Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus"

Transkriptio

1 Päivi Reiman-Möttönen, Eva Kiura, Marjukka Mäkelä Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD): Diagnosointi ja hoito Hoidon organisointi Potilaan osallistuminen Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus Perustuu ruotsalaiseen arviointiraporttiin: SBU. ADHD diagnostik och behandling, vårdens organisation och patientens delaktighet. Stockholm: Statens beredning för medicinsk utvärdering; SBU-rapport, Verkko-osoitteessa:

2 Kirjoittaja ja THL

3 Sisällys Lyhenteet... 4 Lukijalle... 5 SBU:n tiivistelmä... 6 SBU:n johtopäätökset... 7 Katsauksen tavoite... 8 Kirjallisuushaku ja tutkimusten laadun arviointi... 9 Näyttöön perustuvat tulokset... 9 ADHD:n diagnosointiin käytetyt välineet... 9 ADHD:n diagnosointi Suomessa ADHD:n esiintyvyys Suomessa Psykososiaaliset, pedagogiset, psykoterapeuttiset ja muut lääkkeettömät hoitomenetelmät Suomessa käytettävät ADHD:n lääkkeettömät hoitomenetelmät Lääkehoito lyhytaikaisen käytön vaikutukset ja haitat Lasten lyhytaikainen lääkehoito Aikuisten lyhytaikainen lääkehoito Lääkehoito pitkän aikavälin vaikutukset ja haitat Lasten pitkäaikainen lääkehoito Aikuisten pitkäaikainen lääkehoito ADHD:n lääkehoito Suomessa Päihteiden väärinkäyttäjien tai päihderiippuvaisten ADHD:n lääkehoito Päihderiippuvaisten ADHD-potilaiden lääkehoito Suomessa ADHD:n lääkehoito keskushermostoa stimuloivilla valmisteilla ja päihteiden väärinkäytön tai päihderiippuvuuden riskiennuste ADHD:n hoidon organisointi ADHD:n hoidon organisointi Suomessa Potilaiden osallistuminen Taloudelliset näkökohdat Hoidon kustannukset Suomessa SBU:n pohdinta Diagnostiikka Hoito Potilaiden osallistuminen Eettisiä ja sosiaalisia näkökohtia Arviointiselosteessa esitetyt tulokset Suomen näkökulmasta Katsauksen ulkopuolinen kirjallisuus... 24

4 Lyhenteet ADHD DSM Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, Attention deficit hyperactivity disorder Yhdysvaltain psykiatriyhdistyksen (American Psychiatric Association) psykiatriset sairaudet sisältävä tautiluokitus, Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders ICD-10 Tautiluokitus ICD-10, Tenth Revision of the International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems THL

5 Lukijalle Terveydenhuollon menetelmien arvioinnin (HTA, Health Technology Assessment) tavoitteena on tarkastella terveydenhuollon menetelmiä mahdollisimman laajasti ottaen huomioon niiden lääketieteelliset, taloudelliset, eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa toimiva Finohta (Finnish Office for Health Technology Assessment) arvioi terveydenhuollon menetelmiä ja käytäntöjä Suomessa sekä pyrkii tuomaan ulkomailla tehtyjen arviointien tulokset suomalaisten terveydenhuollon päättäjien ja toimijoiden tietoon. Arviointiseloste sisältää suomeksi toimitetun lyhennelmän ulkomailla tehdystä terveydenhuollon menetelmien arviointiraportista sekä aiheeseen liittyvää tietoa Suomesta. Arviointiraportit ovat yleensä järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, mutta voivat olla myös Suomessa ajankohtaisista aiheista tehtyjä alkuperäistutkimuksia tai kansainvälisiä hankkeita. Tällainen katsaus pyrkii vastaamaan rajattuun tutkimuskysymykseen arvioimalla aiheesta löytyvää näyttöä. Kirjallisuushaku tehdään puolueettomasti ennalta määrättyjä mukaanotto- tai poisjättökriteerejä käyttäen, ja löydettyjen tutkimusten laatu ja relevanssi (kyky vastata tutkimuskysymykseen) arvioidaan. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna tilastollisia menetelmiä. Tässä arviointiselosteessa esitetään ruotsalaisen raportin ADHD diagnostik och behandling, vårdens organisation och patientens delaktighet yhteenveto ja tärkeimmät tulokset. Raportti sisältää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen. Suomenkielinen arviointiseloste on toimitettu alkuperäisen raportin ruotsinkielisestä tiivistelmästä: SBU:s sammanfattning och slutsatser. ADHD diagnostik och behandling, vårdens organisation och patientens delaktighet. Alkuperäisen raportin julkaisija SBU (Statens beredning för medicinsk utvärdering) on vuonna 1987 perustettu, Ruotsin hallituksen alaisuudessa toimiva terveydenhuollon menetelmien arviointiyksikkö. SBU tarkastelee terveydenhuollon kysymyksiä ottaen huomioon niiden lääketieteelliset, taloudelliset, eettiset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Tämän terveydenhuollon menetelmäarvioinnin tarkoituksena on arvioida ADHD:n diagnosointia, hoidon organisointia ja potilaiden osallistumista hoitoon sekä lapsilla että aikuisilla. Lisäksi tarkastellaan diagnosointiin ja hoitoon liittyviä eettisiä ja taloudellisia näkökohtia. THL

6 SBU:n tiivistelmä Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD) on tila, jota ei yleensä pidetä sairautena, vaan lapsuusiällä alkavana toimintakyvyn alenemisena. ADHD:n ydinoireita ovat tarkkaamattomuus, impulsiivisuus ja yliaktiivisuus. Tyypillisissä tapauksissa ADHD aiheuttaa useimmiten koko loppuiän kestäviä vakavia toimintakyvyn rajoitteita. ADHD:n oirekuva ja vaikeusaste vaihtelevat ja saattavat myös muuttua ajan myötä. Joissakin tapauksissa ilmenee normalisoitumis- tai kypsymisprosessi, jonka ansiosta henkilö pystyy sopeutumaan melko normaalisti aikuiselämään. Osalla ADHD-potilaista voi esiintyä samanaikaisesti persoonallisuushäiriöitä, ahdistuneisuutta tai masennusta ja joskus myös psykooseja. Päihteiden väärinkäyttö sekä rikollisuus vaikeuttavat tilannetta joidenkin kohdalla. Arviot ADHD:n esiintyvyydestä kouluikäisillä lapsilla vaihtelevat 3 10 prosentin välillä riippuen siitä, miten ADHD diagnosoidaan. Pojilla ADHD:ta on diagnosoitu 3 5 kertaa tyttöjä enemmän, mutta viime aikoina tyttöjen osuus on kasvanut. Aikuisista noin 3 5 prosentilla arvioidaan olevan ADHD. Psykiatriassa on käytössä kaksi kansainvälistä diagnoosijärjestelmää: ICD-10 (International Classification of Diseases and Related Health Problems) ja Amerikan Psykiatriyhdistyksen (APA) kehittämä DSM-IV TR (Diagnostic and Statistical Manual, version IV, text revision). DSM-5 julkaistiin toukokuussa 2013 ja ICD-11 on suunniteltu julkaistavaksi vuonna ADHD-diagnoosi edellyttää kattavaa arviointia erityisesti silloin, kun kyseessä on lapsi tai nuori. Diagnosointiin on olemassa useita välineitä, joita voidaan käyttää sekä henkilölle, jolla epäillään olevan ADHD, että hänen läheistensä haastatteluun (tietoruutu 1). Tässä kirjallisuuskatsauksessa tarkastellaan tieteellistä näyttöä ADHD:n diagnosointiin ja hoitoon Ruotsissa käytetyistä menetelmistä. Yksittäisillä mittareilla saatuja tuloksia ei voida sellaisenaan käyttää diagnoosin perustana, vaan niitä on aina punnittava muiden kliinisten tutkimustulosten valossa ja päästävä ns. konsensusdiagnoosiin (LEAD = Longitudinal Observation by Experts using All Data). ADHD:n hoitoon on olemassa useita menetelmiä. Ruotsin lääkelaitoksen ja useiden suositusten mukaan lääkehoito voidaan ottaa osaksi ADHD:n hoito-ohjelmaa silloin, kun tukitoimenpiteet katsotaan riittämättömiksi. Katsaukseen sisältyy myös kappale, jossa käsitellään ADHD-potilaiden näkemyksiä siitä, miten he kokevat voivansa itse vaikuttaa ja osallistua diagnosointiin ja hoitoon. Lisäksi katsauksessa käsitellään organisatorisia, eettisiä ja terveystaloustieteellisiä näkökohtia. Tietoruutu 1. ADHD:n diagnosointi ADHD-diagnoosia varten arvioidaan henkilön toimintaa ja käyttäytymistä erilaisissa ympäristöissä, esimerkiksi kotona, koulussa ja työpaikalla. Arviointiin osallistuvat yleensä ainakin lääkäri, psykologi ja opettaja tai lastentarhanopettaja. Apuvälineenä työryhmällä on erilaisia arviointiasteikkoja, joiden käyttö Ruotsissa vaihtelee klinikoittain ja alueellisesti. Diagnoosia varten työryhmä tapaa lapsen ja hänen vanhempansa/huoltajansa ja hankkii tietoja myös lapsen opettajalta. Jos aikuisella epäillään ADHD:ta, hänen oma kertomuksensa on avainasemassa. Aikuisen diagnosointia helpottaa, jos työryhmällä on mahdollisuus haastatella vanhempia tai omaisia lapsuudessa esiintyneistä oireista. Diagnoosia ei siis laadita pelkästään mittareilla saatujen tulosten perusteella, vaan arviointiasteikot ovat vain apuvälineitä. Tärkeintä on kliininen tutkimus, joka sisältää myös toimintakyvyn arvioinnin. Lisäksi voidaan tehdä neuropsykologinen älyllisen suorituskyvyn arviointi. Kliiniseen arviointiin kuuluu myös somaattinen osuus: mm. neurologinen status sekä sykkeen ja verenpaineen mittaaminen. Eräiden sairauksien samanaikainen esiintyminen voi vaikeuttaa ADHD:n diagnosointia. THL

7 SBU:n johtopäätökset ADHD:n diagnosointiin käytettyjä menetelmiä ja koko diagnoosiprosessia pitäisi tutkia paremmin. Diagnostisia välineitä on käytettävä strukturoidusti ja siten, että niitä pystytään arvioimaan. Katsauksessa arvioidaan 15 ADHD:n diagnosointiin Ruotsissa käytössä olevaa mittaria. Yhdenkään kohdalla tieteellistä näyttöä ei katsottu riittäväksi. Diagnostiset välineet ja muut kliiniset tutkimusmenetelmät tukevat ADHD:n tunnistamista. Koko diagnostista prosessia arvioivia tutkimuksia ei löytynyt. Saatavilla oleva tieteellinen näyttö tukee ADHD:n diagnosoinnin, hoidon ja seurannan säilyttämistä erikoissairaanhoidon piirissä. Tarvitaan tutkimuksia siitä, miten ADHD-potilaiden hoito ja yhteiskunnan panostus kannattaisi organisoida ja toteuttaa yhteistyönä. Tarvitaan lisää laadukasta tutkimusta ADHD:n diagnoosimenetelmistä. On myös tärkeää, että lääkehoidon vaikutuksia ja haittavaikutuksia seurataan sekä minimoidaan lääkkeiden joutuminen potilasryhmän ulkopuolisille henkilöille (väärinkäyttö). Niinpä ADHD:n diagnosointi, hoito ja seuranta tulisi Ruotsissa säilyttää erikoissairaanhoidon piirissä. Lääkkeiden lisäksi käytössä on useita muita hoitoja, joiden hyödyistä, haitoista ja kustannuksista tarvitaan lisää tietoa. Katsauksessa käsitellään 30 erilaista ADHD:n hoitomenetelmää. Yhdenkään kohdalla tieteellistä näyttöä ei katsottu riittäväksi. Kognitiivisella käyttäytymisterapialla saattaa olla vaikutusta, kun se toteutetaan lääkehoidon lisänä aikuisille, joiden oireet eivät lievity riittävästi lääkityksellä. Tämä tulos on vielä vahvistettava riippumattomilla tutkimuksilla. Sekä metyylifenidaatti että atomoksetiini lievittävät lasten, nuorten ja aikuisten ADHD:n oireita lyhyellä aikavälillä (kolmesta viikosta kuuteen kuukauteen). Pidempikestoisen, yli kuusi kuukautta kestävän hoidon hyötyjä ei pystytty arvioimaan, koska tutkimusten seuranta-ajat eivät olleet riittävän pitkiä. Tutkimustulosten perusteella ei myöskään pystytty arvioimaan, lisääkö lasten ADHD:n hoitaminen keskushermostoa stimuloivilla lääkkeillä päihteiden väärinkäyttöä aikuisiällä. Myös kysymys, voidaanko päihteitä käyttävien aikuisten ADHD:ta hoitaa lääkkeillä, jäi vaille vastausta. Kliinisten kokeiden perusteella pahoinvointi ja ruokahaluttomuus ovat atomoksetiinin lyhytaikaiseen käyttöön liittyviä yleisiä haittavaikutuksia. Lapsilla ilmenee usein myös laihtumista ja sykkeen nousua, aikuisilla suun kuivumista ja erektio-ongelmia. Metyylifenidaatin haittavaikutuksista tärkein on ruokahaluttomuus. Lapsilla myös vatsakivut ovat tavallisia. Aikuisilla esiintyy ruokahaluttomuuden lisäksi pahoinvointia, suun kuivumista, unihäiriöitä, päänsärkyä ja laihtumista. Koulun ja terveydenhuollon tulisi edistää ADHD:ta sairastavien henkilöiden osallisuutta ja vahvistaa heille tarjottavaa tukea. Tähän vaadittavia toimenpiteitä ei ole tieteellisesti tutkittu. ADHD-lasten vanhemmat ja aikuispotilaat kokevat ulkopuolisuutta ja sosiaalisen tuen puutetta. Lapsipotilaiden vanhemmat * tuntevat olevansa riippuvaisia ammattilaisista ja voivat toisaalta suhtautua epäillen toimenpiteisiin. He voivat myös turhautua huonosta kohtaamisesta ja mahdollisuuksien puutteesta. Nämä tulokset perustuvat kahteen, Australiassa ja Yhdysvalloissa julkaistuun raporttiin. Sekä vanhemmat * että opettajat kokevat, ettei heillä ole riittävästi tietoa ADHD:sta. Tämä voi vaikuttaa heidän asenteisiinsa ja kokemukseensa hoitoon osallistumisesta. Diagnoosin saaneiden lasten lääkitys herättää vanhemmissa * sekä helpotusta että epäilyä. Sekä aikuisten ADHD-potilaiden että ADHD-lasten vanhempien * mielestä lääkkeistä on apua, mutta ne eivät yksinään riitä. Tarvitaan lisää tutkimuksia siitä, miten ADHD-lapset ja -aikuiset kokevat oman hoitonsa ja mahdollisuutensa osallistua siihen. * Tutkimuksiin on osallistunut lähinnä äitejä. THL

8 Katsauksen tavoite Tämä kirjallisuuskatsaus tarkastelee ADHD:n diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvää tutkimusnäyttöä, erityisesti: Arviointiin käytettyjen diagnostisten välineiden luotettavuutta Lääkkeettömien hoitomenetelmien vaikutuksia ja haittavaikutuksia ADHD-lääkkeiden (atomoksetiini ja metyylifenidaatti) vaikutuksia ja haittavaikutuksia Terveystaloustieteellisiä näkökohtia Eettisiä ja sosiaalisia näkökohtia Hoidon ja huolenpidon organisointia Potilaiden osallistumista. Tietoruutu 2. Diagnostisen luotettavuuden mittaaminen Diagnostisen testin tuloksen ja todellisen taudin välistä suhdetta voidaan ilmaista erilaisilla asteikoilla. SBU arvioi diagnostiikkaan käytettyjen mittareiden näytön vahvuutta herkkyyden ja spesifisyyden avulla, jolloin: Herkkyys kuvaa todennäköisyyttä, että sairas henkilö saa positiivisen testituloksen. Spesifisyys kuvaa todennäköisyyttä, että terve henkilö saa negatiivisen testituloksen. Tietoruutu 3. Tutkimusten laatu ja näytön aste Vahva tieteellinen näyttö (++++). Perustuu korkealaatuisiin tutkimuksiin ilman näyttöä heikentäviä tekijöitä. Kohtalainen tieteellinen näyttö (+++oo). Perustuu korkealaatuisiin tai laadultaan kohtalaisiin tutkimuksiin, joissa saattaa olla yksittäisiä näyttöä heikentäviä tekijöitä. Niukka tieteellinen näyttö (++oo). Perustuu korkealaatuisiin tai laadultaan keskinkertaisiin tutkimuksiin, joihin sisältyy näyttöä heikentäviä tekijöitä. Riittämätön tieteellinen näyttö (+ooo). Näyttö katsotaan riittämättömäksi, jos tutkimuksia ei löydy, löydetyt tutkimukset ovat heikkolaatuisia tai tutkimusten tulokset keskenään ristiriidassa. THL

9 Kirjallisuushaku ja tutkimusten laadun arviointi SBU:n raportti perustuu järjestelmälliseen kirjallisuuskatsaukseen, jota varten haettiin tietokannoista lasten ja aikuisten ADHD:ta koskevia tutkimuksia. Löydetyistä artikkelista valittiin etukäteen sovituin kriteerein lähempään tarkasteluun 59 tutkimusta. Tutkimusten menetelmällinen laatu arvioitiin GRADE-asteikkoa käyttäen. Näyttöön perustuvat tulokset ADHD:n diagnosointiin käytetyt välineet Tieteellinen näyttö kaikista katsauksessa arvioiduista diagnostisista välineistä on riittämätöntä. Tieteellinen näyttö ei riitä seuraavien diagnostisten välineiden luotettavuuden arviointiin ADHD:n toteamisessa (+ooo, yksi heikkolaatuinen tutkimus kustakin): Conners parent rating scale (CPRS) Conners teacher rating scale (CTRS) Yhdistetty CPRS ja CTRS CPRS-revised (CPRS-R) CTRS-revised (CTRS-R) CTRS-R 28-item Brown Attention Deficit Scale for Adults (Brown ADD aikuisille) Brown ADD nuorille Wender Utah Rating Scale (WURS) Tieteellinen näyttö ei riitä seuraavien diagnostisten välineiden luotettavuuden arviointiin ADHD:n toteamisessa (+ooo, ei tutkimuksia): Development and Well-Being Assessment (DAWBA) The Yale Children s Inventory (YCI) ADHD Rating Scale (ADHD-RS) The WHO Adult Self-Report Scale (ASRS) Kiddie-SADS Wender Riktad ADHD Symtom Skala (WRASS) Swanson, Nolan and Pelham Questionnaire (SNAP) THL

10 ADHD:n diagnosointi Suomessa ADHD:n diagnoosi perustuu laaja-alaiseen arvioon, jonka avulla varmistetaan diagnoosikriteerien täyttyminen. Suomessa käytetään ICD-10-tautiluokituksen mukaisia aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (F90.0) diagnoosikriteereitä. ADHD:n oirekartoitukseen suositellaan käytettäväksi diagnoosikriteereihin perustuvaa kyselylomaketta ADHD-RS-IV (ADHD Rating Scale IV). Tarvittaessa tehtävään kehityksen ja taitojen laajempaan kartoitukseen suositellaan Keskittymiskyselyä (Kesky, opettajien täytettäväksi tarkoitettu 55-kohtainen kyselylomake) ja VIIVI-kyselyä (FTF, Five to Fifteen), joka on suunnattu 5 15-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille (1). VIIVI-lomakkeessa kysymykset on jaoteltu 19 aihealueeseen, jotka koskevat muun muassa motoriikkaa, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä, puheen tuottamista, havaintotoimintoja ja muistia. Väittämiin vastataan kolmiportaisella asteikolla. Lisäksi lomake sisältää avoimia kysymyksiä. Vastausten tulkinnassa lapsen kysymyksistä saamat pisteet suhteutetaan samanikäisten lasten keskimääräisiin pisteisiin. Kyselyn käyttöoikeus luovutetaan ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöstölle (1). Tätä laajaa, 181 kysymyksestä koostuvaa lomaketta käytetään Suomessa paljon lasten ja nuorten diagnosointiin. SBU:n raportissa sitä ei arvioitu (13). Psyykkistä kokonaiskuvaa kartoittavat kyselyt soveltuvat ADHD:n oireiden karkeaan seulontaan. Näitä ovat SDQ ["Vahvuudet ja vaikeudet", Strengths and Difficulties Questionnaire (SDQ)], joka on lyhyt, lapsen käyttäytymistä kartoittava kysely. Sen avulla kerätään tietoa vuotiaan lapsen psykososiaalisesta hyvinvoinnista vanhemmalta ja opettajalta (päivähoito, koulu) sekä yli 11-vuotiailta lapsilta itseltään. CBCL (Child Behavior Checklist) on vanhempien täytettäväksi tarkoitettu lomake 1,5 5-vuotiaiden ja 6 18-vuotiaiden lasten oireiden arviointiin. Edellä mainittu CBCL sekä TRF (Teacher Report Form) ja YSR (Youth Self Report) ovat Suomessa laajalti käytössä lasten- ja nuorisopsykiatrisen diagnostiikan apuvälineinä (1). Suurelle osalle aikuisista ADHD-potilaista diagnoosi on määritetty vasta aikuisiällä. Aikuisen ADHD-diagnoosi edellyttää oireiden pitkäaikaisen luonteen osoittamista. Potilaan omien muistikuvien lisäksi kerätään asiakirjatiedot lapsuudesta ja haastatellaan potilaan lapsuutta tuntevaa omaista. Mahdolliset muut samanaikaiset mielenterveyden häiriöt arvioidaan diagnoosia määritettäessä ja otetaan huomioon hoidon suunnittelussa (2). THL

11 ADHD:n esiintyvyys Suomessa Suomalaisilla 8-vuotiailla lapsilla ADHD:n esiintyvyys oli 4 prosenttia vuonna 1989 lastenpsykiatrisen epidemiologisen tutkimuksen perusteella (arvioitu aiemman DSM III -tautiluokituksen mukaan) vuotiailla nuorilla esiintyvyys oli 8,5 prosenttia pohjoissuomalaisen syntymäkohortin aineistossa vuonna 2004 (arvioitu DSM IV -tautiluokituksen mukaan). ADHD-diagnoosi on pojilla yleisempi: väestöpohjaisissa tutkimuksissa poikien ja tyttöjen välinen suhde on ollut 1 3:1, kliinisissä aineistoissa jopa 9:1. Arvellaankin, että tyttöjen kohdalla ADHD jää herkemmin tunnistamatta (1). Aikuisilla ADHD:n esiintyvyys on 2 5 prosenttia (7). Arvellaan, että DSM-IV:n kuvaaman tarkkaavuushäiriön esiintyvyys olisi aikuisilla kolmannes lapsuusiän häiriön esiintyvyydestä. Aikuisiällä tarkkaavuushäiriötä esiintyy tasaisemmin miehillä ja naisilla (3). Erikoissairaanhoidon avokäynnit päädiagnoosilla F90.0 ikäryhmittäin vuosina (4) Ikä v v v v Päättyneet sairaalahoitojaksot vuonna 2012 ikäryhmittäin päädiagnoosilla F.90.0 (4) Ikä v v v v THL

12 Psykososiaaliset, pedagogiset, psykoterapeuttiset ja muut lääkkeettömät hoitomenetelmät Tieteellinen näyttö kaikista katsauksessa arvioiduista lääkkeettömistä menetelmistä on riittämätöntä. Menetelmien riskejä ja haittavaikutuksia ei voitu arvioida lainkaan. Arvioitu menetelmä Neurofeedback Työmuistin parantamiseen käytetyt tietokoneohjelmat Riisiä, lihaa, vihanneksia, päärynää ja vettä sisältävä erityisruokavalio Lääkehoitoon yhdistetty kognitiivinen käyttäytymisterapia Omega-3- tai omega-6- rasvahapot Tavanomaiseen hoitoon liitetty sosiaalisten valmiuksien harjoitteleminen ja vanhempien ohjaaminen Käyttäytymisterapian ja lääkehoidon yhdistelmä (multimodaalihoito) Tieteellinen näyttö ei riitä sen päättelemiseen, saadaanko menetelmällä parempia tuloksia ADHD:n ydinoireiden lievittämisessä kuin tavanomaisella hoidolla saadaanko ohjelmilla parempia tuloksia silloin, kun niiden vaikeusastetta säädellään lapsen suorituskyvyn mukaan kuin silloin, kun vaikeusaste on asetettu pysyvästi alhaiseksi onko erityisruokavaliolla enemmän vaikutusta lasten ADHD:n ydinoireisiin kuin tavallisella terveellisellä ruoalla ADHD-RS- ja ACS-mittareilla arvioituna lievittääkö yhdistetty terapia aikuisten ADHD:n ydinoireita paremmin kuin pelkkä lääkehoito lievittävätkö rasvahapot ADHD:n ydinoireita paremmin kuin lumevalmiste lievittääkö menetelmä ADHD:n ydinoireita paremmin kuin pelkkä tavanomainen hoito lievittääkö multimodaalihoito ADHD:n ydinoireita paremmin kuin pelkkä käyttäytymisterapia tai lääkehoito Tutkimusnäyttö Riittämätön (+ooo), kaksi heikkolaatuista tutkimusta; tulokset ristiriitaisia Riittämätön (+ooo), yksi heikkolaatuinen tutkimus Riittämätön (+ooo), yksi heikkolaatuinen tutkimus; sovellettavuuteen ja tarkkuuteen liittyviä puutteita Riittämätön (+ooo), kaksi tutkimusta; laatuun, sovellettavuuteen ja tulosten yhtenevyyteen liittyviä puutteita Riittämätön (+ooo), yksi heikkolaatuinen tutkimus, jossa sovellettavuuteen ja tarkkuuteen liittyviä puutteita Riittämätön (+ooo), yksi heikkolaatuinen tutkimus; sovellettavuuteen ja tarkkuuteen liittyviä puutteita Riittämätön (+ooo), yksi heikkolaatuinen tutkimus, jossa laadullisia ja sovellettavuuteen liittyviä puutteita THL

13 Alla luetelluista ADHD:n hoitomenetelmistä ei löytynyt yhtään katsauksen mukaanotto- ja laatukriteerit täyttänyttä tutkimusta, joten niiden riskejä ja haittavaikutuksia ei myöskään pystytty arvioimaan (+ooo). Aggression Replacement Training Lasten perheterapia Käyttäytymisterapia Biopalaute (paitsi neurofeedback-menetelmä) Dialektinen käyttäytymisterapia Perheterapia Lisäravinteet: magnesium, B-vitamiini, D-vitamiini Vanhemmille suunnatut tukiohjelmat (COPE, Barkleyn ohjelma, Ihmeelliset vuodet / Webster-Stratton, Komet-ohjelma) Holding-terapia Elämäntapaohjaus/ympäristön sopeuttaminen Marte Meo (yhteispeli-menetelmä) Meditaatio Ympäristöterapia Verkostohoito Psykodraama Psykodynaaminen psykoterapia Psykoedukatiivinen hoito Stressinkäsittelyryhmä (J. Herlofsonin mallin mukaan) Strukturoitu ruokailu Tukikeskustelut Systeeminen terapia Tuki opettajalle Time out Tomatis-menetelmä Wirkbergin menetelmät arkeen THL

14 Suomessa käytettävät ADHD:n lääkkeettömät hoitomenetelmät Suomessa yleisimmin käytössä olevat lasten ja nuorten lääkkeettömät hoitomuodot ovat vanhempainohjaus, päiväkodissa ja koulussa toteutettavat tukitoimet, kotona, päiväkodissa ja koulussa toteutettava käyttäytymishoito (behavioral treatment), psykoterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, ADHD-valmennus (coaching), sopeutumisvalmennuskurssit ja vertaistuki. Alle kouluikäisillä ja lieväoireisessa ADHD:ssa käytetään ensisijaisesti psykososiaalisia hoitomuotoja. Vaikeaoireisessa ADHD:ssa aloitetaan tarvittaessa lääkehoito tukitoimien rinnalla (1). Myös aikuisilla ADHDpotilailla arvioidaan lääkkeettömien hoitomuotojen käyttöä monipuolisesti ennen mahdollisen lääkityksen aloittamista. Potilasasiakirjoihin merkitään perustelut sille, mistä syystä lääkkeettömät hoitomuodot eivät ole soveltuneet potilaalle tai antaneet riittävää hoitovastetta. Jokaiselle potilaalle on järjestettävä psykososiaaliset hoito- ja tukitoimet myös lääkehoidon rinnalle (5). Lääkehoito lyhytaikaisen käytön vaikutukset ja haitat Lasten lyhytaikainen lääkehoito Atomoksetiinihoito Teho Keskikokoinen annos (0,5-1,5 mg/kg/vrk) lievittää lumelääkettä paremmin ADHD-RS-mittarilla arvioituja oireita. Suuri annos (yli 1,5 mg/kg/vrk) lievittää lumelääkettä paremmin ADHD-RS-mittarilla arvioituja oireita. Haittavaikutukset Enemmän ruokahaluttomuutta, väsymystä, pahoinvointia, laihtumista ja sykkeen nousua verrattuna lumelääkkeeseen. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, esiintyykö lapsilla päänsärkyä, vatsakipua, kohonnutta verenpainetta tai mielialavaikutuksia enemmän kuin lumelääkkeellä. Tutkimusnäyttö Kohtalainen (+++o) Kohtalainen (+++o) Niukka (++oo) Riittämätön (+ooo, päänsärky ja vatsakipu: 13 heikkolaatuista tutkimusta, verenpaine ja mieliala: ei tutkimuksia) Metyylifenidaattihoito Teho Lumelääkettä parempi hoitovaste CGI-mittarilla (Clinical global impression, kliininen yleisvaikutelma) arvioituna. Haittavaikutukset Enemmän ruokahaluttomuutta, vatsakipuja ja laihtumista kuin lumelääkkeellä. Kohtalainen (+++o) Niukka (++oo) THL

15 Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, esiintyykö unihäiriöitä, päänsärkyä, pahoinvointia, mielialavaikutuksia, sykkeen ja verenpaineen nousua tai kouristelua enemmän kuin lumelääkkeellä. Riittämätön (+ooo, unettomuus: kolme heikkolaatuista tutkimusta, päänsärky: viisi heikkolaatuista tutkimusta, pahoinvointi ja mieliala: yksi heikkolaatuinen tutkimus, muut: ei tutkimuksia) Lasten atomoksetiini- ja metyylifenidaattihoidon suorat vertailututkimukset Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, onko atomoksetiini- ja metyylifenidaattihoidon vaikutuksessa lasten ADHD-oireisiin eroa. Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, onko ADHD-lasten atomoksetiini- ja metyylifenidaattihoidon haittavaikutuksissa eroa. Riittämätön (+ooo) Riittämätön (+ooo, kaksi tutkimusta, joissa laatuun ja tulosten yhtenevyyteen liittyviä ongelmia) Aikuisten lyhytaikainen lääkehoito Atomoksetiinihoito Teho Atomoksetiini lievittää aikuisten ADHD-oireita lyhytkestoisessa hoidossa lumelääkettä paremmin CAARS-mittarilla (Conners adult ADHD rating scale) arvioituna. Haittavaikutukset Atomoksetiinilla hoidetuilla aikuisilla esiintyy enemmän haittavaikutuksia kuin lumelääkkeellä. Haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, suun kuivuus, ruokahaluttomuus ja erektiohäiriöt. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako ADHD:n atomoksetiinihoito aikuisille enemmän unihäiriöitä tai päänsärkyä kuin lumelääke. Tutkimusnäyttö Kohtalainen (+++o) Niukka (++oo) Riittämätön (+ooo, kummastakin kolme heikkolaatuista tutkimusta) Metyylifenidaattihoito Teho Metyylifenidaatti on lumelääkettä tehokkaampaa aikuisten ADHD:n lyhytkestoisessa hoidossa, kun arvioidaan hoitovastetta AISRS- (ADHD investigator symptom rating scale) ja CGI- I (Clincal global impression-improvement) mittareilla. Haittavaikutukset Metyylifenidaatilla hoidetuilla aikuisilla esiintyy enemmän haittavaikutuksia kuin lumelääkkeellä: ruokahaluttomuus, unihäiriöt, pahoinvointi (myös maha-suolikanavan toimintahäiriöt), suun kuivuminen, päänsärky ja laihtuminen. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako metyylifenidaattihoito lumehoitoa enemmän ahdistuneisuutta aikuisille ADHDpotilaille. Kohtalainen (+++o) Niukka (++oo) Riittämätön (+ooo, neljä heikkolaatuista tutkimusta) THL

16 Aikuisten atomoksetiini- ja metyylifenidaattihoidon suorat vertailututkimukset Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, onko atomoksetiinin ja metyylifenidaatin tehossa aikuisten ADHD-oireisiin eroa. Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Lääkehoito pitkän aikavälin vaikutukset ja haitat Tieteellinen näyttö ei riitä pitkäkestoisen lääkehoidon hyötyjen ja haittojen arviointiin. Lasten pitkäaikainen lääkehoito Atomoksetiinihoito Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, tehoaako atomoksetiini pitkään käytettynä lumelääkettä paremmin lasten ADHDoireisiin. Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako atomoksetiini lumelääkettä enemmän haittavaikutuksia lasten pitkäkestoisessa hoidossa. Tutkimusnäyttö Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Metyylifenidaattihoito Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö metyylifenidaatti lumelääkettä paremmin lasten ADHD-oireita pitkällä aikavälillä. Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako metyylifenidaatti lumelääkettä enemmän haittavaikutuksia lasten pitkäkestoisessa hoidossa. Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Aikuisten pitkäaikainen lääkehoito Atomoksetiinihoito Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö atomoksetiini lumelääkettä paremmin aikuisten ADHD-oireita pitkällä aikavälillä. Tutkimusnäyttö Riittämätön tieteellinen näyttö (+ooo, kaksi heikkolaatuista tutkimusta) THL

17 Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako atomoksetiini lumelääkettä enemmän haittavaikutuksia aikuisten pitkäkestoisessa hoidossa. Riittämätön (+ooo, kaksi heikkolaatuista tutkimusta) Metyylifenidaattihoito Teho Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö metyylifenidaatti lumelääkettä paremmin aikuisten ADHD-oireita pitkällä aikavälillä. Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako metyylifenidaatti lumelääkettä enemmän haittavaikutuksia aikuisten pitkäkestoisessa hoidossa. ADHD:n lääkehoito Suomessa ADHD-lääkkeiden käyttö painottuu Suomessa nuorempiin ikäryhmiin kuin muissa Pohjoismaissa. Erojen arvellaan johtuvan hoitokulttuurien eroista. Suomessa lääkkeet ovat myös tulleet varsin myöhään korvausjärjestelmän piiriin (6). ADHD:n lääkehoidossa käytetään pääasiassa aivojen dopamiinivälittäjäaineen kautta vaikuttavia stimulantteja (metyylifenidaatti, dekstroamfetamiini, lisdeksamfetamiini) ja lisäksi noradrenaliinin kautta ensisijaisesti vaikuttavaa atomoksetiinia. Näistä metyylifenidaatti on Suomessa yleisin kliinisessä käytössä oleva lääkeaine. Ensimmäinen pitkävaikutteinen metyylifenidaatti sai Suomessa myyntiluvan vuonna Sen jälkeen ADHD-lääkkeiden käyttö on lisääntynyt lääkehoidon paremman saatavuuden myötä. Metyylifenidaatin käyttö on lisääntynyt erityisesti kouluikäisillä. Vuonna 2011 metyylifenidaattihoitoa sai noin joka viides ADHD:ta sairastava 5 14-vuotias (yhteensä lasta) (7). Pojat käyttävät ADHD-lääkkeitä useammin kuin tytöt. Lääkehoito aloitetaan yleisimmin 7 10 vuoden iässä. Alle kouluikäiset ja yli 15- vuotiaat käyttävät näitä lääkkeitä harvoin (8). Yli 25-vuotiaiden ikäryhmässä lääkekäyttö väheni vuonna Ilmiön arvellaan johtuvan lääkekorvattavuuden muutoksesta. Kansaneläkelaitoksen tilaston mukaan Suomessa metyylifenidaattilääkitystä sai henkilöä vuonna 2011 (7). THL

18 Päihteiden väärinkäyttäjien tai päihderiippuvaisten ADHD:n lääkehoito Atomoksetiinihoito Vaikutukset ADHD-oireisiin Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö motivoivan keskustelun/kognitiivisen käyttäytymisterapian ja atomoksetiinin yhdistelmä vuotiaiden kannabista käyttävien nuorten ADHD-oireita enemmän kuin tämän terapian ja lumelääkkeen yhdistelmä. Tulosten arviointiin käytettiin nuorten DSM-IV:n ADHD-oireiden tarkistuslistaa. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö atomoksetiini lumelääkettä paremmin alkoholia väärinkäyttävien aikuisten ADHDoireita AISRS-mittarilla (ADHD investigator symptom rating scale) arvioituna. Vaikutukset väärinkäyttöön Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, vaikuttaako motivoivaan keskusteluun/kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan yhdistetty atomoksetiini vuotiaiden nuorten kannabiksen väärinkäyttöön tai riippuvuuteen verrattuna tähän terapiaan yhdistettyyn lumelääkkeeseen. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, onko atomoksetiinihoidolla vaikutusta alkoholia väärinkäyttävien tai alkoholiriippuvaisten aikuisten alkoholin kulutukseen. Haittavaikutukset Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako atomoksetiini lumelääkkeeseen verrattuna enemmän haittavaikutuksia alkoholia tai kannabista väärinkäyttäville tai niistä riippuvaisille ADHDpotilaille. Tutkimusnäyttö Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Metyylifenidaattihoito Vaikutukset ADHD-oireisiin Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö matala-annoksinen metyylifenidaatti lumevalmistetta paremmin metadonihoidossa olevien opiaattiriippuvaisten henkilöiden ADHD-RS-mittarilla arvioituja ADHD-oireita. Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, lievittääkö matala-annoksisen metyylifenidaatin ja kognitiivisen käyttäytymisterapian yhdistelmähoito kokaiiniriippuvaisten aikuisten ADHD-oireita paremmin kuin tämä terapia ja lumelääke. Vaikutukset päihteiden väärinkäyttöön Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, vaikuttaako matala-annoksinen metyylifenidaatti lumelääkettä enemmän kokaiiniriippuvaisten tai metadonihoidossa olevien opiaattiriippuvaisten aikuisten päihteiden käyttöön. THL

19 Näyttö ei riitä sen arvioimiseen, vaikuttaako ADHD:n yhdistelmähoito matala-annoksisella metyylifenidaatilla ja kognitiivisella käyttäytymisterapialla kokaiiniriippuvaisten aikuisten kokaiinin käyttöön enemmän kuin lumelääkkeen ja terapian yhdistelmä. Haittavaikutukset Näyttö on ei riitä sen arvioimiseen, aiheuttaako metyylifenidaatti lumelääkettä enemmän haittavaikutuksia aikuisille ADHDpotilaille, jotka ovat riippuvaisia opiaateista tai keskushermostoa stimuloivista huumeista. Riittämätön (+ooo) Päihderiippuvaisten ADHD-potilaiden lääkehoito Suomessa ADHD-potilailla esiintyy päihdeongelmia muuta väestöä enemmän. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkehoito vähentää päihdehäiriöisen nuoren ADHD-oireita ja voi vähentää myös päihteiden käyttöä. Lääkehoidon suunnittelussa on kuitenkin huomioitava ADHD-lääkkeiden väärinkäytön riski. Useimmiten on perusteltua käyttää muita kuin stimulanttipohjaisia lääkkeitä (1, 7). Atomoksetiinin arvellaan olevan turvallisin valinta päihderiippuvaisen ADHD-potilaan hoitoon. ADHDpotilaiden päihteiden käyttö on selvitettävä tarkoin, jotta lääkehoito voidaan arvioida ja toteuttaa asianmukaisesti. Päihdeongelmaisen ADHD-potilaan diagnostiikassa ja hoidon toteuttamisessa tarvitaan usein moniammatillista yhteistyötä (5). Sosiaali- ja terveysministeriön lääkkeen määräämistä koskevan asetuksen kolmas luku koskee väärinkäyttöön soveltuvan lääkkeen määräämistä. Sen mukaan väärinkäyttöön soveltuvat erityisesti keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, joko yksinään tai käytettynä yhdessä päihteiden kanssa. Asetuksessa edellytetään, että tällaisten lääkkeiden määräämisessä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi. Tarkoituksena on vähentää väärinkäytön riskiä (9). ADHD:n lääkehoito keskushermostoa stimuloivilla valmisteilla ja päihteiden väärinkäytön tai päihderiippuvuuden riskiennuste Tieteellinen näyttö ei riitä sen päättelemiseen, onko keskushermostoa stimuloivilla lääkkeillä hoidetuilla lapsilla lisääntynyt tai vähentynyt riski tulla päihteiden väärinkäyttäjiksi tai päihderiippuvaisiksi verrattuna niihin, joita ei hoideta keskushermostoa stimuloivilla lääkevalmisteilla (+ooo, kuusi tutkimusta, joissa oli eroavaisuuksia keskushermostoa stimuloivien lääkkeiden kohdalla sekä hoito- ja seurantaajoissa. Niissä oli myös lääkkeen annostelua ja hoidon kesken jättäneiden määriä koskevia epäselvyyksiä). THL

20 ADHD:n hoidon organisointi Hoidon organisointia koskevat tulokset Tutkimusnäyttö Tieteellinen näyttö ei riitä sen päättelemiseen, saadaanko aikuisten tai lasten ADHD:n hoitoon erikoistuneella tiimillä parempia tuloksia moniammatilliseen tiimiin verrattuna onko lasten hoito perusterveydenhuollossa yhtä hyvää kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa onko aikuisten ADHD-potilaiden hoito perusterveydenhuollossa yhtä hyvää kuin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa onko ADHD-potilaille suunnattu kuntoutustoiminta parempaa erikoistuneissa kuntoutusyksiköissä vai Ruotsin nykyisten organisaatiorakenteiden puitteissa parantavatko koulutus ja muut hoitoyksikköä tukevat menetelmät ADHD-potilaiden diagnosointia ja hoitoa tämänhetkiseen hoitoorganisaatioon verrattuna ovatko nykyteknologiaa (esim. tietokoneet, matkapuhelimet) aktiivisesti viestinnässään hyödyntävät yksiköt parempia kuin sellaiset, jotka eivät tätä teknologiaa käytä Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) Riittämätön (+ooo, kaksi heikkolaatuista tutkimusta) Riittämätön (+ooo, ei tutkimuksia) ADHD:n hoidon organisointi Suomessa Asuinkunnan peruspalveluilla ja lähiympäristöllä (päiväkoti, koulu tai muu lapsen tai nuoren perheen kanssa toimiva taho) on ensisijainen vastuu tuen järjestämisestä. Tukitoimet ja tarvittaessa sosiaalitoimen apu ovat usein riittäviä. Jos oireilu jatkuu tukitoimista huolimatta, lapsi tai nuori ohjataan lääkärin ja moniammatillisen työryhmän arvioitavaksi. ADHD:n diagnosointi sekä hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatiminen tapahtuu ensisijaisesti perusterveydenhuollossa. Kuntoutussuunnitelmassa määritellään kuntoutuksen vastuuhenkilöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisestä työnjaosta sovitaan paikallisten asiantuntijaresurssien mukaan (1). ADHD:n hoidon organisointia Suomessa koskevat suositukset poikkeavat SBU:n laatiman katsauksen kannasta, jossa suositellaan hoidon keskittämistä erikoissairaanhoitoon. THL

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen

Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Liite III Muutoksia valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huom! Nämä muutokset sisällytetään voimassa oleviin valmisteyhteenvetoon, myyntipäällysmerkintöihin ja pakkausselosteeseen, jotka ovat koordinaatioryhmämenettelyssä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.

ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet. Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01. ADHD ja Asperger; Kuntoutuksen haasteet Katariina Kallio-Laine LKT, Neurologian erikoislääkäri/ Kela asiantuntijalääkäri 28.01.2013 ADHD (attention deficit hyperactivity disorder) Keskeistä tarkkaamattomuus,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen ja Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen asettama työryhmä ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, lapset ja nuoret) Päivitetty kohdennetusti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA

TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA TIETOA ADHD:STÄ JA CONCERTASTA ADHD aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö Mitä ADHD on? ADHD-lyhenne on peräisin termistä Attention Deficit Hyperactivity Disorder, joka tarkoittaa suomeksiaktiivisuuden

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Adhd:n värittämä perhe-elämä

Adhd:n värittämä perhe-elämä Adhd:n värittämä perhe-elämä Vapaaehtoistoiminnan suunnittelija, pari- ja perheterapeutti Kaisa Humaljoki 10.10.2016 ADHD-liitto ry 1 Mikä on adhd? Adhd on neuropsykiatrinen häiriö Sen ydinoireet ovat

Lisätiedot

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI

ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI ADHD:N OIREIDEN TUNNISTAMINEN JA DIAGNOSOINTI Tässä luvussa annetaan neuvoja sekä vanhemmille tai huoltajille että opettajille ADHD:n oireista ja siitä, kuinka ne voidaan tunnistaa lapsessa. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS

Tutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus

Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Esimerkki palveluvalikoiman määrittelyn periaatteiden soveltamisesta: Biosimilaarit ja kokonaistaloudellisuus Jaana Leipälä Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston sidosryhmätilaisuus 29.9.2016 Lääkkeet

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite

Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen. SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi. Lisäliite Sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukeminen SISUKAS-työskentelymallin vaikuttavuuden arviointi Lisäliite 2 Tässä raportin lisäliitteessä on jatkettu yksityiskohtaisempia SISUKASlasten kartoitusten tarkasteluja

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi:

Kuinka pitkä työkokemus Sinulla on CP-lasten ja -nuorten kuntoutuksesta? Toimipaikan / koulun nimi: Lomakkeen täyttöpäivä _ / _2009 Tämän lomakkeen tarkoituksena on kartoittaa vaikeavammaisten Cp-lasten ja -nuorten tämänhetkisiä kuntoutusprosesseja ja -käytäntöjä. Täytä lomake keskustelematta muiden

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto sisältö Toimintakyvyn määrittelyä Toimintakyvyn arviointi

Lisätiedot

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen:

Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Liite S2: Tutkimustiedote vanhemmalle/huoltajalle, jota pyydetään osallistumaan seuraavaan tutkimukseen: Narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssia koskeva arviointitutkimus

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus

Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015

Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Monisairas potilas erikoissairaanhoidossa Terveydenhuollon XII laatupäivä 25.3.2015 Eeva Leino, neurol erl, kuntoutuksen dos, Kuntoutusylilääkäri Tays Hoidon vaikuttavuus riippuu Diagnoosin ja hoitomenetelmien

Lisätiedot

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin)

Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Suomen Reumatologisen Yhdistyksen (SRY) kannanotto biosimilaarilääkkeisiin (biologisiin kopiolääkkeisiin) Taustaa Biosimilaarilääke on patenttisuojansa menettäneen biologisen alkuperäislääkkeen samankaltainen,

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet

Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) Sukunimi Aikaisemmat sukunimet Sosiaali- ja terveysministeriön vahvistama lomake 1 (6) TARKKAILULÄHETE Lomake M1 Tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon esitettävästä henkilöstä 1. Tutkitun henkilötiedot Sukunimi Aikaisemmat

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto

Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto ETA:n jäsenvaltio Myyntiluvan haltija Valmisteen nimi Vaikuttava aine + vahvuus Lääkemuoto Chiesi Limited Formodual beklometasonidipropionaatti 100 µg/annos, formoterolifumaraattidihydraatti 6 µg/annos

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista

Väestön mielipiteitä lääkehoidoista Väestön mielipiteitä lääkehoidoista - kommenttipuheenvuoro Lääkehoidon päivän seminaari 15.3.2016 Katri Aaltonen Kelan tutkimus katri.aaltonen@kela.fi Yleisiä ajatuksia kyselystä Ajankohtainen Säästötoimet

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot