OUTOKUMPU Oy, Malminetsintä. Rautio, kirkonkylä Rt/1 Tutkimusraportti

Transkriptio

1 OUTOKUMPU Oy, Malminetsintä QO1/2431/EoP/69 R ISTQKAP A E Rautio, kirkonkylä Rt/1 Tutkimusraportti Aihe Pohjois-Suomen Tutkimussäätiö (PST) sai vuosina Jr-. jestämissään malminetsintäkilpailuissa Raution kirkonkylästä useita lohkare- ja muutamia kallionäytteitä, jotka sisältävät: kupari- ja arseenikiisua. Eräissä näytteissä on kupariholidetta ja yhdessä kivessä lyijyhohdetta. Lisäksi esiintyy vähäisessä määrin magneetti- ja rikkikiisua. Kivilajeiltaan näytteet ovat plagioklaasiporfyriittiä, amfiboliittia ja plagioklaasiporfyyriä sekä kvartsi- maasälpäliusketta. Myös muutamista gabro- ja granodioriittinäytteistä on tavattu kiisuja. PST suoritti alueella alustavia lohkare- ja paljastumatutkimu :- sia sekä mittasi kirkonkylän NE-puolella sähköisen hakuprofiilin. PST :n havainnot on kerätty oheisille lohkare- ja kall_ioperäkartoille. PST :n toimesta on tehty seuraavat analyysit, joista voidaan päätellä, että näytteet ovat eräissä tapauksiss_> olleet erittäin hyvin valittuja. Lohkarenäyte Cu % Co % Au g/t Ag g/t 6 As % i. 1/PST /PST /PST /PST , o ~ 32/PST Pb /l'st ~ 35/PST 5.4 -! ± ~ +.

2 I Lohkarenäytel Cu % I Co % Au g/t Ag g/t ~ As %I 36 /PST o jd Kallionäyte 6/PST /PST '2.0 Mo Vuoksenniska Oy :n tutkimukset Pohjois-Suomen Tutkimussäätiön luovutettua keräämänsä materiaalin Vuoksenniska Oy :lle, ko. yhtiö suoritti Raution kirkonki. -- iässä vuosina tutkimuksia, jotka myöhemmin Outokumpi' Oy :lle siirtyneen aineiston perusteella käsittivät sähköisiä mittauksia turam-menetelmällä. Aineistoa, joka osoittaisi, että löydettyjen johdevyöhykkeiden aiheuttajia olisi pyritty selvittämään, ei ole saatu. Vuoksenniska oy :n analysoimien yhdeksän näytteen ottopaikoista on karttoihin merkitty vain seuraavat kaksi : 3/V.Oy (=6/AM/Rt -63) lohkarenäyte ja 4/V.Oy (=19/RL/Rt -64) näyte "Sipilän kalliosta" Analyysit ovat: 3 /V. 0 y Cu % 0.04 Co % 0.10 Au g/t 2.8 Ag g/t 2.0 As % 1.08 'Fe % 1.54 S % /v. oy Outokumpu Oy :n tutkimukset Edellä luetelluista näytteistä on myöskin Outokumpu Oy saanut näytteitä. Niistä mainittakoon Antti Perttulan v Vihannin kaivokselle lähettämä plagioklaasiporfyyri (=7/PST), joka sisältää 3.03 % Cu. Raution Kotiseutuyhdistyksen järjestämässi malminetsintäkilpailussa v palkittiin A. Perttula arseenikii_surikkaan näytteen johdosta. - Samassa kilpailussa palkittiin myös Kusti Suomala kobolttihohdetta sisältävän. arseenikiisukiven johdosta.

3 Näytteet on otettu irtolohkareista 300m ja 550 m Raution kirkosta itään. Analyysit ovat : Cu ö Co,f Au g/t Ag g/t As p Fe % S /ö Perttula Suomala Lohkaretutkimukset Outokumpu Oy :n toimesta Raution kirkonkylässä on suoritettu karetutkimuksia elokuussa 1963 (A. Mäntylä ja kesä- heinäkuus sa 1964 (J. Rimminen). Karttalehden NW-kulmassa, Raution kirkon itä- ja pohjoispuolella on runsas lohkaretihentymj. johon sijoittuvat myös useimmat PST :n tutkimat lohkareet. Eniten kiisuja on intermediäärisissä ja happamissa, puolipinn lisissa ja pinnallisissa kivissä: plagioklaasi - kvartsiporfyyreissä sekä kvartsi - maasälpälius keissa ja -gneisseissä.. Plagioklaasiporfyriiteissä ja amfibe- liiteissa on myös runsaasti kiisuja. Muutamista suurista lonkareista on löydetty rikkaita kiisujuonia edellä mainittujen emäksisten ja happamien kivilajien kontakteista. Edellisten lisäksi on kiisuja myös eräissä kiilleliuskelohkareissa. Malmimineraaleista ovat yleisimpiä kupari- ja arseenikiisu, jo ka esiintyvät kapeina juonina ja pirotteena. Muutamien anal : sien korkeat kobolttipitoisuudet johtuvat kobolttihohteesta. Korkeaa kobolttipitoisuutta näyttää usein seuraavan myös korte. kultapitoisuus, kun taas hopea seuraa lähinnä kuparia. Koboc. tihohdepitoisia kiviä on löydetty mm. Kurunnevan länsipuolel-) kirkosta n. 500 m E. Edellä mainittujen lisäksi tavataan myö7 suhteellisen yleisesti magneettikiisua heikkona pirotteena. Rikkikiisu, kuparihohde ja scheeliitti ovat sitävastoin harvinaisia. Lohkareiden kiisupitoisuudet vaihtelevat paljon, samassakin kivessä voi olla kompakteja kiisujuonia, heikkoa rotetta ja aivan kiisuttomiakin osia. Näytteenottotavalla on sentähden ratkaiseva merkitys analyysituloksiin.. Kirkon luona oleva lohkaretihentymä harvenee ja loppuu karttalehden SE-kulmassa Vääräjokilaaksoa seuraavan pelto :,t :-. keaman reunassa. Toinen selvä lohkoreviuhka sijaitsee koril alehden 2' Lakellä, läänin rajan itäpuolella. Tähän viulikoan kiin :l uva L?,,' ;-- kareet ovat kivilajiltaan plagioklaasi - kvartsiporfyyriä, j.: ne sisältävät runsaan arseenikiisumineralisaation ohella vei. lc:

4 hiukan kupari- ja magneettikiisua. Entinen Otanmäki Oy on alueella suorittamissaan tutkimuksissa. jotka käsittivät lohkare- ja moreenitutkimuksia, geofysikaalisia mittauksia ja kairauksia, löytänyt Kannuksen puolelta _L oh-- kareiden"emäkallion". Mineralisaatiolla ei ilmeisesti kuitenkaan ole taloudellista merkitystä. Kaikki tutkimusalueelta olevat lohkaretiedot on kerätty liit teinä oleville 1 : mittakaavaisille lohkarekartoille, jotka käsittävät karttalehdet , 02 ja 04. Lohkareista on Outokumpu Oy tehnyt seuraavat analyysit: Näyte N : o (Cu f ' Co % ' Au g/t Ag g/t As %! Fe p ;S % Z ;' ( 2 /JR /JR /JR /JR 0.18, /JR o o /RL /RL I o /AM am KRF , Kallio Kallioperäkartoitus Kallioperäkartoitusta ovat Raution kirkonkylässä ja sen ympäristössä, karttalehdillä , 02, 04 ja 05 suorittaneet seuraavat henkilöt : T. Kopperoinezv. 1963, R. Lounema v ja P.O. Hautala v Kirkonkylän länsi- ja eteläpuolella, karttalehdillä ja. 04 on laaja granodioriittimassiivi, johon liittyy kaksi gabromuodostumaa. Granodioriitista on paikoitellen löydetty molyadcenihohdetta, mm. Raution Susinevan tunnettu molybdeeni.hohrioosi lntvmi sijaitsee karllalethden :n eteläreunassa. T o. nen osittain migmatiittiutunut granodioriitti on kirkon'.yln pohjoispuolella, karttalehtien ja 05 rajalla. Sen

5 -tä länsireunaan liittyy kvartsidioriittia ja dioriittia. Granodioriittien väliin jää luoteeseen päin leviävä kiille1il, :- kevyöhyke, joka pohjansuuntahavaintojen mukaan muodostaa syn ;,- liinin. Kiilleliuskeessa on paikoitellen suuria kordieriitt.~-- porfyroblasteja ja myös stauroliittia on löydetty karttalohd T Vyöhykkeeseen liittyy kapea muodostuman sisäinen konglomeraattipatja, jossa karkearakeisessa arkoosisedimentti perusmassassa on kvartsipalloja. Myös eräässä kiilleluiskepaljastumassa (494/POH) karttalehdellä on kapea polymiktinen konglomeraattivyöhyke. Karttalehden :n NW-kulmassa, missä paljastumatiheys on ympäristöään suurempi on puolipinnallisia ja pinnallisia, vulkaanisia kiviä. Niiden kokoomus vaihtelee emäksisestä happamaan. Suurehkot ns. Sipilän kalliot, kirkosta n. 2 km ESE ovat lähes gabromaista plagioklaasiporfyriittiä. Niiden läheisyydessä on muutamia paljastumia karkeahkoa plagioklaasi - kvartsiporfyyriä, joka kokoomukseltaan vastaa lähinnä dasiittia. Kivessä on porfyyristen plagioklaasi- ja kvartsihajarakeiden lisäksi sarvivälkettä ja biotiittia sekaksessorisesti mikrokliiniä, titaniittia ja apatiittia. Kirkosta n m NNE on tavattu kapeana vyöhykkeenä kiilleliuskeessa leptiittimäistä kvartsi - maasälpäliusketta, joka on todennäköisesti hapanta tuffiittia. Kiilleliuskeessa esiintyvät sarvivälkepitoiset, kokoomukseltaan andesiittiset ja.dasiittiset välikerrokset lienevät myös alkuperältään tuffiitteja. Kiilleliuskevyöhykkeessä on siis sekä emäksisiä että happamia vulkaanista alkuperää olevia välakerroksia, kerrosjuonia ja lävistavia juonikiviä. Viimeksi mainittuja on tavattu esimerkiksi paljastumassa 494/POH, missä on toisiinsa nähden eri ikäisiä plagioklaasiporfyriittijuonia ja kokoomukseltaan dasiittisia sekä andesiittisia maasälpäporfyyrijuonia. Juuri nämä juonikivilajit ovatkin malminetsinnän kannalta tärkeimpiä, ja niitä voitanee pitää malmiliuosten tuojina. Lohkarehavaintojen ohella siitä ovat todistuksena esim. "Sipilän kallista" ja kirkosta 560 m SE olevan vesijohtokaivannon (8615) pohjasta löydetyt k.uparikiisua, arseenikiisua ja magneettikiisua sisältävät mine- ' ralisaatiot. Niitä edustavat analyysit, jotka on esitetty 1obkareanalyysien yhteydessä, on kuitenkin tehty erittäin hyvin valituista näytteistä.

6 Geokemialliset tutkimukset Raution kirkonkylässä olevan lohkareviuhkan alueella ja sen NW-puolella suoritettiin helmikuussa 1965 n. 15 km 2 : ä käsittjnyt geokemiallinen pintamaatutkimus moreenin b-kerroksesta. Kiehuvaan väkevään HC1 :oon liuotetuista näytteistä analysoitiin kolorimetrisesti kupari, nikkeli ja sinkki. Saadut tulokset, joista H. Wennervirta on laatinut erillisen raportin ( , 02, 04/603/1965) ja kolme kappaletta karttoja osoittavat, että ko. metallien pitoisuudet moreenin b-kerroksessa ovat erittäin pieniä, eikä niistä ole apua aiheen selvittämisessä. Alueella käytettyä näytteenottotapaa onkin pidettävä_ vääränä. Näytteet olisi pitänyt ottaa moreenin c-kerroksesta mahdollisimman läheltä kallion pintaa. Tällä menetelmällä on Otanmäki Oy saanut tuloksia tutkimallaan alueella Raution ja Kannuksen rajalla. Lisäksi näytteistä olisi pitänyt analysida myös koboltti ja arseeni. Geofysikaaliset mittaukset Karttalehdellä olevan, Typön kylän kautta kulkevan aeromagneettisen häiriövyöhykkeen tutkimiseksi mitattiin sen yli talvella 1964 magneettisesti ja sähköisesti 25 kpl hakuprofiilei ta. Sähköisiä slingram-anomalioita alueelta ei löydetty. Tutkimusten eteenpäin viemiseksi mitattiin kesällä 1965 Raution kirkonkylän ja Typön kylän välillä hakuluontoisesti, ilman linjoitusta 6 kpl NE - SW-suuntaisia IP-profiileita yhteensä noin 17.8 km. Mittausta täydennettiin kesällä 1966 kahdella, yhteensä 3 km :n pituisella IP-profiililla. Varsinaisen lohkareviuhkan alueella ei ole maininnan arvoisia IP-anomalioita. Sitävastoin sen sekä NE- että SW-puolella sijaitsee selväpiirteiset anomaliavyöhykkeet, joiden taajuusvaikutusmaksimit nousevat prosenttiin. Niiden johdosta alueelle tehtiin kaksi 100 ha :n valtausta, jotka ovat nimeltään r "Lähdekangas" ja "Lehonräme". - Kairaukset Valtausalueilla olevien IP-anomalioiden selvittämiseksi kairattiin niihin välisenä aikana viisi reikää, Rt-1 - Rt-5, yhteis p ituudeltaan m.

7 "Lähdekankaan" valtausalueelle kairatut neljä reikää lävistivät, kuten liitteinä olevista kairausprofiileista ilmenee, pääasiassa kerrallista, usein porfyroblastista kiilleliusketta, jossa on useita kapeita amfiboliittikerroksia. Ne lienevät suurimmaksi osaksi tuffiitista alkuperää. Myös plagioklaasiporfyriittijuonia sekä andesiittisia plagioklaasiporfyyri- ja dasiittisia plagioklaasi - kvartsiporfyyrijuonia esiintyy. Juonien leveydet vaihtelevat m :n välillä. Lisäksi kiilleliuskeessa on heikosti hiilipitoisia fylliittikerroksia, jotka on profiileihin ja kallioperäkarttoihin väritetty mustaliuskeen värillä. Maasälpäporfyyrijuonet sisältävät säännöllisesti hyvin vähäisi'a määriä arseeni- ja magneettikiisua. Runsaimmin arseenikiisua on reiän Rt-3 lävistämässä plagioklaasi-kvartsiporfyyrissä, joka sisältää 22 m :n matkalla, välillä L % As, korkeimman pitoisuuden ollessa 1 m :n matkalla 0.5 % As. Myös vähäisiä merkkejä jalometalleista on, korkeimman pitoisuuden ollessa 1 m :n matkalla, välillä g/t Au. Kuparikiisua rei ' istä ei sitävastoin ole tavattu. IP-anomalioiden ei voida katsoa aiheutuvan yksinään maasälpäporfyyrijuonien vähäisistä kiisumääristä, vaan ne johtuvat suurimmaksi osaksi hiilipitoisista fylliittikerroksista, joissa on lisäksi rakopintojen silauksina rikkikiisua. Lehdonrämeen anomaliaan kairattu reikä Rt-5 lävisti porfyroblastista kiilleliusketta, jossa on välillä raitaista vulkaanista sarvivälkeliusketta. IP-häiriön aiheuttajana siinä on hyvin hienorakeista magneettikiisu- ja magnetiittipirotetta sisältäviä kerroksia. Kairauksen antamien tulosten perusteella valtauksista on luovuttu. Yhteenveto Raution kirkonkylässä olevien osittain kobolttipitoisten kupari- ja arseenikiisua sisältävien lohkareiden lähtökohtaa eivät tähän mennessä suoritetut tutkimukset ole selvittäneet. Monien lohkareiden suuri koko ja särmikäs muoto sekä niiden runsaus viittaavat siihen, että ne'eivät ole pitkämatkaisia. Samaa käsitystä tukevat myös khllioperähavainnot ja eräät paljastumist.-, löydetyt kiisumineralisaatiot (mm. vesijohtokaivanto kirkosta 560 m SE).

8 Kiisut liittyvät alueella oleviin juonikiviin ja esiintyvät niissä pirotteena ja ehkä yleisemmin kapeina juonina. Toden,-"- näköisesti tällaisia mineralisaatioita on kulun suunnassa kareviuhkan alueella useissa eri paikoissa. Rautiosta ei ollen ole odotettavissa mitään kompaktia sulfidimalmia, mitä käsitystä mm. IP-mittaukset tukevat. Juonien kupari-, kobol, -- ja jalometallipitoisuudet ovat kuitenkin niin korkeita, että tutkimusten jatkamista kannattaa vakavasti harkita. Mikäli eelta löydetään tarpeeksi tiheä kiisuja sisältävä juoniverkos :1, olisi sillä varmasti taloudellisia mahdollisuuksia. Aiheen selvittäminen ei kuitenkaan ole helppo tehtävä. Tähän astiset mittaukset ovat osoittaneet, että lohkareviuhkan alueclla ei ehkä ole, kiisujen esiintymistavasta johtuen, selviä jotdevyöhykkeitä. Hakumittausverkosto on kuitenkin niin harva, että mahdollisuuksia on vielä olemassa, mm. Vuoksenniska Oy :'- saatuihin mittaustuloksiin,olisi kiinnitettävä huomiota. Edo olevan johdosta ehdota'nkin, että karttalehden NW-kulma.<sa suoritettaisiin 2-3 km 2 :n suuruisen alueen systemaattinen geofysikaalinen mittaus tiheällä linja- ja pistevälillä. Mittausten jälkeen tutkimuksia voitaisiin jatkaa kaivamalla tuti_-- muskuoppia ja -ojia sopiviin paikkoihin kallioperähavaintojen saamiseksi sekä moreenin lohkareiden ja hivenainepitoisuuksien tutkimiseksi. Pyhäsalmi /? a moi- Eero Pehkonen Liitteet: Sijaintikartta 1 : Aeromagneettinen kartta 1 : kpl kairausprofiileita 1 : kpl lohkarekarttoja 1 :20000 lehdet , 02 ja 04 4 kpl kallioperäkarttoja 1 :20000 lehdet , 02, 04 ja

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22