NO 3-4 LOKA-JOULUKUU Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 3-4 LOKA-JOULUKUU 2014 Päivi Voutilainen: Kärkitavoitteena osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen s. 7 Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? s. 9 Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? s. 11 Aino Närkki: Selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista s. 16 Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet s. 18 Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta s. 22 Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön s. 31 Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu s. 32 Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin s. 46 laitosesittely Hoivakoti Villa Isolahti s. 34 Laatua ja tehokkuutta hoivatyöhön Hoitokoti Päiväkumpu -konserni valitsi domacare -järjestelmän käyttöön kotiin tuotettaviin palveluihin Päiväkummun Kodinhoitoon ja Päiväkummun Kotihoitoon. Järjestelmä tarjoaa meille parhaat ominaisuudet toiminnan ohjaukseen, asiakaslaskutukseen ja palkkojen maksuun niin kotisiivouksessa kuin kotihoidossakin. domacaren mobiilit ratkaisut on helppoja ja nopeita käyttää ja olemme päässeet paperisista listoista kokonaan eroon. invian oy on toiminut erittäin aktiivisesti apuna käyttöönotossa ja asioiden eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä Aija Jacobsson, Kotihoidon johtaja, Päiväkummun Kotihoito Oy, Päiväkummun Kodinhoito Oy DomaCare on hoiva-alalle suunniteltu asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä. DomaCarea käyttää sadat asumis- ja kotipalveluyritykset ympäri maata. Loppukäyttäjiä on yli Asiakkaisiimme kuuluvat mm. Mainio Vire Oy, Mikeva Oy, Helsingin Diakonissalaitos ja KVPS Tukena Oy. Olemme mukana eresepti, Kanta ja KanSa -hankkeissa ensimmäisenä sosiaalialan tietojärjestelmätoimittajana. Ratkaisumme tehostavat yritysten toimintaa monella tavalla: -Asiakastietojen suunnitelmallinen ylläpito -Laskutustietojen sujuva hallinnointi automatisoinnilla. Integroitu lähes 30 eri talousjärjestelmään -Helppokäyttöinen mobiilijärjestelmä liikkuvan työn hallinnointiin ja laskutukseen -Toiminnan seurantaan ja kehittämiseen tarvittavat tilastot ja yhteenvedot Pyydä ohjelmiston esittely ja tarjous! Asiakastietojen hallinta Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi info@invian.fi

2 ODL:n Hilipakka Palvelut ODL:n Hilipakka Palvelut Oy:n tuottamat palvelut tuodaan apua tarvitsevan vanhuksen kotiin. Kotipalveluissamme keskitymme kiireettömään ja välittävään asiakkaan hoivaan ja huolenpitoon hänen omassa kodissaan. Palveluillamme tuemme vanhusten kotona asumista ja heidän itsenäistä selviytymistään arjessa. Päivähuilinki Vesper-kodissa mahdollistaa omaishoitajan vapaapäivät ja edistää läheisen toimintakykyä. Kotihuilinki mahdollistaa omaishoitajan arvokkaat vapaahetket tarjoamalla huolenpitoa omaishoidettavan omassa kodissa. Kotihoito sisältää kotipalvelun ja kotisairaanhoidon osa-alueet. Kotikuntoutus omaishoitoperheille. Fysioterapia kotikäynteinä tukee vanhusten toimintakykyä. Kotisiivous Huusholli auttaa ikäihmisiä, lapsiperheitä tai ketä tahansa siivouspalvelua tarvitsevaa. Palvelumme voi maksaa Oulun kaupungin myöntämällä palvelusetelillä tai kustantamalla palvelut itse. Ota yhteyttä: Ulla Väärälä puh Hilipakka Palvelut Oy, Isokatu 88, Oulu, Olemme osa ODL Konsernia

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Aikansa kutakin Puhuminen elämänkaaresta sisältää mielikuvan, jossa nousun aikaa ovat lapsuus ja nuoruus ja ikääntyminen puolestaan merkitsee laskeutumista lähtötasolle. Mielikuva on ilmeisen onnistunut. Muutos ihmisen persoonassa on nopeinta elämänkaaren alku- ja loppupäässä. Aikuisiässä ei tässä suhteessa tapahdu paljoakaan. Oma isäni, joka oli syntynyt 1800-luvun puolella, toisteli vanhuudessaan useasti sanontaa: Vuosi vanhan vanhentaa, kaksi lapsen kasvattaa. Hänen mielestään muutos oli vanhana lapsuuttakin nopeampaa. Yhteisöllisyys kehittyy persoonallisuuden kanssa rintarinnan. Yhteys ympäröivään maailmaan laajenee kodista ja koulusta työelämään ja sosiaaliseen kanssakäymiseen rajoittuakseen jälleen lähipiiriin ja usein edelleen yksinäisen vanhuksen osaan kotona ja hoitolaitoksessa. Vanhan Testamentin Saarnaaja totesi: Kaikella on määräaika, ja aikansa on joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla. Aika on istuttaa ja aika repiä istutus. Oopperalaulaja Jorma Hynninen sanoi TV-haastattelussa kymmenkunta vuotta sitten: Nyt on enää vain tämä päivä ja eletty elämä. Olin itse omalla kohdallani ajatellut samalla tavalla. Syntymävuotemme olivat samat ja ikääntyneen kokemuksissa askelsimme samaan tahtiin. Sittemmin olen huomannut, että eletty elämä ei olekaan menetetty osa elämää, vaan se on läsnä kokemuksissa. Kirjailija Kalle Päätalo, jonka tuotanto muodostuu omaelämäkerrallisesta muistelusta, sanoi keskustellessamme hänen kirjailijantyöstään olevansa muistityöntekijä. Hän kertoi uusien ja taas uusien muistilokeroiden avautuvan kunhan niiden oville aikansa kolkuttaa. Saman olen itse ilahtuneena todennut. On ollut mukava pohtia ja kokea uudelleen elettyä elämää. Sen konkretisoiminen tekstiksi on osoittautunut mielenkiintoiseksi matkaksi omaan itseensä. Samalla on selvinnyt hieman enemmän siitäkin, mikä minä oikein olen. Olen tehnyt tätä itseni ja jälkipolven vuoksi. Tämä käsissä oleva Hoivapalvelut -lehti on viimeinen toimittamani numero. Aikaisemmin olen eläköitynyt sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta - vieläpä eri aikoina -, mutta nyt vasta palkkatyön jättäessäni koen siirtyväni eläkkeelle. Tuntuu hyvältä. 3

4 Räätälöidyt koulutukset, ota yhteyttä! Tuukka Rantanen, koulutuspäällikkö, puh , Täydennyskoulutusta potilaan parhaaksi! Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen: Tulkaa yhdessä! Koulutusten ryhmäalennukset: 6-10 henkeä -10 % henkeä -15 % Kevään koulutuskalenteri Diabetesosaaja -seminaari Helmikuu Lääkehoito I Helmikuu Vastaavan hoitajan koulutuspäivät I Sairaanhoitajapäivät Maaliskuu Palliatiivisen hoitotyön koulutuspäivät Huhtikuu Iho- ja allergia hoitotyön koulutuspäivät Päivitetyt tiedot, ohjelmat ja ilmoittautuminen osoitteessa: Huhtikuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Toukokuu Elokuu Gerontologisen hoitotyön koulutuspäivät Mielenterveyshoitotyön koulutuspäivät Sairaanhoitaja ja syöpähoitotyö Kliininen osaaja -seminaari I Vastaavan hoitajan koulutuspäivät II Hoitotyön esimiesten valmennuspäivät Muutokset mahdollisia. Sairaanhoitajapäivät 2015 on hoitotyön ammattilaisten juhlamatka Messukeskus, Helsinki Osaan. Tiedän. Välitän. Ilmoittautuminen osoitteessa: facebook.com/sairaanhoitajaliitto

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Aikansa kutakin... 3 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla... 7 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Kärsi, kärsi kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään?.. 9 kirjat Maarit Huovinen: Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun kansainvälinen toiminta ERGOCAREBANK Ergonomisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuoltoon kulttuuri Kulttuurisen hanketyön juurruttaminen yhteinen haaste musiikki Uusi Sävelsirkku koeajettiin Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Kestävyysvajeita joka lähtöön b-vitamiini Kari Syrjänen: B12-vitamiinin puute edelleen alidiagnosoitu monioireisen vanhuksen vaivojen aiheuttaja Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Toimiiko vai eikö? laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten asumispalveluissa JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta: Yhä pidempään töissä vanhuksia hoitamassa kilpailuolosuhteet Aino Närkki: Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys palveluasumisen kilpailuolosuhteista hyvinvointipolitiikka Juhani Laurinkari: Hyvinvointipolitiikan reformialueet Veli Puttonen: Ikäihmisten kotona asumista tukevien palvelujen kehittäminen EU Sirpa Pietikäinen: Hoivan suuret suuntaviivat hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Luottamus ja valvonta Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto: Turvallisuus on kaikkien asia työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Miten So-Te ja Vanhuspalvelulaki? mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Kaikki ei kuole kirkon ikkuna Kirsti Esala: Yhteistä matkaa osallisuus Suvi Fried: Osallisuuden ydin kumpuaa osallistumisesta ja kuulumisen tunteesta Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: Palvelutarpeen arviointi ja veteraanin kuuleminen Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo: Onnistunut hoitajamitoitus ei ole vain yksi luku Kolumni Jorma Back: Dostojevskia hanapakkauksessa hoivakoti Anna-Maija Palo: Hyvä hoitaja on ihminen tavattavissa vanhustenhuollon rakenteet Eero Siljander: Vanhustenhuollon uudet rakenteet edellyttävät preventionäkökulman nostamista keskiöön hajuaisti Jari Tuominen, Jouni Heiskanen: Tuoksuterapia on suomalainen innovaatio kansainvälisyys Yrjö Mattila: Sosiaalipalveluja ja omaishoitoa Ruotsin malliin Hoivapalvelut 6. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p heikki.lantto@pp.inet.fi Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: heikki.lantto@pp.inet.fi p Kustantaja: Privat-Medi Oy Ilmoitusaineisto osoitteella: jarmotapioturunen@gmail.com Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 6

7 Mahdollisuus olla vaikuttamassa yhteisön jäsenenä ja kansalaisena yhteisön toimintaan ja palvelujen kehittämiseen on sekä arvo että päämäärä. Aidon osallisuuden ja todellisen vaikuttamisen turvaamisessa on alati kehitettävää ja siitä syystä on tärkeää, että myös uudistuva lainsäädäntö nostaa eri-ikäisten kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen esille. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen sekä iäkkäiden osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluista on läpileikkaava periaate: on haluttu luoda edellytyksiä sille, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kaikessa sellaisessa päätöksenteossa, joka heitä koskee. Osallisuutta päätöksentekoon turvataan säätämällä vanhusneuvostojen olemassaolosta sekä tehtävistä. Ennen em. lain voimaantuloa vanhusneuvosto oli lähes kaikissa Suomen kunnissa, ja kuntien iäkkäiden palveluista vastaavat viranhaltijat arvioivat 1 niiden osallistuvan varsin monipuolisesti suunnitteluun. Lain toimeenpanon aluekierroksilla vanhusneuvostojen jäsenet kuitenkin toivat esille huolta vaikutusmahdollisuuksiensa niukkuudesta ja että neuvostojen asiantuntemusta ei hyödynnetä riittävässä määrin. On tärkeää, että lakia toimeenpantaessa vanhusneuvostot löydetään voimavarana ja yhteistyökumppanina ja että ikäystävällistä Suomea rakennetaan yhdessä. Vanhusneuvostojen olemassa oloa koskeva sääntely on siirtymässä uudistuvaan kuntalakiin, jonka luonnos oli lausunnoilla kesällä Lakiluonnoksessa on säännös vanhusneuvoston myös vammaisneuvostojen ja nuorisovaltuustojen olemassaolosta, mutta ei tehtävistä. Tämä on herättänyt runsaasti huolta. Huoleen ei ole syytä, sillä säännelty kokonaisuus olisi säilymässä entisellään: kuntalaissa säädettäisiin vanhusneuvostojen olemassaolosta, mutta niiden tehtäviä koskeva sääntely säilyisi vanhuspalvelulaissa. Kuntalain kokonaisuudistuksen yhdeksi kärkitavoitteeksi on nostettu kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen ja Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Uudistuva lainsäädäntö osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen asialla Kirjoittaja on johtaja, sosiaalineuvos, dos. Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto siitä syystä erilaisia kansalaisten vaikutuskanavia koskevaa sääntelyä koottaisiin yhteen lakiin. Uudistuvan kuntalain luonnoksessa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kirjoa monipuolistetaan ja yhdeksi keinoksi nostetaan neuvostojen ohella myös kansalaisraadit. Lausunnoissa 2 kannatettiin laajasti kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä ehdotuksia ja lakiluonnoksen nähtiin kokoavan nykylakia paremmin yhteen eri vaikuttamismahdollisuuksien kokonaisuutta. Myös lausunnoilla oleva lakiluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 3 korostaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Lakiluonnoksessa esitetään säädettäväksi, että sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on kerättävä alueensa asukkaiden näkemyksiä väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilasta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen laadusta ja toimivuudesta. Asukkaiden näkemykset on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon laadittaessa sosiaali- ja terveysalueen järjestämispäätöstä sekä sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien vuotuisissa toimintasuunnitelmissa. Esimerkkeinä osallistumisen ja vaikuttamisen edistämisestä esitetään myös tässä lakiluonnoksessa kansalaisraateja. Lait luovat puitteet osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamiselle. Aidon osallisuuden turvaaminen merkitsee yhteistä tekemistä kunnan sisällä kulttuuri-, liikunta-, opetus- ja teknisen toimen kesken sekä yhdessä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien kanssa. On jatkuvasti kehitettävä areenoita, joissa eri toimijat ja eri ikäpolvet kohtaavat toisensa ja oppivat toinen toisiltaan. Yhteisen tekemisen kautta voidaan löytää jo olemassa olevat mahdollisuudet ja kehittää uusia. Kuva: Vesa Linna 1 THL Vanhuspalvelulain toimeenpanon seuranta. Saatavilla: 2 Valtiovarainministeriö Yhteenveto kuntalakiluonnosta koskevista lausunnoista. Saatavilla: 3 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta. Saatavilla: Lausuntopyynnöt 7

8 Vierelläkulkijana Eija Kemppi Kärsi, kärsi Kävin mielenkiintoisen kansainvälisen keskustelun gastroskopiasta. Ihmiset kertoivat kokemuksiaan kyseisestä kokeesta Keski-Euroopan maissa ja Koti- Suomessa. Muualla tarjotaan joko puudutusta tai rauhoittavia lääkkeitä itsestään selvyyksinä kyseisen kokeen yhteydessä. Suomessa ani harvalle oli tarjottu helpottavaa vaihtoehtoa, oli sitten kyse julkisesta tai yksityisestä terveydenhoidosta. Pitkään ulkomailla asunut ystävä tokaisi lopulta: täällä Suomessa on sellainen ajattelu, että ihmisen pitää kärsiä ja kestää. Pahin tarina, jonka tähän liittyen kuulin, oli sodanjälkeisestä Suomesta. Ekaluokkalainen tyttö oli viisikymmenluvun puolivälin Suomessa ollut hammaslääkärissä, jossa pikkutytöltä vedettiin hammas puuduttamatta sillä seurauksella, että pikkutyttö pyörtyi. Toinnuttuaan pikkutyttö kuuli hammaslääkärin sanovan: kyllä meidän pitää osata kärsiä, niin ne miehet sodassakin kärsivät. Liekö lääkäri itse ollut sodassa eikä ollut ihan vielä palannut normaaliarkeen, kun heijasti kokemukset pikkutyttöön. Kertomukset saivat miettimään kansakuntamme ydinolemusta. Totta, meillä on paljon kulttuuriperintöä, runoja, lauluja, varmaan maalaustaidettakin, jossa kuvataan kärsimystä, elämän kovuutta tyyliin Paljon on kärsitty vilua ja nälkää.. Aihe elää täkäläisen kristikunnankin piirissä Kautta kärsimysten voittoon; Kärsi, kärsi kirkkaamman kruunun saat. Ehkä kärsimys- ja koettelemuspainotteisuus kuvastaa vain pitkää kollektiivista muistia sodista, nälänhädistä ja alituisesta ponnistelusta. Täytyy kuitenkin miettiä, mihin kaikkeen näitä kollektiivisia asenteita pitää siirtää. Sairauksista ja niihin liittyvistä toimenpiteistä kärsitään jo muutenkin riittävästi. Niihin ei pitäisi liittää enää tarpeetonta kärsimystä. Joskus tuntuu, että sama kärsimyksiä vähättelevä asenne näkyy muuallakin kuin kivunlievitysasioissa. Iäkäs ystävä valitti erittäin korkeaa verenpainettaan ja sen heittelyä. Kirjoittaja on FM, TM, vanhustyön kouluttaja, rehtori (em.) Aika olisi löytynyt kolmen viikon päähän. Viisas nainen sanoi vastaanottovirkailijalle: no on kai sitten parasta, että kerron tästä lapsilleni varmuuden vuoksi äitini kuoli sydänkohtaukseen ja isäni aivoinfarktiin. Tämä tehosi. Aivan ihmeellisesti löytyi peruutusaika seuraavalle päivälle. Olen törmännyt vastaavaan itsekin. Asia, joka tuntui akuutilta ja normaalisti onkin sellainen, sai osakseen vähättelyä. Vai onko kyse priorisoinnista? Jonkun kärsimys on siedettävämpää kuin jonkun toisen. Elämme ajassa, jossa on selvästi sanottava, mikä asia on eettisen tajun vastainen. Ihminenhän tottuu huonoon kohteluun ajan mittaan ja ottaa sen itsestäänselvyytenä - varsinkin heikoilla ollessaan. Törmäsin apteekissa tilanteeseen, jossa ei käytetty numerolappujonotusta, vaan ihmisiä seisotettiin jonossa. Oletettavaa on, että joukossa oli niitä, jotka eivät jaksaneet kaiken aikaa seistä. Joku oli juuri tullut leikkauksesta, toinen vain muuten vanhuudenheikko varsin yleistä apteekin asiakkaiden keskuudessa. Jonon ulkopuolelta ei palveltu, jos sattui edellä mainituista syistä istahtamaan. Miten tulikin mieleen yhtäkkiä kertomus Raamatusta miehestä, jota ei kukaan auttanut pääsemään parantavaan lähteeseen. Jeesus näki kärsivän, ohitetun ja hoiti hänen asiansa. Meillä on malli siitä, että kärsivää ei sivuuteta, kärsimystä ei sivuuteta, vaan kärsivän kohdalle pysähdytään ja otetaan selvää, mikä tilanne oikeasti on, ja autetaan saamaan apua ja tarvittava helpotus. Liian usein huomaa vielä perisuomalaisia asennetta: kärsimys on osa elämää, sitä on vain kestettävä. Parempaa lähimmäisyyttä on se, että vihjaa kipuklinikasta kuin että katselee vierestä toisen sietämätöntä kipua. Muutenkin on joskus syytä miettiä, mistä kaiken-kestän-vaikkahampaat-irvessä -asenne oikein kumpuaa? Aika moni on mennyt hautaan ennenaikaisesti tällä asenteella. 8

9 Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? Ikäihmisten palvelujen kysyntä kasvaa lähivuosina väestörakenteen muutoksen vuoksi. Vuoteen 2040 mennessä yli 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kaksinkertaistuu. Palvelujen kysynnän kasvaessa työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan. Samanaikaisesti eläkkeelle siirtyy runsaasti sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä. Miten tuleviin palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan niukkenevin resurssein? Tavoitteena on tukea ikäihmisten toimintakykyä ja kotona asumista mahdollisimman pitkään. Kotona pärjääminen tarvittavien palvelujen avulla on myös ikäihmisten oma toive. Vanhuspalvelulaki ja hallituksen rakennepoliittinen ohjelma painottavat laitoshoidon vähentämistä ja kotona annettavan tuen lisäämistä. Palvelujen rakennetta ja toimintatapoja on kunnissa muutettava edelleen niin, että kotiin annettavaa tukea lisätään ja monipuolistetaan. Toimintakykyinen vanhuus vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja hillitsee hoitokustannusten kasvua. Kotihoidolla on merkittävä asema sosiaali- ja terveystoimen palvelujen kokonaisuudessa. Sillä, miten kotihoidossa onnistutaan, on ratkaiseva vaikutus palvelujen kokonaiskustannuksiin. Miten kotihoito kykenee palvelujen tuottavuuden kasvattamiseen koetun henkilöstövajeen ja kiireen keskellä? Miten estetään kotihoidon asiakkaiden epätarkoituksenmukainen ohjautuminen päivystykseen, perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon? Miten varmistetaan, että asiakkaiden hoitopaikka on palvelutarpeen mukainen? Nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä, joihin kaivataan vastauksia monissa kunnissa. Kuntaliitto toteuttaa vuosina projektin Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus. Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Projektin tavoitteena on omalta osaltaan antaa aineksia ratkaisujen tekemiseen. Projektissa selvitetään valtakunnallisten rekisteriaineistojen ja muiden tietojen avulla vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin. Projektissa myös levitetään tietoa siitä, miten palvelutuotantoa kehittämällä voidaan parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Projektin yhteistyökumppaneina ovat Kela, STM ja Sosiaalialan Työnantajat ry. Projektin julkaisusarjassa julkaistaan tuloksia ja ajankohtaisia kirjoituksia ikääntyneen väestön palveluista. TkT Johan Groopin kirjoitus Miten vastata kotihoidon kasvavaan kysyntään? on projektin ensimmäinen julkaisu. Kirjoituksessa pohditaan erilaisten käytäntöjen merkitystä kotihoidon palvelujen tehokkuuden lisäämiseksi. Se perustuu Groopin vuonna 2012 Aalto-yliopistossa julkaistuun väitöskirjaan ja hänen käytännön kokemuksiinsa kunnissa tehdystä kotihoidon kehittämistyöstä. Groopin tutkimuksissa on paljastunut, että kysynnän kasvaessa kotihoito taistelee koetun henkilöstövajeen ja kiireen kanssa ja että kotihoitoyksikköjen tuottavuus on yleensä alhainen. Hän onkin pyrkinyt selvittämään sitä, miksi tilapäinen henkilöstövaje ja kiire syntyvät ja tuottavuus on heikko. Erityisesti Groop on selvittänyt ja esittänyt ratkaisuja, miten nykykapasiteettia voitaisiin hyödyntää paremmin. Groopin artikkeli ja muut myöhemmin ilmestyvät artikkelit ovat saatavilla projektin verkkosivuilla, Seuraavat artikkelit Miksi iäkäs ihminen lähtee päivystykseen Laadullinen tutkimus kotona asuvien ihmisten päivystykseen lähtemispäätökseen vaikuttavista tekijöistä (Mylläri & Kirsi & Valvanne) ja Iäkkäät päivystyksen käyttäjinä - 70 vuotta täyttäneiden tamperelaisten päivystystyökäynnit vuosina (Haapamäki ym.) ilmestyvät loka-marraskuussa

10 kirjat Elämänkulisseissa yksilön tarinasta sukupuuhun Kaksi kiinnostavinta syksyn kirjaa ovat Kati Tervon Sukupuu ja Liisa Talvitien teos Asko Sarkola naurun takana. Ajattelin lukaista molemmat pikaisesti tätä esittelyä varten, mutta jäin koukkuun: vauhtia piti hidastaa, niin paljon sanottavaa molemmilla kirjoilla on. Kati Tervo kirjoittaa kauniisti, tekstiä on nautinto lukea. Hänen Sukupuunsa on rakennettu kirjallisista kuvista, jokainen henkilö on saanut oman lukunsa. Tarinan aloittaa Heidi Hukkanen ( ), sukupuu on rakennettu hänelle. Hän myös lopettaa tarinan. Heidi muistaa lapsuudestaan luvun lopulta sairaan mummun, joka rakasti leivoksia. Kirja alkaa: Mummu muuttuu sudeksi. Pelkään sen murinaa ja vieraskielistä rähinää. Mummu, Adele Schumacher, on lähtenyt nuorena kesällä 1918 rakkauden perässä Suomeen, takapajuiseen pohjolaan. Kati Tervo piirtää henkilöitä sanoin. Seuraavaksi on vuorossa Liisa Hukkanen o.s. Viljakainen ( ), sitten Flora Schumacher ( ), Verna Schumacher ( ) ja Adele Hukkanen o.s. Schumacher ( ). Sukulaisten kohtalot ja tarinat kietoutuvat toisiinsa ja vievät eteenpäin, aina Dresdeniin, ja sukupuun oksat puhkeavat puhumaan. Kati Tervo, miltä tuntui saada valmis teos käteen? Olin kuin unissakävelijä johtuen helteestä ja siitä, etten nähnyt kirjaani ennen ensi kritiikin ilmestymistä. Silittelin lämpimäistä hellästi, kun kustannustoimittaja ojensi sen minulle. Hetkessä oli hieman taikaa, mutta myös haikeutta. Pitkän työn jälkeen "lapsi" oli muuttanut pois kotoa. Millaista palautetta olet saanut lukijoiltasi? Tutut ja tuntemattomat Sukupuun lukijat ovat hemmotelleet minua hyvällä palautteella. Romaanin naisten kohtalot ovat koskettaneet monia. Koska elämä on vain hetken humua, koetan jo suunnata ajatukseni seuraavaan romaaniin. Itse kirjoittaminen on kirjailijan työssä ihaninta väheksymättä yhtään lukijoiden kohtaamista. Asko Sarkolan Välitilinpäätös Teatteri kiehtoo ja Liisa Talvitie on saanut maailman kulissien takana ja näyttämöllä vangittua. Asko Sarkola avautuu ja innostuu toimittajan kysymyksistä. Hän kertoo, miten ajautui sattumalta teatterikouluun 1963 ja miten hänestä tuli ohjaajalegenda Benno Bessonin luottonäyttelijä. Kysyin kirjan lehdistötilaisuudessa Sarkolan ajasta Lilla Teaternissa. Hän kertoi: Ensimmäisen ensi-illan lähestyessä olin huolissani, kun näytti siltä, että kaikki oli sekaisin. Ihmettelin, saako Lasse Pöysti rooliaan valmiiksi. Sama kaaos toistui seuraavankin ensi-illan lähestyessä. Silloin minulle sanottiin, että jos kaipaat työtä, missä järjestys vallitsee, hankkiudu museoalalle. Tänään Asko Sarkola johtaa Suomen suurinta laitosteatteria, Helsingin Kaupunginteatteria. Kirjassaan hän kertoo niin näyttelijöistä kuin ohjelmavalinnoista erityisesti musikaalien oikeuksien metsästys on jännittävää. Saaliina ovat mm. Les Misérables (Kurjat), Tohtori Zivago ja Tarzan. Sivuilla kulkee tarinoita myös monista klassikkonäytelmistä Hamletista iki-ihanaan Kvartettiin. Liisa Talvitie, filosofian maisteri ja Apu-lehden toimittaja on taitava. Hän saa Sarkolan avautumaan myös lapsuudestaan, elämänsä naisista ja syvästä masennuksestaan. Rehellisesti ja suoraan. Kirjassa on monia kerroksia, sitä täytyy avata kaikki aistit valppaina. Olen esitellyt kirjoja Heikki Lanton päätoimittamissa lehdissä kymmenen vuotta. Työ on ollut hauskaa ja haastavaa. Kiitän kaikkia lukijoita yhteisistä hetkistämme. Tämä on toistaiseksi viimeinen kirjasivuni. Keskityn seuraavina vuosina omaan kirjoittamiseeni Suomen Kulttuurirahastolta saamani apurahan turvin. Aiheenani on yhteistyö presidentti Urho Kekkosen kanssa Jatkan siinä tarinaa varhaisella toimittajanimelläni kirjoittamani kirjan Maarit Tyrkkö, Tyttö ja nauhuri malliin. Maarit Huovinen lääketieteen toimittaja, tietokirjailija Kati Tervo: Sukupuu. WSOY, painettu EU:ssa. 203 s., 24,50 euroa. Liisa Talvitie: Asko Sarkola naurun takana. WSOY, painettu EU:ssa. 290 s., 24,40 euroa. 10

11 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Toimiiko vai eikö? Moni väittää, että koko terveydenhuoltojärjestelmä on kriisissä. Hallinto ja organisaatiot näyttävät olevan käymistilassa. Miksi Sotea lähdettiin tekemään? Liittyvätkö uudistuksen alkulähteet tarpeeseen yhdistää pikkukuntia ja nujertaa kestävyysvajetta. Lääkäripulaa ja terveyskeskusten rappeumaa on myös huudettu. Kuntia, virkamiehiä, etujärjestöjä ja asiantuntijoita on kuultu. Kuka kuuntelee asiakasta? Kansalaiset saavat palveluita enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta se ei näytä riittävän. Monissa kansainvälisissä vertailuissa pärjäämme edelleen varsin hyvin. Toisaalta hälytyskellot ovat soineet jo useita vuosia OECD-maiden vertailussa, jossa avoterveydenhuollon lääkäripalvelujen käyttö suhteessa tarpeeseen näyttäisi painottuvan suurituloisille. Kansainvälinen vertailu ei kuitenkaan ota huomioon sitä, että meillä jo monilla terveysasemilla yli puolet käynneistä lääkärin sijaan suuntautuu hoitajalle. Palvelua on siis tarjolla, mutta ei välttämättä välitöntä pääsyä lääkäriin. Potilaiden lähes kokonaan itse maksamat yksityislääkäripalvelut ovat pääosin erikoislääkärikäyntejä, mm. silmälääkärikäyntejä, joten niistä valtaosa ei ole verrattavissa kunnallisen perusterveydenhuollon lääkärikäynteihin. Työterveyshuollossa toiminta on myös sairaanhoidossa painottunut lääkärikäynteihin. Yksityissektorin ja työterveyshuollon käynnit painottuvat enemmän työssäkäyville ja suurituloisille. Osin tämä rakenne saattaa johtua siitä, että Kela ei korvaa juurikaan yksityissektorin hoitajakäyntejä ja sairaanhoitajan vastaanottoa työterveyshuollossa. Sairausvakuutuksen korvausperiaatteet siis suosivat lääkärityövoiman käyttöä. Tämäkin yksityiskohta saattaisi olla hyvä huomioida tulevassa rahoitusuudistuksessa. Kirjoittaja on KTT, tutkimusprofessori, Kelan tutkimusosasto Onko todellinen kriisi kuitenkin jossain muualla kuin lääkäripalveluissa? Kuinka laajasta kriisistä on kyse avoterveydenhuollon palveluissa, jos laajojen terveys 2000 ja 2011 väestötutkimusten mukaan tyydyttymätöntä lääkäripalvelujen tarvetta on reilusti alle 20 prosentilla pitkäaikaissairaista ja runsaalla 6 prosentilla koko väestöstä ja osuudet ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa. Lisäksi erot eri koulutusryhmien välillä ovat vähäiset. Myös eurooppalaisten vertailututkimusten mukaan terveyspalvelujen tyydyttymätön tarve (unmet need) on Suomessa kohtuullisen pientä useisiin muihin EU-maihin verrattuna. Jospa se todellinen kriisi onkin sosiaalipalveluissa, joista myös löytyy pitkiä jonoja. Niistä ei kukaan puhu niin äänekkäästi kuin lääkäripalveluista. Sosiaalipalveluissahan on jo pitkään ollut yhden julkisen kanavan rahoitus eli kunnallinen rahoitus. Rahoituslähteitäkään siis ei ole ollut, eikä vaihtoehtoja hakeutua toisiin kanaviin. Perusterveydenhuollossa on kohtuullisen toimivat päivystys- ja päiväpalvelut, vaikka alue-eroja onkin. Jos ei sieltä apua löydy, varatakkina on vielä yksityissektori. Monissa sosiaalipalveluissa ei vastaavaa valikoimaa löydy. Verorahoitusta ei liene luvassa lisää sosiaali- ja terveyspalveluihin. Päinvastoin menojen hillintä ja säästöt ovat edessä. Jos Sote-uudistuksessa on tarkoitus aidosti parantaa myös sosiaalipalveluja, pitäisikö rahoja allokoidakin terveydenhuollosta sosiaalipalveluihin, kun rahat joskus saadaan samaan säkkiin? Sosiaalipalvelujen vahvistaminen saattaisi myös kaventaa terveyseroja. 11

12 Laatujärjestelmä Laadun mittaaminen ikäihmisten Hämeenlinnan Sisälähetys ry on perustettu 1907 hoitamaan diakonista ja sosiaalista huoltotyötä kristilliseltä arvopohjalta. Yhteiskunnallisen muutoksen ja toiminnan laajentumisen myötä lähtien on toimittu osakeyhtiönä nimellä Hoivia Oy. Palveluvalikoimaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, päiväkeskuspalvelut ja yksityinen kotihoito. Henkilökuntaa on 65. Toiminta-ajatuksena on "kohdata ikäihminen oman elämänsä asiantuntijana". Ammattitaitoisen koulutetun henkilökunnan avustamana tuotetaan laadukkaita vanhustenhoidon ja asumisen palveluja. Visiona on olla alueen paras vanhuspalvelujen tuottaja. Organisaation toimintaa ohjaavia arvoja ovat kehittyvyys, kokonaisvaltaisuus ja kristillisyys. Arvot ilmenevät kaikessa toiminnassa. Laatutyötä alettiin tehdä viitisen vuotta sitten. Viime vuosien aikana ikäihmisten palveluiden valvonnan, tilaajan ja omaisten vaatimusten, kasvaminen synnytti tarpeen luoda taloon yhtenäiset käytännöt ja dokumentoida tehtyä työtä. Tarvittiin selkeää johtamisjärjestelmää. Sertifikaatti saatiin keväällä 2014 Laatutyön tie on ollut kivinen ja mutkainen. Päämäärä oli välillä hukkua kaiken arkipäiväisen suorittamisen alle. Keväällä 2014 saatiin ISO 9001:2008 sertifikaatti koko toiminnalle. Sen myötä sitouduttiin jatkuvaan palveluiden kehittämiseen. Työ on siis vasta alussa. Olemme laatutyötä tehdessämme pyrkineet valitsemaan laadun mittarit niin, että tarvittava tieto syntyy jokapäiväisessä arjessa. Mittareiksi olemme valinneet muun muassa lääkepoikkeamat ja kaatumiset. Nämä valittiin myös siksi, että pystymme niiden avulla vertaamaan toimintaamme myös valtakunnallisesti. Hoitajien asiakastietojärjestelmään tekemien kirjausten kautta tieto siirtyy toiminnanohjausjärjestelmään mittareiksi. Niistä pystymme seuraamaan yksikkötasolla poikkeamien määrää. Olemme myös kuvanneet, kuinka poikkeamat ja läheltäpiti-tilanteet tulee kirjata ja käsitellä. Esimies käsittelee poikkeamat asianomaisen henkilön kanssa välittömästi. Koosteet käsitellään kyseisen yksikön tiimipalavereissa ja palveluvastaavien palavereissa kuukausittain. Poikkeamailmoitusten yhteenveto käsitellään lisäksi johtoryhmässä kuukausittain ja johdon katselmuksessa puolivuosittain. Liposomisilmäsuihke Tehokas apu kuiviin silmiin Kuivien silmien syynä on usein heikentynyt silmän rauhasten toiminta. Niin kauan kuin rauhasten lipidituotantoa ei korjata, kyynelneste ja myös keinotekoisesti lisätty kyynel jatkaa haihtumistaan silmästä. Tearsagain sisältää liposomeja, pieniä rasvamolekyylejä, joita esiintyy silmän kyynelkalvossa luonnostaan. Tearsagain-silmäsuihke annostellaan suljetuille silmille Suihkeen liposomit levittäytyvät yhdessä silmän omien lipidien kanssa silmäluomen reunasta silmän kyynelkalvolle muutaman räpäytyksen aikana. Kyynelkalvon lipidikerros vakautuu ja liiallinen kosteuden haihtuminen silmästä vähenee. Apteekista ja optikkoliikkeistä 12