Lapland University Press

Transkriptio

1 Lapland University Press Rovaniemi 2017

2 Kannessa Ailu. Hempeä, eteläisestä horisontista heijastuva valo silittää tummaa turkoosia merta. Ailu istahtaa kalliolle, aivan meren äärelle. Vuonon toisella rannalla kohoavat alppimaisten tuntureiden huiput. Valkoiset lokit kiertävät ilmaa ja kirkaisevat toisilleen omia viestejään. Yksinäinen taiteilija yksinäisellä rannalla jylhän maiseman ympäröimänä, kuin kirkastuva ajatus, lyhyen valoisan hetken kuiskaus. Tähän se tulee, Ailu sanoo, hymyilee ja nostaa katseensa kohti horisonttia, valon kajoa, kohti jo tummenevaa taivasta. Olemme tulevan ateljeekodin kallioilla Skibotnissa joulukuun alussa valokuvaaja Jaakko Heikkilä Kukkolassa Tämän teoksen toteuttamista ovat tukeneet: DAT o.s. Giellagas-instituutti Koneen Säätiö Lásságámmi-säätiö Suomen Kulttuurirahasto 2017 Kirjoittajat ja kuvien oikeudenomistajat Taitto: Essi Saloranta, Kronolia Kansi: Lapland University Press & Essi Saloranta, Kronolia Lapland University Press Juvenes Print, Tampere 2017 isbn (nid.) isbn (pdf )

3 Sisällysluettelo Esipuhe: Soita minua! 9 Johdanto: Tunturien lapsesta saamelaisten rengiksi 13 Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää Valkeapää yhteiskunnallisena vaikuttajana Saamelaisuus ja arktinen alkuperäiskansaisuus Nils-Aslak Valkeapään ajattelussa 67 Tapio Nykänen Alkuperäiskansat 1970-luvun Yle Sámi Radiossa Radiotoimittaja Nils-Aslak Valkeapää alkuperäiskansatermien ja -historioiden välittäjänä 97 Hilla Reiniharju Tell it to the world! Writing history from an indigenous perspective in Nils-Aslak Valkeapää s Greetings from Lappland and Dee A. Brown s Bury My Heart at Wounded Knee 117 Jana K. Polenz Valkeapää tekstintekijänä Kolmen sukupolven saamelaiskirjailijat Nils-Aslak Valkeapään esikuvat Johan Thuri ja Paulus Utsi 133 Vuokko Hirvonen Nils-Aslak Valkeapään runouden kaikuja saamelaisessa nykyrunoudessa 153 Kaisa Ahvenjärvi & Hanna Mattila Maa kaiken äiti 177 Kari Sallamaa Sinirinnan kielellä Nils-Aslak Valkeapään runouden suhde puhuttuun saamen kieleen 201 Taarna Valtonen Sisällysluettelo 5

4 Valkeapää taiteentekijänä Áillohaš ja uuden joiun synty 233 Marko Jouste Betwixt, liminal and transforming Key concepts of Áilu s work 259 Johanna Domokos Nils-Aslak Valkeapää saamelaisen kuvakielen kehittäjänä 277 Tuija Hautala-Hirvioja Eletyn elämän muistot. Vuoropuhelu Susanna Valkeapään piirrosten ja Nils-Aslak Valkeapään runojen välillä 311 Leena Valkeapää Muistoja ja kokemuksia Valkeapään kanssa Áilu in France, a quarter-century cultural confrontation between Arctic revival and Parisian Academia 337 M.M. Jocelyne Lyne Fernandez-Vest Áilu Japanissa 361 Jun ichirō Ōkura Japanilaisia piirteitä Áilun tuotannossa 377 Jun ichirō Ōkura Shizuokan ketjuruno Shizuokan ketjurunon saatteeksi 401 Kai Nieminen Suuri tähdenlentoparvi Shizuoka renši 2001 Ketjuruno Shizuokassa Makoto Ōoka, Kai Nieminen, Mutsuo Takahaši, Rjō Kisaka & Ailu Valkeapää 6 Minä soin Mun čuojan. Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä

5 Esipuhe Soita minua! Elämä, minäkin haluaisin vielä soida, soida. Ja minä, SOIN. JOS SINÄ, soitat minua. 1 Näihin sanoihin Nils-Aslak Valkeapää päätti vuonna 1997 ilmestyneen kahdeksannen runokirjansa girddán, seivvodan (lennän, liitelen). Nils-Aslak Valkeapää ( ) oli monipuolinen taiteilija, kulttuurivaikuttaja ja poliittinen toimija. Valkeapää ja hänen tuotantonsa ovat merkittävä osa saamelaista kulttuurihistoriaa. Hän oli yksi saamelaisten kielellisen ja kulttuurisen renessanssin näkyvimmistä hahmoista. Valkeapään tuotantoa leimaa vahva paikallisuus ja sitoutuminen oman elinpiirin erityisyyteen. Hän jakoi yleisölleen lapsuuden maisemassa omaksutut kokemukset vuorovaikutuksesta luonnon kanssa. Hänellä oli kyky välittää jutavan porosaamelaisen kulttuurin maailmankuvaa modernin taiteellisen ilmaisun keinoin. Luomalla uutta hän säilytti vanhaa. Valkeapään tuotanto asettuu osaksi sitä suurta kertomusta, jolla on kuvattu ja merkityksellistetty saamelaisuutta saamelaisille itselleen, kuten myös muille. Hänen työnsä rakentui edellisten sukupolvien työn varaan ja tukeutui lukuisiin yhteistyökumppaneihin. Muut kulttuurit inspiroivat häntä, mutta hän ei pyrkinyt jäljittelemään niitä. Luomisen kantavana voimana oli tarve kehittää omaa, saamelaista ilmaisutapaa. Juuri tämä ainutlaatuinen ote puhuttelee niin saamelaista kuin kansainvälistäkin yleisöä. Paikallisuudesta tuli globaalisti kiinnostavaa. Nils-Aslak Valkeapään tuotanto soi edelleen ja soittelee yleisönsä mieltä. Tämän artikkelikokoelman synty liittyy keväällä 2015 perustettuun Áillohaš-kokoelmaan. Kyse on Oulun yliopiston Saamelaisen kulttuuriarkiston erikoiskokoelmasta, johon on kerätty ja kerätään edelleen Valkeapään tuotantoon liittyvää aineistoa. Sen perustamisen taustalla oli tarve dokumentoida Valkeapään tuotantoa ja sen vaikutusta sekä jakaa tietoa. Kaikki tähän kirjaan kirjoittaneet ovat omalta osaltaan vaikuttuneet Valkeapään ilmaisusta siinä määrin, että ovat kokeneet tarvetta analysoida sitä tarkemmin. Kysees- 1. Valkeapää 1997: 176, johdannon Kirjallisuus-luettelo. Esipuhe: Soita minua! 9

6 sä on kokoelma eri tieteenalojen asiantuntijoiden ja aikalaisten kirjoittamia itsenäisiä tekstejä, joissa tarkastellaan ja kuvataan Valkeapään tuotantoa ja toimintaa osana kulttuuria, elämäntapaa ja yhteiskuntaa. Mukana on vertaisarvioituja tiedeartikkeleja, kuvailevampia tietoartikkeleja, esseemäisiä tekstejä sekä muistelmamuotoisia aikalaisdokumentteja. Teoksen päättää japanilainen ketjuruno, jonka kirjoittamiseen Valkeapää osallistui. Kokoelma on monikielinen ja monenlaisia lukijoita tavoitteleva. Kirjan luonne on suoraa seurausta Valkeapään tuotannon monialaisuudesta, mutta monien alojen ja erilaisten näkökulmien yhdistäminen on myös keskeinen osa saamen tutkimusta. Monenlaisten ja eri-ikäisten kirjoittajien tasa-arvoinen kohteleminen kunnioittaa alkuperäiskansatutkimuksen epistemologisia periaatteita. 2 Valkeapäästä käytetään teksteissä useita eri nimiä. Virallisen nimen lisäksi käytössä on saamelainen nimi Áilu, jolla hänet tunnettiin lähipiirissään, myöhempi taiteilijanimi Áillohaš ja suomalaisten tuttavien käyttämä Ailu. Tällainen moninimisyys on saamelaiseen kulttuuriin luontevasti kuuluva käytäntö ja kunnioittaa kunkin kirjoittajan omaa näkemystä. Valkeapään tuotanto on niin monimuotoinen, että tämän kokoelman tekstien näkö kulmat ovat vain kapeita polkuja sen laajuudessa. Kokoelman toivotaankin tarjoa van aineksia ja inspiraatiota yhä uusille teksteille ja teoksille. Kiitämme lämpimästi kaikkia niitä ihmisiä ja tahoja, jotka ovat auttaneet meitä tämän kirjan todeksi tekemisessä. Kangasniemen Kotavuoressa ja Enontekiön Kivijärvellä juhannuksena 2017 Taarna Valtonen ja Leena Valkeapää 2. Katso näistä tarkemmin esim. Kuokkanen 2007, johdannon Kirjallisuus-luettelosta. 10 Minä soin Mun čuojan. Kirjoituksia Nils-Aslak Valkeapään elämäntyöstä