SPOC 110 C, SPOC 111 C, SPOC 112 C Ohjaus- ja mittausyksikkö. Käyttöohje ja tekninen selostus

Transkriptio

1 SPOC 110 C, SPOC 111 C, SPOC 112 C Ohjaus ja mittausyksikkö Käyttöohje ja tekninen selostus

2 1MRS MUM FI Julkaistu Päivitetty Versio D Pidätämme itsellämme oikeuden muutoksiin ilman ennakkoilmoitusta SPOC 110 C SPOC 111 C SPOC 112 C Ohjaus ja mittausyksikkö Sisältö Ominaisuuksia... 2 Käyttötarkoitus... 3 Toimintaselostus... 5 Yleistä... 5 Mekaaninen rakenne... 6 Analogiatulot... 7 ON/OFFtulot... 8 Jälleenkytkentälaskurit Kosketinlähdöt Ohjelmointikytkimet Toimintamerkit Teholähdemoduli Käyttö Liitäntäkaavio Asennus ja mittapiirros Liitännät Käyttöönotto Apujännite ON/OFFtuloryhmien jännitealueet matulojen mittausalueet Ohjaus ja mittausyksikön osoite Tulo/lähtökonfiguraation tekeminen Tapahtumakoodit Kaukosiirrettävät tiedot Tekniset tiedot (päivitetty ) Varaosat (päivitetty ) Tilaustiedot Huolto ja koestus Vian etsintä Liitteet ANSI liityntä Tietojen siirto Oletuskonfiguraatio Oletuskonfiguraatio Oletuskonfiguraatio Ominaisuuksia Sarjaväylällä varustettu kennokohtainen kaukokäytön liitäntäyksikkö Ohjaus ja mittausyksikköä käytettäessä kaukokäyttövalmiuden rakennusvaiheessa tarvitaan kaapelointia ainoastaan kennon sisällä, liityntä kaukokäytön alaasemaan tehdään optisella SPAväylällä SPAväyläliitännän kautta välitetään kaukokäytöltä tulevat ohjauskäskyt sekä kaukokäytölle siirrettävät tila ja mittaustiedot 16 ON/OFFtuloa tilatietojen lukua varten Kaksi matuloa ja yhden 5 A virranmittaustulon analogiasignaaleiden mittausta varten Neljä laukaisukelpoista kosketinlähtöä 5 A virranmittaustulo voidaan kytkeä primäärivirtamuuntajan suojaussydämelle Erillisiä laukaisukelpoisia välireleitä ei tarvita 2

3 Käyttötarkoitus Ohjaus ja mittausyksikkö SPOC on tarkoitettu kennokohtaiseksi kaukokäytön liitäntäyksiköksi, jonka kautta voidaan lukea kaukokäytölle tila ja analogiatietoja sekä ohjata esimerkiksi katkaisijaa. Liitäntä kaukokäytön alaasemaan tapahtuu sarjaväylän kautta. Yksikkö sisältää ON/OFFtuloja, joiden kautta on mahdollista lukea esimerkiksi katkaisijan ja erottimien tilatiedot sekä suojareleiden antamat hälytykset ja välittää nämä tiedot sarjaväylän kautta kaukokäytölle. Osaa näistä tuloista on mahdollista käyttää myös pulssilaskureina. Eri versiot, SPOC 110 C, SPOC 111 C ja SPOC 112 C poikkeavat toisistaan ainoastaan ON/OFFtulojen jännitealueiltaan. Analogiatietojen lukua varten laitteessa on kaksi matuloa ja yksi 5 A virranmittaustulo. matulojen kautta on mahdollista lukea esimerkiksi mittaarvonmuuntimilta tulevia signaaleja. 5 A virranmittaustulolla, joka voidaan kytkeä primäärivirtamuuntajan suojaussydämelle, voidaan seurata yhtä vaihevirtaa. Kaikki analogiasignaalit välitetään kaukokäytölle SPAväylän kautta, paikallista näyttöä ei ole. Yksikössä on neljä sulkeutuvalla koskettimella varustettua kosketinlähtöä. Koskettimet kestävät katkaisijan auki ja kiinniohjauksen, erillisiä välireleitä ei tarvita. Rakennettaessa olemassa oleville sähköasemille kaukokäyttöliityntä SPOC voidaan asentaa kennoissa ennestään olevien suojareleiden rinnalle. Tällöin johdotustyötä joudutaan tekemään ainoastaan kennon sisällä, tietoliikenne kennoista kaukokäytön alaasemaan hoidetaan optisen SPAväylän kautta. Kuvat 1 ja 2 havainnollistavat tilannetta. Uusilla sähköasemilla johtolähdöissä voidaan käyttää SPAväyläliitynnällä varustettua 500 sarjan johtolähtö pakettia, joka sisältää ohjausyksikön. Syötössä, jos katkaisija/erotinkonfiguraatio on monimutkainen, voidaan käyttää 300 sarjan suojareleitä hoitamaan suojaustoiminnot sekä erillistä ohjaus ja mittausyksikköä SPOC välittämään tilatiedot ja ohjauskomennot. LIITYNTÄ VALVOMOON KAUKOKÄYTÖN ALAASEMA OPTINEN SPAVÄYLÄ OHJAUS JA MITTAUS YKSIKKÖ SPOC SUOJA RELEET OHJAUS JA MITTAUS YKSIKKÖ SPOC OHJAUS JA MITTAUS YKSIKKÖ SPOC OHJAUS JA MITTAUS YKSIKKÖ SPOC SUOJA RELEET SUOJA RELEET SUOJA RELEET Kuva 1. Ohjaus ja mittausyksiköllä SPOC toteutettu liityntä kaukokäyttöön sähköasemalla, jossa on olemassa olevat suojareleet. 3

4 O Ι OHJAUS JA MITTAUS YKSIKKÖ SPOC SPAVÄYLÄ OHJAUS JA MITTAUSYKSIKKÖ Katkaisijan ja erottimen tilatiedot kaukokäytölle Suojareleiden kosketinhälytykset kaukokäytölle Katkaisijan kaukoohjaus Mittaus Uo SUOJARELEET Ylivirtasuojaus Maasulkusuojaus JOHTOTASON LOGIIKKA Jälleenkytkennät HÄLYTYKSET SUOJA RELEET Kuva 2. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC sekä kennossa ennestään olevien suojareleiden kytkentä olemassaolevilla sähköasemilla. 4

5 Toimintaselostus Yleistä SPOC on ohjaus ja mittausyksikkö, jonka tehtävä on välittää kaukokäytöltä kennoon tulevia ohjauskäskyjä sekä toisaalta tila ja mittaustietoja kennosta kaukokäytölle. Kaikki toiminnot tapahtuvat sarjaväylän kautta. Yksikön perustoiminnot on esitetty kuvan 3 lohkokaaviossa. Uaux 5A 5 ma / 20 ma 5 ma / 20 ma ON / OFF 1 ON / OFF 2 ON / OFF 16 Output 1 Output 4 µp Rx Tx SPAZC_ SPOC IRF SCF Kuva 3. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC karkea lohkokaavio. U aux Apujännite µp Prosessorimoduli Rx/Tx Sarjaliikenneliityntä IRF Itsevalvonnan merkkilamppu SCF Sarjaliikenteen merkkilamppu ON/OFF tulot ovat ohjelmoitavissa toimimaan yksittäisinä kosketintuloina, kahden tulon muodostamina ns. nelinapatuloina tai pulssilaskurituloina. Nelinapatulo muodostuu aina kahdesta vierekkäisestä tulopiiristä, esimerkiksi ON/ OFFtulot 1 ja 2, 3 ja 4 jne. Pulssilaskureina voivat toimia tulot Virranmittaustulon nimellisvirta on 5 A. matuloille voidaan valita itsenäisesti toimintaalue 0 5 ma tai 0 20 ma. Kosketilähdöt voidaan ohjelmoida joko yksittäislähdöiksi tai parilähdöiksi. Yksittäislähtöinä toimiessaan koskettimia voidaan ohjata täysin toisistaan riippumatta. Parilähdöksi on mahdollista määritellä kaksi vierekkäistä lähtöä, lähdöt 1 ja 2 sekä lähdöt 3 ja 4. Parilähtöjä käytetään esimerkiksi katkaisijan auki ja kiinniohjaukseen. Tällöin on mahdollista ohjata kerrallaan vain toinen parin koskettimista vetäneeksi, esimerkiksi kosketin 1 on vetäneenä ja 2 päästäneenä. Molemmat lähdöt voivat olla samanaikaisesti päästäneinä. Kaikki tulojen ja lähtöjen määrittelyt tapahtuvat SPAväylän kautta. Sama ohjaus ja mittausyksikkö voi sisältää sekä yksittäisiä kosketintuloja, nelinapatuloja että pulssituloja. Samoin voi olla määriteltynä sekä yksittäisiä kosketinlähtöjä että parilähtöjä. Tällä hetkellä laitteeseen on käyttöönoton ja käytön helpottamiseksi ohjelmoitu kolme erilaista tulo/lähtökonfiguraatiota. Ne on esitetty liitteissä

6 Mekaaninen rakenne Ohjaus ja mittausyksikkö SPOC on koottu eurooppakorttikokoa (100 x 160 ) olevista moduleista, jotka ovat pistoyksikkörakenteisia. Käytössä olevat pistoyksiköt ovat: Teholähdemoduli SPGU 240A1 tai SPGU 48B2 Tulo/lähtömoduli SPTR 4B6 (SPOC 110C), SPTR 4B7 (SPOC 111C), SPTR 4B8 (SPOC 112C) Prosessorimoduli SPTO 12D4 Teholähdemoduli muokkaa ulkoisesta apujännitteestä muiden modulien tarvitsemat käyttöjännitteet. Tulo/lähtömoduli sisältää ON/OFFtulojen elektroniikan sekä kosketinlähdöt. Prosessorimodulilla, joka toimii laitteen keskusyksikkönä, on varsinainen mittauselektroniikka. Jotta teholähde, tulo/lähtö ja prosessorimodulin pystyy irroittamaan kotelosta, täytyy yksikön etukilpi irroittaa. Modulit ovat tällöin vedettävissä ulos kotelosta. Em. modulien lisäksi laitteeseen kuuluu myös liitäntämoduli SPTE 1D1 (SPOC 110C), SPTE 1D2 (SPOC111C), SPTE 1D3 (SPOC112C), joka toimii emolevynä ja jossa ovat pistoyksiköiden korttiliittimet sekä moninapaliittimet ulkoa tuleville johdotuksille. Liitäntämoduli on kiinnitetty ruuveilla kiinnitysjalustaan. Liitäntämodulissa ovat myös ON/OFF tuloryhmien ja matulojen aluevalintapistikkeet. Alueiden valinnat tehdään irroittamalla kiinteän ruuviliitinriman X0 yläpuolella oleva muovikilpi. Valintapistikkeet näkyvät tällöin jalustan aukosta. Liityntä SPAsarjaväylään tapahtuu SPAZC21 sovitusmodulilla prosessorimodulin etureunassa olevaan Dliittimeen. Modulien sijainti kotelossa on kuvan 4 mukainen. Teholähdemoduli Tulo/lähtö moduli Kotelo Liitäntämoduli Suojalevy 2 5 In= 5A f n= 50/60Hz Uaux V V SPOC 110 C Ser.Nr I RF SCF X X X3X X0 Kiinnitysjalusta Etukilpi Prosessorimoduli Kuva 4. SPOC:in mekaaninen rakenne. SPOC on tarkoitettu pintaasennukseen. Kiinnitysjalusta on vaalean harmaaksi maalattua peltiä. Itse kotelo on valmistettu vaalean harmaaksi maalatusta alumiiniprofiilista. Koteloinnin tiiveysluokka on IP 20. 6

7 Analogiatulot Ohjaus ja mittausyksikössä SPOC on yksi nimellisarvoltaan 5 A galvaanisesti erotettu virranmittaustulo. Tämän tulon avulla on mahdollista seurata yhden vaihevirran oloarvoa. 5 A virranmittaustulo voidaan kytkeä primäärivirtamuuntajan suojaussydämelle. Yksikössä on lisäksi kaksi matuloa, jotka eivät ole galvaanisesti erotettuja elektroniikasta. matulojen mittausalueet ovat joko 0 5 ma tai 0 20 ma. Alueet valitaan oikosulkupistikkeillä, jotka sijaitsevat kiinteän ruuviliitinriman X0 yläpuolella olevan muovikilven alla. matulon 1 (liittimet X4/56) aluevalinta tehdään pistikkeellä W1 ja matulon 2 (liittimet X4/78) aluevalinta pistikkeellä W2. Oikosulkupistikkeen ollessa asennossa "5" (W1 kuvassa 5) mittausalue on 0 5 ma ja asennossa "20" (W2 kuvassa 5) 0 20 ma. Tehdasasetteluna molemmilla matuloilla on mittausalue 0 5 ma. Analogiatulojen mittausarvot välitetään sarjaväylän kautta ylemmälle tasolle. Yksikkö ei sisällä analogiaarvojen paikallista näyttöä. Kaikkien analogiatulojen näytteenottotaajuus on 2 Hz. Tulojen hetkellisarvon lisäksi ohjaus ja mittausyksikkö laskee signaaleille minuutin keskiarvoa, joka on luettavissa väylän kautta. Keskiarvo lasketaan asetellun laskentaajan (S9... S11) jaksoissa ja päivitetään muuttujiin I9... I11 asetellun päivitysajan (S25... S27) välein. Esimerkiksi 15 minuutin keskiarvoa laskettaessa saadaan uusi keskiarvo aina muuttujien S25...S27 määrittelemän ajan välein. W2 W1 W3 W4 W5 W6 W Kuvan mukaiset alueet ovat: W1 5mA W2 20mA W V W V W V W V W V Kuva 5. matulojen ja ON/OFFtuloryhmien valintapistikkeet. 7

8 ON/OFFtulot ON/OFFtuloja, jotka on galvaanisesti erotettu elektroniikasta, on 16. Tulot on ryhmitelty viideksi ryhmäksi siten, että kullakin ryhmällä on yhteinen miinusnapa. ON/OFF tulojen jännitealue on SPOC 110 C:ssä joko V dc tai V dc. Jännitealue valitaan tuloryhmäkohtaisesti oikosulkupistikkeillä W3 W7, jotka sijaitsevat saman peitekilven takana kuin matulojen alueen valintapistikkeet. Kun oikosulkupistikkeellä suljetaan väli 12 (W3 kuvassa 5), koko kyseisen tuloryhmän jännitealue on V dc. Kun väli 23 (W4 kuvassa 5) on oikosuljettu, jännitealue on V dc. Tehdasasetteluna kaikille tuloryhmille on valittu alue V dc. SPOC 111 C:n tulojännitealue on V dc ja SPOC 112 C:n tulojännitealue on V dc. Näissä SPOC:eissa on ainoastaan yksi tulojännitealue. Seuraavassa taulukossa on esitetty tulojen ryhmittely SPOC 110C:ssä. Tulojen 1 16 numerot ovat samat kuin tiedonsiirrossa käytettävät kanavanumerot. ON/OFFtulo Liitinnumerot Ryhmä Oikosulkupistike 1 X2/12 1 W3 2 X2/13 1 W3 3 X2/14 1 W3 4 X2/15 1 W3 5 X2/16 1 W3 6 X2/17 1 W3 7 X3/12 2 W4 8 X3/13 2 W4 9 X3/14 2 W4 10 X3/15 2 W4 11 X3/16 2 W4 12 X3/17 2 W4 13 X4/12 3 W5 14 X4/13 3 W5 15 X2/910 4 W6 16 X3/910 5 W7 ON/OFFtulot voidaan ohjelmoida joko yksittäisiksi kosketintuloiksi, nelinapatuloiksi tai pulssilaskurituloiksi. Nelinapatuloina voivat toimia ainoastaan kaksi vierekkäistä tuloa, esimerkiksi tulot 1 ja 2, 3 ja 4 jne. Prosessorimoduli valvoo, että nelinapatulon tila on järkevä ts. toisessa navassa on jännite ja toinen napa on jännitteetön. Käytettäessä nelinapatietoa asentotietona on aukitieto (= jännite, kun esim. katkaisija auki) johdotettava tuloparin parittomaan tuloon (esim. tulo 5) ja kiinnitieto (= jännite, kun esim. katkaisija kiinni) parilliseen tuloon (esim. tulo 6). Tämä valinta on tehty siksi, että se helpottaa ON/OFFtulojen ja kosketinlähtöjen välille määriteltäviä estotoimintoja. Tilatiedot muodostetaan seuraavasti. Tulon n1 (parillinen) tila = kiinnitieto Tulon n (pariton) tila = aukitieto Asentotieto 0 0 epämääräinen 0 1 auki 1 0 kiinni 1 1 epämääräinen 8

9 Yksittäisen kosketintulon tai nelinapatulon tilan muutoksesta saadaan tapahtumatieto sarjaväylältä. Tapahtumaraportointi on myös mahdollista estää ja ainoastaan lukea tilatieto väylän kautta. Tapahtumaraportointia varten voidaan kosketinja nelinapatuloille määritellä tapahtumaviive, jonka kuluttua tapahtumatieto saadaan väylän kautta. Mikäli tilanmuutos palautuu ennen viiveen kulumista, tapahtumatietoa ei saada. Viiveen pituudeksi voidaan ohjelmoida 0 tai 0,1 25,0 s. Viive on määriteltävissä yksittäisellä kosketintulolla erikseen sulkeutuvalle ja avautuvalle kosketintoiminnalle tai nelinapatulolla kaikille tilanmuutoksille. Nelinapatuloja ohjelmoitaessa määritetään kaikki parametrit, esimerkiksi tapahtumaviiveet ainoastaan tuloparin parittomalle tulolle. Samoin tapahtumaraportointi saadaan vain parittomalta tulolta. Usean ON/OFFtulon tila on mahdollista lukea kerralla yhtenä desimaalilukuna ns. D/Amuunnintoiminnassa. D/Amuuntimia voi olla enintään neljä siten, että yhdessä muuntimessa on enimmillään 16 tuloa. Kustakin D/Amuuntimesta on mahdollista maskata pois halutut tulot. Jäljelle jääneet ON/OFFtulot vastaavat binäärikoodin bittejä siten, että tulo 1=2 0, tulo 2=2 1, tulo 3=2 2, jne. Desimaaliluvun arvoalue on Pulssilaskureiksi on mahdollista ohjelmoida ON/ OFFtulot Pulssitulo laskee tulevia pulsseja välillä Pulssien lukumäärä voidaan lukea SPAväylän kautta. Pulssilaskurin liipaisu on valittavissa nousevalle reunalle, laskevalle reunalle tai kaikille tilanmuutoksille. Pulssituloksi ohjelmoitu ON/OFFtulo ei osallistu tapahtumaraportointiin. Pulssituloille voidaan ohjelmoida ns. suodatusviive, jonka avulla on mahdollista välttää esimerkiksi kosketinvärähtelyistä aiheutuvat ylimääräiset pulssit. Jos laskurin liipaisu tapahtuu esimerkiksi nousevasta reunasta, hyväksytään pulssi vasta, jos signaali on aktiivinen vielä suodatusviiveen kuluttua. Nousevalle ja laskevalle reunalle on sama suodatusviive, joksi on mahdollista ohjelmoida ms. Pulssitulon suurin toimintataajuus on 50 Hz. Kutakin pulssilaskuria varten on olemassa oma historiapuskuri. Tähän historiapuskuriin talletetaan pulssilaskurin hetkellisarvo ja vastaava ajan hetki. Aika saadaan yksikön sisäisestä kellosta. Puskuriin voidaan tallettaa 48 viimeisintä pulssilaskurin hetkellisarvoa. Pulssilaskurin hetkellisarvo tallennetaan muistiin, kun valittu ON/OFFtulo aktivoituu. Jokaiselle käytetylle pulssilaskurille voidaan erikseen määritellä oma tallennuksen aktivoiva ON/OFFtulo kanavakohtaisen muuttujan V10 avulla. Kun historiapuskuri täyttyy, uusi arvo talletetaan ja vanhin tieto menetetään. Historiapuskurin sisältö voidaan nollata kirjoittamalla kanavakohtaiselle muuttujalle V11 arvo 1. Esimerkki: pulssitulo muistiin tallennus Tulo 10 on normaali ON/OFFtulo: 10S1 = 0 Tulo 16 on pulssilaskuritulo. Tämän pulssilaskurin arvo tallennetaan historiapuskuriin, kun tulo 10 aktivoituu: 16S1 = 2 16V10 = arvo aika uusin arvo Tiedot on järjestelty historiapuskuriin seuraavasti: 16V101 = uusin tallennettu laskurin arvo 16V102 = aika, jolloin uusin arvo tallennettiin historiapuskuriin 16V103 = toiseksi uusin tallennettu laskurin arvo 16V104 = aika, jolloin toiseksi uusin arvo tallennettiin historiapuskuriin : 16V195 = vanhin tallennettu laskurin arvo 16V196 = aika, jolloin vanhin arvo tallennettiin historiapuskuriin Pulssilaskureiden arvot säilyvät apujännitekatkoksen ajan, koska muistipiiri on paristovarmennettu arvo arvo arvo aika aika aika arvo aika vanhin arvo 9

10 Jälleenkytkentälaskurit Katkaisija kiinni Kiinni Katkaisijan asento? Auki Käynnistetään viive, PJK:n jännitteetön aika S5 Kyllä Viive kulunut umpeen? Ei V6 PJK:jen kokonaislukumäärän laskuri Käynnistetään viive, AJK:ää edeltävä polttoaika S6 Auki Katkaisijan asento? Kiinni Viive kulunut umpeen? Kyllä Kiinni Ei Katkaisijan asento? V8 Onnistuneiden PJK:jen lukumäärän laskuri Auki Käynnistetään viive, AJK:n jännitteetön aika S7 Kyllä Viive kulunut umpeen? Ei V7 AJK:jen kokonaislukumäärän laskuri Käynnistetään lopullisen laukaisun viive S8 Auki Katkaisijan asento? Kiinni Viive kulunut umpeen? Kyllä Kiinni Ei Katkaisijan asento? V9 Onnistuneiden AJK:jen lukumäärän laskuri Auki Katkaisija auki 10 Kuva 6. Jälleenkytkentälaskurien lohkokaavio SPOCin parittomia ON / OFFtuloja voidaan käyttää laskemaan jälleenkytkentätoimintojen lukumääriä. Yksi tulo pystyy laskemaan sekä onnistuneiden pikajälleenkytkentöjen että onnistuneiden aikajälleenkytkentöjen määrän. Laskuritoimintaa suorittavalle tulolle on ohjelmoitava PJK:n ja AJK:n jännitteettömät ajat (S5 ja S7), AJK:n polttoaika (S6) sekä lopullisen laukaisun aika (S8). Kun katkaisija avautuu, näiden aikojen perusteella päätellään onko ky seessä PJK vai AJK ja onnistuiko jälleenkytkentä vai tehtiinkö PJK:n jälkeen AJK ja AJK:n jälkeen lopullinen laukaisu. Pikajälleenkytkentöjen kokonaismäärä voidaan päätellä PJKlaskurin, AJKlaskurin ja lopullisten laukaisujen määrän perusteella. Samoin kaikkien aikajälleenkytkentöjen määrä on mahdollista päätellä AJKlaskurin ja lopullisten laukaisujen määrän perusteella.

11 Kosketinlähdöt SPOCissa on neljä kosketinlähtöä, joilla voidaan ohjata katkaisijan auki tai kiinniohjauskelaa ilman erillisiä välireleitä. Lähdöt ovat sulkeutuvia koskettimia. Ohjauskomennot annetaan SPAväylän kautta. Lähtöjen toiminta on pulssimainen siten, että jokaiselle lähdölle on toisistaan riippumatta ohjelmoitavissa pulssinpituudeksi 0,1 100 s. Lähtöjä voidaan käyttää joko yksittäis tai pariohjaukseen. Yksittäislähdöiksi ohjelmoituja koskettimia on mahdollista ohjata vetäneeksi täysin toisistaan riippumatta. Parilähdöksi ohjelmoiduista koskettimista vain toinen kerrallaan voidaan ohjelmoida vetäneeksi, molemmat eivät voi olla samanaikaisesti vetäneinä. Parilähdön kummallekin koskettimelle on kuitenkin mahdollista ohjelmoida oma pulssinpituus. Parilähdöksi on mahdollista ohjelmoida lähdöt 1 ja 2 sekä 3 ja 4. Seuraavassa taulukossa on esitetty lähtöjen liitinnumerot. Lähtö Liitinnumerot Lähtöpari 1 X1/ X1/ X1/ X1/ Katkaisijaa tai erotinta ohjattaessa parin ensimmäinen lähtö (1 tai 3) on tarkoitettu johdotettavaksi aukiohjauskoskettimeksi ja toinen lähtö (2 tai 4) kiinniohjauskoskettimeksi. Tämä määrittely on tehty siksi, että se helpottaa ON/ OFFtuloista lähtötoiminnoille ohjelmoitavien estojen tekoa. Lähdölle voidaan määritellä esto yhdestä tai useammasta yksittäis tai nelinapatulosta. Yksittäistulosta määritelty esto on voimassa, jos estotulon navoissa on jännite. Nelinapatulosta määritelty esto on voimassa, jos tieto on epämääräinen tai esimerkiksi maadoituserotin on kiinni. Esto koskee lähtöparin parillisen lähdön toimintaa (kiinniohjausta). Lähtöjä voidaan ohjata kahdella eri tavalla, joko suoralla tai varmennetulla ohjauksella. Suorassa ohjauksessa komennoilla O1 O4 saadaan lähtökosketin sulkeutuneeksi välittömästi komennon mentyä läpi. Käytettäessä varmennettua ohjaustapaa asetellaan ensin kyseessä oleva lähtö valmiustilaan ja sen jälkeen annetaan varsinainen toteutuskäsky. Molemmat ohjaustavat ovat sallittuja sekä yksittäis että parilähdölle. Pariohjaukselle voidaan varmennetussa ohjaustavassa määritellä valmiustila, jossa parin molemmat koskettimet ovat valmiudessa sulkeutua. Prosessorimoduli ei kuitenkaan toteuta tällaista komentoa. 11

12 Ohjelmointikytkimet Sovellutuskohtaiset toiminnot valitaan prosessorimodulin piirilevyllä sijaitsevassa ohjelmointikytkinryhmässä S1. Kytkinten ohjelmoimiseksi täytyy SPOC:in etukilpi poistaa ja irroittaa prosessorimoduli kotelosta. Kytkin Toiminnan määrittely S1/1 Tietoliikenteen alustustilan valinta. Kun S1/1=0 (OFF), yksikön tietoliikenneosoite ja nopeus haetaan muuttujista V200 ja V201. Kun S1/1=1 (ON), yksikön osoite on 1 ja tiedonsiirtonopeus 9600 baudia. Tätä ominaisuutta voidaan käyttää, jos ei tiedetä yksikön osoitetta eikä tietoliikenteen nopeutta. Tällöin esimerkiksi yksikölle voidaan asettaa muuttujaan V200 uusi osoite. S1/2 Tietoliikenteen kättelyiden valinta Kun S1/2=0, SPOC etulevyn Dliittimessä ei ole kättelysignaaleja ja väylään liityttäessä voidaan käyttää sovitusmoduleita SPAZC21 tai SPAZC11. Kun S1/2=1, SPOCin etulevyn Dliittimessä ovat saatavilla RS232 C väylän kättelysignaalit. Tätä ominaisuutta käytetään liitettäessä ohjaus ja mittausyksikkö esimerkiksi modeemiin. RS232 C väylään liittymiseksi tarvitaan sovitusmoduli SPAZC11. S1/3 SPA / ANSIprotokollan valinta Kun S1/3 = 0, SPOCin tietoliikenne tapahtuu SPAprotokollalla. Kun S1/3 = 1, SPOCin tietoliikenne tapahtuu ANSIprotokollalla. S1/4 8 Varattu tulevaa käyttöä varten. Oltava asennossa 0. Kytkinryhmän tarkistussumma voidaan lukea sarjaväylän kautta (V155). Kytkimien muodostama kahdeksan bitin binäärikoodi esitetään desimaalilukuna 0 255, jossa jokaista kytkinten asentokombinaatiota vastaa yksikäsitteinen luku. Kytkin 1 vastaa eniten merkitsevää ja kytkin 8 vähiten merkitsevää bittiä. Toimintamerkit Ohjaus ja mittausyksikön SPOC etukilvessä on kolme toimintamerkkiä. Vihreä U aux toimintamerkki palaa, jos laitteelle tulee apusähkö ja teholähdemoduli on toiminnassa. Punainen IRFtoimintamerkki palaa, kun laitteen itsetestaus on löytänyt pysyvän vian. Toimintamerkki palaa yhtäjaksoisesti n. 20 sekuntia, jonka jälkeen se on n. 10 sekuntia sammuneena ja syttyy taas 20 sekunnin ajaksi. Tämä jatkuu niin kauan kuin laite on viallinen. Keltainen SCFtoimintamerkki osoittaa, toimiiko yksikön tietoliikenne. Normaalitilanteessa, kun yksikkö on liitetty sarjaväylän kautta asematason tiedonvälityslaitteeseen ja tietoliikenne toimii, merkkilamppu on sammuneena. Kun sarjaliikenneyhteys on poikki, merkkilamppu vilkkuu siten, että se palaa n. 1 sekunnin ja on sammuneena 1 sekunnin. Kun tulo/lähtökonfiguraatiota tallennetaan E 2 PROMmuistiin, SCFmerkkilamppu vilkkuu tallennuksen ajan n. kolme kertaa nopeammin kuin sarjaliikennevian yhteydessä. Prosessorimodulin etureunassa on neljä vihreätä ns. diagnostiikkamerkkilamppua, jotka ovat näkyvissä, kun ohjaus ja mittausyksikön etukilpi on irroitettu. Merkkilamput on nimetty ylimmästä alimpaan H3, H4, H5 ja H6. Merkkilamppu H6 vilkuttaa, kun mikroprosessorin ohjelma pyörii normaalisti. Itsevalvonnan löydettyä pysyvän vian nämä merkkilamput osoittavat kiinteästi palaessaan vian tyypin, ks. lähemmin kappale "Vian etsintä". 12

13 Teholähdemoduli Toimiakseen ohjaus ja mittausyksikkö tarvitsee jatkuvan apujännitteen. Teholähdemoduli muokkaa ulkoisesta apujännitteestä prosessorimodulin, tulo/lähtömodulin ja liitäntämodulin tarvitsemat jännitteet. Teholähdemoduli on oma pistoyksikkönsä, joka sijaitsee SPOCin etukilven takana. Moduli on vedettävissä ulos kotelosta, kun etukilpi on irroitettu. Teholähdemoduli on muuntajakytketty, ts. ensiö ja toisio ovat galvaanisesti erillään, flybacktyyppinen DC/DCmuuttaja. Sen ensiöpuoli on suojattu sulakkeella F1, joka sijaitsee modulin piirilevyllä. Sulakkeen arvo on 1 A hidas (slow). 1 A hidas 8V Vakavoimaton jännite logiikkapiireille Uaux V~ V 12V 12V 24V Operaatiovahvistimien syöttöjännitteet Lähtöreleiden ohjausjännite Kuva 7. Teholähdemodulin jännitetasot. Teholähdemoduli muokkaa muiden moduleiden tarvitsemat toisiojännitteet; 24 V, ±12 V, ja 8 V. Ulostulojännitteet ±12 V ja 24 V on stabiloitu teholähdemodulissa, kun taas prosessorimodulin tarvitsema logiikkajännite 5 V stabiloidaan tämän modulin omalla stabilisaattorilla. Teholähdemodulin toimintatilan ilmaisee etukilvessä oleva vihreä merkkilamppu U aux, joka palaa, kun moduli on toiminnassa. Teholähdemoduleita on kaksi eri mallia. Mallit poikkeavat toisistaaan vain tulojännitteen suhteen, toisiopuoli on molemmissa malleissa samanlainen. Eristyskoejännite ensiön ja toision sekä suojamaan välillä: 2 kv, 50 Hz, 1 min Nimellisteho P n : 15 W Teholähdemoduleiden jännitealueet: SPGU 240A1 U aux = V ac/dc SPGU 48B2 U aux = V dc Malli SPGU 240A1 sopii sekä vaihto että tasajännitteelle. SPGU 48B2 sopii ainoastaan tasajännitteelle. Ohjaus ja mittausyksikön etukilpeen on merkitty, minkä jännitealueen teholähdemoduli laitteessa on. 13

14 Käyttö Liitäntäkaavio X1 X2 X3 X Uaux L_ X0 5A ( )( ) ma 1 ma 2 Kuva 8. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC liitäntäkaavio. U aux Apujännite L_ Mitattava vaihevirta ma 1, ma 2 matulot ON/OFFtulojen miinukset ON/OFFtulojen plussat X0 Kiinteä ruuviliitin X1 X4 Irroitettavat moninapaliittimet 14

15 Liittimien X0...X4 numerointi ja käyttötarkoitus SPOCissa on seuraava: Liitin Numero Toiminta X0 1 Suojamaa 23 5 A virranmittaustulo X1 12 Kosketinlähtö 1. Voi toimia pariohjauksessa lähdön 2 kanssa 45 Kosketinlähtö 2. Voi toimia pariohjauksessa lähdön 1 kanssa 78 Kosketinlähtö 3. Voi toimia pariohjauksessa lähdön 4 kanssa 1011 Kosketinlähtö 4. Voi toimia pariohjauksessa lähdön 3 kanssa X2 12 ON/OFFtulo 1. Voi toimia nelinapatulona tulon 2 kanssa 13 ON/OFFtulo 2. Voi toimia nelinapatulona tulon 1 kanssa 14 ON/OFFtulo 3. Voi toimia nelinapatulona tulon 4 kanssa 15 ON/OFFtulo 4. Voi toimia nelinapatulona tulon 3 kanssa 16 ON/OFFtulo 5. Voi toimia nelinapatulona tulon 6 kanssa 17 ON/OFFtulo 6. Voi toimia nelinapatulona tulon 5 kanssa 910 ON/OFFtulo 15. Voi toimia nelinapatulona tulon 16 kanssa. Voi toimia pulssilaskurina X3 12 ON/OFFtulo 7. Voi toimia nelinapatulona tulon 8 kanssa 13 ON/OFFtulo 8. Voi toimia nelinapatulona tulon 7 kanssa 14 ON/OFFtulo 9. Voi toimia nelinapatulona tulon 10 kanssa 15 ON/OFFtulo 10. Voi toimia nelinapatulona tulon 9 kanssa 16 ON/OFFtulo 11. Voi toimia nelinapatulona tulon 12 kanssa 17 ON/OFFtulo 12. Voi toimia nelinapatulona tulon 11 kanssa 910 ON/OFFtulo 16. Voi toimia nelinapatulona tulon 15 kanssa. Voi toimia pulssilaskurina X4 12 ON/OFFtulo 13. Voi toimia nelinapatulona tulon 14 kanssa. Voi toimia pulssilaskurina 13 ON/OFFtulo 14. Voi toimia nelinapatulona tulon 13 kanssa. Voi toimia pulssilaskurina 56 matulo 1 78 matulo Apujännitesyöttö. Tasasähkösyötön positiivinen napa kytketään liittimeen 10 Muut liittimet eivät ole käytössä SPOCissa. 15

16 Asennus ja mittapiirros Ohjaus ja mittausyksikkö SPOC on tarkoitettu pintaasennettavaksi. Kiinnitys tapahtuu neljällä ruuvilla kiinnitysjalustasta. Kiinnitysruuveiksi suositellaan koneruuveja M5 x 10/10 tai vastaavia peltiruuveja. Normaali asennusasento on pystysuora kuvan 9 mukaisesti. Mikäli kojeiston takaseinässä ei ole tarvittavaa tilaa, voidaan asennus tehdä esimerkiksi kojeiston pohjalle tai oven sisäpinnalle Ø ,5 245, Kuva 9. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC asennus ja mittapiirros. Sarjaväylän optiset kaapelit lähtevät sovitusmodulista SPAZC_ alaspäin ohjaus ja mittausyksikön ollessa asennettuna kuvan 9 mukaan. Koska kaapeleiden pienin pysyvä taivutussäde on mm, niille on jätettävä riittävästi tilaa moninapaliittimien kohdalle. Lisäksi on huolehdittava, että esimerkiksi ovessa olevat kojeet eivät aiheuta optisiin kaapeleihin liian jyrkkiä mutkia. 16

17 Liitännät Kaikki kaapelit tuodaan kiinnitysjalustassa oleviin liittimiin. Liitin X0 on kiinteä ruuviliitinrima, liittimet X1...X4 ovat moninapaliittimiä, joihin johtimet kiinnitetään ruuviliitoksella. Moninapaliittimet koostuvat kahdesta osasta. Koirasosat on asennettu kiinteästi kiinnitysjalustassa olevaan emolevyyn. Irroitettavat naarasosat, joihin johtimet liitetään, toimitetaan tarvikkeineen ohjaus ja mittausyksikön mukana. Naarasliittimien paikallaan pysyminen voidaan varmistaa liittimien päihin asennettavilla kiinnityspaloilla ja ruuveilla. Ainoastaan laitteen mukana toimitettavia ruuveja suositellaan käytettäväksi. Mikäli käytetään joitain muita ruuveja, suurin sallittu ruuvin pituus on 16 mm. X1 X2 X3 X X Kuva 10. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC liittimet. Liitimen X0 kautta tuodaan ohjaus ja mittausyksikölle suojamaa ja 5 A virtasignaali. Kuhunkin ruuviliittimeen on mahdollista kytkeä yksi enintään 4 mm 2 johdin. Moninapaliittimestä X1 lähtevät kosketilähdöt. ON/OFFtiedot tuodaan moninapaliittimille X2...X4. Liittimelle X4 tuodaan sen lisäksi molemmat masignaalit ja apusähkö. Ruuviliitokseen sopii yksi enintään 1,5 mm 2 johdin tai kaksi enintään 0,75 mm 2 johdinta. Kaikki mittaus, tila ja ohjaustiedot välitetään SPAväylän kautta. Liityntä väylään tapahtuu SPAZC sarjan sovitusmoduleilla. Liityntää varten ohjaus ja mittausyksikön etukilvessä on aukko, jonka läpi tulevaan Dliittimeen sovitusmoduli asennetaan. Sovitusmoduli kiinnitetään modulin mukana toimitettavilla ruuveilla SPOC:n etukilpeen. SPAväylä voidaan toteuttaa joko lasi tai muovikuitupohjaisilla valokaapeleilla. Väylään voi olla ketjutettuna useita SPACOMyksiköitä samassa silmukassa. Valokaapelit kiinnitetään sovitusmodulin vastaliittimiin Rx ja Tx sekä ketjutetaan yksiköstä toiseen ja asematason tiedonvälityslaitteeseen. 17

18 Käyttöönotto Apujännite Ennen apujännitteen kytkemistä tarkista teholähdeyksikön apujännitealue. Se on leimattu ohjaus ja mittausyksikön etukilpeen. ON/OFFtuloryhmien jännitealueet Ennen tilatietojen tuomista ON/OFFtuloille tarkista tuloryhmien jännitealueet. Kaikkien tuloryhmien jännitealueeksi on tehtaalla valittu V dc (ei koske SPOC 111C:tä ja SPOC 112 C:tä). Alueet valitaan tuloryhmäkohtaisesti oikosulkupistikkeillä, jotka sijaitsevat kiinteän ruuviliitinriman yläpuolella olevan muovikilven alla. Kun muovikilven neljä ruuvia irroitetaan ja kilpi poistetaan, oikosulkupistikkeet ovat näkyvillä kiinnitysjalustan aukon kautta. Tulojen ryhmittely, oikosulkupistikkeiden numerointi ja ohjelmointiohje on esitetty sivuilla 8 ja 9. matulojen mittausalueet Mikäli matulot ovat käytössä, tarkista niiden mittausalueet. Molempien matulojen mittausalueeksi on tehtaalla ohjelmoitu 0 5 ma. Mittausalueet valitaan oikosulkupistikkeillä, jotka sijaitsevat saman kilven takana kuin ON/ OFFtulojen jännitealueiden valintapistikkeet. Pistikkeiden numerointi ja ohjelmointiohje on sivulla 7. Ohjaus ja mittausyksikön osoite Jotta SPACOMjärjestelmässä ylemmän tason laitteet tunnistavat esimerkiksi suojarele ja ohjausyksiköt, on jokaisella yksiköllä oltava oma osoite. Ohjaus ja mittausyksikön SPOC osoitteeksi on tehtaalla koestuksen yhteydessä ohjelmoitu sarjanumeron kaksi viimeistä numeroa, mikäli ne ovat välillä Jos sarjanumeron kaksi viimeistä numeroa ovat 00 09, laitteen osoitteeksi on ohjelmoitu Osoite voidaan muuttaa kirjoittamalla alkuperäisellä osoitteella muuttujalle V200 halutun osoitteen mukainen arvo. Uusi osoite on tallennettava E 2 PROM:iin kirjoittamalla yksikön uudella osoitteella muuttujalle V151 arvo 1. Mikäli yksikön osoitetta ei jostain syystä tunneta, voidaan osoitteeksi pakottaa 1 kääntämällä prosessoriyksiköllä olevan kytkinryhmän S1 kytkin 1 asentoon 1. Tällöin muuttujaan V200 on mahdollista kirjoittaa haluttu osoite, joka on tallennettava EEPROM:iin kirjoittamalla muuttujalle V151 arvo 1 (osoite edelleeen 1). Tämän jälkeen kytkin S1/1 käännetään asentoon 0, jolloin yksikkö vastaa uudella osoitteella. Tulo/lähtökonfiguraation tekeminen Ohjaus ja mittausyksikön tulo/lähtökonfiguraatioksi on tehtaalla koestuksen yhteydessä ohjelmoitu oletuskonfiguraatio 1. Tätä konfiguraatiota voi käyttää sellaisenaan tai jättää esimerkiksi joitain erottimia kytkemättä, jolloin parametreja ei tarvitse muuttaa. Mikäli jokin toinen oletuskonfiguraatio on parempi, valinta tapahtuu kirjoittamalla muuttujalle V3 arvo, joka on halutun konfiguraation numero, 2 tai 3. Uusi konfiguraatio on tallennettava EEPROM:iin kirjoittamalla muuttujalle V151 arvo 1. Tallennuksen ollessa käynnissä merkkilamppu SCF vilkkuu nopeasti. Ohjaus ja mittausyksikköön ohjelmoitua oletuskonfiguraatiota 1 voi muuttaa kirjoittamalla halutuille parametreille uudet arvot ja tallentamalla muutettu konfiguraatio muuttujalla V151. Muita oletuskonfiguraatiota voi muuttaa antamalla aluksi muuttujalle V3 haluttu konfiguraationumero ja muuttamalla sen jälkeen haluttuja parametreja. Muutettu konfiguraatio on tallennettava lopuksi muuttujalla V151. Varmista tallennus katkaisemalla apujännite. 18

19 Tapahtumakoodit Asematason tiedonvälityslaite voi lukea ohjausja mittausyksiköltä tapahtumatiedot, joita ovat kaikki ON/OFFtulojen tilanmuutokset. Kysyttäessä yksikkö tulostaa tapahtumatiedot muodossa; aika (ss.sss) ja tapahtumakoodi. Tapahtumakoodit ovat SPAprotokollan mukaisilla kanavilla, jotka muodostuvat ON/OFFtuloista. Kanavaa 1 vastaa ON/OFFtulo 1, kanavaa 2 ON/OFFtulo 2 jne. Mikäli ON/OFFtulo on ohjelmoitu yksittäiseksi kosketintuloksi, sillä on tapahtumakoodit E1 ja E2. Nelinapatulon koodit E1 E4 ovat ainoastaan tuloparin parittomalla kanavalla, esimerkiksi kanavalla 1, 3, jne. Pulssilaskuri ei osallistu tapahtumaraportointiin. Koko laitteelle yhteisinä, kanavalla 0 ovat lisäksi tapahtumakoodit E50 ja E51. Kanava Koodi Tapahtuma Huomautuksia 1 16 E1 Tilanmuutos 1 > 0 Yksittäinen kosketintulo 1 16 E2 Tilanmuutos 0 > 1 Yksittäinen kosketintulo Parittomat E1 Tilanmuutos xx > 01 (auki) Nelinapatulo Parittomat E2 Tilanmuutos xx > 10 (kiinni) Nelinapatulo Parittomat E3 Tilanmuutos xx > 11 (epämäär.) Nelinapatulo Parittomat E4 Tilanmuutos xx > 00 (epämäär.) Nelinapatulo 0 E50 Yksikön uudelleenkäynnistys 0 E51 Yksikön tapahtumarekisterin ylivuoto 0 E52 Tietoliikenneyhteydessä tilapäinen häiriö 0 E53 Yksikkö ei vastaa tietoliikenteen kautta 0 E54 Yksikkö vastaa uudelleen tietoliikenteen kautta Huom! SPACOMjärjestelmässä asematason tiedonvälitysyksikkö muodostaa tapahtumakoodit E52 E54. Yllä olevassa taulukossa ON/OFFtulolle: tila 0 = ON/OFFtulo jännitteetön tila 1 = ON/OFFtulossa jännite Nelinapatulon tilat ilmaistaan siten, että eniten merkitsevä bitti on parillisen tulon tila (= kiinnitieto) ja vähiten merkitsevä bitti parittoman tulon tila (=aukitieto). Esimerkiksi tila 01, kiinnitieto on jännitteetön ja aukitieto jännitteellinen, tulkitaan tilaksi jolloin esimerkiksi katkaisija on auki. Tapahtumaraportoinnille voidaan ohjelmoida tulokohtaisesti viive (V1 V4), jonka kuluttua tapahtumatieto saadaan, mikäli tilanmuutos on pysyvä (ks. sivu 7). Tapahtumaviive on mahdollista antaa sekä yksittäisen kosketintulon että nelinapatulon kaikille tilanmuutoksille. Jokaiselle yksittäiselle kosketintulolle sekä nelinapatulolle voidaan ohjelmoida tapahtumaraportoinnin esto (S2), jolloin ko. tulon tilanmuutoksista ei saada tapahtumatietoja. Nelinapatulon esto ohjelmoidaan tuloparin parittomalle tulolle. Pulssilaskuriksi ohjelmoitu tulo jää automaattisesti pois tapahtumaraportoinnista. Yksikön omaan tapahtumapuskuriin sopii 20 tapahtumaa. Asematason tiedonvälityslaitteen lukiessa tapahtumat, puskuri tyhjenee. Jos tapahtumia on paljon eikä tiedonvälityslaite ehdi lukea niitä tarpeeksi nopeasti, tulee tapahtumapuskurin ylivuoto. Jos ylivuototilanteessa ON/ OFFtulossa tapahtuu tilanmuutos, tätä tuloa vastaava bitti muuttujassa V121 asettuu. Muuttuja V121 voi saada arvot 0 FFFF, ON/ OFFtulo 1 on vähiten merkitsevä bitti ja tulo 16 eniten merkitsevä. Muuttuja V121 kuitataan kirjoittamalla siihen nolla. 19

20 Kaukosiirrettävät tiedot Sarjaväylän kautta luetaan kaikki ohjaus ja mittausyksikön SPOC tulotiedot sekä ohjataan lähtökoskettimia. Laitteen parametrointi tehdään myös väyläliitynnän kautta. ON/OFFtuloihin liittyvät tiedot ovat kanavilla 1 16, muut tiedot ovat kanavalla 0. Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta 5 A virranmittauksen hetkellisarvo 0 I1 R , 839=5 A bitteinä matulon 1 hetkellisarvo bitteinä 0 I2 R , 839=5 tai 20 ma matulon 2 hetkellisarvo bitteinä 0 I3 R , 839=5 tai 20 ma 5 A virranmittauksen keskiarvo 0 I9 R , 839= 5 A *1) bitteinä matulon 1 keskiarvo bitteinä 0 I10 R , 839=5 tai 20mA *1) matulon 2 keskiarvo bitteinä 0 I11 R , 839=5 tai 20mA *1) 5 A keskiarvon minuuttilaskuri 0 I17 R min *2) matulon1 keskiarvon minuuttilaskuri 0 I18 R min *2) matulon 2 keskiarvon minuuttilaskuri 0 I19 R min *2) 5 A virranmittauksen keskiarvon 0 S9 RW(e) min, *2) laskentaaika 0 = ei lasketa matulon 1 keskiarvon laskentaaika 0 S10 RW(e) (ks. S9) *2) matulon 2 keskiarvon laskentaaika 0 S11 RW(e) (ks. S9) *2) 5 A virranmittauksen päivitysaika 0 S25 RW(e) min *2) matulon 1 päivitysaika 0 S26 RW(e) min *2) matulon 2 päivitysaika 0 S27 RW(e) min *2) Tulo/lähtökonfiguraation numero 0 V3 RW 1 7 = oletusarvokonfiguraatiot = EEPROM:iin tallennettu konfiguraatio Toimintamerkkien SCF ja 0 V4 W 0 = sammutetaan ledit H3 H6 testaus 1 = sytytetään ledit Pulssilaskureiden yhteinen nollaus 0 V8 W 1 = nollataan pulssilaskurit Kaikkien analogiakanavien 0 V9 W 1 = käynnistetään keskikeskiarvolaskennan nollaus arvojen laskennat ja minuuttilaskurit alusta Kosketinlähtöjen 1 4 suora ohjaus 0 O1.. W 1 = ohjataan lähtökoskettimet..o4 1 4 vetäneeksi Lähtöjen 1 ja 2 toiminnan määrittely 0 V10 RW(e) 0 = lähtöpari 1 = yksittäislähtö Lähdön 1 ohjausvalmius 0 V11 RW 0 = kosketin auki *3) (varmennettu ohjaus) 1 = kosketin kiinni Lähdön 2 ohjausvalmius 0 V12 RW 0 = kosketin auki *3) (varmennettu ohjaus) 1 = kosketin kiinni Lähtöjen 1 ja 2 valmiustilojen purku 0 V13 W 1 = puretaan valmiustilat Lähtöjen 1 ja 2 ohjauksen 0 V14 W 1 = toteutetaan valmiustilat toteutus (varmennettu ohjaus) 20

21 Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta Lähdön 1 ohjauspulssin pituus 0 V15 RW(e) 0,1 100,0 s Lähdön 2 ohjauspulssin pituus 0 V16 RW(e) 0,1 100,0 s Lähdön 2 ohjauksen esto 0 V17 RW(e) 0 = ei estoja 1 16 = estävien tulokanavien numerot (ks. s. 11) Lähtöjen 3 ja 4 toiminnan määrittely 0 V20 RW(e) 0 = lähtöpari 1 = yksittäislähtö Lähdön 3 ohjausvalmius 0 V21 RW 0 = kosketin auki *3) (varmennettu ohjaus) 1 = kosketin kiinni Lähdön 4 ohjausvalmius 0 V22 RW 0 = kosketin auki *3) (varmennettu ohjaus) 1 = kosketin kiinni Lähtöjen 3 ja 4 valmiustilojen purku 0 V23 W 1 = puretaan valmiustilat Lähtöjen 3 ja 4 ohjauksen 0 V24 W 1 = toteutetaan valmiustilat toteutus (varmennettu ohjaus) Lähdön 3 ohjauspulssin pituus 0 V25 RW(e) 0,1 100,0 s Lähdön 4 ohjauspulssin pituus 0 V26 RW(e) 0,1 100,0 s Lähdön 4 ohjauksen esto 0 V27 RW(e) 0 = ei estoja 1 16 = estävien tulokanavien numerot (ks. s. 11) ON/OFFtulon 1 16 tila 1.. I1 R 0 = ei tulojännitettä = tulossa jännite Tuloparin tila, 1,3.. I2 R 0 = 0 0 Epämääräinen *4) MSB = parillisen tulon tila = 0 1 Auki LSB = parittoman tulon tila 1 = 1 0 Kiinni 3 = 1 1 Epämääräinen ON/OFFtulojen 1 16 määrittely 1.. S1 RW(e) 0 = yksittäistulo = nelinapatulo *5) Ainoastaan parittomille tuloille n voidaan ohjelmoida tila 1, jolloin tulo n1 on sen pari. 2 = pulssilaskuri *6) 3 = tulo ei ole käytössä ON/OFFtulojen S2 RW(e) 0 = raportointi sallittu *5) tapahtumaraportointi = raportointi estetty Pulssilaskurin 13.. S3 RW(e) 0 = nouseva reuna liipaisureuna = laskeva reuna 2 = kaikki tilanmuutokset Pulssilaskurin suodatusviive 13.. S4 RW(e) ms, ms portain (ks. sivu 9) PJK:n jännitteetön aika 1,3.. S5 RW(e) 0,1...99,9 s *8)..15 AJK:n polttoaika 1,3.. S6 RW(e) 0,1...99,9 s *8)..15 AJK:n jännitteetön aika 1,3.. S7 RW(e) s *8)..15 Laukaisuviive 1,3.. S8 RW(e) 0,1...99,9 s *8)

22 Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta ON/OFFtulon tapahtumaviive, 1.. V1 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos ,1 s portain ON/OFFtulon tapahtumaviive, 1.. V2 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos ,1 s portain Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3.. V1 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos xx 01 (auki)..15 0,1 s portain Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3.. V2 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos xx 10 (kiinni)..15 0,1 s portain Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3.. V3 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos xx ,1 s portain Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3.. V4 RW(e) 0 tai 0,1 25,0 s *5) muutos xx ,1 s portain Pulssilaskurin arvo 13.. V5 R Pulssilaskurin nollaus 13.. V5 W 0 = nollaus..16 PJK:jen kokonaislukumäärän 1,3.. V6 RW *8) laskuri..15 AJK:jen kokonaislukumäärän 1,3.. V7 RW *8) laskuri..15 Onnistuneiden PJK:jen laskuri 1,3.. V8 RW *8)..15 Onnistuneiden AJK:jen laskuri 1,3.. V9 RW *8)..15 Pulssilaskurin hetkellisarvon 13.. V10 RW(e) = ON/OFFtulo tallennukseen käytetty ON/OFF = ei tallennusta tulo ON/OFFtulosta Pulssilaskurin historiapuskurin 13.. V11 W 1 = historiapuskurin nollaus..16 nollaus Tallennetut arvot 13.. V101 R V103 V105 : V195 Tallennuksia vastaavat aikaleimat 13.. V102 R Muoto: V104 <merkki><dd><hh>; V106 <MM>.<SS> : <merkki> = välilyönti, V196 jos aikaleima olemassa E, jos ei aikaleimaa <DD> = päivä <HH> = tunti <MM> = minuutti <SS> = sekunti Esimerkkejä: ' 1222;00.05' 'E' 22

23 Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta D/Amuuntimen 1 maski 0 V101 RW(e) 0 FFFF *7) heksalukuna D/Amuuntimen 2 maski 0 V102 RW(e) 0 FFFF *7) heksalukuna D/Amuuntimen 3 maski 0 V103 RW(e) 0 FFFF *7) heksalukuna D/Amuuntimen 4 maski 0 V104 RW(e) 0 FFFF *7) heksalukuna D/Amuuntimen 1 arvo 0 V111 R *7) D/Amuuntimen 2 arvo 0 V112 R *7) D/Amuuntimen 3 arvo 0 V113 R *7) D/Amuuntimen 4 arvo 0 V114 R *7) ON/OFFtulojen arvo 0 V120 R 0 FFFF heksalukuna tulo 1 = vähiten merk. tulo 16 = eniten merk. Tapahtumarekisterin 0 V121 R 0 FFFF (ks. sivu 18) ylivuotobitit heksalukuna Tapahtumarekisterin ylivuotobittien 0 V121 W 0 = nollaus nollaus Tiedon tallentaminen kestomuistiin 0 V151 W 1 = tallennus Ohjelmointikytkimien S1 toimintatilan 0 V154 RW 0 = kytkinasettelut voimassa valinta (tehdaskoestusta varten) 1 = kytkinasettelut eivät voimassa Ohjelmointikytkimien S1 tarkistus 0 V155 R (ks. sivu 12) summa Itsevalvonnan koestus 0 V165 W 1 = itsevalvontakoestus, IRFlamppu syttyy n.10 s kuluttua aloituksesta ja sammuu n. 30 s kuluttua Yksikön tietoliikenneosoite 0 V200 RW(e) Tietoliikenteen nopeus 0 V201 RW(e) 2 = 9600 Bd 3 = 4800 Bd 4 = 2400 Bd 5 = 1200 Bd 6 = 300 Bd CTSkättelysignaalin viive 0 V202 RW(e) ms (tarvitaan vain RSkättelytilassa) CPU pyöristää lähimpään 5 ms:iin Ohjelman versiotunnus 0 V205 R esim. 039A Tulo/lähtökonfiguraation tunnus 0 V206 RW(e) 10 ASCIImerkkiä (käyttäjä voi määritellä) 23

24 Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta Tapahtumarekisterin luku 0 L R aika, kanavanumero ja tapahtumakoodi Tapahtumarekisterin 0 B R aika, kanavanumero ja uusintaluku tapahtumakoodi Yksikön lajimerkki 0 F R esim. SPTO 12D4 Yksikön statustiedon luku 0 C R 0 = normaali tila 1 = yksikkö käynyt resetissä 2 = tapahtumarekisterin ylivuoto 3 = tapaukset 1 ja 2 yhdessä Yksikön statustiedon kuittaus 0 C W 0 = kuittaus Tiedonsiirtokoodit L, B ja C on varattu yksikön ja asematason tiedonvälityslaitteen väliseen tapahtumatietojen siirtoon. Tapahtumarekisteri voidaan lukea Lkomennolla vain kerran. Jos esimerkiksi tiedonsiirrossa tapahtuu virhe, B kommennolla on mahdollista lukea uudelleen edellinen Lkomennolla luettu tapahtumarekisterin sisältö. Bkomento voidaan toistaa tarvittaessa. Kaikki edellä olevassa taulukossa esiintyvät tiedot luetaan tai kirjoitetaan yksikön omalla osoitteella. Yksikölle voidaan myös kirjoittaa tietoja ns. yhteisosoitteella, jolloin useampi yksikkö voi toteuttaa saman komennon yhtäaikaisesti. Yhteisosoitteella 900 kirjoitettavat tiedot ovat seuraavassa taulukossa. Tieto Kanava Koodi Tiedon Arvot Huom. suunta Ohjauksen toteutus 0 V251 W 1 = toteutetaan valmiustilat (varmennettu ohjaus) Valmiustilojen nollaus 0 V252 W 1 = nollataan valmiustilat Keskiarvomittausten nollaus 0 V253 W 1 = käynnistetään keskiarvojen laskenta ja minuuttilaskurit alusta Pulssilaskureiden nollaus 0 V254 W 1 = nollataan pulssilaskurit Edellä olevissa taulukoissa on käytetty seuraavia merkintöjä: R = yksiköltä luettava tieto W = yksikölle kirjoitettava tieto (e) = tieto, joka muuttamisen jälkeen on tallennettava kestomuistiin muuttujalla V

25 Tulo/lähtökonfiguraatioksi on tehtaalla koestuksen jälkeen annettu oletusarvokonfiguraatio 1 (ks. liite 1). Kaikilla (e) merkinnällä varustetuilla tiedoilla on konfiguraation 1 mukaiset oletusarvot. *1) I9...I11 arvot ovat nollassa kunnes keskiarvon laskentaaika (S9...S11) on apujännitteen kytkemisen jälkeen kulunut. *2) Laskurit I17 I19 laskevat minuutteja nollasta muuttujien S25...S27 määräämään aikaan. Muuttujien S25 S27 määräämänä ajankohtana laskurit pyörähtävät ympäri nollaan ja muuttujat I9...I11 päivitetään uudella keskiarvolla. Analogia signaaleiden keskiarvot lasketaan muuttujien S9... S11 määrittelemältä ajanjaksolta. *3) Pariohjauksessa kaikki valmiuskombinaatiot ovat sallittuja. Se, onko valmiustilan määrittelemä ohjaus sallittu ja onko jokin esto voimassa tarkistetaan vasta ohjausta suoritettaessa. Parilähdössä pariton lähtö toimii aukiohjauskoskettimena ja parillinen kiinniohjauskoskettimena. Valmiustila purkautuu 120 s:n kuluttua, mikäli ohjauksen toteutuskäskyä ei tule. Valmiustila purkautuu aina toteutuskäskyn jälkeen. *5) Tieto voidaan lukea ainoastaan nelinapatulon parittomalta tai kirjoittaa ainoastaan nelinapatulon parittomalle tulolle. *6) Ainoastaan ON/OFFtulot voidaan ohjelmoida pulssilaskureiksi. ON/OFFtulojen muuttaminen yksittäis/ nelinapatulosta pulssilaskurituloksi tai päinvastoin astuu voimaan vasta RESET:in jälkeen. *7) Kuhunkin D/Amuuntimeen voidaan ottaa mukaan mitkä tahansa ON/OFFtulot. Mukana olevat tulot valitaan maskisanassa. Maskisana muodostuu 16 bitistä siten, että eniten merkitsevä bitti on tulo numero 16 ja vähiten merkitsevä tulo numero 1. Maskisana annetaan heksalukuna. Tulo jätetään pois D/Amuuntimesta kirjoittamalla maskisanaan 0 kyseisen tulon kohdalle ja otetaan mukaan kirjoittamalla maskisanaan 1 tulon kohdalle. *8) PJK ja AJK muuttujiin S5...S8, ja V6...V9 voidaan kohdistaa luku ja kirjoitustoimenpide ainoastaan parittomalle kanavalle. Muuttujiin voidaan kirjoittaa vain nolla. *4) Tuloparin muodostavat pariton tulo numero n ja parillinen tulo numero n1. Komennolla I2 voidaan lukea tuloparin tila kummalta hyvänsä parin tuloista. I2 on luettavissa riippumatta siitä, onko tulo määritelty yksittäiseksi kosketintuloksi vai nelinapatulon osaksi. Kestomuistiin (EEPROM) tallennettavien tietojen oletusarvot EEPROMmuistiin tallennetuilla parametreillä on oletusarvot tehdaskoestuksen jälkeen. Seuraavassa taulukossa esitetään parametrien oletusarvot. Tieto Kanava Koodi Oletusarvo 5 A virranmittauksen keskiarvon 0 S9 15 min laskentaaika matulon 1 keskiarvon laskentaaika 0 S10 15 min matulon 2 keskiarvon laskentaaika 0 S11 15 min 5 A virranmittauksen päivitysaika 0 S25 15 min matulon 1 päivitysaika 0 S26 15 min matulon 2 päivitysaika 0 S27 15 min Lähtöjen 1 ja 2 toiminnan määrittely 0 V10 0 Lähdön 1 ohjauspulssin pituus 0 V15 1,0 s Lähdön 2 ohjauspulssin pituus 0 V16 1,0 s Lähdön 2 ohjauksen esto 0 V

26 Tieto Kanava Koodi Oletusarvo Lähtöjen 3 ja 4 toiminnan määrittely 0 V20 0 Lähdön 3 ohjauspulssin pituus 0 V25 1,0 s Lähdön 4 ohjauspulssin pituus 0 V26 1,0 s Lähdön 4 ohjauksen esto 0 V27 0 ON/OFFtulojen 1 16 määrittely 1,3,5,7, S1 1 9,11 ON/OFFtulojen 1 16 tapahtuma 1 16 S2 0 raportointi Pulssilaskurin liipaisureuna S3 0 Pulssilaskurin suodatusviive S4 20 ms PJK:n jännitteetön aika 1,3 15 S5 0,3 s AJK:n polttoaika 1,3 15 S6 0,5 s AJK:n jännitteetön aika 1,3 15 S7 125 s Laukaisuviive 1,3 15 S8 0,5 s ON/OFFtulon tapahtumaviive, 1 16 V1 0,0 s muutos 1 0 ON/OFFtulon tapahtumaviive, 1 16 V2 0,0 s muutos 0 1 Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3 15 V1 0,0 s muutos xx 01 (auki) Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,3 15 V2 0,0 s muutos xx 10 (kiinni) Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,13,15 V3 10,0 s muutos xx 00 3,5,7,11 V3 2,0 s 9 V3 0,2 s Nelinapatulon tapahtumaviive, 1,13,15 V4 10,0 s muutos xx 11 3,5,7,11 V4 2,0 s 9 V4 0,2 s PJK laskuri 1,3 15 V6 0 AJK laskuri 1,3 15 V7 0 D/Amuuntimen 1 maski heksalukuna 0 V101 FFFF D/Amuuntimen 2 maski heksalukuna 0 V102 03FF D/Amuuntimen 3 maski heksalukuna 0 V103 00FF D/Amuuntimen 4 maski heksalukuna 0 V F Yksikön tietoliikenneosoite 0 V200 1 Tietoliikenteen nopeus 0 V201 2 CTSkättelysignaalin viive 0 V ms (tarvitaan vain RSkättelytilassa) Tulo/lähtökonfiguraation tunnus 0 V206 ROM 1 CONF (käyttäjä voi määritellä) 26

27 Tekniset tiedot (päivitetty ) 5 A virranmittaustulo Nimellisvirta Jatkuva kestoisuus Hetkellinen kestoisuus Tuloimpedanssi Nimellistaajuus Mittausalue Mittausepätarkkuus Toimintatavat 5 A 15 A 300 A, 1 s <20 mω 50/60 Hz 0 1,2 x I n ± 1 % nimellisarvosta hetkellisarvon mittaus min keskiarvon mittaus matulot Lukumäärä Mittausalueet Tuloimpedanssi Mittausepätarkkuus Toimintatavat 2 kpl valittavissa ma tai ma 5 ma/820 Ω ja 20 ma/205 Ω ±1% mittausalueen maksimiarvosta hetkellisarvon mittaus min keskiarvon mittaus ON/OFFtulot Lukumäärä Tulojännitealue Tyypillinen ohjausvirta Ohjelmointimahdollisuudet 16 kpl; jaettu tulon ryhmiin siten, että kullakin ryhmällä yhteinen miinusnapa V dc SPOC 110 C V dc SPOC 111 C V dc SPOC 112 C 2 5 ma yksittäinen kosketintulo; enintään 16 kpl nelinapatulo; enintään 8 kpl pulssilaskuri; enintään 4 kpl, laskee pulssia, liipaisu valittavissa nousevalle tai laskevalle reunalle tai kaikille tilanmuutoksille pulssilaskurit on paristovarmennettu D/Amuunnintoiminta; enintään 4 kpl, mahdollistaa ON/OFFtulojen tilan lukemisen desimaalilukuna Kosketinlähdöt Lukumäärä Nimellisjännite Jatkuva virtakestoisuus Kytkentä ja kuormitusvirta, 0,5 s Kytkentä ja kuormitusvirta, 3 s Katkaisukyky tasavirralla, kun kuormituksen L/R 40 ms ohjausjännitteillä 48/110/220 V dc Toimintatapa Ohjelmointimahdollisuudet 4 erillistä sulkeutuvaa kosketinta 250 V dc 5 A 30 A 15 A 5 A/3 A/1 A pulssimainen ohjaus, pulssin pituus ohjelmoitavissa 0,1 100 s yksittäinen kosketinlähtö kahden koskettimen muodostama lähtöpari Apujännitesyöttö Syöttöyksikkö, tyyppi SPGU 240A1 Syöttöyksikkö, tyyppi SPGU 48B2 Tehonkulutus V ac/dc V dc n. 10 W 27