Teemana sarveiskalvosairaudet

Transkriptio

1 Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf 2/ Tehokasta tiimityötä Tampereella Tutkittua tyytyväisyyttä Tilkassa Teemana sarveiskalvosairaudet Tuuletu Oulussa! Silmo edistää potilaiden yhdenvertaista mahdollisuutta päästä tutkimuksiin ja hoitoon. Se on kustannustehokasta, kun turhat välivaiheet on karsittu. Merkittävin hyöty on näkövammaisuuden väheneminen Pohjois-Pohjanmaalla. Sivu 16

2 Lopeta arvailu. Ala mittaaminen! Pyydä koekäyttö tänään! Uusi OCULUS Keratograph 5M Enemmän kuin pelkkä topografi! OCULUS Keratograph 5M on kehittynyt sarveiskalvon topografi sisäänrakennetulla keratometrillä ja värikameralla, joka on optimoitu silmän kuvaamiseen. Ainutlaatuiset ominaisuudet mahdollistavat meibomian rauhasten tutkimisen, Break Up Time n ja kyynelmeniskin mittaamisen, lipidikerroksen arvioimisen ja automaattisen bulbaarisen punaisuuden luokittelun. Se on myös yhteensopiva useimpien sähköisten ohjelmistojen (EMR) kanssa. Korkealaatuinen Placidorenkaisiin perustuva sarveiskalvon topografi, oikea keratometria sisäänrakennetulla keratometrillä ja aikainen keratoconuksen havannointi osoitinikkunan avulla. Ensimmäinen ja ainoa teknologia bulbaarisen ja limbaalisen punaisuuden automaattinen mittaus ja luokittelu, havaitsee ohuet verisuonet sidekalvolla. HD kamera valittavalla valaistuksella ja muunneltavalla suurennuksella korkeatasoisten kuvien ja videoiden ottamiseen silmän ulko-osista. Pöytä ja imac ovat saatavana lisävarusteina. Morfologinen arviointi rauhassolukolle Meibomian rauhasten toimintahäiriön havaitsemiseksi. Ylä- ja alaluomien meibomian rauhasten 3D näyttö. Ilman kontaktia oleva, nopea ja automaattinen kyynelfilmin break up time lle ja kyynelmeniskin korkeuden määrittäminen, lipidikerroksen ja hiukkasten virtauksen näyttäminen. Monipuolinen ja laajennettava tietokanta pehmeille ja puolikoville piilolinsseille mahdollistaa fluoresiinikuvien simuloinnin ja vertailun parhaan linssin löytämiseen nopeasti ja tehokkaasti. 2 Silmähoitaja Optiikka Juurinen Oy Rajatie 4 A Vantaa

3 Sisältö Diabetesliitto tarjoaa vertaistukea...4 Sarveiskalvoja on siirretty yli 100 vuotta...4 Nopeus on valttia keratiitin hoidossa...6 Taysissa tiimityönä silmähyvinvointia...9 Lyhyt historia...11 Opintomatkalla Intiassa...12 Tilkka täydentää julkisia palveluja...14 Silmähoitajat koolla Bergenissä...16 Silmähoitajapäiville Ouluun!...20 Nettivastaavalta...22 Apurahat Kansainvälisyyttä ja koulutusta Kesäkuussa sain mahdollisuuden osallistua pohjoismaisille silmähoitajapäiville Norjan Bergenissä. Sateinen ja viileä Bergen oli kaunis jylhine vuorimaisemineen. Maisemat olivat todella henkeäsalpaavia. Kotimatkalla lentokoneessa sain ihastella lumihuippuisia vuoria. Matka kaikkiaan oli antoisa. Sain tutustua mielenkiintoiseen kaupunkiin hyvässä seurassa ja osallistua hyvin järjestettyyn ja laadukkaaseen koulutukseen. Keskustelu muiden pohjoismaalaisten silmähoitajien kanssa oli myös antoisaa. Suomen Silmähoitajat ry on mukana kansainvälisessä yhteistyössä Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa. Yksi muoto tätä yhteistyötä on kolmen vuoden välein järjestettävät pohjoismaiset silmähoitajapäivät, joihin ovat tervetulleita kaikkien edellä mainittujen maiden silmähoitajayhdistysten jäsenet. Pohjoismaiset silmähoitajapäivät järjestää aina vuorollaan puheenjohtajamaa, joka tällä hetkellä on Tanska. Puheenjohtajuus siirtyi Tanskalle Norjalta Bergenin koulutuspäivillä. Kannustankin nyt kaikkia Suomen Silmähoitajat ry:n jäseniä harkitsemaan osallistumista pohjoismaisille silmähoitajapäiville. Seuraavan kerran ne järjestetään Tanskassa vuonna Pohjoismaisille silmähoitajapäiville voi hakea apurahaa Suomen Silmähoitajat ry:ltä ja näin saada kustannettua osa matkasta. Pyrimme tiedottamaan yhdistyksen nettisivulla koulutuspäiviin liittyvistä asioista, kun ne tulevat ajankohtaisiksi. Bergenissä meitä oli vain kolme suomalaista osallistujaa. Olisi mukava, jos Tanskassa vuonna 2018 meillä olisi vähän suurempi edustus. Meidän omat Silmähoitajapäivämme Oulussa lähestyvät. Ilmoittautuminen alkaa yhdistyksen nettisivulla Päivittyvä ohjelma on myös siellä nähtävissä. Seuratkaa aktiivisesti yhdistyksen kotisivuja. Siellä päivitämme ohjelmaa ajantasaiseksi ja tiedotamme muista mahdollisista Silmähoitajapäiviin liittyvistä muutoksista ja asioista. Antoisaa alkanutta syksyä ja tapaamisiin Oulussa! KATI NIEMINEN puheenjohtaja Puheenjohtajalta Palstat Puheenjohtajalta...3 Minun työni...19 Silmähoitaja on Suomen Silmähoitajat ry:n valtakunnallinen jäsenlehti, joka postitetaan osoitteellisena kaikille yhdistyksen jäsenille. Jakelu kattaa yliopistolliset sairaalat, keskus- ja aluesairaalat, terveydenhuoltoalan oppilaitokset sekä lukuisat yksityiset terveydenhuollon toimipisteet. Lehti sisältyy jäsenetuna yhdistyksen jäsenmaksuun. JULKAISIJA Suomen Silmähoitajat ry Finlands Ögonskötare rf PÄÄTOIMITTAJA Merja Korhonen, Supantie 7, Kärkölä, puh TOIMITUS JA ILMOITUKSET Viestintä- Karttimo, Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi, puh , ULKOASU Mari Lähteenmaa TOIMITUS- NEUVOSTO Johanna Alaloukusa, Sari Juvonen, Merja Korhonen, Erja Malvalehto- Inkerö, Kati Nieminen, Kirsti Rantala, Irmeli Stenroos PAINOPAIKKA O y Fram Ab, Vaasa KANSi Oulun kaupunki AIKATAULU 2015 numero aineistot ilmestyy 3/ Silmähoitaja 3

4 Sarveiskalvo- SAIRAUDET Sarveiskalvonsiirto kun muu hoito ei riitä TUOMO LEHTONEN Sarveiskalvonsiirtoihin liittyy yhä monia potentiaalisia komplikaatioita, mikä rajaa leikkaukseen vain ne potilasryhmät, joille muut hoidot eivät riitä. Terve kyynelnesteen peittämä sarveiskalvo on tarkan näön edellytys. Sairaudet ja vauriot voivat aiheuttaa sarveiskalvoon samentumia tai vääristää sen muotoa. Kun sarveiskalvon valoa taittavat ominaisuudet huononevat, verkkokalvolle muodostuu ympäröivästä maailmasta sumea kuva. Sarveiskalvon kolme pääkerrosta ovat epiteelisolukerros, strooma ja endoteelisolukerros. Sarveiskalvon terveys riippuu kunkin kerroksen normaalista toiminnasta. Muutaman solukerroksen paksuinen epiteeli suojaa sarveiskalvoa. Ulkomaailman haitallisille voimille altistuvalle pintakerrokselle onkin ominaista sen poikkeuksellisen tehokas parantumiskyky. Normaaleissa oloissa epiteelin eroosiot paranevat yleensä parissa päivässä jälkiä jättämättä. Epiteelin alla sijaitseva kollageeniverkko, strooma, käsittää noin 90 prosenttia koko sarveiskalvon paksuudesta ja vastaa siten valon taittumisen ohella sarveiskalvon rakenteellisesta luujuudesta. Stroomaan saakka ulottuvan haavauman paraneminen kestää huomattavasti epiteeliä pidempään. Lamellaaristen eli valoa läpäisevien rakenteiden palautumien voi viedä vuosia, ja toisinaan muodostunut arpi aiheuttaa näkökykyyn pysyvän haitan. Strooman alla sijaitseva endoteelisoluker- Lävistävässä sarveiskalvonsiirrossa keskeinen osa sarveiskalvoa korvataan koko paksuudeltaan. Ompeleet poistetaan yleensä noin vuoden kuluttua. ros säätelee sarveiskalvon vettymistä. Endoteelisolut pumppaavat etukammionestettä pois stroomasta. Endoteelisolut eivät käytännössä uusiudu, niinpä vauriot sarveiskalvon takapinnalla johtavat strooman turpoamisen kautta näkökyvyn romahtamiseen. Siirtoja jo 100 vuotta Sarveiskalvosairauksien ja -vammojen aiheuttamaa silmän taittovirhettä voidaan pyrkiä vähentämään erilaisilla piilolinsseillä ja taittovirhekirurgialla. Erilaisia sarveiskalvosamentumia kuten arpia saadaan poistettua Excimer-laserilla, mutta vain suhteellisen pinnallisten muutosten osalta. Kun konservatiivisemmat keinot eivät riitä, on näön palauttamiseksi jäljellä sarveiskalvonsiirto lukuisine variaatioineen. Lävistäviä sarveiskalvonsiirtoja on tehty jo noin 100 vuotta. Toimenpiteessä keskeinen sairas sarveiskalvo poistetaan koko paksuudeltaan ja tilalle ommellaan kudosluovuttajalta saatu kirkas sarveiskalvo (B). Sarveiskalvosiirtoon liittyy monia potentiaalisia komplikaatioita, mikä rajaa leikkaukseen sopivan potilasryhmän vain niihin, joille muut hoidot eivät ole riittäviä. Tavallisin postoperatiivista näöntarkkuutta rajoittava tekijä on toimenpiteen aiheuttama voimakas hajataitteisuus, joka voi olla vaikeasti korjattavissa. 4 Silmähoitaja

5 Sarveiskalvonsiirrot A. Sarveiskalvon kolme pääkerrosta B. Lävistävä sarveiskalvonsiirto C. Lamellaarinen sarveiskalvonsiirto D. Endoteelinsiirto Lävistäviä sarveiskalvonsiirtoja on tehty jo noin 100 vuotta. Toimenpiteessä keskeinen sairas sarveiskalvo poistetaan koko paksuudeltaan ja tilalle ommellaan kudosluovuttajalta saatu kirkas sarveiskalvo. Hyljintäreaktioita Vielä vuosienkin kuluttua onnistuneesta sarveiskalvonsiirrosta siirteeseen voi kehittyä hyljintäreaktio, joka vaatii nopeaa lääkehoitoa siirteen elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Hyljintäreaktio voi syntyä kaikissa siirretyn sarveiskalvon kerroksissa. Yleensä tulehdus koskee endoteelisolukerrosta, jolloin riski siirteen pysyvälle samentumiselle on suurin. Hyljinnän estoon käytettävä pitkäaikainen paikallinen kortikosteroidilääkitys altistaa toisaalta mikrobi-infektioille. Oireisen sarveiskalvosiirtopotilaan onkin syytä hakeutua silmälääkäriin matalalla kynnyksellä. Lamellaarisia siirtoja Leikkaustekniikoiden kehityttyä lamellaariset eli vain sarveiskalvon tiettyä kerrosta koskevat kudossiirrot ovat yleistyneet. Ne ovat teknisesti vaikeampia ja työläämpiä, mutta vähentävät tiettyjä lävistävän toimenpiteen ongelmia. Tilanteissa, joissa sairaus tai vamma ei ulotu endoteelisolukerrokseen, voidaan potilaalle valikoivasti korvata ainoastaan sairastunut sarveiskalvon strooma. Lamellaarinen siirto voi koskea tiettyä osaa stroomasta tai yltää aina endoteelisolujen tyvikalvolle asti (C). Endoteelisolujen säilyminen koskemattomina tarkoittaa pienempää riskiä sarveiskalvon postoperatiiviselle vettymiselle ja hylkimisreaktiolle. Turvonneen sarveiskalvon endoteelisolukerroksen siirto voi dramaattisesti palauttaa silmän näöntarkkuuden, jos stroomassa ei ole pysyviä vaurioita. Kun potilaan endoteeli tyvikalvoineen on pienen sarveiskalvoviillon kautta kuorittu, saatetaan endoteelisiirre silmän etukammioon ja asetetaan ilmakuplalla vasten sarveiskalvon takapintaa. Siirre voi sisältää endoteelisolukerroksen lisäksi ohuen osan stroomaa tai toimenpiteen toisessa muunnelmassa ainoastaan endoteelisolut tyvikalvoineen (D). Palautuneen endoteelipumpputoiminnan toivotaan palauttavan sarveiskalvon kirkkauden ilman ompeleiden ja kudospintojen aiheuttamia taittovirheitä. Elegantilla toimenpiteellä on omat haasteensa, kuten ompelettoman siirteen mahdollinen irtoaminen. Tuomo Lehtonen, erikoistuva lääkäri, TYKS Silmäklinikka SILMÄPROTEESIT LEHTO JA SOHLBERG MIKONKATU 19, HELSINKI ALANSA OSAAJAT LIISA, LEILA, LEA ja JYRKI Silmähoitaja 5

6 Sarveiskalvo- SAIRAUDET Sarveiskalvotulehdukset vaativat nopeaa tunnistusta ja Sarveiskalvotulehdus eli keratiitti uhkaa aina näköä, niinpä potilaat kuuluvat päivystyksellisesti silmälääkärin hoitoon, jotta tulehduksen aiheuttamat vauriot jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Tyypillisesti potilaat hakeutuvat ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon kipeytyneen ja rähmivän silmän vuoksi. Hoidon kulmakivi on sairauden nopea tunnistaminen, näytteiden otto ja hoidon välitön aloitus. Antibiootin valinta perustuu alkuvaiheessa todennäköisimpiin taudin aiheuttajiin ja tulee kattaa erityisesti stafylokoit, streptokokit ja gram-negatiiviset bakteerit. Piilolasin käyttäjien yleisin taudinaiheuttaja on Pseudomonas aeruginosa, joka aiheuttaa hyvin vakavia ja nopeasti eteneviä sarveiskalvotulehduksia. Antibioottihoitoa tulee tarkentaa viljelyvastausten saavuttua. Vaikea sarveiskalvotulehdus voi aiheuttaa syvemmän haavauman, joka voi vaatia operatiivistakin hoitoa. Sarveiskalvotulehdus eli keratiitti Sarveiskalvotulehduksessa taudinaiheuttaja kiinnittyy ensin sarveiskalvon pintasolukkoon ja etenee sen läpäistyään tyvikalvon läpi sarveiskalvon keskikerrokseen eli stroomaan. Edetessään sarveiskalvossa bakteerit erittävät kollageenia pilkkovia entsyymejä, jotka voivat aiheuttaa sarveiskalvon keskikerroksen eli strooman tuhoa. Yleensä tulehdukseen liittyy jokin altistava tekijä kuten pintarikko (eroosio). Piilolasien käyttö on yksi tärkeimmistä sarveiskalvotulehdukselle altistavista tekijöistä. Koska piilo- Tyypillisiä bakteerien aiheuttamia sarveiskalvotulehduksia. Sarveiskalvolla nähdään tyypillisesti laaja-alainen haavauma, sarveiskalvo voi olla samea ja etukammion pohjalla nähdään valkosolukertymä eli hypopyon. lasien käyttö on yleistä ja koska niiden käyttö ja niihin liittyvät tulehdukset ovat yleisimpiä nuorilla ja työikäisillä, on piilolasinkäyttäjien keratiiteilla huomattava terveydellinen ja taloudellinen merkitys. Sarveiskalvotulehduksen keskeinen löydös on harmahtava, yleensä selvästi näkyvä, fluoreseiinia keräävä alue sarveiskalvolla (kuva 1). Kaikki keratiitit kuuluvat silmälääkärin hoitoon. Bakteeri-, akantameeba ja sienitulehduksissa potilaan silmä on yleensä voimakkaasti kipeä. Sarveiskalvotulehdukseen liittyviä muita löydöksiä ovat rähmintä, luomiturvotus, sidekalvon korostunut verestys, sidekalvon turvotus eli kemoosi, etukammioreaktio ja jopa etukammion pohjan valkosolukertymä eli hypopyon (taulukko 1). Bakteeritulehdukset Aiheuttajabakteerien kirjo vaihtelee maittain ja maanosittain. Yleisimmät taudinaiheuttajat ovat stafylokokit ja streptokokit. Muita sarveiskalvotulehduksia aiheuttavia bakteereita ovat Pseudomonas aeruginosa, Moraxella catarrhalis ja Serratia marcescens sekä Escherichia coli ja klebsiella. Näistä viimeksi mainitut tulee erityisesti huomioida laitoshoidossa olevilla potilailla. Pseudomonas aeruginosa -infektiolle on ominaista hyvin nopeasti etenevä ja aggressiivinen taudinkuva. Tyypillisesti potilas on piilolasin käyttäjä. Usein potilaalla on jo tulovaiheessa syvä sarveiskalvohaavauma ja sarveiskalvo voi olla kauttaaltaan samea. Tyypillisesti stafylokokki aiheuttaa tark- 6 Silmähoitaja

