Seuraavat asuntomessut järjestetään Porissa vuonna 2018, Kouvolassa 2019, Tuusulassa 2020 ja Lohjalla 2021.

Transkriptio

1 VASTAUS VALTUUSTOALOITTEESEEN 3/2016 Asuntomessujen hakeminen Kirkkonummelle Valtuutetut Antti Kilappa, Ari Harinen, Anders Adlercreutz, Raija Vahasalo, Johanna Isomäki-Reik ja Pekka Sinisalo ovat allekirjoittaneet seuraavan aloitteen: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kunta lähtee välittömästi valmistelemaan mahdollisuutta järjestää asuntomessut Kirkkonummella. Lähtökohtaisesti asuntomessujen teemana voisi olla Merellinen asuminen Kirkkonummella. Alueellisesti tarkasteluun tulee ottaa ainakin Båtvik-Vuohimäki alue ja Kantvikin Prikiranta. Asuntomessujen järjestäjäkunnat ja kävijämäärät Asuntomessuja on pidetty vuonna 2006 Espoossa ( kävijää), 2007 Hämeenlinnassa ( kävijää), 2008 Vaasassa ( kävijää), 2009 Valkeakoskella ( kävijää), 2010 Kuopiossa ( kävijää), 2011 Kokkolassa ( kävijää), 2012 Tampereella ( kävijää), 2013 Hyvinkäällä ( kävijää), 2014 Jyväskylässä ( kävijää), 2015 Vantaalla ( kävijää), 2016 Seinäjoella ( kävijää) ja 2017 Mikkelissä (alustavasti n kävijää). Asuntomessujen kävijämäärät ovat viime vuosina olleet laskussa. Seuraavat asuntomessut järjestetään Porissa vuonna 2018, Kouvolassa 2019, Tuusulassa 2020 ja Lohjalla Kelpoisuus Suomen Asuntomessuilta saatujen tietojen mukaan messupaikkakunnaksi hakevan kunnan on oltava sitoutunut ja yksimielinen messujen järjestämiseen. Messutapahtumasta kiinnostuneiden kuntien ja kaupunkien kanssa neuvotellaan alustavasti tapahtuman järjestämisestä, jonka jälkeen kunnilta tai kaupungeilta toivotaan vapaamuotoista hakemusta tapahtuman järjestämiselle. Messukunnilla on jatkuva haku eli hakemuksia messupaikkakunnaksi voidaan jättää jatkuvasti. Suomen Asuntomessujen hallitus valitsee messupaikkakunnan yleensä noin 4 vuotta ennen kyseistä messuvuotta. Messupaikkakuntaa valittaessa Suomen Asuntomessut pitää tärkeimpinä tekijöinä kunnan vahvaa tahtoa ja sitoutumista, luontaista asuntotarvetta, messualueen omaleimaisuutta ja yleistä kiinnostavuutta. Lisäksi valintaan vaikuttavat kunnan määrittelemät asuntopoliittiset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet ja teemat. Messualueen kaavan on hyvä olla riittävän väljä (alueen koko n ha) ja sellainen, joka innostaa uusien ideoiden kokeiluun ja kehittämiseen. Kaavan tulisi mahdollistaa erilaisia talotyyppejä ja -kokoja eri hintaluokkiin. Omakotitalot ovat niitä, joita asuntomessuille tyypillisimmin tullaan katsomaan, joten niille tulisi messualueella olla kaavoitettuna vähintään 30 tonttia. On myös mahdollista harkita oheiskohteiden toteuttamista muuallekin kuin messujen pääalueelle, esimerkiksi kerrostaloja keskustaalueelle. Oleellista asuntomessuille valittavalle teemalle on se, että sille löytyy aitoa katetta ja että teema on messuilla konkreettisesti nähtävissä ja koettavissa. Teeman on myös ylitettävä uutiskynnys. Sen tulee olla ajankohtainen, jopa mielellään aikaansa edellä oleva sekä vaikuttava, merkittävä, tunteisiin vetoava ja viihdyttävä.

2 Valintakriteerit Asuntomessupaikkakunnan valintakriteerit ovat: - paikkakunnan sitoutumisaste (viranhaltijat, luottamushenkilöt, muut vaikuttajatahot) - paikkakunnan ja messualueen vahvuudet (vetovoimatekijät, mielenkiintoiset teemat, oheistoiminnot ja -tapahtumat) - maankäytön tilanne (maapohja kunnan omistuksessa/hallinnassa, kaavoitus, alueen arvotus) - kysyntälähtöiset näkökohdat (tonttien kysynnän varmuus, hintataso) - kokeilu ja kehittäminen (tulevaisuuden haasteet ja näkymät, rakennustekniset kokeilut) - yhteistyötahot (elinkeinoelämä, yhteisöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset, matkailu) - messutekniset vaatimukset (maaston sopivuus, liikenneyhteydet, messutekninen näkökulma). Asuntomessujen vastuunjako messupaikkakunnan ja Suomen asuntomessujen kesken Messujen toiminnan organisoi Osuuskunta Suomen Asuntomessut tiiviissä yhteistyössä isäntäkunnan kanssa. Suomen Asuntomessut on päävastuussa tapahtuman markkinoinnista ja valtakunnallisesta tunnettuudesta, messutekniikasta, yleisöpalveluista sekä messukonseptin jatkuvasta kehittämisestä. Isäntäkunta puolestaan vastaa mm. alueen kaavoituksesta, kunnallistekniikasta ja messupysäköinnistä. Messupaikkakunta ja Suomen Asuntomessut vastaavat yhdessä: - suunnittelukilpailut - toimikunnat ja työryhmät - rakennuttajien ja rakentajien valinnat - tiedotussuunnitelma - markkinointisuunnitelma - messuaikainen toimisto Messupaikkakunta vastaa: - messualueen kaavoitus ja kunnallistekniikka - rakennuttajien ja rakentajien hakeminen - tonttien myynti messurakentajille - messurakentamisen valvonta - asuntomessutoimiston ylläpito ja projektihenkilöstön palkkaus - pysäköinti ja liikennesuunnittelu - osa messutekniikasta ja messurakenteista. Osuuskunta Suomen Asuntomessut vastaa: - messuaikaiset yleisöpalvelut, ensiapu, oppaat, lipun myynti, ravintolat, lastenhoito, turvallisuus, vakuutukset jne. - messutekniikka ja messurakenteet - messujen valtakunnallinen markkinointi ja mainonta - messutapahtuman aikainen johto ja tiedotus - näytteilleasettajapaikkojen myynti

3 Messujen onnistuminen Asuntomessujen onnistumisen mittareita ovat kunnan messuille itse asettavat tavoitteet, asuntoalueen onnistuminen ja asukastyytyväisyys, saavutettu medianäkyvyyden määrä ja laatu, maksaneiden asiakkaiden tyytyväisyys, näytteilleasettajien tyytyväisyys, kävijämäärä ja messujen taloudellinen tulos. Kunnan velvollisuus on rakentaa asemakaavoitetulle messualueelle kunnallistekniikka. Tältä osin on huomattava, että kunnallisteknisissä rakenteissa tulee varautua normaalia laadukkaampaan tasoon esimerkiksi katurakenteiden, valaistusten, leikkipuistojen yms. osalta, koska asuntomessut edellyttävät tätä ja toisaalta tällä keinoin voidaan kohottaa kunnan profiilia messukävijöiden keskuudessa. Messualueen rakentaminen on normaaliin aluerakentamiseen verraten hektinen projekti, jossa talonrakentamisen aika rajataan erillissopimuksilla tiukemmaksi kuin rakennuslain sallima viisi vuotta. On huomattava, että Kirkkonummen talouden kannalta asuntomessujen edellyttämät investoinnit tulevat lisänä sekä talonrakennusinvestointeihin (palvelutuotannon rakentaminen) että kunnallistekniikan rakentamisen muihin investointeihin. Kunnallistekniikkaan on viime vuosina ollut jatkuvasti suuret investointitarpeet, ja tarpeita on jouduttu vuosittain priorisoimaan. Keskeinen asia asuntomessuihin liittyen on myös joukkoliikenteen kytkeminen messuihin. Lisäksi messupysäköintiin on varattava riittävä alue noin auton pysäköintiä varten. Rakennusaikaisiin liikennejärjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska kaikki talot rakentuvat samanaikaisesti. Messualueelle tulee varata alkuvaiheessa myös riittävästi rakentamatonta aluetta messupalveluja varten. Asuntomessujen organisointi vaatii merkittävän määrän henkilötyöpanostusta sekä itse messuorganisaatiolta että muulta kuntaorganisaatiolta. Yhteistyön useiden asiantuntijoiden, palveluntarjoajien ja tulevien asukkaiden kanssa pitää olla saumatonta. Asuntomessuja järjestäneet kunnat ovatkin yleensä rekrytoineet messujen organisointiin päätoimisen henkilön, joka on yhdessä toimialojen ja kaupungin yhteistyötahojen kanssa huolehtinut messujen järjestämisen koordinoinnista. Tyypillisesti asuntomessukunnan messutoimiston ydinhenkilökuntaan on kuulunut projektipäällikkö, projektisihteeri, tiedottaja ja aluevalvoja. Tämän lisäksi messujen järjestämisen kannalta keskeisillä toimialoilla muu henkilöstö on intensiivisesti sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Hankkeeseen liittyy suuri määrä erilaisia työryhmiä, kuten Messutoimikunta, Laaturyhmä, Tekniikkaryhmä, Viestintä- ja markkinointiryhmä sekä näitä ohjaava Asuntomessutoimikunta. Lisäksi järjestetään tonttia hakeneiden opastusta useissa asukasilloissa tai rakentajatapaamisissa. Esimerkiksi Espoon antamien tietojen mukaan messujen tekemiseen neljän vuoden aikana osallistui kunnan teknisestä organisaatiosta yli 40 henkilöä. Lisäksi eri toimijoiden tekijöinä ja toteuttajina oli useita satoja henkilöitä. Messuja järjestettäessä tulee muistaa, että Osuuskunta Suomen Asuntomessut on itsenäinen organisaatio, jolla on omat tavoitteensa. Kunnan tavoitteet saattavat olla erilaisia. Kunnan tuleekin laatia oma messujen tavoitesuunnitelmansa huolellisesti etukäteen. Viestinnän perusteellinen suunnittelu on aivan keskeisen tärkeää. Kunnan tulot ja kustannukset Edellisten vuosien asuntomessuissa kaupunkien käyttötalousmenot ovat olleet noin 2,5 3,5 milj. euroa, sisältäen mm. asuntomessutoimiston, markkinoinnin ja tiedottamisen, pysäköintialueen rakentamisen, kuljetukset ja opasteet sekä messualueen ja rakennelmat. Tämän lisäksi tulevat vielä messualueen laatua kohottavan

4 kunnallistekniikan investointien aiheuttamat kustannukset esim. katu- ja viherrakentamisessa, noin Lipputulot jaetaan kunnan ja Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa niin, että kunnan osuus on alle 20 %, arviolta noin Paikoitustulot tulevat kunnalle, arviolta Potentiaaliset asuntomessualueet Kirkkonummella, aluetarkastelu Kun kaavoitusta aloitetaan, pitäisi olla jo tiedossa suunnitellaanko aluetta messualueeksi. Båtvik-Vuohimäki alue: Kunnan tulisi omistaa messualueeksi esitetty alue, mutta tämä alue ei ole kunnan omistuksessa. Alueella ei ole vesihuoltoa, ja alueen liikenteen järjestäminen edellyttäisi eritasoliittymän toteuttamista. Alue vaatisi osayleiskaavan, mutta alue ei ole tällä hetkellä kaavoitusohjelmassa. Jos tätä aluetta haluttaisiin asuntomessualueeksi, se olisi mahdollista aikaisintaan luvulla, mutta tällöinkin maanomistus olisi rajoittava tekijä. Kantvikin Prikiranta: Nykyinen kaava on jo pitkällä ja se ei mahdollista asuntomessuja. Kaava pitäisi tässä tapauksessa tehdä uudestaan. Kunta omistaa alueesta vain osan. Ehdotettu alue ei näiden seikkojen johdosta sovellu messualueeksi. Kirkkonummella ainoat alueet, jotka ovat kunnan omistuksessa ja voisivat tulla kysymykseen, ovat Myllykylä ja Masalan läntiset asuinalueet. Myllykylä: Myllykylän teemana voisi olla luonto, koska alue on lähellä Meikoa. Myllykylän sijainti ei logistisesti ole paras mahdollinen. Kirkkonummen keskustan rakentaminen pitäisi olla jo pitkällä, jotta keskustaan saataisiin oheiskohteita. Tämän johdosta messut voitaisiin järjestää aikaisintaan 2030-luvulla. Masalan läntiset asuinalueet: Masalan teemana voisi olla pienkaupunki/luonto lähellä. Keskusmetsä on vieressä, mutta asemallekaan ei ole pitkä matka. Masalan keskustasta saataisiin mukaan kerrostalokohteita. Messut voisivat olla aikaisintaan vuonna Aikataulu Tulevien vuosien ( ) messujen sijaintipaikkakunnista on jo tehty päätökset. Tämän johdosta asuntomessut voitaisiin järjestää Kirkkonummella aikaisintaan vuonna 2022, jos kunnalla olisi osoittaa niille paikka. Kaavoitukseen, infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen, tonttien luovutuksiin ja itse messutalojen rakentamiseen on varattava riittävä määrä aikaa. Mahdolliset kaavavalitukset huomioiden vuosi 2025 on aikaisin realistinen ja varman päälle ajateltava asuntomessujen järjestämisen ajankohta. Kirkkonummen kunnan on mahdollista jättää hakemus asuntomessujen järjestämisestä, jos messujen hakemisesta on kunnassa selkeä yksimielisyys, hankkeelle on selkeät tavoitteet ja profiloituminen ja Kirkkonummen kunnan ja Suomen Asuntomessujen kesken on saavutettu yhteinen näkemys ja tahtotila messujen järjestämisestä. Kirkkonummen kunta voi sopia neuvotteluista Suomen Asuntomessujen kanssa. Jos hakemus halutaan jättää, olisi tarpeen arvioida myös hankkeeseen sisältyvät taloudelliset riskit, jotka liittyvät markkinatilanteeseen, rakentajien saamiseen sekä kävijämääriin.

5 Asuinalueen kehittäminen yhteistyössä Osuuskunta Suomen Asuntomessujen kanssa Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Inkoon keskustakehitys Oy solmivat yhteistyösopimuksen asumisen hyvinvointia edistävästä hankkeesta. Sopimuksen myötä on käynnistetty uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on auttaa pienempiä kuntia sopeutumaan Suomen voimakkaaseen rakennemuutokseen. Osuuskunta Suomen Asuntomessut tulee kehittämään yhdessä Inkoon kanssa uudenlaisia keinoja, joilla pienestä taajamasta saadaan vetovoimainen asuinpaikka. Sopimuksen allekirjoituksen myötä Inkoon kunta ja Osuuskunta Suomen Asuntomessut aloittavat projektin, joka tähtää siihen, että vuonna 2022 Inkooseen on syntynyt uusi keskusta-asuinalue. lnkoon kunta vastaa uuden asuinalueen rakentamisen edellytyksistä, kuten kunnallistekniikasta, ja Inkoon keskustakehitys Oy vastaa alueen rakentumisesta ja muista kumppaneista. Hanke huipentuu neljän vuoden päästä uudenlaiseen asumisen kehitystä tukevaan tapahtumaan. Koska Kirkkonummen kunnalla ei ole maanomistusta sopivilla paikoilla varsinaisten asuntomessujen järjestämiseen, ja koska kunnan henkilöstö- ja rahalliset resurssit ovat rajalliset, on kannattavampaa suunnata katseet pienempään, jonkin tietyn asuinalueen erityismarkkinointiin. Suomen Asuntomessut Osuuskunnan ja Inkoon keskustakehitys Oy:n hanke on yksi kiinnostava lähestymistapa uudenlaiseen asuntoalueiden kehittämiseen. Kirkkonummen kannattaa seurata Inkoon hankkeen etenemistä, ja jos hanke etenee vakuuttavasti, avata keskustelut Suomen Asuntomessut Osuuskunnan kanssa jonkin Kirkkonummella sijaitsevan alueen kehittämisestä. Loppupäätelmä Kirkkonummen kunnalla ei tällä hetkellä ole omistuksessaan aluetta, missä asuntomessut voitaisiin järjestää ennen vuotta Vuoden 2025 jälkeen Myllykylä ja Masalan läntiset alueet olisivat parhaat alueet messujen järjestämiseksi. Koska Kirkkonummen kunnalla on lähitulevaisuudessa monia suuria investointeja, on vähäiset resurssit ja rahat syytä kohdistaa tarkoin harkiten. Tällä hetkellä asuntomessujen läpivieminen tuntuu liian suurelta ponnistukselta ohuelle organisaatiolle ja on kunnalle myös taloudellinen lisärasite. Asuntomessuilla on merkittävä positiivinen vaikutus messupaikkakunnan imagoon ja asuinaluebrändiin. Kirkkonummen kunnalla on kuitenkin jo nyt hyvä imago asumisen paikkana. Kunnan meren- ja luonnonläheisyys sekä sijainti lähellä Helsinkiä luo kysyntää asumiselle, kun pidetään huolta tulevien asuinalueiden viihtyisästä toteutuksesta ja hyvästä saavutettavuudesta. Kirkkonummen kannattaa panostaa tulevien asuinalueiden ja keskusta-alueiden kaavoitukseen, arkkitehtuuriin ja kunnallistekniikkaan, ja tuoda alueita positiivisella tavalla esiin osana Kirkkonummi-brändiä. Vaikka varsinaisten asuntomessujen toteuttaminen Kirkkonummella vaikuttaa tarpeettoman raskaalta ja vaikutuksiltaan epävarmalta, on perusteltua selvittää mahdollisuuksia pienempimuotoiselle asuinaluemarkkinoinnille. Esimerkiksi Suomen Asuntomessut Osuuskunnan kanssa voidaan aloittaa yhteistyökeskustelut jonkin kunnan asuinalueen kehittämisestä, mikäli heidän ja Inkoon keskustakehitys Oy:n yhteishanke etenee suunnitellusti. Ehdotus Kuntakehitysjaosto päättää

6 1 esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että aloitteeseen asuntomessujen hakemisesta Kirkkonummen kuntaan annetaan esittelytekstin mukainen vastaus. 2. esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että Kirkkonummen kunta ei tässä vaiheessa jatka selvitystyötä ja valmistelua asuntomessujen hakemiseksi Kirkkonummen kunnan alueelle, ja että aloite todetaan loppuun käsitellyksi.