vaikuttaa Allianssin toimintaan? Strategiatyön kulku ja roolit sekä strategian menestyksellinen toteutus. Mitä strategia tarkoittaa? Kuka tarvitsee strategiaa? Strategiatyön tavoitteet

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen

Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen Maaseudun kehittämisohjelma- Mikä kehittyy ja kuka kehittää? Eero Pehkonen 12.2.2016 Arviointi tukee toiminnan kehittämistä Arviointi on väline toiminnan kehittämiseen ei tarkastus tai arvostelu. Ohjelman

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen

KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen KAS ELY strategisen tulossopimuksen tarkistus vuodelle 2011 ja valmistautuminen seuraavaan tulossopimuskierrokseen Jyrki Karhula Strategisten tulossopimusten tarkistus vuodelle 2011 - Toimitaan ELYn strategisen

Lisätiedot

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Insinööritieteiden korkeakoulu/ Oppimispalvelut, 30.11.2015 KOULUTUSOHJELMAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN LES ENG Ohjelmajohtaja Vastuuopettaja Tietovarasto Kurssipalaute ohjelmittain ja kursseittain Ohjelman

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013

ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS -TAVOITE ETELÄ- JA LÄNSI-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN 2007 2013 SEURANTAKOMITEOIDEN YHTEISKOKOUS 2/2013 Aika 4.12.2013, 9:30-16:00 (aamukahvia tarjolla alkaen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala Kyselyn toteutus sähköpostitse (357 kpl) muistutusviesti + postitse vastausprosentti 45,6 soitto 15 vastaamattomalle

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1.

Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat klo kh. 3.1. Kuntajakoselvittämisen mahdollisuudet ja haasteet Kuntamarkkinat 12.9. klo 13.00-13.45 kh. 3.1. Markus Pauni: Avaus (3 min) Kari Prättälä: Kuntajakoselvitykset kuntauudistuksessa (10 min) Markus Pauni:

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen

Lappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE

Lisätiedot

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa Liisa Saarenmaa MMM 11.12.2014 16.12.2014 1 Tausta MMM tilasi Metlalta Ylä-Lapin metsien kestävä käyttötutkimushankkeen vuonna 2003. Hanke käynnistyi

Lisätiedot

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille

Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kansallisten vaikuttavuusmittareiden kehittäminen yleisille kirjastoille Kannattaako yrittää? Varsinais-Suomen maakuntakirjasto on laatimassa yhteistyössä verkostonsa kanssa uusia visioita maakunnan, Vaskin

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2

Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 Vuosikellot: kunnan talouden ja toiminnan suunnittelu ja hyvinvointikertomusprosessi Suvi Helanen, hankesuunnittelija, TerPS2 TerPS2 - SH - 2013-2014 1 Kuinka edetään Osio 1. Osio 2. Osio 3. taustoitusta,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi

Menestyvät yliopistot. Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Menestyvät yliopistot Elinkeinoelämän näkemyksiä yliopistojen kehittämiseksi ja menestyksen saavuttamiseksi Laadukkaat yliopistot tärkeä kilpailukykytekijä Elinkeinoelämälle ja koko Suomelle laadukas ja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016. Toimintaympäristön kompleksisuus, läpinäkyvyys ja vuorovaikutteisuus ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika, kello 9:00 12:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman Itella,pj, operaattori

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto ASIALISTA No 1/2017 1 n kokous Kokousaika kello 9:00 12:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies

Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/ Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Etelä-Savon maakuntaliitto MUISTIO No 2/2016 1 n kokous Kokousaika kello 14:00 16.15 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kokoushuone Piällysmies Asialista: Sivu 1 Kokouksen avaus

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely

Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset. Osahankkeen 1 esittely Metsäalan hyvinvointiskenaariot: Metsien eri käyttömuotojen hyvinvointivaikutukset Osahankkeen 1 esittely Risto Seppälä osahankkeen vetäjä Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hankkeen ohjausryhmän kokous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Kosken Tl kunta Kokouspvm. Nro 4/2015 Nuorisovaltuusto Kosken Tl kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone

Kosken Tl kunta Kokouspvm. Nro 4/2015 Nuorisovaltuusto Kosken Tl kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Nro 4/2015 Nuorisovaltuusto 08.04.2015 Kokousaika Keskiviikko 8.4.2015 kello 15.38 17.15 Kokouspaikka Kosken Tl kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone Saapuvilla Jansson Niklas, vpj. (x) olleet jäsenet

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen

Avoin Hallinto. Virkamiesverkoston tapaaminen Avoin Hallinto Virkamiesverkoston tapaaminen 8.30 9.00 Kahvit Virkamiesverkostotapaaminen 9.00 9.30 Avoimen hallinnon edistäminen liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla, hallitusneuvos Kaisa

Lisätiedot

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu

Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Koulutuksen arviointisuunnitelman valmistelu Sisältää: - Arviointisuunnitelman valmistelun taustaa - Koulutuksen arviointisuunnitelma 2016 2019 - Arviointisuunnitelman valmistelu - Karvin määrittämät arviointitoiminnan

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista.

Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden toteutumista. Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Poimintoja Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen tavoitteiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC)

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2016 COM(2016) 712 final 2016/0349 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä puuvilla-alan kansainväliseen neuvoa-antavaan komiteaan (ICAC) FI FI 1.

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti

Pekka Mansikkamäki, varapuheenjohtaja varajäsen Terhi Sten. Tommi Eskonen varajäsen Lotta Lammi. Marja Huttunen, TyöMaa projekti PÖYTÄKIRJA 1 Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 24.11.2010 klo 10 12 Paikka: Työllisyydenhoidon palveluyksikkö, Hammareninkatu 8 B, kokoushuone Omena 4.krs Osallistujat:

Lisätiedot