Pääekonomisti Jari Järvinen myötäilee syksyn Sijoittajabarometrin tulosta: Sijoittajabarometri s

Transkriptio

1 VIISAS RAHA 9 Lehti suomalaiselle 2014 sijoittajalle Osakesäästäjien Keskusliitto Hinta 9,50 SIJOITTAJAn taulukot Osakkeet& rahastot s ERIKOISJAKELU Osakesäästäjät+ Vuokranantajat+ Sijoitus-Investtapahtuman kävijät Sijoittajabarometri s Finanssimarkkinoiden tuntija Pekka Puustinen: Oivan varainhoitajan löytäminen vaatii työtä Tomi Salon Sijoituskoulu: Sixpack kuvaa hyvin yhtiön houkuttelevuutta Mika Hyttinen ja Warren Buffettin opit: Hyvää bisnestä hyvään hintaan Pääekonomisti Jari Järvinen myötäilee syksyn Sijoittajabarometrin tulosta: Nyt ei ole aika hyökkäyspelille SIJOITUSLISTA top 5: FISKARS FORTUM SAMPO Orava UPM

2 MANDATUM HENKIVAKUUTUSOSAKEYHTIÖ PÄÄKIRJOITUS Osavuosikatsauksista toivoa ilmaan Tutkimusten mukaan eri kuukausista lokakuu on usein tarjonnut pörssissä huonoimmat tuotot ja useat pörssiromahdukset vuosien varrella ovatkin osuneet juuri lokakuulle. Myös tänä vuonna lokakuun alku näytti noudattavan tätä kaavaa suhteellisen voimakkaalla lähes 10 prosentin korjausliikkeellä alaspäin. Korjausliike sai alkunsa Euroopan suhdannenäkymien heikentymisestä sekä Yhdysvaltojen keskuspankin varomattomista koronnostopuheista. Samaiset tutkimukset kuitenkin ovat myös todenneet lokakuun jälkeisen puolen vuoden jakson olevan keskimäärin kesäkuukausia tuottoisampi. Ehkä tämä palautui sijoittajien mieleen lokakuun puolivälissä, kun kurssit palautuivatkin melko nopeasti lähelle lähtötasojaan. Tosiasiassa nopea palautuminen selittyy varmasti osaltaan monien yhtiöiden yllättävänkin hyvillä osavuosikatsauksilla. Myös Suomessa olemme saaneet nähdä iloisia tulosyllätyksiä viime viikkojen aikana, mikä lisää toivoa myönteisestä kurssikehityksestä myös loppuvuodelle makrotaloustilanteen haasteista huolimatta. Tämä Viisas Raha -lehden yhdeksäs numero on tuhti messupainos, joka jaetaan Osakesäästäjien jäsenten lisäksi myös Suomen Vuokranantajien jäsenille sekä messukävijöille Sijoitus Invest tapahtumassa. Tässä numerossa julkaistaan järjestyksessään toisen Sijoittajabarometrin tulokset. Vastaukset kertovat omaa karua kieltään Suomen kansantalouden tilanteesta. Sijoittajien omaan sijoituskäyttäytymiseen tällä kuitenkaan ei ainkaan vielä ole ollut yhtä merkittävää vaikutusta. Tosiasiassa nopea palautuminen selittyy varmasti osaltaan monien yhtiöiden yllättävänkin hyvillä osavuosikatsauksilla. Vaali vaurauttasi Rahalla on loputtomasti mahdollisuuksia, mutta menestys vaatii työtä. Yhdessä maailman suurimman varainhoitotalon kanssa valitsemme ishares -indeksituotteista sinulle sopivimmat ja yhdistämme ne vakuutussopimuksen hyötyihin. Vaali vaurauttasi ja pyydä meiltä Parempi suunnitelma. mandatumlife.fi/ishares Olemme koonneet marraskuun numeroon myös edellisessä lehdessä julkaistun Yksilöllinen varainhoito -tutkimuksen vastaukset niiltä sijoittajilta, jotka eivät tällä hetkellä käytä kyseisiä palveluja. Vastauksissa korostuu odotetusti sijoittajien halu itse hoitaa omaa varallisuuttaan sekä pyrkimys kustannustehokkuuteen. Lisäksi tämän lehden sivuilta löytyy Tomi Salon kokoama laaja katsaus sijoittajan perustunnuslukuihin. Se toimii hyvänä ponnistuslautana aloittelijoille ja toisaalta myös muistin virkistyksenä vähän kokeneemmillekin sijoittajille. Osakesäästäjien paikallisyhdistykset järjestävät loppuvuoden aikana vielä runsaasti toimintaa ja tapahtumia. Nyt onkin hyvä tilaisuus päivittää tilanne mielenkiintoisten yhtiöiden osalta sekä kuulla myös muiden sijoittajien näkemyksiä nykyisestä markkinatilanteesta. Osakesäästäjien Keskusliitossa on myös käynnissä merkittäviä kehityshankkeita, jotta voimme palvella jäseniämme jatkossa entistäkin paremmin. Tiedotamme niistä lisää tulevan talven aikana. Antti Lahtinen päätoimittaja VIISAS RAHA Lehti suomalaiselle sijoittajalle Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry Päätoimittaja Antti Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy Toimituspäällikkö Olli Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/ ISSN Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto Jakelu ja levikki Lehden perusjakelu on n kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti kpl:n erikoisjakeluja. Paino Punamusta Oy, Joensuu viisas raha 09/2014 3

3 sisältö MONOPoLIBISNES Sijoitusanalyysissa on nyt infrastruktuuri, jossa tulonmuodostus on vakaata. Merkittävin riski usein monopoliasemassa olevissa kohteissa on poliittiseen päätöksentekoon liittyvä riski, kirjoittaa Pekka Aavikko. Erityiskohteena analyysissa on Kanadasta johdettu Brookfield Infrastructure Partners SIUJOITTAJABAROMETRI Suomalainen sijoittaja näkee Suomen kehityksen hyvin synkkänä. Silti epävakaus ei ole oleellisesti vaikuttanut sijoituskäyttäytymiseen. Myöskään Venäjän kehitys ei ole barometrin mukaan hetkauttanut sijoittajia. Eniten ovat salkuissa kasvaneet rahasto-osuudet. 3 Pääkirjoitus Lokakuussa nopea palautuminen 6 7 Sijoittajan sana Warren Buffettista kirjan tehnyt Mika Hyttinen sanoo, että hyvällä bisnessijottajalla on usein liikaa käteistä rahaa. 8 9 Markkinat Valuutat ja korot. Seppo Kaislan Viisasteleva raha. 15 Kolumni Timo Rothovius: Öljy sijoituskohteena Yksilöllinen varainhoito Yksilöllinen varainhoito tutkimuksen toisessa osassa käsitellään sellaisten sijoittajien vastauksia, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluja Eläkeyhtiöiden riskit Kolmikannan suuri eläkesopimus nostaa paitsi eläkeikää, myös työeläkevakuuttajien riskejä osakepainon kasvaessa. Fivan Anneli Tuominen korostaa eläkeyhtiöiden sisäisen valvonnan toimivuutta Sijoituskoulu Tomi Salon Sijoituskoulussa opiskellaan nyt yhtiöiden keskeisiä tunnuslukuja Sijoituslista Ykkösenä yhä Fiskars. Sauli Vilén povaa rakennejärjestelyjä monelle alalle Rahastot Turbulenssi sysäsi monet ostoksille, kirjoittaa Helena Ranta-aho Asiantuntija Kapitalisaatiosopimusten luonnetta pohtii Boreniuksen Ville Alahuhta Osakesäästäjien jäsensivut Jäsenedut ja paikallisyhdistysten tapahtumat. 51 Viimeinen sana Sari Lounasmeri: Hiljaisten säätiöiden salkut Varttuneemmat ja varakkaammat miehet suuremmissa kaupungeissa suosivat usein muita enemmän suoria osakesijoituksia, kertoo professori Matti Keloharju kommentoidessaan uusinta Sijoittajabarometria. Kuva: Timo Porthan Pekka Puustinen 24 Anneli Tuominen 30 4 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/2014 5

4 SIJOITTAJAN SANA SIJOITUS- VINKIT Warren Buffettkin keskittyi omistamaan Mika Hyttinen: Bisnessijoittaja ei ennusta, vaan etsii hyvää bisnestä TEKSTI: ANTTI LAHTINEN KUVA: TIMO PORTHAN Anna kaksi esimerkkiä minkä tyyppisiä sijoituskohteita Warren Buffett suosii. 1. Svenska Handelsbanken Perustelu: Poikkeuksellisen viisaasti organisoitu hyvä bisnes, jolla pitkäjänteinen toimintatapa 2. Pitkäaikainen indeksisijoitus kehittyneille markkinoille Perustelu: Kohtuullinen tuotto-odotus ilman suurta riskiä ostovoiman menettämisestä Mika Hyttinen, mikä sai sinut kiinnostumaan sijoitustoiminnasta alun perin? Lopullisesti hurahdin sijoittamiseen, kun menin opiskeluaikana kesätöihin Sammon arvopaperiyksikköön. Tällä hetkellä suuri kiinnostukseni liittyy sijoitusneuvonnan uudistamiseen ja suomalaisten eläkevarojen sijoittamisen järkiperäistämiseen. Olet keskittynyt sijoitustoiminnassasi seuraamaan legendaarisen Warren Buffettin sijoitusfilosofiaa. Mikä tekee Warren Buffettista niin menestyneen sijoittajan? Hän on ymmärtänyt jättää pörssikurssien ennustamisen ekonomistien, analyytikkojen ja salkunhoitajien murheeksi. Kukaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu tai mikä osake tarjoaa parhaan tuoton. Ennustamisen sijaan Buffett on keskittynyt hyvien bisnesten omistamiseen. Ja vain siihen. Onko Warren Buffettilla erityisiä sijoitussääntöjä, joita hän noudattaa? Hän haluaa välttää epäonnistumisia viimeiseen asti harkitsemalla jokaisen sijoituksen huolellisesti. Tämän asian hän tiivistää hauskasti kahteen sääntöön: 1. Älä koskaan häviä rahaa 2. Älä koskaan unohda sääntöä numero 2 Tappioiden välttämiseksi suurimman osan sijoittajista olisi järkevistä tyytyä osakemarkkinoiden keskimääräiseen tuottoon. Harva kuitenkin siihen tyytyy, mutta silloin bisneksen valintaan tulisi Buffettin mukaan suhtautua erittäin suurella huolellisuudella. Mihin asioihin Warren Buffett kiinnittää huomiota sijoituskohteiden valinnassa? Mainitset kirjassasi termin bisnessijoittaminen mitä se tarkoittaa? Buffett arvostaa suuresti liiketoiminnan ennustettavuutta. Tästä syystä Buffett teki suuren sijoituksen Coca-Colaan vuonna Coca-Cola ei ostohetkellä ollut pörssin kannattavin, ei paras osingonmaksaja eikä omannut suurinta kasvupotentiaalia. Buffett päätti kuitenkin lähteä omistajaksi virvoitusjuomabisnekseen, koska luotti sen olevan hyvää bisnestä vielä vuonna Bisnessijoittaja ei siis ennusta osakekurssien tai talouden kehitystä, vaan etsii hyvää bisnestä hyvään hintaan. Hyvän bisneksen löydettyään siirrytään etsimään seuraavaa eikä jo omistettuja bisneksiä myydä. Mikä on Warren Buffettin näkemys markkinoiden tehokkuudesta ja hajauttamisesta? Buffettin mukaan markkina on useimmiten tehokas, mutta ei aina. Pelon vallitessa avautuu oivia mahdollisuuksia ostaa hyvää bisnestä halvalla. Finanssikriisi oli hyvä esimerkki tällaisesta ostotilaisuudesta. Buffett tekee oston aina bisnes kerrallaan. Hän kokee ymmärtävänsä vain muutaman bisneksen riittävän hyvin ja siksi hänen salkkunsa on tavanomaista keskittyneempi. Hän ei kuitenkaan varsinaisesti vastusta hajauttamista, mutta ei halua edes pientä määrää huonoja tai liian epävarmoja bisneksiä salkkuunsa. Minkä pituinen on Warren Buffettin sijoitushorisontti? Lähtökohtaisesti Buffett pyrkii omistamaan valitsemiaan bisneksiä ikuisesti. Ei hyvästä bisnessijoituksesta kannata luopua. Menestyvällä bisnessijoittajalla on useimmiten liikaa käteistä rahaa. Miksi lisätä omaa tuskaa myymällä hyvää bisnestä? Miten itse näet tämän hetken sijoitusympäristön? Löytyykö markkinoilta bisnessijoittajalle sopivia vaihtoehtoja? Tällä hetkellä osakehinnat ovat ostajan näkökulmasta hieman kalliin tuntuisia. Tilanne on sinänsä tuttu, sillä osakkeet ovat harvoin halpoja tai selvästi erittäin kalliita. Bisnessijoittaja ei kuitenkaan pyri ajoittamaan ostojaan, vaan on aina valmis ostamaan hyvää bisnestä hyvään hintaan. Esimerkiksi Buffettin uusinta suursijoituksen kohdetta (IBM) saa varsin kohtuulliseen hintaan. Sekä vastaavasti kaksi kohdetta joita Warren Buffett pyrkisi välttämään. 1. Raaka-ainesijoitukset Perustelu: Raaka-ainesijoitukset (esimerkiksi kultaharkko tai öljytynnyri) eivät kasva. 2.Indeksisijoitus kehittyville markkinoille Perustelu: On hyvin vaikeaa arvioida kehittyvien talouksien osakemarkkinoiden riskejä. Warren Buffettista kirjoittanut Mika Hyttinen on ekonomisti, joka työskentelee sijoituspalveluja tarjoavassa Tinpie -yrityksessä. 6 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/2014 7

5 MARKKINAT 35 miljoonaa miljonääriä Maailmassa on kaikkiaan 34,8 miljoonaa miljonääriä. Miljonäärin mittayksikkönä on yhden miljoonan US-dollarin, eli nykykurssilla noin euron omaisuus. Miljonäärien määrän on laskenut sveitsiläispankki Credit Suisse tuoreessa Maailman varallisuus 2014 raportissaan. Eniten miljonäärejä löytyy tietysti Pohjois- Amerikasta 15,3 miljoonaa, joista yksin Yhdysvalloista 14,1 miljoonaa. Euroopassa heitä on 11,8 miljoonaa ja Aasian - Tyynen meren alueella 5,6 miljoonaa. Yhdysvaltojen jälkeen yksittäisistä maista eniten miljonäärejä on Ranskassa 2,44, Englannissa 2,04 ja Saksassa 1,96 miljoonaa. Maailman väkirikkaimmassa maassa Kiinassa on miljonäärejä 1,1 miljoonaa. Mielikuvamme itänaapuristamme Venäjästä on näiden lukujen mukaan jossain määrin liian ruusuinen, sillä miljonäärejä on maan asukaslukuun nähden hämmästyttävän vähän, Credit Suisse ennustaa, että vuoteen 2019 mennessä miljonäärien määrä maailmassa kasvaa 34,8 miljoonasta 53,1 miljoonaan henkilöön. KOROT Määräaikaistalletus pankit 3 kk % p.a 12 kk % p.a 3 kk % p.a 12 kk % p.a Aktia Pankki Oyj E 0,60 E 0,60 AsuntoHypoPankki 0,15 1,00 0,15 1,05 Bigbank 0,60 1,20 E 1,30 Danske Bank 0,08 0,35 0,08 0,80 Evli Pankki 0,10 0,50 0,10 0,50 Handelsbanken** 0,35 0,35 0,35 0,35 Helsingin OP Pankki 0,08 0,75 0,08 0,80 Nooa Säästöpankki Oy E E 0,50 0,95 Nordea 0,15 0,65 0,20 0,70 S-Pankki E 0,24 0,02 0,38 Suupohjan Op* 0,25 1,00 0,30 1,10 Ålandsbanken E E 0,10 0,70 *POPpankki, **sijoitustili, E ei tarjousta Pankkien määräaikaistalletustarjoukset Talletustuotto on ilmoitettu vuosituottona (% p.a.). FIM ja LähiTapiola Pankki nykyisin S-Pankki Lähde: Suomen Rahatieto Eurooppa ei nyt kaasuta Viime viikkojen myhäily bensapumpun vieressä on peittänyt alleen sen, mitä on tapahtunut ja tapahtuu luonnonkaasun käytölle on koko Euroopassa. Eräät asiantuntijat povaavat pitkää jopa parin vuosikymmenen mittaista matalan kaasunuksen jaksoa. Nyt Euroopassa ollaan samassa ustasossa kuin oltiin 15 vuotta sitten ustason päästään vasta arviolta 2030, arvioi IEA:n (International Energy Agency) ekonomisti Faith Birol Financial Timesissä lokakuun lopussa. Eurooppa ti parhaimpina aikoina noin 500 miljardia kuutiota kaasua vuodessa, mutta käyttää sitä tänä vuonna enää 420 miljardia kuutiota. Tilanteen taustalla on luonnollisesti heikko ja pitkä taloussuhdanne, mutta myös pyrkimys lisätä tuulienergian ja aurinkoenergian käyttöä. Suurimpia Euroopan kaasuntoimittajia ovat Venäjä ja Norja. Luonnonkaasun kysynnälle odotetaan apua kuitenkin vanhenevista ydinreaktoreista. Ekonomisti Birol arvioi, että eurooppalaisista ydinvoimaloista melko moinen osa jää eläkkeelle 20 seuraavan vuoden kuluessa, mikä voi merkitä taas luonnonkaasun kysynnän kasvua. % 0,700 0,800 0,700 0,600 0,500 0,400 0,200 0,100 0,000 Kyllä yrityksiä syntyy Kehnoista talousuutisista huolimatta Suomen nettoyrityskanta kasvaa tuhansilla yrityksillä vuodessa. Viime vuonna syntyi Tilastokeskuksen mukaan maahan kaikkiaan uutta yritystä. Niitä poistui tilastoista puolestaan , joten nettokasvu oli 2665 yritystä. Eniten uusia yrityksiä syntyi kaupan toimialalla, ja lopetti 5 230, eli näkymä suurimmalla alalla ei ollut kovin hyvä. Maakunnista Uusimaa oli luonnollisesti väkirikkaimpana myös suurin yritysmuutoksissa. Uudellamaalla syntyi ja lopetti yritystä. Seutukunnista eniten liikettä oli Helsingin seutukunnassa: aloitusta ja 8804 lopetusta. % 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Euribor 3kk ja 12 kk keskikorko kuukausittain 12 kk euribor 3 kk euribor 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 04/14 08/14 Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto Uuden asuntolainan todellinen kokonaiskorko keskimäärin kuukausittain 10/13 12/12 2/13 4/13 6/13 8/13 10/13 12/13 2/14 4/14 6/14 8/14 AL 3 kk AK 12 kk Lähde: Suomen Rahatieto Valuutat Eur/USD Yhdysvaltain dollarin keskikurssi kuukausittain 1,4000 1,3800 1,3600 1,3400 1,3200 1,3000 1,2800 1,2600 1,2400 1, /12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Japanin jenin keskikurssi kuukausittain Eur/JPY 150,0 140,0 130,0 120,0 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 60,0 10/12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Eur/GBP Englannin punnan keskikurssi kuukausittain 0, , , , , , , , /12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Ruotsin kruunun keskikurssi kuukausittain Eur/SEK 9,4000 9,4000 9,0000 8,8000 8,6000 8,4000 8,2000 8,0000 7, /12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Eur/RUB 55, , , , ,0000 Venäjän ruplan keskikurssi kuukausittain 30, /12 12/12 02/13 04/13 06/13 08/13 10/13 12/13 02/14 04/14 06/14 08/14 Lähde: Tilastokeskus, koonnut Suomen Rahatieto VIISASTELEVA RAHA Seppo Kaisla Jos maassa onkin kasvoton omaisuus, niin asiaa tasapainottavat kaksinaamaiset poliitikot. Jos velka on veljenpoika maksettaessa ja veli otettaessa, saattaa seurauksena olla hyvien veljien tytärtalous. Miksi Pekasta tuli nastarengaskauppias? "Hän oli uransa valinnut." Mikä on tiemestarin ammattitauti? "Ramppikuume." Miten tyytyväinen työhönsä on Helsinki-Tampere -moottoritietyömaan tiemestari? "Hän on suorastaan ylpeä." Mitä mielipidekirjan tekijä arvostaa? "Sivuvaikutuksia." Minkälaisia työntekijöitä vakuutusyhtiöissä arvostetaan? "Korvaamattomia." Kirjamessuilla sanottua: "Oletteko todella oikea kirjailija? Mikä yhteensattuma, että me tapasimme. minä puolestani olen lukenut kirjan." Onko totta, että vanhenevat aviopuolisot alkavat muistuttaa toisiaan? "On. Vaimonikin muistuttaa minua nykyisin joka päivä vessanpytyn kannesta ja roskapussista." Minkä niminen on maahanmuuttajan Tammisaareen perustama yritys? "Keb Ab." Ennenaikaiset vaalit? Sopii! Pörssissä äänestetäänkin jokainen kauppapäivä. 8 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/2014 9

6 MARKKINAT Analyysissä infrastruktuurisijoittaminen Monopolibisneksillä vakaata tuottoa TEKSTi: PEKKA AAVIKKO Infrastruktuurilla tarkoitetaan fyysistä rakennelmaa tai organisaatiota, jotka mahdollistavat yhteiskunnan ja yritysten toiminnan. Teknistä infraa ovat esimerkiksi liikenneverkot, vesilaitokset ja vesi- ja viemäriputket, satamat, lentokentät, sähköverkot sekä kaasu- ja öljyputket. Infrastruktuuri voi olla yhteiskunnan tai yritysten omistuksessa. Viime vuosina moni valtio on halunnut edistää infrastruktuurin rakentamista houkuttelemalla yksityisiä sijoittajia infra-alan hankkeisiinsa. Lisäksi moni yhtiö on myynyt infraomistuksiaan joko rahapulassa tai pyrkimyksessä nostaa oman pääomansa tuottoa. Ensimmäisestä esimerkkinä on finanssikriisin myötä tapahtunut australialaisen investointipankki Babcock & Brown'in konkurssimenettely ja jälkimmäisestä Fortumin Suomen sähköverkkojen myynti sijoittajaryhmittymälle yli 2,5 miljardilla eurolla vuoden 2014 alussa. Monopolimaista ja säänneltyä toimintaa Infraomaisuus on yhteiskunnan toiminnalle välttämätöntä, minkä johdosta kysyntä on vakaata. Omaisuuden tuottama kassavirta ei vaihtele kovin herkästi taloudellisen tilanteen mukaan, vaikkakin taantumassa esimerkiksi sähkön käyttö pienentyykin. Vakautta lisää infraomaisuudelle tyypillinen monopoliasema, joka voi olla syntynyt luonnollisesti tai valtion sääntelyn ansiosta. Esimerkiksi Suomessa sähkönsiirtoverkon rakentaminen on luvanvaraista toimintaa, johon viranomaiset eivät myönnä kilpailevalle toimijalle lupaa. Monopolimaisessa liiketoiminnassa on luonnollista, että yhteiskunta sääntelee infrasta saatavia tuottoja. Esimerkiksi Suomessa Energiavirasto määrittelee sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle saatavan tuoton, joka riippuu muun muassa korkotasosta. Kansainvälisesti valtaosa infrastruktuurista on yhteiskunnan omistuksessa, mutta budjettiongelmista kärsivät valtiot voivat jatkossa yhä useammin haluta yksityisiä sijoittajia rahoittamaan yhteiskunnan kehitystä edistäviä hankkeita. Sääntelyn johdosta infrastruktuuria omistavien yhtiöiden kasvu on usein varsin rajattua. Kasvu perustuu uuden infran rakentamiseen, hinnankorotuksiin sekä kapasiteetin suurempaan käyttöasteeseen. Infraomaisuuden kassavirtatuotto on vakaata, joten sijoitus siihen muistuttaa siinä mielessä enemmän korkosijoitusta kuin perinteiseen yhtiöön sijoittamista. Korkosijoituksessa korko määräytyy usein velkakirjan merkitsemishetkellä ja pysyy ennallaan koko takaisinmaksuajan. Infraomaisuuden tuottaman kassavirran voi odottaa kasvavan, kun sijoitusyhtiö maksaa vain osan tuotoistaan osinkoina ja kun omaisuudesta saatavat tuotot kasvavat inflaatiotarkistusten tai kasvavan käyttöasteen ansiosta. Infrayhtiöiden erityispiirteitä Yhdysvalloissa moni infrasijoittaja on yhtiömuodoltaan master limited partnership (MLP) ja moni kiinteistösijoittaja real estate investment trust (REIT). Nämä yhtiömuodot mahdollistavat sen, että yhtiöt eivät maksa tuloveroa omistustensa tuottamista osingoista. Ehtona yhtiömuodolle on, että merkittävä osuus yhtiön jakokelpoisesta tuloksesta jaetaan osinkoina, jolloin yhtiöön ei jää paljoa rahaa kasvua varten. MLP:t maksavat usein prosenttia jakokelpoisesta kassavirrasta osinkoina. Yhtiömuodon tuoman veroedun kääntöpuolena on se, että MLP-muotoisten yhtiöiden ja muiden partnership-yhtiöiden tuloksestaan jakama raha ei ole verosopimusten näkökulmasta osinkoa, joten suomalainen sijoittaja voi päätyä maksamaan saamistaan osingoista tavanomaista enemmän veroa. Infrayhtiöiden vakaa kassavirta mahdollistaa uusien kohteiden rakentamisen tai ostamisen velkarahalla. Toimialan yhtiöille onkin tyypillistä melko runsas velkaantuneisuus. Kun yhtiöt ovat velvoitettuja maksamaan merkittävän osan rahavirrasta osinkoina, perustuu yhtiöiden kasvu velan käyttöön sekä toisinaan myös uusien osakkeiden liikkeelle laskemiseen. Helsingin pörssissä infrastruktuuriin keskittyneitä yhtiöitä lähimpänä on Fortum, joka on myynyt Suomen sähköverkkonsa pois ja aikoo myydä muutkin omistamansa sähköverkot. Infrasijoituksia löytääkseen onkin käännettävä katse ulkomaisiin pörsseihin, joista onneksi löytyy runsaasti valinnanvaraa. Liikenneinfrastruktuuri: maksulliset tiet, tunnelit, sillat, lentokentät ja rautatiet yhteiskunnalliset palvelut ja energiantuotanto: sähkön siirto- ja jakeluverkot, voimalaitokset sekä öljy- ja kaasusäiliöt Riskit ovat poliittisia Infrastruktuurin omistaminen ja operointi on liiketoimintana lähtökohtaisesti melko hyvin ennustettavaa, mutta infrastruktuurisijoittamiseen liittyy silti monenlaisia riskejä erityisesti poliittiseen päätöksentekoon liittyen. Maakohtainen riski voi toteutua esimerkiksi valuuttakurssin heikentyessä, mikä on heikentänyt Fortumin tuottoja Venäjältä. Poliittinen riski voi toteutua esimerkiksi jonkin energian tuotantomuodon suosimisessa tai kieltämisessä. Esimerkiksi GDF Suez omistaa Belgiassa seitsemän ydinreaktoria, mutta Belgia on päättänyt luopua ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä. 10 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

7 MARKKINAT Liiketoiminnan rahavirta voi perustua sopimukseen, käyttömääriin tai näiden yhdistelmään. Esimerkiksi sähköverkkoja tai kaasuputkia omistavat yhtiöt saavat usein valtaosan tuloistaan siirretyn sähkön tai kaasun määrään perustuen. Nämä yhtiöt eivät hyödy tai kärsi energian hinnan vaihteluista, mikäli hinnanmuutoksilla ei ole vaikutusta energian ukseen. Infrastruktuurin käytöstä perittäviä hintoja voi olla mahdollista korottaa yhteiskunnan sääntelemänä esimerkiksi inflaation mukaisesti tai hinta voi määräytyä markkinoilla. Esimerkiksi satamien palvelumaksut saattavat määräytyä vapaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tarkastelussa Brookfield Infrastructure Partners Brookfield Infrastructure Partners (BIP) on Bermudalle rekisteröity ja Kanadasta johdettu infrastruktuurisijoitusyhtiö. Yhtiötä hallinnoi kiinteistöihin ja infrastruktuuriin keskittynyt omaisuudenhoitoyhtiö Brookfield Asset Management (BAM), joka omistaa BIP:stä 28 prosenttia. Brookfield Infrastructure Partners ei ole yhtiömuodoltaan MLP, mutta on melko samantyyppinen yhtiömuoto, julkinen Esittelyvideo Dalrymple Bay -hiilisatamasta: au/what-we-do ja pörssilistattu partnership. Yhtiö ei joudu maksamaan tuloveroa ja toisaalta yhtiön jakama raha ei ole verosopimusten näkökulmasta osinkoa. Brookfield Infrastructure Partners jakaa MLP-yhtiöitä pienemmän osuuden rahavirrastaan osinkoina. MLP-yhtiöitä pienemmästä osingonjaosta on se hyöty, että yhtiölle jää enemmän rahaa investoitavaksi kasvuun. Brookfield Infrastructuren liiketoiminnan sektorit ovat julkiset palvelut (engl. utilities), kuljetus ja energia. Tämä jaottelu on yhtiön itsensä tekemä ja pyrkii ryhmittelemään liiketoiminnat samaan kategoriaan sen mukaan, minkä tyyppiseen sopimukseen kyseisen omaisuusryhmän tulot perustuvat. Osassa Brookfield Infrastructuren omistuksissa yhtiöllä on sadan prosentin omistusosuus, mutta osassa se on osaomistajana. Julkiset palvelut -omaisuusluokka sisältää sähköverkkoja, kaasuputkia ja yhden maailman suurimmista hiilenlastaukseen käytetyistä satamaterminaaleista. Sähköverkkojen ja kaasuputkien veloitukset ovat usein viranomaisten säätelemiä ja hiiliterminaalin sopimukset ovat pitkäaikaisia. Lisäksi hiiliterminaalin asiakkaat maksavat vaikka eivät käyttäisikään terminaalia hiilen lastaukseen. Tulot ovat siis sääntelyn, sopimusten ja toimialan luonteesta johtuen vakaita ja pitkälle tulevaisuuteen ennustettavissa. Yhtiön Australiassa sijaitsevan hiiliterminaalin kapasiteetti on täysin myyty vuoteen 2018 asti. Yhtiöllä on mahdollisuus nostaa hiiliterminaalin käyttömaksuja inflaation mukaisesti. Yhtiö omistaa yli kilometriä sähkönsiirtoverkkoja Yhdysvalloissa sekä Chilessä. Yhtiöllä on sähkön- ja kaasunjakeluverkko Iso-Britanniassa, jossa sillä on 1,6 miljoonaa asiakasta sekä sähkönjakeluverkko Kolumbiassa, jossa sillä on asiakasta. Ominaispiirre: tulot säänneltyjä ja korotukset pääosin inflaation mukaisia. Liikenne-kategoriaan kuuluu 33 kilometrin osuus Chilessä olevasta maksullisesta niin kutsutusta kehätiestä sekä 3200 kilometriä maksullisia teitä Brasiliassa. Tähän ryhmään kuuluvat myös 5100 kilometriä rautateitä Lounais-Australiassa sekä 40 prosentin osuus yli 20 satamaa omistavasta Europortsyhtiöstä, jolla on satamat myös Raumassa ja Pietarsaaressa. Ominaispiirre: tulot riippuvat käytetyn kapasiteetin määrästä ja kasvavat siten kyseisen alueen kansantuotteen kasvun mukaisesti. Energia-kategoriaan kuuluu kaasunsiirtoputkia Yhdysvalloissa sekä rautatie- ja maakaasuverkosto Australiassa. Liikenne- ja energia-kategorioissa tulot ovat usein riippuvaisia viranomaisten säätelystä ja pitkistä sopimuksista, mutta liikevaihto riippuu myös käytetystä kapasiteetista. Ominaispiirre: tulot ovat säänneltyjä, mutta riippuvat myös käytetystä kapasiteetista. 30 rahtisatamaa ja 3200 km maksuteitä km sähkönsiirtolinjoja Etelä- ja Pohjois-Amerikassa 13 % Osingon vuotuinen kasvu 5v aikana Yhtiökohtaiset riskit Brookfield Infrastructurella on muiden infrayhtiöiden tapaan paljon velkaa, mutta sen pitäisi olla hyvin hallittavissa yhtiön vakaan liiketoiminnan johdosta. Riskinä ovat lisäksi mahdolliset eturistiriidat yhtiön toimintaa operoivan Brookfield Asset Managementin yksityisten rahastojen ja pörssilistatun BIP:n välillä esimerkiksi tilanteissa, jossa infrastruktuuriomaisuutta tulee myyntiin. Brookfield Asset Management omistaa BIP:stä vain noin 30 prosenttia, mutta sillä on käytännössä täysi valta yhtiön operatiiviseen toimintaan. Yksi riski on se, jos yhtiö hankkii uusia omistuksia maksaen niistä ylihintaa ja erityisesti silloin, jos se käyttää ostoihin paljon velkarahaa. Riskinä on myös se, että yhtiö hankkii osakemarkkinoilta rahoitusta laskemalla liikkeelle uusia osakkeita liian edullisella hinnalla. Yhtiö on hankkinut rahoitusta kun on nähnyt sille tarvetta. Yhtiö on kuitenkin pitänyt merkintähinnan sellaisena, etteivät vanhat omistajat kärsi pääoman keräämisestä ja yhtiö on pystynyt käyttämään kerätyt pääomat tuottavasti. Yhtiön liiketoiminnassa kassavirrat ovat melko vakaita. Yhtiön pääjohtajan mukaan yli 80 prosenttia liiketoiminnan tuloista perustuvat sääntelyyn tai pitkäkestoisiin sopimuksiin. Yhtiön liiketoiminnan riskejä voi näistä seikoista johtuen pitää kohtuullisen vähäisinä. Arvostustaso Infrastruktuuriyhtiöillä osakekohtainen tulos ei kuvaa liiketoimintaa kovin hyvin, sillä siihen vaikuttavat voimakkaasti poistot ja kirjatut arvonmuutokset. Nämä tapahtumat eivät kuitenkaan vaikuta kassavirtaan eli rahaan, jonka yhtiö voi käyttää sijoituksiin tai osingonmaksuun. Tämän johdosta hyviä mittareita infrastruktuuriyritysten arviointiin ovat hinnan suhde tasearvoon, liiketoiminnan rahavirta sekä osinkotuotto. Brookfield Infrastructuren osingonjakopolitiikka on jakaa prosenttia liiketoiminnan rahavirrasta, joten nykyinen 0,48 dollarin kvartaalikohtainen osinko on yhtiön osinkopolitiikan mukainen ja siten kestävällä tasolla. Osinkotuotto kirjoitushetken noin 39 dollarin osakekurssilla on 4,9 prosenttia. Inflaatiokorotusten, kapasiteetin käyttöasteen nousun ja uusien investointien ansiosta osingon voi odottaa nousevan jatkossa. Yhtiön tavoite onkin kasvattaa osinkoaan 3 7 prosenttia vuosittain, mitä voi pitää realistisena tavoitteena, sillä vuodesta 2009 lähtien yhtiön osinko on noussut keskimäärin 13 prosenttia vuodessa. Yhtiö on ollut hyvin johdettu, mutta matala korkotaso on painanut osinkotuoton ennen veroja alle viiteen prosenttiin, joten yhtiön osakkeita ei voi pitää erityisen edullisena, mutta ei toisaalta ylihintaisinakaan. Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee myös omaa ulkomaille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi 12 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

8 Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori. KOLUMNI TIMO ROTHOVIUS Yksi Pohjoismaiden kovimmista joukkueista rahoitusmarkkinoilla United Bankers Oyj Onko öljystä sijoituskohteeksi? Listautumisanti NASDAQ OMX Helsinki Oy:n First North Finland -markkinapaikalle Tutustu listalleottoesitteeseen ja tee osakemerkintäsi osoitteessa: unitedbankers.fi/listautumisanti Raaka-aineet tarjoavat mielenkiintoisen hajautusmahdollisuuden osakesijoittajalle. Valitettavasti niiden hinnat kuitenkin liikkuvat enemmän tai vähemmän teollisuuden syklien mukana, joten hajautus ei ole kovin tehokas. Kulta lienee sijoittajille tutuin raaka-aine, mutta tarkastellaan tässä vaihteeksi öljyä, mihin on helppo sijoittaa suoraan futuurien, ETF:n, tai välillisesti öljyteollisuuden osakkeiden, kautta. Öljyn hinta on ollut viime aikoina selvässä laskussa. Esimerkiksi vähärikkisen Pohjanmeren öljyn, ns. Brent-laadun dollarihinta on pudonnut kesäkuusta tasolta 110 lokakuun lopun noin 85:een, eivätkä futuurit ennakoi hintoihin minkäänlaista nousua edes vuosikymmenen lopulle. Toinen tunnettu laatu, West Texas Intermediate (WTI) on nykyään jopa jonkin verran halvempaa, vaikkei ominaisuuksiltaan ole Brentiä huonompaa. Ero syntyi vuonna 2011, pääasiassa Pohjois-Amerikan liuskeöljytuotannon myötä, jonka kannattavuusraja eri arvioiden mukaan on dollaria barreli. Itse asiassa Yhdysvaltain öljyntuotanto, jonka vielä jokin aika sitten ennustettiin loppuvan kokonaan, on nyt noussut samalle tasolle kuin missä se oli 25 vuotta sitten. Yhdysvaltain öljyntuonti suhteessa ukseen onkin pudonnut kymmenessä vuodessa puoleen, 60:sta 30 prosenttiin, ja lasku jatkuu. Öljyn uksen kasvukin on OECD-maissa painunut nollaan, ja pitkäaikainen trendi on selvästi laskeva, mitä se oli jo ennen nykyistä taantumaa. OECD:n ulkopuolisissa maissa kasvua edelleen on, mutta vain vähän eli pari prosenttia vuodessa. Toisaalta monet öljyntuottajamaat, niin Saudi-Arabia kuin Venäjäkin, ovat täysin riippuvaisia öljytuloista. Niiden budjetit on sitä paitsi laadittu nykyistä korkeammille öljynhinnoille. IMF on ennustanut jopa Saudien budjetin jäävän ensi vuonna alijäämäiseksi! Siitä huolimatta, esimerkiksi syyskuussa öljynviejämaiden järjestö OPEC kasvatti tuotantoaan eniten 13 kuukauteen. Saudi-Arabia onkin ilmoittanut, että tuotantoa ei leikata hinnanpudotuksesta huolimatta. Tämän syksyn pudotus öljynhinnassa näyttääkin poliittiselta, tarkoitushakuiselta päätökseltä, edellä luetellut seikat lähinnä mahdollistivat sen. Ensinnäkin, öljyruuvi on länsimaiden näkökulmasta tehokkain pakote Venäjää kohtaan. Myös taloustilanne on sellainen, että öljyn hinnan alentumisesta saatava tuki on tervetullut, siitäkin huolimatta että Yhdysvaltain sisällä öljyteollisuuslobbarit yrittävät vaikuttaa päinvastaiseen suuntaan. Länsimailla on siten ollut hyvä syy painostaa, tai houkutella, Persianlahden maita mukaan. Saudi-Arabialla on lisäksi omiakin perusteita öljyn hinnan alentamiselle, kuten Lähi-idän tilanne Syyrian kriiseineen, sekä maailmanlaajuinen markkinaosuuksista taisteleminen. Viimeksi mainittu on Saudien virallinen selitys alhaiselle hinnalle. Öljyn hinta tuskin enää laskee nykyisestä, koska 85 dollarin tasokin riittää mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen. Marraskuun 27. päivä pidetään seuraava OPEC-kokous, jossa vaikeuksiin ajautuneet jäsenmaat, kuten Libya ja Venezuela, vaativat korkeampia hintoja. Näihin vaatimuksiin tuskin suostutaan. Toisaalta on epätodennäköistä, että öljyn hinta tulevaisuudessakaan nousee oleellisesti. Tarjonta ei vähene, mutta kysynnän kasvu hidastuu ja kääntynee ennen pitkää negatiiviseksi, kun öljystä pyritään eroon erityisesti ympäristösyihin vedoten. United Bankers 0yj Aleksanterinkatu 21 A, Helsinki puh viisas raha 09/

9 BAROMETRI Sijoittajat synkkinä: Suomen talous sukeltaa jyrkästi Sukupuoli Ikäryhmä Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana (Kaikki vastaajat n= 2 707) Kaikki (n=2 707) Mies (n=2 215) Nainen (n=459) Alle 30 vuotta (n=106) vuotta (n=1 247) +60 vuotta (n=1 328) Alle euroa (n=94) euroa (n=209) (n=515) euroa (n=1 045) milj. euroa (n=332) Yli 1 milj. euroa (n=256) Vastaajista 42% arvioi osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan seuraavien 6 kk:n aikana. Joka kolmas vastaaja (34%) arvioi osakemarkkinoiden nousevan seuraaavien 6kk:n aikana. Joka neljäs (24%) puolestaan arvioi osakemarkkinoiden laskevan tulevan puolen vuoden aikana TEKSTI: JUKKA REINIKAINEN GRAAFIT: Sijoittajabarometri 2014: Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö, Viisas Raha, Tietoykkönen Oy Euroalueen ja Suomen epävakaa talous ei ole jyrkästi vaikuttanut sijoittajien omaan käyttäytymiseen. Sen sijaan odotukset Suomen talouden kehittymisestä ovat romahtaneet dramaattisesti. Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa Alle kaksi vuotta (n=36) vuotta (n=271) 6 10 vuotta (n=422) Yli 10 vuotta (n=1 963) % Laskee Nousee Uuden sijoittajabarometrin mukaan yli puolet vastaajista kertoi lisänneensä sijoituksiaan pörssiosakkeisiin viimeisen puolen vuoden aikana ja vielä useampi aikoo kasvattaa osakesalkkuaan myös seuraavan kuuden kuukauden aikana. Näin siitä huolimatta, että selkeä enemmistö uskoo Suomen talouden sukeltavan. Osakesäästäjien Keskusliitto, Pörssisäätiö ja Viisas Raha - lehti teettivät järjestyksessään toisen Sijoittajabarometrin. Sen kohteena olivat Osakesäästäjien Keskusliiton jäsenet, sekä Pörssisäätiön uutiskirjeen saajat. Aineisto kerättiin internetissä välisenä aikana. Lisäksi barometrissa kysyttiin näkymistä nyt ensimmäistä kertaa myös Suomen Vuokranantajat ry:n jäseniltä, joten vastauksia kertyi kaikkiaan sijoittajalta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen Oy. Ensimmäinen Sijoittajabarometri tehtiin keväällä 2014 ja tulokset julkistettiin huhtikuussa Viisas Raha -lehden numerossa 3. Sijoitusbarometri osoittaa selkeästi, että sijoittajat ovat kasvattaneet salkuissaan ennen kaikkea sijoitusrahasto-osuuksia. Myös kaikkia muita sijoitustuotteita on lisätty, mutta lisäykset viime talven barometriin verrattuna ovat pienempiä. Esimerkiksi pörssiosakkeiden saldoluku oli nyt 31 plussalla (keväällä 49). Saldoluvussa myynnit on vähennetty ostoista. Varoja on myös siirretty parkkiin pankkitalletuksiin. Osakesalkkuaan kasvattaneiden määrä on kuitenkin melko suuri, yli puolet vastaajista, kun runsas viidennes on keventänyt pörssisijoituksiaan. Rahasto-osuuksiaan on kasvattanut 42 prosenttia, vähentänyt kymmenes. Perinteiset alat kiinnostavat Asuntorahastot ovat sijoittajien suosiossa. Peräti 41 prosenttia on ostanut niitä lisää, ja kahdeksan prosenttia on ollut myyntipuolella. Asuntorahastot eivät olleet mukana edellisessä barometrissä. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas piti viime Viisaan Rahan numeron haastattelussa asuntorahastoja tervetulleena lisänä asuntorakentamista vauhdittamaan. Sijoituksiaan listaamattomiin yrityksiin on lisännyt 15 prosenttia vastaajista, kun neljä prosenttia on niitä myynyt. Listaamattomien yritysten osinkojen kevyellä verokohtelulla ei juurikaan ole ollut vaikutusta päätöksiin. Listaamattomia yrityksiä ei ehkä tunneta kovin hyvin. Kasvuyhtiöiden First North -listan yrityksiin on sijoitettu vähän. Moni kuitenkin harkitsee sijoittamista niihin. Perinteiset toimialat kiehtovat sijoittajia. Kiinnostavimpana nähdään pankit ja rahoitus, konepajat sekä lääketeollisuus ja terveydenhuolto Vähiten kiinnostivat mediasektori, kaivosteollisuus, kauppa ja muut uspalvelut, rakennusteollisuus ja muu perusteollisuus. Kaksi kolmesta lisääosakesalkkuaan Keväällä talouden ilmapiiriin oli virinnyt toiveikkuutta. Kriisimaissa tapahtui hyvää kehitystä. Esimerkiksi Espanja kertoi rohkaisevista talouden kasvuluvuista. Moni saattoi kuvitella, että laman selkä on taitettu. Tämä on kuitenkin osoittautumassa harhaksi, kuten tohtori Jari Järvinen tässä lehdessä sanoo. Herkkä tilanne ei kuitenkaan sijoittajia ainakaan lyhyellä sihdillä pelota, vaan liki kaksi kolmesta aikoo kasvattaa osakesalkkuaan. Kolmannes aikoo ostaa lisää rahasto-osuuksia. Liki viidennes aikoo laittaa varojaan parkkiin pankkitalletuksiin, mutta saman verran aikoo niistä irrottaa säästöjään. Vastaajista 42 prosenttia uskoo osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan seuraavan puolen vuoden aikana. Kolmannes arvioi nousun jatkuvan, kun neljännes uskoo laskutrendiin. 16 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

10 BAROMETRI Suomen kansantalouden kehittyminen seuraavan kuuden kuukauden aikana Saldoluku min max +100 (kasvaa - supistuu) Osakemarkkinoiden kehitys seuraavan kuuden kuukauden aikana Miten uskot osakemarkkinoiden kehittyvän seuraavien kuuden kuukauden aikana (Kaikki vastaajat n= 2 707) Sukupuoli Ikäryhmä Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa Kaikki (n=2 707) Mies (n=2 215) Nainen (n=459) Alle 30 vuotta (n=106) vuotta (n=1 247) +60 vuotta (n=1 328) Alle euroa (n=94) euroa (n=209) (n=515) euroa (n=1 045) milj. euroa (n=332) Yli 1 milj. euroa (n=256) Alle kaksi vuotta (n=36) 2 5 vuotta (n=271) 6 10 vuotta (n=422) Yli 10 vuotta (n=1 963) Usko Suomen kansantalouden kasvuun on selvästi heikompaa kuin usko oman talouden tai maailmantalouden kasvuun. Usko Suomen kansantalouden kasvuun on selvästi heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Sukupuoli Ikäryhmä Sijoitusten arvo (ilman oman kodin arvoa) Kokemus sijoittamiseen liittyvissä asioissa Kaikki (n=2 707) Mies (n=2 215) Nainen (n=459) Alle 30 vuotta (n=106) vuotta (n=1 247) +60 vuotta (n=1 328) Alle euroa (n=94) euroa (n=209) (n=515) euroa (n=1 045) milj. euroa (n=332) Yli 1 milj. euroa (n=256) Alle kaksi vuotta (n=36) 2 5 vuotta (n=271) 6 10 vuotta (n=422) Yli 10 vuotta (n=1 963) Vastaajoista 42% arvioi osakemarkkinoiden pysyvän ennallaan seuraavien 6 kk:n aikana. Joka kolmas vastaaja (34%) arvioiosakemarkkinoiden nousevan seuraaavien 6kk:n aikana. Joka neljäs (24%) puolestaan arvioi osakemarkkinoiden laskevan tulevan puolen vuoden aikna % 2/2014 (n=2 707) 1/2014 (n=1 991) % Myös asuntosijoittaja haluaa hajauttaa sijoituksiaan ja toimii usein lisäksi osakemarkkinoilla, sanoo Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva. Laskee Nousee Suomen näkymät heikentyneet jyrkästi Näkemykset Suomen taloudesta ovat synkistyneet dramaattisesti verrattuna talven barometriin ja noudattavat hyvin viime aikojen talousuutisia huonoista kasvunäkymistä. Peräti 62 prosenttia arvioi Suomen talouden sukeltavan ja vain viisi prosenttia uskoo kasvun piristyvän. Maailmatalouden suhteen ollaan toiveikkaampia. Oman talouden arvioidaan säilyvän kutakuinkin ennallaan. Talouden sykleillä ei näyttäisi olevan paljonkaan vaikutusta enemmistön sijoituspäätöksiin. Noususuhdanne ei 64 prosentin mielestä vaikuta suuntaan tai toiseen; 23 prosenttia lisäisi tuolloin sijoituksiaan. Yli puolet ilmoittaa, että laskusuhdanne ei liioin vaikuta sijoituspäätökseen, mutta liki kolmannes lisäisi tuolloin sijoituksiaan - todennäköisesti sen vuoksi, että laskusuhdanteessa on helpompi löytää edullisia ostokohteita. Venäjä ei vaikuta Kevään jälkeen Venäjän tilanne on pakotteiden vuoksi kärjistynyt. 55 prosenttia vastaajista kuitenkin sanoo, että se ei ole vaikuttanut sijoitustoimintaan. Joka seitsemäs on kasvattanut Venäjä-salkkuaan ja joka viidennes on vähentänyt Venäjästä riippuvaisia sijoituksia. Sijoitusasunnot kiinnostavat Sijoittajabarometrissä selvitettiin Suomen Vuokranantajien jäsenten sijoituskäyttäytymistä. Odotetusti valtaosa vastaajista (80 prosenttia) sijoittaa tällä hetkellä sijoitusasuntoihin tai kiinteistöihin. Asunto- ja kiinteistösijoittamisen ohella yleisimmät sijoituskohteet ovat oma koti ja kesämökki (59 prosenttia), pankkitalletukset (53 prosenttia), rahasto-osuudet (50 prosenttia) sekä pörssiosakkeet (49 prosenttia). Asunto- ja kiinteistösijoittajista joka neljäs kertoi kasvattaneensa sijoitusasunto- ja sijoituskiinteistösijoituksiaan viimeisen puolen vuoden aikana. Runsas kolmannes kertoi kasvattaneensa asuntorahastosijoituksiaan viimeisen kuuden kuukauden aikana. Vastaajista viidennes aikoo kasvattaa sijoituksiaan asuntoihin tai muihin sijoituskiinteistöihin tulevan vuosipuoliskon aikana. Yleisimmin sijoitetaan yksiöihin (69 prosenttia) ja kaksioihin (57 prosenttia). Sijoituskohteet valitaan ennen kaikkea pitkäaikaista vuokralle laittamista ajatellen (92 prosenttia). Muita perusteita ovat asunnon kunnostus ja edelleen myynti sekä sijoitussalkun optimointi. Asuntosijoittamisen kannalta selvästi kiinnostavin kaupunki on Helsinki, näin 41 prosentin mielestä. Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku ovat samassa luokassa noin kymmenesosan mielestä. Parisen prosenttia pitää Itä- ja Pohjois-Suomen kaupunkeja kiinnostavina. 18 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

11 BAROMETRI Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva kiinnittää huomiota siihen, että asuntosijoittajat ovat melko laajasti mukana myös osakemarkkinoilla. Näin haluttaneen hänen mukaansa tasapainottaa riskiä ja hajauttaa sijoitussalkkua. Mia Koro-Kanervan mielestä on luonnollista, että asuntosijoittajista lähes puolet piti Helsinkiä kiinnostavimpana alueena. Asuntosijoittajista suuri osa asuu pk-seudulla, he tuntevat alueen ja kokevat riskit siellä pienimmiksi. Näin siitä huolimatta, että esimerkiksi Rovaniemellä tuotto saattaa olla jopa tuplasti suurempi kuin Helsingissä. Alueen tuntemus on erittäin tärkeää. Sijoitusasunto ja muut sijoituskiinteistöt Oma koti/kesämökki ym. (oma käyttö) Pankkitalletukset Rahasto-osuudet Pörssiosakkeet Sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset Muu (esim. arvotaide, keräilyesineet jne,) Metsä ja muut maa-alueet Listaamattomien yhtiöiden osakkeet Muut finanssi-instrumentit Sijoituskohteet (Tällä hetkellä ko. kohteeseen sijoittavien %-osuudet) Suomen Vuokranantajat (n=891) Asuntorahastot PS-tili Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella, Matti Keloharju sanoo. KUVA TIMO PORTHAN % Muutokset sijoituksissa viimeisen kuuden kuukauden aikana Onko omistuksissasi/sijoituksissasi tapahtunut muutoksia viimeisen kuuden kuukauden aikana? (Vastaajat, jotka ovat sijoittaneet nyt tai aiemmin ko, sijoituskohteeseen.) Sijoittajan käyttäytymistä tutkinut professori Matti Keloharju: Varakkaat ja iäkkäät suosivat suoria sijoituksia Pörssiosakkeet (n=2 619) Pankkitalletukset (n=2 079) Rahasto-osuudet (n=2 123) Asuntorahastot (n=359) PS-tili (n=259) Sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset (n=918) Muut finanssi-instrumentit (n=987) Muu (esim. arvotaide, keräilyesineet jne,) (n=662) Sijoitusasunto ja muut sijoituskiinteistöt (n= 1 197) Listaamattomien yhtiöiden osakkeet Metsä ja muut maa-alueet (n=785) Oma koti/kesämökki ym. (oma käyttö) (n=1 995) Noin viidennes on pienentänyt osakkeiden -10 ja/tai pankkitalletusten -2 osuutta sijoituksissaan viimeisen -6 6kk:n aikana. -4 Olen pienentänyt sijoituksiani Yli puolet vastaajista on kasvattanut pörssiosakesijoituksiaan viimeisen 6 kk:n aikana % Olen kasvattanut sijoituksiani Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa osakkeita, joiden kurssi on laskenut. Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella, sanoo professori Matti Keloharju. Olette niittänyt mainetta yhdistämällä psykologisia tekijöitä perinteiseen rahoitusteoriaan. Mikä vaikuttaa sijoituspäätöksessä? Sijoittajan kannattaa ensiksi tehdä selväksi itselleen se, mikä sijoitustoiminnan tavoite on. Onko tavoitteena sijoitussalkun pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen oman riskitoleranssin puitteissa? Vai onko tarkoituksena käyttää ainakin osa sijoitussalkusta pelaamiseen, jossa sijoituskohteista oppiminen, sijoittamisesta saatava jännitys ja mahdollisuus suurempiin voittoihin ovat merkittävässä asemassa? Jos tavoite on sijoitussalkun pitkäjännitteinen, maksimaalinen kasvattaminen, sijoittajan kannattaa huolehtia erityisesti seuraavista asioista: 1) Salkun hyvä hajauttaminen, 2) Sijoittaminen mahdollisimman alhaisin kustannuksin. Tällainen sijoittaminen on usein varsin tylsää mahdollisuudet suuriin voittoihin vähenevät mutta vastapainoksi myös sijoitussalkun arvo todennäköisesti kehittyy suotuisammin ja tasaisemmin. Myöskään pelaamismotivaatioon ei tarvitse suhtautua kielteisesti. Vaikka tuotto ei tällä tavalla välttämättä maksimoituisi, jännityksestä ja muista sijoittamiseen liittyvistä positiivisista elämyksistä saatava ilo voi olla suurempi kuin tuotto, jonka sijoittaja menettää optimaaliseen salkkuun nähden. Tällaisia elämyksiä voi saada aikaan pienemmälläkin salkulla. Suuri osa suomalaisten osakesalkuista on melko pieniä, enintään muutaman tuhannen euron suuruisia, joten pelaamisesta saatava ilo saattaa olla monelle sijoittajalle merkittävä syy sijoittaa osakkeisiin. Sijoittajan täytyy vain muistaa, että hänellä tulee olla varaa tarvittaessa menettää merkittävä osa pelikassastaan. Sijoittajabarometrissä vastauksissa oli merkittäviäkin eroja eri vastaajaryhmien kesken. Mistä tämä kertoo? Noudattaako tämä muiden vastaavien tutkimusten tuloksia; onko esimerkiksi tyypillistä, että varakkaammat ovat optimistisempia tulevaisuuden suhteen? Myös monet nuoret näyttivät myös olevan keskimääräistä selvästi optimistisempia? Jännä tulos. En tiedä, onko muualla saatu vastaavaa tulosta. Ehkäpä varakkaammat vastaajat projisoivat omaa talouttaan maailmantalouteen. He nimittäin ovat sitä mieltä, että myös heidän oma taloutensa kehittyy positiivisemmin. Sama idea soveltuu myös nuoriin, alle kolmekymppisiin vastaajiin. Heidän optimistisuus omasta taloudestaan johtunee siitä, että heidän tulonsa tyypillisesti kasvavat vahvasti uran alkuvaiheessa. Barometrissä näkyy tämän vastaajajoukon korostunut kiinnostus suoriin osakesijoituksiin. Tämä johtunee valitusta kohderyhmästä (Osakesäästäji- 20 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

12 BAROMETRI en jäsenet ja Pörssisäätiön uutiskirjeen lukijat). Minkälaisia tuloksia muissa vastaavissa tutkimuksissa on saatu? Tutkimuksessani Mutual fund and share ownership in Finland (tehty yhdessä Samuli Knüpferin ja Elias Rantapuskan kanssa) havaittiin, että sijoitusrahastot ohittivat suoran osakesijoittamisen suosiossa jo lähes kymmenen vuotta sitten. Tutkimuksemme ei perustu kyselyyn vaan verottajalta saatuun rekisteriaineistoon. Sen mukaan suoria osakesijoituksia suosivat muun muassa miehet ja varakkaat, iäkkäämmät ja suurissa kaupungeissa asuvat henkilöt. Talouden laskusuhdanne näyttäisi jopa hieman kasvattavan kiinnostusta tehdä uusia sijoituksia. Ylipäätään lasku- ja noususuhdanne eivät vaikuta paljon sijoituspäätöksiin. Onko tämä tyypillistä ja mistä se kertoo? Yksityisillä sijoittajilla on tapana ostaa osakkeita, joiden kurssi on laskenut. Huonot uutiset tulkitaan merkkinä siitä, että sijoittaja saa samaa tavaraa kuin ennenkin, mutta alennuksella. Sijoittajat eivät sen vuoksi välttämättä näe laskusuhdannetta pahana asiana, vaan pikemminkin tilaisuutena tehdä edullisia ostoksia. Kuka? Matti Keloharju on toiminut Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professorina vuodesta Kuluvan vuoden alussa hän sai tunnustusta, kun hänet kutsuttiin Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Eero Kasanen -professuuriin. Keloharjun mielenkiinnon kohteena on erityisesti sijoittajakäyttäytyminen, jonka saralla hän on maailman johtavia tutkijoita. Sijoittajakäyttäytymisen tutkimuksissa tehdään johtopäätöksiä sijoittajan käyttäytymisestä joko epäsuorasti esimerkiksi arvopaperien tuottoja tai kaupankäyntiaktiivisuutta koskevasta datasta tai tutkimalla suoraan, miten sijoittajaryhmät tai parhaassa tapauksessa yksittäiset sijoittajat käyttäytyvät, Keloharju sanoo. Jos mikä tahansa maailmantaloutta varjostavista isoista riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden laaja-alainen laskukierre, Jari Järvinen pelkää Talouden näkymät synkentyvät Osakkeet alipainoon Tunnelin päässä näkynyt valo on harhaa. Vakauden paluu on osoittautumassa illuusioksi. Finanssikriisistä alkaneelle euroalueen hitaan kasvun jaksolle ei loppua näy. Suhdannesyklit ovat nopeita ja taantumat tulevat tuplatiheydellä ilman, että työttömyys ehtii laskea merkittävästi Näin synkkänä näkee taloushorisontin LähiTapiolan Varainhoidon pääekonomisti, tohtori Jari Järvinen. Vielä muutama kuukausi sitten optimismi oli vallannut alaa. Kriisimaat, kuten Espanja ja Portugali raportoivat taloudellisesta kasvusta, niiden valtionlainojen korot laskivat, ja Portugali irtautui pelastusohjelmista. Sijoittajat olivat saaneet hyviä tuottoja, kun ne olivat ostaneet näiden maiden velkapapereita. Monet jo hurrasivat, että kriisi on selätetty. Järvinen ei usko juhlien jatkuvan. Lainaraha on taas kallistunut näissä maissa. Riskinä on, että velkakriisi kärjistyy uudelleen, jos Euroopan keskuspankki EKP ja poliitikot eivät toimi päättäväisesti. EU-maat huutavat Tämä nollakorkojen maailma on kokeilua? Luodaanko sen avulla kasvua? En usko. Saksaa apuun, jotta se käynnistäisi uskysynnän ja investoinnit. Tähän maan poliittinen johto ei ole taipunut, onhan maa itse lähes taantumassa. Kriisi on ollut niin paha, että jokainen toivonpilkahdus on nähty voittona. LähiTapiolan Jari Järvinen muistuttaa perusasioista: Euroalueen suhdanteet ovat jälleen kääntyneet heikkenevälle uralle eikä mitään merkkejä ole siitä, että kovaa maata olisi jalkojen alla. Järvinen päinvastoin uskoo, että talouden kehitys pysyy odotettuakin heikompana ensi vuonna. Osakkeet yliarvostettuja Sijoitusmarkkinoilla tämä merkitsee Järvisen mukaan sitä, että korvaus osakeriskin ottamisesta ei ole tällä hetkellä riittävä: Historiallisen kevyt rahapolitiikka on näkynyt osakkeiden viisi vuotta kestäneenä nousuna. Näin ei välttämättä enää jatku. KUVA TIMO PORTHAN Osakekurssien yliarvostus puoltaa niiden alipainotusta. Koska ensi vuodenkin näkymät jäänevät odotettua heikommiksi, osakkeet ovat nousseet liian kalliiksi sekä suhdanneodotuksiin että firmojen odotettavissa oleviin tuloksiin nähden. Osakkeiden hinnat eivät heijasta riittävästi odotettavissa olevia huonoja uutisia. Järvisen mielestä tämä puoltaa osakeriskin pienentämistä ja siirtymistä hyökkäyspelistä puolustuspelaamiseen, missä pääoman turvaamisen tavoite ajaa tuottojen haun edelle, käytännössä siirtymistä vähäriskisiin korkosijoituksiin. Kun finanssikriisi levisi Yhdysvalloista muualle maailmaan 2008 lopussa, keskuspankit painoivat nopeassa tahdissa ohjauskorkoja alas torjuakseen taantumaa. Finanssikriisin ja euroalueen velkaongelmien kärjistyttyä ohjauskorot on painettu lähelle nollaa ja markkinoille on kylvetty tuhansia miljardeja dollareita ja euroja ilmaista rahaa, mutta nousukausi ei vain ole alkanut. Yhdysvalloissa kasvu on virinnyt, mutta maa ei yksin pysty kiihdyttämään vauhtiaan. Käy pikemminkin niin, että Euroopan ja Japanin huonot näkymät vetävät senkin mukanaan. On jopa mahdollista, että odotettavissa oleva Amerikan keskuspankin Fedin koronnostosykli muuttuu uudeksi elvytyskierrokseksi nimeltä QE4 Velat ja deflaation pelko jarruttavat kasvua Järvinen luettelee viisi tekijää, jotka jarruttavat talouden kasvun alkamista: velkaantuminen, velkojen takaisin maksu, velkojen uudelleen järjestelyt, deflaatio ja väestön ikääntyminen. Tämä nollakorkojen maailma on kokeilua? Luodaanko sen avulla kasvua? En usko. Sen sijaan finanssi-inflaatio on kiihtynyt, kun korot ovat laskeneet ja varallisuusarvot, kuten osakkeet ovat kallistuneet. Ihmiset kokevat olevansa vauraampia, mutta tämä ei heijastu riittävästi ukseen. Lääkkeeksi on tarjottu oman valuutan kurssin heikentämistä. EKP on tätä epätoivoisesti yrittänyt lupauksellaan tukea velkamaita markkinoilla ja saanut euron arvon laskemaan. Seurauksena voi kuitenkin olla valuuttasota, sen ainekset ovat kasassa. Jos euron heikentäminen jatkuu, USA ja Japani aloittavat uuden määrällisen elvytyksen painaakseen oman valuuttansa kurssia alas. Valuuttojen muutokset ovat nollasummapeliä, Järvinen sanoo. Sijoittajalle heikko suhdanne tietää yleensä osakkeiden alituottoa ja vahvistuva talous ylituottoa. Siksi LähiTapiolassa osakkeet ovat alipainossa. Näin varsinkin nyt, kun tunnelma markkinoilla on heikentynyt, riskinottohalukkuus pienentynyt ja pelkokerroin kohonnut. Edellisen kerran vastaava tilanne koettiin 2007 ja Osakkeisiin palattiin takaisin 2009 ja 2012, Järvinen sanoo. Uhkaako valuuttasota? Geopoliittisesti kauppasodan ainekset ovat kärjistyneet. Venäjä kärsii, jolloin yksi kasvutalous on poissa pelistä. Deflaatiotilanteessa nykyiset velkatasot olisivat katastrofaalisen hankalat. Valuuttasota voi alkaa Amerikan, Euroopan ja tai Aasian kesken ja välillä. Kiinan talouden todellinen tila on arvoitus. Optimistit odottavat pehmeää laskua ja että päättäjät ovat ajan hermolla ja alkavat tarvittaessa elvyttää. Jos mikä tahansa näistä riskeistä realisoituu, seurauksena on osakkeiden laajaalainen laskukierre, Järvinen pelkää. Suomi on suistunut kovempaa laskukierteeseen kuin kilpailijamaamme. Ukrainan kriisi ja Venäjän kaupan vaikeudet iskevät meitä kovaa. Suomen kilpailukykyä rasittaa eritoten kantokykyymme nähden liian iso julkinen sektori. Teollisuuden kilpailukyky on Järvisen mielestä kunnossa reaalisella valuuttakurssilla mitattuna. Nykyisessä teollisuuden rakennemuutoksessa vanhakantainen d-vitamiinikaan ei tosin auttaisi. Sisäinen devalvaatio sen sijaan olisi tarpeen, Järvinen sanoo. 22 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

13 VARAINHOITO Yksilöllinen varainhoito 2014 osa II Sijoittaja janoaa Suomi-tietoa Osakesäästäjät haluavat käyttää kotimaisten finanssiyhtiöiden palveluita ja arvostavat eniten suomalaisia sijoituskohteita käsittelevää tutkimusta. Ainoa tapa asiakkaalle selvittää todelliset on kysyä, paljonko maksoin viime vuonna palkkiokuluja kaiken kaikkiaan. TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVA: TIMO PORTHAN Osakesäästäjistä yli 80 prosenttia pitää kotimaisia sijoituskohteita käsittelevää tutkimusta tärkeänä osana sijoituspalvelua. Yleistä talouden tilaa luotaavaa tutkimusta arvostetaan myös, mutta ulkomaiset sijoituskohteet ovat selvästi vähemmän tärkeitä. Kotimaisuus on palveluntarjoajillekin valtti. Melkein 70 prosenttia vastaajista ostaa finanssipalveluita mieluiten suomalaiselta finanssiyritykseltä. Tutkimus ei tosin kerro, pitävätkö vastaajat esimerkiksi Nordeaa kotimaisena toimijana vai ei. Tiedot ilmenevät Yksilöllinen varainhoito tutkimuksesta, johon osallistui elokuussa Osakesäästäjien jäsentä. Tässä jutussa esitetyt tiedot perustuvat niiden jäsenen vastauksiin, jotka eivät käytä yksilöllisiä varainhoitopalveluita. Niitä käyttävien vastaajien kyselytulokset kerrottiin Viisas Raha lehden edellisessä numerossa syyskuussa. Suomalaisiin sijoituskohteisiin keskittyvän sijoitustutkimuksen suosio ei yllätä, kun ottaa huomioon, että vastaajat koostuivat osakkeista kiinnostuneista yksityissijoittajista. Heitä ajatellen on kuitenkin harmillista, että entistä harvempi varainhoitaja tarjoaa sijoitustutkimusta. Luontevalta tuntuu sekin, että Suomitutkimus ohittaa tärkeydessä ulkomaat. Moni sijoittaa suoraan suomalaisiin osakkeisiin, mutta käyttää rahastoja, kun sijoittaa ulkomaille. Finanssimarkkinoiden tutkimukseen keskittynyt KTT Pekka Puustinen huomauttaa, että Suomi-innostusta tukevat myös tunteet: Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa asuva haluaa sijoittaa siellä toimiviin yrityksiin, vaikka niiden tuoton ja riskin suhde ei olisi markkinoiden paras. Kotimaisen tai paikallisen yrityksen valitseminen on tiedostettu tai tiedostamaton tapa ilmaista, että kuuluu joukkoon. Hänellä on tarjota järkeen käyvät perustelut myös kotimaisten finanssiyhtiöiden suosiolle: Toimija, josta saa helposti tietoa omalla kielellä, mielletään turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Lisäksi Suomen finanssisektori on hyvässä kunnossa. Tervetuloa finanssimaailman Trip Advisor Melkein kaikki vastaajat katsovat, että sijoitusasioita pitää voida hoitaa sähköisesti. Se on selvästi palvelu, jota ilman finanssipalveluntarjoaja ei enää pärjää. Tulokset yllyttävät myös tuotekehitykseen: Lähes puolet vastaajista ilahtuisi sähköisistä palveluista, jotka toimisivat finanssimarkkinoilla kuin suositut matkailusivustot (esimerkiksi Trip Advisor), joilta voi lukea toisten matkailijoiden arvioita kohteista ja hotelleista. Kiinnostavaa on, että naiset olivat selvästi miehiä innostuneempia jakamaan kokemuksia sijoitustuotteista ja -palveluista. Puustiselle naisten innostus on iloinen yllätys: Tutkimusten mukaan naiset pitävät sijoituksiaan yleisesti ottaen pidempään ja käyvät vähemmän kauppaa kuin miehet. Tämä tukisi näkemystä, jonka mukaan naiset eivät olisi yhtä kiinnostuneita seuraamaan sijoitusalan ilmiöitä kuin miehet, mutta näin ei näytä tämän selvityksen perusteella olevan ja hyvä niin. Hieman pienempi joukko vastaajista ilmoittautui halukkaaksi maksamaan sähköisistä tietolähteistä ja työkaluista, jotka auttaisivat varojen omatoimisessa hoitamisessa. Tässä osat vaihtuivat: miehet olivat näistä palveluista naisia kiinnostuneempia. Kysy paljonko kaiken kaikkiaan maksat Puustinen pitää yhtenä varainhoitoalan keskeisistä heikkouksista kulujen piilottelua sekä niiden perimistä työstä, jota ei oikeasti tehdä. Näkemys on linjassa tässä tutkimuksessa sijoittajilta saadun palautteen kanssa. Esimerkkejä vaikeaselkoisesta hinnoittelusta onkin helppo löytää: Indeksilainojen kulujen selvittäminen on työlästä. Harva varainhoitaja kertoo, miten se toimii, jos saa palkkionpalautuksia toisilta varainhoitajilta, joiden rahastoihin se on omien asiakkaidensa varoja sijoittanut. Asiakkaalle ei kuitenkaan ole yhdentekevää menevätkö palautukset rahastoyhtiölle vai asiakkaan omistamalle rahastolle. Yhtälailla hintamielikuvaa sumentaa, että esimerkiksi sijoituskorien ja sijoitusrahastojen palkkiot eivät yleensä näy varainhoitajien raporteissa. Ainoa tapa asiakkaalle selvittää todelliset on kysyä, paljonko maksoin viime vuonna palkkiokuluja kaiken kaikkiaan. Professori Pekka Puustinen arvioi, että hyvän varainhoitajan tunnistaminen vaatii sijoittajalta paljon työtä. 24 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

14 VARAINHOITO Sijoitustutkimus kiinnostaa, kapitalisaatiosopimukset eivät On tärkeää, että voin hoitaa sijoitusasioitani sähköisesti riippumatta olinpaikastani Kotimaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. Yksilöllinen varainhoito on finanssiyhtiöiden omien tuotteiden myyntikanava Yleistä talouden kehitystä luotaava tutkimus on tärkeää. On tärkeää, että varainhoitajalla on useita kumppaneita, joiden sijoitustuotteita se asiakkailleen tarjoaa. Ostan palveluita mieluiten suomalaiselta yritykseltä. On tärkeää, että yhteistyökumppanini tarjoaa kattavan valikoiman ulkomaisia sijoituskohteita. Ulkomaisia sijoituskohteita käsittelevä sijoitustutkimus on tärkeä osa sijoituspalvelua. Arvostan palveluntarjoajia, joilla on edullisia vaihtoehtoja kuten ETF:iä ja indeksirahastoja. Missä viipyy palvelu, josta voisin lukeatoisten sijoittajien arvioita sijoitustuotteista ja -palveluista? Olisin valmis maksamaan sähköisistä tietolähteistä, joiden avulla voin hoitaa varojani itse. Mahdollisuus sijoittaa kapitalisaatiosopimuksiin on minulle tärkeä. Mitä enemmän varojen hoidosta on valmis maksamaan, sitä paremmin ne tuottavat % 5 Tehovarainhoitajalle on elintilaa Osakesäästäjät toivovat varainhoidolta enemmän tuloksia ja vähemmän kustannuksia. Maaperä on valmis tehokkaille palvelumalleille. TEKSTI: RISTO PENNANEN Palvelun kalleus on tärkeä syy noin joka toiselle Yksilöllinen varainhoito tutkimuksen vastaajalle siihen, että yksilölliset varainhoitopalvelut eivät kiinnosta. Kaiken lisäksi sijoittajat kokevat, että varainhoidon kustannuksia on vaikea hahmottaa. Kun vielä palvelun laatukin huolettaa, kilpailevat vaihtoehdot ovat vahvoilla. Yksi vaihtoehto on operoida itse. Toimitusjohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Timo Linnavuori on päätynyt hoitamaan koko salkkuaan itse, koska ulkopuolisten hintavassa hoidossa olleet varat tuottivat säännöllisesti heikommin kuin oma salkku. Tuottojen lisäksi pettymyksiä syntyi siitä, että varainhoitajat eivät toimineet aina sopimusten mukaan. Olimme sopineet, että salkun osakepaino muuttuu tietyssä tilanteessa korkopainotteiseksi. Näin ei kuitenkaan käynyt. Osaan minä itsekin istua salkkuni päällä, muistelee Linnavuori. Kustannustietoiset sijoittajat etsivätkin yksilölliselle varainhoidolle vaihtoehtoja kustannustehokkaista tuotteista. Esimerkiksi pörssinoteerattuja rahastoja (ETF) käyttää jo viidennes Yksilöllinen varainhoito tutkimuksen vastaajista ja neljännes miljoonasalkkujen haltijoista. Pelkkiä prosenttilukuja tuijottamalla asia ei useinkaan selviä, Puustinen neuvoo. Kun ovat selvillä, kannattaa muistuttaa itseään siitä, että ne vaikuttavat tuottoon määräänsä enemmän. Kuluina maksetut varathan eivät enää ole kasvamassa korkoa korolle. Ole rehellinen, kun katsot peiliin Yksilöllisen varainhoidon tarjoajat käyvät kovinta kisaa asiakkaista, joilla on paljon sijoitettavaa varallisuutta. Tämä tutkimus antaa viitteitä siitä, että tässä joukossa saattaa olla paljon pettyneitä asiakkaita: joka kolmas vähintään euron arvoisen salkun omistaja (joka ei tutkimushetkellä käyttänyt yksilöllisiä varainhoitopalveluita) on yksilöllisen Täysin Täysin samaa mieltä erimieltä Lähde: Yksilöllinen varainhoito varainhoitopalvelun entinen asiakas. Voisiko tämä olla merkki siitä, että yksilöllisten varainhoidon vetovoima hiipuu? Puustinen muistuttaa, että sijoitusrahastojen suosio kasvaa kaiken aikaa, mikä kertoo, että yleisesti ottaen varainhoidon kysyntä kasvaa. Tämän tutkimuksen tuloksiin taas vaikuttaa se, että vastaajat ovat keskimääräistä paremmin perillä sijoittamisesta, mikä todennäköisesti lisää heidän intoaan hoitaa sijoituksia itse. Merkitystä on silläkin, että monelle vastaajalle sijoittaminen on tärkeä harrastus. Meillä on joukko valtavan hyviä varainhoitajia ja salkunhoitajia Suomessa. Asiakkaan näkökulmasta ongelmallista on, että näiden tunnistaminen vaatii aika paljon työtä. Jos keskinkertainen varainhoito yhdistyy epäterveisiin kannustimiin, jotka johtavat palkkiokulujen maksimoimiseen, on aivan ymmärrettävää, että ihmiset hoitavat sijoituksensa mieluummin itse. Muistuttaisin kuitenkin, että omatoimiset sijoittajat ovat tutkimusten valossa lyhytmuistisia ja valikoivia laskiessaan sijoitustensa tuloksia, Puustinen sanoo. Mitä sijoituspalveluja käytätte? Toimin itsenäisesti ja käytän vain välityspalveluita Saan meklariltani tai muulta asiantuntijalta sijoitusvinkkejä Sijoitusrahastoja ETF:iä (Exchange Traded Funds) eli pörssinoteerattuja rahastoja Sijoitus tai varainhoitokoreja Sijoitan vakuutustuotteisiin (sijoitusvakuutukset, kapitalisaatiosopimukset yms.) Strukturoituihin tuotteisiin kuten indeksilainoihin Lähde: Yksilöllinen varainhoito % 8 % 40% 19 % 2 % 11 % 6% Suuret salkut kuuntelevat vinkkejä Eri sijoituspalveluiden käyttö salkun koon mukaan Arvopaperimuotoisen sijoitusvarallisuutenne määrä: Kaikki Alle Yli miljoona euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa n % 8 % 47% 22 % 3 % 11 % 5% 91 % 8 % 37% 18 % 2 % 12 % 5% 95 % 7 % 36% 14 % 1 % 9 % 6 % 94 % 10 % 41 % 21 % 3% 13 % 10 % 93 % 7 % 46 % 20 % 3% 13 % 11 % 91 % 18 % 29 % 15 % 6% 18 % 12 % 95% 20 % 26 % 26 % 2% 13 % 10 % 26 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

15 BAROMETRI Varainhoidon kustannukset arveluttavat Eri tekijöiden vaikutus siihen, että osakeasäästäjä ei käytä yksiköllisen varainhoidon palveluita Haluan itse hoitaa omaa varallisuuttani Palvelut ovat kalliita Palveluiden hinnan ja laadun suhde on huono Varallisuuteni on liian pieni ulkopuolisen hoidettavaksi En luota siihen, että varainhoitaja toimisin minun etujeni mukaisesti Yksilöllisestä varainhoidosta syntyviä kuluja on vaikea hahmottaa En luota varainhoitajien osaamiseen Varainhoidon tuottohistoria on huono Yksityispankkien tarjoamat palvelut ovat vaikeaselkoisia Markkinoilla ei ole palvelukokonaisuutta, joka vastaisi tarpeitani En tunne riittävän hyvin yksityispankkeja tai muita yhtiöitä, jotka tarjoavat yksilöllisiä varainhoidon palveluita hoitaa itse varallisuuttaan. Klassinen esimerkki tällaisesta sijoittajasta on Erkki Sinkko. Eivät varainhoidon palkkiot ole minusta korkeita, täytyyhän ammattimiehen työstä maksaa. Minulle osakesijoittaminen on henkilökohtainen valinta, johon olen urautunut, sanoo Sinkko. Toki Sinkkoakin ihmetyttävät joidenkin erikoisrahastojen kustannukset. Asiakas maksaa korkeita maksuja noususta, kun taas laskua ei kompensoida mitenkään. Sillä menolla menee koko pääoma, sanoo Sinkko. Hän on kuitenkin urautumiseensa tyytyväinen, sillä markan salkku on kasvanut 6,5 miljoonaksi euroksi noin 40 vuodessa. Sinkolle osakkeet tuovat leivän lisäksi sisältöä elämään muun muassa talousmedian, yrityshistorian ja yhtiökokousten muodossa. Nettovelkaantumisaste mittaa yhtiön korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Sähköiset palvelut mullistavat Internet on monen alan muutosvoima, joka voi muuttaa myös varainhoidon pelisääntöjä. Kun kustannuksiin tyytymättömät sijoittajat ovat tottuneet sähköisiin palveluihin, on verkkovarainhoitajan käyttö periaatteessa helppo aloittaa. Siksi on mahdollista, että kevyellä rakenteella elävät verkkotoimijat valtaavat pikku hiljaa markkinoita samaan tapaan kuin vaikkapa tavaratalokaupassa. Kynnyksenä tosin on sijoittajien luottamuksen saavuttaminen. Moni arvostaa henkilökohtaisia tapaamisia, joita puhdas verkkotoimija ei pysty tarjoamaan. Tutkija ennakoi, että muutos voi tulla joka uusilta toimialoilta. Perinteisen varainhoitajan on vaikea muokkautua uudenlaisiin tuotteisiin, ihan aakkansakin takia. Uudenlainen varainhoito tulee uusilta toimialoilta ja uusien toimijoiden mukana, visioi tutkija Pekka Puustinen. Kritiikistä huolimatta noin kymmenen prosenttia tutkimuksen vastaajista pitää mahdollisena yksilöllisten varainhoitopalveluiden hankkimista lähiaikoina. Myös Linnavuori on pohtinut, että kilpailuttaisi kahta tai kolmea palveluntarjoajaa, joista huonoin vaihtuisi säännöllisesti: Varainhoitajien kanssa pitäisi syntyä kustannustehokas ratkaisu, jossa pääsee itse vaikuttamaan sijoituskohteisiin, mutta voi käyttää myös varainhoitajan näkemystä. Varainhoitajat eivät ole koskaan tarjonneet palvelujaan minulle En ole koskaan huomannut ajatellakaan, että joku muu voisi hoitaa varojani Vakuutuskuoressa sijoittaja saa veroetuja ja usein myös mahdollisuuden käydä itse kauppaa. Veroihin hukkuu iso osa rahoista. Siksi sijoittajaa kiinnostavat etenkin sellaiset ETF:ät, jotka eivät maksa osinkoa, vaan sijoittavat tuotot uudestaan. Niillä saadaan kustannustaso hyvin alas, pohtii Linnavuori. Samankaltaisista syistä yli 10 prosenttia tutkimuksen vastaajista on sijoittanut % Erittäin merkityksellinen Lähde: Yksilöllinen varainhoito 2014 vakuutustuotteisiin. Vakuutuskuoressa sijoittaja saa veroetuja ja usein myös mahdollisuuden käydä itse arvopaperikauppaa, jolloin kauppojen ajoitus ja määrä ovat omassa kontrollissa. Vakuutussijoitusten tuottoa verotetaan vasta sijoitusajan lopussa, minkä ansiosta myyntivoitot ja saadut osingot Hyväksyttävää Ei merkitystä kerryttävät korkoa korolle koko sijoitusajan samaan tapaan kuin rahastoissa. Lisäksi vakuutuskuoressa sijoituskohteita voi vaihtaa ilman veroseuraamuksia. Urautunut osakkeisiin Osakesäästäjille tärkein syy omatoimisuuteen on kuitenkin kustannusten sijaan halu Leipurin on leipurin paras kaveri. Leipurin on leipovan teollisuuden luotettu kumppani ja suunnannäyttäjä. Tunnemme paikalliset makutottumukset ja vaikeiden taikinoiden salaisuudet. Menestyksen reseptit luomme koeleipomoissamme yhdessä asiakkaidemme kanssa. Ylivertaisella valikoimallamme. Intohimoisella asenteellamme. Lue lisää: Baking succe 28 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

16 ELÄKEYHTIÖT Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen seuraus: Eläkesijoitusten riski kasvaa TEKSTI: JUHA EUROPAEUS KUVAT: TIMO PORTHAN Mahdollinen turbulenssi, Suomen talouden näkymät ja yhtiöiden osakepainon nousu saattavat kasvattaa eläkeyhtiöiden riskejä, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Työeläkeyhtiöt sijoittavat entistä painokkaammin osakkeisiin. Osakkeista saatavien tuotto-jen toivotaan hillitsevän työeläkemaksujen korotuspaineita. Työeläkeyhtiöt ovat sijoittajina omassa sarjassaan. Työeläkevaroja on Suomessa yhteensä noin 170 miljardia euroa. Niistä on työeläkeyhtiöillä noin 110 miljardia. Loput ovat Kevalla (40 miljardia), valtion eläkerahastolla (16 miljardia) sekä muutamilla pienillä toimijoilla. Eläkeyhtiöt hallinnoivat Suomen oloissa jättimäistä varallisuutta. Omaisuusmassan sijoitta-minen kiinnostaa sekä eläkkeensaajia että poliitikkoja. Eläkerahoja on ehdotettu sijoitettavaksi muun muassa kotimaiseen infrastruktuuriin. Toisaalta suomalaisia eläkeyhtiöitä on moitittu siitä, että niiden salkuissa kotimaisten osakkeiden osuus on liian suuri. Pitkään jatkunut heikko talouskehitys näkyy vaimeana eläkemaksutulon kehityksenä. Tämä puolestaan luo painetta sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen lisäämiseen. Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyn eläkeuudistuksessa, että vuodesta 2017 alkaen eläkeyhtiöt voivat sijoittaa entistä enemmän osakkeisiin. Riskitasoa kasvattamalla sijoituksista toivotaan saatavan sellaisia tuottoja, että eläketurvan taso ja etuudet voidaan turvata. Tavoite on ymmärrettävä, koska paine eläkemaksujen korottamiseen on kova. Ihmiset elävät entistä pidempään ja pääsevät nauttimaan eläkkeistä, jotka on tavalla tai toisella kustannettava. Teoriassa paremmista tuotoista hyötyvät sekä työnantajat, työntekijät että eläkkeensaajat. Tuoton vastapaino on kuitenkin lisääntyvä riski. Eläkerahat pitäisi sijoittaa siten, että ne kestävät myös kovat ajat, mukaan lukien mahdolliset pörssiromahdukset. Nykyisin eläkeyhtiöiden sijoitusten osakepaino on noin 40 prosenttia. Eläkeneuvotteluissa päätettiin asettaa yksittäisen 30 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

17 ELÄKEYHTIÖT Käytännössä vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50 prosentin osakepainoa kuin hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, arvioi Jaakko Kiander. Suomen eläkejärjestelmä on toipunut vuoden 2008 kriisistä kiitettävästi. eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle 60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista. Aina silloin kun puhutaan riskistä, korostuu työeläkeyhtiöiden oman riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuus, sanoo Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen. Osakepaino 45 prosenttiin Eläkeyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksia helpotettiin finanssikriisin aikana poikkeuslailla vuonna Eläkeyhtiöt halusivat poikkeuslain, jotta niiden ei tarvinnut vakavaraisuusvaatimusten takia myydä osakeomistuksiaan pahimmassa pörssiromahduksessa. Vakavaraisuussääntöjen helpottaminen antoi yhtiöille mahdollisuuden pitää osakkeet ja odottaa kurssien elpymistä. Suomen eläkejärjestelmä on toipunut vuoden 2008 kriisistä kiitettävästi. Siitä huolimatta Fiva varoittelee työeläkeyhtiöitä jo uusista riskeistä. Vaikka työeläkesektorin riskinkantokyky on yleisesti ottaen hyvä, ovat työeläkeyhtiöiden osakepainot kasvussa. Tämä kehitys yhdistettynä finanssimarkkinoiden mahdolliseen turbulenssiin ja Suomen reaalitalouden heikkoihin näkymiin saattaa kasvattaa toimialan riskejä, Tuominen sanoo. Matalana pysyvä korkotaso vaikeuttaa tuottavien sijoituskohteiden löytämistä. Samaan ai-kaan riskinä on valtion- ja yrityslainojen riskilisien äkillinen nousu, joka laskisi korkosijoi-tusten arvoa. Finanssivalvonta voi vain varoitella, mutta ei antaa sijoitussuosituksia. Elä- keyhtiöiden osa-kepainoakaan ei suoraan ole laissa säädetty. Sen sijaan eläkelaitoksia koskee laki vakavaraisuudesta, ja tähän lakiin tuleva muutos kannustaa eläkeyhtiöitä nostamaan osakepainoa. Kotimaisiin pörssikursseihin lakimuutos tuskin suuresti vaikuttaa. Eläkeyhtiöt hajauttavat osakesijoituksensa kaikkialle maailmaan. Työmarkkinajärjestöjen sopimus tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että eläkelaitokset alkavat ottaa sijoituksissaan nykyistä suurempaa riskiä. Järjestöjen sopima 60 prosenttia on yläraja, joka kattaa kaikki osakeriskiä sisältävät sijoitukset. Käytännössä uudistettu vakavaraisuuskehikko ei mahdollista yli 50 prosentin osakepainoa kuin joissain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa, sanoo Ilmarisen talous- ja eläkepolitiikan johtaja Jaakko Kiander. Osittain rahastoiva eläkejärjestelmä Yhtiöiden on edelleen pystyttävä omalla vakavaraisuudellaan kattamaan osaketuottosidon-naisen lisävakuutusvastuun osuuden ylittävä osakeriski Kiander pitää todennäköisenä, että eläkeyhtiöiden osakepaino nousee keskimäärin 45 prosentin tuntumaan eli noin kymmenen prosenttiyksikköä nykyistä korkeammaksi. Jokainen eläkeyhtiö tekee edelleen omat päätöksensä riskitasosta ja allokaatiosta. Säätely-muutos ei poista yhtiöiden välisiä eroja sijoitusstrategioissa. Osakepainon muutoksiin vai-kuttaa myös se, miltä yhtiöiden vakavaraisuus ja osakemarkkinoiden tila näyttävät vuonna Käytännössä yhtiöiden osakepaino tulee edelleen vaihtelemaan markkinatilanteen, yhtiöiden riskinottokyvyn ja sijoitusstrategioiden mukaan, Kiander sanoo. Suomessa lakisääteiset työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa kunkin vuoden työeläkemaksuilla. Osa eläkkeistä rahoitetaan osittain rahastoivan periaatteen mukaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja. Eläkkeiden maksuun tarvittavat varat kerätään pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden sekä yrittäjien maksamilla vakuutusmaksuilla. Yksityinen työeläketurva hoidetaan eläkelaitosten eli työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden ja -kassojen välityksellä. Järjestelmän perusajatus on se, että eläkemaksujen ja sijoitustuottojen kautta kerätyt työeläkevarat, joita ei tarvita eläkkeiden kuukausittaisiin maksatuksiin, hajautetaan tuottavasti ja turvaavasti. Toimintavalta ja -vastuu sijoitustoiminnasta on yksityisoikeudellisilla eläkelaitoksilla. Työmarkkinajärjestöt sopivat syksyllä eläkemaksujen sijoittamisesta näin: Osaketuottosidonnainen osuus tuottovaatimuksesta nostetaan 20 prosenttiin vastuuvelasta alkaen. Osaketuottosidonnaisen lisävakuutusvastuun ylärajaksi asetetaan 1 prosentti ja alarajaksi 20 prosenttia vastuuvelasta. Yksittäisen eläkelaitoksen sijoitusten osakepainolle asetetaan 60 prosentin enimmäisraja kaikista sijoituksista. Nämä muutokset tulevat voimaan viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

18 SIJOITUSKOULU Tomi Salo TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJA Sijoituskoulun edellisissä jaksoissa perehdyttiin osakemarkkinoiden analysointiin teknisen analyysin eri menetelmin. Silloin esitettiin menetelmiä tarkastella onko markkina nousu- vai laskutrendissä, trendin käännepisteiden tulkintaa ja notkahdusten tunnistamista kun osakkeita voisi ostaa lisää. Fundamenttianalyysin lähestymistapa on toinen. Siinä yhtiön tilinpäätöksestä lasketaan tunnuslukuja, joiden perusteella arvioidaan yhtiön sopivuutta sihjoituskohteeksi. Kun tekninen analyysi pyrkii määrittelemään milloin yhtiön osake on ostettavissa tai myytävissä otollisimpana ajankohtana, fundamenttianalyysi tuo esille yhtiön laadullisia tekijöitä. Näitä laadullisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi osakkeen kalleus tai halpuus verrokkeihinsa, kyky tuottaa tuottoa omistajien yhtiöön sijoittamalle pääomalle tai kyky jakaa osinkoa omistajille. Tunnusluvuissa esittelen joitakin menetelmiä joilla voi tarkastella yksittäistä osaketta ja sen kiinnostavuutta sijoituskohteena. Sijoittamisessa ei ole olemassa yhtä menetelmää jolla pystyttäisiin kaikissa tilanteissa tunnistamaan tuottoisimmat osakkeet. Sijoittajan on tarkasteltava yhtiötä ja osaketta eri puolilta, sovellettava useita toisistaan poikkeavia menetelmiä ja tätä kautta suodatettava mahdollisiksi sijoituskohteiksi valikoituvat osakkeet. Olen vuosien varrrelta valinnut kuusi tilinpäätöksestä laskettavaa tunnuslukua jotka yhdessä käytettyinä varsin hyvin kuvaavat pörssiyhtiön kiinnostavuutta sijoituskohteena. Tämä kuuden tunnusluvun paketti on osuvasti nimetty "sijoittajan sixpackiksi". Sijoittajan sixpack 1 P/E 2 ROE 3 P/B 4 omavaraisuusaste 5 gearing 6 osinkotuotto 1. P/E on matala alle 10:n luokassa P/E kuvaa osakkeen hinnan ja yhtiön osakekohtaisen tuloksen suhdetta. Usein P/E lasketaan esimerkiksi kokonaiselle osakeindeksille ja tämän perusteella arvioidaan onko osakemarkkina ylikuumentunut, keskiarvossaan vai mahdollisesti edullinen. Yksittäiselle osakkeelle laskettaessa osakkeen P/E:tä pitäisi vertailla saman toimialan sisällä. Silloin yhtiöt ovat ikään kuin "samalla viivalla" keskenään. Myös niiden osakkeet ovat paremmin yhteismitallisia. Eri toimialojen osakkeiden vertailussa rislkinä on, että verrataan "omenoita ja päärynöitä" keskenään eli yhtiöitä joiden toimintaympäristö ja tätä kautta tuloksentekokyky ovat erilaisia. Myös syklisen ja defensiivisen osakkeen, esimerkiksi konepajan ja elintarvikeyhtiön vertaaminen P/E -luvun perusteella ei ole tarkoituksenmukaista. Tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2014 Helsingin pörssin P/E on 19,7 ja USA:n osakemarkkinoiden P/E 20,8. Toteutunein tuloksin ja vuoden lopun kurssein laskettuna on suomalaisten pörssiyhtiöiden P/E -luku ollut Sijoittajan sixpack kuvaa hyvin yhtiötä kiinnostavana kohteena kymmenvuotiskautena keskimäärin 16. P/E:n eli osakkeen hinnan suhteen osakekohtaiseen tulokseen voi helpoimmin ymmärtää, kuinka monessa vuodessa yhtiö omalla nettotuloksellaan maksaa osakkeen nykyhinnan. Tulkinta on yksinkertaistettu, sillä se olettaa yhtiön nettotuloksen pysyvän muuttumattomana myös tulevaisuudessa. Luku siis kertooo kuinka moninkertainen yrityksen arvo on suhteessa sen yhden vuoden aikana tekemään tulokseen. P/E -lukua tulkitseva pitkäaikainen sijoittaja haluaa löytää yhtiöitä joissa tuloksen kasvua ei juurikaan hinnoitella nykykurssiin. Vastaavasti jos yhtiöön on hinnoiteltu odotukset suuresta tuloskasvusta, tämä saatttaa sisältää pitkällä aikavälillä toteutuvaa riskiä. Alhaisen P/E:n eli tässä mielessä halvan yhtiön kasvuodotukset ovat matalat tai jopa negatiiviset. Tämä edellyttää ettei yhtiön nettotuloksen kasvussa tapahdu muutoksia mikä edellä todettiin. Alhaisen P/E:n yhtiöissä saattaa olla todellisia helmiä joiden toimiala ei jostain syystä ole suosittu. Riskinä on kuitenkin yhtiön tuloksentekokyvyn pysyminen heikkona. Korkea P/E kertoo yhtiöön kohdistuvista kasvuodotuksista. Odotukset saattavat olla todellisia jolloin yhtiöllä on jo takanaan näyttöjä nettotuloksen vuosittaisesta kasvattamisesta. Silloin korkea P/E puolustaa paikkaansa kun Sijoittaja voi yksinkertaistettuna ajatella, paljonko yhtiöön sijoitettu oma raha on tuottanut. tulevina vuosina nopeampi tuloskasvu kompensoi osakkeen korkeampaa nykykurssia. Korkeaan P/E -lukuu liittyy kuitenkin jälleen riskinsa. Perinteinen yhtiö saattaa saada korkean P/E -luvun jos sen nettotulos on heikko ( jakajana oleva E on siis pieni). Syklisillä yhtiöillä suhdanteen pohjalla P/E nouseekin usein tavanomaista korkeammaksi ja vastaavasti suhdanteen huipulla P/E on matala. Silloin pelkästään P/E:n perusteella tulkittu osakkeen edullisuus onkin näennäistä. Yleistettynä voidaan todeta P/E:n olevan matala kymmenen suuruusluokassa. Vastaavasti P/E:n ollessa 20 tai yli, yhtiöön on asetettuna kasvuodotuksia joiden tulisi vuosien kuluessa toteutua. Esimerkiksi Koneen P/E on tätä kirjoitettaessa 20,4. Yalen professori Robert Schiller on kehittänyt P/E:stä oman versionsa, Schillerin P/E:n (tai CAPE:n, Cyclically Adjusted P/E:n, kuten tämä toisinaan ilmaistaan). Tässä aikaväliä on pidennetty tavanomaisesta yhdestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Schillerin P/E suhtautuu siis tavanomaiseen P/E:hen kuin liukuva keskiarvo kurssigraafiin. Tosin Schillerin P/E:n laskennassa on inflaation vaikutus otettu huomioon ja aiempien vuosien tulokset on korjattu nykyarvoon. Schillerin P/E:tä käytettäessä markkinoiden hetkelliset heilahtelut tasoittuvat, P/E:n pääsuunta nousee paremmin esiin ja lisäksi erkaantuminen keskimääräisestä kuvaa osakemarkkinan yli- tai aliarvostusta paremmin kuin yhden vuoden lukuarvo. Arvostelijoiden mielestä Schillerin P/E:n laskennassa inflaatiokorjauksena käytetty CPI (Consumer Price Index, amerikkalainen tajahintaindeksi) ei välttämättä kuvaa todellista inflaatiota. Tällä hetkellä lokakuussa 2014 USA:n osakemarkkinoilta laskettu Schillerin P/E on 23,4 ja historiallinen keskiarvo on 16,6. Osakemarkkinat ovat tämän mukaan yliarvostetut mutta vasta CAPE:n noustessa yli 26, yliarvostus olisi hälyttävän korkea. Suomen osakemarkkinoiden CAPE on 14,0. 2. ROE eli oman pääoman tuotto Usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan tarkastella yhtiön tilinpäätöksestä sijoitetun pääoman tuottoa, ROI vai oman pääoman tuottoa, ROE. Olen tätä itsekin pohtinut. Sijoittajallle on kuitenkin tärkeää paljonko yhtiöön sijoitettu "oma raha" tuottaa. Pitkällä aikavälillä ROI:n vieraan pääoman komponentin kustannus vaihtelee korkokannan ja riskilisän mukaan ja tämä suurentaa tai pienentää tuottovaatimusta. Vastaavasti toki oman pääoman tuottovaatimus voidaan laskea edellä mainittujen tekijöiden mukaan mutta silloin jää tuottovaatimuksesta vieraan pääoman komponentti pois. Sijoittaja voi yksinkertaistettuna ajatella, paljonko yhtiöön sijoitettu oma raha on tuottanut. Yhtiöön sijoitettavan oman pääoman riskin vuoksi tulisi oman pääoman tuoton ylittää markkinoilta saatava riskittömän sijoituksen tuotto. Riskittömänä tuottona voidaan pitää esimerkiksi 10 vuoden valtionlainan korkoa. Oman pääoman tuottoa las- 34 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

19 SIJOITUSKOULU kettaessa riskittömään tuottoon lisätään riskin määrää kuvaava riskilisä. Tämä riskilisä lasketaan osakkeen volatiliteettia kuvaavan kertoimen, betan, ja sijoittajien vaatiman riskipreemion tulona mikä lisätään riskittömään tuottoon. Oman pääoman tuottovaatimus vaihtelee siis sijoituskohteen riskisyyden mukaan. Korkeariskisillä yhtiöillä riskilisä ja tätä kautta myös oman pääoman tuottovaatimus on korkeampi kuin matalan riskin yhtiöillä. Lisäksi varsin usein keskustellaan pitäisikö sijoittajan käyttää tuottoarvioinnissaan sijoitetun pääoman tuottoa ROI, vai oman pääoman tuottoa ROE. Laskennallisesti ROE on hieman suurempi kuin samalle yhtiölle laskettu ROI mutta käytännössä näiden kahden luvun ero ei ole merkittävä. Näiden korrelaatio on kuitenkin erittäin suuri joten voidaan todeta niin ROE:n kuin ROI:n mittaavan yhtiön pääoman tuottoa riittävän hyvin riippumatta kumpaa näistä käytetään. Kuitenkin ROE on näistä kahdesta vielä lähempänä sijoittajan pääoman tuottoa koska siinä ovat mukana velan muodostama vipuvaikutus sekä verot. Edelleen pohdittaessa ROI kuvaa paremmin yhtiön liiketoiminnan kannattavuutta, mutta pitkällä aikavälillä ROE korreloi paremmin osakekurssin kehityksen kanssa. Siksi siis suosittelen mieluummin seuraamaan yhtiön oman pääoman tuottoa ROE kuin sijoitetun pääoman tuottoa ROI. Esimerkiksi Koneen ROE on tätä kirjoitettaessa 40,1 prosenttia. Jotta asia ei olisi näin yksinkertainen, velkainen yhtiö saa suotuisina aikoina oman pääoman tuoton näyttämään hyvältä. Kun yhtiöllä on vähän omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan, nousee oman pääoman tuotto velkavivun ansiosta näennäisen hyväksi (kun velalle maksetaan kiinteää korkoa ja vieraan pääoman kustannukset arvioidaan terveessä liiketoiminnassa oman pääoman tuottoa pienemmäksi). Kuitenkin suhdanteen kääntyessä velkavipu toimii myös toiseen suuntaan. Laskusuhdanteessa velkavipu vie ROE:n herkästi miinukselle. Siksi tässä yhteydessä on tarkasteltava samanaikaisesti toista tunnuslukua, velkaantuneisuutta, eli gearingia. Oman pääoman tuottovaatimuksia: Erinomainen > 20% Hyvä 15-20% Tyydytttävä 10-15% Välttävä 5-10% Heikko alle 5% Tulosperusteisen arvostuksen sijaan yhtiö voidaan hinnoitella tasearvonsa perusteella. 3. P/B erottelee kasvu- ja arvoyhtiön P/B eli price per book (B tai BV) kertoo paljonko yhtiöllä on omaa pääomaa osaketta kohti. Edelleen P/B tulkitsee paljonko sijoittajat ovat valmiita maksamaan yhtiössä olevasta yhdestä eurosta. P/B -lukua käytetään usein erottelemaan arvo- ja kasvuyhtiöt toisistaan. Alhaisen P/B:n yhtiöt tulkitaan arvoyhtiöiksi ja vastaavasti korkean P/B:n kasvuyhtiöiksi. P/B:n ollessa alhainen, sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan yhtiön kasvuodotuksista ja täten eivät ole valmiita maksamaan yhtiön varallisuudestakaan. Vastaavasti korkean P/B:n yhtiöön on rakennettuna kasvuodotuksia. Sijoittajat kokevat korkean P/B:n heijastavan kasvuodotuksia ja ovat valmiita maksamaan yhtiön varalilisuudesta arvoyhtiötä enemmän. Hyvin alhaisen P/B:n yhtiö saattaa olla sijoittajien epösuosiossa. Yhtiön taloudellinen tila saatetaan arvioida heikoksi ja varallisuus epäkurantiksi. Silloin yhtiön pääomasta ei olla halukkaita maksamaan Alhaisen P/B:n yhtiöt tulkitaan arvoyhtiöiksi ja vastaavasti korkean P/B:n kasvuyhtiöiksi. mikä heijastuu alhaisen pörssikurssin kautta myös alhaisena P/B:nä. Metsäyhtiöt ovat aika ajoin olleet tällaisia hyvin alhaisen P/B:n yhtiöitä. Raja arvo- ja kasvuyhtiön välillä on kuin veteen piirretyy viiva. Rajana on esitetty lukuja 1,5-2,5. Noususuhdanteessa raja pyrkii kohoamaan. Laskusuhdanteessa taas osa kasvuyhtiöistöä valuu osakekurssin riittävästi pudottua arvoyhtiöiksi. Usein hyvänä ostotilaisuutena pidetään kun kasvuyhtiöiden osakkeita voi ostaa arvoyhtiöiden hinnalla. Esimerkiksi Kone on P/B:n perusteella ollut aina korkealle arvostettu. Tätä kirjoitettaessa Koneen P/B on 9,5. Osakemarkkinoille pitkäaikaisen säästämisen puolestapuhuja, Whartonin professori Jeremy Siegel korostaa matalan P/B:n osakkeiden tuottavan keskimääräistä paremmin. Myös muut akateemiset tutkimukset tukevat Siegelin väitettä. Helsingin pörssin yhtiöiden P/B on heilahdellut varsin voimakkaasti, ensin kurssien kohottua ja romahdettua maaliskuuta 2009 kohti. Korkeimmillaan P/B:n keskiarvo oli 2,75 ja alimmilleen se painui 1,1:een. Nyt syksyllä 2014 Helsingin pörssin P/B on 2,1. P/B -luku ei automaattisesti kerro yhtiön voitollisuudesta. Yhtiön tasearvoa tarkasteltaessa on muistettava kaksi asiaa. Taseomaisuuden kirjanpidollinen arvo ja käypä arvo ovat saattaneet erkaantua toisistaan. Näin on pitkään ollut esimerkiksi metsäyhtiöiden kiinteistöomaisuus tai energiaomaisuus. Toisaalta taseomaisuudessa saattaa olla myös esimerkiksi ostettujen liiketoimintojen myötä muodostunutta liikearvoa. Liikearvon kirjanpitoarvon ja markkina-arvon välinen ero saattaa muodostaa alaskirjausriskin. Liikearvon alaskirjauksen jälkeen yhtiön nettoomaisuus pienenee jolloin lukuarvona P/B kasvaa. Warren Buffettille on tyypillistä tehdä mutkikkaista asioista yksinkertaisia. Hän on esittänyt että sijoittajalle on tarkeää pörssiyhtiössä kaksi tunnuskukua: oman pääoman tuotto, ROE, sekä oman pääoman kasvu. Kun oma pääoma tuottaa hyvin, yhtiö pystyy myös kerryttämään omaa osakekohtaista pääomaansa. Silloin yhtiö on terveellä pohjalla ja on täten myös hyvä sijoituskohde. Tässä sijoittaja ostaa kahta asiaa: yhtiön kasvunoperutta sekä kasvavaa omaa pääomaa. Buffett painottaa tarkastelemaan mieluummin osakakohtaista pääomaa kuin osakekohtaista tulosta. Osakekohtainen pääoma on Buffettin mukaan stabiilimpi ja täten myös kuvaa sijoittajalle yhtiön menestystä paremmin kuin osakekohtainen tulos. P/B alle 1, yhtiön oman pääoman tuoton ROE:n odotetaan jäävän yksinumeroiseksi eli välttäväksi tai heikoksi P/B 1-2, yhtiön oman pääoman tuoton odotetaan olevan tyydyttävä ja asettuvan prosenttiin P/B yli 2, yhtiön oman pääoman tuoton odotetaan olevan hyvä eli yli 15% Nettovelkaantumisaste mittaa yhtiön korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. 4. Omavaraisuusaste mittaa vakavarisuutta Omavaraisuusaste kertoo kuinka suuri osa yhtiön varallisuudesta on rahoitettu omalla pääomalla. Tämä siis mittaa yhtiön vakavaraisuutta ja tappion sietokykyä. Mitä korkeampi on omavaraisuusaste, sitä vakaammalla pohjalla yhtiön liiketoiminta on. Taseen omat varat muodostavat yhtiössä puskurin joilla selvitä huonojen aikojen yli. Omavaraisiuusaste kuvaa tällaisen puskurin vahvuutta. Mikäli tappiopuskuri painuu liian pieneksi, ei yhtiö kestä montaa peräkkäistä huonoa vuotta. Yhtiö tulee toimeen myös matalalla omavaraisuudella jos sen kannattavuus on vähintään tyydyttävä eikä tappioita synny. Matala omavaraisuusaste on kuitenkin yhtiön kannalta riski mikäli kannattavuudessa tapahtuu heikkenemistä. Korkea omavaraissuusaste antaa yhtiölle enmmän liikkumistilaa kuin matala silloin, kun yhtiön riippuvuus suhdanteista on vähäisempi. Esimerkiksi kilpailutilanteen kiristyessä korkean omavaraisuuden yhtiö kestää heikentynyttä kannattavuutta paremmin kuin alhaisen omavaraisuuden yhtiö. Esimerkkinä Koneen omavaraisuusaste on 43,7 prosenttia. Pörssiyhtiön omavaraisuusasteen pitäisi asettua tiettyihin rajoihin. Liian alhainen omavaraisuusaste on hälyttävää. Liian korkea omavaraisuusaste taas kertoo yhtiön varojen olevan tehottomassa käytössä. Yhtiö saattaa olla alalla missä kannattavuus on hyvä mutta kasvumahdollisuudet ovat rajalliset. Silloin uusia investointeja kapasiteetin lisäämiseksi ei tehdä eikä toisaalta olemassaolevia kilpailijoita ole mielekäs ostaa pois markkinoilta. Silloin yhtiön omavaraisuusaste nousee korkeaksi. Usein tällaiset yhtiöt ovat hyviä osingonmaksajia. Esimerkiksi Orionin omavaraisuusaste on on 53,6 prosenttia. Omavaraisuusasteen arviointia: Erinomainen yli 50% Hyvä 35-50% Tyydyttävä 25-35% Välttävä 15-24% Heikko alle 15% 5. Gearing kertoo nettovelkaantumisasteen Yhtiön velkaantuneisuutta voidaan kuvata kahdella käsitteellä, nettovelkaantumisasteella (gearing) tai pelkästään velkaantumisasteella. Näiden erona on, että nettovelkaa laskettaessa korollisista veloista vähennetään likvidit rahavarat. Nettovelkaantumisaste mittaa siis yhtiön korollisen nettovelan ja oman pääoman suhdetta. Yksinkertaistettuna tunnusluku kertoo missä suhteessa rahoittajilta on lainattu korollista velkaa ja omistajat sijoittaneet omaa pääomaa yhtiöön. Suuri tunnusluku kuvaa yhtiön korkeaa velkaantuneisuutta. Velkaantuneen yhtiön kasvumahdollisuudet heikkenevät ja mahdollisen lisärahoituksen saaminen rahoittajilta voi olla tiukkaa. Nettovelkaantumisasteen ollessa 100 prosenttia yhtiöllä on saman verran rahoittajilta otettua lainaa kuin omistajat ovat yhtiöön sijoittaneet. Tällöin yhtiön rahoitustilanne on vielä kutakuinkin tasapainossa. Jos tunnusluku on negatiivinen, kuten Nokialla, Outotecillä, Vaconilla, Koneella, Nokian Renkailla, tai Keskolla, yhtiö on käytännössä nettovelaton. Silloin yhtiöllä ei ole korollista velkaa, tai mahdollinen velka voidaan maksaa pois yhtiön kassavaroin. Nettovelkaantuneisuusaste ei ole sidoksissa yhtiön toimialaan. Kun P/E:n vertailua koskevassa osassa varoitettiin vertaamasta liian tarkkaan "omenoita ja päärynöitä" eli eri toimialojen yhtiöitä keskenään, nettovelkaantuneisuutta voidaan verrata eri toimialojen yhtiöiden välillä. Gearingin arviointia: Erinomainen alle 10% Hyvä 10-60% Tyydyttävä % Välttävä % Heikko yli 200% 36 viisas raha 09/2014 viisas raha 09/

20 SIJOITUSKOULU 6. Osinkotuotto on signaali kannattavuudesta Varsin usein esiintyy keskustelua, pitäisikö pörssiyhtiön jakaa osinkoa vai pitää varat yhtiössä jakamatta niitä omistajilleen. Osingonjakoa vastustavien perusteluna on usein argumentti, että yhtiö pystyisi saamaan pääomalle paremman tuoton kuin sijoittaja. Tällä perusteella siis sijoittaja häviää tuottoa vaatiessaan yhtiötä maksamaan osinkoa. Perustelu tuntuu ensi näkemältä järkevältä. Jos kuitenkin ajatellaan asiaa toisin. Osinkoa voidaan pitää myös signaalina kannattavasta liiketoiminnasta. Yhtiö pystyy nettotuloksestaan maksamaan vielä sijoittajille korvausta riskiotosta. Jos yhtiö pystyy vuosittain nostamaan osinkoa, tämä on signaali myös kasvavasta liiketoiminnasta. Vielä jos osinkosuhde pysyy osakekohtaiseen tulokseen nähden kohtuullisena, tämä vahvistaa signaalia yhtiön kannattavasta, kasvavasta liiketoiminnasta. Osingonjakosuhde ilmoittaa prosentteina paljonko yhtiö jakaa tuloksestaan osinkoa. 50 prosentin osingonjakosuhde on terveellä pohjalla, silloin yhtiöön jää puskuria myös huonoja vuosia varten. Osingonjakosuhde voi nousta korkeammaksikin jos yhtiön kasvunäkymät ovat vaimeat eikä uusia inverstointeja ole tarpeen tehdä. Osingonjakosuhde voi hyvällä yhtiöllä jäädä pienemmäksikin. Esimerkiksi Huhtamäki jakoi keväällä 2014 vuoden 2013 tuloksestaan osinkona 47 prosenttia. Helsingin pörssissä on on myös yhtiöitä jotka eivät maksa lainkaan osinkoa. Jos kasvavaa osinkoa pidetään signaalina terveellä pohjalla olevasta liiketoiminnasta, suhtautuisin varovaisesti yhtiöön joka ei pysty lainkaan maksamaan osinkoa omistajilleen. Silloin sijoittaja on mukana yhtiössä vain arvonnousuodotusten Tunnusluvuista P/E "arvo-osakkeita kymmenen pintaan" P/B "kun kasvua saa alehintaan" eli kasvuosakkeille alle 2,5 ROE yli 12% Omavaraisuusaste yli 35% Gearing alle 100% Osake on riskisempi sijoituskohde kuin korkoinstrumentti ja osakkeeseen liittyy osingon lisäksi myös arvonnousukomponentti. Osinkotuotto yli 3% takia. Nämä voivat toteutua tai todennäköisemmin jäädä kokonaan toteutumatta. Osinkotuotto lasketaan prosentteina osingon ja yhtiön pörssikurssin osamäärästä. Joskus menneinä vuosina osinkotuotto laskettiin käyttäen pörssikurssin sijasta osakkeen nimellisarvoa. Silloin osinkotuotto saattoi olla näennäisesti hyvinkin korkea kun osakkeen nimellisarvo ja pörssikurssi olivat erkaantuneet kauas toisistaan. Onneksi tämä laskentatapa on jäänyt pois käytöstä. Osakemarkkinoiden arvostustasoa voidaan arvioida käyttäen paitsi pörssin keskimääräistä P/E:tä, myös vertaamalla pörssin keskimääräistä osinkotuottoa riskittömään korkoon. Nykytilanteessa kun Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto on 3,9 prosenttia, vuosina Helsingin pörssin keskimääräinen osinkotuotto oli noin 4 prosenttia ja Suomen 10 vuoden valtionlaina tuottaa 1,000 prosenttia, voidaan arvioida osakkeiden arvostuksen olevan näin mitattuna pitkän aikavälin keskiarvossaan. Puheet pörssiosakkeiden arvostuskuplasta eivät ainakaan tämän perusteella ole ajankohtaisia. Kun muut sijoituskohteet tuottavat heikosti, pääoma virtaa tavoittelemaan tuottoa osakemarkkinoilta mikä antaa tukea osakkkeille Pörssiyhtiön osinkotuoton pitäisi kuitenkin ylittää riskitön korko. Verrattaessa osinkotuottoa korkotuottoon pitää muistaa kaksi asiaa. Osake on riskisempi sijoituskohde kuin korkoinstrumentti ja osakkeeseen liittyy osingon lisäksi myös arvonnousukomponentti. Mikä on riittävän hyvä osinkotuotto? Yksittäisen osakkeen kohdalla vuosittain kasvava osinko ja 3 3,5 prosentin ylittävä osinkotuotto ovat hyväksyttävällä tasolla. Sijoittajan ei kuitenkaan pidä suoraan tarkastella osingon suuruutta. Korkea osinkotuotto saattaa kertoa sijoittajien odotuksia ettei yhtiö pysty pitämään osinkoaan ennallaan vaan joutuu laskemaan sitä. Toisaalta myös osakkeen nousuodotukset saattavat olla rajalliset mikä sekin pitää osinkotuoton korkeana. Kasvavan, osinkoaan vuosittain nostavan yhtiön osinkotuotto ei siis yllä kärkisijoille, mutta sijoittajan saama osinkovirta kasvaa vuosittain. Juuri tällaisia yhtiöitä pitkäaikainen sijoittaja haluaa salkkuunsa. Pidä varasi huippukunnossa. Älä anna varojesi rapistua äläkä tuloskunnon karista. SiSu pistää varasi systemaattiseen valmennukseen. Tule juttelemaan, miten suuntaat säästösi ja sijoituksesi tavoittelemaan lajiensa mestaruutta. Tehdään sinulle SiSu Sinun Suunnitelmasi varojesi hoitoon. Tutustu osoitteessa nordea.fi/sisu tai soita Asiakaspalveluumme (pvm/mpm) 24h / vrk ja varaa aika tapaamiseen. 38 viisas raha 09/2014