AJOJAHTI VAIN KAHDEN TAALARIN TÄHDEN

Transkriptio

1 1 JYVÄSKYLÄN LYSEON VALOKUVATTU VARKAUS AJOJAHTI VAIN KAHDEN TAALARIN TÄHDEN Jyväskylä tuhoamassa Lyseonsa? P.S. Yllätyksiä Tapio Lukkonen

2 Tapio Lukkonen Kustantaja Omakustanne Taitto ja kuvitus Tapio Lukkonen Kuvat lainattavissa lähde mainitsemalla Käytetyt lähteet, kirjallisuusluettelo ja historian kertomaa lyhyesti loppusivuilla Kansikuvassa Lyseon pääovi, ruusu Lyseolle ISBN (nid.) ISBN (CD-ROM) Kirjapaino Copy-Set Oy Helsinki 2014

3 3 JYVÄSKYLÄN LYSEON VALOKUVATTU VARKAUS AJOJAHTI VAIN KAHDEN TAALARIN TÄHDEN Tämä kuvakertomus on omistettu Jyväskylän Lyseolle, meille lyseolaisille ja henkilökunnalle. Jyväskylän Lyseon 110-vuotiaasta maurilaistudorilaistyylisestä kivisestä kartanorakennuksesta on tullut hometalo? Lyseolaiset ja henkilökunta joutuvat muuttamaan pois. Mistä tämä voi johtua, eikö vuosien mittaan kunnossapitoon ole varattu riittävästi rahaa, eikö ole hallittu vanhan rakennuksen erityisosaamista vaativaa ilmastoinnin tasapainotusta? Onko kyseessä hometalo tai vain mikrobitalo: mistä talo saa korvausilman? Onko korjausvaje todella vasta nyt selvillä? Talo on ollut kaupungin käsissä vain 40 vuotta. Koulun lattialla olleen kirjan kannesta tulee eittämättä mieleen, että kaupunginhallitus on päätöksillään varastanut Lyseon talon sen pitkäaikaisilta varsinaisilta omistajilta, lyseolaisilta.

4 4 Lyseon 155-vuotisten perinteiden rikastama miljöö on ollut käyttäjilleen innoituksen lähde. Unicefin, kansainvälistymisprojektien ja monien ystävyyskoulujen ulkomaiset vieraat ovat Lyseolla käydessään voineet päätellä, että Jyväskylä on vanha kulttuurikaupunki. Kaupungissa vieraileville matkailijoille koulurakennus on ollut nähtävyys ja jyväskyläläisille ylpeydenaihe. Lyseon toiminnallisen kokonaisuuden ja tämän tradition hävittäminen mitätöi osaltaan Jyväskylää edistyksellisenä sivistyskaupunkina. Tällaisin seniorin ajatuksin ja kysymyksin käyskentelin Lyseon käytävillä ja otin muutamia valokuvia muistoksi vanhasta opinahjostani. Koulutyö oli lopetettu ja muuttoa jo tehtiin. Kunnioitusta herättävän vanhan Lyseon tunnelma oli aistittavissa. Luokkien seinillä olevat piirrokset kertoivat vielä oppitunneilla käytyjen keskustelujen aiheista. Toivon, että kuvillani voin välittää jotakin kokemaani Lyseosta kiinnostuneille. Jyväskylässä Tapio Lukkonen, Jyväskylän Lyseon riemuylioppilas 2011

5 5

6 6

7 7

8 8

9 9

10 10

11 11

12 12

13 13 H.S

14 14

15 15

16 16

17 17

18 18

19 19

20 20

21 21

22 22

23 23

24 24

25 25

26 Museoluokka 26

27 27

28 28

29 29

30 30

31 31

32 32

33 33

34 34 Vilho Puttonen Martti Saraste

35 35

36 36

37 37

38 38

39 39

40 40

41 41

42 42

43 43

44 44

45 45

46 46

47 47

48 48

49 49

50 50

51 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 57

58 58 Nyx on voimakas yön jumalatar, jonka valtakunta on pelottava.

59 59 Eos, aamunsarastuksen jumalatar on Lyseon tunnus ja kuvastaa suomenkielisen sivistyksen aamukoittoa 1850-luvulla.

60 60

61 61 Edellä ote Keskisuomalaisen pääkirjoituksesta Lyseo 150-vuotta, pääjuhlasta kuvattu DVD

62 62

63 63

64 64

65 65

66 66

67 67

68 68

69 69

70 70

71 71

72 72

73 73

74 74

75 75

76 76

77 77

78 78

79 79

80 80

81 81

82 82

83 83 P.S. YLLÄTYKSIÄ Jyväskylän kaupungilla on ollut laajoja rakennus- ja kunnostushankkeita. Kaupunki on käyttänyt satoja miljoonia ellei sitten pitkällä aikavälillä miljardin, ehkä enemmän, erilaisiin investointeihinsa. Summaa voi vain arvata. Asemakadun yläpäässä näkyvän Lyseon talon kunnossapitoon ei ole vuosittain ollut riittävästi rahoitusta. Äskettäin tehdyllä kuntotutkimuksella on määritelty kertynyt korjaus- ja rahoitusvaje. Lyseon korjausten kustannukset ovat niin suuret, että ne yllättivät. Lyseon taloa koskeva Jyväskylän kaupungin päätöksentekotapa on ollut sattumanvaraista ja ilman kohteen vaatimaa selkeää pitkän aikavälin näkemystä ja usein vaihtuvilta perusteluiltaan kyseenalaista. Kaupunginhallitus on tehnyt useita vastakkaisia päätöksiä. Viimeksi helmikuussa 2013 Lyseon talon koulukäytöstä arvottiin hallituksessa lähes tasaäänin 7-6 kielteinen kanta, vaikka kaupunginjohtajan esitys oli myönteinen. Kaupungin päätökset ja toimenpiteet yllättivät. Taloon on syntynyt vuosien kuluessa rakennevikoja. Talon sisäilmavirtaukset ovat hallitsemattomia, vaikka tilannetta on yritetty korjata. Eri tekijöiden seurauksena voi syntyä ns. mikrobitalo, jolloin voi ilmetä hengitysteiden sairauksia. Kosteuden lisääntyessä voi syntyä hometalo. Aikaisempien vuosien mittauksissa hometta ei todettu. Nyt talo on nimetty hometaloksi,

84 84 josta mitään ei ole saanut viedä pois. Samaan aikaan kaupunki tarjoaa vuokralle: Lyseo-talo, opetustiloja historiallisesta rakennuksesta 1000 m 2. Hometalo ja sen koulukäyttö yllättivät. Lyseolaiset muistuttivat päättäjiä siitä, että sekä kaupunki että koulutuskuntayhtymän johto lupasivat kunnostaa Lyseotalon silloin, kun lukiokoulutuksen siirtoa koulutuskuntayhtymään valmisteltiin. Vetoomusmuistutus luovutettiin päättäjille tammikuussa Muistamme hyvin lyseolaisten banderollit myös vuotta myöhemmin. Aktiivisille lyseolaisille annetuilla lupauksilla ei ollut mitään merkitystä. Aikuisten lupaukset osoittautuivat katteettomiksi, mikä oli yllätys. Voisiko Jyväskylä vielä positiivisella tavalla yllättää? Tämä koulu sytytti suomalaisen kulttuurin valon. Jyväskylä sammutti tämän valon? Vanhana lyseolaisena tämä oli minulle suuri yllätys. Seniorin miettein Tapio Lukkonen, Jyväskylän Lyseon riemuylioppilas 2011

85 85

86 86 KÄYTETYT LÄHTEET JA LUETTAVAKSI: 1. Kannen otsikot mukaellen Lyseon kirjaston roskiin poistetuista poikien lainakirjoista 50-luvulta sekä kirjojen kansien kuvat (Gummerus, Otava, WSOY) 2. Helsingin Sanomien kirjoitukset ja Keskisuomalaisen kaksi kuvaa Lyseon 100v.-juhlista 4. ja ja ote 150v.-juhlia koskevasta pääkirjoituksesta Valokuva Suomen akateemikoista vierailemassa Lyseon aamuhartaudessa 100v.-juhlan yhteydessä Jyväskylän Lyseon 150v.-pääjuhlan käsiohjelma, 2008, suunnittelu Hannele Enervi-Niemelä, Raili Kivelä 6. Jyväskylän kaupunginhallituksen ja muiden kaupungin elinten ja alaisten toimijoiden päätöspöytäkirjat, perustelut ja äänestykset, Helsingin Sanomien, Keskisuomalaisen, YLE Keski-Suomen ja muiden tahojen lehtien ja nettisivujen kirjoitukset, useiden liittojen ja yhteisöjen kannanotot sekä yksittäisen henkilöiden kannanotot ja mielipidekirjoitukset eri foorumeilla, noin 70 printattua tekstiä Internetistä vuosilta sekä lehtileikkeitä. 7. Jkl.fi., Jyväskylän Tilapalvelu: Vapaat tilat , Vuokrataan Lyseo-rakennus, opetustiloja 8. Ulla Pohjamo, Jyväskylän Lyseo, Rakennushistoriaselvitys, Keski- Suomen museo, 2013, LyseoNetti,sivut (1).pdf, luettu III/2014 Luettavaksi: Pasi Luhtaniemen kirjoitus Internetissä : suomilukee.fi/vaarallista-kirjallisuutta (Ihmisten terveydenhoitoon liittyvien julkisten homepöytäkirjojen etsiminen ja lyseolaisten käyttämän oppimisympäristökirjaston tuhoaminen)

87 87 LYSEOSTA KIRJOITETTUA HISTORIAA, kirjallisuusluettelo: JYVÄSKYLÄN LYSEO 1/ / : juhlajulkaisu viisikymmenvuotisen toiminnan muistoksi, 1908 JYVÄSKYLÄN LYSEON 50-VUOTISJUHLILTA POIMINTOJA, K. A. Kovero, 1908 JYVÄSKYLÄN LYSEO , historiikkeja, muistelmia, elämäkertoja, Jyväskylän lyseon 75-vuotisjuhlajulkaisu, 1933 TERVEHDYS VANHALLE KOULULLE, Jyväskylän Lyseon täyttäessä 90 vuotta. Jyly ry, JYVÄSKYLÄN LYSEO, satavuotishistoria ja juhlajulkaisu, päätoimittaja Päivö Oksala, JYLY 1958 JYVÄSKYLÄN LYSEON SATAVUOTISMATRIKKELIT, laatinut Olavi Wanne, JYLY 1958 (opettajat ja oppilaat ) LYSEOSTA JA LYSEOLAISISTA, Jyväskylän lyseo 110-vuotias, päätoimittaja Yrjö Sariola, JYLY 1968 PITKÄ MATKA PÄIJÄNNETTÄ, Sarja ajankuvia suomalaisen koulun ensi vuosikymmeneltä, Elli Kaarlehto 1981 (helsinkiläinen ruotsinkielinen Johan Gabriel Geitlin haki 1858 latinanopettajaksi syrjäiseen pikkukaupunkiin perustettavaan kouluun opettamaan suomenkielisiä poikia; hän opetteli suomenkielen, kirjoitti itse latinan oppikirjan, opetti saksaa ja kirjoitti oppikirjan sekä opetti myös kolmiäänistä laulua). JYVÄSKYLÄN LYSEO , toim. Eero Mikkola, JYLY ry 1983 (125-vuotismatrikkeli) JYVÄSKYLÄN LYSEON LIPUN TAUSTOJA, Janne Vilkuna 1992 LYSEON POIKIA, toim. Veikko Ahola, JYLY 1995

88 88 NIITYLLÄ TUULEE TUIMEMMIN, runoa ja proosaa, Jyväskylän lyseon 140-vuotisjuhlakirja (Jyväskylän lyseon lukio), 1998 LYSEOTALON VUOSISATA, Jyväskylän Lyseon päärakennuksen ja opinkäynnin vaiheita 1900-luvulla, Erkki Fredrikson, 2002 LUKKARIN POIKA, Karl Henrik Kahelin, Jyväskylän lyseon matematiikan ja luonnontieteiden lehtori ja rehtori , Heidi Tuorila-Kahanpää 2008 KOULU KESKELLE EI MITÄÄN Jyväskylän lyseon ensimmäiset 150 vuotta, Jyväskylä-Seura, DVD kesto 30 min MIELIJUOHTEITA KIELESTÄ, Jyväskylän lyseo 150 vuotta, toim. Raili Kivelä, 2008 HISTORIAN KERTOMAA LYHYESTI: Eos, aamunsarastuksen jumalatar kuvaa suomenkielisen opetuksen aamukoittoa luvulla. Opetuskieliä olivat latina ja ruotsi. Tämä koulu osoitti, että on mahdollista antaa korkeampaa kouluopetusta suomenkielellä. Oli paljon niitä, jotka vähättelivät ja vastustivat tätä opetusta luvulla vaadittiin jo uusien suomenkielisten koulujen perustamista. Kielitaidon myötä maaseudun pojille tuli vähitellen mahdolliseksi yliopisto- ja teknillinen opiskelu. Muutos oli suuri, kun vertaa opiskelun antamia tietoja ja taitoja vanhempien perinneammatteihin. Äidinkieleltään suomenkielisten osuus alkoi kasvaa oppilaitoksissa. Vuonna 1888 sallittiin suomenkieli teknillisessä opetuksessa. Näihin aikoihin kirjoittautui yliopistoon jo enemmän suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä.