Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen"

Transkriptio

1 Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen Arviointiseloste 2/ korjattu versio Päivi Reiman-Möttönen Puh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL Helsinki Telephone:

2

3 Päivi Reiman-Möttönen, Marjukka Mäkelä Autismikirjon häiriöt: Diagnostiikka ja hoito Hoidon organisointi Potilaiden osallistuminen Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Arviointiseloste 2/ korjattu versio Perustuu ruotsalaiseen arviointiraporttiin: SBU. Autismspektrumtillstånd, diagnostik och insatser, vårdens organisation och patientens delaktighet. Stockholm: Statens beredning för medicinsk utvärdering; SBU-rapport, Verkko-osoitteessa:

4 Kirjoittaja ja THL

5 Sisällys LUKIJALLE... 4 SBU:N TIIVISTELMÄ... 5 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖT (AKH) YHTEINEN NIMIKE USEILLE ERI HÄIRIÖILLE... 5 SBU:N JOHTOPÄÄTÖKSET... 6 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTIIN KÄYTETTÄVIÄ VÄLINEITÄ ON ARVIOITU VÄHÄN... 6 KATSAUKSEN TAVOITE... 7 KIRJALLISUUSHAKU JA TUTKIMUSTEN LAADUN ARVIOINTI... 8 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTIIN KÄYTETYT VÄLINEET... 8 MUUT DIAGNOSTISET VÄLINEET... 9 AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIDEN DIAGNOSOINTI SUOMESSA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYS SUOMESSA AUTISMIKIRJON HÄIRIÖIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOMENETELMÄT VARHAISTEN INTERVENTIOIDEN VAIKUTUKSET PSYKOLOGISET JA PSYKOTERAPEUTTISET HOITOMENETELMÄT PEDAGOGISET MENETELMÄT JA YMPÄRISTÖÖN SOPEUTUMINEN VAIKUTUKSET YDINOIREISIIN VAIKUTUKSET LIITÄNNÄISONGELMIIN RUOKAVALIOON LIITTYVÄT INTERVENTIOT MUUT LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOMENETELMÄT SUOMESSA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKKEETTÖMÄT HOITOMENETELMÄT LÄÄKEHOITO RISPERIDONILLA SUOMESSA KÄYTETTÄVÄT LÄÄKEHOIDOT AKH:N HOIDON ORGANISOINTI PSYKIATRISESSA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA AKH:N HOIDON ORGANISOINTI SUOMESSA POTILAIDEN OSALLISTUMINEN TALOUDELLISET NÄKÖKOHDAT SBU:N POHDINTA DIAGNOSTIIKKA HOITO POTILAIDEN OSALLISTUMINEN EETTISET JA SOSIAALISET NÄKÖKOHDAT KATSAUKSEN ULKOPUOLINEN KIRJALLISUUS... 21

6 Lukijalle Hoitoteknologioiden arvioinnin (HTA, Health Technology Assessment) tavoitteena on tarkastella terveydenhuollon menetelmiä mahdollisimman laajasti ottaen huomioon niiden lääketieteelliset, taloudelliset, eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa toimiva Finohta (Finnish Office for Health Technology Assessment) arvioi terveydenhuollon menetelmiä ja käytäntöjä Suomessa sekä pyrkii tuomaan ulkomailla tehtyjen arviointien tulokset suomalaisten terveydenhuollon päättäjien ja toimijoiden tietoon. Arviointiseloste sisältää suomeksi toimitetun lyhennelmän ulkomailla tehdystä terveydenhuollon menetelmien arviointiraportista sekä aiheeseen liittyvää tietoa Suomesta. Arviointiraportit ovat yleensä järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, mutta voivat olla myös Suomessa ajankohtaisista aiheista tehtyjä alkuperäistutkimuksia tai kansainvälisiä hankkeita. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus pyrkii vastaamaan ennalta määriteltyihin tutkimuskysymyksiin arvioimalla aiheesta löytyvää näyttöä. Kirjallisuushaku tehdään puolueettomasti ennalta määrättyjä mukaanotto- tai poisjättökriteerejä käyttäen, ja löydettyjen tutkimusten laatu ja relevanssi (kyky vastata tutkimuskysymykseen) arvioidaan. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna tilastollisia menetelmiä. Tässä selosteessa esitetään ruotsalaisen vuonna 2013 julkaistun raportin Autismspektrumtillstånd. Diagnostik och insatser, vårdens organisation och patientens delaktighet yhteenveto ja tärkeimmät tulokset. Raportti sisältää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin. Suomenkielinen arviointiseloste on toimitettu alkuperäisen raportin ruotsinkielisestä tiivistelmästä. Alkuperäisen raportin julkaisija SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering) on vuonna 1987 perustettu, Ruotsin hallituksen alaisuudessa toimiva terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö. SBU tarkastelee terveydenhuollon kysymyksiä ottaen huomioon niiden lääketieteelliset, taloudelliset, eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Tämän terveydenhuollon menetelmäarvioinnin tarkoituksena on arvioida autismikirjon häiriöiden diagnosointia, toimenpiteitä, hoidon organisointia ja potilaiden osallistumista hoitoon. Lisäksi tarkastellaan diagnosointiin ja hoitoon liittyviä taloudellisia näkökohtia. Ensimmäisessä versiossa olleet virheelliset häiriöiden esiintyvyysluvut (sivu 12) on korjattu THL Arviointiseloste 2/2014

7 SBU:n tiivistelmä Autismikirjon häiriöt (AKH) yhteinen nimike useille eri häiriöille Autismikirjon häiriöt on yhteisnimike oireyhtymille, joille on ominaista poikkeavuudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, kaavamainen käyttäytyminen ja kiinnostuksen kohteiden rajoittuneisuus. Myös poikkeavuutta aistitiedon käsittelyssä ja jäsentämisessä esiintyy. Autismikirjon häiriöitä ovat autistinen oireyhtymä, Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi. Autistista oireyhtymää nimitetään toisinaan autismiksi tai lapsuusiän autismiksi. SBU:n katsauksessa käytetään nimitystä autistinen oireyhtymä. Euroopan ja Pohjois-Amerikan väestöstä 0,6 1 prosentilla on AKH. AKH:n oireet ilmaantuvat varhain. Autismiin liittyy usein myös muita häiriöitä, kuten älyllistä kehitysvammaisuutta, puheen ja oppimisen vaikeuksia, aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) tai Touretten oireyhtymä. Potilailla on myös masennusta ja ahdistuneisuutta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan tieteellistä näyttöä menetelmistä, joita Ruotsissa käytetään autismikirjon häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon. Raportti vastasi osaksi Ruotsin hallituksen toimeksiantoon arvioida psyykkisten häiriöiden diagnosointia ja hoitoa. Yksittäisillä mittareilla saadut tulokset eivät sellaisenaan riitä diagnoosin perustaksi, vaan niitä on punnittava muiden kliinisten tulosten valossa ja päästävä konsensusdiagnoosiin (LEAD = Longitudinal Observation by Experts using All Data). Autismikirjon hoitoon on useita menetelmiä. Niistä suurin osa on kasvatuksellisia, kuten käyttäytymisterapia, jossa keskitytään sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin perusvalmiuksiin sekä ympäristöön sopeutumiseen. Lääkehoitoa autismikirjon häiriöön ei ole. Risperidonia käytetään toisinaan AKH:n yhteydessä esiintyvien vakavien käyttäytymishäiriöiden, kuten aggressiivisuuden ja itsetuhoisuuden hoitoon. Katsaukseen sisältyy myös kappale, jossa käsitellään AKH-henkilöiden näkemyksiä siitä, miten he voivat itse vaikuttaa ja osallistua diagnosointiin ja hoitoon. Lisäksi katsauksessa käsitellään organisatorisia, eettisiä ja terveystaloudellisia näkökohtia. Tietoruutu 1. AKH:n diagnosointi AKH:n diagnosointikriteerit on laadittu kansainvälisenä yhteistyönä. Kriteerit koostuvat oirekuvauksista, joiden on oltava tietyssä määrin yhtäpitäviä, jotta diagnoosi voidaan asettaa. Kriteerien tulkintaa ja yhdenmukaista diagnosointia helpottamaan on luotu joukko apuvälineitä. Kysely- ja haastattelulomakkeiden avulla voidaan strukturoidusti koota tietoa lapsipotilaan läheisiltä tai aikuispotilaalta itseltään. Lisäksi on luotu perusta järjestelmälliseen käyttäytymisen havainnointiin. Laaja neuropsykiatrinen tutkimus sisältää yleensä älykkyystestin ja usein myös kielellisten valmiuksien ja muiden kehityksen osa-alueiden arvioinnin. AKH:n diagnosointiin kuuluu myös kliinisen tutkimuksen tarpeen arviointi taustatietojen, mahdollisten oheissairauksien ja toimintakyvyn rajoitteiden perusteella. Autismikirjon häiriön tyypillisen muodon diagnosointi ei ole vaikeaa. Toisinaan taudinkuva voi kuitenkin olla monitulkintainen, jolloin saattaa olla hankalaa löytää oikea diagnoosinimike autismikirjon häiriön epätyypilliselle muodolle. Diagnosointi voi olla erityisen hankalaa niillä lapsilla ja aikuisilla, joilla on muita kehityspoikkeamia tai psyykkisiä oireita. Mikään diagnosointiväline ei kuitenkaan anna samaa tulosta, jonka pätevä, paljon asiantuntemusta omaava arviointitiimi saa aikaan. THL Arviointiseloste 2/2014

8 SBU:n johtopäätökset Autismikirjon häiriöiden diagnosointiin käytettäviä välineitä on arvioitu vähän Autismikirjon häiriöiden diagnosoinnissa käytettävät välineet, arviointilomakkeet ja muut tutkimusmenetelmät ovat vielä osittain kehitteillä. Koko diagnostista prosessia arvioivia tutkimuksia ei löytynyt. Siksi tässä katsauksessa arvioidaan AKH:n diagnosointiin Ruotsissa käytössä olevat välineet ja arviointilomakkeet. Autismikirjon häiriöihin liittyy usein vakavia toimintarajoitteita, ja siksi tarvitaan lisää laadukkaita tutkimuksia AKH:n diagnoosimenetelmistä. Vain kahdesta katsauksessa arvioiduista neljästätoista diagnostisesta mittarista löytyi tieteellistä näyttöä. Nämä mittarit ovat Autism Diagnostic Interview- Revised (ADI-R) ja Social Communication Questionnaire (SCQ). Näiden välineiden diagnostinen herkkyys ja luotettavuus esitetään näyttöön perustuvia tuloksia kuvaavassa kappaleessa. Tutkimusnäyttö muista katsauksessa arvioiduista diagnostisista välineistä ja arviointilomakkeista on riittämätöntä johtopäätösten tekemiseksi. Koska autismikirjon häiriöiden diagnostisia välineitä ei ole riittävästi arvioitu, on aiheellista säilyttää AKH:n diagnosointi erikoissairaanhoidon piirissä. On tärkeää seurata diagnostisten välineiden ja arviointilomakkeiden käyttöä. Lääkkeiden ohella käytössä on useita muita hoitomenetelmiä, joiden hyödyistä, haitoista ja kustannuksista tarvitaan lisää tietoa. Katsauksessa käsitellään 25 erilaista autismikirjon häiriöiden hoitomenetelmää. Tieteellinen näyttö ei riitä niiden vaikutusten arviointiin. Useista eri menetelmistä koostuva kuntoutus on tyypillinen Ruotsissa käytetty hoitomuoto, jonka vaikutuksia ei ole tutkittu. Lääkehoito risperidonilla vähentää vakavia käyttäytymisen häiriöitä, kuten aggressiivisuutta ja itsetuhoisuutta AKH-potilailla. Autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla lyhytkestoinen risperidonihoito (2 kk) vaikuttaa lumelääkettä tehokkaammin käyttäytymisen häiriöihin, kuten sosiaaliseen vetäytymiseen, ylivilkkauteen ja stereotyyppiseen käyttäytymiseen. Painonnousu on yleinen risperidonin käytöstä aiheutuva haittavaikutus. Tarvitaan tutkimuksia siitä, miten autismikirjon häiriötä sairastavien hoito ja yhteiskunnan panostus kannattaisi organisoida ja toteuttaa yhteistyönä. Autismikirjon häiriötä sairastavien ja heidän omaistensa hoitoon osallistumista tulisi kehittää. Heidän kokemuksiaan terveydenhuollosta ja koulumaailmasta tulisi selvittää laajemmin. Autismikirjon häiriötä sairastavat ja heidän omaisensa kokevat vielä nykyään leimaamista ja sosiaalista eristämistä sekä terveydenhuollossa että kouluympäristössä, ja tiedon sekä voimavarojen puutetta ja voimattomuutta. Varhain saatu diagnoosi voi vähentää leimautumista. Omatoimisuuden puute ei saisi estää terveydenhuollon ja koulun henkilöstön pyrkimyksiä luoda hyvä yhteys potilaaseen ja hänen perheenjäseniinsä. Tärkeää on huomioida erityisesti potilaan sisarukset, joille voi muodostua vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja jotka toisinaan kokevat jopa uhkaa ja väkivaltaista kohtelua. Osallisuuden merkityksestä autismikirjon häiriöissä tarvitaan merkittävästi lisää tutkimusta. THL Arviointiseloste 2/2014

9 Katsauksen tavoite Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan autismikirjon häiriöiden diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvää tutkimusnäyttöä, erityisesti: Diagnosointiin käytettävien välineiden luotettavuutta Varhaisen puuttumisen vaikutuksia Psykopedagogisten ja psykoterapeuttisten menetelmien vaikutuksia Pedagogisten toimenpiteiden ja sosiaaliseen ympäristöön sopeuttamisen vaikutuksia Ruokavalion vaikutuksia Risperidonihoidon vaikutuksia Toimenpiteiden haitta- ja sivuvaikutuksia Terveystaloustieteellisiä näkökohtia Eettisiä ja sosiaalisia näkökohtia Potilaiden osallistumista Hoidon ja hoivan organisointia Tietoruutu 2. Diagnostisen luotettavuuden mittaaminen Diagnostisen testin tuloksen ja todellisen taudin välistä suhdetta voidaan ilmaista erilaisilla asteikoilla. SBU arvioi diagnostiikkaan käytettyjen mittareiden näytön vahvuutta herkkyyden ja spesifisyyden avulla, jolloin: Herkkyys kuvaa todennäköisyyttä, että sairas henkilö saa positiivisen testituloksen. Spesifisyys kuvaa todennäköisyyttä, että terve henkilö saa negatiivisen testituloksen. Tietoruutu 3. Tutkimusten laatu, näytön aste ja tulokset Vahva tieteellinen näyttö (++++). Perustuu korkealaatuisiin tutkimuksiin ilman näyttöä heikentäviä tekijöitä. Kohtalainen tieteellinen näyttö (+++o). Perustuu korkealaatuisiin tai laadultaan kohtalaisiin tutkimuksiin, joissa saattaa olla yksittäisiä näyttöä heikentäviä tekijöitä. Niukka tieteellinen näyttö (++oo). Perustuu korkealaatuisiin tai laadultaan keskinkertaisiin tutkimuksiin, joihin sisältyy näyttöä heikentäviä tekijöitä. Riittämätön tieteellinen näyttö (+ooo). Näyttö katsotaan riittämättömäksi, jos tutkimuksia ei löydy, löydetyt tutkimukset ovat heikkolaatuisia tai tutkimusten tulokset keskenään ristiriidassa. THL Arviointiseloste 2/2014

10 Kirjallisuushaku ja tutkimusten laadun arviointi SBU:n raportti perustuu järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen, jota varten haettiin tietokannoista autismikirjon häiriöitä koskevia tutkimuksia. Löydetyistä artikkelista valittiin etukäteen sovituin kriteerein lähempään tarkasteluun 11 tutkimusta. Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin AMSTAR- ja QUADAS-asteikkoja käyttäen. Autismikirjon häiriöiden diagnosointiin käytetyt välineet Neljästätoista katsauksessa arvioidusta diagnostisesta välineestä ainoastaan kolmea arvioitiin useammassa kuin yhdessä tutkimuksessa. Social Communication Questionnaire (SCQ) -kysely antoi negatiivisen tuloksen kolmelle niistä kymmenestä henkilöstä, joilla oli autismikirjon häiriö. Kolme kymmenestä terveestä henkilöstä sai väärän positiivisen tuloksen. Vanhempien diagnostinen haastattelu, Autism Diagnostic Interview (ADI-R), näyttäisi tunnistavan hyväksyttävästi autistista oireyhtymää sairastavat lapset, mutta sen kyky poissulkea autismidiagnoosi ei ole yhtä hyvä. Tutkittavan diagnostinen havainnointi, Autism Diagnostic Observation Schedule (ADOS), näyttää tunnistavan hyvin autistisen oireyhtymän. Näyttö on kuitenkin riittämätöntä sen arvioimiseen, antaako testi vääriä diagnooseja. Koska testin kyky toisaalta antaa oikea diagnoosi ja toisaalta olla antamatta vääriä diagnooseja liittyvät yhteen, todetaan ADOS-testiä koskeva tutkimusnäyttö riittämättömäksi. Tutkimusnäyttö kaikista muista arvioiduista diagnostisista välineistä ja kyselylomakkeista on riittämätöntä. Autismikirjon häiriön diagnosointiin: Social Communication Questionnaire (SCQ) Menetelmän herkkyys AKH:n toteamisessa (katkaisukohta 15 pistettä) on 0,71 (95 % CI ) ja spesifisyys poissulkemisessa 0,74 (95 % CI ); arvioitu erikoissairaanhoidossa hoidetuilla lapsilla ja nuorilla DSM-IV-kriteerein tai ADI-R:n ja ADOS:in yhdistelmäviitearvolla. Näyttö kohtalaista (+++o). Social Responsiveness Scale (SRS) Näyttö ei riitä SRS:n luotettavuuden arviointiin AKH:n toteamisessa lapsilla (vanhemmille tai vanhemmille ja opettajille suunnatut kyselyt). Näyttö riittämätöntä (+ooo, yksi tutkimus kummastakin). Ritvo Autism Asperger Diagnostic Scale-Revised (RAADS-R) Näyttö ei riitä RAADS-R-testin (itsearviointi) luotettavuuden arviointiin AKH:n toteamisessa aikuisilla. Näyttö riittämätöntä (+ooo, yksi tutkimus). THL Arviointiseloste 2/2014

