Seurantaraportti I/2015. Kaupunginhallitus Strategia ja talous -yksikkö

Transkriptio

1 Seurantaraportti I/ Kaupunginhallitus Strategia ja talous -yksikkö

2 ESPOON KAUPUNKI Seurantaraportti I/ Sisällysluettelo 1 JOHDON YHTEENVETO Kaupunginjohtajan katsaus Toimintaympäristö 2 2 ESPOO-TARINAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 5 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talous, tulosennuste Henkilöstö Verorahoitus Rahoitus Rahastot Talousarviomuutokset 19 4 VUODEN TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMINEN TOIMIALOITTAIN Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Tilakeskus-liikelaitos Suurpellon taseyksikkö Tapiolan taseyksikkö Palveluliiketoimi Espoo Talouspalvelut -liikelaitos Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitos Espoo Logistiikka -liikelaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos Espoo Catering -liikelaitos Espoo Kiinteistöpalvelut -liikelaitos Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos 67 5 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Peruskaupungin investoinnit Aineettomat hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Osakkeet ja osuudet 73 6 TILINPÄÄTÖKSEN MUKAISET LASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase LIITTEET 77 1 Espoo-tarina (Espoo-strategia) Tulostavoitteiden toteutuminen 2 Talonrakennushankkeiden ajoitusseuranta 1/ 3 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet. Hankkeiden toteutumistilanne

3 ESPOON KAUPUNKI 1 Seurantaraportti I/ 1 JOHDON YHTEENVETO 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Espoon kaupungin tulos tammi - heinäkuussa oli 48 milj. euroa ja se on noin 35 milj. euroa parempi kuin edellisenä vuonna. Tulokseen ovat vaikuttaneet erityisesti etupainotteisesti kertyneet toimintatulot sekä edellisvuotta suuremmat rahoitustuotot. Vuosikatteemme tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Kokonaistalouden ennusteet ovat kuitenkin edelleen heikkoja ja Suomen tilanne on edelleen erittäin haastava. Tällä on suora vaikutus myös Espoon talouteen ja toimintaan, mikä näkyy verotulojen hitaana kasvuna, työttömyyden kasvuna ja kerrannaisvaikutuksina kaupungin kasvaviin palvelutarpeisiin. Talousarviossa on edellä mainituista syistä menojen ylityspaineita ja tulojen alituspaineita. Tärkeimpänä tavoitteena syksylle on, että pysymme valtuuston hyväksymässä talousarviossa ja toimeenpanemme valtuuston hyväksymän talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman. Toimintaympäristössämme on suuria haasteita; väestömäärä kasvaa voimakkaasti yli henkilöllä tänäkin vuonna. Väestönkasvu lisää palvelutarvetta ja kasvanut työttömyys tuo entistä useamman vaikeassa elämäntilanteessa olevan espoolaisen kaupungin asiakkaaksi. Koska kaupungin verorahoitus kehittyy hitaasti, meidän tulee löytää yhä tuottavampia tapoja järjestää palveluja. Kaupungin tuottavuusohjelma tullaan päivittämään uuteen tilanteeseen. Valmistelemme luopumista tilaaja-tuottaja -toimintamallista ja entistä tehokkaampaan organisaatioon siirtymistä. Kehitämme kaupungin johtamista ja kiinnitämme entistä suurempaa huomiota tilakustannusten hallintaan. Tuottavuusohjelman lisäksi rakennamme myös muita menestyksen keinoja. Länsimetron kehityskäytävä on avain Espoon menestymiseen tulevaisuudessa. Länsimetron kehityskäytävän osalta tuotteistamme kaupunkikehittämiseen liittyviä haasteitamme ja etsimme niihin parhaat toteutustavat. Metrokäytävä mahdollistaa kansallisesti merkittävien kaupunki-innovaatioiden kehittämisen. Espoo rakentaa erityisesti sitä, mitä metro mahdollistaa. Todennäköisesti on kysymys nähtävissä olevassa lähitulevaisuudessa Suomen tärkeimmästä kehitys- ja kasvukäytävästä. Länsimetron kasvuja kehityskäytävä antaa hyvät edellytykset voittaa takaisin Suomen menettämiä osaamis- ja tietointensiivisiä yrityksiä ja työpaikkoja, kehittää Euroopan parasta Innovaatioympäristöä sekä rakentaa raiteisiin tukeutuvaa kaupunkirakennetta, monipuolista asumista ja älykästä liikennejärjestelmää. Kaupungin talouden kannalta Länsimetron varren maankäyttötulot ja kasvava verotulopohja ovat merkittävä tulonlähde tulevina vuosina. Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja

4 ESPOON KAUPUNKI 2 Seurantaraportti I/ 1.2 Toimintaympäristö Yleinen taloustilanne Kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 % ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisyysnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle on 9,3 %. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 %. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus lisääntyy tänä vuonna 1,2 %. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. (Lähde: VM:n talouskatsaus kesä ). Keväällä aloittaneen hallituksen ajaman yhteiskuntasopimuksen valmistelu on käynnissä ja alkuperäisten tavoitteiden toteutuminen vaikuttaisi myös kuntatalouteen pitemmällä aikavälillä. Hallitusohjelmassa vahvalla painotuksella oleva kuntien tehtävien vähentäminen on parhaillaan valmisteluvaiheessa. Kuluvan vuoden (kuntien) talouskehitykseen näillä valtion ohjaamilla hankkeilla ei ole vaikutusta. Väestökehitys Espoon väkiluku kesäkuun lopussa oli ennakkotietojen mukaan asukasta. Kasvu alkuvuoden osalta oli asukasta, mikä on 600 asukasta vähemmän kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestönkasvu. Vuonna 2014 väestönkasvu oli ennätyskorkeaa ja väestömäärä kasvoi lähes henkilöllä. Väestönkasvu on ollut odotetun mukainen alkuvuonna ja ennusteiden mukaan väestömäärä tulee kasvamaan noin henkilöllä tänä vuonna. Syntyneiden enemmyys on suurin Espoon väestöä lisäävä tekijä. Tammi - kesäkuun väestönkasvusta reilut 50 prosenttia oli syntyneiden enemmyyttä, 15 prosenttia maahanmuutosta johtuvaa ja 34 prosenttia kuntien välisestä muuttoliikkeestä johtuvaa. Huomioitavaa on, että samalla kun vieraskielisten osuus väestöstä lisääntyy, heidän osuutensa syntyneistä ja siten koko väestönkasvusta kasvaa merkittävästi. Vieraskielisiä on myös kuntien välisessä muuttoliikkeessä. Työttömyyden kehitys Vuonna 2014 Espoossa oli noin yritystä, joista aidosti toimivia Yritysten määrä kasvoi edellisvuodesta reilulla 500:lla (5 %). Espoossa oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin työpaikkaa. Vuonna 2014 työpaikkoja oli keskimäärin saman verran eli Määrä pieneni muutamalla tuhannella edeltävästä vuodesta. Työpaikkamäärältään suurin toimiala oli tukku- ja vähittäiskauppa. Seuraavina ovat ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, teollisuus, informaatio- ja viestintä sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kesäkuun lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 %. Koko maan työttömyysaste oli 14 %. Espoossa, kuten muissakin suurimmissa kaupungeissa, työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli kesäkuun lopulla työttömiä 16,1 % (2 102 henkeä) enemmän ja työttömyysaste oli 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 9 % enemmän ja työttömyysaste oli 1,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikatyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Espoon työllisyystilanteessa huomionarvoista on, että erityisesti yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden kasvu on nopeaa ja että kaksi suurta työttömien erityisryhmää ovat korkeasti koulutetut ja vailla ammattia olevat. Toisaalta avoimet työpaikat ja työttömät työnhakijat eivät kohtaa tai vastaa toisiaan, sillä työttömyys on kasvanut avointen työpaikkojen lisääntymisestä huolimatta.

5 ESPOON KAUPUNKI 3 Seurantaraportti I/ Alle 25-vuotiaiden työttömyys on kasvanut Espoossa vuoden 2011 lopulta alkaen. Kesäkuussa oli alle 25-vuotiasta työtöntä. Määrä oli 17,7 % vuodentakaista suurempi ja kasvu näyttää lähikuukausina jatkuvan samaa tahtia. Nuorisotyöttömyys on kesäkuukausina muita kuukausia korkeampi oppilaitosten lomakauden vuoksi. Kuluneen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella vuoden lopulla olisi alle 25-vuotiaita työttömiä arviolta noin Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuussa eli 45,1 % vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 35,1 %. Ammattiryhmistä johtajia, erityisasiantuntijoita ja asiantuntijoita oli kesäkuun lopulla työttömänä yhteensä eli 35 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli 23,6 % vuodentakaista enemmän. Paitsi että työttömien määrä on vuoden alkupuoliskolla korkein sitten 1990-luvun lamavuosien, myös avoimia työpaikkoja on ollut enemmän kuin muutamaan vuoteen, joten kyseessä on työmarkkinoiden huomattava rakenteellinen ongelma. Kaupunki jatkaa aktiivisia toimenpiteitä työllistymisen edellytysten luomiseksi. Esimerkkinä tästä on ammattiliittojen urapalvelujen sekä TE-toimiston keskeisten palvelujen ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö, jolla palvellaan kasvanutta pitkäaikaistyöttömien joukkoa. Ulkomaan kansalaisia oli työttömänä kesäkuun lopussa 3 133, kun vuotta aiemmin määrä oli Kasvua vuodentakaiseen oli 21 %. Työttömien määrä Espoossa ja kesäkuussa (TEM, työnvälitystilasto) Työttömyysaste Espoossa kesäkuussa (TEM)

6 ESPOON KAUPUNKI 4 Seurantaraportti I/ Asuntotuotanto Tiedot ovat ajalta Alkaneet asunnot yhteensä asuntoa, josta valtion tukemia vuokra-asuntoja (sisältäen Espoon Asunnot 0 asuntoa) asumisoikeusasuntoja vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja vapaarahoitteisia omistusasuntoja valtion tukemia lyhyen korkotuen vuokra-asuntoja (ns. välimallin asuntoja) vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Tammi - heinäkuu myönnettyjä lupia asuntotuotantoon on yhteensä asunnolle, näistä kerrostalotyyppisiä on asuntoa ja rivi-, pari- ja omakotitaloja 412. Valmistuneet asunnot yhteensä asuntoa, josta valtion tukemia vuokra-asuntoja (sisältäen Espoon Asunnot 45 asuntoa) - 81 asumisoikeusasuntoa

7 ESPOON KAUPUNKI 5 Seurantaraportti I/ 2 ESPOO-TARINAN VUODEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille ja sitä toteutetaan yksiköiden omilla tarinoilla, toimiala- ja tulosyksikkötasoisilla tuloskorteilla ja poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla. Espoo-tarinassa on kolme näkökulmaa, jotka ovat resurssit ja johtaminen, asukkaat ja palvelut sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Espoo-tarina ohjaa tulostavoitteiden asettamista ja tulostavoitteet hyväksytään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Vuodelle on asetettu yhteensä 31 tulostavoitetta. Tulostavoitteiden lisäksi toimialat ovat asettaneet tavoitteita, jotka eivät ole valtuustoon nähden sitovia, mutta niiden toteutumisen eteneminen raportoidaan lauta- ja johtokunnille. Osassa tulostavoitteita toteutumisen arviointikriteerit on määritelty siten, että tavoitteen toteutumistieto on arvioitavissa vasta myöhemmin seurantavuoden aikana tai tilinpäätöksen yhteydessä. Resurssit ja johtaminen -näkökulmassa on merkittävin osa kuluvan vuoden tulostavoitteista, yhteensä 16 kappaletta. Asukkaat ja palvelut -näkökulmassa on kahdeksan tulostavoitetta sekä elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmassa seitsemän tulostavoitetta. Näkökulmiin on myös arvioitu merkittävimmät tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit. Yhdeksän tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut -näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulmn kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna. Valtuuston hyväksyttäväksi tuodaan myöhemmin sellaiset tulostavoitteiden toteutumisten poikkeamat, joita voidaan pitää olennaisina. Jos useasta tavoitteen toteutumiskriteeristä joku toteutuu vain osittain, on tapauskohtaisesti arvioitu jääkö tavoite tämän vuoksi toteutumatta. Tulostavoitteiden tarkempi toteutuminen on esitetty liitteessä. Resurssit ja johtaminen Valtuustokaudella Resurssit ja johtaminen -näkökulman päämääränä on, että kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Espoo toimii edelläkävijänä kunnallisten palvelujen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Johtaminen, esimiestyö ja työtyytyväisyys kehittyvät ja ovat hyvällä tasolla. Talouden liikkumavara säilyy ja rahoitusasema on tasapainossa. Toimialat arvioivat omissa tammi - heinäkuun ennusteissaan, että talousarvion toimintakate ja sen myötä koko kaupungin rahoitusaseman paranemista ja tuottavuutta koskevat tavoitteet eivät toteudu. Konserniesikunnassa kokonaisluvuista tehdyn arvion mukaan on kuitenkin mahdollista päästä alkuperäisen talousarvion toimintakatteeseen ja sen seurauksena tuottavuutta ja taloutta koskevat tulostavoitteet toteutuisivat. Vuosikatetta kertyisi enemmän kuin talousarvioon on merkitty, sillä valtionosuuksia tilitetään tuloarviota enemmän. Kaupungin johtoryhmässä on sovittu, ettei määrärahojen ja tuloarvioiden muutoksia viedä tässä vaiheessa luottamushenkilökäsittelyyn. Loppuvuoden aikana tavoitellaan sitä, että mahdolliset menoylitykset kyetään kattamaan talousarvion sisällä. Mikäli tässä ei onnistuta, asiaan palataan lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Tulostavoitteena on, että henkilöstömäärä ei kasva vuonna ja sen saavuttaminen on epävarmaa. Sivistystoimi arvioi osaltaan toteuttavansa tulostavoitteen. Kaupunkitasolla henkilöstömäärä on tilanteessa 4 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014 vastaavaan aikaan. Sivistystoimesta siirtyi kuitenkin noin 80 henkilöä vuoden vaihteessa Omniaan, joten kaupungin muissa toiminnoissa henkilöstömäärä on alkuvuoden aikana kasvanut edellisvuotiseen verrattuna. Työhyvinvointia mittaavan työhyvinvointimatriisin tulokset saadaan vuoden 2016 alussa, joten tavoitteen toteutumista ei ole mahdollista sitä ennen arvioida. Tulostavoitteena on, että työhyvinvointimatriisin lukuarvo kasvaa vähintään yhden yksikön vuoden 2014 arvoon verrattuna.

8 ESPOON KAUPUNKI 6 Seurantaraportti I/ Tulostavoitteena on, että terveysperusteisia poissaoloja on enintään 13,5 päivää / henkilötyövuosi, mutta tulostavoitteen saavuttaminen on epävarmaa. Kokonaisuutena poissaolojen määrä on hieman alempi kuin edellisvuonna vastaavaan aikaan. Toimialoista sosiaali- ja terveystoimessa ja teknisessä ja ympäristötoimessa poissaolojen määrä on kasvanut edellisvuotiseen verrattuna. Palveluliiketoimessa ja sivistystoimessa poissaolojen määrä on sen sijaan vähentynyt tavoitteen suuntaan. Kaupunkitasoisesti erityisesti lyhyiden, 1-3 päivän kestoisten poissaolojen määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt. Tulostavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä lähenee maahanmuuttajataustaisten osuutta väestöstä. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suhteellinen osuus henkilöstöstä on kasvanut hieman, kuitenkin hitaammin kuin osuus väestöstä on viime vuosina kasvanut. On ennakoitavissa, että tavoitetta ei tulla saavuttamaan kaupunkitasolla. Toimialoista ainoastaan palveluliiketoimessa on maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus kasvanut selvästi. Asukkaat ja palvelut Valtuustokaudella Asukkaat ja palvelut -näkökulman päämääränä on, että espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli voimat eivät riitä. Espoo järjestää palvelut asukaslähtöisesti yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Palveluvalikoima muodostaa ennaltaehkäisevien, terveys- ja hyvinvointieroja kaventavien, varhaisen puuttumisen, kuntalaisten omatoimisuutta tukevien ja asiakkaan valinnanvapautta lisäävien palvelujen kokonaisuuden. Palveluja ja lähiympäristöä kehitetään yhteistyössä kuntalaisten kanssa. Palveluja tuotetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa, eri palvelukanavat mahdollistavat palvelujen saatavuuden ja saavuttamisen. Espoo toimii edelläkävijänä kansallisen palveluväylän kehittämisessä ja käyttöönotossa. Asukkaat ja palvelut -näkökulman tulostavoitteiden arvioidaan pääosin toteutuvan. Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan toisen asteen koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka. Koulutuskuntayhtymä Omnian vaikuttavuuden paranemisen arvioidaan toteutuvan. Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja on kehitetty ja hyvinvointia vahvistettu lisäämällä matalan kynnyksen kerhotoimintaa. Ala- ja yläkouluissa noin oppilasta osallistuu noin 500 kerhoon. Aikuiskoulutuksen oppimiskeskuksen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset saadaan vasta loppuvuodesta, minkä vuoksi tulostavoitteen toteutumisesta saadaan tieto vasta silloin. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa kerhopaikkojen määrää lisätään vähintään tavoitteen mukaisesti. Varhaiskasvatuksessa kerhotoimintaan sijoitettujen lasten määrä on kasvanut vuodessa 154 lapsella. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikössä on järjestetty paljon eri tapahtumia lapsille ja nuorille, kuten asukaspuistokiertue kahdeksaan asukaspuistoon, kirjastoissa tapahtumaa, KULPS! -käyntejä ja 26 Kulttuurineuvola-tapahtumaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Alueelliset hyvinvointiryhmät ovat toiminnassa, vuosisuunnitelma on tehty ja toimintamalli laadittu. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistelussa ja toimintamallia käynnistetään. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmän luomisesta ja kehittämistoiminnan aloittamisesta etenee, valmistelu on käynnissä Espoon kumppaneiden kanssa. Vanhuspalvelujen rakenteelliset tavoitteet saavutetaan. Lasten ja nuorten sijoitusten tarvetta on vaikuttavasti pystytty ehkäisemään. Tavoitteet saavutetaan kaikkien sijoitettujen osalta, mutta kiireellisesti sijoitettujen lasten/nuorten määrä on toimenpiteistä huolimatta kasvanut. Teknisen ja ympäristötoimen tuottavuutta on tehostettu kehittäen palveluja ja toimintaprosesseja sekä tilaajatehtäviä. Toimialan sähköisten palvelujen määrä on kasvanut ja niitä kehitetään. Uusittu toimitilaprosessi on käytössä. Investointiohjelmaa toteutettaessa huomioidaan kaupungin palvelujen järjestelyt, korjaustoiminta sekä energiansäästötavoitteet. Palveluliiketoimen toimialan Jutellaanko -konsepti on lanseerattu ja sitä sovelletaan mm. esimiehille ja henkilöstölle suunnatuissa tulevaisuusryhmissä ja asiakkaiden kehityskokouksissa. Konseptin avainsanoja ovat mutkattomuus, avuliaisuus ja rohkeus. Tavoitteena on, että Espoo näyttäytyy yhtenäisenä, innovatiivisena ja asukkaitaan ihmisläheisesti palvelevana kaupunkina. Asiakasrajapintaan konseptia laajennetaan enemmän, kun toimialan organisaatioratkaisu on saatu ja palvelustrategiat saadaan päivitettyä ajan tasalle.

9 ESPOON KAUPUNKI 7 Seurantaraportti I/ Tavoite oppilas- ja opiskelijahuoltopalvelujen piiriin pääsemisestä 7 vuorokauden kuluessa on toteutunut 97 prosenttisesti, mutta tulostavoitetta ei saavuteta täysin. Terveyspalvelujen palvelukyky on parantunut selvästi, mutta tavoitetta 14 päivän odotusajasta kiireettömälle vastaanotolle ei saavuteta. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Valtuustokaudella Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys -näkökulman päämääränä on, että kaupunki on kansainvälisesti houkutteleva ja kiinnostava. Osaavat ihmiset, yrittäjät ja kaikenkokoiset yritykset juurtuvat Espooseen. Valtuustokauden tavoitteet ovat seuraavat: Espoon vetovoimaisuus kansainvälisesti kiinnostavana osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristönä kehittyy. Osana metropolialuetta Espoon verkostomaista kaupunkirakennetta kehitetään taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Palvelukeskittymien saavutettavuutta joukkoliikenneyhteyksin parannetaan. Kaupunkikeskuksia kehitetään niiden omiin vahvuuksiinsa tukeutuen viihtyisiksi ja sujuviksi asumisen, asioinnin, työssäkäynnin ja vapaa-ajan kohtaamispaikoiksi. Torjutaan segregaatiota ja vastataan espoolaisten erilaisiin asumistarpeisiin tarjoamalla edellytykset edulliselle ja monimuotoiselle asuntotuotannolle ja tonttitarjonnalle. Yrittäjyyteen ja innovatiivisuuteen kannustava Espoo rakentaa hyvinvointia ja vaurautta metropolialueelle ja koko Suomeen. Espoon menestyminen EU:n ensimmäisessä innovaatiopääkaupunkikilpailussa (icapital) asemoi Espoon entistä vahvemmin johtavien eurooppalaisten innovaatiokaupunkien joukkoon. Kilpailun myötä Espoo on saanut laajalti huomiota ja kiinnostus Espoon kanssa yhdessä toimimiseen on kasvanut. Espoota kehitetään jatkuvasti innovaatioiden kasvualustana ja hyödyntäjänä yhdessä keskeisten kumppaneiden kanssa. Espoo sai merkittävän kansainvälisen näkyvyyden kesäkuussa Otaniemessä järjestetyssä kansainvälisessä Open Innovation 2.0 -konferenssissa, jossa Espoo Innovation Garden esittäytyi Euroopan innovaatiojohtajille. Suuryritysten ja niiden alihankkijoiden mittavat irtisanomiset ovat jatkuneet koko Suomessa ja myös Espoossa. Korkeasti koulutetuista on tullut uusi pitkäaikaistyöttömien ryhmä kasvavan vieraskielisten työttömien ryhmän rinnalle. Tämän kohderyhmän uusien työpaikkojen löytyminen on todennäköisintä kasvavissa yrityksissä, uusissa syntyvissä yrityksissä, kansainvälistyvissä pkyrityksissä tai Suomeen toimintojaan sijoittavissa kansainvälisissä yrityksissä. Kaupunki jatkaa aktiivisten toimenpiteiden tekemistä työllistymisen edellytysten luomista ja yhtenä toimenpiteenä on ammattiliittojen urapalveluiden sekä TE-toimiston keskeisten palveluiden ja kunnan työllisyydenhoidon palvelujen yhteistyö palvelemaan kasvanutta korkeasti koulutettujen työttömien joukkoa. Kestävän kehityksen toimenpiteet ja tavoitteet on koottu poikkihallinnollisen Kestävä kehitys -ohjelman toimesta. Valtuuston päättämät tavoitteet ja kestävät ratkaisut saavutetaan ennen kaikkea toimitilarakentamisen, kaupunkisuunnittelun, energiaratkaisujen ja liikkumisvalintojen kautta. Espoon ilmasto-ohjelman päivitys on aloitettu ja ohjelma tuodaan päätöksentekoon syksyn aikana. Kumppaneita ja asukkaita kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen osallistava portinvartijayhteistyö on käynnistynyt. Espoo antoi ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen. Länsimetron kasvu- ja kehitysvyöhykkeen tavoitteet valmistellaan yhdessä Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -ohjelman kanssa. Poikkihallinnollinen Kilpailukyky, innovatiivisuus ja yrittäjyys -kehitysohjelma käynnisti marraskuussa 2014 Yrityskylä Espoon, jossa kaikki espoolaiset kuudesluokkalaiset viettävät yhden päivän tutustuen yritystoimintaan ja työelämään. Espoolaisia oppilaita kävi viime lukuvuonna noin ja muiden kuntien oppilaita noin eli yhteensä kävi oppilasta. Ohjelma edistää pienhankintojen avoimuutta ja kaupunki on ottanut käyttöön pienhankintajärjestelmän. Yritysyhteistyötä on kehitetty mm. jatkamalla hankintaneuvontaa. Espoo yritysten toimintaympäristönä -tutkimuksen mittariston avulla seurataan yritysmyönteisyyden kehittymistä Espoossa ja tutkimuksen pohjalta on aloitettu useita toimenpiteitä. Valtuusto hyväksyi kaupungin monikulttuurisuusohjelman, jonka tavoitteena on vastata vieraskielisen väestön kasvun asettamiin haasteisiin ja tarttua sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin kaikkien kaupunkilaisten etua palvelevalla tavalla. Ohjelman vuoden 2014 seurantatulokset käytiin läpi monikulttuuriasiain neuvottelukunnassa 4.6. sekä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmässä Syksyn aikana konserniesikunta huolehtii ohjelman toimeenpanosta suunnittelemalla vuoden 2016 tulostavoitteita yhdessä toimialojen kanssa, käymällä neuvotteluja Euroopan sosiaalirahaston kanssa ohjelman toimeenpanoon liittyvän hankkeen

10 ESPOON KAUPUNKI 8 Seurantaraportti I/ rahoituksesta sekä neuvottelemalla ministeriöiden kanssa hallitusohjelman toimeenpanosta. Tulostavoitteisiin liittyvät keskeisimmät riskit ja riskien hallinta Toimialat ovat vuoden talousarvio- ja taloussuunnitelmassa kuvanneet keskeisimpiä suunnitelmakauden riskejään Espoo-tarinan strategisten alueiden osalta tuloskortteihinsa näkökulmittain. Tuloskorttien seurannan yhteydessä toimialat ovat päivittäneet riskiarviotaan ja koostaneet yhteenvedon keskeisimmistä riskeistä, eli sellaisista asioista jotka voivat vaarantaa toimialan tulostavoitteiden tai tavoitteiden saavuttamisen kyseisessä näkökulmassa. (Keskeisimmät riskit on kirjattu näkökulmittain toimialojen tuloskorttien yhteyteen raportissa.) Eniten riskejä toimialat tunnistivat liittyen Resurssit ja johtaminen -näkökulmaan. Väestömäärän ja -rakenteen muutokset kasvattavat palvelutarvetta samaan aikaan kun kaupungin tulot kasvavat vain niukasti. Palveluiden resursointi, palvelutason säilyttäminen ja palvelun parantaminen nähdään haasteena toiminnan kasvuun nähden. Henkilöstömäärää ei onnistuta pienentämään, koska lakisääteisiin toimintoihin tarvitaan lisää henkilöstöä, eikä vastaavia henkilöstövähennyksiä onnistuta tekemään muista toiminnoista. Kustannuksia nostaa yleisen kustannuskehityksen nouseminen (mm. verotuksen muutokset, henkilöstökulut, energiakustannukset) sekä ylläpidettävien kiinteistöjen ja infran, kuten katujen ja teiden määrän kasvu, ja rakennetun ympäristön ikääntyminen. Toimialat kuvasivat riskiyhteenvedoissaan myös riskiensä nykyistä hallintaa ja tulevia toimenpiteitä. Kaupungin riskienhallintapolitiikan mukaan toimialat vastaavat itse riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta esikunnissaan ja yksiköissään. Kaupunkitasolla vuoden tulostavoitteiden saavuttamista uhkaa edelleen työllisyystilanteen epäsuotuisa kehittyminen joka vaarantaa myös kaupungin elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn liittyviä tavoitteita tuloskaudella. Yritysten irtisanomiset ja ostovoiman lasku aiheuttavat kasvavaa palvelukysyntää erityisesti sosiaali- ja terveystoimen palveluissa. Tästä syntyy ennakoimattomasti nousevia kustannuksia kaupungille. Kaupunki hallitsee riskejään seuraamalla ja analysoimalla riskitilannettaan ja markkinoita jatkuvasti. Taloudellisia riskejä ennakoidaan ja hallitaan tarkalla kokonaistalouden, kehyksen ja määrärahojen suunnittelulla ja seurannalla. Espoo-tarinan toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen keskeisenä keinona käytetään kehitysohjelmia. Kaupungin suurimpiin haasteisiin vastaamaan on valtuustossa hyväksytty talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma (TATU) jota kuvataan tarkemmin seurantaraportin Yleishallinto-kohdassa. Tämän seurantaraportin myötä koottuja ja muuten seurannassa olevia riskejä sekä niiden hallinnan tilannetta päivitetään seuraavaksi toimialoilla ja kaupunkitasoisesti loppuvuodesta. Uusi kuntalaki sekä etenkin toimintaympäristömme kasvavat haasteet edellyttävät kaupunkikonsernilta entistä ennakoivampaa ja järjestelmällisempää riskienhallintaa.

11 ESPOON KAUPUNKI 9 Seurantaraportti I/ 3 KAUPUNGIN TALOUDEN TOTEUTUMINEN 3.1 Talous, tulosennuste Tuloslaskelma ESPOON KAUPUNKI 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Kasvu-% Tilinimi TP 2014 Ennuste 7/2014 7/ Myyntituotot, ulkoiset ,0 % 4,5 % Maksutuotot, ulkoiset ,3 % 11,5 % Tuet ja avustukset, ulkoiset ,2 % 22,7 % Vuokratuotot, ulkoiset ,6 % 10,4 % Muut tuotot, ulkoiset ,9 % 163,0 % TOIMINTATULOT, ULKOISET ,2 % 23,2 % Valmistus omaan käyttöön ,4 % 38,0 % Henkilöstökulut ,9 % 1,1 % Palvelujen ostot, ulkoiset ,6 % 3,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset ,1 % 0,2 % Avustukset, ulkoiset ,4 % 9,6 % Vuokrat, ulkoiset ,2 % 10,5 % Muut kulut, ulkoiset ,5 % 11,2 % TOIMINTAMENOT, ULKOISET ,0 % 3,4 % Toimintatulot, sisäiset ,2 % 8,6 % Toimintamenot, sisäiset ,4 % 8,6 % Tulot yhteensä ,7 % 14,7 % Menot yhteensä ,6 % 4,5 % TOIMINTAKATE ,2 % -0,6 % Verotulot ,3 % 3,0 % Valtionosuudet ,1 % -0,1 % KÄYTTÖKATE ,7 % 55,7 % Korkotuotot, ulkoiset ,5 % 0,6 % Muut rahoitustuotot, ulkoiset ,7 % 50,8 % Korkokulut, ulkoiset ,0 % 6,6 % Muut rahoituskulut, ulkoiset ,1 % -20,6 % VUOSIKATE ,5 % 51,7 % Poistot käyttöom. ja muista pitkävaikutt. menoista ,1 % 8,7 % TILIKAUDEN TULOS ,9 % 271,8 % Ulkoiset toimintamenot ovat jäämässä talousarviosta, sillä 48,9 milj. euron maanmyyntitavoitteesta siirtyy arvion mukaan 13 milj. euroa vuodelle 2016 Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, mutta se edellyttää kaikilta toimialoilta loppuvuodesta tiukennettua menokehitystä ja tulojen keräämistä. Ennusteiden realistisuuteen kiinnitetään edelleen erityistä huomiota. Henkilöstömäärä on samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta luvuissa on huomioitu Omniaan siirtyneet henkilöt. Tosiasiallisesti henkilöstön määrä on kasvanut ja henkilöstön palkkausperusteita tulee arvioida kriittisemmin. Kaupungin vuosikatetta ja tulosta parantavat valtionosuudet ja rahoitustuotot. Kaupungin tulos tammi - heinäkuulta oli 48 milj. euroa ja se on 35 milj. euroa parempi kuin vuosi sitten. Tulosta parantavat edellistä vuotta etupainotteisemmin syntyneet ulkoiset tuotot ja rahoitustuotot. Toimialojen ennusteiden mukaan toimintatulot ovat alittamassa ja toimintamenot ylittämässä talousarvion. Koko kaupungin tasolla on kuitenkin nähtävissä, että ennusteet ovat turhan pessimistiset ja siksi kaupunkitasoinen ennuste (yllä oleva tuloslaskelma) on laadittu noin 15 milj. euroa positiivisem-

12 ESPOON KAUPUNKI 10 Seurantaraportti I/ maksi. Ennuste toimii myös kehysvalmistelun pohjana. Vaikka toimialoilla onkin yksittäisiä tulojen alituspaineita ja menojen ylityspaineita, on loppuvuonna tavoiteltava nykyistä tiukemmin valtuuston hyväksymän toimintakatteen toteutumista ja myös alittamista. Alkuvuosi ja kesä ovat olleet menojen osalta melko maltillista, mutta erityisesti henkilöstömäärä ja henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua suurempina. Henkilöstösopimuksen toteutumiseksi on tiukennettava vapautuvien vakanssien täyttämistä ja projektihenkilökunnan palkkaamista. Samalla on huolehdittava siitä, että kustannukset eivät siirry vuokratyövoimaan tai palveluiden ostoihin. Ulkoiset toimintatulot kehittyvät ennusteiden mukaan heikommin kuin talousarviossa on varauduttu. Kokonaisarvio tuloista on 288,8 milj. euroa eli noin 7,6 milj. euroa talousarviota heikompi. Merkittävin syy tähän on maanmyyntivoitot, jotka näyttävät osin siirtyvän vuodelle Tukia ja avustuksia kaupunki saa ennakoitua enemmän, mutta ne kasvattavat myös toimintamenoja vastaavalla summalla. Tuloennuste on noin 8 milj. euroa viime vuotta pienempi. Henkilöstökuluennusteessa on koko kaupungin tuloslaskelmatasolla varauduttu noin 1,1 prosentin kasvuun, joka sisältää yleisten korotusten vaikutukset, tälle vuodelle perustetut uudet vakanssit sekä niiden toimintojen henkilöstökustannukset, jotka kaupunki on päättänyt siirtää omaksi toiminnokseen. Henkilöstökuluja kertyy 635,5 milj. euroa. Palvelujen ostojen ennuste on 752,4 milj. euroa ja se ylittää talousarvion lähes 11 milj. eurolla. Tämä tarkoittaa, että palvelujen ostot kasvavat viime vuodesta 5,5 prosenttia eli vajaat 40 milj. euroa. Osa kasvusta liittyy valmistus omaan käyttöön -erän kasvuun ja nettobudjetoitujen yksiköiden toimintaan sekä avustuksiin, jolloin lisäys on myös menopuolella. Yksittäinen iso talousarvion ylittävä erä on erikoissairaanhoito 8,6 milj. eurolla. Vaikka erikoissairaanhoito on suurin yksittäinen palvelujen osto ja se kattaa noin 34 prosenttia kaupungin ostoista, ei palvelujen ostojen kehityksen tarkastelussa voi unohtaa myös muita toimittajia ja palvelujen tuottajia. Toimintakatteessa (toimintatulojen ja -menojen erotus, joka osoittaa paljonko jää verovaroin katettavaksi toimintamenoista) tavoitellaan talousarviota, joka on ,9 milj. euroa ja reilut 27 milj. euroa suurempi kuin edellisvuonna. Se tarkoittaa, että yhä suurempi osa verorahoituksesta käytetään palvelujen tuottamiseen ja pienempi osa investointien rahoittamiseen. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja tilitettiin 850 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan noin 4 prosenttia eli 54 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 29,7 milj. euroa eli 24 milj. euroa enemmän kuin oli arvioitu. Kasvu johtuu siitä, että kiinteistöveron alarajojen nostosta aiheutuva verotulolisäys kerättiin valtiolle ottamalla se valtionosuuksien kokonaissuummasta. Muutoksen valmistelun alkuvaiheessa valtiovarainministeriö suunnitteli ottavansa lisätulon kuntakohtaisesti niiltä kunnilta, joiden kiinteistöverotulo nousi alarajojen korottamisen takia. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana ennakoitua paremmin ja ne tulevat ylittämään talousarvion lähes 14 milj. eurolla. Rahastojen tuottojen toteuma on ollut ennustettua suurempaa johtuen mm. Euroopan keskuspankin elvytysohjelmasta, heikentyneestä eurosta ja alhaisesta öljyn hinnasta. Myös rahastopurku on realisoinut tuottoja. Sijoitusten tuottoennuste on pidetty kuitenkin loppuvuoden osalta maltillisena. Toimintakatteen toteutuessa talousarvion mukaisena tulevat valtionosuudet ja rahoitustuotot parantamaan kaupungin tulosta ja helpottamaan kaupungin maksuvalmiutta. Ennusteiden mukaan vuosikate tulee olemaan 136,6 milj. euroa ja tilikauden tulos 15,7 milj. euroa. Vuosikate toteutuu 41 milj. euroa talousarviota parempana, vaikka onkin vielä 43 milj. euroa alle 180 milj. euron vuosikatetavoitteen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 108,3 milj. euroa. Muutetussa talousarviossa investointeihin on varattu 355 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida korkeintaan 335 milj. euroa. Vuoden talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja suunnitellusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Jo hyväksytyt ja valtuustolle esitettävät talousarviomuutokset on esitetty kohdassa 3.6 Talousarviomuutokset.

13 ESPOON KAUPUNKI 11 Seurantaraportti I/ 3.2 Henkilöstö Kaupungin henkilöstömäärä oli yhteensä henkilöä. Tämä on neljä työntekijää enemmän kuin vuoden 2014 heinäkuun lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi vuoden takaisesta 134 henkilöllä ja määräaikaisten määrä väheni 130:llä. Toimialoittain tarkasteltuna sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärä jatkoi edelleen kasvuaan johtuen erityisesti perhe- ja sosiaalipalvelujen ja vanhusten palvelujen lisäyksistä. Myös teknisen ja ympäristötoimen henkilöstömäärä kasvoi hieman. Sivistystoimen henkilöstömäärä pieneni ja palveluliiketoimen sekä konsernihallinnon pysyi lähes entisellään. Sivistystoimesta siirtyi noin 80 henkilöä vuoden vaihteessa Omnian palvelukseen, joten henkilöstömäärän kehitystä tulee suhteuttaa siihen muiden toimintojen osalta. Lisäksi vuoden talousarvion hyväksymisen yhteydessä perustettiin syksyllä käyttöön otettavia virkoja ja toimia erityisesti sivistystoimeen ja sosiaali- ja terveystoimeen, joten henkilöstömäärän voidaan ennustaa syksyn kuluessa jonkin verran kasvavan tätäkin kautta. Maksettujen palkkojen kasvu pysyi heinäkuussa maltillisesti 1,1 %:ssa verrattuna vuoden 2014 vastaavan ajankohdan kertymään. Vuokratyövoimakustannukset kasvoivat 1,3 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajankohdan kertymään verrattuna. Hlömäärä Henkilömäärän ja vuokratyövoimakustannusten kehitys kk-tasolla alkaen vuodesta 2009 Vuokratv Kust T Hlölkm t Palvelussuhteiden määrä toimialoittain heinäkuussa vuosina sekä ajankohtien väliset muutokset Toimiala Muutos Muutos Muutos Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen ja ympäristötoimi Palveluliiketoimen toimiala Yhteensä Muutoksia 1.1. alkaen: suomenkielisen työväenopiston ja aikuislukion henkilöstöä siirtyi Omnian palvelukseen noin 80 henkilöä. Muilta toimialoilta ja konserniesikunnasta siirtyi palveluliiketoimeen noin 30 tietohallinnon työntekijää. Yhteispalvelupisteiden henkilöstö (32 hlöä) siirtyi alkaen sivistystoimesta palveluliiketoimeen. Sivistystoimen aula- ja turvallisuuspalveluhenkilöstö (43 työntekijää) siirtyi palveluliiketoimeen alkaen. Muutoksia alkaen: suuri osa konsernipalveluista (n. 370 työntekijää) siirtyi keskushallinnosta palveluliiketoimeen. Toimialoilta siirtyi 43 taloushallinnon henkilöä palveluliiketoimeen. Henkilöstömäärissä ovat mukana yli 50 %:n työaikaa tekevät.

14 ESPOON KAUPUNKI 12 Seurantaraportti I/ 3.3 Verorahoitus Verorahoitus sisältää kunnan verotulot sekä käyttötalouden valtionosuudet. Verotuloja ja valtionosuuksia arvioidaan vuonna kertyvän kaikkiaan noin milj. euroa, joten verorahoitusarvio on noin 25,2 milj. euroa yli talousarvion. Espoon kaupungin saamien valtionosuuspäätöksien mukaan valtionosuudet vuodelle ovat 29,7 milj. euroa. Tämä on 24,2 milj. euroa enemmän kuin talousarviossa arvioitiin. Lisäys johtuu kiinteistöveron alarajojen korotukseen suunnitellusta takaisinperinnän peruuntumisesta EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2014 7/ Tulot ,3% Netto ,3% Verotulon kertymä Verotulon kumulatiivinen kehitys ja muutos% edelliseen vuoteen verrattuna Maksukuukausi m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% m muutos% Tammi 108,7 13,4 113,3 4,2 113,8 0,5 119,9 5,4 117,8-1,8 Helmi 213,9 15,6 228,7 6,9 221,2-3,3 252,9 14,3 249,2-1,5 Maalis 321,8 10,3 343,6 6,8 337,7-1,7 358,4 6,1 359,8 0,4 Huhti 423,3 9,2 448,2 5,9 442,3-1,3 468,4 5,9 472,9 1,0 Touko 539,8 6,0 572,6 6,1 571,8-0,1 600,1 5,0 620,4 3,4 Kesä 649,7 9,4 670,3 3,2 669,8-0,1 703,7 5,0 726,2 3,2 Heinä 754,3 7,9 784,7 4,0 787,3 0,3 825,0 4,8 849,8 3,0 Elo 857,9 7,6 891,0 3,9 912,1 2,4 938,2 2,9 Syys 958,1 7,8 990,0 3, ,5 5, ,4 3,2 Loka 1 086,8 7, ,9 2, ,6 2, ,5 3,4 Marras 1 125,6 5, ,8 1, ,6 3, ,6 3,5 Joulu 1 231,4 4, ,3 1, ,2 4, ,7 2,0

15 ESPOON KAUPUNKI 13 Seurantaraportti I/ Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty kaikkiaan 849,8 milj. euroa. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna on +24,8 milj. euroa (+3,0 %). Heinäkuun loppuun mennessä on kirjattu ansiotulojen kunnallisveroa 761,7 milj. euroa, joka on 14,1 milj. euroa (+1,9 %) enemmän kuin edellisvuonna. Verovuoden 2014 verotuksen valmistuttua marraskuussa oikaistaan verovuoden 2014 jako-osuudet ja tilitykset. Joulukuussa tarkistetaan verovuoden ennakoiden jako-osuudet. Yhteisöveroa on kirjattu 86,7 milj. euroa. Tämä on 10,8 milj. euroa (+14,3 %) enemmän kuin vuonna Yhteisöveron kertymän arvioitiin alkuvuoden tilitysten perusteella jäävän talousarviosta, mutta toukokuun tilitys muutti tilannetta niin, että nyt yhteisöveroa arvioidaan tilitettävän talousarvion mukaisesti. Kiinteistöveroa on maksuunpantu verovuodelle noin 98,7 milj. euroa, joka on 32,1 prosenttia suurempi kuin vuoden 2014 tilitys. Maksuunpannun määrän kasvuun vaikuttaa yleisen kiinteistöveron ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttien alarajojen korotukset. Kiinteistöveron tilitykset saadaan pääosin syys- ja marraskuussa. 3.4 Rahoitus 82 Rahoitustulot ja -menot 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2014 7/ Tulot ,0% Menot ,8% Netto ,4% Rahoitustulot koostuvat mm. antolainojen koroista, kassavarojen ja rahastojen sijoittamisesta saaduista korko- ja muista rahoitustuotoista, verontilityskoroista, osinkotuotoista, kurssivoitoista, sekä liikelaitosten ja kuntayhtymien maksamista sijoitetun pääoman koroista. Rahoitusmenot koostuvat talousarviolainoista johtuvista korkomenoista sekä verotilityskoroista, kurssitappioista sekä muista lainanhoitoon liittyvistä menoista. Merkittävimmät budjetoidut tuloerät ovat Tilakeskusliikelaitoksen peruspääoman korko 16,4 milj. euroa sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän maksama lainankorko 6,9 milj. euroa.

16 ESPOON KAUPUNKI 14 Seurantaraportti I/ 87 Antolainat 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2014 7/ Tulot ,6 % Menot ,3 % Netto ,7 % 88 Talousarviolainat 1000 EUR Muutettu TA Poikkeama -% Ennuste 7/2014 7/ Tulot ,6 % Menot ,4 % Netto ,4 % Vuoden talousarvioon merkitystä 219 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 150 milj. euroa. Tämän lisäksi alkuvuonna purettiin rahastoja budjetoidusti 40 milj. eurolla. Vuoden aikana käytettiin myös lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 405,1 milj. euroa. Suurin osa lainoista on sidottu vaihtuvakorkoiseen viitekorkoon. Osa lainoista on suojattu koron nousuilta koronvaihtosopimuksilla. Lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioiden on 0,93 prosenttia ja keskikorkosidonnaisuusaika 2,42 vuotta. Kaupungin lainojen korkosidonnaisuuden jakautuminen ilman koronvaihtosopimuksia sekä koronvaihtosopimukset huomioiden * Lainasalkkua on suojattu yhdellä 50 milj. euron vuonna 2016 alkavalla foreward-start swap -sopimuksella sekä yhdellä 30 milj. euron vuonna 2019 alkavalla swap-optio -sopimuksella. Vuosien aikana on lainasalkun suojausastetta pyritty nostamaan korkotason pysytellessä ennätysalhaalla. Peruskaupungin lainojen painotettu keskimääräinen jäljelläoloaika on 11,33 vuotta. Ilman painotusta lainojen jäljelläoloajan keskiarvo on 22,53 vuotta. Tätä nostaa kolme Valtiokonttorin pitkäaikaista lainaa, joiden yhteismäärä on alle 2 milj. euroa. Ilman Valtiokonttorin lainoja jäljelläoloajan keskiarvo on 9,24 vuotta.

17 ESPOON KAUPUNKI 15 Seurantaraportti I/ Kaupungin kassatilanne 2014 ja, toteuma ja ennuste Alkuvuonna keskimääräiset kassamenot olivat 172,3 milj. euroa ja kassatulot 160,4 milj. euroa kuukaudessa. Lyhytaikaista lainaa nostettiin laskemalla liikkeelle kuntatodistuksia tammi - maaliskuussa yhteensä 291,5 milj. euron edestä sekä huhti - heinäkuussa 42 milj. euron edestä. Lainat olivat keskimäärin 20 päivän pituisia. Kuntatodistusten avulla katetaan tilapäiset kassavajeet, jotka johtuvat epätasaisista rahavirroista. Talousarviolainoilla sekä rahastojen puruilla tasapainotetaan kassavajetta vuositasolla. Kuvassa näkyy kassan koko, kun kassavaje on katettu lyhytaikaisella rahoituksella sekä erikseen kassan todellinen koko ilman tätä rahoitusta. Koska vuoden ensimmäinen talousarviolaina nostettiin vasta huhtikuussa, jouduttiin alkuvuonna turvautumaan aikaisempiin vuosiin verrattuna suurempiin ja pidempiin lyhytaikaisiin lainoihin. Loppuvuoden ennustettu kassavaje tullaan kattamaan nostamalla talousarviolainaa vuoden talousarvioon merkityn lainanottovaltuuden mukaan sekä tarvittaessa lyhytaikaisilla lainoilla. 3.5 Rahastot Maailman pörsseissä vuosi alkoi reilulla nousulla. Vuoden ensimmäisen neljänneksen jälkeen markkinaheilunta on kuitenkin lisääntynyt ja hinnat ovat tulleet hieman alas. Turbulenssia markkinoilla ovat aiheuttaneet USA:n ja Kiinan talouden kasvuvauhdin hidastuminen, euroalueen talouden toipumiseen liittyvä epävarmuus sekä Kreikan velkakriisin kärjistyminen. Tuloskasvuennusteita on tarkistettu alaspäin etenkin USA:ssa. Rahapolitiikka on yhä hyvin elvyttävää (mm. EKP, Japani ja Kiina), mutta eri maiden rahapolitiikan syklit ovat eri tahdissa. Euroalueen talous jatkaa vahvistumistaan, joskin melko hidasta vauhtia. Yritysten tulosten odotetaan parantuvan euroalueella johtuen hitaasta palkkainflaatiosta, euron arvon heikkenemisestä, öljyn markkinahinnan laskusta ja yleisestä talouskehityksen kohentumisesta. Myös Euroopan keskuspankin voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka tukee sijoitusympäristöä. Epävarmuutta euroalueella on aiheuttanut Kreikan kärjistynyt tilanne. Kreikan hallitus hylkäsi jo toisen maalle tarjotun tukipaketin ja tämä johti mm. maan ulkomaankaupan pysähtymiseen sekä pankkien sulkemiseen. Tilanne jatkuu hyvin epävarmana ja Kreikan hallitus on joutunut

18 ESPOON KAUPUNKI 16 Seurantaraportti I/ palaamaan neuvottelupöytään pohtimaan aiempaa tiukemmat ehdot sisältävää kolmatta tukipakettia Ekonomistien odottamat Yhdysvaltojen talousindikaattorit ovat olleet ennustettuja heikompia alkuvuonna. Yhtenä syynä pidetään Dollaria, joka on vahvistunut tänä vuonna noin 7,8 % päävaluuttoja vastaan ja jatkanut viime vuoden voimakasta positiivista trendiä. Ekonomistit odottavat Fedin nostavan ohjauskorkojaan loppuvuoden aikana, joka voi johtaa hetkelliseen markkinaheilunnan lisääntymiseen myös kehittyvillä markkinoilla. Kiinan talouden hidastuminen aiheuttaa myös heiluntaa markkinoille. Kiinassa pitkään jatkuneen investointibuumin seurauksena maahan on syntynyt ylikapasiteettia. Kiinan talous on kasvanut keskimäärin 10 prosentin vuotuista vauhtia, mutta jatkossa kasvun odotetaan hidastuvan 5 6 prosentin luokkaan. Etenkin Manner-Kiinassa vuosi on ollut hyvin voimakkaiden markkinaliikkeiden aikaa. Tämä heijastuu myös raaka-aineiden hintoihin Kiinan ollessa suuri kuluttaja ja tuottaja monissa eri raaka-aineissa. Muun muassa öljyn ja malmien hinta on ollut voimakkaassa laskupaineessa tänä vuonna ja esimerkiksi WTI öljylaatu on romahtanut pelkästään heinäkuussa peräti 21 %, joka on suurin lasku sitten finanssikriisin. Peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahaston tuotto heinäkuun lopussa oli 7,0 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 48,6 %. Peruspalvelujen kehittämisrahaston tuotto heinäkuun lopussa oli 2,3 % ja tuotto rahaston perustamisesta alkaen oli 68,3 %. Peruspalvelujen kehittämisrahastoa purettiin toukokuussa talousarvion mukaisesti 40 milj. euroa. Peruspalvelujen kehittämisrahaston riskipanoa on alettu ajamaan alas rahaston purkua silmällä pitäen jo viimevuosien aikana. Rahaston arvo oli 12,4 milj. euroa ja ne tullaan purkamaan vuoden 2016 aikana. Osa rahoitustuotoista vaikuttaa suoraan kyseisenä vuonna käytettävissä oleviin varoihin ja ne pyritään arvioimaan mahdollisimman tarkasti etukäteen. Erityiskatteisten rahastojen osalta vaihtelu tuotoissa voi olla erityisen suurta, jolloin ne arvioidaan varovasti. Tuotot eivät ole vuoden aikana käytettävissä, vaan ne kertyvät rahastoon. Sieltä ne ovat jatkossa valtuuston päätöksellä käytettävissä rahastojen sääntöjen mukaisesti. Rahastojen tuloslaskelma sisältää ne rahastot, jotka ovat kirjanpidossa eriytetty erillisiksi taseyksiköiksi. Näitä ovat peruspalvelujen ja maanhankinnan investointirahasto, peruspalvelujen kehittämisrahasto, elinkeinojen ja työllisyyden kehittämisrahasto, vahinkorahasto sekä sosiaalisen luototuksen rahasto. Rahastojen osalta suurin osa sijoituksista on tehty rahastosijoituksina eri omaisuuslajeihin. Tästä johtuen esimerkiksi sijoitusten tuotot eivät vuosittain kokonaisuudessaan realisoidu kirjanpitoon ja voidaankin todeta, ettei kirjanpito anna oikeaa kuvaa rahastojen sijoitusten kehittymisestä. Varovaisuuden periaatteen mukaisesti sijoitusten arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Arvonalentumisten palautumiset tehdään hankintahintaan asti. Arvonnousuja ei kirjata ennen niiden realisoitumista. Tilinimi TP 2014 Liikelaitosten tuloslaskelma RAHASTOT 1000 EUR Muutettu TA Ennuste Poikkeama 7/2014 -% 7/ Kasvu-% Liikevaihto ,0% -78,6% Liiketoiminnan muut tuotot ,3% 0,8% Materiaalit ja palvelut ,3% 101,6% Palvelujen ostot ,3% 101,6% Liiketoiminnan muut kulut ,9% 72,1% Muut kulut ,9% 72,1% Liikeylijäämä (-alijäämä) ,7% -162,5% Rahoitustuotot ja -kulut ,2% 47,9% Korkotuotot ,8% 13,0% Muut rahoitustuotot ,5% 46,1% Muut rahoituskulut ,2% -31,3% Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä ,5% 45,8% Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia ,5% 45,8% Tilikauden ylijäämä (alijäämä) ,5% 45,8%