7 ja -haavaumat välitöntä hoitoa JAAKKO S. MATTILA RIKU ARVOLA JUHA HOLOPAINEN Keratiitin, eroosion ja sidekalvotulehduksen erotusdiagnostiikkaa Keratiitti Eroosio Sidekalvontulehdus Kipu Kyllä Kyllä Ei Näkökyky Yleensä alentunut Yleensä alentunut Normaali Näkyvä samentuma Yleensä kyllä Ei Ei Fluoreskeiinikertymä Kyllä Kyllä Ei Erite Märkäinen tai kirkas Kirkas Märkäinen karajaisen ja harmaanvalkean sarveiskalvon keskikerroksen pesäkkeen, joka voi laajentua isommaksi ja läpinäkymättömäksi sarveiskalvon keskikerroksen abskessiksi. Streptokokin aiheuttama keratiitti on usein hyvin purulentti ja etukammiossa on huomattava valkuaisreaktio (valotie) ja valkosolukertymä (hypopyon). Moraxellan aiheuttama keratiitti on yleinen kuivasilmäsyndroomaa sairastavilla potilailla ja laitoshoidossa olevilla. Sarveiskalvon bakteeritulehdus ja erityisesti Pseudomonas voi aiheuttaa jopa silmän puhkeamisen ja silmän sisäisen bakteeritulehduksen. Sarveiskalvotulehduksen hoito valitaan epäillyn taudinaiheuttajan mukaisesti. Antibioottihoitoa muokataan tarvittaessa bakteeriviljelyvastausten ja kliinisen vasteen mukaan. Bakteeriviljelynäytteen ottaminen sarveisja sidekalvosta sekä mahdollisesta piilolasista ennen lääkityksen aloittamista onkin tärkeää taudinaiheuttajan varmistamiseksi ja mahdollisen antibioottiresistenssin varalta. Fluorokinoloniresistenttien ja multiresistenttien kantojen aiheuttamia keratiitteja on tavattu ja esimerkiksi Intiassa, Kiinassa ja Irakissa siprofloksasiiniresistenssi on kohtalaisen yleistä. Suomessa sarveiskalvotulehdusten aiheuttajat ovat pääosin olleet herkkiä käytetyille antibiooteille. Akantameebaja sienitulehdukset Akantameeba on alkueläin, jota esiintyy pääasiassa maaperässä ja luonnonvesissä. Sen aiheuttaman sarveiskalvotulehduksen taustalla on yleensä aiempi kontakti luonnonvesiin tai oleskelu ulkomailla yhdistettynä pehmeiden piilolasien käyttöön. Akantameeban aiheuttamat sarveiskalvotulehdukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia sekä vaikeita diagnosoida ja todellista ilmaantuvuutta on sen vuoksi vaikea arvioida. Sienen aiheuttama sarveiskalvotulehdus on harvinainen, mutta potentiaalisesti tuhoisa. Piilolasien käyttö on yleisimpiä, ellei yleisin sarveiskalvon sienitulehdukselle altistava tekijä. Myös sienikeratiitin diagnoosi on vaikea ja viivästyy helposti. Sienikeratiittien hoito on hankalaa ja tulehdukset paranevat yleensä varsin hitaasti. Kroonistuneen haavauman hoito Sarveiskalvotulehduksen johtaessa aiemmin kuvatusti strooman tuhoon, syntyy syvempi haavauma eli ulcus. Strooman tuhoutuminen Sarveiskalvotulehduspotilaat kuuluvat aina erikoissairaanhoitoon ja hoito on aloitettava päivystyksellisesti. Erityisesti piilolasin käyttäjillä on muistettava pseudomonas aerginosa ja lääkehoidon tulee aina kattaa tämä taudinaiheuttaja. Jos tulehdus tuhoaa sarveiskalvon keskikerrosta ja aiheuttaa siten sarveiskalvon ohentumista ja nekroosia, tulisi harkita myös sarveiskalvon valokovetushoitoa. Silmähoitaja 7

8 Sarveiskalvo- SAIRAUDET voi jatkua myös varsinaisen taudinaiheuttajan tuhouduttua. Tämä johtuu siitä, että tulehdusalueelle kertyy valkosoluja, jotka erittävät kollageeneja pilkkovia entsyymejä. Lisäksi monet sarveiskalvotulehdusten hoitoon käytettävät lääkkeet ovat toksisia sarveiskalvon epiteelille. Niin ikään tulehdukseen liittyvä hermovaurio estää epiteelin parantumista. Nämä seikat voivat johtaa haavauman kroonistumiseen. Sen hoitona voidaan käyttää hyvän kostutuksen lisäksi esimerkiksi terapeuttista piilolinssiä, amnionkalvosiirtoa tai uutta Cacicol-lääkettä. Terapeuttisella piilolinssillä voidaan edistää sarveiskalvohaavauman paranemista tilanteessa, jossa aktiivinen sarveiskalvotulehdus on jo ohittunut tai rauhoittunut. Piilolinssi muodostaa suojaavan kerroksen haavauman päälle mahdollistaen epiteelin paranemisen. Lisäksi lääkkeiden teho voimistuu linssin vuoksi. Tämä onkin huomioitava lääkitystä suunniteltaessa. Piilolinssin kanssa on muun muassa käytettävä säilöntäaineettomia valmisteita. Amnionkalvolla on mikrobeja tuhoavan HYKS:n silmäpankissa valmistettavat amnionkalvot saadaan keisarileikkausten yhteydessä irrotettavista sikiökalvoista. Amnionkalvo (vasemman puoleinen paneeli) erotetaan ensin muusta istukkakudoksesta ja siirretään säilytettäväksi ravintonesteeseen. Amnionkalvoja voidaan käyttää sarveis- ja sidekalvosairauksien hoitoon. Tässä tapauksessa amnionkalvo on kiinnitetty sarveiskalvon pintaan edistämään sarveiskalvohaavan paranemista (oikean puoleinen paneeli). vaikutuksen lisäksi tulehdusta rauhoittavia, arpeutumista estäviä ja epiteelin paranemista edistäviä vaikutuksia. Amnionkalvo kiinnitetään leikkauksessa sarveiskalvohaavauman peitoksi ja syvemmissä haavaumissa useita kalvoja voidaan asettaa päällekkäin korvaamaan kudospuutosta (kuva 2). Cacicol on hiljattain markkinoille tullut lääkkeenomainen valmiste, jota tiputetaan sarveiskalvon pinnalle. Tämä muodostaa eräänlaisen verkon haavan päälle, joka sitoo haavan paranemista edistäviä kasvutekijöitä. Toistaiseksi kokemukset Suomessa Cacicolin käytöstä ovat vielä vähäiset. Jaakko S. Mattila, Riku Arvola ja Juha Holopainen, Silmäklinikka, Helsingin Yliopistollinen Keskussairaala ja Helsingin Yliopisto. Vastaava kirjoittaja professori Juha Holopainen. Mannerheimintie 164, Helsinki 8 Silmähoitaja

9 Moniammatilliset tiimit näkevät yhdessä pidemmälle Tampereen yliopistollisen sairaalan Silmäkeskuksessa moniammatilliset tiimit hakevat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita toimintamalleja edistämään silmähyvinvointia. Tays Silmäkeskuksessa nähdään kysynnän ja voimavarojen kasvava epäsuhta tosiasiana, jonka kanssa eläminen on osa perustehtävää. Pelkkä voimavarojen lisääminen ei paranna potilaiden hoitoon pääsyä, hoitotuloksia tai tyytyväisyyttä, vaan lisäksi tarvitaan vastuullista ja viisasta päätöksentekoa. Silmäsairauksien hoitomahdollisuudet kasvavat voimavaroja huomattavasti nopeammin, joten kaikille potilaille ei voi taata kattavasti kaikkia mahdollisia tutkimuksia ja hoitoja. Siksi on tärkeää, että rajallisia voimavaroja käytetään silmähyvinvointia parhaiten edistävällä tavalla. On otettava vastuu oman päätöksenteon ja toiminnan hyödyistä ja haitoista, mukaan lukien niiden synnyttämistä kustannuksista. Neljä suurta silmäsairautta ikärappeuma, glaukooma, diabeettinen silmäsairaus ja kaihi vastaavat kahta kolmasosaa silmäkeskuksen potilaista, käynneistä ja kustannuksista. Kaihi on kuitenkin sairauksista ainoa, joka ei aiheuta pysyvää näkövammaisuutta. Silmäkeskuksessa pysyvää näkövammaisuutta aiheuttavien silmäsairauksien hoito on etusijaistettu, vaikka harmaakaihi on edelleen ainoa yksittäinen silmäsairaus, jonka hoitoa, leikkausmääriä ja jonotusaikoja seurataan valtakunnallisesti. Kehittämisen perustana tiimit Silmäkeskuksen moniammatilliset tiimit muodostavat toiminnan suunnittelun, toteutuksen ja seurannan perustan. Tiimit yhdistävät niin potilaiden hoitoon osallistuvat henkilöstöryhmät kuin toimintayksikötkin. Eri potilasryhmien hoidosta vastaa 13 tiimiä: diabetes, glaukooma, kaihi, karsastus, kuntoutus, kyynel, luomi, medical retina, neuro-oftalmologia, sarveiskalvo, uveiitti, vauva ja verkkokalvo. Neljä prosessitiimiä auttaa muita tiimejä Segmentointi: Ei-kiireelliset lähetteet / potilaat Silmälääkäri arvioi lähetteen / potilaan Korkean riskin tai Ei-kiireellinen ~ 20% kiireellinen potilas potilas ~ 80% 1. Tutkimukset 2. Lääkäriaika Lähetteiden ja potilaiden segmentointi Tays Silmäkeskuksessa. Hoito- ja seurantasuunnitelma esim. stabiili glaugoma 2 vuotta eteenpäin Ideaalinen painetaso IOP:n lasku 25% Tutkimukset (1-) 2 vuoden välein Silmänpaine 6 kkvälein Esimerkki volyymitoimintojen standardoinnista Tays Silmäkeskuksessa. Hoito- ja seurantasuunnitelma 1. Tutkimukset 2. Lääkäri arvioi tutkimukset Mittaaja: - Hoitaja (Tays, tk) - Potilas itse -Optikko Reagointitaso: Paine, jolla hoitoa muutetaan 1. Hoitovaihtoehto 2. Hoitovaihtoehto ULLA SYVÄNEN ANJA TUULONEN onnistumaan työssään organisoimalla kaikille yhteisiä toimintoja, esimerkkeinä asiakaspalvelu, leikkaus- ja vuodeosasto, valokuva, poliklinikan päivystys ja yleistiimi. Tiimien työssä korostuvat hoitokäytäntöjen ja prosessien kehittäminen ja kustannusvaikuttavuus sekä jatkuva tieteellisen näytön arviointi ja seuranta. Lisäksi tiimit suunnittelevat työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä ja siihen liittyvää osaamisen kehittämistä ja varmistamista. Tiimien työtä ohjaavat silmäkeskuksen periaatteet eli silmäterveyden maksimointi käyttöön saaduilla voimavaroilla ja eri henkilöstöryhmien työpanoksen käyttö koulutusta vastaaviin tehtäviin. Silmähoitaja 9

10 Luomitiimin palaverissa Sami Kauhanen (vasemmalla), Michiko Franzén, Tuija Sillman, Tarja Tulijoki, Pauliina Wallius-Reinvall ja Sirpa Miettunen. Tehokkaat toimintatavat Potilasryhmien hoito on segmentoitu näkövammautumisen riskin perusteella. Silmälääkäri arvioi potilaan näkövammautumisen riskin lähetteen tai tutkimusten perusteella. Riskin suuruuden perusteella potilaan hoito etenee standardoidun tai yksilöllisen hoitoja seurantasuunnitelman mukaan. Silmälääkäri voi tehdä hoito- ja seurantasuunnitelman ei-kiireelliselle potilaalle tutkimustulosten perusteella ja arvioi face-toface-tutkimuksen tarpeen potilaskohtaisesti. Ei-kiireellisten potilaiden silmäsairauden seuranta on keskitetty hoitajavastaanotoille tiimeissä sovittujen menettelytapojen mukaisesti. Potilasryhmille, joilla ei ole korkea näkövammautumisen riski, on laadittu standardoitu hoito- ja seurantasuunnitelma. Volyymitoiminnoissa noudatetaan tiimeissä yhteisesti sovittuja, parhaaseen näyttöön perustuvia tapoja. Tämä vähentää epätarkoituksenmukaista vaihtelua hoidossa, helpottaa muistamista ja toisto lisää varmuutta ja taitoja. Kuka tekee, mitä ja miten Tiimit arvioivat jokaisesta tehtävästä sen tarpeellisuuden potilaan hoidon ja terveyden edistämiseksi. Jos tehtävä on tarpeellinen, mietitään, mihin ammattiryhmään kuulu- Hoitajat ovat vuodesta 2010 tehneet pääosan ikärappeuman pistoshoidoista, jolloin lääkärin työpanosta on vapautunut diagnoosi- ja hoitopäätöksiin. van henkilön olisi tarkoituksenmukaisinta suorittaa tehtävä. Esimerkiksi hoitajat ovat vuodesta 2010 tehneet pääosan ikärappeuman pistoshoidoista, jolloin lääkärin työpanosta on vapautunut diagnoosi- ja hoitopäätöksiin. Lisäksi on perustettu hoitaja- ja optikkovastaanottoja esimerkiksi ikärappeuma-, glaukooma-, kuiva silmä-, karsastus- ja sarveiskalvopotilaille. Koska tiimit ovat laajentaneet hoitajien ja optikoiden toimenkuvia, osaa heidän aikaisemmista tehtävistään hoitavat sihteerit sekä toimipaikkakoulutetut tutkimusavustajat ja kuvaajat. Kannustavia tuloksia Edellä mainittujen toimintaperiaatteiden avulla uudet ja kontrollipotilaat saavat tarvitsemansa hoidon suunnitellun ajan puitteissa, vaikka poliklinikalla hoidonvarauksessa olevien potilaiden määrä kasvoi vuonna 2014 yli kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna ja silmäkeskukseen saapuneiden lähetteiden määrä oli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin korkein. Avohoitotoiminnan kysynnän kasvu kuitenkin puolittui vuosiin verrattuna ja pysähtyi pistoshoidoissa ja leikkaustoimenpiteissä. Tämä patoutuneen kysynnän purkautuminen on ennakoitu ja tervetullut muutos, jonka odotetaan helpottavan tulevien vuosien toiminnan ja talouden aiempaa parempaa ennakoitavuutta. Ainoastaan lääkekuluissa on kostean silmäpohjan rappeuman hoidon takia edelleen kasvua 17 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Silmäkeskuksen perustehtävänä on edistää pirkanmaalaisten hyvinvointia ja pärjäämistä kansallisten ja alueellisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti kustannusvaikuttavalla tavalla. Vain yhdessä toimintaa kehittämällä voimme tuottaa riittävästi hyvänlaatuisia palveluita oikeille potilaille oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. TtM, osastonhoitaja Ulla Syvänen ja professori, vastuualuejohtaja Anja Tuulonen, Tays Silmäkeskus 10 Silmähoitaja

11 LYHYT HISTORIA Silmähoitajat 25 vuotta Suomen Silmähoitajat ry perustettiin Yhdistyksen tarve ja olemassaolo kiteytettiin seuraavasti: Yhdistyksen jäseneksi liittymisoikeus oli kaikilla silmäpotilaiden hoitoon osallistuville tai siitä kiinnostuneilla silmätautien parissa työskentelevillä. Silmäpotilaat tarvitsevat eri koulutustasoisen henkilökunnan hoitoa, tukea ja neuvoja. Yhdistys perustettiin tämän ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Puheenjohtajat: Marja-Liisa Taubert, Riitta Hiltunen, Päivi Kähärä, Jaana Hakola, Anja Korpiaho ja Kati Nieminen Ensimmäinen Silmähoitajalehti ilmestyi helmikuussa 1992 ja sen jälkeen neljä kertaa vuodessa vuoteen 2015, jolloin alkoi ilmestyä kolme numeroa vuodessa. Päätoimittajat: Marja-Liisa Taubert, Liisa Klemola, Päivi Kähärä, Riitta Varamäki ja Merja Korhonen Jäsentietoja: vuonna 1992 jäseniä 225, vuonna 2015 jäseniä 665. Jäsenmaksulipuke oli alkuvuosina Silmähoitaja-lehden välissä. Maksun suuruus oli 50 markkaa ja lisäksi jokaisella oli mahdollisuus maksaa tukimaksua oman kiinnostuksensa mukaan. Koulutuspäivät: ensimmäiset koulutuspäivät 1970 Tampereella. Koulutuspäivät alkuun kahden vuoden välein ja 1990-luvulla vuosittain pääsääntöisesti koulutuspäiviä on pidetty yliopistokaupungeissa Carl Zeiss Oy onnittelee Suomen Silmähoitajat ry:tä Silmähoitaja 11

12 Dr. Shroff`s Charity Eye Hospitalin sisäpiha... Fortis Memorial -sairaalan hienoja aulatiloja....ja saman sairaalan leikkaussalijalkineet. Opintomatkalla Intiassa Namaste! MERJA PIETIKÄINEN Opintomatkallani pääsin tutustumaan Delhissä ylelliseen yksityissairaalaan ja tavallisen väestön silmäsairaalaan. Jaipurissa osallistuin APACRS-konferenssiin, jonka aiheena olivat silmäleikkaukset. Intia on yli miljardin ihmisen asuttama maa ja yksistään sen pääkaupungissa Delhissä on noin 14 miljoonaa asukasta. Kaupunki on vilkas, värikäs ja tuoksuva täynnä elämää, ääniä ja saasteita. Kun keväällä 2014 varasin lennot ja suunnittelin matkaani yksin, vaaleana naisena sain paljon varoittavia ohjeita tuttaviltani. Suhtauduin matkaan epäillen, kaikkeen varautuneena. Intia kuitenkin yllätti täysin! Se oli kaunis, hymyilevä, vieraanvarainen ja ystävällinen. Seikkailuni alkoi Delhistä, jossa hotellin autonkuljettaja ajelutti minua turvallisesti ilmastoidussa ja siistissä autossa. Sulavassa kaaoksessa vallattomasta menosta huolimatta en nähnyt yhtään kolaria. Ylellinen yksityissairaala Ensimmäiseksi vierailin suuressa The next Generation Hospital -yksityissairaalassa Fortis Memorial Research Institutessa. Tapasin siellä sydämellisen silmälääkäri Shibal Bhartiyn, joka on ollut luennoimassa useasti myös Euroopassa erityisesti glaukoomatutkimuksista. Tutkimusten tekeminen Intiassa on kätevää, koska potilasmateriaalia on niin paljon. Glaukoomayksikössä oli kolme optikon tutkimushuonetta yksi näkökenttiä varten ja kaksi lääkärin vastaanottohuonetta. Yksikössä työskentelee 17 lääkäriä, joilla on omat vastaanottopäivänsä. Potilaita käy kuuden tunnin työpäivänä eli tahti on tiivis. Pääsin seuraamaan optikoiden työskentelyä, koska hoitajia yksikössä ei ollut. Asiakkaan tutkimuksen aikana tutkimushuoneen ovi kävi ahkerasti, kun vastaanoton assistentit toivat ja hakivat papereita jatkuvasti. Näöntutkimukset tehtiin englannin kielellä, sillä se oli selkeintä; englantia puhutaan yleisesti ja Intian kielen erilaisia murteita on taas aivan valtavasti. Lisätietoa: Tavallisen väen silmäsairaala Dr. Shroff`s Charity Eye Hospital on koulutukseen ja hyväntekeväisyyteen keskittynyt tavallisten ja köyhien ihmisten silmäsairaala Delhin vanhemmassa kaupunginosassa. Minut otti sairaalassa lämpimästi vastaan koulutusvirkailija Training Officer Kalpana Gupta, joka kertoi sairaalan toiminnasta 1900-luvun alusta tähän hetkeen. Leikkaussalien vastaava hoitaja kierrätti minua leikkausyksiköissä. Sairaalan toiminta on tehokasta: neljässä silmäleikkaussalissa leikataan potilasta päivässä. Sairaala toimii siltäkin osin opetussairaalana. Leikkauksissa on mukana monta ihmistä: valvova hoitaja, lääke/anestesiahoitaja, tekninen instrumenttihoitaja ja avustaja sekä leikkaava lääkäri ja mahdollisesti hänen kouluttajalääkärinsäkin. Suurin osa kaihipotilaistakin lääkittiin vahvasti miltei unenomaiseen tilaan. Hoitajien koulutus vaikutti epämääräiseltä ja poikkesi paljon Suomesta. Tyttöjä tuli maaseudulta, ja heille opetettiin joku yksittäinen työtehtävä, jolloin hän oli jo hoitaja. Sairaanhoitaja oli kokonaan eri ammatti ja sisälsi lääkekoulutusta. Henkilökunnalle oli paljon kirjallisia toimintaohjeita esimerkiksi lääkevaunussa. Yksi tärkeimmistä oli kuitenkin Be on time! Delhin liikennekaaoksen nähneenä ymmärsin hyvin, että aikataulujen noudattaminen on haaste! Yleensä työpäivät olivat kahdeksantuntisia ja niihin sisältyi 15 minuutin aamukahvihetki ja puolen tunnin lounas. 12 Silmähoitaja

13 Silmäyksikön optikon tutkimushuone yksityissairaalassa. Laitteet olivat hyvin samanlaisia kuin Suomessa. Merja Pietikäinen viettämässä lounashetkeä tavallisten sairaalan leikkaussalihenkilökunnan kanssa. Vuodeosasto varattomille. Sisäänkäynti konferenssialueelle. Kaihileikkauspotilaita ohjeistettiin kirjallisesti ennen leikkausta muun muassa aloittamaan kotona antibioottitipat leikkausta edeltävänä päivänä, käymään kylvyssä ennen sairaalaan tuloa, leikkaamaan kynnet lyhyiksi, poistamaan kynsilakat ja jättämään kaikki arvoesineet kotiin. Käytännöt olivat hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Tässä Delhin sairaalassa on myös kolme kokopäiväistä laatutyöntekijää, jotka opastavat Intian muitakin sairaaloita ohjeistamaan toimintaansa. Auditointi- ja laatujärjestelmä on tällaisessakin sairaalassa tärkeä osa päivittäistä toimintaa. Visio- ja missiotaulut sekä sairaalan arvot kuvineen ja teksteineen olivat kunniapaikoilla sairaalan käytävillä. Tällä hetkellä Delhin sairaalassa on noin 30 prosenttia itsemaksavia asiakkaita ja 70 prosenttia täysin varattomia. Lahjoitusten ansiosta heillekin voidaan tarjota hoitoa. Lisätietoa: Aasian ja Tyynenmeren alueen silmäkirurgien vuosittainen APACRSkonferenssi marraskuuta Jaipurissa oli yksi suuri opintomatkani tavoite. Konferenssipaikkana oli upea viiden tähden hotellikeskus Jaipurin kaupungista noin 20 kilometriä pohjoiseen. Luentoja oli kolmessa salissa ja näytteilleasettajia noin 50. Osalla vierailijoista oli pikkulapsia ja vaimoja tai lastenhoitajia mukana. Suurimmat esittelijäyritykset olivat tuttuja: Zeiss, Amo ja Alcon. Länsimaalaisia oli paikalla vähän. Luennoista oli vaikea valita, kun niitä oli niin paljon. Avajaisseremoniat olivat vaikuttavat, kaihileikkausten komplikaatiot samoja Aasiassakin ja laserleikkauksien jälkeisestä kuivasilmäisyydestä puhuttiin useaan otteeseen. Myös Aasiaan femtofako-kaihileikkaukset tekevät tuloaan. Arvostettu intialainen silmäkirurgi Ashok Garg antoi jopa leikkausvinkkejä sisältävän DVD:n vierailijoille mukaan. Perjantaille sain kutsun Zeissin SMILE-luento- ja keskustelutapaamiseen, jossa paikalla olisi ollut muun muassa SMILE-leikkausten äiti, intialainen Dr. Rupal Shah. Odotin tätä kovasti, mutta se kuuluisa intialainen vatsatauti iski minuun juuri samana päivänä. Onneksi tauti talttui nopeasti. Lauantai-iltana olisi ollut vielä Bollywood-teemajuhlat, mutta olin jo varannut paluulentoni Delhiin. Jotain jäi siis vielä kokematta tai paljonkin, sillä viikko Intiassa on aivan liian vähän! Maa ihastutti ja sinne täytyy vielä palata. Kiitos kaikille, jotka tukivat minua huikeassa haaveessani lähteä opintomatkalle Intiaan. Erityisesti kiitän Silmähoitajayhdistystä ja Iogenia apurahoista sekä työnantajaani Medilaseria, joka on ollut kannustamassa kansainväliseenkin koulutukseen. Merja Pietikäinen työskentelee silmähoitaja/ sairaanhoitajana ja toimipisteen vastaavana Medilaserissa Tampereella. Silmähoitaja 13

14 Tilkka toimi vuoteen saakka 2005 keskussotilassairaalana. Tilkan silmäsairaala julkista terveydenhuoltoa täydentävä kumppani SARI PÄIVÄRINTA Tilkan historiallisessa sairaalarakennuksessa hoidettiin vuosia sotilaita. Nyt tilalla on silmäsairaala, joka on Suomen suurin julkiselle terveydenhuollolle silmätautien erikoisalan palveluja tuottava yritys. Silmäsairaala hoitaa kuukausittain noin potilasta, joista suurin osa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin avohoitopotilaita. Tilkan suurin potilasryhmä ovat glaukooma-, lapsi- ja ikärappeumapotilaat. Lisäksi silmäsairaala tekee kaihileikkauksia niin palvelusetelillä kuin yksityisestikin. Upea funkkisrakennus valmistui vuonna Vuoteen 2005 saakka siinä toimi keskussotilassairaala. Museovirasto on listannut rakennuksen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Vaikka rakennus on edelleen eri hoivaalojen yritysten miehittämä, museoviraston suojelu tuo omat haasteensa toiminnalle. Opasteiden sijainti ja koko on rakennuksen puolelta tarkasti määriteltyjä, eivätkä aina optimaalisesti palvele silmäsairaita asiakkaitamme. Samoin sisustuksessa käytettävät värit on rajattu muutamiin perinteitä kunnioittaviin sävyihin. Hioutuneet prosessit Tilkan silmäsairaalassa työskentelee neljä sairaanhoitajaa ja kuusi lähihoitajaa sekä kolme optometristiä. Lisäksi ajanvarauksessa ja toimistossa on neljä henkilöä. Silmälääkäreitä on 14, joita on päivittäin paikalla viidestä seitsemään. Hoito- ja toimintaprosessit ovat vuosien myötä hioutuneet jouheviksi ja talossa vallitsee erinomainen henki. 14 Silmähoitaja

15 Lähihoitajat, sairaanhoitajat ja optometristit työskentelevät itsenäisesti. He kaikki tekevät esitutkimuksia lääkäreille laittamalla laajentavat tipat, katsomalla visukset ja mittaamalla silmänpaineet. Lisäksi optometristit pitävät itsenäistä karsastuspoliklinikkaa ja normaalia optometristin vastaanottoa. Kaikki hoitajat kuvaavat potilaita eri laitteilla ja ottavat vuorokausikäyriä. Käytössämme on GDX, OCT, Octopus, Humphrey, Goldman ja Canonin silmänpohjakamera. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan työ poikkeaa ainoastaan siinä, että ikärappeumapistoksissa ja kaihileikkauksessa avustajina toimivat sairaanhoitajat. Tutkittua tyytyväisyyttä Toimintaa seurataan jatkuvalla asiakastyytyväisyystutkimuksella. Jokaisen käynnin jälkeen asiakas saa sähköpostiinsa linkin asiakastyytyväisyystutkimukseen. Siinä hän arvioi käyntiään eri kriteerein. Hoitaja ja lääkäri saavat omat tuloksensa koosteena ja näkevät suoraan oman työnsä arvioinnin suhteessa silmäsairaalan keskiarvoon. Asteikolla 1 5 on Tilkan silmäsairaalan asiakastyytyväisyys ollut jo pitkään komeat 4,7. Noin 90 prosenttia kävijöistä haluaa suositella Tilkkaa omalle perheelle ja ystävilleen. Lyhyesti Coronaria Silmäklinikka on osa Coronaria-konsernia, joka on Suomen suurimpia terveys- ja hyvinvointipalveluiden tuottajia. Valikoimaan kuuluvat terveyspalvelut perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon sekä varhaiskasvatuksen, kotihoidon, kuntoutuksen ja palveluasumisen palvelut eri asiakasryhmille. Coronarian liikevaihto vuonna 2014 oli noin 56 miljoonaa. Henkilöstöä on yli Coronarialle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton Avainlipputunnus, joka tarkoittaa, että palvelut ovat kotimaisia ja Coronaria on kotimainen yritys. Coronaria Silmäklinikka on yksityisen terveydenhuollon osaaja, jonka tavoitteena on rakentaa luottamukseen perustuva suhde myös julkisen terveydenhuollon asiakkaisiin ja olla julkisen terveydenhuollon täydentävä kumppani. Lisätietoa: yksikön johtaja Marianne Eliasson, Tilkan Silmäsairaala, Kaksi kertaa vuodessa tehdään myös henkilöstötyytyväisyyskysely, jonka tulosten pohjalta pyritään parantamaan toimintaa ja henkilöstön viihtyisyyttä. Jokainen pääsee sitäkin kautta vaikuttamaan oman työnsä kehittämiseen. Lisäksi kerran vuodessa tehdään osaamiskartoitus, jonka pohjalta omaa oppimispolkua voi muokata ja löytää lisää osaamisalueita. Henkilökuntaa koulutetaan 3 4 kertaa vuodessa yhteisillä infopäivillä. Lisäksi kaikki voivat osallistua myös muihin täydentäviin koulutuksiin. Henkilökuntaa kannustetaan liikkumaan ja esimerkiksi infopäivien yhteydessä on mahdollisuus tutustua eri lajeihin, kuten viimeksi seinäkiipeilyyn. Henkilöstö saa lounas- ja liikuntasetelit käyttöönsä sekä käyntejä hierontaan. Kerran vuodessa työntekijät osallistuvat konsernin yhteiseen Cor Triathlon -kisaan, jossa matkat voi tehdä joko kokonaisina tai puolikkaina, yksilöinä tai joukkueina ja enemmän tai vähemmän tosissaan. Sari Päivärinta on Coronarian markkinointi- ja viestintäpäällikkö. Silmähoitaja 15

16 Pohjoismaiden silmäh kokoontuivat Bergenissä Pohjoismaiset silmähoitajapäivät järjestettiin kesäkuuta Norjan Bergenissä. Suomen silmähoitajayhdistyksen hallituksesta koulutuspäiville osallistuivat puheenjohtaja Kati Nieminen, sihteeri Johanna Alaloukusa ja ESONT-yhdyshenkilö Heidi Talvensaari. Pohjoismaisten silmähoitajapäivien yhteydessä pidettiin vuosittainen NCON-meeting, jossa Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan silmähoitajayhdistysten hallitusten jäsenet kokoontuvat päättämään yhteisistä asioista. Suomesta tähän kokoukseen Bergenissä osallistuivat Kati ja Heidi. Kokouksessa pohdittiin muun muassa pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuutta. Seuraavat pohjoismaiset silmähoitajapäivät järjestetään Tanskassa vuonna 2018, todennäköisesti Kööpenhaminassa. Johanna Alaloukusa ja Heidi Talvensaari pitivät koulutuspäivillä luennot. Johannan aiheena oli Screening of Diabetic retinopathy in the mobile eye examination unit in the Northern Obstrobothnia Hospital District in Finland. Heidi luennoi aiheesta Nursing at retinoblastoma treatment. Suomen silmähoitajayhdistyksen hallituksesta koulutuspäiville osallistuivat Kati Nieminen, Johanna Alaloukusa ja Heidi Talvensaari. Luentokielenä oli englanti kuten kaikille muillakin luennoitsijoilla. Molemmat jännittivät luennon pitämistä, mutta hienosti he suoriutuivat. Antoisia luentoja Luentotarjonta Bergenissä oli kokonaisuudessaan hyvä ja mielenkiintoinen. Sairaanhoitaja Maja Lindeblad Jorgensen Tanskasta esitteli oman työyksikkönsä silmäpäivystyksen toimintaa ja sairaanhoitajan roolia. Frans Jenssen Norjasta kertoi glaukoomakirurgian nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Erikoislääkäri Nils Erik Boonstra Norjasta luennoi aiheesta Pediatric cataracta surgery with bag-in-the-lense. Luennossaan hän kertoi, millaisia tekomykiöitä lasten kaihileikkauksissa voidaan käyttää. Screening of Diabetic retinopathy in the mobile eye examination unit in the Northern Obstrobothnia Hospital District in Finland Johanna Alaloukusa Luentoni aiheena oli diabeettisen retinopatian seulonta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirn alueella. Diabeettinen retinopatia on yleisin työikäisiä sokeuttava sairaus Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa. Suositeltavaa on, että diabeetikkojen silmäpohjat kuvataan säännöllisesti. Vuodesta 2006 alkaen PPSHP:n kunnissa on kiertänyt silmätautien liikkuva Silmotutkimusyksikkö, joka vie silmätautien tutkimus- ja diagnostiikkapalveluita lähemmäksi potilaita. Tavoitteena on parantaa retinopatia seulontaa, seurantaa ja hoitoa. Silmo kiertää kunnissa vuosittain laadittavan aikataulun mukaisesti. Perusterveydenhuolto kutsuu potilaat kuvauksiin kirjeellä, puhelinsoitolla tai paikallislehden ilmoituksella. Silmossa työskentelee parina hoitaja ja valokuvaaja. Silmo-toiminnan avulla diabeetikkojen kuvausseulontojen kattavuus on parantunut ja seulonta on oikea-aikaista. Silmossa otetut kuvat seulotaan ja lausutaan nopeasti: kuvasta lausuntoon kuluu aikaa keskimäärin kuusi vuorokautta. Silmo on edistänyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Silmolla saavutetaan selkeitä hyötyjä. Se edistää potilaiden yhdenvertaista mahdolli- suutta päästä tutkimuksiin ja hoitoon. Se on kustannustehokasta, kun turhat välivaiheet on karsittu. Hyvin toimiva seuranta ja hoitoon pääsy parantavat potilaiden elämänlaatua. Merkittävin hyöty on näkövammaisuuden väheneminen Pohjois-Pohjanmaalla, kun potilaiden luokse meneminen on nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomen Lääkäriliitto myönsi vuonna 2012 laatupalkinnon Silmo-toiminnalle diabeettisen retinopatian seulonnan tehostamisesta. 16 Silmähoitaja

17 oitajat KATI NIEMINEN tuksia herättävä. Lauantain ehdottomasti kiinnostavin luento oli erikoislääkäri Cecilie Bredrupin Shaken baby syndrome, (abusive head trauma) lessons to learn. Hän näytti muun muassa paljon hyviä silmänpohjakuvia ja kertoi, miten vauvojen ravistelu voi aiheuttaa vakavia aivoverenvuotoja ja jopa vauvan kuoleman. Cecilie Bredrup kertoi myös, miten vauvojen ravisteluun johtavien tilanteiden syntymistä pyritään ehkäisemään Norjassa. Bergen tunnetaan värikkäistä keskiaikaisista puutaloistaan. Erittäin mielenkiintoisen luennon piti harvinaista silmäsairautta sairastava taiteilija Dhita Siauw. Luennon aihe oli What do the blind see? And what does nothing look like? Valokuvien avulla hän näytti, miltä maailma näyttää, kun suurimman osan näkökenttää peittää suuri täplä. Hän kertoi myös kokemuksistaan arjessa. Tämä luento oli koskettava, mieleenpainuva ja samalla aja- Kannattaa osallistua! Perjantai-iltana olimme iltatilaisuudessa Flöyen vuoren laella Floienin Folkeravintolassa. Ylös vuorelle mentiin flöibanen-vaunulla. Vuorelle mentiin jyrkkää rataa pitkin ylös hitaasti ja samalla sai ihailla upeita maisemia. Ylhäältä vuoren laelta näkyi koko Bergenin kaupunki. Maisemat olivat huikeita. Osallistuminen pohjoismaisille silmähoitajapäiville oli positiivinen kokemus. Luentokieli oli englanti, jota kaikki luennoitsijat puhuivat hyvin ja selkeästi. Ohjelma oli hyvä ja mielenkiintoinen. Myös kaikki järjestelyt sujuivat hyvin. Oli mielenkiintoista olla välillä osallistujana koulutuspäivillä. Saimme hyviä vinkkejä ja ideoita, joita voimme hyödyntää omia silmähoitajapäivä järjestäessämme. Kannattaa ehdottomasti osallistua pohjoismaisille silmähoitajapäiville, mikäli siihen tarjoutuu mahdollisuus. Kati Nieminen on Suomen Silmähoitajat ry:n puheenjohtaja. Nursing at retinoblastoma treatment Heidi Talvensaari Esitykseni aiheena oli lasten verkkokalvon varhaissolusyöpä eli retinoblastooma ja sen hoito Suomessa. Retinoblastooma on harvinainen silmän pahanlaatuinen kasvain, joka todetaan yleensä alle kolmen vuoden iässä. Suomessa retinoblastoomaa on keskimäärin neljällä lapsella vuodessa. Määrä kuitenkin vaihtelee vuosittain taudin osittaisen periytyvyyden vuoksi. Hoitoennuste on yleensä hyvä. Retinoblastooman diagnosointi ja hoito on keskitetty Helsinkiin Hyks Silmäklinikalle. Esitykseni kertoi ensin kuvien avulla terveen silmän rakenteesta ja verkkokalvosta. Retcam-kameralla otetut silmänpohjavalokuvat havainnollistavat hyvin, millaiselta kasvainsilmän verkkokalvo näyttää. Kuvat olin lainannut kirjallisuudesta ja Hyksin potilailta. Kasvain kehittyy jo sikiöaikana. Sitä esiintyy sekä periytymättömänä että periytyvänä. Runsaat puolet retinoblastoomista on periytymätöntä muotoa eli tuumori syntyy kehittyvässä verkkokalvon solussa tapahtuneesta kahdesta mutaatiosta. Retinoblastooman yleisimmät merkit ja oireet ovat leukokoria eli valkoinen kasvainheijaste silmässä sekä karsastus. Hoitoon pääsee yleensä 1 2 vuorokauden sisällä, missä Suomi on maailman kärkitasoa. Hoitoprosessissa on mukana moniammatillinen tiimi. Tavoitteena on tuhota kasvain, estää sen leviäminen ja säästää lapsen näkökykyä niin paljon kuin se on mahdollista. Hyksin silmäklinikka hoitaa edelläkävijänä lasten kasvaimia myös sädelevyillä. Retinoblastoomapotilaita seurataan säännöllisin väliajoin eli lapsen täytyy käydä silmätautien erikoislääkärillä säännöllisesti aikuisikään asti. Sairauden alkuvaiheessa perheet tarvitsevat henkistä ja tiedollista tukea. Retinoblastooma on maailman yleisin, mutta samalla harvinainen lasten silmäsyöpä, joka tarvitsee meidän huomiota. Silmähoitaja 17

18 Uutuus!! Meiltä myös muut silmänhoidon apuvälineet, Topcon -laitteet, varaosat ja huolto Lisätietoa tuotteista kotisivuillamme 18 Silmähoitaja

19 On usein sattumaa, minkä tyyppiseen työhön valmistuva sairaanhoitaja ajautuu. Oma persoona, tekniset tai tiedolliset taidot, kiinnostuksen kohteet ja erilaiset työ- tai harjoittelukokemukset auttavat uravalinnassa, Mervi Neitola sanoo. Minun työni välimatkojen vuoksi. Organisointi ja toiminnan sujuvuuden -varmistaminen on vaativaa mutta mielekästä. Osana potilaan hyvää palvelukokemusta Silmähoitaja-lehden Minun työni -sarja esittelee silmähoitajia työnsä ääressä. Tässä lehdessä kysymyksiin vastaa Rovaniemen Silmäaseman silmäsairaalan palvelupäällikkö Mervi Neitola, joka on koulutukseltaan terveydenhoitajasairaanhoitaja. Missä työskentelet ja mitä teet? Olen ollut Silmäaseman palveluksessa vuodesta 2007 lukuun ottamatta yhdeksän kuukauden työskentelyjaksoa Lapin keskussairaalan silmätautien poliklinikalla vuonna Tällä hetkellä työskentelen Rovaniemen Silmäaseman silmäsairaalassa palvelupäällikkönä. Minkälainen on tyypillinen työpäiväsi? Avustan laser-, luomi- ja kaihileikkauksissa. Markkinoin ja hoidan ajanvaraustoimintaa sekä teen laskutuksia. Puhelimessa ja sairaalassa ohjaan ja neuvon potilaita. Teen paljon erilaisia leikkausten etukäteis- ja silmälaboratoriotutkimuksia. Olen Silmäasema-liikkeen myymälähenkilökunnan käytettävissä, annan ohjausta päivittäisissä tilanteissa sekä vastaan kysymyksiin ja soittopyyntöihin. Kaihileikkauksia tehdään iltapäivisin. Tiimiin kuuluu tuntityöläisinä instrumenttihoitaja ja salipassari. Niinä iltoina olen vastaanottokotiutuksessa ja laskutuksessa. Meillä on koulutettu välinehuoltaja kaihi-iltoina, mutta muiden toimenpiteiden välinehuollon teen itse. Kaiken ohessa teen tilauksia leikkaustarvikkeista wc-paperiin. Teen raportteja, työvuorosuunnittelut ja toteumat johdolle. Mikä on muuttunut? Elämme muutoksessa niin yhteiskunnallisesti kuin päivittäisessä työssäkin. Alalla on kilpailua ja tulee uusia tuulia, joihin on reagoitava. Ihmiset ovat valveutuneita ja valitsevat laadukasta hoitoa. Yksityismarkkinoilla tarjontaa ja valinnanmahdollisuuksia on paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Netin ansiosta potilaat ovat hyvin valveutuneita. Yhä enemmän he ottavat yhteyttä sähköpostitse, mihin on vastattava nopeasti. Mikä kiinnostaa? Erilaisten itsenäisten tutkimusten tekeminen potilaan kanssa. Haluan olla osana potilaidemme hyvää ja turvallista palvelukokemusta. Potilaan tarkka kotihoito-oheistus on erityisen tärkeää meillä Lapissa pitkien Miten kehität osaamistasi? Työnantajan puolesta on yhteisiä koulutuksia, joihin osallistun mahdollisuuksien mukaan, samoin Silmähoitajapäiville. Luen myös alan lehtiä. Kyselen ja keskustelen. Työparinani toimii optikko, jolla on paljon sellaista ammatillista tietoa, jota minulla ei ole. Silmälääkäreiltämme ja kokeneilta keikkahoitajiltamme saan informaatiota uusista tuulista. Tiimissämme mukana olevat sairaanhoitajat ovat erikoistuneet muun muassa leikkausanestesiaan ja silmähoitotyöhön. Hyödynnämme potilastyössä kaikkien osaamista. Olemme jakaneet vastuualueita: esimerkiksi anestesiahoitaja huolehtii elvytysosaamisestamme. Mitkä asiat koet haasteena? Ajankäytön ja työpäivän suunnittelu on haasteellista. Toisaalta kahta samanlaista päivää ei ole, vaan työ on hyvin vaihtelevaa. Kokonaisuus on hallittava ja pakan täytyy pysyä käsissä, vaikka muuttuvia osia onkin joskus paljon. Mitä on työnilo? Palvelukokonaisuuteen ja hoitoon tyytyväinen potilas tuo työiloa. Se syntyy tiimin sujuvasta toiminnasta ja mukavasta meiningistä. Se heijastuu asiakkaisiin, jotka usein sanovat, että teillä on hyvä henki. Koen, että työssäni on yhteen puhaltamisen meininki ja tunnen olevani tarpeellinen osa moniammatillista tiimiämme. Miten huolehdit hyvinvoinnistasi? Perheen kanssa puuhaaminen ja matkustelu ovat vastapainoa työlle. Harrastan kävelylenkkeilyä ja käyn kuntosalilla. Sinulle tärkeä elämän ohje tai sanonta? Hymy, jonka annat, palaa aina luoksesi. Silmähoitaja 19 Silmähoitaja 19

20 Silmähoitajat 25 vuotta Suomen Silmähoitajat ry järjestää Silmähoitajapäivät pe la Radisson Blu Hotelli Oulu, Hallituskatu 1 Ohjelma Perjantai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Tervetuliaissanat, puheenjohtaja Kati Nieminen Tervetuloa Ouluun, ylihoitaja Katri Korolainen Silmävammat, apulaisylilääkäri Nina Hautala Glaukooma, erikoislääkäri Katri Stoor Vuosikokous ja näyttelyyn tutustuminen Lounas Glaukooman lääkehoito, erikoislääkäri Marja Luodonpää Tauko, paneelin järjestäytyminen ja iltapäiväkahvi Glaukoomahoitajien paneeli Ohjelmallinen illallinen, Hotelli Radisson Blu Hotel Oulu Lauantai Ilmoittautuminen ja aamukahvi Silmän anatomia ja fysiologia, erikoislääkäri Merja Hurskainen Silmäluomiplastiat, luento ja luennoitsija avoin, muutokset mahdollisia Tauko, näyttelyyn tutustuminen Lounas Keratoconus, erikoislääkäri Aura Falck Takaosakirurgiaa tai retinoblastooma Iltapäiväkahvi Näönkuntoutus, sairaanhoitaja, näkövammaisten kuntoutusohjaaja Maritta Runtti Taiteilijan silmä, erikoislääkäri Pirjo Aisala Päätössanat Muutokset ohjelmaan mahdollisia. Seuraa päivittyvää ohjelmaa yhdistyksen nettisivulta 20 Silmähoitaja