NO 3-4 LOKA-JOULUKUU Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NO 3-4 LOKA-JOULUKUU 2014. Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 3-4 LOKA-JOULUKUU 2014 Päivi Voutilainen: Kärkitavoitteena osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen s. 7 Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? s. 9 Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? s. 11 Aino Närkki: Selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista s. 16 Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet s. 18 Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta s. 22 Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön s. 31 Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu s. 32 Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin s. 46 laitosesittely Hoivakoti Villa Isolahti s. 34 Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön Hoitokoti Päiväkumpu -konserni valitsi domacare -järjestelmän käyttöön kotiin tuotettaviin palveluihin Päiväkummun Kodinhoitoon ja Päiväkummun Kotihoitoon. Järjestelmä tarjoaa meille parhaat ominaisuudet toiminnan ohjaukseen, asiakaslaskutukseen ja palkkojen maksuun niin kotisiivouksessa kuin kotihoidossakin. domacaren mobiilit ratkaisut on helppoja ja nopeita käyttää ja olemme päässeet paperisista listoista kokonaan eroon. invian oy on toiminut erittäin aktiivisesti apuna käyttöönotossa ja asioiden eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä Aija Jacobsson, Kotihoidon johtaja, Päiväkummun Kotihoito Oy, Päiväkummun Kodinhoito Oy DomaCare on hoiva-alalle suunniteltu asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. DomaCarea käyttää sadat asumis- ja kotipalveluyritykset ympäri maata. Loppukäyttäjiä on yli Asiakkaisiimme kuuluvat mm. Mainio Vire Oy, Mikeva Oy, Helsingin Diakonissalaitos ja KVPS Tukena Oy. Olemme mukana eresepti, Kanta ja KanSa -hankkeissa ensimmäisenä sosiaalialan tietojärjestelmätoimittajana. Ratkaisumme tehostavat yritysten toimintaa monella tavalla: -Asiakastietojen suunnitelmallinen ylläpito -Laskutustietojen sujuva hallinnointi automatisoinnilla. Integroitu lähes 30 eri talousjärjestelmään -Helppokäyttöinen mobiilijärjestelmä liikkuvan työn hallinnointiin ja laskutukseen -Toiminnan seurantaan ja kehittämiseen tarvittavat tilastot ja yhteenvedot Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi

2 ODL:n Hilipakka Palvelut ODL:n Hilipakka Palvelut Oy:n tuottamat palvelut tuodaan apua tarvitsevan vanhuksen kotiin. Kotipalveluissamme keskitymme kiireettömään ja välittävään asiakkaan hoivaan ja huolenpitoon hänen omassa kodissaan. Palveluillamme tuemme vanhusten kotona asumista ja heidän itsenäistä selviytymistään arjessa. Päivähuilinki Vesper-kodissa mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivät ja edistää läheisen toimintakykyä. Kotihuilinki mahdollistaa omaishoitajan arvokkaat vapaahetket tarjoamalla huolenpitoa omaishoidettavan omassa kodissa. Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osa-alueet. Kotikuntoutus omaishoitoperheille. Fysioterapia kotikäynteinä tukee vanhusten toimintakykyä. Kotisiivous Huusholli auttaa ikäihmisiä, lapsiperheitä tai ketä tahansa siivouspalvelua tarvitsevaa. Palvelumme voi maksaa Oulun kaupungin myöntämällä palvelusetelillä tai kustantamalla palvelut itse. Ota yhteyttä: Ulla Väärälä puh Hilipakka Palvelut Oy, Isokatu 88, Oulu, Olemme osa ODL Konsernia

