Etelä-Karjalan sosiaali- ESITYSLISTA 2/2018 ja terveydenhuollon kuntayhtymä Valtuusto AIKA :00

Transkriptio

1 AIKA :00 PAIKKA Kehruuhuone, Kristiinankatu 20, Lappeenranta KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 1 Kokouksen avaus 3 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen 4 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuusuuden toteaminen 5 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 6 5 Valtuuston I varapuheenjohtajan valinta 7 6 Strategian valmistelun tilanne 8 7 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma Johdannaissopimusten tekovaltuudet ja talousarviolainen ottamisvaltuudet 19 vuonna Lainavaltuudet maksuvalmiuden turvaamiseksi vuonna Hallituksen selvitykset valtuustolle vuoden 2017 arviointikertomuksen 24 johdosta 11 Arvioinnin väliraportti Muutos hallintosääntöön Sidonnaisuusilmoitusten muutokset Tiedoksi merkittävät asiat 50 Nimi Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Lonka Taina Puheenjohtaja Siitonen Arto 2. varapuheenjohtaja Putto Tuula Jäsen Saarimäki Erkki Jäsen Ijäs Esko Jäsen Ahonen Harri Jäsen Pylvänäinen Inka Jäsen Laukkanen Olavi Jäsen Terävä Liisa Jäsen Kurkan Mari Jäsen Mälkiä Merja Jäsen Pyysalo Ulla Jäsen Lahtinen Jarmo Jäsen Cederström Kirsti Jäsen Lindgren-den Oude Anne-Liisa Jäsen Kaijanen Laura Jäsen Vilkko Antti Jäsen Haimila Timo Jäsen Orava Iiro Jäsen Sivu 1/50

2 Värtö Nina Jäsen Mielikäinen Juha (luo) Jäsen Saalasti Silla Jäsen Kylliäinen Kyösti Jäsen Haapamäki Turo Jäsen Heiskanen Anne Jäsen Myllärinen Anneli Jäsen Hujanen Irma Jäsen Virolainen Veli-Matti Varajäsen Poissaolevat Hakula Ilpo Jäsen Muut osallistujat Itkonen Pentti Toimitusjohtaja Siiskonen Keijo Hallintojohtaja Karhula Tuula Terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Kosonen Marja Perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Tepponen Merja Kehitysjohtaja Hupli Markku Kuntoutusjohtaja Mänttäri Liisa Talousjohtaja Martikainen Salla Johdon assistentti Vesterinen Marja-Liisa Edustaja Sivu 2/50

3 1 Kokouksen avaus Valtuusto Valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka avaa kokouksen. Sivu 3/50

4 2 Nimenhuuto ja ääniluettelon hyväksyminen Valtuusto Etelä-Karjalan sosiaali- n perussopimuksen 7 :n mukaan kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, johon jäsenkuntien kunnanvaltuustot valitsevat toimikautensa ajaksi jäseniä seuraavasti: Kunnan asukasluku edellisen vuoden alussa: Jäsenten lukumäärä: tai vähemmän tai enemmän 12 Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen. Perussopimuksen 8 :n mukaan jäsenkunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä valtuustossa määräytyy vuosittain väestötietolaissa tarkoitettuun väestötietojärjestelmään otetun kunnan vuodenvaihteen asukasluvun mukaan siten, että kunnan valitsemilla jäsenillä on yhteensä yksi ääni alkavaa asukasta kohti. Yksittäisen kunnan jäsenten yhteinen äänimäärä voi olla enintään puolet kaikkien jäsenkuntien jäsenten yhteenlasketusta rajoittamattomasta äänimäärästä. Kunnan valitsemien jäsenten yhteinen äänimäärä jakaantuu tasan heistä saapuvilla olevien kesken. Luettelo valtuuston jäsenistä, perussopimuksen 8 :n mukaisesti lasketuista äänimääristä ja äänivallan rajoituksista (Liite 1). Esitys Suoritetaan nimenhuuto ja hyväksytään luettelo läsnä olevista valtuuston jäsenistä ja heidän perussopimuksen 8 :n mukaisista äänimääristään. Sivu 4/50

5 3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuusuuden toteaminen Valtuusto Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on vähintään 14 päivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle, hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Kokouskutsu lähetetään tiedoksi myös jäsenkuntien kunnanhallituksille. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto yleisessä tietoverkossa. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka on lähettänyt kutsun kaikille edellä mainituille tahoille mukaan lukien jäsenet, joilla on ainoastaan läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksessa. Kokouskutsu on lähetetty jäsenkuntien kunnanhallituksille ja se on julkaistu yleisessä tietoverkossa eli kuntayhtymän internetsivuilla ( Perussopimuksen 9 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista on kokouksessa edustettuina ja niiden edustajat edustavat vähintään puolta kaikkien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Esitys Perussopimuksen 10 :n mukaan sen lisäksi mitä laissa on säädetty, talousarvion ja -suunnitelman hyväksymiseen ja muuttamiseen valtuustossa edellytetään vähintään kaksi kolmannesta saapuvilla olevien jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Kokous todetaan laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Sivu 5/50

6 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta Valtuusto Esitys Etelä-Karjalan sosiaali- n valtuuston työjärjestyksen 35 :n mukaan valtuuston pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua valtuutettua, jollei valtuusto jonkin asian kohdalla toisin päätä. Valtuusto päättää valita Laura Kaijasen ja Mari Kurkanin kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi ja ääntenlaskijoiksi. Sivu 6/50

7 5 Valtuuston I varapuheenjohtajan valinta Valtuusto Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: etunimi.sukunimi@eksote.fi) puh. Liitteet Oheismateriaali Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuuston I varapuheenjohtaja Jerena Juutilaiselle eron Etelä-Karjalan sosiaali-n valtuustosta. Kaupunginvaltuusto valitsi hänen tilalleen kuntayhtymän valtuustoon Irma Hujasen. Hallintosäännön 44 mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Valtuusto valitsee keskuudestaan I varapuheenjohtajan. Sivu 7/50

8 6 Strategian valmistelun tilanne EKS/2154/ /2018 Käsittelyhistoria Hallitus Hallitus Aiempi käsittely: Hallitus 122 Eksoten hallitus päätti , että asumisen ulkoistamisstrategian arviointi ja mahdollinen tarkistaminen seuraavia tai kokonaan uusia tarjouskierroksia varten tehdään syksyyn mennessä. Eduskunnassa vireillä oleva Eduskunnassa vireillä olevat maakunta- ja sote-uudistuta koskevat lakiesitykset muuttavat toteutuessaan Eksoten toimintaympäristöä merkittävästi. Lisäksi Eksoten nykyiset tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen ostopalvelusopimukset päättyvät vuoden 2018 loppuun mennessä. Maakunta- ja sote-uudistus on vaikuttanut merkittävästi myös Eksoten jäsenkuntien toimintaan. Esimerkiksi Imatran kaupunginvaltuusto päätti myydä Eksotelle vuokratut, Imatran kaupunkikonsernin omistamat Honkaharjun sairaalan, Kukkurilan hoitolaitoksen, Vuokselan, Sinkin ryhmäkodin, Tikanpesän ryhmäkodin, Leppärouskun ryhmäkodin ja Paajalan asuntolan Attendo Oy:lle. Villa Vanamon ja rakenteilla olevan Immalan Loisteen kiinteistöt Imatran kaupunki päätti myydä Suomen Hoiva ja Asunto Oy:lle. Vastaavasti Savitaipale pyytää Eksoten käytössä olevista omistamistaan sote-kiinteistöistä tarjouksia ja Ruokolahti neuvottelee omien sote-kiinteistöjensä myynnistä yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yritysten kanssa. Eksoten perussopimuksen mukaan paikallisesti järjestettävien palvelujen tuottamiseen tarvittavat tilat kukin sijaintikunta järjestää ja vuokraa kuntayhtymän käyttöön. Jäsenkunta ja kuntayhtymä voivat perussopimuksen mukaan sopia kiinteistöjen omistamisesta ja hallinnoinnista tästä poiketen sillä edellytyksellä, että jäsenkuntia kohdellaan kiinteistöihin liittyvissä ratkaisuissa yhdenvertaisesti. Liitteenä olevassa luonnoksessa ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategiaksi on kuvattu ulkoistamisen tärkeimmät periaatteet ja eri vaihtoehtojen vaikutuksia asukkaiden, omaisten ja kuntien kannalta. Ulkoistaminen esitettään toteutettavaksi toteutetaan palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisella. Valittavaksi esitetty Sivu 8/50

9 vaihtoehto vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta ja on asiakkaan sekä tulevan toimintaympäristön kannalta perustellumpi ratkaisu kuin asumispalvelujen kilpailuttaminen. Toimitusjohtaja Eksotessa palveluseteli on ikäihmisten asumisen osalta käytössä tuetussa asumisessa. Henkilökohtainen budjetti on Eksotessa käytössä omaishoidossa, vammaispalveluissa ja perhepalveluissa. Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin laajentamiseen sisällytettävät asumispalvelujen yksiköt valitaan yhteistyössä kuntien kanssa. On kuitenkin perusteltua olettaa, että yksityinen sote-palvelujen tuottaja ostaa Eksoten vuokraaman, kunnan omistaman kiinteistön siinä tarkoituksessa, että se haluaa kiinteistön lisäksi myös palvelutuotannon itselle. Kuntien kanssa yhteistyössä kiinteistökauppojen vaikutukset palvelurakenteeseen voidaan paremmin hallita. Palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön laajentamisesta päättää hallitus. Tarkemmat kriteerit muun muassa niiden myöntämisestä ja palvelusetelin arvosta päätetään erikseen. Kuntalain (410/2015) mukaan kuntayhtymän strategiasta päättää valtuusto. Hallitus päättää: - ottaa palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa; ja - hyväksyä liitteenä olevassa ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategialuonnoksessa esitetyt periaatteet strategian valmistelun lähtökohdaksi. Toimitusjohtajan kokouksessa tekemä korjattu päätösesitys: Hallitus päättää: - ottaa käyttöön palvelusetelin tehostetussa palveluasumisessa sekä palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluasumisessa; ja - hyväksyä liitteenä olevassa ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategialuonnoksessa esitetyt periaatteet strategian valmistelun lähtökohdaksi. Hyväksyttiin korjattu päätösesitys. Aiempi käsittely: Hallitus 201 Eksoten nykyinen strategia on laadittu ajalle Vireillä oleva maakunta- ja soteuudistus vaikuttaa toteutuessaan merkittävästi Eksoten toimintaympäristöön, minkä takia uuden strategian valmistelu oli suunniteltu aloitettavaksi vasta kun maakunta- ja soteuudistusta koskevat lakiesitykset on hyväksytty. Sivu 9/50

10 Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu ja jopa toteutuminen ovat epävarmoja. Uuden strategian valmistelussa ei voida enää odottaa. Toimitusjohtaja Eksoten hallitus päätti ottaa palvelusetelin käyttöön tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa ja hyväksyi ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategialuonnoksessa esitetyt periaatteet strategian valmistelun lähtökohdaksi. Ulkoistamisstrategialuonnos on esityslistan liitteenä ja se tulee olemaan osa uutta strategiaa, joka on tarkoitus viedä hallituksen käsittelyn kautta valtuuston hyväksyttäväksi helmikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on yhdessä STM:n kanssa viimeistelemässä asiantuntija-arviota Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista. Arvion avulla on tarkoitus kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen liittyvää ohjaustoimintaa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua toteuttava vapaaehtoinen väliaikainen toimielin (VATE) on tilannut NHG Oy:ltä arvion Eksoten strategiasta ja hanketoiminnasta. Lisäksi VATE on tilannut Perlacon Oy:ltä arvion Etelä-Karjalan kuntien kantokyvystä. Edellä mainitut arvioinnit valmistuvat marras-joulukuun vaihteessa. Arviot toimitetaan hallitukselle ja valtuustolle tiedoksi heti kun ne valmistuvat ja niitä hyödynnetään uuden strategian valmistelussa. Hallitus päättää: - merkitä strategian valmistelutilanteen tiedoksi; ja - saattaa sen myös valtuuston tiedoksi. Toimitusjohtajan kokouksessa tekemä korjattu päätösesitys: Hallitus päättää: - merkitä strategian valmistelutilanteen tiedoksi; ja - saattaa valtuustolle tiedoksi strategian valmistelutilanteen ja aikataulun, jonka mukaan: - THL:n, NHG Oy:n ja Perlacon Oy:n selvitykset viedään valtuustolle tiedoksi ; - hallitus käsittelee strategiaa ja ; ja - strategialuonnosta käsitellään valtuustoseminaarissa , minkä jälkeen se tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi.hyväksyttiin toimitusjohtajan kokouksessa tekemä korjattu päätösesitys. Hyväksyttiin toimitusjohtajan kokouksessa tekemä korjattu päätösesitys. Sivu 10/50

11 Tämän kokouksen käsittely: Valtuusto Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet 1. Ikääntyneiden asumispalvelujen ulkoistamisstrategia Oheismateriaali Hallitus Valtuusto merkitsee tiedoksi strategian valmistelutilanteen ja aikataulun, jonka mukaan:- THL:n, NHG Oy:n ja Perlacon Oy:n selvitykset viedään valtuustolle tiedoksi ; - hallitus käsittelee strategiaa ja ; ja - strategialuonnosta käsitellään valtuustoseminaarissa , minkä jälkeen se tuodaan valtuustolle hyväksyttäväksi. Sivu 11/50

12 7 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma EKS/1099/ /2018 Käsittelyhistoria Hallitus Hallitus Aiempi käsittely: Hallitus 188 Hallintosäännön 36 :n mukaan valtuusto hyväksyy kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sisältää toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä tulostavoitteet. Investointi- ja rahoitusosa sisältää investointisuunnitelman ja rahoitussuunnitelman. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Valtuusto hyväksyy talousarviossa kuntayhtymätason tilikauden tuloksen ja toimintatavoitteet sekä pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja investointien kokonaismäärän. Talousarvion muusta sitovuudesta voidaan määrätä sen perusteluissa. Toimivallasta talousarvion toteuttamisessa päättää hallitus. Pykälässä todetaan edelleen, että talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jossa hyväksytään kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Vuoden 2018 alkuperäinen talousarvioraami oli erittäin tiukka. Vuoden 2017 tilinpäätökseen nettotoimintamenojen kasvuvaraa oli vain 0,1 % eli 0,4 milj.. Kun kilpailukykysopimuksen vaikutus henkilösivukuiluihin eliminoidaan, niin mahdollinen kasvu olisi ollut 0,6 % eli 2,8 milj.. Tästä poistojen muutoksen osuus oli jo 1 milj.. Toimintakulujen sallituksi kasvuksi jäi 0,3 % eli 1,6 milj.. Koska ikääntyvän väestön palvelutarve kasvaa vuosittain n. 1,5 %, oli jo heti alkuvuodesta 2018 nähtävissä, että alkuperäinen vuoden 2018 talousarvio tulee ylittymään. Muutettu talousarvio, mikä mahdollisti kustannusten 4,7 milj. :n kasvun palkankorotusten lisäksi, hyväksyttiin kesällä Koko vuoden 2018 alijäämän ennustetaan kuitenkin nousevan n. 5 milj. muutettua talousarviota korkeammaksi eli n. 14 milj. :oon. Talousarvioylitystä on syntymässä erityisesti terveys- ja vanhustenpalvelujen Sivu 12/50

13 henkilöstökuluihin (akuuttisairaalan päivystys- ja vuodeosastotoiminta sekä hoivapalvelut) ja vammaispalvelujen asiakaspalvelujen ja kuljetuspalveluiden ostoihin. Vuoden 2019 talousarviota on valmisteltu jäsenkuntaosuuksien osalta Lappeenrannan KH:n ja siitä johdetun kuntajohtajien neuvottelukunnan linjauksen mukaisesti niin, että jäsenkuntien maksuosuudet vuonna 2019 olisivat Kasvua vuoteen 2018 on 19,0 milj. eli 4,3 %. Tämä vastaa käytännössä kahden vuoden kasvua, koska vuoden 2018 kasvu oli nolla. Vuoden 2019 talousarviota on valmisteltu siten, että 1,5 %:n palvelutarpeen kasvusta huolimatta henkilötyövuosien kasvu vuoden 2018 toteumaennusteeseen verrattuna on vain 24. Tästä suurin yksittäinen muutos on tukityöllistettyjen määrän suunniteltu 21 henkilötyövuoden lisäys. Toimenpiteellä pienennetään työmarkkinatuen kuntaosuutta ja työllistämiskustannuksia pienentävät myös siihen saadut avustukset. Muita muutoksia on mm. Vammaispalvelujen vuonna 2019 käynnistyvä lasten pienryhmäkoti (8 henkilötyövuotta). Perhepalveluissa ostopalveluja korvataan osittain omalla toiminnalla. Palkkojen prosenttikorotukset ja lomarahan 30 % leikkauksen poistuminen kasvattavat palkkakuluja n. 6,7 milj.. Vuoden 2018 kustannuksiin kirjattavan kertaerän jääminen pois vuodelta 2019 vastaavasti pienentää palkkakuluja n. 1,3 milj.. Henkilösivukuluprosentti pienenee hiukan, joten sivukuluihin säästöä vuoteen 2018 verrattuna tulee n. 0,7 milj.. Palkkojen ja sivukulujen nettokasvu ilman henkilötyövuosimuutoksia on n. 4,7 milj.. K-sairaalan poistot kirjautuvat tulokseen vuonna 2019 koko vuoden osalta. Yhteensä rakennusten poistoihin ennakoidaan kasvua n. 1,0 milj.. Koneiden ja kaluston poistot pienenevät, koska kalustohankintojen osalta on siirrytty vuoden 2018 käyttämään merkittävältä osin rahoitusleasingiä. Nettotoimintamenojen kokonaiskasvuksi on valmisteltu 12,9 m / 2,78 %. palkankorotukset ja sivukulumuutokset 4,7 m / 1 % asiakaspalvelujen ostot 2,9 m / 0,6 % poistot ja leasingvuokrat 1,5 m / 0,3 % varausten ja rahastojen muutos 1,1 m / 0,3 % lääkkeet 1,0 m / 0,2 % rahoituskulujen kasvu 0,5 m / 0,1 % muut muutokset 1,2 m / 0,3 % Vuoden 2019 tavoitteena terveys- ja vanhustenpalveluissa on nopea hoitoonpääsy ja taloudellisissa raameissa pysyminen huolimatta koko ajan lisääntyvästä ikäihmisten määrästä, joka lisää palvelujen tarvetta sekä hoivassa että terveyspalveluissa. Asiakkaan ja potilaan omatoimisuutta tukien ja digitaalisuutta hyödyntäen tästä haasteesta on mahdollista selvitä. Tämä edellyttää kuitenkin määrätietoista toiminnan kehittämistä ja Eksoten hallituksen hyväksymän maakunnallisen optimoinnin periaatteen hyväksymistä palveluverkossa. Talousarvioriskejä vuonna 2019 ovat: Sivu 13/50

14 sairaalapalvelujen ostoihin on varattu vain hiukan enemmän kuin vuoden 2018 ennusteessa ja ostot ovat tänä vuonna olleet nousujohteisia, kun keskittämisasetusta alettu vuoden mittaa toteuttaa talousarviossa on jouduttu laskemaan akuuttisairaalan päivystysosaston paikkalukua 32:een, vaikka tämän syksyn ajan osastolla ollut keskimäärini 35 potilasta Tietohallinnon kulut nousevat 10 prosenttia ja vyöryvät palveluja käyttäville yksiköille ja silti esimerkiksi pakollisen potilastietojärjestelmäpäivityksen käyttöönottoon ei ole voitu budjetoida lainkaan sijaisia Hoivan nettotoimintamenojen korotus on vain 0,8 prosenttia vaikka palvelutarve kasvaa väestön ikääntymisen myötä 1,5 prosenttia Alijäämää yllä kuvatuilla muutoksilla kertyisi edelleen n. 7,85 milj.. Tällä valmistelulla alijäämää olisi vuoden 2019 lopussa 20,8 milj.. Palvelutarve väestön ikääntyessä kasvaa n. 1,5 % lähivuosina. Tämän lisäksi tulee huomioida myös mahdolliset tulevat palkankorotukset. Muutosesitys talousarvion 2019 sisältämän 7,85 miljoonan euron alijäämän kattamisesta tehdään tammikuussa 2019 hallitukselle, minkä jälkeen se käsitellään yhdessä jäsenkuntien kanssa. Jos alijäämän kattaminen edellyttää talousarvion 2019 muuttamista, niin se viedään myös valtuuston käsiteltäväksi. Toimenpiteiden valmistelussa hyödynnetään THL:n, NHG:n ja Perlaconin tekemiä raportteja Eksoten toteutuneesta toiminnasta, tulevaisuuden kehittämisnäkymistä ja kuntien kantokyvystä. Mahdollisina toimenpiteinä tarkastellaan asiakasmaksujen tasoa, palvelujen rajoittamista ja supistamista, ulkomaalaisten potilaiden hoitamista, eläköitymistä, palvelu- ja liiketoiminnan myyntiä sekä näiden vaikutusta henkilöstömääriin. Esityksen pohjalta tehtävät päätökset vaikuttavat myös taloussuunnitelmavuosiin ja jäsenkuntien tuleviin maksuosuuksiin. Toimitusjohtaja Hallitus päättää esittää liitteenä olevan esityksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuoden taloussuunnitelmaksi valtuustolle hyväksyttäväksi. Merkittiin, että hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää teki ehdotuksen, jonka mukaan: - hallitus edellyttää, että valtuustolle esitettävä vuoden 2019 talousarvioehdotus ei sisällä alijäämää Hallituksen varajäsen Markku Papinniemi kannatti ehdotusta. Hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen teki ehdotuksen, että: - käsiteltävä asia pannaan pöydälle ja käsittelyä jatketaan seuraavassa kokoukseen Hallituksen jäsen Pentti Salenius kannatti esitystä. Hallituksen jäsen Anu Urpalainen teki ehdotuksen, että: - asian käsittelyä jatketaan. Sivu 14/50

15 Ehdotusta ei kannatettu Hallitus päätti jättää asian pöydälle. Asiaa käsitellään seuraavan kerran hallituksen kokouksessa Merkittiin, että jäsen Anu Urpalainen poistui kokouksesta klo asian käsittelyn päätyttyä. Aiempi käsittely: Hallitus 198 Toimitusjohtaja Hallitus päättää esittää liitteenä olevan esityksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuoden taloussuunnitelmaksi valtuustolle hyväksyttäväksi. Hallituksen jäsen Anu Urpalainen esitti päätökseen seuraavan lisäyksen: Viranhaltijat valmistelevat tammikuun loppuun mennessä hallituksen käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja alijäämän kattamiseksi strategian valmistelun yhteydessä. Vaihtoehtojen tulee kattaa kaikkia keinoja mm. palvelujen rajoittamista ja supistamista, ulkomaalaisten potilaiden hoitamista, eläköitymistä, palvelu- ja liiketoiminnan myyntiä sekä näiden vaikutusta henkilöstömääriin. Lisäksi tulee neuvotella Erva-alueen sisällä keskittämisasetuksen kustannusten vaikutuksista ja sekä käynnistää tiiviimpi yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Toimitusjohtaja ilmoitti muuttavansa esityksensä edellä mainitun ehdotuksen mukaisesti. Hallituksen jäsen Iikko B. Voipio teki seuraavan muutosehdotuksen talousarvioon: Myyntituottojen tulisi perustua Perlacon Oy:n selvitykseen, jonka mukaan kuntien maksimaalinen kantokyky vuonna 2019 on se, että myyntituotot kasvavat 1,6 % verrattuna vuoden 2018 ennusteeseen. Muutosehdotuksen perusteella talousarvion sivulla 4 olevaa taulukkoa tulisi muuttaa seuraavasti: Myyntituotot jäsenkunnista Toimintatuotot Toimintakate Vuosikate Sivu 15/50

16 Tulos Tilikauden alijäämä Hallituksen jäsen Anu Urpalainen kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestystä, jonka mukaan toimitusjohtajan esitystä kannattavat jäsenet äänestävät Jaa ja Iikko B. Voipion esitystä kannattavat äänestävät Ei. Hyväksyttiin äänestysjärjestys. Merkittiin, että: - Jaa-äänen antoivat: Marja-Liisa Vesterinen Pentti Salenius Jarmo Pulli Ari Berg Kirsi-Marja Kauvo Leena Kohvakka-Turja Tuija Nummela Heikki Tanninen Markku Papinniemi Yhteensä 9 ääntä. - Ei-äänen antoivat: Anu Urpalainen Iikko B. Voipio Yhteensä 2 ääntä. Merkittiin, että hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää oli tehnyt edellisessä kokouksessa päätökseen muutosehdotuksen, jonka mukaan: - hallitus edellyttää, että valtuustolle esitettävä vuoden 2019 talousarvioehdotus ei sisällä alijäämää. Varajäsen Markku Papinniemi kannatti esitystä. Puheenjohtaja ehdotti äänestysjärjestystä, jonka mukaan toimitusjohtajan esitystä kannattavat jäsenet äänestävät Jaa ja Heikki Järvenpään esitystä kannattavat äänestävät Ei. Hyväksyttiin äänestysjärjestys. Merkittiin, että: Sivu 16/50

17 Jaa-äänen antoivat: Marja-Liisa Vesterinen Pentti Salenius Jarmo Pulli Ari Berg Kirsi-Marja Kauvo Leena Kohvakka-Turja Tuija Nummela Heikki Tanninen Yhteensä 8 ääntä. - Ei-äänen antoivat Anu Urpalainen Iikko B. Voipio Markku Papinniemi Yhteensä 3 ääntä. Todettiin, että toimitusjohtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys hyväksyttiin hallituksen esitykseksi. Toimitusjohtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys: Hallitus päättää: - esittää liitteenä olevan esityksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuoden taloussuunnitelmaksi valtuustolle hyväksyttäväksi; ja - edellyttää, että viranhaltijat valmistelevat tammikuun loppuun mennessä hallituksen käsittelyyn erilaisia vaihtoehtoja alijäämän kattamiseksi strategian valmistelun yhteydessä. Vaihtoehtojen tulee kattaa kaikkia keinoja mm. palvelujen rajoittamista ja supistamista, ulkomaalaisten potilaiden hoitamista, eläköitymistä, palvelu- ja liiketoiminnan myyntiä sekä näiden vaikutusta henkilöstömääriin. Lisäksi tulee neuvotella Erva-alueen sisällä keskittämisasetuksen kustannusten vaikutuksista ja sekä käynnistää tiiviimpi yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Hyväksyttiin toimitusjohtajan kokouksessa tekemä muutettu päätösesitys. Tämän kokouksen käsittely: Sivu 17/50

18 Valtuusto Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet 1. Eksote talousarviokirja 2019 Oheismateriaali Hallitus Valtuusto hyväksyy liitteenä olevan esityksen vuoden 2019 talousarvioksi ja vuoden taloussuunnitelmaksi. Sivu 18/50

19 8 Johdannaissopimusten tekovaltuudet ja talousarviolainen ottamisvaltuudet vuonna 2019 EKS/3326/ /2018 Käsittelyhistoria Hallitus Aiempi käsittely: Hallitus 189 Hallintosäännön 5 :n 3 kohdan mukaan hallitus päättää lainanotosta valtuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen asettamissa rajoissa. Vuoden 2019 talousarviossa suunniteltu pitkäaikaisen lainan lisätarve on 12 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 7,5 milj. euroa. Tämä suunnitelma perustuu Eksoten nettotoimintamenojen 2,8 %:n ja jäsenkuntatuottojen 4,3 %:n kasvuun. Suunnitelmaan sisältyy, että alijäämää syntyy vuonna 2018 n. 14,2 milj. euroa ja vuonna 2019 n. 7,9 milj. euroa, jolloin aiempien vuosien ylijäämä huomioiden taseessa olisi vuoden 2019 lopussa alijäämää n. 20,8 milj. euroa. Vuoden 2019 alijäämän kattamiseksi tehdään kuitenkin erillinen esitys vuoden 2019 alkupuolella. Vuoden 2018 talousarviossa varauduttiin pitkäaikaisten lainojen 31 milj. euron lisäykseen. Vuoden 2018 lopussa pankki- ja rahoituslaitoksilta otettua kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa on 1,6 milj. (2,8 %) ja vaihtuvakorkoista 54,6 milj. (97,2 %). Vuoden 2018 talousarviolainasta on marraskuussa 2018 nostamatta vielä 8 milj. euroa. Nykyisten matalien korkojen aikana lainojen sitominen vaihtuvaan korkoon on pienentänyt korkomenoja. Korkotason noustessa korkoriskiä voidaan pienentää vaihtamalla ottolainojen korkosidonnaisuus lyhyiden korkojen sijasta pitkiin korkoihin. Lisäksi voidaan tehdä erillisiä korkosuojaussopimuksia (johdannaissopimuksia) rahoituslaitosten kanssa. Johdannaissopimukset voivat olla esim. koronvaihto-, korkokatto-, korkolattia-, korkoputkisekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sopijapuolten välillä. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää esim. olemassa olevan lainasalkun tai yksittäisen lainan korkoprofiilin muuttamiseen ilman lainaehtojen uudelleenneuvottelemista. Johdannaissopimuksella voidaan myös suojautua valuuttamääräiseen lainaan liittyvältä valuuttakurssiriskiltä. Johdannaissopimus on yleensä alkuperäisestä lainasta täysin erillinen sopimus eikä vaadi lainanantajan hyväksyntää. Johdannaissopimusten tekeminen edellyttää Suomen pankkiyhdistyksen hyväksymän johdannaisyleissopimuksen tekemistä. Johdannaisyleissopimuksen tekeminen ei sido vielä mihinkään ja on varalta olemassa samaan Sivu 19/50

20 tapaan kuin lyhytaikaisen lainoituksen käyttöön on kuntayhtymällä olemassa kuntatodistusohjelma useampien pankkien/rahoittajien kanssa. Toimitusjohtaja Sopimuksen voimassaolo mahdollistaa nopean reagoinnin ja esim. koronvaihtosopimuksen tekemisen korkotason noustessa mahdollisesti nopeastikin. Silloin käydään kilpailutuskierros niiden tahojen kanssa, joiden kanssa yleissopimus on tehty. Hallitus päättää esittää valtuustolle, että se oikeuttaisi hallituksen ottamaan enintään 12 milj. euroa pitkäaikaislainaa vuonna 2019 ja päättämään lainaehdoista sekä kuntayhtymän lainakantaan liittyvien korkojohdannaisten, valuutanvaihtosopimusten ja muiden korkosuojausten käyttöönotosta ja johdannaisyleissopimusten tekemisestä. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valtuusto Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Liitteet Oheismateriaali Hallitus Hallitus esittää valtuustolle, että se oikeuttaisi hallituksen ottamaan enintään 12 milj. euroa pitkäaikaislainaa vuonna 2019 ja päättämään lainaehdoista sekä kuntayhtymän lainakantaan liittyvien korkojohdannaisten, valuutanvaihtosopimusten ja muiden korkosuojausten käyttöönotosta ja johdannaisyleissopimusten tekemisestä. Sivu 20/50

21 Sivu 21/50

22 9 Lainavaltuudet maksuvalmiuden turvaamiseksi vuonna 2019 EKS/3327/ /2018 Käsittelyhistoria Hallitus Aiempi käsittely: Hallitus 190 Toimitusjohtaja Hallintosäännön 40 :n mukaan valtuusto myöntää lainan ottamista ja sijoitustoimintaa koskevat valtuutukset talousarviokäsittelyn yhteydessä. Valtuuston hallitukselle myöntämän tilapäisluoton ottamisvaltuus vuonna 2018 on 20 milj. euroa. Taloussuunnitelmakauteen sisältyy runsaasti epävarmuustekijöitä mm. lakiuudistusten läpimenon osalta. Pitkäaikaisten lainojen ottovaltuuksiksi vuonna 2019 esitetään 12 milj. euroa ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiksi 7,5 milj. euroa. Lainojen joustavan ja tarkoituksenmukaisen noston mahdollistamiseksi lyhytaikaisen maksuvalmiuslainan ottamisvaltuuksia ei ole syytä alentaa. Hallitus päättää esittää valtuustolle, että hallituksen lyhytaikaisen lainan ottovaltuudet maksuvalmiuden turvaamiseksi v ovat 20 milj. euroa. Hyväksyttiin. Tämän kokouksen käsittely: Valtuusto Valmistelijat (Yhteydenotot sähköpostilla: puh. Sivu 22/50

23 Liitteet Oheismateriaali Hallitus Hallitus esittää valtuustolle, että hallituksen lyhytaikaisen lainan ottovaltuudet maksuvalmiuden turvaamiseksi v. 209 ovat 20 milj. euroa. Sivu 23/50

24 10 Hallituksen selvitykset valtuustolle vuoden 2017 arviointikertomuksen johdosta EKS/1097/ /2018 Käsittelyhistoria Hallitus Hallitus Aiempi käsittely: Hallitus 153 Arviointikertomuksessa 2017 tarkastuslautakunta halusi kuntayhtymän hallitukselta kirjalliset selvitykset eräistä asioista mennessä. Tarkastuslautakunnan pyytämät selvitykset olivat seuraavat: 1. Valtuustoon nähden sitovista 14:sta tavoitteesta on toteutunut vain 3. Mitä konkreettisia toimenpiteitä hallitus on tehnyt tai tekee, jotta valtuustoon nähden sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin päästäisiin? Kotona hoidettavien osuus yli 75 vuotiaista Tavoitetta ei ole saavutettu. Toteutumisprosentti on heikentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Mittarilla ei kuvata strategistatavoitetta "Asiakkaan omatoimisuuden tukeminen." Kotona asuminen kokonaisuudessaan tukee omatoimisuutta ja samoin kotiin tuotetut palvelut. Laitosympäristöön verrattuna kotiympäristö tukee omatoimisuutta ja kuntoutumista enemmän. Ikääntyneen omassa toimintaympäristössä toimintakyky säilyy tai paranee nopeammin kuin laitosympäristössä. Viime vuonna mittarin raportoinnissa esimerkiksi ei saatu näkyviin mm. muistikoordinaattoreiden käyntejä ja asiakkuuksia. Mittaria kehitetään edelleen. Kuntoutujien määrä kotona 4 kk kuntoutusjakson jälkeen Tavoitetta ei saavutettu. Tulos on hieman parantunut vuodesta Tavoitteena on, että 95 % kuntoutujista on kotona 4 kk jälkeen. Keskimäärin vuonna 2017 kuntoutujista 92,4 % oli kotona 4kk kuntoutusjakson jälkeen. Tavoitteeseen (95 %) päästiin kolme kertaa vuoden 2017 aikana. Keskimäärin osastoille palaajia oli 7,6 % vuonna Tämä on vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin keskimäärin palaajia oli 10 % kuntoutujista. Vähiten palaajia on vaativan kuntoutuksen osastolta 3. Tähän on syynä hyvin ennakkoon valikoidut kuntoutujat. Heidän kuntoutusjaksollaan (joka on Armilan kuntoutuskeskuksen pisin: n vrk) Sivu 24/50

25 pohditaan hyvin laaja-alaisesti apu-ja turvavälineitä sekä kodinmuutostöitä. Usein tämä osasto 3:n kuntoutujat ovat nuorempia, työikäisiä ja iäkkäämmätkin ovat olleet toimintakykyisempiä ennen sairastumistaan aivotapahtumaan. Mahdollinen kuntoutujien ikä, moniongelmaisuus ja ennen kaikkea lähtötilanteen hauraus-raihnaus-tilanne selittää paluuta sairaalaan. Armilan kuntoutuskeskuksessa oikea aikaista kotiutumista pohditaan ja arvioidaan tiimeissä jatkuvasti omaiset otetaan mahdollisuuksien mukaan ja hyvin usein kuntoutumissuunnitelmien tekoon omaisten kanssa keskustellaan ja pohditaan kotiutusta ja jakson alusta saakka tehdään suunnitelma kotiutumisesta eli valmistellaan omaista myös kotiutukseen kaikki mahdolliset apuvälineet ja turvavälineet pohditaan tiimin terapeuttien kanssa, kotikäynnit valaisevat kuntoutujien asumisolosuhteita ja selviytymistä asiakas- ja omaispalautejärjestelmää, joita käydään systemaattisesti lävitse, hyödynnetään, jotta löytäisimme lisää keinoja turvalliseen kotiutumiseen asiakkaat kotiutetaan, milloin se vain on mahdollista, kotikuntoutuksen turvin, tätä kotiutusta ja kotona selviämistä tukevat myös sekä Tehosa (tehostettu kotisairaanhoito) että kotihoito (jos asiakas on kotihoidon asiakkaana) Sähköisen ajanvarauksen osuus kaikista ajanvarauksista Tavoitetta ei saavutettu, vaikka osuus on kasvanut edellisestä vuodesta reilusti Sähköisen asioinnin kehittämiseksi ja käytöntoton lisäämiseksi on tehty useita toimenpiteitä 2017 ja 2018 aikana. Vuoden 2017 loppupuolella otettiin käyttöön uusi sähköinen alusta ja ohjeistusta ja verkkosivustoa uudistettiin. Uuden sähköisen alustan käyttöönoton vuoksi 2M-IT:n raportointirajapinta on puutteellinen ja aiheuttaa katkosta sähköisen asioinnin luotettavien tilastojen ja raportointitietojen saatavuuteen. Tämä korjautuu vuoden 2019 aikana. Sähköisen asioinnin kehittämiseen ja toimeenpanoon nimettiin vastuuhenkilö, sähköisen asioinnin kehittämispäällikkö ja tukitiimi. He tukevat vastuualueita sähköisen asioinnin käyttöönotossa. Sähköisen ajanvarauksen edistämiseksi käynnistettiin mainoskampanja ensin ammattilaisille ja myöhemmin kansalaisille. Elokuussa aloitettiin kansalaisille suunnattu sähköistä asiointia edistävä Varaa aika netissä kampanja. Varattavia aikoja lisättiin jokaisella alueella. Varattavissa olevien aikojen määrä on tämän vuoden puolella kasvanut. Ammattilaiset ovat avanneet aikoja hiukan enemmän viime vuoteen verrattuna. Uusia sähköisiä palveluita kehitetään ja käyttöönottoa tuetaan opastamalla henkilökuntaa. Laboratoriotulosten välittäminen kansalaisille on tähän mennessä tapahtunut aina ammattilaisen toimesta. Lokakuun 2018 puolessa välissä on tulossa päivitys, jossa viitearvojen sisäpuolella olevat tulokset välittyvät sähköiseen asiointipalveluun automaattisesti. Muutoksesta järjestetään koulutusta ja opastusta. Palveluohjauksessa on käytössä chat-palvelu. Sivu 25/50

26 Vuoden 2018 loppupuolella otetaan käyttöön erilliset sähköiset seurantapalvelut palvelut olka- ja selkäpotilaiden itseasiointiin sairaalan toiminnasta vastaavien kirurgisten poliklinikoiden kanssa. Sosiaalipalveluiden sähköisen ajanvarauksen osalta on lähdössä käyntiin ja koulutukset henkilöstölle on suunniteltu lokakuulle Mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä lastenvalvojien palveluissa suunnitelmat käyttöön ottaa sähköinen ajanvaraus vielä vuoden 2018 aikana. ltseilmoittautumisen osuus kaikista ilmoittautumisista Tavoitetta ei saavutettu, vaikka osuus on edellisestä vuodesta kasvanut huimasti. Itseilmoittautumisen osuus on pysynyt viime vuoden tasolla. Keskussairaalassa itseilmoittautuminen oli käytössä kaikilla ajanvarauspoliklinikoilla, jossa käyttöaste on %, ja terveysasemilla vain niiltä osin, missä itseilmoittautuminen on ollut järkevää ottaa käyttöön. Sähköisen asioinnin osuus yhteydenotoista Tavoitetta ei saavutettu Neljäntoista kuntatoimijan yhteisessä Omahoidon Digitaaliset Arvopalvelut (ODA) projektissa on jatkettu sähköisten oire- ja palveluarvioiden ja määräaikaistarkastusten kehittämistä yhdessä 13 muun sote-alueen kanssa. Käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 aikana asteittain. Sähköisen asiointia, palveluohjausta sekä palvelu- ja kuntoutustarpeen hyödyntämistä kehitettiin useissa hankkeissa mm. iäkkäiden ja vammaisten palveluissa. Henkilökohtaisen budjetoinnin kärkihankkeessa valmisteltiin sähköistä prosessia asiakkaan yhteydenotosta palvelupäätökseen. Palveluja kuntoutustarpeen arvioinnissa otettiin käyttöön mobiiliarviointityökalu, jolla kotona kirjatut tiedot siirtyvät potilastietojärjestelmään automaattisesti. Täten henkilöstön välitöntä työaikaa on saatu lisättyä. Sähköisen asioinnin edistämiseksi on järjestetty sekä asiakkaille, henkilökunnalle, järjestöille ja yrityksille. kyselyjä (esim. Martti-hanke). Päivystyksen läpimenoaika (sis. odotusaika), mediaani Tavoitetta ei saavutettu. Päivystyksen läpimenoaika Yle-päivystyksessä on miltei tavoitteessa, mutta palvelua hiotaan koko ajan sujuvammaksi uudessa yhteispäivystyksessä. Medisiinisen päivystyksen osalta on aloitettu Lean prosessi, jossa on tarkoitus lyhentää sellaisia välivaiheita eli odotusaikoja, jotka eivät tuo lisäarvoa potilaalle ja hänen hoidolleen. Pitkäaikaistyöttömyyden nettokustannus = Työmarkkinatuen kuntaosuus + aktivointitoimien nettokustannukset Tavoitetta ei saavutettu Vuoden 2018 aikana on lisätty ja monipuolistettu kuntouttavan työtoiminnan paikkatarjontaa. Palvelusetelin käyttöönotto on alkuvaikeuksien jälkeen lähtenyt hyvin käyntiin. Työllistymisen monialaisen yhteispalvelun (Typ) asiakasohjausta on tehostettu. Kuntouttavan työtoiminnan prosessia on sujuvoitettu ja nopeutettu lean-kehittämisprosessissa. Yhteistyötä 3. sektorin Sivu 26/50

27 toimijoiden, TE-toimiston ja kuntien kanssa on tiivistetty. Näitä toimenpiteitä edelleen jatketaan loppuvuoden ajan. Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste Tavoitetta ei saavutettu. Tavoitearvoon on kuitenkin päästy osassa jäsen kuntia. Kuntouttavaa työtoimintaa ja muita aktivointitoimenpiteitä tullaan entistä enemmän (lainsäädännön mahdollistamissa rajoissa) kohdentamaan tälle kohderyhmälle. Asiakkaita ohjataan tehostetusti työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja kuntoutukseen. Vain osa kohderyhmään kuuluvista on Typin asiakkaita. Aktivointiasteen nostamiseksi neuvotellaan TE-toimiston asiakkuudessa olevien ko. kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden asiakasohjauksen parantamisesta. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä/htv Tavoitetta ei saavutettu. Sairauspoissaolot ovat kuitenkin vähentyneet vuodesta 2016 Eksotessa on käytössä korvaavan työn malli. Vuonna 2017 korvaavaa työtä tehtiin 2453 päivää, vuonna 2018 kesäkuun loppuun mennessä korvaavan työn päiviä on jo HR on toteuttanut kuluneen 12 kk:n aikana noin 30 kehittämispäivää, mm. työyhteisön vuorovaikutus, jaksaminen muutoksessa ja itsensäjohtaminen. Kehittämispäivissä on ollut teoriaa ja kehittämistehtäviä. Käytössä on myös varhaisen välittämisen malli, työhyvinvointiohjelma ja kysely. Palvelussuhdeasioiden tuki esimiehille on järjestetty (HR-helpdesk). Lisäksi on työnohjausta, esimiesvalmennusta, ohje epäasiallisen käytöksen korjaamiseen/puuttumiseen, savuton Eksote malli ja päihdeohjelma (päivitetään parhaillaan), Esimies- ja alaistaitojen koulutusta järjestetään. Suunnitellaan pilotointia yksikköön, jossa on paljon sairauspoissaoloja. Esimiehille tullaan painotettamaan 30 päivän poissaolon ilmoittamisen tärkeyttä työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon kanssa tehdään aiempaa tiiviimpää yhteistyötä ja seurantaa tehostetaan. Nettotoimintamenojen budjettiero Tavoitetta ei saavutettu Vuoden 2017 nettotoimintamenot toteutuivat 1,2 milj. euroa (0,3 %) käyttösuunnitelmaa suurempina. Ylitys aiheutui pääosin aineiden ja tarvikkeiden käytön ylityksestä. Parempien hoitomahdollisuuksien ja muuttuneiden käypähoitosuositusten myötä lääkekustannusten kasvu on viime vuosina ylittänyt tavanomaisen tason. Kasvu oli vuonna 2017 yli 14 %. Näin suureen kasvuun ei pystytty varautumaan. Myös hoitotarvikkeiden osalta kasvu oli vuonna 2017 huomattava. Koska osa aineiden ja tarvikkeiden käytön kasvusta realisoitui vasta joulukuussa viivästyneiden käyttökirjausten myötä inventaarierokirjausten yhteydessä, ei tätä pystytty aiemmin ennakoimaan. Tarvevakioitujen nettotoimintamenojen määrä asukasta kohden Tavoitetta ei saavutettu Sivu 27/50

28 Tilinpäätösaikaan koko vuoden 2017 tarvevakioituja nettotoimintamenoja asukasta kohden ei ollut vielä saatavilla, vaan jouduttiin raportoimaan 1-8/2017 tietoja. Eksotessa kustannuksia ja tuottoja kirjataan suoriteperusteisesti ja jaksotetaan kuukausille muulloinkin kuin tilinpäätöksen yhteydessä. Monissa vertailukohteissa näin ei menetellä, vaan siellä joulukuulle tilinpäätöskirjausten takia kohdistuu huomattavasti enemmän kustannuksia kuin suoriteperusteisesti kuuluisi. Koko vuoden 2017 osalta Eksoten toteutuneet tarvevakioidut nettotoimintamenot asukasta kohden olivat 3043 euroa. Tämä oli 108 euroa alle 60 suurimman kunnan keskiarvon, mikä oli 3151 euroa. Myös vuoden 2018 ensimmäinen vuosineljännes on toteutunut alle 60 suurimman kunnan keskiarvon. 2. Kuntayhtymän ennustettu alijäämä vuodelle 2018 on 13,4 M. Mitä toimenpiteitä hallitus on tehnyt tai tekee alijäämän kattamiseksi? Vuoden 2018 alijäämäennuste on heinäkuun tuloksen pohjalta -13,7 milj.. Negatiivista budjettieroa on syntymässä -5 milj.. Hallituksen toukokuussa 2018 linjaamista muutetun talousarvion perusteena olevista toimenpiteistä tasaeräiset asiakasmaksut on korotettu hallituksen päätöksen mukaisesti. Lisäksilääkäripalvelujen hankintaa hyvinvointi- ja terveysasemilla sekä hoitajavastaanottoja Imatran keskustassa, Korvenkylässä, Lauritsalassa ja Saarella on rajoitettu ja naistentautien kuusipaikkainen osasto on sulautettu G-siiven osastoihin. Sijaisten käytön rajoittaminen ei ole onnistunut tavoitteiden mukaisesti, vaan henkilöstökulut ovat ylittyneet. K-siiven käyttöönotto ja pitkä hellekausi ovat aiheuttaneet suunniteltua suuremman henkilökunnan tarpeen. Sivu 28/50

29 Henkilöstökulujen ylitysuhka n. -2,4 milj. kohdistuu pääasiassa akuuttisairaalan päivystykseen ja vuodeosastotoimintaan sekä hoivaan, joissa potilasturvallisuus on oleellinen ja jonka toimintoja ja henkilöstömitoitusta AVI seuraa tarkasti. Palvelujen ostoissa merkittävää ylitystä ennakoidaan IT-palveluihin -1 m, mutta myös asiakaspalvelujen ostoihin -0,4 m, lääkäri- ja hoitajapalvelujen ostoihin -0,4 m sekä kuljetuspalveluihin -0,5 m Laskutuksen ongelmien takia tulopohja on edelleen epävarma. 3. Potilaiden tasapuolinen palvelu laajalla Etelä-Karjalan alueella on tärkeää. Vuoden 2017 aikana on avoterveydenhoidon eri alueilla jonotusajat vaihdelleet. Esimerkiksi jonotusaika kiireettömään lääkärinvastaanottoon saattaa jollakin hyvinvointiasemalla olla 3 kertaa pidempi kuin toisella. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä tilanteen parantamiseksi? Mittarina käytetty T3 ei ole jonotusaika, vaan se on mediaani aseman lääkärien kolmansien kiireettömien vapaiden vastaanottoaikojen osalta. Puolet kolmansista vapaista ajoista on tätä ennen ja puolet T3 luvun jälkeen. Näihin lukuihin vaikuttaa se, ovatko ajanvarauskirjat avoinna, onko määräaikaisia lääkäreitä lopettamassa tai lomakausi tulossa. Meillä ei ole käytössä jonotusjärjestelmää, vaan potilaalle tarjotaan aikaa hoitotakuun puitteissa, myös muilta asemilta. Eksoten alueella asukkaat voivat valita terveys- ja hyvinvointiasemansa myös yksittäistä käyntiä koskien miltä tahansa asemalta. Lappeenranta on ainoa paikkakunta jonka asemille saadaan rekrytoitua miltei riittävästi omia lääkäreitä. Ostopalvelulääkärien käyttö on kalliimpaa eikä näin ollen budjettirajoitteilla voida päästä siihen, että joka asemalle pääsisi yhtä nopeasti. Ostopalvelulääkäreitä ei ole myöskään ollut aina saatavissa, vaikka heitä on pyritty budjetin puitteissa hankkimaan. Uusia toimintamalleja on kehitetty, kuten lääkärien tukemia hoitajien walk in vastaanottoja, lääkärien etävastaanottoja, puolikiireellisiä vastaanottoja ja työnjakoa lääkärien ja hoitajien osalta. Kaiken kaikkiaan avoterveydenhuollossa kiireettömän hoidon hoitoonpääsy on parantunut huomattavasti verrattuna aiempiin vuosiin. 4. Tarvikevarastojen seuranta on aiheuttanut ongelmia budjettiseurannassa sekä itse varastojen hallinnassa. Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo asian korjaamiseksi ryhtyä? Logistiikkaa on ohjeistettu tekemään inventaariot vähintään kerran vuodessa ja kirjaamaan tasearvot. Lisäksi kuutioyhteyden rakentaminen Martta - järjestelmän tietokantaan raportoinnin laadun parantamiseksi on käynnistetty. Tavoitteena on ollut myös tasearvollisten varastojen lukumäärän vähentäminen K-Sairaalan käyttöönoton yhteydessä. Tasearvollisten varastojen vähentämisen hyöty tulee siitä, että kustannukset kirjautuvat suoraan käyttökuluihin ja esim. viivästyneiden tai muuten virheellisten käyttökirjausten vaikutus varaston arvoon ja sitä kautta inventaarieroihin ja tilinpäätöksen tuloskirjauksiin Sivu 29/50

30 poistuu. Haittana on se, että tasearvollisesta varastosta luopumisen yhteydessä kaikki varastossa olevat erät kirjataan heti kuluiksi tulokseen, vaikka tavarat käytetään pois ajan kuluessa. Tämä tulosvaikutus on kertaluonteinen. Varastonhallinnassa käytettävästä Martta-ohjelmasta on olemassa kattava ohjeistus jokaisen esimiehen ja työntekijän ulottuvilla Eksonetissa. Tämän lisäksi logistiikkahenkilöstöllä on omat toiminta- ja työohjeet sekä perehdytysohjelma varastoinnista. Varastolla on asiakaspalveluyhteystiedot, joista koko henkilökunta saa palveluaikoina ( ) neuvontaa ja opastusta yhden luukun periaatteella. Varaston ryhmäkutsupuhelin palvelee aukioloaikoina 7 henkilön voimin. Henkilökunnalle on ollut tarkoitus järjestää myös vuoden 2018 aikana skype-koulutuksia Martan peruskäytöstä, mutta valitettavasti ne eivät K-siiven varastointiin liittyvien töiden vuoksi ole toteutuneet, mutta ne toteutetaan jatkossa. 5. Potilastyytyväisyyttä on mitattu vuodeosastoilla vuonna Mitä toimenpiteitä aiotaan tehdä, jotta kaikilla osastoilla on laatu ja potilastyytyväisyys samalla korkealla tasolla, kuin parhaissa yksiköissä? Potilastyytyväisyyttä mitataan mm. NPS-indeksillä jatkuvasti. Palautteita käydään säännöllisesti läpi osastokokouksissa myös vertaillen muihin osastoihin ja oman osaston aiempiin tuloksiin sekä hyviä käytäntöjä etsien. Osastojen profiili on erilainen ja esimerkiksi synnytysosaston hyvä mitattu potilastyytyväisyys johtuu paljolti myös tilanteen positiivisuudesta. Osastoilla kehitetään vuorovastaavan ja vastuuhoitajan työmallia. Tarkoituksena on, että potilas yhdessä lääkärin kanssa kohtaa ammattilaisen, kenellä ns. syväosaamista potilaan sairauden hoidossa. Tarkoituksena on, että potilas saa tarvitsemansa ohjauksen lääkityksenettä sairauden hoidossa ja kotiutuu siten turvallisesti. Lisäksi pyrimme soittamaan tietyille erikoisalan potilaille kotiutuksen jälkeen, varmistaen että kotona kaikki sujuu ja antaaksemme potilaalle mahdollisuuden kysyä epäselvistä asioista. Takaisinsoitto potilaita ovat mm. uudet avanne potilaan, kertakatetrointia vaativat potilaat sekä polviproteesipotilaat. Mikäli potilaasta on huoli pärjääkö kotona, osastojen hoitajat ja kotiutushoitajat soittavat kotiin tarkistussoittoja esim. tarvitaanko kotiapua. Vuodeosastojen tavoitteet, joihin koko ajan pyritään: Asiakkaan yksityisyys turvataan Asiakkaan ei tarvitse tulla vuodeosastolle jos valmistelu- tai hoitotoimenpiteet voidaan tehdä kotona tai polikliinisesti Asiakas toipuu ja kuntoutuu mahdollisimman nopeasti ja pystyy omatoimisesti edistämään omaa toipumistaan Asiakas kuulee ja voi halutessaan osallistua keskusteluun ja kysyä tarkennuksia kun hänen asioistaan puhutaan Asiakas voi osallistua omaan palvelukokonaisuuteensa alusta alkaen mahdollisimman paljon Asiakas kokee palvelun henkilökohtaisena ja turvallisena Omaiset otetaan mukaan hoitoon ja saavat olla läheisensä kanssa Sivu 30/50

31 6. Tietosuoja-asetus tulee voimaan , jonka noudattamatta jättämisellä on merkittäviä sanktioita. Miten hallitus on valvonut tietosuoja-asetuksen edellyttämien muutosten toimeenpanon? EU:n yleinen tietosuoja-asetus, GDPR, on ollut suoraan sovellettavaa oikeutta alkaen kaikissa jäsenmaissa. Asetus on hyväksytty keväällä 2016, ja organisaatioilla on ollut kahden vuoden siirtymäaika suorittaa sen edellyttämät toimenpiteet. GDPR mm. vahvisti rekisteröityjen oikeuksia ja toi uusia vastuita johdolle. Uutta mm. riskiperusteinen lähestymistapa ja osoitusvelvollisuus, dokumentointi, lähtökohtana sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja. Toukokuussa oli tarkoitus tulla samaan aikaan voimaan asetusta täydentävä kansallinen tietosuojalaki ja henkilötietolaki kumoutua, mutta ovat yhä vireillä eduskunnassa. On erotettava toisistaan tietosuojan tila sekä tietosuoja-asetuksen edellyttämät toimenpiteet ja siihen varautuminen. Pääsääntöisesti tietosuojan tila on ollut Eksotessa hyvä, ks. tietosuojaraportti Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla rekisteröityjen, asiakkaiden ja potilaiden oikeuksien toteutuminen on lähtökohtaisesti saatettu kuntoon jo ennen tietosuoja-asetusta henkilötietojen käsittelyä ja asiakas- sekä potilastietoja koskevan erityislainsäädännön nojalla. Uuden sääntelyn myötä tietosuojan tilaa Eksoten eri yksiköissä ja rekisteröityjen oikeuksien toteutumista on tarkastettu ja säännönmukaisesti koko ajan seurataan mahdollisiin tietosuojaa vaarantaviin epäkohtiin puuttuen. Verkkosivujen lomakkeita tullaan päivittämään, esim. rekisteritietojen tarkastaminen (tehdään kun lait vahvistettu/kumottu). Verkkosivuille on liitetty tietosuojavastaavan yhteystiedot ja Eksotelle luotu oma tietosuojan sähköposti, jotka on ilmoitettu valvontaviranomaiselle Tietosuojavaltuutetun toimistolle. Eksotessa tietosuojavastaavana toimii lakimies. Tietosuojavastaavan osalta tai mukana ollen Eksotessa on laadittu muun muassa seuraavia asiakirjoja ja tehty toimenpiteitä tietosuojaasetuksen johdosta: Laadittu/päivitetty asiakirjapohjat: tietosuojaseloste, sopimuksiin liitettävä turvallisuussopimus, henkilökunnalta sekä ulkopuolisilta otettava vaitiolo- ja salassapitositoumus, sekä päivitetty tietoturva- ja tietosuojapolitiikka (tarkempi sisältöpäivitys maakuntayhteydessä). Valmistelussa tai osin jo tehtynä: rekisteri-/tietosuojaselosteiden päivittäminen, sopimukset, henkilötietojen käsittelijöiden selosteiden pyytäminen, tietoturvan ja -suojan omavalvontasuunnitelma, tietosuojaohje ja muut ohjeistusasiakirjat, tietoturvaloukkausprosessin kuvaus ja ohjeistus henkilökunnalle, ilmoituslomake ja raportointipohja, varsinaisen turvallisuussopimuksen rinnalle kevennetty turvallisuussopimuspohja, hankkeille ja projekteille tietosuojan tarkastusohjeet, lokivalvontaprosessin kuvaus, Eksoten seloste henkilötietojen käsittelytoimista (laaja Sivu 31/50

32 muuttuva sisäinen asiakirja, johon liitetään henkilötietojen käsittelijöiden toimittamat selosteet). Aikataulutavoite näille asiakirjoille pääsääntöisesti v loppuun mennessä. Toimitusjohtaja Valmiit asiakirjat ja ohjeistukset siirretään Eksonetin Turvasatamaan tai verkkosivuille ko. asiakirjasta riippuen. Koko henkilökunnalle lähdössä sähköposti ajankohtaista tietosuojasta, jossa kerrotaan asetuksen vaatimista toimenpiteistä tarkemmin. Henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti tietosuojasta. Tietosuojavastaava seuraa ja valvoo tietosuojan tilaa Eksotessa sekä laatii ja raportoi johdolle tietosuojasta vuosittain laajemmassa tietosuojaraportissa. Raportissa käydään läpi tärkeimmät asiat edellisvuodelta ja tulevan vuoden näkökulmat. Lisäksi johtoa raportoidaan tarpeen mukaan muista ajankohtaisista tietosuoja-asioista. Tietosuojatyö on jatkuvaa. Tietosuoja läpäisee kaiken Eksoten toiminnan tietojen käsittelyn elinkaaren alusta loppuun. Toimintatapoja tarkennetaan jatkuvasti, epäkohdat korjataan ja tietosuojaloukkauksiin suhtaudutaan vakavasti. Tietosuojavastaavan ohella esimiesten ja yksiköiden oma vastuu ja tietosuojan seuranta on olennaista Eksoten kokoisessa organisaatiossa. Fujitsu on teettänyt Eksotessa talvella nykytilan kartoituksen, jossa tietosuojaa ja turvaa käsiteltiin varsin laaja-alaisesti, myös muilta kuin tietoteknisiltä osin. Tietosuoja-asetuksen kaksi keskeisintä vaatimusta tietojärjestelmien osalta liittyvät tietojärjestelmien kyvykkyyteen tuottaa logiaineistoa vaaditulla tavalla sekä tietojärjestelmien käyttäjätunnuksien ja -oikeuksien hallintaan liittyviin ominaisuuksiin. Pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien osalta asiat ovat jo nykyisen erityislainsäädännön vaatimusten mukaisesti hyvällä tasolla. Eksotelle tietojärjestelmiä tuottavat tietojärjestelmät toimittajat ovat tietoisia GDPR:n vaatimuksista, ja mikäli muutoksiin on tarvetta, toimittajat tuottavat kehitystyön uusiin järjestelmäversioihin. Tietohallinto on aikatauluttanut järjestelmien päivitykset vuosille ympäristön mahdollistamien olosuhteiden mukaisesti. Tietojärjestelmiin liittyvien sopimuksien osalta järjestelmätoimittajille on lähetetty erillinen GDPR asetuksien velvoitteita täsmentävä tietosuojasopimus (turvallisuussopimus) kesän 2018 lopussa. Tavoitteena on ratifioida tämä sopimus eri toimittajien kanssa vuoden 2018 loppuun mennessä Hallitus päättää antaa yllä olevan selvityksen tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksen 2017 johdosta. Hyväksyttiin. Aiempi käsittely: Hallitus 200 Sivu 32/50