Eduskunnan sivistysvaliokunta Viite: Lausuntopyyntö Selonteko liikuntapolitiikasta (sivistysvaliokunta) VNS 6/2018 vp
|
|
- Hanna-Mari Hakola
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO 1 (5) Eduskunnan sivistysvaliokunta SiV@eduskunta.fi Viite: Lausuntopyyntö Selonteko liikuntapolitiikasta (sivistysvaliokunta) VNS 6/2018 vp SELONTEKO LIIKUNTAPOLITIIKASTA (SIVISTYSVALIOKUNTA) Sivistysvaliokunta käsittelee muun muassa kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita. Työterveyslaitoksen näkökulma liikuntapolitiikkaan lähteen työikäisten liikunnasta ja sen merkityksestä yhteiskunnalle, yhteiskunnan hyvinvoinnille, yksilön terveydelle, tuottavuudelle ja yleisesti kansantaloudelle. Näemme, että työikäisten liikuntaan ei olla kiinnitetty tarpeeksi huomiota, tehty toimenpiteitä tai toimenpidesuunnitelmia ja osoitettu riittävästi taloudellista tukea. Kuitenkin työikäiset ovat ryhmä, joka on altis liikunnan vähenemiseen, loppumiseen, inaktiivisuuteen ja sairastavuuden lisääntymiseen ja he toimivat yhteiskunnan tukirankana. On selvää, että työikäisten liikunnan juuret ovat lapsuudessa. Lapsuudessa opitut tavat liikkua kantavat usein aikuisuudessakin liikunnallisena elämäntapana. Siksi lapsuus ja nuoruusajan liikunnalla on merkitystä myös aikuisuudessa. Toisaalta aikuisena harrastetulla liikunnalla on merkitystä ikääntyneiden toimintakykyyn ja työuraan ja sen kestoon. Liikunta voidaan nähdä elinikäisenä polkuna vaikutuksineen ihmisen toimintakykyyn ja hyvinvointiin ja sitä kautta työkykyyn, eläkeikään ja eliniän pituuteen. Liikunnan vaikutukset terveyteen ja toimintakykyyn ovat kiistattomat. Liikunnalla voidaan parantaa fyysistä suorituskykyisyyttä, kykyä palautua, parantaa mielialaa ja vireystilaa, hallita stressiä, parantaa keskittymistä, unta ja siten unen palauttavaa vaikutusta ja hoitaa myös oireita ja sairauksia kuten masennusta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, sokeritautia ja sydän- ja verenkiertoelinten sairauksia. Kaikilla näillä asioilla on huomattava positiivinen vaikutus työikäisiin ja työikäisten kuntoon ja sitä kautta työn tuottavuuteen. Välillisesti liikunnan hyvät vaikutukset kansantaloudellisesti voivat olla suuretkin. Sen avulla voidaan ehkäistä sairauslomia, nopeuttaa kuntoutumista eli lyhentää työstä poissaoloa ja lisätä tuottavuutta. Fyysisesti hyväkuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tuottavampia työntekijöitä sekä toimistotyyppisissä töissä että fyysisesti raskaissa töissä. Vaikka työn murros on tapahtunut ja tapahtumassa ja työnkuvat muuttuvat, toiset työtehtävät häviävät uusien tullessa tilalle, voidaan kuitenkin ennustaa, että fyysisesti rasittavat työtehtävät eivät tule häviämään työelämästä luvun aikana runsas kolmannes palkansaajista on pitänyt edelleen työtään fyysisesti raskaana. STM:n työsuojeluvalvonnan toimintaympäristön analyysin ( ) mukaan, ei tähän näy suurta
2 2 (5) muutostrendiä. Esimerkiksi hoivatyön määrä todennäköisesti lisääntyy väestön ikääntyessä. Fyysisesti raskasta työtä tekevillä on enemmän pitkiä sairauslomia (>3vk) kuin kevyttä työtä tekevillä ja heillä on suurempi riski työkyvyttömyyteen, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Fyysisen kunnon ylläpidon merkitys tällaisissa töissä on siten erityisen merkittävä. Edelleenkään ei työelämässä noudateta läheskään kattavasti suosituksia siitä, että työntekijän työn fyysinen rasittavuus ei saisi ylittää 50 % tasoa työntekijän maksimaaliseen suorituskykyyn nähden ja heikosti tauotetussa työssä suositus on 33 %. Myöskään työn yksilöllistä kuormittavuutta ei joko kyetä arvioimaan tai käytännössä kattavasti arvioida (lakisääteinen velvoite). Huonossa hallinnassa nämä asiat johtavat pitkällä aikavälillä sairastavuuden lisääntymiseen. Tällä hetkellä omaa työkykyään suhteessa työn fyysisiin vaatimuksiin pitää huonona tai kohtalaisena reilu 10 % kaikista palkansaajista ja työntekijöistä reilu viidennes (22%). Tietoyössä kyse on nimenomaan henkisestä kuormittavuudesta, jota myös pitäisi arvioida. Lyhyelläkin aikavälillä lisääntyneet mielenterveyshäiriöt ja niiden vuoksi ilmenevät sairauslomat ja eläköityminen (viite: kelan tilasto) ovat huolestuttava ilmiö, johon myös fyysisellä kunnolla ja liikunnalla on positiivinen vaikutus. Toki tiedämme, että toisessa ääripäässä (runsas kuntoliikunta, urheilu) liikunta voi myös tuottaa tai olla lisäämässä mielen sairastavuutta. Siksi liikunnasta puhuttaessa olisi pureuduttava myös syvemmälle liikunnan laatuun, määrään, ja ajoitukseen ja suhteuttaa sitä yksilön muuhun elämään sitä tukevalla tavalla. Tässä tarvitaan ehdottomasti enemmän liikunnan alan ammattilaisten osaamista sekä (työ)terveydenhuollossa, työpaikolla, kunnissa että lasten-, nuorten ja ikääntyneiden parissa. Liikunta eri ikäryhmillä ja eri elämänvaiheissa vaatii erilaista lähestymistä, jotta se on hyödyksi ja toteutuskelpoista. Lisäksi pitäisi pureutua liikkumisen vastakohtaan inaktiivisuuteen eli paikallanoloon ja sen vaikutuksiin ja vähentämiseen. Runsaalla paikallaanololla, jota työelämän uudistuminen sekä vapaa-ajanviettotapojen muutos ovat lisänneet viimeisinä vuosikymmeninä, on itsenäinen negatiivinen vaikutus terveyteen, ja hyvinvointiin ja mahdollisesti myös työn tuottavuuteen. Kun työssään istuu paljon, on usein myös vapaa-aikakin liikunnallisesti passiivista. Tuhannesta suomalaisesta aikuisesta (20-69 v) yli 40 % ilmoitti tekevänsä pääasiassa istumatyötä. He istuivat keskimäärin lähes 9 tuntia valveillaoloajastaan. Laajoissa tutkimuksissa on myös havaittu, että paljon istuvista aikuisista (55-70 % valveillaoloajasta) noin puolet istuu yhtäjaksoisesti yli neljä tuntia. Vapaa-ajalla tapahtuva liikunta ei riitä kumoamaan runsaan istumisen negatiivisia terveysvaikutuksia. Pitkäkestoinen istuminen on itsenäisesti yhteydessä esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin 2 sokeritautiin, metaboliseen oireyhtymään, ylipainoon ja lihavuuteen sekä lisääntyneeseen ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Kansainvälisen väestötutkimuksen mukaan terveyden kannalta liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden aiheuttamat suorat kustannukset muodostavat teollisuusmaissa 0,3-4,6 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Lisäksi epäsuorat kustannukset, kuten sairauslomat aiheuttavat tuottavuuden heikkenemistä. Työpaikalla vietetään arkisin lähes puolet hereillä oloajasta, minkä vuoksi erityisesti työympäristöön tarvitaan erilaisia keinoja vähentää istumista ja lisätä fyysistä aktiivisuutta. Aktivoivien toimintatapojen lisäämisen vaikuttavuuden ja työyhteisön arkeen juurtumisen edesauttamiseksi organisaatioissa tulisi suunnitella istumisen vähentäminen ja liikkumisen lisääminen osaksi työpaikkojen olemassa olevia rakenteita ja toimintaa: esimerkiksi inkatiivisuuden vähentäminen työterveyshuollon ja
3 3 (5) työsuojelun toimintana (erityisesti työpaikkakäynnit ja terveystarkastukset sekä riskinarviointi). Työntekijän vastuu omasta hyvinvoinnistaan on merkittävä. Poliittisilla toimilla, yhteiskunnallisilla arvoilla, viestinnällä ja trendeillä ja oikealla valtakunnallisella, kunnallisella ja työpaikkakohtaisella päätöksenteolla voidaan luoda edellytyksiä työikäisten liikuntaharrastuksen lisääntymiseen ja ns. arkiliikunnan ylläpitoon ja lisäämiseen. Elintavoilla, mukaan lukien liikunnan harrastaminen, on todettu kaikilla aloilla olevan yhteys yli 9 päivän sairauspoissaoloihin. Äskettäin julkaistussa laajassa tutkimuksessa, joka sisälsi myös suomalaista aineistoa, on arvioitu, että jopa 15-31% sairauspoissaoloista yleisimmistä syistä voidaan ajatella johtuvan epäterveellisistä elintavoista ja erityisesti lihavuudesta. Interventioiden vaikuttavuudesta kaivataan kuitenkin näyttöä ja siihen voitaisiin Suomessakin kiinnittää erityistä huomiota. Viittaamme Työterveyslaitoksen vastaavaan lausuntoon tulevaisuusvaliokunnalle, jossa erityisesti käsittelyssä olivat seuraavat teemat: liikkuminen osana arkea (kaupungissa, luonnossa, työmatkoilla, vapaa-ajalla), liikkumisen edistäminen eri elämänvaiheissa tai tietyissä elämänvaiheissa, työelämän murros, elintapojen muutos, eriarvoisuuden kasvu, ilmastonmuutos ja/tai digitalisaatio. Tämä lausunto täydentää mainittua lausuntoa (Koivula, Alasoini, Laitinen, Lusa, Työterveyslaitos). Kun liikunnan edistämisessä ja inaktiivisuuden vähentämisessä tulisi huomioida työn vaatimukset ja vaikutukset osana työpaikan olemassa olevia rakenteita, ei kuitenkaan ole syytä unohtaa liikuntaan liittyvää mielihyvää tuottavaa, palautumista edistävää ja sosiaalisuutta tukevaa itseisarvoa. Tähän voidaan vaikuttaa lisäämällä resursseja siihen, että pystytään tarjoamaan työikäisillekin varallisuudesta riippumatta matalan kynnyksen liikuntaja urheilutoimintaa. Kuten viittaamassamme lausunnossa on todettu, ehdotamme toimenpide-ohjelmaa työikäisten liikuntatoiminnan edistämiseen (kustannusvaikutus 2-3 milj ). Ohjelmassa levitetään ja kokeillaan esim. Promo@Work hankkeessa annettuja työpaikkaterveyden edistämisen suosituksia ( ja juuri suositeltua toimintatapaa työpaikoille, erityisesti työkyvyttömyyttä sisältäville fyysisesti kuormittaville aloille ( ja jossa tulevat lisäksi huomioiduksi: 1) erikokoiset työpaikat (ml. mikro- ja pk-yritykset) 2) fyysisesti kuormittavat alat, mutta myös erityisesti inaktiivisuutta eli paikallaanoloa suosivat alat 3) liikunta-alan ammattilaisten roolin merkittävä vahvistaminen (mm. konkreettisia työpaikkoja rakenteissa) ja osaamisen kehittäminen työterveyshuollossa, perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä kuntien liikuntatoiminnassa, päätöksenteossa ja asiantuntijatoiminnassa 4) työterveyshuoltohenkilöstön ohjaus- ja neuvontataitojen kehittäminen (opetuksen sisällöt oppilaitoksissa, työpaikoilla, täydennyskoulutuksissa) edistämään työikäisten asiakkaiden terveyskäyttäytymistä ja sen muutosta ottaen huomioon työn ja ammatin vaatimukset ja vaikutukset ja yksilöllisen elämän- ja terveystilanteen
4 4 (5) 5) Yksilön fyysisen toimintakyvyn ja palautumisen arvioinnin parantaminen ja kehittäminen työpaikoilla ja työterveyshuolloissa 6) KELA:n ja muun korvauskäytännön kehittäminen ennaltaehkäisevää liikuntatoimintaa tukevaksi kaikilla työpaikoilla. Tällä hetkellä työterveyshuollon liikuntaasiantuntijoiden toiminnan KELA korvaus työantajalle kattaa tarvearvion ja toimenpidesuositusten tekemisen. Ehdotamme siis, että olisi hyvä selvittää ja selventää sekä kehittää työterveyshuollon korvausjärjestelmän rajauksia ns. kansanterveydellisten tavoitteiden (yleinen liikunnan lisääminen, valistustyö, kohdennettu liikunta ryhmille ja yksilöille, liikuntaedellytysten luominen) ja työstä lähtevien tavoitteiden välillä. Nykylinjaukset eivät tue puhtaasti ns. kansanterveydellisen toiminnan tekemistä työterveyshuoltona, vaikka terveyden edistäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy ovat yhteiskunnallisesti tuottavinta sijoitustoimintaa kansalaisiin. Muut kommentit: Liikkuva opiskelu -kokonaisuudessa voitaisiin valmistaa ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita lisäämällä heidän tietämystään yhtämittaisen istumisen haitoista ja toisaalta erilaisten töiden fyysisistä vaatimuksista. Jo nuoruudessa voidaan vaikuttaa työkyvyn perustaan; esimerkiksi yhä lisääntyvä ylipaino/lihavuus voi olla haaste työkyvyn säilymiseen myöhemmällä iällä esim. ammateissa joissa on paljon nostamista, kantamista tai työvälineiden käyttöä. Nuoruudessa opittu fyysisesti aktiivinen työtapa istumista vaativissa tehtävissä, kantaa myös aikuisuuden työelämässä. Eläköityessä siirrytään julkisen terveydenhuollon piiriin, jolloin ennaltaehkäisevän työterveyshuollon tuki päättyy. Tässä vaiheessa liikuntaneuvonnan ja ohjauksen jatkuvuus on hyvä varmistaa. Seuratoiminnassa tulee huomioida myös aikuisten matalan kynnyksen harrastustoiminta. Antti Koivula pääjohtaja Arja Uusitalo Ylilääkäri, Liikuntalääketiede, Ohjelmapäällikkö
5 5 (5) Lähteitä: Finland et al. Occupational and leisure-time physical activity and risk of disability pension: prospective data from the HUNT Study, Norway. Occup Environ Med 2017;0:1-6. doi: /oemed Holtermann et al. The physical acitivity paradox: six reasons why occupational physical activity (OPA) does not confer the cardiovascular health benefits that leisure time physical activity does. Br J Sports Med, Feb 2018 Vol 52 No 3 Holtermann A, Hansen JV, Burr H, et al. The health paradox of occupational and leisure-time physical activity. Br J Sports Med 2012;46: Straker et al. The Goldilocks Principle : designing physical acitivy at work to be just right for promoting health. Br J Sports Med 2017; Virtanen ym Lifestyle factors and risk of sickness absence from work: a multicohort study. Lancet Public Health 2018;3:e Työ ja terveys haastattelututkimus, TTL Työolobarometri. Työ ja elinkeinoministeriön julkaisuja 32/ equence=1&isallowed=y Biswas A, Oh PI, Faulkner GE, et al. Sedentary time and its association with risk for disease incidence, mortality, and hospitalization in adults: a systematic review and meta-analysis. Annals of internal medicine. 2015;162: Dempsey PC, Larsen RN, Dunstan DW, Owen N, Kingwell BA. Sitting Less and Moving More: Implications for Hypertension. Hypertension (Dallas, Tex. : 1979). 2018;72: De Rezende LF, Rodrigues Lopes M, Rey-Lopez JP, Matsudo VK, Luiz Odo C. Sedentary be-havior and health outcomes: an overview of systematic reviews. PloS one. 2014;9:e Ding, D., Lawson, K.D., Kolbe-Alexander T.L., Finkelstein, E., A., Katzmarzyk, P.T., van Mechelen, W., Pratt, M The economic burden of physical inactivity: a global analysis of major non-communicable diseases. Lancet. 24;388(10051): doi: /S (16)30383-X. Epub 2016 Jul 28. Dunstan DW, Salmon J, Owen N, et al. Associations of TV viewing and physical activity with the metabolic syndrome in Australian adults. Diabetologia. 2005;48: Dunstan DW, Thorp AA, Healy GN. Prolonged sitting: is it a distinct coronary heart disease risk factor? Current opinion in cardiology. 2011;26: Duvivier BM, Schaper NC, Bremers MA, et al. Minimal intensity physical activity (standing and walking) of longer duration improves insulin action and plasma lipids more than shorter peri-ods of moderate to vigorous exercise (cycling) in sedentary subjects when energy expendi-ture is comparable. PloS one. 2013;8:e Grontved A, Hu FB. Television viewing and risk of type 2 diabetes, cardiovascular disease, and all-cause mortality: a meta-analysis. Jama. 2011;305: Husu, P, Sievänen H, Tokola K. ym. Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 30, 57s. ISBN PDF: (viitattu ). Saatavilla internetissä: Van der Ploeg HP, Chey T, Korda RJ, Banks E, Bauman A. Sitting time and all-cause mortality risk in Australian adults. Archives of internal medicine. 2012; 172:
Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 12-15 22.5.2014 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Kirjoita tiivistelmä pohjautuen artikkeliin 1 Minimal intensity physical
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotNuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri. Paavo Nurmi -keskus
Nuorten aikuisten istumisen ja terveyden välinen yhteys Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi -keskus Terveys ja hyvinvointi uusin silmin Historiaa Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008)
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotKAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?
KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä? Toimenpidesuositusten analyysi käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta Eveliina Korkiakangas Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work
LisätiedotHoitokäytännöt muuttuneet. WHO Global Health Report. Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen
Hoitokäytännöt muuttuneet Makuuttamisesta pompottamiseen, potilaan fyysisen aktiivisuuden lisääminen Leikkauksen jälkeisen mobilisaation varhaistaminen Vammojen aktiivisempi hoito Harri Helajärvi, LL (väit.)
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotLiikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta
Liikkumattomuuden hinta Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Meijän polku Alkupamaus 12.9.2017 LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä www.likes.fi Agenda 1. Miksi
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotNäyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas
Hyvinvointia työstä Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Promo@Work 1.2.2017 Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas www.ttl.fi 2 Promo@Work hanke 2016-2019 (Evidence-based
LisätiedotLisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL
Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL Sisällöstä Riskitekijät istuminen ja liikunnan puute Kaksi erillistä riskitekijää tarvitsee kahdet erilaiset toimenpiteet
LisätiedotTerveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotTerveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO
LisätiedotLiikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Liikkumattomuus maksaa 1-2 miljardia vuodessa mitä pitäisi tehdä? Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta
LisätiedotLiikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotRiittäkö opiskelijoiden työkunto?
Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,
LisätiedotMuutama herättelevä kysymys
Muutama herättelevä kysymys Ihminenkin on ISTUMMEKO ITSEMME SAIRAIKSI? Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen Liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku elamantapatohtori.blogspot.fi
LisätiedotMika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät
LisätiedotJohanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö
Tutkimustieto SOTEkehityksen käyttöön Johanna Ruusuvuori Sosiaalipsykologian professori, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Yhteiskuntatutkimuksen tieteenalayksikön päällikkö Tutkimusperustainen palvelu-
LisätiedotAKTIIVISEMPI ARKI-työpaja
AKTIIVISEMPI ARKI-työpaja Matleena Livson Satu Ålgars 10.3.2017 AKTIIVISEMPI ARKI -työpaja Tavoitteena on että työyhteisö tunnistaa arjen passivoivia rutiineja ja muuttaa niitä liikkumista suosiviksi sekä
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotOppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla. Metsurintie JÄMSÄNKOSKI puh
TYÖVALMENNUSÄÄTIÖ AVITUS EKOCENTER Oppimisympäristön arvioiminen ja tunnistaminen tutkinnon perusteiden avulla Tutkinnon perusteet: YHTEISET TUTKINNON OSAT Paikka: EkoCenter Metsurintie 2 42300 JÄMSÄNKOSKI
LisätiedotNäkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020
Näkökulmia työelämään valtakunnallisessa strategiassa terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Työelämä tarvitsee liikettä -seminaari 10.6.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotArkiliikkuminen terveyden näkökulmasta
Arkiliikkuminen terveyden näkökulmasta Kävely, pyöräily, liikenneturvallisuus -seminaari 7.11.2013 Riihimäki Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Sisältö Terveysliikunnan toteutuminen
LisätiedotMitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys (AVTK) 2009 (THL) 15 64-vuotiaiden suomalaisten
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotFirstbeat esimerkki Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat esimerkki 2017 Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 68 henkilöä osallistui palveluun
LisätiedotHenkilöstöliikuntabarometri
Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan.
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotSIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET:
RIITTA LUOTO SIDONNAISUUDET - PÄÄTOIMI: YLILÄÄKÄRI, KELA, KESKINEN VAKUUTUSPIIRI, KESKINEN ASIANTUNTIJALÄÄKÄRIKESKUS (TAYS- ALUE) - SIVUTOIMET: - TAMPEREEN YLIOPISTO, DOSENTTI - TAMPEREEN YLIOPISTO, KLIININEN
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotLiikunta on osa liikkumista Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan
Teksti: JAANA SUNI, PAULIINA HUSU, MINNA AITTASALO, TOMMI VASANKARI Liikunta on osa liikkumista Paikallaanolon määritelmää täsmennetään parhaillaan Liikkumisen ja paikallaanolon käsitteiden käyttö on tällä
LisätiedotLiikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry
Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013
Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotToimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta
Fyysisen aktiivisuuden merkitys terveyden näkökulmasta Jyrki Komulainen ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Työmarkkinoilta poistuu
LisätiedotTerveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014
Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotSuomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?
Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotUusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan
Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen
LisätiedotLisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu
Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotTyöhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä
Työhyvinvointi ja työturvallisuus tulevaisuuden työelämässä Turvallisia ja terveellisiä työoloja sekä työkykyä kaikille 8.5.2019 Ismo Suksi 2 TULEVAISUUDEN TYÖ Tarkkuuttaa vaativaa käsin tehtävää työtä
LisätiedotJos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin. Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry
Jos et ole tyytyväinen - saat mahasi takaisin Matias Ronkainen Terveysliikunnankehittäjä Kainuun Liikunta ry 15 64-vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiin (%)
LisätiedotLiikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä
Hyvinvointia työstä Liikunnan merkitys ammattiin opiskelussa ja työelämässä Mikko Nykänen, tutkija 30.1.2017 2 Työkyky Työkyky on työn kuormitustekijöiden ja vaatimusten sekä ihmisen toimintakyvyn/voimavarojen
LisätiedotLiikkumattomuuden aiheuttamat terveysriskit verrattavissa tupakointiin
Teksti: HARRI HELAJÄRVI Liikkumattomuuden aiheuttamat terveysriskit verrattavissa tupakointiin Liikkumattomuus on monien kroonisten sairauksien taustalla. Diabeteksen, metabolisen oireyhtymän, sydän- ja
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotLaatua liikuntaneuvontaan
Laatua liikuntaneuvontaan 24.8.2013 Liikuntaneuvonnan asema Terveydenhuoltolaki edellyttää terveysneuvontaa kunnan kaikkiin terveydenhuoltopalveluihin sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seuraamista.
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla varhaiskasvatushenkilöstölle
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotUsein kuultua. Terveyden edistämisen uusia tuulia Harri Helajärvi, Elämäntapojen muuttaminen on haastavaa
Faktaa Elämäntapojen muuttaminen on haastavaa Terveyden edistämisen uusia tuulia Harri Helajärvi, LT vt. erikoislääkäri, Paavo Nurmi keskus, Turku Mehiläisen liikuntaklinikka, Turku Sairaala NEO, Turku
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotMitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari
Mitä liikkumattomuus maksaa? Tommi Vasankari Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden aiheuttamat kustannukset Ketä pitäisi
LisätiedotTyöpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus
Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotFirstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Follow-Up Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 30 henkilöä osallistui palveluun 07.05.2017-10.06.2018
LisätiedotElintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta)
Elintavat ja terveys (työelämän näkökulmasta) Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos www.helsinki.fi/yliopisto 17.4.2013 1 Hyvinvoinnin ilmansuunnat Fyysinen
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotLiikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa
Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien
LisätiedotPARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN
PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden
LisätiedotKilpailukykyä työhyvinvoinnista
Kilpailukykyä työhyvinvoinnista Tarkastelussa suomalaisten työpaikkojen toimet työhyvinvoinnin kehittämiseksi 12.5.2016 Finlandia-talo Tutkimuskokonaisuuden taustaa Aula Research Oy toteutti LähiTapiolan
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Työkyvyn ja koko elämän perusta on hyvä terveys. # Terveyttä ja toimintakykyä ei voi varastoida, niitä pitää ylläpitää koko ajan. # Ylläpitämiseen riittää pienet päivittäiset
LisätiedotJAKSAMISEN EVÄÄT. Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö
JAKSAMISEN EVÄÄT Pekka Pulkkinen, Vierumäen Liikunta- ja Terveysklinikan testauspäällikkö TYÖHYVINVOINTI JA TUOTTAVUUS (PLUS) Hyväkuntoinen henkilöstö Hyvä osaaminen, kehittämisinto Henkilöstön korkea
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotAMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.
AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSI AMMATTIOSAAMISEN VAHVISTAMISEN TUKENA AMMATTIOSAAJAN TYÖKYKYPASSIN SUORITTAMINEN Tiedotustilaisuus 14.5.2008 Sirkka-Liisa Kärki, Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
Lisätiedotkuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA
kuvia TYÖKYKYPASSI EKAMISSA 2015-2016 Ammattiosaajan työkykypassilla vahvistat työkykyäsi Lisää ensimmäinen luettelomerkki tähän Lisää toinen luettelomerkki tähän Lisää kolmas luettelomerkki tähän https://vimeo.com/57925261
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotItsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala
Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 9.3.2017 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen haitallisuus 3) Hyvä
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotNuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa
Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen
LisätiedotLUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry
LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotTiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori. Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti
Tiina Laatikainen Terveyden edistämisen professori Kansallisten ehkäisyohjelmien toteutuminen paikallisesti T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain 11.10.2016 3 DEHKO kokemuksia
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotTavoitteet ja johdon sitoutuminen. Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Vaikuttava työhyvinvointihanke
Moniammatillinen yhteistyö Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten?
Moniammatillinen yhteistyö - Kuka testaa, kuka liikuttaa ja miten? Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Jussi Kirjavainen, toimitusjohtaja, TtM, Gymstick
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotOpetuspaketin toisessa osassa tarkastellaan suomalaisten aikuisten paikallaanolon määrää ja osuutta. Lopuksi tutustutaan istumisen
Opetuspaketin toisessa osassa tarkastellaan suomalaisten aikuisten paikallaanolon määrää ja osuutta. Lopuksi tutustutaan istumisen vähentämissuosituksiin. 1 2 Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimuksen
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
Lisätiedotristön terveysriskien ehkäisy
Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotArviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3
Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien
Lisätiedot