Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät

Transkriptio

1 Metlan metsäalan ennakointityö ja sen kehittämisnäkymät Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriö, , Helsinki Esitystä ovat kommentoineet Metlasta vanh. tutkija Riitta Hänninen ja prof. Jussi Uusivuori ja se heijastelee myös heidän näkemyksiään Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Sisältö 1. Taustaa: Metlan rooli ennakointityössä 2. Metlan ennakointityön vaikuttavuus 3. Ehdotuksia ennakointityön kehittämiseksi 4. Johtopäätökset 2

3 Metlan rooli ennakointityössä Metla on ollut vuosikymmeniä Suomen metsäalan ennakointityön keskeisin tuottaja Työ on jakautunut seuraaviin kokonaisuuksiin: 1. Laajat, koko metsäalaa koskevat pitkän-aikavälin ennakointityöt (jatkuvaa 1980-luvulta lähtien) 2. Suhdanne- ja markkinaennusteet (vuodesta 1991) 3. Puuvarat ja hakkuumahdollisuudet (VMI, MELA) 4. Tietyn aihepiirin ennakointityöt (mm. EMU, metsäverouudistus, paperiteollisuus) 5. Ennakointimenetelmien kehittäminen (tutkimus, mallit) 3

4 Ennakointityön perusta Ennakointityö perustuu ensisijassa tutkimukseen. Laaja, ja monitieteinen tutkimusyhteisö. Vuorovaikutus yliopistojen kanssa (mm. opinnäytetyöt) Tutkimukseen perustuvaa osaamista täydentää asiantuntijatehtävien kautta saatu näkemys (työryhmät, politiikkaa tukevat tilaustyöt, yritysten projektit, ohjausryhmät, jne.) Jatkuva menetelmäkehittely. Esim. ekonometria- ja politiikkasimulointimallit, MELA-malli Ei juurikaan asiantuntijakyselyjä, heikkoja signaaleja, tulevaisuustyöpajoja, jne. (vrt. Metsäalan tulevaisuusfoorumi). 4

5 Miten Metlan ennakointityöt käynnistyvät? Osa jatkuvaa perustyötä (mm. Suhdannekatsaus, metsäteollisuustuotteiden kysyntää koskevat tutkimukset, metsänomistajakunnan rakennemuutosta koskevat selvitykset, VMI, MELA) Merkittävä osa tilaustyötä (mm. Metsä 2000, EMU, KMO 2010 ja KMO 2015, Metsäteollisuuden tulevaisuustyöryhmä (Sailas), TEM, jne.) Tutkijoiden innovoimaa (Seppälän tulevaisuustyöt, sähköisen viestinnän vaikutukset, metsien lisäsuojelun vaikutukset, Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hanke, jne.) 5

6 Töiden luonne Avain asia on töiden tutkimuksellinen ja riippumaton perusta Nämä ovat työn vaikuttavuuden ja uskottavuuden perusta Kyky vastata nopealla aikataululla toimeksiantoihin perustuu Metlan jo olemassa olevaan aihepiirin tutkimukseen (EMU, metsäverouudistus, metsäteollisuus, MELA-laskelmat) Vuorovaikutus tutkijoiden ja tiedon käyttäjien välillä lisääntynyt viime vuosina Kansainväliset kytkennät (kv. tutkimushankkeet, IUFRO, IIASA, UNEC, FAO, tutkijoiden toimiminen kv. asiantuntijoina) Tutkijoiden oma kiinnostus ja aloitteet (mm. sähköinen viestintä, Metsien käytön tulevaisuus Suomessa hanke) 6 6

7 Tärkeimmät tiedon käyttäjät Julkishallinto (mm. MMM, TEM, YM, eduskunta, valtioneuvosto, Suomen Pankki) Metsänomistajat (metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, MTK) Metsäteollisuus PTT, ETLA, VATT, ja muut taloustutkimuslaitokset Yliopistot ja oppilaitokset Media 7

8 Ennakointityön vaikuttavuus Metlan ennakointityöt näkyvät politiikan perusteluissa (KMOt, METSO, TEM, EMU, metsäverouudistus, jne.) Osa koskenut yleistä toimintaympäristön muutosta, osa spesifejä kysymyksiä (EMU, metsäveromuutos) Yleisen keskustelun herättäjänä eli unilukkarina toimiminen. Media näkyvyys ollut laajaa. Kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijatehtävät (IUFRO, EU, jne.) Metlan julkaisujen verkkosivujen käyttötilastojen perusteella laaja-alaiset ennakointiyöt ovat selkeästi tilastojen kärkeä: Hetemäki ym. (2006, latausta); Asikainen ym. (2005, latausta), Hetemäki & Hänninen (2009, 948 latausta) Työt pääsääntöisesti ennakoineet hyvin tulevaisuutta (mm. toimintaympäristön muutos, metsäteollisuus, EMU, metsäverouudistus) 8

9 Tulevaisuuden haasteet Metlan ennakointityön tulokset ovat levinneet hyvin tiedon käyttäjille kotimaassa. Haaste kansainvälisellä foorumilla. Ennakointityön perustakin pääosin kunnossa (tutkimusosaaminen, monitieteinen laaja tutkijayhteisö, kansainvälisyys, riippumattomuus, vuorovaikutus) Elinkeinoelämää palveleviin ennakointitöihin ja niitä tukevaan tutkimukseen aiempaa helpompi saada rahoitusta (Metsäklusteri Oy, TEKES, jne.) Haaste: Miten rahoitetaan yhteiskunnallista ennakointityötä palvelevaa tutkimusta ja ennakointityötä? Puuvara- ja hakkuulaskelmatutkimukset vakiintuneita, mutta markkina- ja politiikkasimulointitutkimukset eivät Miten varmistetaan alan tutkijoiden pysyminen metsäalalla? 9

10 Ehdotuksia ennakointityön kehittämiseksi On hyvä, että metsäalan ennakointityötä tehdään erilaisin ottein ja eri organisaatioissa (mm. Metsäalan Tulevaisuusfoorumi on tehnyt hyvää työtä) Ennakointityön luonne ja vahvuus nojaa kilpailuun ja erilaisiin näkemyksiin sekä lähestymistapoihin Liiallinen koordinointi tai keskittäminen voi olla jopa haitaksi. Emme halua ennakointityöstä yhtä tulevaisuudennäkemystä Koordinaatiota ja vuorovaikutusta voidaan kyllä lisätä, mutta onko tämä juuri alan keskeinen pullonkaula? Metsäalan ennakointityössä mukana olevat tuntevat jo hyvin toistensa työt. Avainkäyttäjät näyttävät tuntevan myös. Tilaisuuksia vuoropuheluun ja koordinointiin on jo paljon (Tulevaisuusfoorumi, Metlan seminaarit, yhteiset hankkeet ja ohjausryhmät, Päättäjien Metsäakatemia, Tapio, Metsäpäivät, Metsätieteen päivä, jne.) 10

11 Ehdotuksia ennakointityön kehittämiseksi Uusien rakenteiden pystyttämisen ja koordinoinnin sijasta panostus aihepiirin tutkimukseen ja kansainvälistymiseen Ennakointimallien kehittely ja taustatutkimus vaativat resursseja ja aikaa (mm. markkina- ja politiikkasimulointimallit) Ennakointityön kansainväliset kytkennät tulevat yhä tärkeimmiksi: 1. Kv. toimintaympäristön vaikutukset tärkeitä metsäalalle 2. Mahdollisuudet tehdä ennakointityötä myös kansainvälisille asiakkaille hyvät Ennakointityön evaluoinnit. Mikä on ollut vaikuttavuus? (Metlassa tehty lukijakyselyjä suhdannekatsauksen osalta, mm Palaute pääosin positiivista) 11

12 Top-Down vs. Bottom-Up -lähestymistavat Tärkeää jatkossakin ylläpitää tasapainoa Top-Down ja Bottom-Up lähestymistapojen välillä Julkishallinolla ja elinkeinoelämällä tarvetta jatkuvaan yleiseen ennakointityöhön. Aika ajoin jonkin tietyn erityiskysymyksen osalta. Tällöin toimeksiannot tulevat Top-Down Tutkimuksesta ja tutkijoiden omista kiinnostuksista kumpuaa myös ennakoinnin kannalta tärkeitä kysymyksiä (vrt. sähköinen viestintä, politiikkasimulointimalli, jne.). Bottom-Up. 12

13 Tietoa on, kysymykset puuttuvat! Saatetaan ajatella, että tutkijoilla on tietoa, mutta he eivät oivalla käyttää sitä relevanttien kysymysten ratkomiseen Kokemus osoittaa, että näin voi olla Mutta kokemus myös osoittaa, että joskus relevantit kysymykset tulevat tutkijoilta, silloin kun asiakkaat eivät niitä vielä osaa kysyä! Tällöin ennakointityö tuottaa kenties parhaimman kontribuutionsa 13

14 Johtopäätökset Koordinaation ja verkostumisen puute eivät ole Suomen metsäalan ennakointityön keskeinen ongelma Alan toimijoiden välinen yhteistyö kotimaassa pelaa hyvin Mahdollisuuksia vuoropuheluun ja tiedon jalkauttamiseen päätöksentekijöille on jo paljon Ennakointityön tavoitteen ei tule olla yhteisen näkemyksen muodostaminen tulevaisuudesta, vaan niiden rikkaus Resurssit panostettava alan tutkimukseen, ei hallintoon Haasteita eräiden ennakointiöiden vakiinnuttamisessa ja työn jatkuvuuden turvaamisessa Alan kansainvälistymistä lisättävä. Edellyttää lisäresursseja, mutta tätä kautta niitä voidaan myös jatkossa saada 14

15 KIITOKSIA! 15