YHTEENVETO: Vertaisen arvio ja oma arvio + Ohjausryhmien arvio osahankkeen tuloksellisuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEENVETO: Vertaisen arvio ja oma arvio + Ohjausryhmien arvio osahankkeen tuloksellisuudesta"

Transkriptio

1 Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke YHTEENVETO: Vertaisen arvio ja oma arvio + Ohjausryhmien arvio osahankkeen tuloksellisuudesta 1. edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta? Käytössä on ollut monipuolisesti erilaisia toimenpiteitä palvelukokonaisuuden selkeyttämiseen. Kehittämis- ja vaikuttamistyötä on tehty kaikkien vammaisryhmien palveluja koskien. Hanketyöllä on tavoitettu sekä palvelunkäyttäjiä ja omaisia/perheitä että kuntien työntekijöitä -kuntapilotit! Osahankkeen pilottialueella on käyttöönotettu ja myös muualle levitetty lasten ja nuorten kuntoutuksen Vihreää korttia, joka on selkeyttänyt perheille ja palveluntuottajille asiakkaan kuntoutustarjonnan. Ohjausryhmä on palautteen mukaan kokenut Vihreän kortin toimivana, käyttökelpoisena ja käytännönläheisenä työvälineenä. Pilottialueella (Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä = llky, Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on järjestetty tilaisuuksia Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta. Tilaisuuksissa on pyritty tuomaan vammaisten tarpeet esille sekä palvelujen tuottajien yhteistyötä yli kuntarajojen on pyritty tiivistämään. Palveluohjauksellista työotetta sekä palvelusuunnitteluun luotuja toimintatapoja ja menetelmiä on levitetty myös pilottialueiden ulkopuolelle. On vahvistettu eri toimijoiden (asumisyksiköt ja toket) vastuuta yksilökeskeisessä tukemisessa ja palvelusuunnittelupalaveriin valmistautumisessa. Ohjausryhmäläisten mielestä palvelusuunnittelua on levitetty hyvin eri toimijoille. Lisäksi sen etenemisestä on tehty prosessikuvaus ja aiheesta on ollut koulutusta. 2. edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? Kehittämistyössä palvelunkäyttäjät on otettu hyvin mukaan. Etenkin ohjausryhmätyöskentelyllä on koettu olevan osallistava vaikutus ja hankkeen toteuttamista asioista on myös oltu paremmin selvillä. Lisäksi kansalaisraadit, joita vetivät ammatti-ihmiset ja joissa osallistujat saivat olla aktiivisesti mukana, olivat ohjausryhmäläisten mielestä hyviä. Heidän mielestä aktiivinen ihminen saa asiansa ja tarpeensa esille. Toisaalta he miettivät pitäisikö ohjausryhmissä saatua tietoa levittää laajemmin ja tulisiko sitä olla saatavilla myös selkokielisenä. Eri vammaisryhmät on otettu hyvin huomioon palvelunkäyttäjinä. Esimerkiksi asiakasohjausryhmiin osallistuneet ovat voineet vaikuttaa kehittämistyöhön. Hanke on onnistunut kaikissa tilaisuuksissaan huomioimaan eri vammaisryhmien kannalta keskeisiä kehittämistarpeita. Toisaalta ohjausryhmät mainitsivat kuitenkin palautteessaan, että hanke keskittyi heidän mielestään lähinnä kehitysvammaisuuteen, jolloin muita kohderyhmiä jäi sivuun. Tästä aiheutui heidän mukaansa vaikeuksia päästä sisään kaikkiin vammaisryhmiin. Asiakkaan arvokas kohtaaminen DVD:n toteutuksessa eri vammaisryhmät (invalidit, lihastautiyhdistys, kehitysvammaiset, kuuloliitto, sokeat ja viittomakieliset) huomioitiin tasapuolisesti. DVD on toteutettu yhteistyössä ja vammaiset itse ovat tuoneet esille mitä tulee painottaa heitä palvellessa ja mitä kunkin vammaisryhmän kohtaamisessa tulee huomioida. Ohjausryhmien mielestä DVD on tuotettu osallistavasti ja sen jakaminen Youtubessa lisää saatavuutta. Hyvä saatavuus taas lisää vertaistukea, kun huomataan, että ei olla yksin oman vamman kanssa. Asiakkaan arvokas KOHTAAMINEN -DVD:n tekeminen ja Yhteistyöllä yhdenvertaisuutta tilaisuudet ovat vahvistaneet eri vammaisryhmien ymmärrystä toisten tarpeista ja monista yhtenevistä tarpeista. Myös ohjausryhmät totesivat palautteessaan, että oleellisinta on tarkastella asioita kokonaisuuksina eikä ainoastaan yhdestä näkökulmasta.

2 Pilottialueilla (llky ja Vaasa) on tukiasukkaan polkua mallinnettu yhteistyössä asiakkaan, omaisten ja työntekijöiden kanssa. Palveluohjaksellinen työote on hyvin konkreettinen ja helposti käyttöönotettava toimintamalli, joka edistää asiakkaan osallisuutta ja yksilöllistä palvelusuunnittelua. 3. edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? Hankkeessa on tehty monipuolista yhteistyötä oppilaitosten kanssa ja huomioitu myös kehitysvamma-alan täydennyskoulutustarpeet. Esteettömyysseminaarissa tuotiin laajasti esille eri vammaisryhmien tarpeet savutettavan yhteiskunnan mahdollistajina. Hanke on ollut suunnittelemassa Eskoon kehitysvamma-alan täydennyskoulutustarjotinta, joka jää elämään Eskoon toimintaan. Koko-koulutusmateriaali (kokemuskouluttaja) on käännetty ruotsinkielelle. Hankkeen 1. vaiheessa tehtyä DVD:tä,Vammaisalan monimuotoisuus, on edelleen jaettu, järjestetty oppilaitoksille tutustumiskäyntejä tai käyty oppilaitoksissa kouluttamassa vammaisalasta sekä vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä ja työmenetelmistä. On osallistuttu myös Knowhow messuille (koulutus-, työelämä- ja rekrytointimessut). Seinäjoen ammattiopiston, Sedun, opetussuunnitelmiin on oppilaitostyöryhmässä suunniteltu yksilöntukemista vahvistavaa opetusta enemmän hoivan tilalle. Oppilaitosten edustajien ryhmä on toiminut myös avoimena keskustelukanavana ja vertaisryhmänä. Ohjausryhmät eivät osanneet ottaa kantaa ko. kysymykseen, mutta käsittivät, että vammaisalalle tarvitaan edelleen lisää osaavaa henkilöstöä, täydennyskoulutusta ja mahdollisuuksia oman työn kehittämiseen. 4. Millaisia muutosvoimia on lähtenyt osahankkeen työn seurauksena liikkeelle alueella/laajemmin? Hanke on herättänyt uusia ajatuksia ja aktivoinut paljon toimijoita, niin palvelunkäyttäjiä kuin työntekijöitäkin, yhteen miettimään palvelujen järjestämistä asiakkaalle parhaalla tavalla lainsäädännön puitteissa. Ohjausryhmien mielestä kuntien vammaispalveluiden ja neuvostojen roolia pitää kuitenkin tulevaisuudessa selventää ja kehittää. Hanke on lisännyt asiakkaiden osallisuutta yleisesti palvelujen suunnittelussa ja kehittämistyössä. Ohjausryhmien mielestä olisi syytä kuitenkin kiinnittää edelleen enemmän huomiota asiakkaan äänen kuuluvuuteen. Lisäksi tulee panostaa vertaisryhmien kehittämiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Asumisyksiköiden ja toimintakeskusten vastaavien, sosiaalityöntekijöiden sekä toiminta-alueen 32 kunnan vammaisneuvostojen tapaamisia on pidetty tärkeinä tukiverkkoina yhdenvertaisuuden toteutumiseksi. Verkostot jäävät elämään ja tulevat kokoontumaan säännöllisesti. Myös ohjausryhmien mielestä verkostojen hyödyntäminen on jatkossakin tärkeää. Palvelusuunnittelun ja -suunnitelman ymmärrys laajempaan palveluohjaukselliseen työotteeseen on oivallettu. Myös erilaisia kommunikointimenetelmiä on osattu ottaa enenevissä määrin käyttöön. Kehitysvammaisten asumisen erilaisia muotoja ja tapoja on pilottialueilla pohdittu ja tehty tutuksi.

3 Hanke on vienyt kehitettyä materiaalia Innokylään yleisesti käyttöön otettavaksi. Sieltä löytyy mm. Vihreä kortti, kuvallinen voimavaralähtöinen palvelusuunnittelulomake ja tukiasukkaaksi tulemisen prosessi. Ohjausryhmien mielestä asiantuntevaa koulutusta sekä materiaaleja voisi kuitenkin tuottaa lisää. He toivovat myös, että pilottialueilla kehitetyt käytännöt juurtuvat ja niitä otetaan käyttöön muilla alueilla. Tiedonvälityksen lisäämisellä on tässä kohtaa keskeinen rooli. Ohjausryhmät kokivat, että hanke on lisännyt ihmisten tietoisuutta vammaisuudesta. Mediassa on ollut näkyvyyttä ja vammaisuuteen liittyviä asioita on tullut esille uudella tavalla. Asiakkaan arvokas kohtaaminen DVD nähdään erittäin positiivisena tietoisuutta lisäävänä asiana, joka huomioi kaikki vammaisryhmät. Myös kansainvälinen puoli on huomioitu DVD:ssä hyvin, sillä siinä on tekstitys sekä ruotsiksi, suomeksi että englanniksi. Ohjausryhmät jäivät pohtimaan arviossaan esteettömyyden toteutumista yhteiskunnassa ja tulevaisuuden mukanaan tuomia tarpeita ja niihin vastaamiseen tarvittavia resursseja.

4 YHTEINEN ARVIOINTI ETEVAN OSAHANKKEEN TULOKSELLISUUDESTA Vaalijala, hankehallinto ja Eteva Hyvinkää, Riihimäki ja Eteva -yhteishankkeen projekti- ja ohjausryhmät kesäkuu 2013 Arvioitava osahanke: Etevan osahanke Pvm: arvioinnit yhdistetty edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta (mm. vahvistanut lähipalveluja)? - Hyvinkään, Riihimäen ja Etevan yhteisessä hankkeessa kehitettiin toimintamalli ja välineitä perheiden tuen tarpeen arviointiin ja elämänsuunnitteluun. Samalla pyrittiin lisäämään tietoa jo olemassa olevista palveluista ja löytämään sekä kehittämään sellaisia palveluja, joilla on mahdollista vastata perheiden tuen tarpeisiin kokonaisvaltaisesti. Kehittämistyön tuloksena valmistui prosessikuvaus, jossa erityispalvelujen osaaminen viedään peruspalvelujen tueksi vammaisten lasten perheiden kanssa tehtävään työhön. Prosessiin sisältyy kotiin annettava palveluna Perhekeskeinen suunnitelmatyöskentely -toimintamalli. Se perustuu entistä perhelähtöisempään avun, tuen ja palvelutarpeen arviointiin. Jotta perheiden ilmaisemat tarpeet ja tarjottavat ratkaisut kohtaisivat tulevaisuudessa paremmin, tarkasteltiin mallin osana erilaisia palvelumahdollisuuksia lyhytaikaishoidon osalta ja kartoitettiin eri palveluntuottajia. Tämä joustavoittaa nykyistä palvelujärjestelmää vastaamaan paremmin perheiden tarpeisiin ja antaa kuntien työntekijöille enemmän mahdollisuuksia hakea perheen kanssa yksilöllistä palveluratkaisua Mallin sisään rakentui varhaisen tuen malli, joka vastaa Kaste-ohjelman tavoitteisiin lapsiperheiden palvelun kehittämisestä - Toimintamalli on myös lähipalvelujen toteutettavissa oikein kohdennetuilla resursseilla - Psykiatristen ja neuropsykiatristen palvelujen kehittämiseksi tehtiin työtä. - HYKS:n kehitysvammapsykiatrisen yksikön toiminnan käynnistäminen 1/2011, jolloin kehitysvammapsykiatriset palvelut vietiin osaksi erikoissairaanhoitoa. Työ yksikön toiminnan vahvistamiseksi jatkui myös jatkohankkeen aikana. - Esitys miten kehitysvammapsykiatriset palvelut tulisi Etelä-Suomessa järjestää. - Pyritty saamaan aikaiseksi keskustelua alueen toimijoiden välillä. - Terveydenhuollon palvelujen saatavuutta vammaisten ihmisten kohdalla on edistetty mm. koulutusten avulla ja verkostotyöllä. edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? - Sote-alueen mahdollisuudet palvelutarpeen arviointiin, palveluintegraattoritoimintamallin käyttöön ottoon. - Kaikki toimenpiteet ovat tähdänneet yksilöllisiin ja tarpeiden mukaisiin palveluihin. - Palvelusuunnittelun asiakaslähtöiseksi ja yksilölliseksi toteuttamiseksi on kehitetty ja otettu käyttöön työvälineitä (perhekeskeinen suunnitelma, kuvat palvelusuunnittelussa, asiakaspalaverikäytännöt, tuen tarpeen itsearviointilomake). Työvälineet mahdollistavat asiakkaan osallistumisen oman tukensa suunnitteluun myös niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on kommunikaatiovaikeuksia. - Tietoa kuvien käytöstä palvelusuunnittelun tukena on levitetty (mm. tarina hankkeen yhteistuotoksessa Koen itse olevani tekijä. Kohti yksilöllistä elämää ja osallisuutta, lehtijutut ja internet mm. Papunet) ja suunnitelmissa levittää

5 edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? Millaisia muutosvoimia on lähtenyt osahankkeen työn seurauksena liikkeelle alueella/laajemmin? edelleen. Se on saanut julkisuutta mm. Innopalkinto-ehdokkuuden myötä. - Psykiatristen palvelujen ja terveydenhuollon polkujen kehittäminen - Perheet ovat olleet mukana kehittämistyössä. - Hankkeessa tehtyä työtä ovat suunnanneet asiakasfoorumissa saadut perheiden toiveet ja tarpeet. Tämän jälkeen järjestettiin innopajoja jatkamaan keskustelua ja hakemaan kehittämisideoita tunnistettuihin haasteisiin. - Palvelutarjottimen laajentamiseksi oltiin yhteydessä yksityisiin palveluntuottajiin, mikä edistää tulevaisuudessa perheiden valinnanmahdollisuuksia. - Järjestämällä koulutuksellisia tilaisuuksia - Yhteiskehittämisen kautta - Pilottien kautta, esimerkiksi Nurmijärvi-pilotti oli työntekijöiden näkökulmasta oppimiskokemus - Hankekaudella on osallistuttu opintokokonaisuuden kehittämiseen koskien psykiatrisia ja neuropsykiatriasia palveluita tuomalla esille osaamisen tarpeita ja koordinoimalla kehittämistyötä. - Kehitettyjen työvälineiden käyttö edellyttää ammatillista kehittymistä. - Käynnistänyt prosesseja, jotka laittavat arvioimaan omaa työtapaa ja sitä, että ei mennä tietyn kaavan mukaan, jonka mukaan on tehty vuodesta toiseen. - Entistä yksilökeskeisempi ajattelu myös palvelusuunnitteluun sosiaalityön käytäntöjen uudistaminen - Asiakasta kuulevien menetelmien tärkeyden tunnustaminen myös palvelusuunnittelussa - Tuotosten juurruttamista ja levittämistä on tehty yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mikä edesauttaa niiden vakiintumista työelämän käyttöön ja sen myötä alalla työskentelevien ja alalle tulevien työn mielekkyyden lisääntymistä. - Osahankkeen järjestämien erilaisten seminaarien ja työpajojen seurauksena vuoropuhelu on lisääntynyt ja toimijat ovat heränneet huomaamaan osallisuuden, asiakaslähtöisyyden ja palvelujen kehittämisen merkityksen. - Keskustelu psykiatrisista palveluista on lisääntynyt. - On kehitetty välineitä, joita jatkossa voidaan käsitellä erilaisissa koulutuksissa. - Kuntakumppanit kertoivat, että osallistuminen hankkeeseen antoi vauhtia kuntien omalla kehittämistyölle - Kumppaneina olleiden kuntien yhteistyö käynnistyi uudestaan - Vammaisten lasten perheiden tarpeet ja niiden tukeminen on tuotu näkyviin entistä paremmin. Samoin verkostoa perheen ympärillä on saatu paremmin näkyviin. - Perheiden osallisuus lisääntyi selvästi

6 Arvio hankkeen tuloksellisuudesta Osahanke: Kainuu Pvm: edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta (mm. vahvistanut lähipalveluja)? - Hankkeen aikana on tarkasteltu palveluprosesseja ja työmenetelmiä. - Hanke on tuonut myös palvelunkäyttäjien näkökulmaa kehitettäviin asioihin. - Hanke on lisännyt tietoisuutta vammaispalvelujen kehittämisen tärkeydestä - Toimintatapoja on yhdenmukaistettu ja palvelunkäyttäjien tasaarvoisuuteen kiinnitetty huomiota. - Kehittämistyössä on pohdittu ja selkiytetty eri työntekijöiden roolia asiakkaan palvelupolussa. - Hankkeen aikana on kerätty eri menetelmin tietoa alueen palvelunkäyttäjien tarpeista ja toiveista sekä kartoitettu henkilöstön kehittämistoiveita ja tuen tarpeita. - Kehittämistyön tuloksena on syntynyt ehdotus, siitä mitä kehitysvammapalveluita tuotetaan/tarjotaan kunnittain, seuduittain ja maakunnallisesti. - Hanke on tuonut kehitysvammapalvelujen sosiaaliohjaajat seudullisiin perhekeskustiimeihin osaksi moniammatillista työyhteisöä edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? - Palvelutarpeenarvioinnin merkitystä on korostettu palvelusuunnittelussa. Palvelunkäyttäjien osallisuutta on vahvistettu palvelusuunnittelussa sekä kehittämistyössä. Henkilöstöä on koulutettu hyödyntämään yksilöllisen elämänsuunnittelun työvälineitä arjen työn tukena. - Kaikissa tilaisuuksissa, tapaamisissa ja työryhmissä on tuotu esille yksilöllisyyttä ja tuen tarpeesta lähtevää palvelusuunnittelua. - On tuotu palvelunkäyttäjien tarpeita ja toiveita esille yleiseen keskusteluun sekä päätöksenteon tueksi. Tässä on hyödynnetty hankeaikana tehtyjä kyselyitä ja kartoituksia sekä hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa esille nousseita asioita. - Yhteistyötä ja vuoropuhelua palvelunkäyttäjien, läheisten ja muiden toimijoiden kanssa on lisätty. - Olemme tuoneet hyviä käytänteitä, näkökulmia ja kokemuksia muualta oman alueen kehittämistyön pohjaksi. Näillä olemme halunneet rohkaista yksilöllisiin palveluratkaisuihin myös Kainuussa. - Hanke on tehnyt osaamiskartoituksen henkilöstölle keväällä Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty kehittämistyössä ja ne on lähetetty tiedoksi esimiehille tulevaisuuden täydennyskoulutussuunnittelua varten. - Asia on ollut keskusteluissa koko hanke ajan. Sitä on korostettu aina sopivan tilaisuuden tullen. - Yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa koulutus- ja kehittämistarpeiden esiin tuomisessa - Hanke on järjestänyt koulutusta, seminaareja ja tilaisuuksia ajankohtaisista alueen tarpeita palvelevista aiheista. - Hanke on käynyt kertomassa vammaispalveluista Kajaanin ammattikorkeakoululla sekä jättänyt opinnäytetyöpankkiin ehdotuksia opinnäytetyön aiheiksi. Tämän seurauksena hankkeen aikana on valmistunut neljä opinnäytetyötä. Millaisia muutosvoimia on - Yksilöllisyyden huomioiminen palveluiden suunnittelussa ja

7 lähtenyt osahankkeen työn seurauksena liikkeelle alueella/laajemmin? järjestämisessä lisääntyy koko ajan. Asiakaslähtöinen ajattelutapa vahvistuu. - Yli sektorirajojen ulottuva yhteistyö lisääntyy pikkuhiljaa. Perhekeskustiimit toimivat tässä hyvänä innoittajana ja esimerkkinä. - Yhteistyö ja vuoropuhelu palvelun käyttäjien, läheisten, työntekijöiden, päättäjien ja muiden toimijoiden välillä lisääntyy koko ajan. - Palvelunkäyttäjät ja läheiset otetaan entistä paremmin mukaan kehittämistyöhön. Osallisuus vahvistuu! - Kehittämismyönteisyys on lisääntynyt Ohjausryhmän arviointia Ohjausryhmä totesi, että hanke on toiminut keskustelun herättäjänä alueella. Hanke on järjestänyt paljon tilaisuuksia eri puolilla Kainuuta. Yhteistyö ja vuoropuhelu ovat lisääntyneet eri toimijoiden välillä. Asiakkaiden osallisuus on huomioitu kaikessa hankkeen toiminnassa ja osallisuus on vahvistunut. Hanke on tuonut asiakasnäkökulmaa eri tavoin esille. Hankkeessa tuotetut materiaalit on koettu hyödyllisiksi ja tarpeellisiksi. Hankkeessa on tarkasteltu työtapoja ja prosesseja. Hanke on ollut mukana perustamassa mm. kehitysvammaisten asumisen suunnittelutyöryhmää (KAS). Hankkeen vaikutus näkyy erityisesti kehitysvammapalveluiden palveluohjauksessa. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat olleet laajoja ja osin epärealistisia. Hanke ei ole pystynyt omalla toiminnallaan vaikuttamaan kaikkiin asioihin. Hankkeen aikana Kainuussa on ollut monenlaisia muutoksia (mm. organisaatiomuutos), jotka ovat tuoneet haasteita hankkeen etenemiseen. Hankkeen tuloksia arvioitaessa on huomioitava myös se, että osa nyt tehdyn työn tuloksista näkyy vasta vuosien päästä. Yhteistyökumppaneiden arviointia hankkeen vaikutuksista Vammaispalveluhanke on lisännyt erityisesti asiakasosallisuutta vammaispalvelujen kehittämisessä sekä tietoisuutta vammaispalvelujen kehittämisen tärkeydestä. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, koska usein vammaispalvelut jäävät sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kentällä "vähemmälle huomioille". Hankkeen resurssit ovat mahdollistaneet kehittämistyön alueella. Hanke on koettu neutraalina ja helposti lähestyttävänä toimijana joka on tarjonnut kaikille mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhön. Hanke on lisännyt tietoisuutta vammaisasioista sekä alueen palvelunkäyttäjien toiveista ja tarpeista. Erilaiset hankkeen tekemät selvitykset ovat tuoneet faktatietoa päätöksenteon tueksi ja pohjaksi. Myös vammaispalveluita on tehty tutuksi ja vammaisnäkökulmaa tuotu laajemmin alueen kehittämistyöhön. Ajankohtaisia asioita on nostettu yleiseen keskusteluun ja tiedotusvälineisiin. Hanke on lisännyt avoimuutta ja ymmärrystä päättäjien, työntekijöiden, kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän läheistensä välisiin keskusteluihin. Vuoropuhelu on lisääntynyt ja yhteistyö vahvistunut. Kehittämistyötä on tehty yhdessä palvelunkäyttäjien, läheisten, työntekijöiden, päättäjien ja muiden toimijoiden kanssa. Vaikutusmahdollisuudet ovat lisääntyneet. Hanke on lisännyt ja vahvistanut alueen osaamista ja tuonut uusia työkäytäntöjä ja työvälineitä kentälle. Moniammatillinen yhteistyö ja työparityöskentely on vahvistunut. Hanke on järjestänyt eri puolilla Kainuuta paljon hyviä ja hyödyllisiä tilaisuuksia, yhteistyöpäiviä ja koulutuksia, joiden aiheet ovat nousseet kentän tarpeista. Tilaisuuksissa on käytetty erilaisia työtapoja, joilla on mahdollistettu mielipiteiden, toiveiden ja tarpeiden kertominen. Hanke on tukenut hyvin laitoshoidon purkamisprosessia. Yhteistyö laitoshoidon ja avohuollon välillä on lisääntynyt.

8 Yhteistyö valtakunnallisesti on tullut näkyvämmäksi ja poistanut mietteen rippeet siitä, että olemme yksin asioittemme kanssa. Hanke on lisännyt yhteistyötä maakunnan ulkopuolelle ja tuonut materiaalia, kokemuksia, näkökulmia ja hyviä käytänteitä oman alueen kehittämistyön pohjaksi. Kaikkia tavoitteita ei hankeaikana pystytty saavuttamaan. Osa prosesseista osoittautui haasteellisiksi ja hankeaika ei riittänyt kehittämistyön loppuun saattamiseksi. Siemen on kuitenkin kylvetty ja pikkuhiljaa asiat etenevät. Innokkuus ja halu kehittämiseen on olemassa!

9 ARVIO OSAHANKKEEN TULOKSELLISUUDESTA Osahanke: Lapin osahanke Pvm: edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta (mm. vahvistanut lähipalveluja)? Itsearviointi: Lähipalveluja on vahvistettu jalkautuvien palvelujen avulla. Kunnilla on ollut mahdollisuus pyytää työparikonsultaatiota Kolpeneen palvelukeskuksesta. Työpari on mennyt paikan päälle, jolloin apu ja tuki tulee arkeen ja vahvistaa lähipalveluja (asiakas ei siirry). Lähipalveluja on vahvistettu myös alueellisen kuntoutusohjaajan avulla; apu arkeen, työpari kunnasta vahvistaa lähipalveluja Muuttovalmennuksessa ja kehittämisessä on ollut mukana kunnallisia, peruspalvelujen toimijoita. Tavoitteena on ollut, että malli juurtuu osaksi peruspalveluita (toukokuussa vahvistetaan juurtumista myös hankkeen kustantamalla työntekijäresurssilla). Malli tulee juurtumaan osaksi peruspalveluja Lähipalveluja on vahvistettu myös yksilökeskeisen suunnittelun koulutuksen suuntaamisesta lähipalvelujen työntekijöille Hankkeen toiminnassa kuntien työntekijät ovat olleet vahvasti mukana Alueellinen kuntoutusohjaus, palvelu on saatavilla paremmin Vertaisen arvio: Jalkautuvat eli liikkuvat palvelut ovat vahvistaneet lähipalveluja monissa Lapin kunnissa Palvelukokonaisuuden selkeyttämistä ei ole havaittavissa. Ohjausryhmän arvio: palvelukokonaisuutta ei ole varsinaisesti selkeytetty yksi hanke ei voi näin lyhyessä ajassa sitä tehdä. osahanke on kuitenkin edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta osittain vahvistamalla lähipalveluja On tehty hyvää kehitystyötä mm. joidenkin palveluprosessien kuvantamisen kautta Osahanke on myös tuonut myös uusia toimintamalleja, jotka täydentävät palvelukokonaisuutta (yks, muuttovalmennus) edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? Itsearviointi: Juurruttamalla yksilökeskeistä suunnittelua o infot, koulutukset, työpajat henkilökunnalle, vammaisille Osallistumalla eri tilaisuuksiin puhujana (asioiden esiintuominen) Kehittämällä sähköisiä palveluja (sähköinen kukkaro, hyvinvointitili ) vammaisille henkilöille soveltuvaksi Jalkautuvat palvelut kehitetty yhdessä kuntien kanssa o alueellinen kuntoutusohjaaja o työparikonsultaatio Vertaisen arvio: Muuttovalmennuksen käyttöönotto Yksilökeskeisen suunnittelun levittäminen Pohjoislapin kunnissa on kehitetty ja otettu käyttöön Kaveritaidot toiminta, eräässä koulussa se on jopa otettu opetussuunnitelmaan

10 edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? Ohjausryhmän arvio: hanke on edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeiden mukaisuutta palveluissa mm. yksilökeskeisen suunnittelun ja muuttovalmennuksen avulla erityisesti kehitysvammaisten kohdalla. Muiden vammaryhmien kohdalla nämä ovat vielä vähemmin käytettyjä, mutta toivottavasti saavat asemaa myös muuten vammaispalveluissa. Asiakkaan kuuleminen ja huomiointi on kehittynyt; Olemme oppineet kysymään ensin asiakkaiden toiveita ja tarpeita ja niiden pohjalta vasta suunnittelemme uusia juttuja. Lisäksi on koettu, että palvelujen kohdentaminen ja tarpeen arviointi on selkeytynyt. Eniten oppimista ollut asiakkaiden kuuntelemisessa ja mielipiteen esille saamisessa. Palveluja suunnitellaan entistä enemmän asiakkaan oman mielipiteen ja tarpeen mukaan Itsearviointi: Riittävä/ osaava henkilöstö: Lapin osahanke on pitänyt infotilaisuuksia eri oppilaitoksilla, eri opiskelijaryhmille (Lapin ammattioppilaitos; lähihoitajat, vammaisalan erikoisammattitutkinto, Kemi-Tornion amk, sosionomit) tavoitteena motivointi vammaisalalle, lisätieto toimintamalleista (yksilökeskeinen elämänsuunnittelu, jalkautuvat palvelut ). Sairaanhoitaja amk (ROI amk) osallisuus asumisen teemapäivään syksyllä Lähihoitajaopiskelijat; kommunikoinnin tukeminen, kuvien käyttö ja puhevammaisten tulkkipalvelu Osaava henkilöstö: Yksilökeskeisen suunnittelun koulutuspäivät (3 päivää, osallistujat eri puolilta Lappia) Yksilökeskeisen suunnittelun muu koulutus; henkilökunta eri yksiköissä, eri puolilla Lappia, Yksilökeskeisen suunnittelun työpajat; Kittilä, Rovaniemi (tulossa Sodankylä) - kehitysvammaiset/vammaiset asiakkaat + henkilökunta Muuttovalmennusmallin juurruttaminen/levittäminen osaamisen tukeminen (kuntatoimijoita, vanhempain yhdistys mukana) Huom. yksilökeskeisen suunnittelun koulutusta työntekijöille alkamassa Kemi- Tornion amk:ssa syksyllä 2013! Vertaisen arvio: Hankkeella ei todettua vaikutusta henkilökunnan riittävyyteen Saatu alkuun uuden ajattelumallin levittäminen järjestämällä useita seminaareja ja tekemällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa Tulevaisuus tulee näyttämään henkilöstön osaamistason tältä osin Ohjausryhmän arvio: Koulutukset, seminaarit, julkaisutoiminta, osallisuus ovat edistäneet asiaa. Painopiste on ollut selkeästi kehitysvammahuollon puolella vaikkakin muutamia koulutuksia on kohdistunut yleisesti vammaiskentälle. Yks-koulutus, työpajat henkilöstölle, vammaisille ja läheisille ovat vahvistaneet toimintamallin juurtumista. Millaisia muutosvoimia on lähtenyt osahankkeen työn Itsearviointi: Muuttovalmennus tulee olemaan osa joidenkin kuntien peruspalveluja

11 seurauksena liikkeelle alueella/laajemmin? Yksilökeskeinen suunnittelu ja sen koulutuksen kehittäminen (Kemi-Tornion amk aloittaa syksyllä täydennyskoulutuksen) Yksilöllisen asumisen kehittyminen (uudistuotannossa huomio yksilöllisiin ratkaisuihin yksilökeskeiseen suunnitteluun) Läheisten ja omaisten kanssa tehtävä yhteistyö, omaisyhdistyksen kanssa tehtävä yhteistyö (Erityislastenomaiset ELO ry, Rovaniemen kaupunki, Kolpeneen palvelukeskus) o yhteistyön tiivistyminen o yhteiskehittäminen asumisessa ja uudistuotannossa o muuttovalmennuksen toteuttaminen yhteistyössä omaisyhdistyksen, kunnan ja yksityisen palveluntuottajan kanssa Alueellisten palvelun kehittäminen (tiedostettu tärkeys mahdollisuudet) Vertaisen arvio: Yhteistyön syventäminen kuntien, kunnissa toimivien vammaistyöntekijöiden ja järjestöjen kanssa Ohjausryhmän arvio: Hankkeen ansiosta olemme tehneet kuntaan kehitysvammapalveluiden 3- vuotis suunnitelman, jossa visioimme tulevaisuutta. Muuttovalmennuksen toteuttaminen lähtenyt liikkeelle. Muuttovalmennuksen kautta varmasti asenne ilmapiiriin on tullut muutoksia. Henkilökunta miettii asioita enemmän Itsemääräämisoikeus on vahvistunut ja sitä huomioidaan selkeäasti enemmän arjessa

12 SAMMANDRAG AV ALLA BEDÖMNINGAR AV DELPROJEKTETS FRAMGÅNG Delprojekt: Svenskfinland / Sammandrag Datum: På vilka sätt har delprojektet befrämjat tydligare och mer ändamålsenliga servicehelheter (t.ex. genom att förstärka närservicen)? På vilka sätt har delprojektet befrämjat ett individcentrerat tänkesätt i serviceproduktionen och hur väl har man lärt sig att beakta behoven vid serviceproduktionen? På vilka sätt har delprojektet befrämjat målsättningen att få tillräcklig och kunnig personal att arbeta inom handikappservicen? Egen: Målsättningen så stor och vidomfattande att detta projekt inte nått dessa mål Kollega: Asumispalveluja on jäsennetty (palvelukokonaisuudet, palveluvalikko). Palvelut perustuvat yksilöllisiin tarpeisiin. Yksilölliset tarpeet ovat myös huomioitu koko organisaation tasolla. Asumispalvelut olleet jo aikaisemmin lähipalveluja. Erilaisia toimintakyvyn mittareita on kokeiltu (eri mittareiden käyttö mahdollistaa yksilöllisen ajattelun ja huomioi yksilölliset tarpeet) Eri alueiden huomiointi hanketyössä (käynnit, koulutukset, infot) Styrgrupp: Styrgruppens sammansättning har befrämjat nätverksarbete i vidare bemärkelse Projektet har startat en administrativ diskussion för skapandet av servicehelhetr där de individuella olikheterna har en plats, detta i sin tur stöder närservicen, och ger klarare servicehelheter. Projektet har gett aktörerna i styrgruppen mera synlighet, genom aktivt deltagande i olika seminarier. Brukarmedverkan och riktigt brukarinflytande har befrämjat utvecklandet av närservicen. Egen: Utvecklande av mätare och mätning av funtionsnivå gör att servicen blir individuell. Boendeservicen som bygger på individuella behov har spridits till medelmskommunerna. Boendeservice utgår från det individuella behovet. Kollega: Osahankkeen kehittämistyö on perustunut yksilöllisiin palveluihin ja yksilöllisyyden huomioimiseen kaikessa kehittämistyössä. Asiakkaat ovat olleet mukana työryhmissä. Asiakkaiden osallisuutta on tuettu mm. heidän osallistumisella asumispalvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun. Asumispalvelun tuotteiden selkeyttäminen (tarpeiden mukaisuus) Styrgrupp: Brukararna har fått en plats i planeringsprocessen i den egna organisationen, och detta arbetssätt har spridit sig till andra aktörer bl.a till det finlandssvenska psykosociala förbundet. Boendeservicetänkandet utgår från individuella behov, och arbetsredskap har sökts för att hitta de individuella behoven. Brukarmedverkan och brukarinflytande har utvecklats under projektets gång Egen: Samarbete med axxell och Novia för att beakta brukardelaktigheten i omsorgen Kollega: Osahanke ei voi varsinaisesti vaikuttaa riittävän henkilöstön toteutumiseen, mutta erilaisin toimenpitein (seminaarit, koulutukset, infot, osallisuus eri tapahtumissa) voidaan vaikuttaa, että alalla olevat eivät hakeudu muualle tai uudet ihmiset kiinnostuvat alasta (motivointi, vammaisalan mielekkyys).

13 Henkilöstön osaamiseen osahanke on vaikuttanut seminaarein, koulutuksin ja infojen avulla sekä osallisuudella eri tapahtumissa omassa organisaatiossa sekä muissa (esim. muiden osahankkeiden seminaarit). Palvelunkäyttäjien vahva osallisuus kehittämistyössä vahvistaa ja kehittää myös henkilöstön osaamista Hurdana förändringskrafter har arbetet inom delprojektet startat lokalt/inom större regioner? Styrgrupp: Projektets synlighet har medverkat till att lyfta fram det positiva inom omsorgsarbetet. Genom att arbeta för brukarnas trivsel stöds även personalens trivsel. Utveckling av brukarnas egen aktivitet förändrar attityder och värderingar inom omsorgsarbetet. Egen: Brukardelaktighet och arbetssätten inom Kårkulla samkommun har intresserat andra omsorgsditrikt. Intresset kring mätare har även spritt sig till övriga omsorgsdistrikt. Kollega: Asiakasraadit ovat kiinnostaneet muita ja malli on leviämässä. Styrgrupp: Många nätverk har skapats där man av tradition inte samarbetat tidigare Arbetssätt och metoder för att utveckla brukardelaktighet intresserar även andra aktörer Sammansättningen i styrgruppen har gett positiva krafter och energi till själva projektet. Intresset för brukarråden har spridits inom det finska Finland

14 YHTEENVETO OSAHANKKEEN TULOKSELLISUUDESTA (OMA ARVIO, VERTAISEN ARVIO JA OHJAUSRYHMÄN ARVIO) Osahanke: Pirkanmaan VammaisKaste-hanke Pvm: (päivitetty vertaisarvioinnin jälkeen ja ohjausryhmän arvioinnin jälkeen ) edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta (mm. vahvistanut lähipalveluja)? Itsearviointi: Hankkeessa tuotettua tietoa siirretty PSHP:n uudelle sote-ammattilaisverkon sivuille, joka on otettu käyttöön 2013 alusta. Sivustoa käyttävät kunnan työntekijät. Hankkeessa on pilotoitu Tays kehitysvammahuollon erityistyöntekijöiden jalkautuminen asiakkaan toimintaympäristöön. Toimintamalli tuo palvelun asiakkaan luokse, sitä kehittämässä ovat olleet palvelun käyttäjien läheiset ja työntekijät. Kunnat ja oppilaitokset ovat entistä paremmin tietoisia kehitysvammahuollon erityisosaamisesta ja osaamisen jakamisen muodoista (koulutukset, ketjulähettitoiminta, jalkautuvat palvelut) erillisen julkaisun avulla. Hankkeessa on mallinnettu asiakaslähtöisen verkostoneuvottelun kuvaus yhteistyössä Innokylän vammaisasioiden oppimisfoorumin kanssa, sitä on esitelty vammaisalan kehittämisfoorumilla kuntien palveluohjaajille ja oppilaitosedustajille ja sitä on pilotoitu Tays kehitysvammahuollossa. Palveluverkkotyön ja sen jälkeen läpi koko Pirkanmaan järjestettyjen seudullisten neuvottelutilaisuuksien kautta on tehty näkyväksi kuntien peruspalveluiden, erikoissairaanhoidon keskeisten toimialojen ja erityishuollon palvelujen tehtäviä ja työnjakoa. Seudullisissa neuvottelutilaisuuksissa järjestetyissä työpajoissa useat kunnat päättivät perustaa omia vammaisalan foorumeitaan yhdessä muiden toimialojen kanssa (mm. terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, koulutoimi). Tilaisuuksissa mukana vammaisneuvostot/tukiyhdistykset. Vertaisen arvio: Hankkeen toiminnoista heijastuu käynnissä oleva TAYS kehitysvammahuollon organisaatiomuutos. Hanke on voinut olla mukana muutosprosesseissa tukien sen etenemistä. Vallalla olevien muutosten suunnitelmallisuus on edistänyt myös hankkeen tuloksellisuutta. Ohjausryhmän arvio: Hanke on ollut kuntien tukena palvelurakennemuutoksessa, laitoshoidon purkamisessa. Kehitysvammapalvelujen ja muiden vammaispalvelujen välille on saatu yhteistyötä ja tämä kehittämistyö tarvitsee jatkoa. Hankkeessa on rakennettu kehitysvammahuollon palveluista hyötyvän henkilön palveluverkkoa. Sitä pidetään toimivana työkaluna, joka on kaikkien käytettävissä. Palveluverkon sisällä on päivitetty Taysin kehitysvammahuollon palveluprosessia, jota pidetään selkeyttävänä ja hyvin tiedotettuna. Kuntatasolla ei ole saatu palveluverkkoa toimimaan niin kuin olisi pitänyt (esim. terveyspalvelut, sivistystoimi). Palveluverkon käytäntöjen soveltaminen arjessa ja juurruttaminen vaatii vielä töitä eri hallintokuntien välillä kunnissa. Kaivattiin myös kuntien käytäntöjen yhtenäistämistä (esim. lomakkeet, palvelusuunnitelmat) ja kuntien

15 välistä yhteistyötä. Työnjaon koetaan selkiytyneen toisaalta kuntien peruspalveluissa, erikoissairaanhoidossa ja erityishuollossa ja toisaalta niiden välillä. Ehdotettiin yksityisten palvelutuottajien integroimista yhteistyöhön tiiviimmin, jalkautuvia palveluja tulee jatkossa suunnata kunnan omien yksiköiden lisäksi myös yksityisiin yksiköihin. Arvioijat näkivät työnjaossa olevan vielä paljon selkiytettävää ja kehitettävää, esimerkiksi kehitysvammapoliklinikan rooli suhteessa kuntiin, esimerkiksi perusterveydenhuoltoon. Kuntien vammaispalvelut ovat olleet tiiviimmin mukana hankkeessa kuin kuntien peruspalvelut. Peruspalveluissa, erityisesti terveyspalveluissa, nähtiin eniten kehittämisen tarvetta. Jatkossa tarvitaan koulutusta ja konsultaatiota enemmän terveydenhuollon suuntaan. Palvelunkäyttäjän näkökulmasta asioiminen terveyspalveluissa on sekavaa. Selkokielen hyödyntäminen tiedottamisessa olisi tärkeää. edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? Pitäisi olla selkokielistä, selvää. Että meitä ymmärrettäisiin ja ymmärrettäisiin, mitä lääkäri siellä tekee, kun ollaan hoidossa. Kaikki esitteet pitäisi olla selkokielellä. (palvelujen käyttäjä) Itsearviointi: Järjestämällä koulutusta ja vammaisalan kehittämisfoorumin tilaisuuksia on levitetty tietoutta ja osaamista muiden osahankkeiden palvelusuunnittelun toimintamalleista ja edistetty asiakaslähtöisten (YKS) toimintatapojen juurtumista alan työntekijöiden käyttöön. Tilaisuuksissa on palvelun käyttäjien ääni noussut esiin (työpajatyöskentely, koulutukset, palautteet, kokemuspuhujat). Asiakaspalautteen toimintamallia ollaan levittämässä hankkeen lopulla kahteen avohuollon asumisyksikköön. Toimintamallin tavoitteena on entistä paremmin saada myös vaikeasti vammaisten henkilöiden ääni kuuluviin. Tarpeiden mukaisten palvelujen löytäminen asiakkaiden muuttoprosesseissa on parantunut, siitä kertoo paluumuuttojen pienentynyt määrä. Ohjausryhmän arvio: Muuttajan polku toiminta sai paljon myönteistä palautetta. Muuttajan polun koettiin selkeyttävän muuttoprosessia ja tukevan asiakkaan muuttoa hallitusti. Muuttajan polku aineisto toimii työntekijälle muistilistana. Muuttajan polku on auttanut muuttojen suunnittelussa ja niihin valmistautumisessa. Asiakkaan muuttovalmennus on onnistunut kohtalaisen hyvin. Paluumuutot takaisin laitokseen ovat vähentyneet. Muuttotilanteissa pitäisi palvelun käyttäjän mielestä jatkossa kiinnittää huomiota enemmän siihen, että kaverit ja turvalliset suhteet säilyvät. Muuttovalmennus onnistunut paluumuuttoja nolla. (PSHP) Hankkeessa kehitettyjä jalkautuvia palveluja pidettiin hyvänä ja tarpeellisena kehittämissuuntana. Nähtiin tärkeänä, että asiat pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Jalkautuvista palveluista oli hyviä kokemuksia. Erityisasiantuntijat tukivat peruspalveluiden työntekijöitä. Hyvänä lähtökohtana työlle on moniammatillinen näkemys. Jalkautumisen kehittäminen mahdollistaa laitoshoidon purkamista. Pilotit (jalkautuvaa palvelua

16 pilotoitiin joissakin asumisyksiköissä) olivat lisänneet kysyntää jalkautuville palveluille pilottialueen ulkopuolellekin. Kriittistä huomiota tuli siitä, että jalkautuvat palvelut eivät useinkaan riitä haastavimmissa asiakastapauksissa. Tällöin olisi hyvä, että asianomaisen paikka tai tutkimusjakso löytyisi Pirkanmaalta. Jatkossa toimintaa on kehitettävä niin, että kunnan peruspalvelujen henkilöstö saa tukea, koulutusta, erityisasiantuntemusta ja konsultoivaa tukea haastaviin tilanteisiin. Se, että erityispalvelujen ja peruspalvelujen välillä ihmiset liikkuu siitä iso plus. Liikutaan ihan oikeasti asiakkaan asian ympärillä. ei ole muualla tapahtunut! (kunta) Asiakaspalautejärjestelmää on rakennettu hankkeen aikana. Sitä pidetään sekä hyvänä mittarina palvelujen laadunseurantaan että kehittämisen välineenä. Toisaalta todettiin kunnan oman toimivan asiakaspalautejärjestelmän laatimisen ja kehittämisen olevan kesken. Arviointitilaisuudessa tuli myös ehdotus siitä, että palveluiden käyttäjiä voitaisiin käyttää vammaisille suunnattujen palvelujen arvioinnissa (vrt. asiakkaan äänellä vertaisarviointi, jossa arvioitsijoina ovat asumispalveluiden käyttäjät). Palvelujen käyttäjille annettaisiin työkaluja ja heitä opetettaisiin arvioinnin tekoon. edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? Verkostoneuvottelusta todettiin, että asiakaslähtöisyyden kehittäminen neuvotteluissa ei ole useinkaan riittävää ja vaatii vielä kehittämistä. Erilaisten edellä mainittujen mallien (muuttajan polku, jalkautuva työ, asiakaspalautejärjestelmä, verkostoneuvottelu) käyttöönotto ja juurruttaminen ovat vielä vaiheessa ja vaativat vielä toimenpiteitä, perehdyttämistä ja koulutusta. Itsearviointi: Hanke on tuottanut alan koulutukseen ajankohtaista ja uutta tietoa järjestämällä koulutusta ja seminaareja, joihin myös opettajat ovat osallistuneet. Lisäksi oppilaitostyöryhmä on saattanut ensimmäistä kertaa yhteen vammaisalan koulutusta tarjoavat tahot ja keskustelemaan alan haasteista ja ajankohtaisista asioista. Tays kehitysvammahuollon erityisosaaminen ja osaamisen jakamisen muodot julkaisu on lisännyt tietoutta työelämän kouluttajista, alan haasteista ja oppimistarpeista. Pirkanmaalle perustettu vammaisalan kehittämisfoorumi on vakiinnuttanut toimintatapansa ja jatkaa Pikassos Oy:n ja Tays kehitysvammahuollon toimesta hankkeen päättymisen jälkeenkin kiertäen eri oppilaitosten ja muiden koulutusta tarjoavien tahojen tiloissa. Kaikille avoin foorumi pitää yllä alan ajankohtaista keskustelua ja tuo esille viimeisintä alalla kehitettyä/tuotettua tietoa Pirkanmaalla. Mukana on myös kokemuspuhujia. Ohjausryhmän arvio: Oppilaitosyhteistyöhön oltiin tyytyväisiä. Oppilaitokset (erityisesti Tredu ja TAKK) ovat olleet aktiivisesti mukana hankkeessa. Koettiin, että yhteistyö on tiivistynyt. Vammaisalan kiinnostavuus ja tunnettavuus on lisääntynyt. Vammaisalalle on hakeutunut enemmän opiskelijoita, mikä ei ihan vielä näy välttämättä kentällä. Vakituisiin työpaikkoihin ja harjoitteluihin (PSHP) on myös enemmän hakijoita. Hankkeen ja PSHP:n osuus vammaisalan tunnetuksi tekemisessä nähtiin oleelliseksi. Toisaalta joku totesi, että vielä pitää tehdä vammaisalaa ja siihen liittyvää osaamista tunnetummaksi. Opiskelijoita voisi houkutella hoidollisen näkökulman lisäksi vammaisen kohtaaminen vertaisena ja täysivaltaisena

17 ihmisenä. Kehitysvamma-alan työntekijöiden täydennyskoulutuksissa jotkut kunnat ovat olleet aktiivisia. Oppilaitosten näkökulmasta työnantajan osuus on tärkeää osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Ketjulähettitoiminta on PSHP:n kehittämä toimintamalli, jota on pyritty soveltamaan hankkeen aikana myös kehitysvammaisten parissa työskentelevien käytännönläheisenä täydennyskoulutusmuotona. Hankkeen aikana on tehty näkyväksi niitä osaamisalueita, joita ketjulähettijakson aikana on mahdollista oppia suunniteltujen jaksojen aikana Tays kehitysvammahuollossa viikon ajan. Toimintaa on pyritty soveltamaan myös laitoksesta saattaen muuttamisen tukena. Ketjulähettitoiminnassa ei ole päästy tavoitteeseen, ketjulähettejä on ollut vain muutama. Peruspalvelujen henkilöstön innostaminen ketjulähettitoimintaan on ollut vaikeaa. Osaamisen lisääntyminen näkyi mm. siinä, että erityisosaamista on hyvin saatavilla ja verkostoyhteistyö on tiivistynyt. Taysin kehitysvammahuollon erityisosaamiskuvausta pidettiin hyvänä perustietopakettina, mikä on osaltaan lisännyt erityisosaamisen näkyvyyttä. Osaamista on kehitetty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamisen osalta nähtiin puutteita mm. osaamisen jakamisessa, eläköitymisen myötä kadonneessa osaamisessa sekä tietojen ja taitojen jalkauttamisessa kunnan peruspalveluihin. Hankkeen järjestämiin koulutuksiin, seminaareihin ja vammaisalan kehittämisfoorumiin oltiin tyytyväisiä. Koulutusten järjestäminen on ollut kuntien ja PSHP:n yhteinen asia. Kunnat eivät pysty yksin järjestämään erityisosaamista vaativaa koulutusta. YKS -koulutusta pidettiin hyvänä, koska siinä asiakasnäkökulma ja asiakkaan tarpeet huomioidaan. Toisaalta tuli palautetta, että erilaisiin seminaareihin ja kokouksiin pitäisi saada myös vammaisia henkilöitä ja alan opiskelijoita. Hankalana koettiin myös peruspalvelujen henkilöstön innostaminen koulutuksiin. Sähköisen sote-ammattilaisverkon (PSHP:n ja kuntien välisen extranet -sivuston) mahdollisuuksia työvälineenä tiedonkulun paranemiseksi pidettiin hyvänä, tosin käytännön hyödyt ovat vielä vähäisiä. Kaikkea hankkeessa tuotettua tietoa ja materiaalia on siirretty sote-ammattilaisverkon sivuille kaikkien saataville. Millaisia muutosvoimia on lähtenyt osahankkeen työn seurauksena liikkeelle alueella/laajemmin? Itsearviointi: Tays kehitysvammahuollon asiakasneuvosto perustettiin asiakaspalautejärjestelmän kehittämistyön vaikutuksesta. Mm. Tredun (entiset Pirko + Tao) vammaisalan opetusohjelmaan on suunniteltu aikaisempaa enemmän yksilöllisen kohtaamisen ja tuetun päätöksenteon opetusta. Useassa kunnassa on aloitettu toimenpiteitä omien asiakasprosessien kuvaamiseksi, kunnan oman palveluverkon kuvaamiseksi asiakkaille sekä perustettu moniammatillisia työryhmiä peruspalveluiden yhteistyön tiivistämiseksi (mm. Kangasala, Sastamala, Hämeenkyrö, Tampere..) Vertaisarviointi: Erilaisen työkulttuurin omaksumiseen vaikuttaminen. Yhteiskehittämisen lisääminen, tietoisuuden lisääminen vammaisalan toimijoiden tehtävistä yhteisessä palvelurakenteessa.

18 Ohjausryhmän arvio: Aktiivisesti tiedotettu, mutta kaikkien toimijoiden innostaminen kaikissa hallintokunnissa on vielä kesken. Sitä jatketaan. (Kunta) Tarkistan, miten hyvin hienot asiat ja sovitut asiat ovat meidän kunnassa tiedossa muillakin kuin kehitysvamma-alan aktiivisilla toimijoilla, peruspalveluissa, mm. terveyspuolella. Myös laajempi perspektiivi ja sen muistaminen, että tämä on maakunnassa yhteinen asia. Mikään kunta ei pärjää yksin tässä. Muistettava myös silloin, kun puhutaan isoista sote uudistuksista: mihin kehitysvammapalvelut loksautetaan. (Kunta) Jatkan ja lisään verkostoitumista kehitysvamma-alalla. Sovittu jo, että kokemuspuhuja tulee syksyllä oppilaitokseen. Koulu tarvitsee myös PSHP:n väkeä. (oppilaitos) Vammaisalan kehittämisfoorumin ylläpito ja kehittämisresurssien miettiminen. (Pikassos)

19 OMA ARVIO OSAHANKKEEN TULOKSELLISUUDESTA Osahanke: Pohjois-Karjala Pvm: edistänyt palvelukokonaisuuden selkeyttä ja tarkoituksenmukaisuutta (mm. vahvistanut lähipalveluja)? edistänyt yksilöllisyyttä ja tarpeidenmukaisuutta palveluissa? Jalkautuvien erityishuollon palvelujen kehittämistyö Osahankkeen resursseilla on mahdollistettu Honkalampi-keskuksen työntekijöiden jalkautuminen asiakkaan arkeen ja lähipalvelujen tueksi. Palvelua pilotoitiin ajalla ja se on siirtynyt toimivaksi palveluksi alkaen. Jalkautuvia erityishuollon palveluja on kehitetty eri verkostoissa ja pilotoinnin aikana on kerätty palautetta, joka on huomioitu edelleen palvelua kehitettäessä. Palvelua on sisällytetty aiemmin hankkeessa laadittuihin palveluketjuihin, joita myös on kehitetty yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Kaikilla osapuolilla on tietoa siitä, millaisissa tilanteissa Jalkautuvia erityishuollon palveluja käytetään ja kuinka palveluprosessi etenee. Palvelu tuo valinnanmahdollisuuksien entisten palvelujen rinnalle ja tukee lähipalveluja ja palvelunkäyttäjää arjen haastavissa tilanteissa entistä tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin. Alueella on koettu, että Jalkautuvien erityishuollon palvelujen kehittämistyö vastasi suoraan kuntien tarpeeseen ja siitä on rakentunut ja kehittynyt kuntien erityishuollon palveluja tukevaa toimintaa. Alueellinen yhteinen kehittämistyö on ollut hyvin tärkeää; tuloksena yhdessä luotu ja arvioitu palvelu. Mielestäni tavoite Jalkautuvien erityishuollon kehittämisessä toteutui erinomaisesti. Hanke on auttanut kuntatasolla selkeyttämään ajatusmallia palvelujen järjestämisestä ja toteuttamisesta. Yhteistyö eri toimijoiden ja kuntien kanssa on tukenut tätä kunta-tason kehitystä. Valtakunnalliset linjaukset ja tuleva lakiuudistus tukee kehitystä. Alueellisen asumisen suunnitelman (Oma koti, yksilöllinen tuki) täytäntöönpanon varmistaminen Osahanke on toteuttanut toimenpiteitä, jotka edistävät yksilöllisyyttä ja tarpeiden-mukaisuutta palveluissa. Toimenpiteet ovat kohdentuneet alueelliseen asumisen suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Palvelunkäyttäjät ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämistyössä ja antaneet oman tietämyksensä ja näkökulmansa kehittämistyöhön. Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on jalkautunut alueelle ja olemme paljon pitäneet toiminnallisia tilaisuuksia, joissa asioita on käyty läpi yksilöllisen elämänsuunnittelun työkalujen avulla. Monessa alueen kunnassa YKSsuunnitelmaa laaditaan jo kaikille vammaisille palvelunkäyttäjille ja kuntien työntekijät ovat motivoituneita saamaan asiasta koulutusta. Katsoisin tulokseksi sen, että yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on juurtunut arjen työvälineeksi. Yksilökeskeisen elämäsuunnittelun pohjalta palvelunkäyttäjä saa myös tarpeidenmukaista palvelua. Alueellamme on puhuttu erittäin paljon yksilöllisistä asumisen ratkaisuista. Osahankkeessa on luotu toimintamalleja arvioivasta asumisvalmennuksesta ja muuttovalmennuksesta. Kehittämistyö on ollut antoisaa ja on ollut mukavaa kuulla, että kehittämistyö yksilöllisen asumisen osalta jatkuu edelleen ja alueen työntekijät ovat aidosti paneutuneet ja kiinnostuneet asiasta. Alueella on koettu, että hankkeen myötä tietoisuus ja pohdinta yksilöllisen asumisen ja palvelujen tarpeen suunnittelusta ja toteuttamisesta on lisääntynyt. On otettu käyttöön uusia työmenetelmiä, työvälineitä ja saatu tarpeellista

20 edistänyt sitä, että vammaisalalla työskentelee riittävä ja osaava henkilöstö? tietoa. Olemme luoneet uusia verkostoja (mm. alueellinen asumisen yhteistyöverkosto, Ota Koppi verkosto) ja motivoineet alueen eri organisaatioiden ja hankkeiden työntekijöitä yhteistyöhön yksilöllisten palvelujen kehittämiseksi. Verkostojen toiminta jatkuu hankkeen päätyttyäkin ja erityisesti alueellinen asumisen verkosto pohtii, kuinka jatkossa saisimme vielä tiivistettyä alueellista yhteistyötä. Olemme tehneet erilaisia selvityksiä ja käyneet tuloksia läpi eri verkostoissa (mm. selvitys vaikeavammaisten palveluasumisesta). Selvitykset ovat antaneet ajattelemisen aihetta vammaispalvelujen päätöksentekijöille ja toivottavasti auttavat siinä, että tulevaisuudessa palvelunkäyttäjät saavat yhä yksilöllisempää palvelua. Palvelunkäyttäjät ovat osallistuneet osahankkeessa tehtyyn kehittämistyöhön osallistumalla työryhmiin, seutufoorumeihin, työpajoihin ja erilaisiin hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin. Palvelunkäyttäjien osallisuutta on nostettu esiin myös selvityksessä Olosuhteisiin nähden riittävä? Vaikeavammaisten palveluasumisen kokemuksia Pohjois-Karjalassa (Mikko Juvonen, 2012) ja Harrastaminen on osa miun elämää! Vihkosessa kehitysvammaisten harrastamisesta (Hanne Nevalainen ja Teija Simonen, 2013). Lisäksi erityisesti Ota Koppi tilaisuuksissa ja Harrastusmahdollisuudet kaikille! tilaisuudessa palvelunkäyttäjät olivat keskiössä. Osahankkeessa on jatkettu aiemmin tehtyä kehittämistyötä mm. muuttovalmennuksen osalta. Niin palvelunkäyttäjät kuin omaisetkin ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämistyössä. Myönteisen palautteen myötä kunta jatkaa säännöllisiä tapaamisia palvelunkäyttäjien kanssa ja osallistaa heitä mukaan tulevaisuuden palvelujen kehittämistyöhön. Oppilaitosyhteistyössä osahanke oli luomassa ja vakiinnuttamassa koulutuksen työ-elämäyhteistyötä ja uusia toimintamalleja. Levittämällä tietoutta vammaisalasta hankkeella on toivottavasti ollut vaikutusta tulevaisuuden henkilöstön saatavuuden kanssa. Osahankkeessa on tehty monipuolisesti yhteistyötä alueen eri koulutusorganisaatioiden kanssa: Itä-Suomen yliopisto (sosiologiharjoittelija Mikko Juvonen teki selvitys-työn Olosuhteisiin nähden riittävä? ), Karelia ammattikorkeakoulu (sosionomiopiskelijat Hanne Nevalainen ja Teija Simonen toteuttivat yhdessä kehittämissuunnittelijan kanssa Harrastusmahdollisuudet kaikille! tilaisuuden ja tekivät opinnäytetyön Harrastaminen on osa miun elämää!), Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä kehitys-vamma-alan erikoisammattitutkintoa ja puhevammaisten erikoisammattitutkintoa suorittava opiskelija Tarja Tikka toteutti yhdessä kehittämissuunnittelijan kanssa kaksi Seutufoorumi-tilaisuutta opiskeluihin liittyvänä kehittämistehtävänään. Lisäksi on tehty yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppisopimuskeskuksen kanssa Perhekeskeisen työn oppisopimuskoulutuksen tiimoilta. Osahankkeeseen olisi ollut hakeutumassa harjoitteluun niin yliopiston kuin ammatti-korkeakoulunkin opiskelijoita, mutta resurssien puutteen vuoksi heitä ei pystytty ottamaan. Osahankkeessa yhteistyössä Honkalampi-keskuksen kanssa toteutettu Jalkautuvien erityishuollon palvelujen pilotointi on myös osaltaan vaikuttamassa henkilöstön osaamiseen. Palvelussa on keskeistä osaamisen jakaminen lähipalveluihin. Honkalampi-keskuksen työntekijät (16) ovat olleet mukana Perhekeskeisen työn oppisopimuskoulutuksessa, jossa he ovat vahvistaneet osaamistaan perheiden kanssa työskentelyssä. Alueen työntekijöiden mielestä hankkeen avulla on myös lisätty henkilöstön

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012. Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Vammaispalvelujen maakunnallinen kehittäminen Jyväskylä 1.12.2011 Tuija Anttila 3. joulukuuta Kansainvälinen vammaisten päivä International

Lisätiedot

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla

Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Innokylä ja vammaisasioiden oppimisverkosto: kumppanuuteen perustuvaa kehittämistä sosiaali- ja terveysalalla Heidi Anttila & Anu Autio Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.1.2013 Visio Innokylän oppimisverkostot

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vammaispalveluhanke

Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Loppuraportti 1.9.2012 31.10.2013 Valtakunnallinen vammaispalveluhanke Kehittämishanke 2, 2012-2013 Marketta Salminen, Eteva kuntayhtymä 16.12.2013 SISÄLTÖ Tiivistelmä 2 1. VAMMAISPALVELUIDEN KASTE-HANKEKOKONAISUUS

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU

ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU ASIAKASLÄHTÖINEN PALVELUSUUNNITTELU Pirkanmaan osahankkeen Vammaisalan kehittämisfoorumi 19.11.2012 Tampere Miia Koski, Etevan Vammaispalveluhanke Etevan osahankkeen toimialue Asumispalvelut Työ- ja päivätoimintapalvelut

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 25.10.2013

Lisätiedot

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012

NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 NURMIJÄRVI-ETEVA -PILOTIN ARVIOINTI 21.8.2012 Review-menetelmää soveltaen Nurmijärvi-Eteva pilotti toteutettiin 9/2011 8/2012 1 Mikä on Review? Review on asiakaspalaverin muoto, jossa henkilö itse on prosessin

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus 1.5.2013 31.10.2015 Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009

Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Keski-Suomen ja Pohjanmaan maakuntien verkostoitunut vammaistyön kehittämisyksikkö-hanke 2007-2009 Kehittämisyksikön toiminnalla tuetaan vammaisten henkilöiden lähipalveluja ja niiden kehittämistä sekä

Lisätiedot

Osallisuus ja palvelusuunnittelu

Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut

Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Kuvat: www.papunet.fi Kehitysvammaisen henkilön terveydenhuollon palvelupolut Hajanaiset palvelut palvelupoluiksi Väliseminaari 29.10.2014 TEPA-projekti HALLINNOIJA: Savon Vammaisasuntosäätiö RAHOITTAJA:

Lisätiedot

Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh

Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski kehittämistä Pohjois-Suomessa (Lappi, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa) Jari Lindh Vaski-Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikön valmisteluhanke: Tavoitteet: selvittää vammais- ja kehitysvammatyön

Lisätiedot

Ylä-Savon toiminta-alue

Ylä-Savon toiminta-alue HYVINVOINTIA JA LAATUA vanhuspalvelulain toimeenpanohanke Ylä-Savon toiminta-alue Hannele Niemelä Hanketyöntekijä 25.3.2014 1 TAUSTA Hankkeeseen osallistuu: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Iisalmi Kiuruvesi

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin

Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin Kuvat: www.papunet.fi Ratkaisuja kehitysvammaisten henkilöiden terveydenhuollon palvelupolkujen kehittämistarpeisiin TEPA-projekti Anne Aholainen, projektipäällikkö Savon Vammaisasuntosäätiö/TEPA-projekti

Lisätiedot

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa. Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa Marika Metsähonkala Palvelu- ja kehittämisjohtaja Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa

Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Eskoon tulevaisuuden suunnitelmia asumisessa Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja 8.11.2011 Vammaispalvelut ovat muutoksessa Meneillään on suurin rakenteellinen ja ideologinen muutos kymmeniin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen

Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011. Laatupäällikkö Jouko Alinen Kehitysvammaisten asuminen Satakunnassa Kuntakysely 2011 Laatupäällikkö Jouko Alinen = Posa Vastaajat 2. Onko kunnassanne / kaupungissanne meneillään olevaa kehitysvammaisten asumiseen liittyvää uudisrakentamista?

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää

Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää Hyvinkään ja Riihimäen alueen teemaverkosto 7.3.2013 KOONTI Kiinnostaa eri tahojen ihmisiä Jotain on pakko tapahtua! Tilaisuuden ohjelma

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 9.5.2014, Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta

Kehitysvammaliitto. Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Kehitysvammaliitto Osallisuutta ja suvaitsevaisuutta Me Kehitysvammaliitossa uskomme, että hyvä elämä kuuluu kaikille. Toimimme sen puolesta, että kehitysvammaiset ja muut oppimisessa, ymmärtämisessä ja

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet

Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Eskoon vammaispalvelujen palvelutuotteet Härmän kuntokeskus, 27.05.2015 Marjut Mäki-Torkko, vammaispalvelujen johtaja Laitosasuminen Laitososastoja on kuusi: Kuntokaari, Kuusikoto, Kotopihlaja, Neliapila,

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö

KEHITTÄMISPROJEKTIT. SISUKAS- projekti 2012 2016. SISUKAS-projektin visio ja päätavoite. Projektin henkilöstö SISUKAS-PROJEKTIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 KEHITTÄMISPROJEKTIT Pääosa Pesäpuun kehittämistyöstä tapahtuu RAY:n rahoittamissa kehittämisprojekteissa. Projekteissa tapahtuva kehittämistyö ja Pesäpuun perustyö

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012

I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 1 I Mitä tapahtuu Arvokas elämä -hankkeessa keväällä 2012 Lapsen ja perheen palvelut lähipalveluina (tavoite 1): 1) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Jyväskylä: Jyväskylän prosessiohjaus päättynyt:

Lisätiedot

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016

Vammaisten palvelut. Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palvelut Uudet palvelukokonaisuudet 8.4.2016 Vammaisten palveluiden ydinprosessit: 1) Asumisen tukeminen 2) Liikkumisen ja osallisuuden tukeminen 3) Kuntoutus Ennaltaehkäisy HTE on kaikkea sote-palvelujen

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Osallisuuden monet muodot. Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa

Osallisuuden monet muodot. Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa Osallisuuden monet muodot Peukkukyselyn toteuttaminen vammaispalveluhankkeessa 1 Sisällysluettelo Osallisuuden määrittely.. 3 Peukkukysely vammaispalveluhankkeessa.. 26 Muita vammaispalveluhankkeessa käytettyjä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja

Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen ja koulun erityishenkilöstön työpaja 1 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016. Lastensuojelun, perhetyön ja -neuvonnan, terveyskeskuksen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa

Kansalaisten ja henkilöstön osaamishaasteet sähköisissä terveyspalveluissa ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012-30.12.2014 Kansalaisten ja henkilöstön

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia

Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia 1 Kinestetiikka ja hoitotyön ergonomia -Kinestetiikka osana hoitotyötä 10.6.2011 fysioterapeutti Anne Pasanen 14.06.2011 Oulun kaupunki Hallintokunta/ryhmä/tiimi Diasarjan otsikko 2 Oulun kaupunki, vanhuspalvelut,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot