NO 3-4 LOKA-JOULUKUU Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NO 3-4 LOKA-JOULUKUU 2014. Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 3-4 LOKA-JOULUKUU 2014 Päivi Voutilainen: Kärkitavoitteena osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen s. 7 Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? s. 9 Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? s. 11 Aino Närkki: Selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista s. 16 Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet s. 18 Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta s. 22 Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön s. 31 Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu s. 32 Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin s. 46 laitosesittely Hoivakoti Villa Isolahti s. 34 Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön Hoitokoti Päiväkumpu -konserni valitsi domacare -järjestelmän käyttöön kotiin tuotettaviin palveluihin Päiväkummun Kodinhoitoon ja Päiväkummun Kotihoitoon. Järjestelmä tarjoaa meille parhaat ominaisuudet toiminnan ohjaukseen, asiakaslaskutukseen ja palkkojen maksuun niin kotisiivouksessa kuin kotihoidossakin. domacaren mobiilit ratkaisut on helppoja ja nopeita käyttää ja olemme päässeet paperisista listoista kokonaan eroon. invian oy on toiminut erittäin aktiivisesti apuna käyttöönotossa ja asioiden eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä Aija Jacobsson, Kotihoidon johtaja, Päiväkummun Kotihoito Oy, Päiväkummun Kodinhoito Oy DomaCare on hoiva-alalle suunniteltu asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. DomaCarea käyttää sadat asumis- ja kotipalveluyritykset ympäri maata. Loppukäyttäjiä on yli Asiakkaisiimme kuuluvat mm. Mainio Vire Oy, Mikeva Oy, Helsingin Diakonissalaitos ja KVPS Tukena Oy. Olemme mukana eresepti, Kanta ja KanSa -hankkeissa ensimmäisenä sosiaalialan tietojärjestelmätoimittajana. Ratkaisumme tehostavat yritysten toimintaa monella tavalla: -Asiakastietojen suunnitelmallinen ylläpito -Laskutustietojen sujuva hallinnointi automatisoinnilla. Integroitu lähes 30 eri talousjärjestelmään -Helppokäyttöinen mobiilijärjestelmä liikkuvan työn hallinnointiin ja laskutukseen -Toiminnan seurantaan ja kehittämiseen tarvittavat tilastot ja yhteenvedot Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi

2 ODL:n Hilipakka Palvelut ODL:n Hilipakka Palvelut Oy:n tuottamat palvelut tuodaan apua tarvitsevan vanhuksen kotiin. Kotipalveluissamme keskitymme kiireettömään ja välittävään asiakkaan hoivaan ja huolenpitoon hänen omassa kodissaan. Palveluillamme tuemme vanhusten kotona asumista ja heidän itsenäistä selviytymistään arjessa. Päivähuilinki Vesper-kodissa mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivät ja edistää läheisen toimintakykyä. Kotihuilinki mahdollistaa omaishoitajan arvokkaat vapaahetket tarjoamalla huolenpitoa omaishoidettavan omassa kodissa. Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osa-alueet. Kotikuntoutus omaishoitoperheille. Fysioterapia kotikäynteinä tukee vanhusten toimintakykyä. Kotisiivous Huusholli auttaa ikäihmisiä, lapsiperheitä tai ketä tahansa siivouspalvelua tarvitsevaa. Palvelumme voi maksaa Oulun kaupungin myöntämällä palvelusetelillä tai kustantamalla palvelut itse. Ota yhteyttä: Ulla Väärälä puh Hilipakka Palvelut Oy, Isokatu 88, Oulu, Olemme osa ODL Konsernia

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Aikansa kutakin Puhuminen elämänkaaresta sisältää mielikuvan, jossa nousun aikaa ovat lapsuus ja nuoruus ja ikääntyminen puolestaan merkitsee laskeutumista lähtötasolle. Mielikuva on ilmeisen onnistunut. Muutos ihmisen persoonassa on nopeinta elämänkaaren alku- ja loppupäässä. Aikuisiässä ei tässä suhteessa tapahdu paljoakaan. Oma isäni, joka oli syntynyt 1800-luvun puolella, toisteli vanhuudessaan useasti sanontaa: Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Hänen mielestään muutos oli vanhana lapsuuttakin nopeampaa. Yhteisöllisyys kehittyy persoonallisuuden kanssa rintarinnan. Yhteys ympäröivään maailmaan laajenee kodista ja koulusta työelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen rajoittuakseen jälleen lähipiiriin ja usein edelleen yksinäisen vanhuksen osaan kotona ja hoitolaitoksessa. Vanhan Testamentin Saarnaaja totesi: Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. Oopperalaulaja Jorma Hynninen sanoi TV-haastattelussa kymmenkunta vuotta sitten: Nyt on enää vain tämä päivä ja eletty elämä. Olin itse omalla kohdallani ajatellut samalla tavalla. Syntymävuotemme olivat samat ja ikääntyneen kokemuksissa askelsimme samaan tahtiin. Sittemmin olen huomannut, että eletty elämä ei olekaan menetetty osa elämää, vaan se on läsnä kokemuksissa. Kirjailija Kalle Päätalo, jonka tuotanto muodostuu omaelämäkerrallisesta muistelusta, sanoi keskustellessamme hänen kirjailijantyöstään olevansa muistityöntekijä. Hän kertoi uusien ja taas uusien muistilokeroiden avautuvan kunhan niiden oville aikansa kolkuttaa. Saman olen itse ilahtuneena todennut. On ollut mukava pohtia ja kokea uudelleen elettyä elämää. Sen konkretisoiminen tekstiksi on osoittautunut mielenkiintoiseksi matkaksi omaan itseensä. Samalla on selvinnyt hieman enemmän siitäkin, mikä minä oikein olen. Olen tehnyt tätä itseni ja jälkipolven vuoksi. Tämä käsissä oleva Hoivapalvelut -lehti on viimeinen toimittamani numero. Aikaisemmin olen eläköitynyt sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta - vieläpä eri aikoina -, mutta nyt vasta palkkatyön jättäessäni koen siirtyväni eläkkeelle. Tuntuu hyvältä. 3

4 Räätälöidyt koulutukset, ota yhteyttä! Tuukka Rantanen, koulutuspäällikkö, puh , Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tulkaa yhdessä! Koulutusten ryhmäalennukset: 6-10 henkeä -10 % henkeä -15 % Kevään koulutuskalenteri Diabetesosaaja -seminaari Helmikuu Lääkehoito I Helmikuu Vastaavan hoitajan koulutuspäivät I Sairaanhoitajapäivät Maaliskuu Palliatiivisen hoitotyön koulutuspäivät Huhtikuu Iho- ja allergia hoitotyön koulutuspäivät Päivitetyt tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen osoitteessa: Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Elokuu Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät Sairaanhoitaja ja syöpähoitotyö Kliininen osaaja -seminaari I Vastaavan hoitajan koulutuspäivät II Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät Muutokset mahdollisia. Sairaanhoitajapäivät 2015 on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka Messukeskus, Helsinki Osaan. Tiedän. Välitän. Ilmoittautuminen osoitteessa: facebook.com/sairaanhoitajaliitto

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Aikansa kutakin... 3 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla... 7 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Kärsi, kärsi kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?.. 9 kirjat Maarit Huovinen: Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun kansainvälinen toiminta ERGOCAREBANK Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kulttuuri Kulttuurisen hanketyön juurruttaminen yhteinen haaste musiikki Uusi Sävelsirkku koeajettiin Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön b-vitamiini Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu monioireisen vanhuksen vaivojen aiheuttaja Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten asumispalveluissa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Yhä pidempään töissä vanhuksia hoitamassa kilpailuolosuhteet Aino Närkki: Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista hyvinvointipolitiikka Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet Veli Puttonen: Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen EU Sirpa Pietikäinen: Hoivan suuret suuntaviivat hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto: Turvallisuus on kaikkien asia työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Miten So-Te ja Vanhuspalvelulaki? mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Kaikki ei kuole kirkon ikkuna Kirsti Esala: Yhteistä matkaa osallisuus Suvi Fried: Osallisuuden ydin kumpuaa osallistumisesta ja kuulumisen tunteesta Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Palvelutarpeen arviointi ja veteraanin kuuleminen Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo: Onnistunut hoitajamitoitus ei ole vain yksi luku Kolumni Jorma Back: Dostojevskia hanapakkauksessa hoivakoti Anna-Maija Palo: Hyvä hoitaja on ihminen tavattavissa vanhustenhuollon rakenteet Eero Siljander: Vanhustenhuollon uudet rakenteet edellyttävät preventionäkökulman nostamista keskiöön hajuaisti Jari Tuominen, Jouni Heiskanen: Tuoksuterapia on suomalainen innovaatio kansainvälisyys Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin Hoivapalvelut 6. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Kustantaja: Privat-Medi Oy Ilmoitusaineisto osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 6

7 Mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen on sekä arvo että päämäärä. Aidon osallisuuden ja todellisen vaikuttamisen turvaamisessa on alati kehitettävää ja siitä syystä on tärkeää, että myös uudistuva lainsäädäntö nostaa eri-ikäisten kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen esille. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen sekä iäkkäiden osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluista on läpileikkaava periaate: on haluttu luoda edellytyksiä sille, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka heitä koskee. Osallisuutta päätöksentekoon turvataan säätämällä vanhusneuvostojen olemassaolosta sekä tehtävistä. Ennen em. lain voimaantuloa vanhusneuvosto oli lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja kuntien iäkkäiden palveluista vastaavat viranhaltijat arvioivat 1 niiden osallistuvan varsin monipuolisesti suunnitteluun. Lain toimeenpanon aluekierroksilla vanhusneuvostojen jäsenet kuitenkin toivat esille huolta vaikutusmahdollisuuksiensa niukkuudesta ja että neuvostojen asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävässä määrin. On tärkeää, että lakia toimeenpantaessa vanhusneuvostot löydetään voimavarana ja yhteistyökumppanina ja että ikäystävällistä Suomea rakennetaan yhdessä. Vanhusneuvostojen olemassa oloa koskeva sääntely on siirtymässä uudistuvaan kuntalakiin, jonka luonnos oli lausunnoilla kesällä Lakiluonnoksessa on säännös vanhusneuvoston myös vammaisneuvostojen ja nuorisovaltuustojen olemassaolosta, mutta ei tehtävistä. Tämä on herättänyt runsaasti huolta. Huoleen ei ole syytä, sillä säännelty kokonaisuus olisi säilymässä entisellään: kuntalaissa säädettäisiin vanhusneuvostojen olemassaolosta, mutta niiden tehtäviä koskeva sääntely säilyisi vanhuspalvelulaissa. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhdeksi kärkitavoitteeksi on nostettu kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen ja Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla Kirjoittaja on johtaja, sosiaalineuvos, dos. Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto siitä syystä erilaisia kansalaisten vaikutuskanavia koskevaa sääntelyä koottaisiin yhteen lakiin. Uudistuvan kuntalain luonnoksessa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjoa monipuolistetaan ja yhdeksi keinoksi nostetaan neuvostojen ohella myös kansalaisraadit. Lausunnoissa 2 kannatettiin laajasti kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä ehdotuksia ja lakiluonnoksen nähtiin kokoavan nykylakia paremmin yhteen eri vaikuttamismahdollisuuksien kokonaisuutta. Myös lausunnoilla oleva lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 korostaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lakiluonnoksessa esitetään säädettäväksi, että sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja toimivuudesta. Asukkaiden näkemykset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon laadittaessa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöstä sekä sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Esimerkkeinä osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä esitetään myös tässä lakiluonnoksessa kansalaisraateja. Lait luovat puitteet osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle. Aidon osallisuuden turvaaminen merkitsee yhteistä tekemistä kunnan sisällä kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja teknisen toimen kesken sekä yhdessä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. On jatkuvasti kehitettävä areenoita, joissa eri toimijat ja eri ikäpolvet kohtaavat toisensa ja oppivat toinen toisiltaan. Yhteisen tekemisen kautta voidaan löytää jo olemassa olevat mahdollisuudet ja kehittää uusia. Kuva: Vesa Linna 1 THL Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta. Saatavilla: 2 Valtiovarainministeriö Yhteenveto kuntalakiluonnosta koskevista lausunnoista. Saatavilla: 3 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Saatavilla: Lausuntopyynnöt 7

8 Vierelläkulkijana Eija Kemppi Kärsi, kärsi Kävin mielenkiintoisen kansainvälisen keskustelun gastroskopiasta. Ihmiset kertoivat kokemuksiaan kyseisestä kokeesta Keski-Euroopan maissa ja Koti- Suomessa. Muualla tarjotaan joko puudutusta tai rauhoittavia lääkkeitä itsestään selvyyksinä kyseisen kokeen yhteydessä. Suomessa ani harvalle oli tarjottu helpottavaa vaihtoehtoa, oli sitten kyse julkisesta tai yksityisestä terveydenhoidosta. Pitkään ulkomailla asunut ystävä tokaisi lopulta: täällä Suomessa on sellainen ajattelu, että ihmisen pitää kärsiä ja kestää. Pahin tarina, jonka tähän liittyen kuulin, oli sodanjälkeisestä Suomesta. Ekaluokkalainen tyttö oli viisikymmenluvun puolivälin Suomessa ollut hammaslääkärissä, jossa pikkutytöltä vedettiin hammas puuduttamatta sillä seurauksella, että pikkutyttö pyörtyi. Toinnuttuaan pikkutyttö kuuli hammaslääkärin sanovan: kyllä meidän pitää osata kärsiä, niin ne miehet sodassakin kärsivät. Liekö lääkäri itse ollut sodassa eikä ollut ihan vielä palannut normaaliarkeen, kun heijasti kokemukset pikkutyttöön. Kertomukset saivat miettimään kansakuntamme ydinolemusta. Totta, meillä on paljon kulttuuriperintöä, runoja, lauluja, varmaan maalaustaidettakin, jossa kuvataan kärsimystä, elämän kovuutta tyyliin Paljon on kärsitty vilua ja nälkää.. Aihe elää täkäläisen kristikunnankin piirissä Kautta kärsimysten voittoon; Kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat. Ehkä kärsimys- ja koettelemuspainotteisuus kuvastaa vain pitkää kollektiivista muistia sodista, nälänhädistä ja alituisesta ponnistelusta. Täytyy kuitenkin miettiä, mihin kaikkeen näitä kollektiivisia asenteita pitää siirtää. Sairauksista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä kärsitään jo muutenkin riittävästi. Niihin ei pitäisi liittää enää tarpeetonta kärsimystä. Joskus tuntuu, että sama kärsimyksiä vähättelevä asenne näkyy muuallakin kuin kivunlievitysasioissa. Iäkäs ystävä valitti erittäin korkeaa verenpainettaan ja sen heittelyä. Kirjoittaja on FM, TM, vanhustyön kouluttaja, rehtori (em.) Aika olisi löytynyt kolmen viikon päähän. Viisas nainen sanoi vastaanottovirkailijalle: no on kai sitten parasta, että kerron tästä lapsilleni varmuuden vuoksi äitini kuoli sydänkohtaukseen ja isäni aivoinfarktiin. Tämä tehosi. Aivan ihmeellisesti löytyi peruutusaika seuraavalle päivälle. Olen törmännyt vastaavaan itsekin. Asia, joka tuntui akuutilta ja normaalisti onkin sellainen, sai osakseen vähättelyä. Vai onko kyse priorisoinnista? Jonkun kärsimys on siedettävämpää kuin jonkun toisen. Elämme ajassa, jossa on selvästi sanottava, mikä asia on eettisen tajun vastainen. Ihminenhän tottuu huonoon kohteluun ajan mittaan ja ottaa sen itsestäänselvyytenä - varsinkin heikoilla ollessaan. Törmäsin apteekissa tilanteeseen, jossa ei käytetty numerolappujonotusta, vaan ihmisiä seisotettiin jonossa. Oletettavaa on, että joukossa oli niitä, jotka eivät jaksaneet kaiken aikaa seistä. Joku oli juuri tullut leikkauksesta, toinen vain muuten vanhuudenheikko varsin yleistä apteekin asiakkaiden keskuudessa. Jonon ulkopuolelta ei palveltu, jos sattui edellä mainituista syistä istahtamaan. Miten tulikin mieleen yhtäkkiä kertomus Raamatusta miehestä, jota ei kukaan auttanut pääsemään parantavaan lähteeseen. Jeesus näki kärsivän, ohitetun ja hoiti hänen asiansa. Meillä on malli siitä, että kärsivää ei sivuuteta, kärsimystä ei sivuuteta, vaan kärsivän kohdalle pysähdytään ja otetaan selvää, mikä tilanne oikeasti on, ja autetaan saamaan apua ja tarvittava helpotus. Liian usein huomaa vielä perisuomalaisia asennetta: kärsimys on osa elämää, sitä on vain kestettävä. Parempaa lähimmäisyyttä on se, että vihjaa kipuklinikasta kuin että katselee vierestä toisen sietämätöntä kipua. Muutenkin on joskus syytä miettiä, mistä kaiken-kestän-vaikkahampaat-irvessä -asenne oikein kumpuaa? Aika moni on mennyt hautaan ennenaikaisesti tällä asenteella. 8

9 Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Ikäihmisten palvelujen kysyntä kasvaa lähivuosina väestörakenteen muutoksen vuoksi. Vuoteen 2040 mennessä yli 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu. Palvelujen kysynnän kasvaessa työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan. Samanaikaisesti eläkkeelle siirtyy runsaasti sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Miten tuleviin palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan niukkenevin resurssein? Tavoitteena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotona pärjääminen tarvittavien palvelujen avulla on myös ikäihmisten oma toive. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava edelleen niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Toimintakykyinen vanhuus vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Kotihoidolla on merkittävä asema sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kokonaisuudessa. Sillä, miten kotihoidossa onnistutaan, on ratkaiseva vaikutus palvelujen kokonaiskustannuksiin. Miten kotihoito kykenee palvelujen tuottavuuden kasvattamiseen koetun henkilöstövajeen ja kiireen keskellä? Miten estetään kotihoidon asiakkaiden epätarkoituksenmukainen ohjautuminen päivystykseen, perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon? Miten varmistetaan, että asiakkaiden hoitopaikka on palvelutarpeen mukainen? Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia monissa kunnissa. Kuntaliitto toteuttaa vuosina projektin Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus. Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Projektin tavoitteena on omalta osaltaan antaa aineksia ratkaisujen tekemiseen. Projektissa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Projektissa myös levitetään tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Sosiaalialan Työnantajat ry. Projektin julkaisusarjassa julkaistaan tuloksia ja ajankohtaisia kirjoituksia ikääntyneen väestön palveluista. TkT Johan Groopin kirjoitus Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? on projektin ensimmäinen julkaisu. Kirjoituksessa pohditaan erilaisten käytäntöjen merkitystä kotihoidon palvelujen tehokkuuden lisäämiseksi. Se perustuu Groopin vuonna 2012 Aalto-yliopistossa julkaistuun väitöskirjaan ja hänen käytännön kokemuksiinsa kunnissa tehdystä kotihoidon kehittämistyöstä. Groopin tutkimuksissa on paljastunut, että kysynnän kasvaessa kotihoito taistelee koetun henkilöstövajeen ja kiireen kanssa ja että kotihoitoyksikköjen tuottavuus on yleensä alhainen. Hän onkin pyrkinyt selvittämään sitä, miksi tilapäinen henkilöstövaje ja kiire syntyvät ja tuottavuus on heikko. Erityisesti Groop on selvittänyt ja esittänyt ratkaisuja, miten nykykapasiteettia voitaisiin hyödyntää paremmin. Groopin artikkeli ja muut myöhemmin ilmestyvät artikkelit ovat saatavilla projektin verkkosivuilla, Seuraavat artikkelit Miksi iäkäs ihminen lähtee päivystykseen Laadullinen tutkimus kotona asuvien ihmisten päivystykseen lähtemispäätökseen vaikuttavista tekijöistä (Mylläri & Kirsi & Valvanne) ja Iäkkäät päivystyksen käyttäjinä - 70 vuotta täyttäneiden tamperelaisten päivystystyökäynnit vuosina (Haapamäki ym.) ilmestyvät loka-marraskuussa

10 kirjat Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun Kaksi kiinnostavinta syksyn kirjaa ovat Kati Tervon Sukupuu ja Liisa Talvitien teos Asko Sarkola naurun takana. Ajattelin lukaista molemmat pikaisesti tätä esittelyä varten, mutta jäin koukkuun: vauhtia piti hidastaa, niin paljon sanottavaa molemmilla kirjoilla on. Kati Tervo kirjoittaa kauniisti, tekstiä on nautinto lukea. Hänen Sukupuunsa on rakennettu kirjallisista kuvista, jokainen henkilö on saanut oman lukunsa. Tarinan aloittaa Heidi Hukkanen ( ), sukupuu on rakennettu hänelle. Hän myös lopettaa tarinan. Heidi muistaa lapsuudestaan luvun lopulta sairaan mummun, joka rakasti leivoksia. Kirja alkaa: Mummu muuttuu sudeksi. Pelkään sen murinaa ja vieraskielistä rähinää. Mummu, Adele Schumacher, on lähtenyt nuorena kesällä 1918 rakkauden perässä Suomeen, takapajuiseen pohjolaan. Kati Tervo piirtää henkilöitä sanoin. Seuraavaksi on vuorossa Liisa Hukkanen o.s. Viljakainen ( ), sitten Flora Schumacher ( ), Verna Schumacher ( ) ja Adele Hukkanen o.s. Schumacher ( ). Sukulaisten kohtalot ja tarinat kietoutuvat toisiinsa ja vievät eteenpäin, aina Dresdeniin, ja sukupuun oksat puhkeavat puhumaan. Kati Tervo, miltä tuntui saada valmis teos käteen? Olin kuin unissakävelijä johtuen helteestä ja siitä, etten nähnyt kirjaani ennen ensi kritiikin ilmestymistä. Silittelin lämpimäistä hellästi, kun kustannustoimittaja ojensi sen minulle. Hetkessä oli hieman taikaa, mutta myös haikeutta. Pitkän työn jälkeen "lapsi" oli muuttanut pois kotoa. Millaista palautetta olet saanut lukijoiltasi? Tutut ja tuntemattomat Sukupuun lukijat ovat hemmotelleet minua hyvällä palautteella. Romaanin naisten kohtalot ovat koskettaneet monia. Koska elämä on vain hetken humua, koetan jo suunnata ajatukseni seuraavaan romaaniin. Itse kirjoittaminen on kirjailijan työssä ihaninta väheksymättä yhtään lukijoiden kohtaamista. Asko Sarkolan Välitilinpäätös Teatteri kiehtoo ja Liisa Talvitie on saanut maailman kulissien takana ja näyttämöllä vangittua. Asko Sarkola avautuu ja innostuu toimittajan kysymyksistä. Hän kertoo, miten ajautui sattumalta teatterikouluun 1963 ja miten hänestä tuli ohjaajalegenda Benno Bessonin luottonäyttelijä. Kysyin kirjan lehdistötilaisuudessa Sarkolan ajasta Lilla Teaternissa. Hän kertoi: Ensimmäisen ensi-illan lähestyessä olin huolissani, kun näytti siltä, että kaikki oli sekaisin. Ihmettelin, saako Lasse Pöysti rooliaan valmiiksi. Sama kaaos toistui seuraavankin ensi-illan lähestyessä. Silloin minulle sanottiin, että jos kaipaat työtä, missä järjestys vallitsee, hankkiudu museoalalle. Tänään Asko Sarkola johtaa Suomen suurinta laitosteatteria, Helsingin Kaupunginteatteria. Kirjassaan hän kertoo niin näyttelijöistä kuin ohjelmavalinnoista erityisesti musikaalien oikeuksien metsästys on jännittävää. Saaliina ovat mm. Les Misérables (Kurjat), Tohtori Zivago ja Tarzan. Sivuilla kulkee tarinoita myös monista klassikkonäytelmistä Hamletista iki-ihanaan Kvartettiin. Liisa Talvitie, filosofian maisteri ja Apu-lehden toimittaja on taitava. Hän saa Sarkolan avautumaan myös lapsuudestaan, elämänsä naisista ja syvästä masennuksestaan. Rehellisesti ja suoraan. Kirjassa on monia kerroksia, sitä täytyy avata kaikki aistit valppaina. Olen esitellyt kirjoja Heikki Lanton päätoimittamissa lehdissä kymmenen vuotta. Työ on ollut hauskaa ja haastavaa. Kiitän kaikkia lukijoita yhteisistä hetkistämme. Tämä on toistaiseksi viimeinen kirjasivuni. Keskityn seuraavina vuosina omaan kirjoittamiseeni Suomen Kulttuurirahastolta saamani apurahan turvin. Aiheenani on yhteistyö presidentti Urho Kekkosen kanssa Jatkan siinä tarinaa varhaisella toimittajanimelläni kirjoittamani kirjan Maarit Tyrkkö, Tyttö ja nauhuri malliin. Maarit Huovinen lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Kati Tervo: Sukupuu. WSOY, painettu EU:ssa. 203 s., 24,50 euroa. Liisa Talvitie: Asko Sarkola naurun takana. WSOY, painettu EU:ssa. 290 s., 24,40 euroa. 10

11 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Toimiiko vai eikö? Moni väittää, että koko terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä. Hallinto ja organisaatiot näyttävät olevan käymistilassa. Miksi Sotea lähdettiin tekemään? Liittyvätkö uudistuksen alkulähteet tarpeeseen yhdistää pikkukuntia ja nujertaa kestävyysvajetta. Lääkäripulaa ja terveyskeskusten rappeumaa on myös huudettu. Kuntia, virkamiehiä, etujärjestöjä ja asiantuntijoita on kuultu. Kuka kuuntelee asiakasta? Kansalaiset saavat palveluita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei näytä riittävän. Monissa kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme edelleen varsin hyvin. Toisaalta hälytyskellot ovat soineet jo useita vuosia OECD-maiden vertailussa, jossa avoterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö suhteessa tarpeeseen näyttäisi painottuvan suurituloisille. Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että meillä jo monilla terveysasemilla yli puolet käynneistä lääkärin sijaan suuntautuu hoitajalle. Palvelua on siis tarjolla, mutta ei välttämättä välitöntä pääsyä lääkäriin. Potilaiden lähes kokonaan itse maksamat yksityislääkäripalvelut ovat pääosin erikoislääkärikäyntejä, mm. silmälääkärikäyntejä, joten niistä valtaosa ei ole verrattavissa kunnallisen perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Työterveyshuollossa toiminta on myös sairaanhoidossa painottunut lääkärikäynteihin. Yksityissektorin ja työterveyshuollon käynnit painottuvat enemmän työssäkäyville ja suurituloisille. Osin tämä rakenne saattaa johtua siitä, että Kela ei korvaa juurikaan yksityissektorin hoitajakäyntejä ja sairaanhoitajan vastaanottoa työterveyshuollossa. Sairausvakuutuksen korvausperiaatteet siis suosivat lääkärityövoiman käyttöä. Tämäkin yksityiskohta saattaisi olla hyvä huomioida tulevassa rahoitusuudistuksessa. Kirjoittaja on KTT, tutkimusprofessori, Kelan tutkimusosasto Onko todellinen kriisi kuitenkin jossain muualla kuin lääkäripalveluissa? Kuinka laajasta kriisistä on kyse avoterveydenhuollon palveluissa, jos laajojen terveys 2000 ja 2011 väestötutkimusten mukaan tyydyttymätöntä lääkäripalvelujen tarvetta on reilusti alle 20 prosentilla pitkäaikaissairaista ja runsaalla 6 prosentilla koko väestöstä ja osuudet ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa. Lisäksi erot eri koulutusryhmien välillä ovat vähäiset. Myös eurooppalaisten vertailututkimusten mukaan terveyspalvelujen tyydyttymätön tarve (unmet need) on Suomessa kohtuullisen pientä useisiin muihin EU-maihin verrattuna. Jospa se todellinen kriisi onkin sosiaalipalveluissa, joista myös löytyy pitkiä jonoja. Niistä ei kukaan puhu niin äänekkäästi kuin lääkäripalveluista. Sosiaalipalveluissahan on jo pitkään ollut yhden julkisen kanavan rahoitus eli kunnallinen rahoitus. Rahoituslähteitäkään siis ei ole ollut, eikä vaihtoehtoja hakeutua toisiin kanaviin. Perusterveydenhuollossa on kohtuullisen toimivat päivystys- ja päiväpalvelut, vaikka alue-eroja onkin. Jos ei sieltä apua löydy, varatakkina on vielä yksityissektori. Monissa sosiaalipalveluissa ei vastaavaa valikoimaa löydy. Verorahoitusta ei liene luvassa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin. Päinvastoin menojen hillintä ja säästöt ovat edessä. Jos Sote-uudistuksessa on tarkoitus aidosti parantaa myös sosiaalipalveluja, pitäisikö rahoja allokoidakin terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin, kun rahat joskus saadaan samaan säkkiin? Sosiaalipalvelujen vahvistaminen saattaisi myös kaventaa terveyseroja. 11

12 Laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten Hämeenlinnan Sisälähetys ry on perustettu 1907 hoitamaan diakonista ja sosiaalista huoltotyötä kristilliseltä arvopohjalta. Yhteiskunnallisen muutoksen ja toiminnan laajentumisen myötä lähtien on toimittu osakeyhtiönä nimellä Hoivia Oy. Palveluvalikoimaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, päiväkeskuspalvelut ja yksityinen kotihoito. Henkilökuntaa on 65. Toiminta-ajatuksena on "kohdata ikäihminen oman elämänsä asiantuntijana". Ammattitaitoisen koulutetun henkilökunnan avustamana tuotetaan laadukkaita vanhustenhoidon ja asumisen palveluja. Visiona on olla alueen paras vanhuspalvelujen tuottaja. Organisaation toimintaa ohjaavia arvoja ovat kehittyvyys, kokonaisvaltaisuus ja kristillisyys. Arvot ilmenevät kaikessa toiminnassa. Laatutyötä alettiin tehdä viitisen vuotta sitten. Viime vuosien aikana ikäihmisten palveluiden valvonnan, tilaajan ja omaisten vaatimusten, kasvaminen synnytti tarpeen luoda taloon yhtenäiset käytännöt ja dokumentoida tehtyä työtä. Tarvittiin selkeää johtamisjärjestelmää. Sertifikaatti saatiin keväällä 2014 Laatutyön tie on ollut kivinen ja mutkainen. Päämäärä oli välillä hukkua kaiken arkipäiväisen suorittamisen alle. Keväällä 2014 saatiin ISO 9001:2008 sertifikaatti koko toiminnalle. Sen myötä sitouduttiin jatkuvaan palveluiden kehittämiseen. Työ on siis vasta alussa. Olemme laatutyötä tehdessämme pyrkineet valitsemaan laadun mittarit niin, että tarvittava tieto syntyy jokapäiväisessä arjessa. Mittareiksi olemme valinneet muun muassa lääkepoikkeamat ja kaatumiset. Nämä valittiin myös siksi, että pystymme niiden avulla vertaamaan toimintaamme myös valtakunnallisesti. Hoitajien asiakastietojärjestelmään tekemien kirjausten kautta tieto siirtyy toiminnanohjausjärjestelmään mittareiksi. Niistä pystymme seuraamaan yksikkötasolla poikkeamien määrää. Olemme myös kuvanneet, kuinka poikkeamat ja läheltäpiti-tilanteet tulee kirjata ja käsitellä. Esimies käsittelee poikkeamat asianomaisen henkilön kanssa välittömästi. Koosteet käsitellään kyseisen yksikön tiimipalavereissa ja palveluvastaavien palavereissa kuukausittain. Poikkeamailmoitusten yhteenveto käsitellään lisäksi johtoryhmässä kuukausittain ja johdon katselmuksessa puolivuosittain. Liposomisilmäsuihke Tehokas apu kuiviin silmiin Kuivien silmien syynä on usein heikentynyt silmän rauhasten toiminta. Niin kauan kuin rauhasten lipidituotantoa ei korjata, kyynelneste ja myös keinotekoisesti lisätty kyynel jatkaa haihtumistaan silmästä. Tearsagain sisältää liposomeja, pieniä rasvamolekyylejä, joita esiintyy silmän kyynelkalvossa luonnostaan. Tearsagain-silmäsuihke annostellaan suljetuille silmille Suihkeen liposomit levittäytyvät yhdessä silmän omien lipidien kanssa silmäluomen reunasta silmän kyynelkalvolle muutaman räpäytyksen aikana. Kyynelkalvon lipidikerros vakautuu ja liiallinen kosteuden haihtuminen silmästä vähenee. Apteekista ja optikkoliikkeistä 12

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Satakunnan vanhusneuvostojen työseminaari 11.3.2015 Esityksen sisältö Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme

Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 13.2.2012 2 Kelan strategia 2012 2015: visio Parasta palvelua,

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena Case: Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen/ Vantaa Matti Lyytikäinen Vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja, Vantaa 16.3.2011 Hankkeen lähtökohdat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ.

RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. RAJOITTUNUT TOIMINTAKYKY, HENKILÖKUNNAN JA ASUKKAIDEN ROOLI TURVALLISUUSTYÖSSÄ. 10.12.2014 Seppo Tuominen 2 MEHILÄINEN Perustehtävä: Yhdessä luomme parempaa terveyttä ja hyvinvointia Visio: Sosiaali- ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen

HYVÄ 2011 2015. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen HYVÄ 2011 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on hoito- ja hoivapalvelujen työ- ja elinkeinopoliittinen kehittäminen Hyvinvointiohjelma HYVÄ on yksi työ- ja elinkeinoministeriön neljästä hallitusohjelmaa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija

Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Anitta Mikkola, kotihoidon osastonhoitaja, Ikäihminen toimijana kehittämisjakson vetäjä Sodankylän hyvinvointisuunnitelman laatija Väestökehitys - painopiste ennaltaehkäisevään työhön, hyviä vuosia kotona

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri HYVÄN VANHUUDEN EDELLYTYKSIÄ ovat mm. - Oma toiminta - Asunto - Taloudelliset seikat - Yhteisöllisyys, lähiyhteisö - Esteettömyys

Lisätiedot