11 Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ) Näyttö ei riitä ASSQ:n luotettavuuden arviointiin AKH:n toteamisessa (vanhemmille ja opettajille suunnattu kysely) lapsilla. Näyttö riittämätöntä (+ooo, yksi tutkimus). Autistisen oireyhtymän diagnosointiin: Autism Diagnostic Interview-Revised (ADI-R) Menetelmän herkkyys autistisen oireyhtymän toteamisessa 0,79 (95 % CI ) ja spesifisyys pois sulkemisessa 0,66 (95 % CI ) erikoissairaanhoidossa hoidetuilla 1,5 22-vuotiailla AKH-henkilöillä DSM-IV-kriteereillä. Näyttö niukkaa (++oo). Autism Diagnostic Observation Schedule (ADOS) Menetelmän herkkyys autistisen oireyhtymän toteamisessa 0,88 (95 % CI %) erikoissairaanhoidossa hoidetuilla 1,5 22-vuotiailla AKH-henkilöillä DSM-IV-kriteereillä. Näyttö niukkaa (++oo). Näyttö ei riitä arvioimaan ADOS:in spesifisyyttä autistisen oireyhtymän diagnoosin poissulkemisessa lapsilla ja nuorilla. Näyttö riittämätöntä (+ooo, tulosten yhtäpitävyyteen liittyviä puutteita). Childhood Autism Rating Scale (CARS) Näyttö ei riitä CARS-testin luotettavuuden arviointiin autistisen oireyhtymän diagnosoinnissa lapsilla. Näyttö riittämätöntä (+ooo, yksi tutkimus). Muut diagnostiset välineet Näyttö ei riitä seuraavien diagnostisten välineiden luotettavuuden arviointiin autismikirjon häiriöiden toteamisessa. Näyttö riittämätöntä (+ooo, ei tutkimuksia). Asperger Syndrome Diagnostic Interview (ASDI) Autism Diagnostic Observation Schedule Toddler module (ADOS-TM) Autism Spectrum Disorder Adult Screening Questionnaire (ASDASQ) Autism spectrum Quotient (AQ) Childhood Autism Spectrum Test (CAST) Development and Well-Being Assessment (DAWBA) Diagnostic Interview for Social and Communication disorders (DISCO) Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia for school-aged children (Kiddie-SADS) THL Arviointiseloste 2/2014

12 Autismikirjon häiriöiden diagnosointi Suomessa Autismikirjon häiriöiden diagnoosi perustuu Suomessa tyypillisten käyttäytymispiirteiden, kuten sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteiden toteamiseen. Sen katsotaan vaativan erityisosaamista ja moniammatillista yhteistyötä. Tutkimukseen tulisi sisältyä lääketieteellinen tutkimus sekä arvio kielenkehityksen ja päättelytaitojen tasosta ja autistisesta käyttäytymisestä. Lapsuusiän autismi diagnosoidaan yleensä lähempänä neljää ikävuotta. Nykytiedon valossa varhaisempi diagnosointi olisi suositeltavaa. Aspergerin oireyhtymä ja epätyypillinen autismi diagnosoidaan useimmiten lähempänä kouluikää tai kouluiässä (1). Suomessa käytetään ICD-10-tautiluokituksen rinnalla myös DSM-IV-tautiluokituksen mukaisia diagnosointikriteereitä. Tyypilliset autismipiirteet muuttuvat kasvun myötä, mutta poikkeavuudet säilyvät jossakin muodossa koko eliniän. Olennaista on kehityspoikkeavuuksien esiintyminen ennen kolmatta ikävuotta, vaikka taudinmäärittely tehtäisiin missä iässä tahansa (2). Autismikirjon häiriöt olisi tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viiveetön diagnosoiminen on eduksi oikein suunnatun ja nopeasti käynnistyvän varhaiskuntoutuksen kannalta. Seulontalomakkeet ja diagnostiset välineet kuuluvat nykypäivän diagnostiikkaan. Suomessa on kliinisessä ja tutkimuskäytössä seuraavat autismikirjon häiriöiden seulonta- ja diagnosointilomakkeet (3): Lomake Kuvaus Ikäkausi Arvioitu SBU:n raportissa Yleislomakkeet ASEBA-menetelmä Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselylomake (SDQ-Fin) Brief Infant Toddler Social Emotional Assessment (BITSEA) Five to Fifteen (FTF), kyselylomake vanhemmille lapsen kehityksestä ja käyttäytymisestä (Viivi) Vanhemmille (CBLC), opettajille (TRF) tai nuorille itselleen (YSR) Vanhemmille, opettajille sekä lapsille ja nuorille itselleen, 25 kysymystä, viisi osa-aluetta, joista sosiaalinen käyttäytyminen ja kaverisuhteet hyödyllisiä arvioitaessa autismikirjoa CBL ja TRF 18 kk:sta 5 v:een ja TRF 6 18 v. YSR > 11 v 3 4 v: vanhemmat ja huoltajat täyttävät 4 16 v: vanhemmat ja opettaja täyttävät v: itsearvio 42 kysymystä, joista 17 koskee autismikirjoa 12 kk 3 v, vanhemmat täyttävät 181 kysymystä kahdeksasta osa-alueesta, erityisesti sosiaaliset taidot ja kieli hyödyllisiä autismin seulonnassa Autismikirjon häiriön seulonta- ja seurantalomakkeet Checklist for Autism in Toddlers (CHAT) Modified Checklist for Autism in Toddlers (M- CHAT) Early Screening of Autistic Traits Questionnaire (ESAT) Autism Spectrum Screening Questionnaire (ASSQ), autismikirjon seulontalomake Huoltajan kysely (9 kysymystä) ja terveydenhoitajan arviointi (5 osiota) 5 15 v, vanhemmat täyttävät Ei Ei Ei Ei kk Ei Huoltajan kysely, 25 kysymystä kk Ei Huoltajan kysely, 19 kysymystä, joista neljä ensimmäistä muodostavat niin sanotut red flag -oireet Opettajille ja vanhemmille suunnattu kyselylomake, 27 kysymystä 14 kk:sta eteenpäin Ei Alakoululaiset (7 12 v), kognitiivisesti normaalitasoiset ja lievästi kehitysvammaiset Kyllä THL Arviointiseloste 2/2014

13 Lomake Kuvaus Ikäkausi Arvioitu SBU.n raportissa Childhood Autism Rating Scale (CARS), autismin arviointiasteikko Social Communication Questionnaire (SCQ) Autism Spectrum Quotient (AQ) Autismikirjon häiriön diagnostiset menetelmät Autism Diagnostic Interview-Revised (ADI- R), autismin diagnostinen haastattelu uudistettu versio Developmental, Dimensional and Diagnostic Interview (3di) Autism Diagnostic Observation Schedule (ADOS), modulit 1 4 Tiettyihin piirteisiin painottuva arviointi Children s Communication Checklist (CCC-2) Social Responsiveness Scale (SRS) Frankfurter Test und Training zum Erkennen von Fazialem Affekt (FEFA) Tarkkaillaan ja arvioidaan lapsen käyttäytymistä ja reaktioita, 15 arviointikohdetta 0 v:sta aikuisuuteen Kyllä Huoltajan kysely, 40 kysymystä 4 v:sta eteenpäin Kyllä Itsearviointilomake, 50 kysymystä 18 v:sta eteenpäin Kyllä Strukturoitu huoltajan haastattelu, 93 kohtaa, kohdistuu kolmeen käyttäytymisen osaalueeseen, jotka keskeisiä autismikirjossa Diagnostinen algoritmi Nykyisen käyttäytymisen algoritmi Tietokonepohjainen haastattelu huoltajalle, lyhennetyssä versiossa 53 autismikirjoa koskevaa kohtaa Puolistrukturoitu tutkittavan havainnointi Diagnostinen algoiritmi Vanhemman tai muun lähihenkilön, esim. opettajan arviointilomake, 70 kysymystä, jakautuvat 10 osa-alueeseen (kielelliset taidot, kielen käyttö, sosiaalinen toiminta, mielenkiinnon kohteet) Vanhemman ja huoltajan kyselylomake, 65 kohtaa Aikuista koskevan version täyttää läheinen henkilö, esimerkiksi puoliso Tietokonepohjainen testi ja harjoitteluohjelma kuvien perusteella tapahtuvaan tunteiden tunnistamiseen, testissä 50 kasvokuvaa ja 40 silmäparikuvaa Lapsille ja aikuisille, validoitu kehitysiästä kaksi vuotta alkaen, mutta voidaan käyttää myös kehitysiältään alle 2-vuotiaille Kahdesta ikävuodesta aikuisuuteen Varhaislapsuudesta aikuisuuteen 4 ikävuodesta kouluikään 4 ikävuodesta aikuisuuteen 8 ikävuodesta aikuisuuteen Kyllä Ei Kyllä Ei Kyllä THL Arviointiseloste 2/2014

14 Autismikirjon häiriöiden esiintyvyys Suomessa Autismikirjon häiriöt ovat yleistyneet. Esiintyvyyden kasvu voi johtua häiriöiden määrän todellisesta lisääntymisestä, mutta syynä voi olla myös se, että häiriöiden tunnistaminen on parantunut (4). Autismi on ollut yhä enemmän esillä tiedotusvälineissä. Siitä tiedetään aiempaa enemmän, joten sitä osataan myös epäillä entistä herkemmin (5). Rekisteritietoihin perustuvan, vuosina Suomessa syntyneitä lapsia koskevan väestöpohjaisen kohorttitutkimuksen mukaan diagnosoitujen autismikirjon häiriöiden vuosittainen ilmaantuvuus oli 53,7/ Autismikirjon häiriöt ovat pojilla yleisempiä. Saman tutkimuksen mukaan autismikirjon häiriöiden esiintyvyys oli pojilla 82,6/ ja tytöillä 23,6/ vastaavasti (6). Erikoissairaanhoidon avokäynnit Suomessa diagnooseilla Lapsuusiän autismi F84.0, Epätyypillinen autismi F84.1 ja Aspergerin oireyhtymä F84.5 ikäryhmittäin vuosina (7) Ikä v v v v yli 18 v Yht Päättyneet sairaalahoitojaksot diagnooseilla Lapsuusiän autismi F84.0, Epätyypillinen autismi F84.1 ja Aspergerin oireyhtymä F84.5 ikäryhmittäin vuosina (7) Ikä v v v v yli 18 v Yht THL Arviointiseloste 2/2014

15 Autismikirjon häiriöiden lääkkeettömät hoitomenetelmät Varhaisten interventioiden vaikutukset Intensiivisen, varhaisen (ennen 3,5 vuoden ikää) kuntoutuksen vaikutusta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin AKH-lapsilla koskeva heterogeeninen tutkimusnäyttö ei riitä johtopäätösten tekemiseen (+ooo, kuusi satunnaistettua vertailevaa tutkimusta, tulosten yhtäpitävyyteen ja tutkimusten laatuun liittyviä puutteita). Näyttö ei riitä myöskään varhaisen, intensiivisen, käyttäytymisterapeuttisesti painottuvan menetelmän vaikutuksen arviointiin (+ooo, yksi satunnaistettu vertaileva tutkimus ja yhdeksän kohorttitutkimusta, tutkimusten laatuun ja tulosten yhtäpitävyyteen liittyviä puutteita). Näyttö ei riitä sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja kommunikointiin kohdistuvan varhaisen intensiivisen kuntoutuksen, käyttäytymisterapeuttisesti painottuvan menetelmän tai Floortime- ja Son-Risemenetelmien haittavaikutusten arviointiin (+ooo, ei tutkimuksia). Psykologiset ja psykoterapeuttiset hoitomenetelmät Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö kognitiivinen käyttäytymisterapia ydinoireita ja/tai liitännäisongelmia AKH-henkilöillä (+ooo, kaksi tutkimusta, tutkimusten laatuun ja tulosten yhtäpitävyyteen liittyviä puutteita). Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, saadaanko kognitiivisen käyttäytymisterapian ja risperidonin yhdistelmällä parempi hoitotulos kuin pelkällä risperidonilla ärtyvyyden, ylivilkkauden ja stereotyyppisen käyttäytymisen kohdalla Aberrant Behavior Checklist (ABC) -asteikolla arvioituna (+ooo, yksi tutkimus). Pedagogiset menetelmät ja ympäristöön sopeutuminen Tutkimusnäyttö arvioiduista pedagogisista menetelmistä ja sosiaalisesta kuntoutuksesta on riittämätöntä. Vaikutukset ydinoireisiin Arvioitu menetelmä Treatment and Education of Autistic and Communication handicapped Children (TEACCH) Picture Exhange Communication System (PECS) Sosiaalisten taitojen harjoittelu Tietokonepohjainen harjoittelu Tieteellinen näyttö ei riitä sen päättelemiseen, lievittääkö kuntoutusohjelma AKH-lasten ydinoireita lievittääkö menetelmä AKH-henkilöiden ydinoireita lievittääkö sosiaalisten taitojen harjoittelu AKH-henkilöiden ydinoireita lievittääkö harjoittelu AKH-henkilöiden ydinoireita Tutkimusnäyttö Riittämätön (+ooo), ei tutkimuksia Riittämätön (+ooo), yksi tutkimus Riittämätön (+ooo), yksi tutkimus Riittämätön (+ooo), ei tutkimuksia THL Arviointiseloste 2/2014

16 Vaikutukset liitännäisongelmiin Arvioitu menetelmä Treatment and Education of Autistic and Communication handicapped Children (TEACCH) Treatment and Education of Autistic and Communication handicapped Children (TEACCH) Tietokonepohjainen harjoittelu Tieteellinen näyttö ei riitä sen päättelemiseen, lisääkö kuntoutusohjelma AKH-lasten sopeutumiskykyä edistääkö kuntoutusohjelma AKH-lasten kognitiivisia taitoja (+ooo, yksi kohorttitutkimus). parantaako harjoittelu AKH-henkilöiden sosiaalisia taitoja Tutkimusnäyttö Riittämätön (+ooo), kaksi kohorttitutkimusta Riittämätön (+ooo), yksi kohorttitutkimus Riittämätön (+ooo), kolme tutkimusta, tutkimusten laatuun ja tulosten yhteneväisyyteen liittyviä puutteita Muita menetelmiä Tutkimusnäyttö ei riitä seuraavien hoitomenetelmien vaikutusten arviointiin (+ooo, ei tutkimuksia). Social stories (Sosiaaliset tarinat) Keskustelusarjat KAT-kit Autism preschool program (Esikoulun autismiohjelma) Early bird program Erityispedagokiikka ja sen ohessa selvittelevä pedagogiikka (structured teaching) johdantona edellä mainitulle TEACCH-kuntoutusohjelmalle. Ruokavalioon liittyvät interventiot Tutkimusnäyttö ei riitä ruokavalion hyötyjen ja riskien arvioimiseen. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, onko gluteeniton ja kaseiiniton ruokavalio tehokkaampi kuin ravitsemusneuvonta AKH-lapsilla (+ooo, yksi tutkimus). omega-3-lisä tehokkaampi kuin lumelääke AKH-lapsilla (+ooo, yksi tutkimus). omega-3-lisä tehokkaampi kuin terveellinen ruokavalio autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla (+ooo, yksi tutkimus). B12-lisä tehokkaampi kuin lumelääke autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla (+ooo, yksi tutkimus). Näyttö ei riitä seuraavien ravintolisien käytön vaikutusten arvioimiseen AKH-henkilöillä (+ooo, ei tutkimuksia): B6-vitamiini ja magnesium D-vitamiin Probiootit. THL Arviointiseloste 2/2014

17 Muut lääkkeettömät hoitomenetelmät Tutkimusnäyttö on riittämätöntä aivotoimintaan vaikuttavien menetelmien arviointiin AKHhenkilöillä. Näyttö ei riitä seuraavien hoitomenetelmien vaikutusten arvioimiseen AKH-henkilöillä (+ooo, ei tutkimuksia): Sensomotoriset interventiot, esimerkiksi sensory integration therapy -menetelmä Musiikkiterapia Magneettistimulaatio Aivojen syvästimulaatio, vagusstimulaatio. Suomessa käytettävät lääkkeettömät hoitomenetelmät Autismiin ei tunneta parantavaa hoitoa. Ydinoireiden lievittäminen ja haastavan käyttäytymisen vähentäminen on kuitenkin mahdollista. Kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla voidaan vahvistaa vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja sekä lisätä henkilön selviytymiskeinoja. Suomessa otettiin käyttöön pedagogisia, oppimispsykologisia ja ympäristön muokkaamiseen perustuvia kuntoutusmenetelmiä vähitellen 80- ja 90-luvulla. Mikään yksittäinen kuntoutusohjelma ei ole saanut Suomessa hallitsevaa asemaa. Kuntoutusmenetelmiä yhdistellään yksilöllisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Huomio kiinnitetään kommunikointiin ja vuorovaikutukseen, sosiaalisten taitojen edistämiseen ja oman käyttäytymisen sääntelyn vahvistamiseen. Tärkeänä pidetään myös lapsen tai nuoren, hänen perheensä ja hänen kanssaan päivittäin toimivien henkilöiden yhteistyötä ja yhteistä näkemystä toimintamalleista. Seuraavassa kuvataan sellaisia Suomessa käytössä olevia kuntoutusmenetelmiä, joiden vaikuttavuudesta on olemassa tutkimusnäyttöä (4): Sovellettuun käyttäytymisanalyysiin perustuvat menetelmät, esimerkiksi Discrete Trial training (DTT) ja Early Intensive Behavioral Intervention (EIBI). Suomessa näitä ohjelmia toteutetaan harvoin sellaisenaan muun muassa siksi, että ne vaativat paljon aikaa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia Pedagoginen TEACCH-ohjelma Kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen edistämiseen tarkoitetut Picture Exchange Communication System (PECS), viittomat ja puheterapia. Ydinvalmiuksien harjaannuttamisohjelma (Pivotal Response Training, PRT). Suomalaiseen käyttöön ohjelmaa on muokannut Honkalampi-säätiö. Menetelmän käyttö perustuu lapsen motivaation ja huomiokyvyn parantamiseen. Musiikkiterapia Sensomotorinen kuntoutus (SI-terapia). Harjoituksissa painotetaan kehon eri aistien yhteistoimintaa ja vahvistetaan motorista hallintaa, tasapainoa ja hienomotoriikkaa. SI-terapiaa käytetään Suomessa yleisesti autismikuntoutuksessa. Sen vaikuttavuudesta ei ole toistaiseksi olemassa selkeää tutkimusnäyttöä. Sosiaalisten taitojen harjaannuttaminen Erityispedagoginen kuntoutus. Suomessa autismikuntoutus on painottunut ns. erityispedagogiseen kuntoutukseen, josta esimerkkinä Honkalampi-säätiön Akiva-kuntoutus. Siinä perusajatuksina ovat perheen ottaminen mukaan kuntoutukseen, kommunikoinnin kehittäminen, strukturoitu päiväohjelma ja opetustuokiot. THL Arviointiseloste 2/2014

18 Lääkehoito risperidonilla Autismikirjon häiriöön ei ole parantavaa lääkettä. Risperidonia käytetään AKH:öön liittyvien vakavien käytöshäiriöiden, kuten aggressiivisuuden ja itsetuhoisuuden hoitoon. Autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla lyhytaikainen (kaksi kuukautta) risperidoni-hoito on vain hieman vaikuttavampi kuin lumelääke vaikeiden käytöshäiriöiden, sosiaalisen pidättyvyyden, ylivilkkauden ja stereotyyppisen käyttäytymisen lievittämisessä. Lääkkeen haittavaikutuksia lapsilla ovat painonnousu ja vireystilan lasku. Näyttö on riittämätöntä risperidonin vaikutusten arvioimiseksi aikuispotilailla. Muissa potilasryhmissä on kuitenkin osoitettu esiintyvän tämäntyyppisen lääkkeen aiheuttamia haittavaikutuksia. Hoidon vaikutusten pitkäaikaisesta seurannasta ei löydy tutkimuksia. Lääkehoidon vaikutukset Lapset ja nuoret Arvioitu menetelmä Aberrant Behavior Checklist (ABC) -asteikko Aberrant Behavior Checklist (ABC) -asteikko Yleistä kliinistä tilaa kuvaava Clinical Global Impressionasteikko (CGI) CARS-asteikko Tieteellinen näyttö siitä, että lyhytaikainen (2 kk) hoito risperidonilla antaa niukasti paremman hoitotuloksen lumelääkkeeseen verrattuna sosiaalisen vetäytymisen, ylivilkkauden ja stereotyyppisen käyttäytymisen lievittämisessä autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla on esiintynyt vakavia käytöshäiriöitä, on kohtalaista. antaako lyhytaikainen (2 kk) hoito risperidonilla rajoitetusti paremman hoitotuloksen lumelääkkeeseen verrattuna lievittäessään ärtyvyyttä ja epäasiallista kielenkäyttöä autistista oireyhtymää potevilla lapsilla ja nuorilla, on niukkaa. saadaanko risperidonilla parempi hoitotulos lumelääkkeeseen verrattuna autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla on vakavia käytöshäiriöitä, on niukkaa. onko hoitotulos risperidonilla parempi kuin lumelääkkeellä niiden autistista oireyhtymää sairastavien lasten ja nuorten ydinoireiden lievittämisessä, joilla on vaikeita käytöshäiriöitä, on riittämätöntä. että risperidoni aiheuttaa painonnousua (noin 2 kg lumelääkkeeseen verrattuna) autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla esiintyy vaikeita käytöshäiriöitä, on kohtalaista. lisääkö risperidoni uneliaisuutta (alentunut vireystila) lumelääkkeeseen verrattuna autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla esiintyy vaikeita käytöshäiriöitä, on riittämätöntä. lisääkö risperidoni ekstrapyramidaalioireiden riskiä lumelääkkeeseen verrattuna autistista oireyhtymää sairastavilla lapsilla ja nuorilla, joilla esiintyy vaikeita käytöshäiriöitä, on riittämätöntä. Tutkimusnäyttö (+++o) (++oo) (++oo) (+ooo, yksi tutkimus) (+++o) (+ooo, yksi tutkimus) (+ooo, yksi tutkimus) Aikuiset CGI-asteikko onko risperidoni parempi kuin lumelääke autistista oireyhtymää sairastavien aikuisten vakavien käytösoireiden lievittämisessä, on riittämätötä. Tieteellinen näyttö ei riitä risperidoni-hoidon haittavaikutusten arvioimiseen aikuisilla AKH-henkilöillä. (+ooo, yksi tutkimus). (+ooo, yksi tutkimus). THL Arviointiseloste 2/2014

19 Suomessa käytettävät lääkehoidot Autististen lasten ja nuorten haastavaa käyttäytymistä on pyritty hallitsemaan psyykenlääkkeillä, vaikka tutkimusnäyttöä tehosta on vain vähän. Lääkehoidon epäonnistuminen johtuu useimmiten siitä, että haastavan käyttäytymisen taustalla on syitä, jotka eivät ole hoidettavissa psyykenlääkkeillä. Autistinen lapsi tai nuori ei aina osaa ilmaista somaattisen sairauden oireita, esimerkiksi kipua. Myös esimerkiksi mielekkään tekemisen puute voi olla syynä haastavaan käyttäytymiseen. Taustalla olevien tekijöiden selvittäminen ja hoitaminen on tärkeää ennen lääkehoidon aloittamista. Autismikirjon häiriöitä sairastavat lapset ja nuoret ovat usein myös muita herkempiä psyykenlääkkeiden neurologisille vaikutuksille. Suomessa autismihäiriöiden hoidossa on käytetty raportissa arvioitua risperidonia (4). AKH:n hoidon organisointi psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa Näyttö on riittämätöntä sen arvioimiseen, onko AKH-henkilöiden hoito perusterveydenhuollossa yhtä vaikuttavaa kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa (+ooo, ei tutkimuksia). Tutkimusnäyttö ei myöskään riitä sen arvioimiseen, onko AKH-henkilöille suunnattu kuntoutustoiminta parempaa erikoistuneissa kuntoutusyksiköissä vai Ruotsin nykyisten organisaatiorakenteiden puitteissa (+ooo, ei tutkimuksia). Näyttö ei riitä sen päättelemiseen, parantavatko henkilökuntaan kohdistuvat ja hoito-organisaatiota tukevat menetelmät AKH-henkilöiden diagnosointia ja hoitoa (+ooo, ei tutkimuksia) tai ovatko nykyteknologiaa (esim. tietokoneet, matkapuhelimet) aktiivisesti viestinnässään hyödyntävät yksiköt parempia kuin sellaiset, jotka eivät tätä teknologiaa käytä (+ooo, ei tutkimuksia). AKH:n hoidon organisointi Suomessa Autismikirjon häiriöiden diagnosointi ja varhaiskuntoutuksen suunnittelu on vaativa vaihe. Siksi Suomessa päävastuu siitä on erikoissairaanhoidolla. Myöhemmän kuntoutuksen suunnittelun ja seurannan käytännöt vaihtelevat maan eri osissa riippuen paikallisista palvelujärjestelmistä ja resursseista (4). THL Arviointiseloste 2/2014

20 Potilaiden osallistuminen Lähes kaikissa tämän osion tutkimuksissa käytettiin laadullisia menetelmiä. Näyttöä löytyy siitä, että AKH-henkilöt ovat epävarmoja identiteetistään ja kokevat yksinäisyyttä. Monelta puuttuu aineellista ja henkistä tukea ja resursseja. He kaipaavat myös yhteenkuuluvuutta ja hyväksyntää. AKH-lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa kokevat, ettei terveydenhuolto- ja kouluhenkilöstöllä ole riittävästi tietoa autismikirjon häiriöistä. Resurssit ja saatu tuki koetaan liian niukaksi. Vanhemmat ja sisarukset otetaan joskus mukaan hoitoon tavalla, joka voi aiheuttaa erimielisyyttä perheen sisällä. AKH-lapset, heidän sisaruksensa ja vanhempansa kokevat leimautumista, jota varhainen diagnosointi ehkäisee. AKH-henkilöiden omaiset ja hoitohenkilökunta kokevat resurssien puutetta, stressiä, surua ja voimattomuutta, mutta myös lisääntynyttä myötätuntoa ja vastuullisuutta. Näytön perusteella ei voida päätellä, miten potilaat kokevat mahdollisuutensa osallistua autismikirjon häiriöiden selvittelyyn ja hoitoon. Taloudelliset näkökohdat Näyttö ei riitä risperidonin, lääkkeettömien hoitomuotojen tai organisatoristen tekijöiden kustannusvaikuttavuuden arvioimiseen AKH-henkilöillä. Tutkimuksia ei löytynyt. SBU:n pohdinta Diagnostiikka Autismikirjon häiriöiden diagnosointi edellyttää siihen perehtyneen erikoislääkärin (lastenpsykiatri, lastenneurologi tai lastenlääkäri) ja psykologin yhteistyötä. Yli- ja alidiagnosoinnin vaara on olemassa, mutta sitä ei koeta niin suurena kuin joidenkin muiden neuropsykiatristen tautitilojen, erityisesti ADHD:n yhteydessä. Riskiä vähentää diagnoosin tekeminen erikoistuneessa yksikössä. Yksikään diagnostinen menetelmä ei yksinään riitä diagnoosin perustaksi. Diagnoosi edellyttää tiedon kokoamista vanhemmilta, läheisiltä ja esimerkiksi opettajilta sekä kliinistä arviota. Tarvitaan tutkimusta, joka arvioi diagnosointivälineiden koko patteristoa ja sen diagnostista luotettavuutta. Lisäksi on luotava kansalliset suuntaviivat yhtenäisten diagnoosien varmistamiseksi. Diagnostisesta näkökulmasta autismikirjon häiriöt koostuvat laajasta kirjosta häiriöitä, joissa henkilön toimintakyky vaihtelee. Vaikea-asteisessa kehityshäiriössä AKH-henkilö tarvitsee runsaasti huolenpitoa ja käytännön apua. Normaalilahjaisella tai lahjakkaallakin AKH-henkilöllä on alentunut kyky selviytyä arkipäivän tilanteista puutteellisen sopeutumiskykynsä takia. Poikkeavuudet käyttäytymisessä ovat tavallisia kaikilla AKH-henkilöillä. Ne vaikuttavat heihin ja heidän läheisiinsä kielteisesti, esimerkiksi vaikeutena löytää yhteistä tekemistä samanikäisten kanssa, jumittumisena yksitoikkoiseen käyttäytymiseen ja vaikeutena sietää muutoksia. Edellä kuvattu merkitsee, että diagnostisilla välineillä on voitava tunnistaa monilla eri osa-alueilla toimintakyvyiltään erilaiset yksilöt. Tämä vaikeuttaa diagnosointiprosessia. AKH:n vakavimmissa muodoissa diagnoosin asettaminen on kuitenkin helpompaa kuin lievemmissä muodoissa tai silloin, kun potilaalla on merkittäviä liitännäissairauksia. AKH voidaan diagnosoida jo pikkulapsi-iässä, mutta THL Arviointiseloste 2/2014

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Päivi Reiman-Möttönen, Eva Kiura, Marjukka Mäkelä Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Perustuu

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys Kehitysvammaisten ja autismin kirjoon kuuluvien psykiatristen palvelujen järjestämisen haasteet ja kehittämistarpeet Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena

Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Etevan asiantuntijapalvelut psykiatrisen erikoissairaanhoidon tukena Oili Sauna-aho Asiantuntijapalvelun päällikkö, neuropsykologian erikoispsykologi Tapaus Pentti 35-vuotias mies, jolla diagnosoitu keskivaikea

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS Cumulative incidence in 2010 (%) 900 000 14,0 800 000 12,9 700 000 12,0 600 000 10,0 500 000 8,0 12,3 ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA

Lisätiedot

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC)

Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Nivelrikkopotilaiden hoidon laatustandardit (SOC) Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelrikko oireita, tulee päästä diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO

TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO 1 TERVEYDENHUOLLON MENETELMIEN HALLITTU KÄYTTÖÖNOTTO Aino-Liisa Oukka Asiantuntijaneuvoston pj. Dosentti, johtajaylilääkäri PPSHP 2 Taustaa Sisältö HALO organisaatio Katsaus ja suositus Haasteet ja tulevaisuus

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lukihäiriö diagnosointi ja hoito

Lasten ja nuorten lukihäiriö diagnosointi ja hoito Lasten ja nuorten lukihäiriö diagnosointi ja hoito Arviointiseloste 1/2015 Päivi Reiman-Möttönen paivi.reiman-mottonen@thl.fi Puh. 029 524 7134 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL 30 00271 Helsinki

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos,

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA 01.02.2011 TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA TOIMIAn tietokannan julkistamisseminaari, Helsinki Seppo Koskinen ja muut TOIMIAn väestötutkimusryhmän jäsenet 01.02.2011 Toimintakyky väestötutkimuksessa -

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä Piia.Peura@fimea.fi Arviointien tavoite Tuottaa tietoa lääkkeiden käyttöönottoon ja korvattavuuteen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010

9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Ohje 2/2010 1 (5) 9.12.2010 Dnro 2712/03.01.01/2010 Lääkkeiden haittavaikutusten ilmoittaminen Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika Ohje tulee voimaan

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014

Voimaperheet. Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 Voimaperheet Andre Sourander Turun yliopisto VALVIRA 26/9/2014 LASTENPSYKIATRIAN TUTKIMUSKESKUS LAPSUUDEN KÄYTÖSHÄIRIÖILLÄ USEIN HUONO ENNUSTE YHTEYDESSÄ AIKUISIÄSSÄ: psykiatrisiin häiriöihin rikollisuuteen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi CP-vammaisten lasten elämänlaatu Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft sanna.boling@utu.fi Elämänlaatu WHO ja elämänlaatu WHO:n määritelmän mukaan elämänlaatuun liittyvät fyysinen terveys

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus

Autististen lasten ja nuorten hoito ja kuntoutus Katsaus tieteessä Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva psykiatri, Eteva-kuntayhtymä

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF International Classification of Functioning, Disability and Health ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus jota WHO suosittaa toimintakyvyn kuvaamiseen Luokitus sisältää

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä.

Olemme koonneet tähän neljä asiakokonaisuutta, joiden toivomme tulevan huomioiduksi työskentelyssä. Kokonaisuudet eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Sivu 1 / 6 Kommentit Käypä hoito-suositus työryhmälle 26.4.2013 Uutta syömishäiriöiden Käypä hoito-suositusta varten perustettu työryhmä pyysi Syömishäiriöliiton mielipidettä siitä, mitkä ovat 5-10 tärkeintä

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus

Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa. Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Ensitiedon merkitys psyykkisissä sairauksissa Juha Katajamäki Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Ylilääkäri, psykiatrian toimialue, kuntoutus Aluksi Mielenterveyden ongelmat ovat hyvin tavallisia. Ne vaikeuttavat

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 16 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen ym. valtuustoaloitteesta mm. mahasyövän riskin seulonnan pilotin

Lisätiedot