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Aikansa kutakin Puhuminen elämänkaaresta sisältää mielikuvan, jossa nousun aikaa ovat lapsuus ja nuoruus ja ikääntyminen puolestaan merkitsee laskeutumista lähtötasolle. Mielikuva on ilmeisen onnistunut. Muutos ihmisen persoonassa on nopeinta elämänkaaren alku- ja loppupäässä. Aikuisiässä ei tässä suhteessa tapahdu paljoakaan. Oma isäni, joka oli syntynyt 1800-luvun puolella, toisteli vanhuudessaan useasti sanontaa: Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Hänen mielestään muutos oli vanhana lapsuuttakin nopeampaa. Yhteisöllisyys kehittyy persoonallisuuden kanssa rintarinnan. Yhteys ympäröivään maailmaan laajenee kodista ja koulusta työelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen rajoittuakseen jälleen lähipiiriin ja usein edelleen yksinäisen vanhuksen osaan kotona ja hoitolaitoksessa. Vanhan Testamentin Saarnaaja totesi: Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. Oopperalaulaja Jorma Hynninen sanoi TV-haastattelussa kymmenkunta vuotta sitten: Nyt on enää vain tämä päivä ja eletty elämä. Olin itse omalla kohdallani ajatellut samalla tavalla. Syntymävuotemme olivat samat ja ikääntyneen kokemuksissa askelsimme samaan tahtiin. Sittemmin olen huomannut, että eletty elämä ei olekaan menetetty osa elämää, vaan se on läsnä kokemuksissa. Kirjailija Kalle Päätalo, jonka tuotanto muodostuu omaelämäkerrallisesta muistelusta, sanoi keskustellessamme hänen kirjailijantyöstään olevansa muistityöntekijä. Hän kertoi uusien ja taas uusien muistilokeroiden avautuvan kunhan niiden oville aikansa kolkuttaa. Saman olen itse ilahtuneena todennut. On ollut mukava pohtia ja kokea uudelleen elettyä elämää. Sen konkretisoiminen tekstiksi on osoittautunut mielenkiintoiseksi matkaksi omaan itseensä. Samalla on selvinnyt hieman enemmän siitäkin, mikä minä oikein olen. Olen tehnyt tätä itseni ja jälkipolven vuoksi. Tämä käsissä oleva Hoivapalvelut -lehti on viimeinen toimittamani numero. Aikaisemmin olen eläköitynyt sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta - vieläpä eri aikoina -, mutta nyt vasta palkkatyön jättäessäni koen siirtyväni eläkkeelle. Tuntuu hyvältä. 3

4 Räätälöidyt koulutukset, ota yhteyttä! Tuukka Rantanen, koulutuspäällikkö, puh , Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tulkaa yhdessä! Koulutusten ryhmäalennukset: 6-10 henkeä -10 % henkeä -15 % Kevään koulutuskalenteri Diabetesosaaja -seminaari Helmikuu Lääkehoito I Helmikuu Vastaavan hoitajan koulutuspäivät I Sairaanhoitajapäivät Maaliskuu Palliatiivisen hoitotyön koulutuspäivät Huhtikuu Iho- ja allergia hoitotyön koulutuspäivät Päivitetyt tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen osoitteessa: Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Elokuu Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät Sairaanhoitaja ja syöpähoitotyö Kliininen osaaja -seminaari I Vastaavan hoitajan koulutuspäivät II Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät Muutokset mahdollisia. Sairaanhoitajapäivät 2015 on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka Messukeskus, Helsinki Osaan. Tiedän. Välitän. Ilmoittautuminen osoitteessa: facebook.com/sairaanhoitajaliitto

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Aikansa kutakin... 3 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla... 7 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Kärsi, kärsi kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?.. 9 kirjat Maarit Huovinen: Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun kansainvälinen toiminta ERGOCAREBANK Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kulttuuri Kulttuurisen hanketyön juurruttaminen yhteinen haaste musiikki Uusi Sävelsirkku koeajettiin Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön b-vitamiini Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu monioireisen vanhuksen vaivojen aiheuttaja Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten asumispalveluissa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Yhä pidempään töissä vanhuksia hoitamassa kilpailuolosuhteet Aino Närkki: Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista hyvinvointipolitiikka Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet Veli Puttonen: Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen EU Sirpa Pietikäinen: Hoivan suuret suuntaviivat hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto: Turvallisuus on kaikkien asia työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Miten So-Te ja Vanhuspalvelulaki? mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Kaikki ei kuole kirkon ikkuna Kirsti Esala: Yhteistä matkaa osallisuus Suvi Fried: Osallisuuden ydin kumpuaa osallistumisesta ja kuulumisen tunteesta Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Palvelutarpeen arviointi ja veteraanin kuuleminen Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo: Onnistunut hoitajamitoitus ei ole vain yksi luku Kolumni Jorma Back: Dostojevskia hanapakkauksessa hoivakoti Anna-Maija Palo: Hyvä hoitaja on ihminen tavattavissa vanhustenhuollon rakenteet Eero Siljander: Vanhustenhuollon uudet rakenteet edellyttävät preventionäkökulman nostamista keskiöön hajuaisti Jari Tuominen, Jouni Heiskanen: Tuoksuterapia on suomalainen innovaatio kansainvälisyys Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin Hoivapalvelut 6. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Kustantaja: Privat-Medi Oy Ilmoitusaineisto osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 6

7 Mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen on sekä arvo että päämäärä. Aidon osallisuuden ja todellisen vaikuttamisen turvaamisessa on alati kehitettävää ja siitä syystä on tärkeää, että myös uudistuva lainsäädäntö nostaa eri-ikäisten kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen esille. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen sekä iäkkäiden osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluista on läpileikkaava periaate: on haluttu luoda edellytyksiä sille, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka heitä koskee. Osallisuutta päätöksentekoon turvataan säätämällä vanhusneuvostojen olemassaolosta sekä tehtävistä. Ennen em. lain voimaantuloa vanhusneuvosto oli lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja kuntien iäkkäiden palveluista vastaavat viranhaltijat arvioivat 1 niiden osallistuvan varsin monipuolisesti suunnitteluun. Lain toimeenpanon aluekierroksilla vanhusneuvostojen jäsenet kuitenkin toivat esille huolta vaikutusmahdollisuuksiensa niukkuudesta ja että neuvostojen asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävässä määrin. On tärkeää, että lakia toimeenpantaessa vanhusneuvostot löydetään voimavarana ja yhteistyökumppanina ja että ikäystävällistä Suomea rakennetaan yhdessä. Vanhusneuvostojen olemassa oloa koskeva sääntely on siirtymässä uudistuvaan kuntalakiin, jonka luonnos oli lausunnoilla kesällä Lakiluonnoksessa on säännös vanhusneuvoston myös vammaisneuvostojen ja nuorisovaltuustojen olemassaolosta, mutta ei tehtävistä. Tämä on herättänyt runsaasti huolta. Huoleen ei ole syytä, sillä säännelty kokonaisuus olisi säilymässä entisellään: kuntalaissa säädettäisiin vanhusneuvostojen olemassaolosta, mutta niiden tehtäviä koskeva sääntely säilyisi vanhuspalvelulaissa. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhdeksi kärkitavoitteeksi on nostettu kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen ja Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla Kirjoittaja on johtaja, sosiaalineuvos, dos. Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto siitä syystä erilaisia kansalaisten vaikutuskanavia koskevaa sääntelyä koottaisiin yhteen lakiin. Uudistuvan kuntalain luonnoksessa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjoa monipuolistetaan ja yhdeksi keinoksi nostetaan neuvostojen ohella myös kansalaisraadit. Lausunnoissa 2 kannatettiin laajasti kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä ehdotuksia ja lakiluonnoksen nähtiin kokoavan nykylakia paremmin yhteen eri vaikuttamismahdollisuuksien kokonaisuutta. Myös lausunnoilla oleva lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 korostaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lakiluonnoksessa esitetään säädettäväksi, että sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja toimivuudesta. Asukkaiden näkemykset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon laadittaessa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöstä sekä sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Esimerkkeinä osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä esitetään myös tässä lakiluonnoksessa kansalaisraateja. Lait luovat puitteet osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle. Aidon osallisuuden turvaaminen merkitsee yhteistä tekemistä kunnan sisällä kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja teknisen toimen kesken sekä yhdessä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. On jatkuvasti kehitettävä areenoita, joissa eri toimijat ja eri ikäpolvet kohtaavat toisensa ja oppivat toinen toisiltaan. Yhteisen tekemisen kautta voidaan löytää jo olemassa olevat mahdollisuudet ja kehittää uusia. Kuva: Vesa Linna 1 THL Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta. Saatavilla: 2 Valtiovarainministeriö Yhteenveto kuntalakiluonnosta koskevista lausunnoista. Saatavilla: 3 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Saatavilla: Lausuntopyynnöt 7

8 Vierelläkulkijana Eija Kemppi Kärsi, kärsi Kävin mielenkiintoisen kansainvälisen keskustelun gastroskopiasta. Ihmiset kertoivat kokemuksiaan kyseisestä kokeesta Keski-Euroopan maissa ja Koti- Suomessa. Muualla tarjotaan joko puudutusta tai rauhoittavia lääkkeitä itsestään selvyyksinä kyseisen kokeen yhteydessä. Suomessa ani harvalle oli tarjottu helpottavaa vaihtoehtoa, oli sitten kyse julkisesta tai yksityisestä terveydenhoidosta. Pitkään ulkomailla asunut ystävä tokaisi lopulta: täällä Suomessa on sellainen ajattelu, että ihmisen pitää kärsiä ja kestää. Pahin tarina, jonka tähän liittyen kuulin, oli sodanjälkeisestä Suomesta. Ekaluokkalainen tyttö oli viisikymmenluvun puolivälin Suomessa ollut hammaslääkärissä, jossa pikkutytöltä vedettiin hammas puuduttamatta sillä seurauksella, että pikkutyttö pyörtyi. Toinnuttuaan pikkutyttö kuuli hammaslääkärin sanovan: kyllä meidän pitää osata kärsiä, niin ne miehet sodassakin kärsivät. Liekö lääkäri itse ollut sodassa eikä ollut ihan vielä palannut normaaliarkeen, kun heijasti kokemukset pikkutyttöön. Kertomukset saivat miettimään kansakuntamme ydinolemusta. Totta, meillä on paljon kulttuuriperintöä, runoja, lauluja, varmaan maalaustaidettakin, jossa kuvataan kärsimystä, elämän kovuutta tyyliin Paljon on kärsitty vilua ja nälkää.. Aihe elää täkäläisen kristikunnankin piirissä Kautta kärsimysten voittoon; Kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat. Ehkä kärsimys- ja koettelemuspainotteisuus kuvastaa vain pitkää kollektiivista muistia sodista, nälänhädistä ja alituisesta ponnistelusta. Täytyy kuitenkin miettiä, mihin kaikkeen näitä kollektiivisia asenteita pitää siirtää. Sairauksista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä kärsitään jo muutenkin riittävästi. Niihin ei pitäisi liittää enää tarpeetonta kärsimystä. Joskus tuntuu, että sama kärsimyksiä vähättelevä asenne näkyy muuallakin kuin kivunlievitysasioissa. Iäkäs ystävä valitti erittäin korkeaa verenpainettaan ja sen heittelyä. Kirjoittaja on FM, TM, vanhustyön kouluttaja, rehtori (em.) Aika olisi löytynyt kolmen viikon päähän. Viisas nainen sanoi vastaanottovirkailijalle: no on kai sitten parasta, että kerron tästä lapsilleni varmuuden vuoksi äitini kuoli sydänkohtaukseen ja isäni aivoinfarktiin. Tämä tehosi. Aivan ihmeellisesti löytyi peruutusaika seuraavalle päivälle. Olen törmännyt vastaavaan itsekin. Asia, joka tuntui akuutilta ja normaalisti onkin sellainen, sai osakseen vähättelyä. Vai onko kyse priorisoinnista? Jonkun kärsimys on siedettävämpää kuin jonkun toisen. Elämme ajassa, jossa on selvästi sanottava, mikä asia on eettisen tajun vastainen. Ihminenhän tottuu huonoon kohteluun ajan mittaan ja ottaa sen itsestäänselvyytenä - varsinkin heikoilla ollessaan. Törmäsin apteekissa tilanteeseen, jossa ei käytetty numerolappujonotusta, vaan ihmisiä seisotettiin jonossa. Oletettavaa on, että joukossa oli niitä, jotka eivät jaksaneet kaiken aikaa seistä. Joku oli juuri tullut leikkauksesta, toinen vain muuten vanhuudenheikko varsin yleistä apteekin asiakkaiden keskuudessa. Jonon ulkopuolelta ei palveltu, jos sattui edellä mainituista syistä istahtamaan. Miten tulikin mieleen yhtäkkiä kertomus Raamatusta miehestä, jota ei kukaan auttanut pääsemään parantavaan lähteeseen. Jeesus näki kärsivän, ohitetun ja hoiti hänen asiansa. Meillä on malli siitä, että kärsivää ei sivuuteta, kärsimystä ei sivuuteta, vaan kärsivän kohdalle pysähdytään ja otetaan selvää, mikä tilanne oikeasti on, ja autetaan saamaan apua ja tarvittava helpotus. Liian usein huomaa vielä perisuomalaisia asennetta: kärsimys on osa elämää, sitä on vain kestettävä. Parempaa lähimmäisyyttä on se, että vihjaa kipuklinikasta kuin että katselee vierestä toisen sietämätöntä kipua. Muutenkin on joskus syytä miettiä, mistä kaiken-kestän-vaikkahampaat-irvessä -asenne oikein kumpuaa? Aika moni on mennyt hautaan ennenaikaisesti tällä asenteella. 8

9 Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Ikäihmisten palvelujen kysyntä kasvaa lähivuosina väestörakenteen muutoksen vuoksi. Vuoteen 2040 mennessä yli 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu. Palvelujen kysynnän kasvaessa työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan. Samanaikaisesti eläkkeelle siirtyy runsaasti sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Miten tuleviin palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan niukkenevin resurssein? Tavoitteena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotona pärjääminen tarvittavien palvelujen avulla on myös ikäihmisten oma toive. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava edelleen niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Toimintakykyinen vanhuus vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Kotihoidolla on merkittävä asema sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kokonaisuudessa. Sillä, miten kotihoidossa onnistutaan, on ratkaiseva vaikutus palvelujen kokonaiskustannuksiin. Miten kotihoito kykenee palvelujen tuottavuuden kasvattamiseen koetun henkilöstövajeen ja kiireen keskellä? Miten estetään kotihoidon asiakkaiden epätarkoituksenmukainen ohjautuminen päivystykseen, perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon? Miten varmistetaan, että asiakkaiden hoitopaikka on palvelutarpeen mukainen? Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia monissa kunnissa. Kuntaliitto toteuttaa vuosina projektin Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus. Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Projektin tavoitteena on omalta osaltaan antaa aineksia ratkaisujen tekemiseen. Projektissa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Projektissa myös levitetään tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Sosiaalialan Työnantajat ry. Projektin julkaisusarjassa julkaistaan tuloksia ja ajankohtaisia kirjoituksia ikääntyneen väestön palveluista. TkT Johan Groopin kirjoitus Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? on projektin ensimmäinen julkaisu. Kirjoituksessa pohditaan erilaisten käytäntöjen merkitystä kotihoidon palvelujen tehokkuuden lisäämiseksi. Se perustuu Groopin vuonna 2012 Aalto-yliopistossa julkaistuun väitöskirjaan ja hänen käytännön kokemuksiinsa kunnissa tehdystä kotihoidon kehittämistyöstä. Groopin tutkimuksissa on paljastunut, että kysynnän kasvaessa kotihoito taistelee koetun henkilöstövajeen ja kiireen kanssa ja että kotihoitoyksikköjen tuottavuus on yleensä alhainen. Hän onkin pyrkinyt selvittämään sitä, miksi tilapäinen henkilöstövaje ja kiire syntyvät ja tuottavuus on heikko. Erityisesti Groop on selvittänyt ja esittänyt ratkaisuja, miten nykykapasiteettia voitaisiin hyödyntää paremmin. Groopin artikkeli ja muut myöhemmin ilmestyvät artikkelit ovat saatavilla projektin verkkosivuilla, Seuraavat artikkelit Miksi iäkäs ihminen lähtee päivystykseen Laadullinen tutkimus kotona asuvien ihmisten päivystykseen lähtemispäätökseen vaikuttavista tekijöistä (Mylläri & Kirsi & Valvanne) ja Iäkkäät päivystyksen käyttäjinä - 70 vuotta täyttäneiden tamperelaisten päivystystyökäynnit vuosina (Haapamäki ym.) ilmestyvät loka-marraskuussa

10 kirjat Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun Kaksi kiinnostavinta syksyn kirjaa ovat Kati Tervon Sukupuu ja Liisa Talvitien teos Asko Sarkola naurun takana. Ajattelin lukaista molemmat pikaisesti tätä esittelyä varten, mutta jäin koukkuun: vauhtia piti hidastaa, niin paljon sanottavaa molemmilla kirjoilla on. Kati Tervo kirjoittaa kauniisti, tekstiä on nautinto lukea. Hänen Sukupuunsa on rakennettu kirjallisista kuvista, jokainen henkilö on saanut oman lukunsa. Tarinan aloittaa Heidi Hukkanen ( ), sukupuu on rakennettu hänelle. Hän myös lopettaa tarinan. Heidi muistaa lapsuudestaan luvun lopulta sairaan mummun, joka rakasti leivoksia. Kirja alkaa: Mummu muuttuu sudeksi. Pelkään sen murinaa ja vieraskielistä rähinää. Mummu, Adele Schumacher, on lähtenyt nuorena kesällä 1918 rakkauden perässä Suomeen, takapajuiseen pohjolaan. Kati Tervo piirtää henkilöitä sanoin. Seuraavaksi on vuorossa Liisa Hukkanen o.s. Viljakainen ( ), sitten Flora Schumacher ( ), Verna Schumacher ( ) ja Adele Hukkanen o.s. Schumacher ( ). Sukulaisten kohtalot ja tarinat kietoutuvat toisiinsa ja vievät eteenpäin, aina Dresdeniin, ja sukupuun oksat puhkeavat puhumaan. Kati Tervo, miltä tuntui saada valmis teos käteen? Olin kuin unissakävelijä johtuen helteestä ja siitä, etten nähnyt kirjaani ennen ensi kritiikin ilmestymistä. Silittelin lämpimäistä hellästi, kun kustannustoimittaja ojensi sen minulle. Hetkessä oli hieman taikaa, mutta myös haikeutta. Pitkän työn jälkeen "lapsi" oli muuttanut pois kotoa. Millaista palautetta olet saanut lukijoiltasi? Tutut ja tuntemattomat Sukupuun lukijat ovat hemmotelleet minua hyvällä palautteella. Romaanin naisten kohtalot ovat koskettaneet monia. Koska elämä on vain hetken humua, koetan jo suunnata ajatukseni seuraavaan romaaniin. Itse kirjoittaminen on kirjailijan työssä ihaninta väheksymättä yhtään lukijoiden kohtaamista. Asko Sarkolan Välitilinpäätös Teatteri kiehtoo ja Liisa Talvitie on saanut maailman kulissien takana ja näyttämöllä vangittua. Asko Sarkola avautuu ja innostuu toimittajan kysymyksistä. Hän kertoo, miten ajautui sattumalta teatterikouluun 1963 ja miten hänestä tuli ohjaajalegenda Benno Bessonin luottonäyttelijä. Kysyin kirjan lehdistötilaisuudessa Sarkolan ajasta Lilla Teaternissa. Hän kertoi: Ensimmäisen ensi-illan lähestyessä olin huolissani, kun näytti siltä, että kaikki oli sekaisin. Ihmettelin, saako Lasse Pöysti rooliaan valmiiksi. Sama kaaos toistui seuraavankin ensi-illan lähestyessä. Silloin minulle sanottiin, että jos kaipaat työtä, missä järjestys vallitsee, hankkiudu museoalalle. Tänään Asko Sarkola johtaa Suomen suurinta laitosteatteria, Helsingin Kaupunginteatteria. Kirjassaan hän kertoo niin näyttelijöistä kuin ohjelmavalinnoista erityisesti musikaalien oikeuksien metsästys on jännittävää. Saaliina ovat mm. Les Misérables (Kurjat), Tohtori Zivago ja Tarzan. Sivuilla kulkee tarinoita myös monista klassikkonäytelmistä Hamletista iki-ihanaan Kvartettiin. Liisa Talvitie, filosofian maisteri ja Apu-lehden toimittaja on taitava. Hän saa Sarkolan avautumaan myös lapsuudestaan, elämänsä naisista ja syvästä masennuksestaan. Rehellisesti ja suoraan. Kirjassa on monia kerroksia, sitä täytyy avata kaikki aistit valppaina. Olen esitellyt kirjoja Heikki Lanton päätoimittamissa lehdissä kymmenen vuotta. Työ on ollut hauskaa ja haastavaa. Kiitän kaikkia lukijoita yhteisistä hetkistämme. Tämä on toistaiseksi viimeinen kirjasivuni. Keskityn seuraavina vuosina omaan kirjoittamiseeni Suomen Kulttuurirahastolta saamani apurahan turvin. Aiheenani on yhteistyö presidentti Urho Kekkosen kanssa Jatkan siinä tarinaa varhaisella toimittajanimelläni kirjoittamani kirjan Maarit Tyrkkö, Tyttö ja nauhuri malliin. Maarit Huovinen lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Kati Tervo: Sukupuu. WSOY, painettu EU:ssa. 203 s., 24,50 euroa. Liisa Talvitie: Asko Sarkola naurun takana. WSOY, painettu EU:ssa. 290 s., 24,40 euroa. 10

11 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Toimiiko vai eikö? Moni väittää, että koko terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä. Hallinto ja organisaatiot näyttävät olevan käymistilassa. Miksi Sotea lähdettiin tekemään? Liittyvätkö uudistuksen alkulähteet tarpeeseen yhdistää pikkukuntia ja nujertaa kestävyysvajetta. Lääkäripulaa ja terveyskeskusten rappeumaa on myös huudettu. Kuntia, virkamiehiä, etujärjestöjä ja asiantuntijoita on kuultu. Kuka kuuntelee asiakasta? Kansalaiset saavat palveluita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei näytä riittävän. Monissa kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme edelleen varsin hyvin. Toisaalta hälytyskellot ovat soineet jo useita vuosia OECD-maiden vertailussa, jossa avoterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö suhteessa tarpeeseen näyttäisi painottuvan suurituloisille. Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että meillä jo monilla terveysasemilla yli puolet käynneistä lääkärin sijaan suuntautuu hoitajalle. Palvelua on siis tarjolla, mutta ei välttämättä välitöntä pääsyä lääkäriin. Potilaiden lähes kokonaan itse maksamat yksityislääkäripalvelut ovat pääosin erikoislääkärikäyntejä, mm. silmälääkärikäyntejä, joten niistä valtaosa ei ole verrattavissa kunnallisen perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Työterveyshuollossa toiminta on myös sairaanhoidossa painottunut lääkärikäynteihin. Yksityissektorin ja työterveyshuollon käynnit painottuvat enemmän työssäkäyville ja suurituloisille. Osin tämä rakenne saattaa johtua siitä, että Kela ei korvaa juurikaan yksityissektorin hoitajakäyntejä ja sairaanhoitajan vastaanottoa työterveyshuollossa. Sairausvakuutuksen korvausperiaatteet siis suosivat lääkärityövoiman käyttöä. Tämäkin yksityiskohta saattaisi olla hyvä huomioida tulevassa rahoitusuudistuksessa. Kirjoittaja on KTT, tutkimusprofessori, Kelan tutkimusosasto Onko todellinen kriisi kuitenkin jossain muualla kuin lääkäripalveluissa? Kuinka laajasta kriisistä on kyse avoterveydenhuollon palveluissa, jos laajojen terveys 2000 ja 2011 väestötutkimusten mukaan tyydyttymätöntä lääkäripalvelujen tarvetta on reilusti alle 20 prosentilla pitkäaikaissairaista ja runsaalla 6 prosentilla koko väestöstä ja osuudet ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa. Lisäksi erot eri koulutusryhmien välillä ovat vähäiset. Myös eurooppalaisten vertailututkimusten mukaan terveyspalvelujen tyydyttymätön tarve (unmet need) on Suomessa kohtuullisen pientä useisiin muihin EU-maihin verrattuna. Jospa se todellinen kriisi onkin sosiaalipalveluissa, joista myös löytyy pitkiä jonoja. Niistä ei kukaan puhu niin äänekkäästi kuin lääkäripalveluista. Sosiaalipalveluissahan on jo pitkään ollut yhden julkisen kanavan rahoitus eli kunnallinen rahoitus. Rahoituslähteitäkään siis ei ole ollut, eikä vaihtoehtoja hakeutua toisiin kanaviin. Perusterveydenhuollossa on kohtuullisen toimivat päivystys- ja päiväpalvelut, vaikka alue-eroja onkin. Jos ei sieltä apua löydy, varatakkina on vielä yksityissektori. Monissa sosiaalipalveluissa ei vastaavaa valikoimaa löydy. Verorahoitusta ei liene luvassa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin. Päinvastoin menojen hillintä ja säästöt ovat edessä. Jos Sote-uudistuksessa on tarkoitus aidosti parantaa myös sosiaalipalveluja, pitäisikö rahoja allokoidakin terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin, kun rahat joskus saadaan samaan säkkiin? Sosiaalipalvelujen vahvistaminen saattaisi myös kaventaa terveyseroja. 11

12 Laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten Hämeenlinnan Sisälähetys ry on perustettu 1907 hoitamaan diakonista ja sosiaalista huoltotyötä kristilliseltä arvopohjalta. Yhteiskunnallisen muutoksen ja toiminnan laajentumisen myötä lähtien on toimittu osakeyhtiönä nimellä Hoivia Oy. Palveluvalikoimaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, päiväkeskuspalvelut ja yksityinen kotihoito. Henkilökuntaa on 65. Toiminta-ajatuksena on "kohdata ikäihminen oman elämänsä asiantuntijana". Ammattitaitoisen koulutetun henkilökunnan avustamana tuotetaan laadukkaita vanhustenhoidon ja asumisen palveluja. Visiona on olla alueen paras vanhuspalvelujen tuottaja. Organisaation toimintaa ohjaavia arvoja ovat kehittyvyys, kokonaisvaltaisuus ja kristillisyys. Arvot ilmenevät kaikessa toiminnassa. Laatutyötä alettiin tehdä viitisen vuotta sitten. Viime vuosien aikana ikäihmisten palveluiden valvonnan, tilaajan ja omaisten vaatimusten, kasvaminen synnytti tarpeen luoda taloon yhtenäiset käytännöt ja dokumentoida tehtyä työtä. Tarvittiin selkeää johtamisjärjestelmää. Sertifikaatti saatiin keväällä 2014 Laatutyön tie on ollut kivinen ja mutkainen. Päämäärä oli välillä hukkua kaiken arkipäiväisen suorittamisen alle. Keväällä 2014 saatiin ISO 9001:2008 sertifikaatti koko toiminnalle. Sen myötä sitouduttiin jatkuvaan palveluiden kehittämiseen. Työ on siis vasta alussa. Olemme laatutyötä tehdessämme pyrkineet valitsemaan laadun mittarit niin, että tarvittava tieto syntyy jokapäiväisessä arjessa. Mittareiksi olemme valinneet muun muassa lääkepoikkeamat ja kaatumiset. Nämä valittiin myös siksi, että pystymme niiden avulla vertaamaan toimintaamme myös valtakunnallisesti. Hoitajien asiakastietojärjestelmään tekemien kirjausten kautta tieto siirtyy toiminnanohjausjärjestelmään mittareiksi. Niistä pystymme seuraamaan yksikkötasolla poikkeamien määrää. Olemme myös kuvanneet, kuinka poikkeamat ja läheltäpiti-tilanteet tulee kirjata ja käsitellä. Esimies käsittelee poikkeamat asianomaisen henkilön kanssa välittömästi. Koosteet käsitellään kyseisen yksikön tiimipalavereissa ja palveluvastaavien palavereissa kuukausittain. Poikkeamailmoitusten yhteenveto käsitellään lisäksi johtoryhmässä kuukausittain ja johdon katselmuksessa puolivuosittain. Liposomisilmäsuihke Tehokas apu kuiviin silmiin Kuivien silmien syynä on usein heikentynyt silmän rauhasten toiminta. Niin kauan kuin rauhasten lipidituotantoa ei korjata, kyynelneste ja myös keinotekoisesti lisätty kyynel jatkaa haihtumistaan silmästä. Tearsagain sisältää liposomeja, pieniä rasvamolekyylejä, joita esiintyy silmän kyynelkalvossa luonnostaan. Tearsagain-silmäsuihke annostellaan suljetuille silmille Suihkeen liposomit levittäytyvät yhdessä silmän omien lipidien kanssa silmäluomen reunasta silmän kyynelkalvolle muutaman räpäytyksen aikana. Kyynelkalvon lipidikerros vakautuu ja liiallinen kosteuden haihtuminen silmästä vähenee. Apteekista ja optikkoliikkeistä 12

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille 2011-2015 Evijärvi, Kauhava, Lappajärvi Ikääntyminen voimavarana seminaari SYO, Kauhava 3.5.2011 Ikäpoliittinen ohjelma v. 2011-2015 Visio:

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2018-2020 Sosiaali- ja terveystoimi Juha Metso Turvallisesti kotona Arvoa asiakkaalle ja hukka pois Palvelun laatu, vaikuttavuus ja turvallisuus Espoolaisten toimintakyky,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009

Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista. Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Palvelusetelit raportti käyttäjä- ja käyttötarpeista Eija Seppänen Fountain Park 22.10.2009 Tavoitteena osallistaa kansalaiset palvelusetelin kehittämiseen Facebook/palveluseteli 1226 fania (2.10) Twitter/palveluseteli

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä

Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Sote-ratkaisu tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämisessä Kirsi Varhila ylijohtaja, STM Tuottavuuden peruskaava Management of resources TARGET INPUT resources PROCESS methods OUTPUT PRODUCTIVITY INPUT/

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy

12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Ikääntyneiden asuminen ja arki 12.11.2008 Kristiina Hautakangas Medivire Hoiva Oy Hilma mummon unelma On mukavaa, kun heräsin aamulla omassa kauniissa huoneessa, ei tullut kiire ja söin rauhassa hyvän

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen

Lisätiedot

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille 2009-2030 Tavoitteena hyvinvoinnin tasa-arvo Jokaiselle on turvattava oikeus hyvään vanhuuteen Valtakunnallinen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tilastoja sote-alan markkinoista

Tilastoja sote-alan markkinoista Tilastoja sote-alan markkinoista Helsinki 15.6.2017 Eduskunta, talousvaliokunta Aino Närkki 13.6.2017 Sosiaalipalvelualan tuotos ja osuus palvelutuotannosta tuottajittain 2000-2015 Sosiaalipalveluiden

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollossa vanhusneuvostojen toiminnan kannalta Eevaliisa Virnes, erityisasiantuntija Satakunnan vanhusneuvostojen työseminaari 11.3.2015 Esityksen sisältö Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Toiminta-ajatuksemme

Toiminta-ajatuksemme Toiminta-ajatuksemme Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. 13.2.2012 2 Kelan strategia 2012 2015: visio Parasta palvelua,

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? 11.6.2014 Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Minkä sosiaali- ja terveyspalveluissa pitää muuttua ja miksi? Ikääntynyt väestö on muuttanut yhteiskuntaamme! Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus tänään ja tulevaisuudessa - Suomen eläkeläiset ovat

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14

Mobiili kotihoito. Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 Mobiili kotihoito Toiminnanohjausjärjestelmän j j käyttöön otto Rovaniemen kaupungissa 1101330 1.10.13 30.9.14 14 Vanhuspalvelulain toimeenpanoa Ikälaissa 13, 14, 19, 21 14 19 21 ikääntyneen henkilön tulee

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot