Selvitys valtuustoaloitteiden käsittelystä

Transkriptio

1 Kh Kv liite 5 Selvitys valtuustoaloitteiden käsittelystä Valtuustoaloitteet aikaisemmilta vuosilta 1. Vihdin Vihreiden valtuustoryhmän/heidi Sume-Hännisen valtuustoaloite Vihdin mahdollisuudesta osallistua Hinku-hankkeeseen (94/2014) Kunnanvaltuusto on käsitellyt aloitteen vastausta kokouksessaan seuraavasti: Valtuutettu Hatanpää esitti vihreiden valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuorossa, että valtuustoaloitteen Vihdin mahdollisuudesta osallistua Hinku-hankkeeseen (valtuustoaloite vuodelta 2014 nro 3), selvittelyä jatketaan. Esitystä kannattivat valtuutettu Pulkkinen ja valtuutettu Pekka Ranta. Kunnanvaltuusto hyväksyi vihreiden valtuustoryhmän esityksen yksimielisesti. Päätös Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen esityksen siten muutettuna, että valtuustoaloite Vihdin mahdollisuudesta osallistua Hinkuhankkeeseen (vuoden 2014 valtuustoaloitteen nro 3) käsittely on vielä kesken. Vihdin ilmastotyön päivitetty tilanne Ilmastostrategian toimenpideohjelma on hyväksytty valtuustossa Toimenpideohjelmassa ei ole esitetty toimenpiteeksi HINKU-kunnaksi ryhtymistä. Sisäinen ilmastotyöryhmä jatkaa toimenpideohjelman mukaista työtä syksyllä Päättäjistä koostuva ilmastostrategiatyöryhmä on kokoontunut viimeksi ja seuraava kokous pidetään syksyllä Toimenpideohjelman toimenpiteiden toteutus ja HINKU-kriteerit Vihdin kannalta merkittävä HINKU-kriteeri on se, että kunnan tulee liittyä Energiatehokkuussopimukseen. Energiatehokkuussopimuksissa on käynnistymässä uusi kausi vuosille Jotta energiatehokkuussopimukseen olisi mahdollista liittyä, tulee kunnan kiinteistöjen energiakatselmukset ensin päivittää. Rahoitusta tähän ei ole vielä toistaiseksi löytynyt tiukan taloustilanteen vuoksi. Tilapalvelu on teettänyt rakennusten arvonmäärityksen sekä sen perusteella rakennusten salkutuksen keväällä Salkutus on menossa päätöksentekoon syksyllä Päätöksenteon jälkeen tiedetään luovuttavat kiinteistöt ja valmistellaan niiden myyntiohjelma. Salkutuspäätöksen jälkeen kehitettävien rakennusten osalle on tarkoitus laatia PTSsuunnitelmat (pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma), jotka sisältävät energiakatselmukset. Ilmastostrategian toimenpideohjelmassa kunnan kiinteistöjen energiakatselmusten päivittäminen on aikataulutettu vuosille Kar-

2 kea kustannusarvio PTS-suunnitelmien ja energiakatselmuksien tekemiselle kolsulttityönä on noin , riippuen rakennusten määrästä. Tilapalvelu pyrkii jakamaan työn neljälle vuodelle, , jolloin myös kustannukset saadaan jaettua useammalle vuodelle. Mikäli hankkeelle ei saada talousarvioon erikseen merkittyä rahoitusta, hanketta rahoitetaan mahdollisuuksien mukaan pienten korjauksen ja investointien menokohdasta. Toinen merkittävä HINKU-kriteeri kunnan kannalta on, että kunnan tulee myös aktivoida paikallisia asukkaita ja yrityksiä sekä panostaa ilmastoasioiden viestintään. HINKU-kunnilla on myös erilaisia raportointivelvoitteita. Hyväksytyssä ilmastostrategian toimenpideohjelmassa on toistaiseksi päätetty keskittyä kunnan sisäiseen ilmastotyöhön nykyisillä resursseilla. Mikäli HINKU-kunnaksi halutaan sitoutua, tulee siihen varata riittävät resurssit, esim. palkkaamalla projektikoordinaattori. Ympäristölautakunta päätti kokouksessaan , että HIN- KU-kunnaksi ryhtymistä ei esitetä tässä vaiheessa. Työtä HINKU-kriteerien täyttämiseksi tehdään talousarvion ja ilmastostrategian toimenpideohjelman puitteissa. Kiinteistöjen pitkän tähtäimen suunnitelmia (PTS) ja energiakatselmuksia suunnitellaan tehtävän talousarvion puitteissa seuraavan neljän vuoden ( ) aikana tai nopeammin, mikäli hankkeelle saadaan varattua rahoitus. Asiaa tullaan esittämään talousarviokäsittelyn yhteydessä. Hankkeen toteutumista seurataan talousarviokäsittelyissä ja tarvittaessa tilapalvelu päivittää omaa toimenpideohjelmataulukkoaan samassa yhteydessä. Myös muut palvelukeskukset voivat päivittää omia toimenpideohjelmataulukoitaan talousarviokäsittelyissä. Koko kunnan osalta ilmastostrategian toimenpideohjelma päivitetään viimeistään 2020, jolloin viimeistään tarkastellaan uudelleen HINKU-kunnaksi ryhtymisen mahdollisuuksia ja HINKU-kriteerien täyttymistä. Aloitteen käsittely on kesken. Mari Pihlaja-Kuhna (Ympa ) 2. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän/pentti Pulkkisen aloite asuntomessujen järjestämiseksi Vihdin kunnassa (331/2015) Vihdin sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt valtuustoaloitteen koskien asuntomessujen järjestämistä Vihdin kunnassa. Osuuskunta Suomen Asuntomessuissa tapahtuneiden henkilövaihdosten ja strategiamuutosten vuoksi on perusteltua, että aloitteeseen vastataan vasta nyt. Asuntomessuja on pidetty viime vuosina v Hämeenlinnassa ( kävijää), 2008 Vaasassa ( kävijää), 2009 Valkeakoskella ( kävijää), 2010 Kuopiossa ( kävijää), 2011 Kokkolassa ( kävijää), 2012 Tampereella ( kävijää), 2013 Hyvinkäällä ( kävijää), 2014 Jyväskylässä ( kävijää), 2015 Vantaalla ( kävijää) ja 2016 Seinäjoella ( kävijää).

3 Seuraavat asuntomessut järjestetään Mikkelissä v. 2017, Porissa 2018, Kouvolassa 2019 ja Tuusulassa Lohja on alustavasti kaavaillut hakea asuntomessuja vuodelle Messualueiden koko on ollut 5-25 ha ja asuntojen lukumäärä messualueilla on vaihdellut n n.180 asunnon välillä, omakotitalokohteita on ollut yleensä n. 30 ja loput asunnoista kohdealueesta riippuen on ollut rivi- tai kerrostaloasuntoja. Oleellista on, että asuntomessuille valittavalle teemalle on aitoa katetta ja teema on messuilla konkreettisesti nähtävissä ja koettavissa. Teeman on myös ylitettävä uutiskynnys. Sen tulee olla ajankohtainen, jopa mielellään aikaansa edellä oleva sekä vaikuttava, merkittävä, tunteisiin vetoava ja viihdyttävä. Messupaikkakuntaa valittaessa Suomen Asuntomessut pitää tärkeimpinä tekijöinä kunnan vahvaa tahtoa ja sitoutumista, luontaista asuntotarvetta, messualueen omaleimaisuutta ja yleistä kiinnostavuutta. Lisäksi valintaan vaikuttavat kunnan määrittelemät asuntopoliittiset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet ja teemat. Messutapahtumasta kiinnostuneiden kuntien kanssa neuvotellaan alustavasti tapahtuman järjestämisestä, jonka jälkeen kunnilta toivotaan vapaamuotoista hakemusta tapahtuman järjestämiselle. Messukunnilla on jatkuva haku eli hakemuksia messupaikkakunnaksi voidaan jättää jatkuvasti. Suomen Asuntomessujen hallitus valitsee messupaikkakunnan yleensä noin 4 vuotta ennen kyseistä messuvuotta. Messualueen kaavan on hyvä olla riittävän väljä eli sellainen, joka innostaa uusien ideoiden kokeiluun ja kehittämiseen. Kaavan tulisi mahdollistaa erilaisia talotyyppejä ja -kokoja eri hintaluokkiin. Omakotitalot ovat niitä, joita asuntomessuille tyypillisimmin tullaan katsomaan, joten niille tulisi messualueella olla kaavoitettuna vähintään 30 tonttia. On myös mahdollista harkita oheiskohteiden toteuttamista muuallekin kuin messujen pääalueelle. Oheiskohteen tulisi kuitenkin olla luonteeltaan riittävän vetovoimainen. Asuntomessutapahtuman hakukriteerit ovat: Asuntomessujen tavoitteet: - Sijainti messupaikkakunnan yhdyskuntarakenteessa - Pääteema, asuminen hyvinvoinnin rakentajana - Panostus asumisen kehittämishankkeisiin (50/50) - Väestökehitys ja asuntorakentamisen kehitys vuoden 2010 jälkeen Messupaikkakunnan tavoitteet: - Paikkakunnan sitoutumisaste ja kunnan kapasiteetti (viranhaltijat, luottamushenkilöt, muut vaikuttajatahot) - Paikkakunnan ja messualueen vahvuudet (vetovoimatekijät, mielenkiintoiset teemat, oheistoiminnot ja -tapahtumat) - Maankäytön tilanne (maapohja kunnan omistuksessa/hallinnassa, kaavoitus, alueen arvotus) - Kysyntälähtöiset tekijät (tonttien kysynnän varmuus, hintataso)

4 - Kokeilu ja kehittäminen (tulevaisuuden haasteet ja näkymät, rakennustekniset kokeilut) - Yhteistyötahot (elinkeinoelämä, yhteisöt, yhdistykset, seurakunnat, oppilaitokset, matkailu) - Messutekniset vaatimukset (maaston sopivuus, liikenneyhteydet, messutekninen näkökulma). Asuntomessujen vastuunjako messupaikkakunnan ja Suomen asuntomessujen kesken on seuraava: Yhdessä messupaikkakunta ja Suomen Asuntomessut - suunnittelukilpailut - toimikunnat ja työryhmät - rakennuttajien ja rakentajien valinnat - tiedotussuunnitelma - markkinointisuunnitelma - messuaikainen toimisto. Messupaikkakunta: - messualueen kaavoitus ja kunnallistekniikka - rakennuttajien ja rakentajien hakeminen - tonttien myynti messurakentajille - messurakentamisen valvonta - asuntomessutoimiston ylläpito ja projektihenkilöstön palkkaus - pysäköinti ja liikennesuunnittelu - osa messutekniikasta ja messurakenteista. Osuuskunta Suomen Asuntomessut: - messuaikaiset yleisöpalvelut, ensiapu, oppaat, lipun myynti, ravintolat, lastenhoito, turvallisuus, vakuutukset jne. - messutekniikka ja messurakenteet - messujen valtakunnallinen markkinointi ja mainonta - messutapahtuman aikainen johto ja tiedotus - näytteilleasettajapaikkojen myynti. Asuntomessujen onnistumisen mittareita ovat kaupungin messuille itse asettavat tavoitteet, asuntoalueen onnistuminen ja asukastyytyväisyys, saavutettu median määrä ja laatu, maksaneiden asiakkaiden tyytyväisyys, näytteilleasettajien tyytyväisyys, kävijämäärä ja messujen taloudellinen tulos. Messuhanke tuo ulkopuolisia investointeja ja messut kasvattavat paikkakunnan vetovoimaa. Asuntomessut lisäävät myös yritysten hakeutumista paikkakunnalle ja messuilla on vahvasti työllistävä vaikutus. Viime vuosina messuvieraat ovat kuluttaneet paikkakunnalla (ja ymp.) n miljoonaa euroa, joista n. 1/3 käytetään messualueella ja 2/3 messupaikkakunnalla ja sen ympäristössä. Järjestävän kunnan netto- kustannukset ovat olleet n. 1-2,5 miljoonaa euroa. Vihdin viranhaltijat tapasivat Suomen Asuntomessujen johdon edustajia alustavassa, kartoitusluonteisessa tapaamisessa, jossa läpikäytiin asuntomessujen konseptia ja niiden kunnalle asettamia toimin-

5 nallisia ja muita reunaehtoja sekä toisaalta mahdollisia hyötyjä. Keskeinen asia asuntomessuihin liittyen on myös joukkoliikenteen kytkeminen messuihin. Lisäksi messupysäköintiin on varattava riittävä alue noin auton pysäköintiä varten. Messualueelle tulee varata alkuvaiheessa myös riittävästi rakentamatonta aluetta messupalveluja varten. Asuntomessujen organisointi vaatii merkittävän määrän henkilötyöpanostusta sekä itse messuorganisaatiolta että muulta kuntaorganisaatiolta. Asuntomessuja järjestäneet kunnat ovatkin yleensä rekrytoineet messujen organisointiin päätoimisen henkilön, joka on yhdessä toimialojen ja kunnan yhteistyötahojen kanssa huolehtinut messujen järjestämisen koordinoinnista. Tyypillisesti asuntomessukunnan messutoimiston ydinhenkilökuntaan on kuulunut projektipäällikkö, projektisihteeri, tiedottaja ja aluevalvoja. Tämän lisäksi messujen järjestämisen kannalta keskeisillä toimialoilla muu henkilöstö on vahvasti sitoutunut hankkeen toteuttamiseen. Realistisesti ajatellen asuntomessut voitaisiin järjestää Vihdissä aikaisintaan 2020-luvulla, koska tulevien lähivuosien messujen sijaintipaikkakunnista on jo tehty päätökset ja toisaalta kaavoitukseen, infrastruktuurin suunnitteluun ja rakentamiseen, tonttien luovutuksiin ja itse messutalojen rakentamiseen on varattava riittävän pitkä aika. Mahdolliset kaavavalitukset huomioiden, realistisena asuntomessujen järjestämisen vuotena voidaan Vihdissä pitää vuotta 2023 tai Vihdin kunta voi jättää hakemuksen asuntomessujen järjestämisestä, kun messujen hakemisesta on kunnassa selkeä yksimielisyys, hankkeelle on selkeät tavoitteet ja profiloituminen ja Vihdin kunnan ja Suomen Asuntomessujen kesken on saavutettu yhteinen näkemys ja tahtotila messujen järjestämiseen liittyvistä eri näkökulmista. Ennen hakemuksen jättämistä on tarpeen arvioida myös hankkeeseen sisältyvät taloudelliset riskit, jotka liittyvät markkinatilanteeseen, rakentajien saamiseen sekä kävijämääriin. Vihdin kunta jatkaa selvitystyötä ja valmistelua asuntomessujen hakemiseksi Vihdin kunnan alueelle ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Aloite on loppuun käsitelty Kari Setälä, kaavoitus- ja tekninen lautakunta

6 Valtuustoaloitteet vuodelta Vasemmistoliiton valtuustoryhmän aloite kunnan tilojen antamiseksi järjestöjen käyttöön kokouksia varten maksutta (57/2016) Aloite on käsiteltävänä Vihdin kunnan tilojen vuokraamista selvittävässä työryhmässä, jonka tehtävänä on kevään 2017 aikana määritellä tarkemmin ne periaatteet ja toimintatavat, joilla Vihdin kunnan tiloja vuokrataan ulkopuolisille. Tilojen antaminen järjestöjen käyttöön maksutta liittyy kiinteästi tähän hankkeeseen sekä samanaikaisesti valmisteltavana oleviin yleisiin avustusperiaatteisiin, ja siksi aloite tulee käsitellä asian kokonaisratkaisun yhteydessä. Tällä hetkellä yhdistyksillä ja muilla toimijoilla on mahdollisuus varata maksutta käyttöönsä Vihdin pääkirjaston luentosali kirjaston aukioloaikoina. Aloitteen käsittely on kesken Noora Nordberg 2. Valtuutettu Mattilan ym. allekirjoittaneiden aloite saman perheen lapsien oikeudesta samaan lähikouluun oppilaaksiottoalueiden muuttamisesta huolimatta (58/2016) Oppilaaksiottoalueita on käsitelty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa ja kunnanhallituksessa vuosina 2007, 2010, 2011 ja Kasvatus- ja koulutuslautakunta on käsitellyt perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden määräytymisperusteita Tällöin on tarkennettu vuosiluokkien 7-9 oppilaiden lähikoulun määräytymistä Otalammen koulun aloittaessa toimintansa Tuolloin oppilaaksiottoalueet muuttuivat kyseisten vuosiluokkien osalta ja samassa yhteydessä tarkennettiin, missä kouluissa on erityisopetuksen luokkia. Koulujen määrässä ei ole tapahtunut muutoksia jälkeen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on käsitellyt oppilaaksiottoalueita ja päättänyt, oppilaaksiottoalueiden pysyvän ennallaan lukuvuoden ajan. Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan käyttää otto-oikeuttaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätökseen koskien peruskoulujen oppilaaksiottoalueiden rajojen tarkistamista. Oppilaaksiottoalueita, tilastoalueita ja koulukuljetussuunnittelua on tarkasteltu syksyllä 2010 aloittaneessa työryhmässä, johon ovat kuuluneet maankäyttöinsinööri Tiina Hartman, kaavasuunnittelija Petra Pelkonen, kuljetus- ja hankinta-asiantuntija Salla-Mari Rintala sekä projektityöntekijä Timo Tuomi. Työryhmä on esitellyt työnsä tuloksia kunnanhallitukselle ja kasvatus- ja koulutuslautakunnalle. Lisäksi asiaa on esitelty rehtoreille Työryhmän tavoitteena on ollut yhdistää tilastoalueita ja oppilaaksiottoalueita siten, että koulujen oppilasmäärien ennustaminen perustuisi tarkkoihin laskelmiin alueiden väestökehityksestä. Oppilaaksiottoalueet muodostuvat ainoastaan kokonaisista pienalueista, jolloin saadaan tarkkaa tilastotietoa kustakin oppilaaksiottoalueesta eri muuttujien osalta. Oppilaaksiottoalueiden määrittelyssä on tarkasteltu myös sitä, miten koulukuljetukset on mah-

7 dollista järjestää. Selvityksessä käytetyt oppilaiden asuinpaikat ovat joulukuun 2010 väestörekisteritilanteen mukaiset. Oppilaaksiottoalueiden määrittelyssä on otettu huomioon seuraavat asiat (yleiset periaatteet): koulukuljetusten minimointi siten, että mahdollisimman monella lapsella olisi lyhyt ja turvallinen koulumatka ja että kuljetusreitit olisivat kustannustehokkaita nykyisten koulujen tilojen tasainen käyttö jo koulunsa aloittaneiden oppilaiden kohdalla muutokset vain erittäin painavista syistä olemassa olevien tilasto- ja pienalueiden hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle tilastollisen jatkuvuuden saavuttamiseksi eli aikasarjojen säilyttämiseksi taajamien tulevien kasvusuuntien huomioiminen siten, että tilastoalueet ja niiden sisältämät pienalueet jatkossakin kuvaavat taajamia ja taajaman osia, mikä on edellytys muun muassa väestösuunnitteiden laatimiselle ja oppilasennusteiden laatimiselle Kunnanhallitus on päättänyt, että oppilaaksiottoalueet pysyvät kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätöksen mukaisesti ennallaan luku vuoden ajan ja hyväksynyt edellä esitetyt yleiset periaatteet oppilaaksiottoalueiden jatkosuunnittelun pohjaksi. Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet esittävät, että Vihdin kunnassa perheet saavat vastaisuudessa valita kaikille lapsilleen saman lähikoulun, vaikka oppilaaksiottoalueiden rajat olisivat muuttuneet sen jälkeen, kun osa perheen lapsista on aloittanut koulunsa. Tämä valintaoikeus edellyttää, että perheen lapset käyvät koulua samanaikaisesti (esim. vanhin lapsi on 4:llä luokalla ja nuorin 1:llä luokalla). Oppilaaksiottoalueet ovat muuttuneet ja tässä vaiheessa, keväällä 2016, ei ole esiintynyt tarvetta muuttaa nykyisiä oppilaaksiottoalueita. Kasvatus- ja koulutuslautakunta on tiedostanut valtuustoaloitteessa mainitut haasteelliset tilanteet ja sen vuoksi kasvatus- ja koulutuslautakunta on jo päättänyt hyväksyä siirtymäaikana noudatettavan seuraavia periaatteita: - Vuonna 2012 viimeisen vuosiluokkansa (6. tai 9. lk) aloittavat saavat niin halutessaan jatkaa koulunsa loppuun vanhan oppilaaksiottoalueen mukaisesti. Heille myönnetään maksuton koulukuljetus ko. kouluun, mikäli koulukuljetuksen muut ehdot täyttyvät. - Oppilaat voivat halutessaan hakeutua uusien oppilaaksiottoalueiden mukaisiin kouluihin jo lukuvuodeksi ja heille järjestetään koulukuljetus uuden oppilaaksiottoalueen mukaiseen kouluun kasvatus- ja koulutuslautakunnan päättämien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti. Edellisen päätöksen lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunta on päättänyt , että vuonna 2012 vuosiluokan aloittavat oppilaat ovat oikeutettuja halutessaan jatkamaan koulunkäyntiä vanhan oppilaaksiottoalueen mukaisesti. Heille myönnetään maksuton koulukuljetus ko. kouluun, mikäli koulukuljetuksen muut ehdot täyttyvät.

8 Valtuustoaloitteessa todetaan, että jo nyt on mahdollista ilmoittaa lapsi johonkin muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, mutta silloin poistuu oikeus koulukuljetukseen. Tällä valtuustoaloitteella pyritään siihen, että koulukuljetusoikeus sisältyisi edellä mainittuun lähikouluvalintaan, sikäli kun kuljetuskriteerit (matkan pituus, vaarallisuus jne) muuten täyttyvät. Huoltajilla on mahdollisuus hakea toissijaista koulupaikkaa muusta kuin oppilaalle merkitystä lähikoulusta. Oppilaalle tehdään huoltajan hakemuksen perusteella viranhaltijapäätös oikeudesta opiskella toissijaisessa koulussa. Perusopetuslain 32 mukaan, jos oppilas otetaan muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta. Kasvatusja koulutuslautakunnan hyväksymien koulukuljetusperiaatteiden mukaisesti huoltaja vastaa oppilaan kuljetuksista toissijaiseen kouluun. Nykyisten oppilaaksiottoalueiden määrittelyssä on pohdittu erityisesti sitä, miten koulukuljetukset on mahdollista järjestää oppilaan kannalta turvallisesti ja kustannustehokkaasti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta päivittää koulukuljetusperiaatteita säännöllisesti. Vuonna 2010 tehty selvitystyö oppilaaksiottoalueista ei edellytä tässä vaiheessa muutoksia oppilaaksiottoalueisiin eikä koulukuljetusperiaatteisiin. On valitettavaa, että yksittäisen perheen lapsia sijoittuu eri kouluihin vuonna 2012 tulleiden muutosten jälkeen, vaikka kasvatus- ja koulutuslautakunta on kahdessa eri päätöksessään ( ja ) pyrkinyt ennakoimaan nämä tilanteet. Kasvatus- ja koulutuslautakunta Aloite on loppuun käsitelty Marjo Ojajärvi 3. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän/valtuutettu Terkomaan aloite hyvinvointikoordinaattorin tehtävän perustamiseksi (200/2016) Sosiaali- ja terveystoimen palveluiden siirtyessä maakunnalliselle itsehallintoelimelle korostuu peruskunnan tehtävissä alueen elinvoimaisuuden turvaamisen ja varhaiskasvatuksen ja opetuksen peruspalveluiden järjestämisen lisäksi alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Toimivilla peruspalveluilla pyritään ennaltaehkäisemään raskaiden erityispalvelujen tarvetta. Asiakkailla tulee olla hyvä tietämys peruspalveluista, ja niihin hakeutumiseen pitäisi olla hyvin matala kynnys. Palveluiden, riippumatta siitä järjestääkö ne kunta vai perusturvakuntayhtymä/maakunta, tulee olla järjestetty siten, että asiakkaan ja perheen hyvinvointia on mahdollista tarkastella kokonaisuutena, ja palveluita voidaan tarjota ennaltaehkäisevästi. Saumattoman yhteistyön rakentaminen ja ylläpitäminen nyt Perusturvakuntayhtymä Karviaisen ja myöhemmin itsehallintoalueen kanssa edistää asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kuntalaisten hyvinvointia edistää myös kuuluminen itselleen merkitykselliseksi kokemiin intressiryhmiin, sekä mahdollisuus vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskeviin asioihin. Kunta voi parhaimmillaan toimia kumppanina ja mahdollistajana kuntalaisten vilkkaalle järjestötoiminnalle ja muulle omaehtoiselle osallistumiselle. Osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia päätöksentekoon pyritään vahvistamaan eri ikä- ja intressiryhmissä sekä vaikut-

9 tamistoimielimillä että uusilla toimintatavoilla ja päätöksenteon valmistelun avoimuudella ja vuorovaikutteisuudella. Kunnan toiminnassa tulee jatkossa korostumaan kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien varaaminen sekä kuntalaisten osallistaminen sekä kuntalaisten oman aktiivisuuden tukeminen. Toimivien yhteistyösuhteiden muodostaminen peruspalveluiden tuottajiin, sekä rajapintojen varmistaminen maakunnan kanssa tukevat hyvinvointia ja ennaltaehkäisyä. Työn tulisi olla läpileikkaavana, strategisena linjauksena kaikissa tehtävissä, eikä sen kohdentaminen yhteen tehtävään ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Maakuntauudistuksen yhteydessä on syytä harkita, miten hyvinvoinnin edistämisen tehtävä käytännössä toteutetaan. Aloitteen käsittely on kesken Noora Nordberg 4. Valtuutettu Saarion aloite taajamien ulkopuolisen rakentamisen ohjauksesta (201/2016) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Tontteja syntyy vain asemakaavalla. Asemakaava ei ole oikea työkalu kyläasutuksen suunnittelemiseen, sillä asemakaavan myötä syntyy kunnalle velvoitteita mm. kunnallistekniikan rakentamiseen. Yleiskaava soveltuu kyläasutuksen suunnittelemiseen, mutta yleiskaavalla ei voi antaa kunnan maille enemmän rakennusoikeutta kuin muille maanomistajille. Kunta aloittaa koko Vihtiä koskevan strategisen yleiskaavan suunnittelutyön Yleiskaavatyön yhteydessä voidaan tutkita kyläalueita ja hajarakentamisen ohjauksen säätelyä kuntatasolla yleisemminkin. Tarkoitus on myös selvittää ne alueet, joilla maankäyttö- ja rakennuslain tuleva muutos jatkossa sallisi kesäasunnon muuttamisen pysyvään asuinkäyttöön. Strategiassa sanotaan, että kunnalla on oltava jatkuvasti tarjolla sopivia tontteja. Strategia viittaa siten suoraan Vihdin rakennettuihin taajamiin, ei kyliin. Vihdin kunnan maanhankinta keskittyy strategian mukaisten taajamien kasvusuuntien kiinteistöjen hankintaan. Kunnan markkinoimisessa ylipäätään tehdään yhteistyötä mielellään kolmannen sektorin toimijoiden ja kyläyhteisöjen kanssa. Aloite on loppuun käsitelty. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Vasemmistoliiton valtuustoryhmän/valtuutettu Virran aloite Vihdin matkailun edistämiseksi (202/2016) Syksyn 2016 aikana on tehty useita toimenpiteitä Vihdin matkailun kehittämiseksi ja toimijoiden verkottamiseksi. Vihdin kunta toimii läheisessä yhteistyössä Vihdin Matkailu ry:n kanssa. Yrityskehittäjän järjestämissä erilaisissa tapaamisissa, joihin on kutsuttu matkailu-,

10 kaupan- ja palvelualojen yrittäjiä, on työstetty Vihdin matkailun, kaupan ja palveluiden ohjelmaa, jossa on määritelty, erottautumistekijät, kärkituotteet, vahvuudet. Ohjelmassa määriteltiin myös uudet, kehittyvät matkailu/palvelutuotteet sekä Vihdin matkailun tavoitetila: Vihti on 2025 pääkaupunkiseudun luonto- ja kulttuurimatkailun idyllinen kunta. Yrittäjämyönteinen Vihti on vahvasti verkostoitunut ja yrittäjät tekevät innostuneesti yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi. Vihdin matkailun, kaupan ja palveluiden toimintaohjelmaan valittiin kärkiteemoiksi 4 kehittämisteemaa; reitistön kehittäminen (patikointi, ratsastus, pyöräily, melonta yms) Nuuksio ja luontomatkailu Vihdin kirkonkylä ja ranta markkinointi (markkinointiryhmä) Vihdin matkailumahdollisuuksia lisää loistava sijainti: 45 minuuttia Helsinki-Vantaalta ja Helsingistä, ykköstien varressa = erinomainen saavutettavuus. Helsinki-Vantaan lentokentän kautta matkustaa vuodessa 16 miljoonaa ihmistä ja Helsingissä vuosittain yli 3 miljoonaa yöpymistä. Kansainvälisten matkailijoiden, erityisesti juuri aasialaisten matkailijoiden, StopOver Finland -ohjelma käynnistyi huhtikuussa 2015 ja on jo hyvässä vauhdissa. Vuoden 2017 alusta Finpron kasvuohjelmia yhdistettiin ja StopOver Finland on nyt osa yhtä yhteistä matkailun ohjelmaa jossa StopOver on mukana omana teemanaan. Tässä StopOver ohjelmassa on jo mukana vihtiläisiä matkailualan yrityksiä. Vuonna 2017 Vihdin kunta ja Espoon kaupungin omistama Espoo Marketing Oy (Visit Espoo) ovat tiivistämässä matkailuyhteistyötään. Tavoitteena on lisätä ja ylläpitää yhteistyötä matkailumarkkinoinnissa sekä luoda yhteistyöverkostoja vihtiläisten ja espoolaisten matkailutoimialan yritysten välille mm. tuotevalikoimien kehittämisessä ja yhteismarkkinoinnissa. Näin yritykset pääsevät yhteistyössä hyödyntämään Visit Espoon kehittämiä markkinointikanavia ja myyntitoimenpiteitä. Lisäksi tulee Vihdin kohteiden / palveluiden näkyminen Visit Espoon some-kanavissa ja blogeissa ja esim. KokousEspoo After Work tapahtumassa. Lisäksi saadaan vihtiläistä näkyvyyttä Visit Espoon eri markkinointi- ja myyntikanavissa sekä esitteessä. Vuoden 2017 aikana aloitetaan Vihdin kunnan brändityö, jossa määritellään Vihdin mm. ydinviestit, uusi visuaalinen ilme sekä markkinointistrategia. Tämä tuonee lisänäkyvyyttä ja tehoa Vihdin matkailumarkkinointiin. Vihdin matkailua pyritään tehostamaan erityisesti verkoston ja yhteistyön voimalla, joskin lisäresurssitarve tulee pohtia vuoden 2017 aikana. Elinkeinotoimen ja samalla matkailun resurssit arvioidaan vuoden 2018 talousarvion yhteydessä. Aloite on loppuun käsitelty Kristiina Salo 6. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän/valtuutettu Rajajärven aloite paikallishistoriallisen muistitiedon siirtämiseksi (203/2016)

11 Vihdin museossa järjestettiin seminaari, jossa Marko Paavilainen esitteli kirjansa: Murhatut veljet, Valter, William ja Ivar Thomén elämä ja kuolema. Helmikuun 2017 alussa Vihdin museolla aloitettiin yhteistyöprojekti vihtiläisten muistomerkkien kartoittamiseksi, kunnostamiseksi, kuvaamiseksi sekä niistä olevien tietojen keräämiseksi. Työryhmään kuuluvat Vihdin maanpuolustusjärjestöjen yhteyshenkilönä Kari Pitkänen, Vihdin Kameraseuran yhteyshenkilönä Paavo Hacklín, Vihdin seurakunnan yhteyshenkilönä Päivi Putkonen-Hegazi, Vihdin museon/vihdin kunnan yhteyshenkilönä Heidi Tammelin. Tavoitteena on koota kerätyt tiedot juhlavuoden aikana valmistuvaan mobiilioppaaseen. Vihdin kuntaan palkataan Suomi100 -projektityöntekijä valmistelemaan ja koordinoimaan Vihdin Suomi100 -juhlavuoden tapahtumia sekä avustamaan kolmannen sektorin toimijoita aiheeseen liittyvien tapahtumien järjestämisessä. Projektityöntekijä valmistelee Vihdin vuoden 1918 tapahtumiin liittyviä tilaisuuksia. Aloite on loppuun käsitelty Taina Sirola/Heidi Tammelin 7. Perussuomalaisten valtuustoryhmän/valtuutettu Mattilan aloite alueellisesta kielikokeilusta Vihdissä (255/2016) Vihdin kunnan perusopetuksessa on otettu alkaen käyttöön uusi opetussuunnitelma, joka perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Käytössä oleva perusopetuksen opetussuunnitelma on luettavissa kunnan nettisivuilta. Perusopetuksen opetussuunnitelma sisältää tuntijaon, jonka on hyväksynyt valtioneuvosto kesällä 2012 ja joka määrää sen, kuinka monta tuntia kutakin oppiainetta perusopetuksen aikana opiskellaan. Merkittävä muutos tuntijakoon on se, että toisen kotimaisen kielen eli ruotsin kielen opetus aloitetaan 6 vuosiluokalla. Valtuustoaloitteessa mainitaan nykyisen hallituksen kärkihankkeena olevan kielten opiskelun lisääminen ja monipuolistaminen. Tähän hankkeeseen on ollut haettavissa hankerahoitusta valtiolta keväällä Vihdin kunta on lähettänyt hankehakemuksen, jonka keskeisin ydin on seuraava: Vihdin kunnan tavoitteena on lisätä oppilaiden mahdollisuuksia opiskella kieliä ja laajentamalla kieliohjelmaa niin, että yläkoulujen valinnaista B2-kielitarjontaa lisätään sekä tasaarvoistetaan ja 4. luokalla aloitetaan valinnainen espanjan A2-kieli. Lisäksi tavoitteena on kehittää toimintaamme niin, että uusi opetussuunnitelma toteutuu myös kieli- ja kulttuurikasvatuksen kautta. Vihdin kunnan uusi kieliohjelma edistää työllistymistä, on iso markkinavaltti ja luo hyvää mainetta mahdollisille uusille kuntalaisille. Koulutuksen tulosalueella valmistellaan esi-, perus- ja lukio-opetuksen tueksi kielistrategiaa, jossa todetaan opetussuunnitelmien sisältävän peruslinjaukset kielten opiskeluun. Lisäksi strategia sisältää tietoja siitä, minkä kielisiä oppilaita kouluissa on ja kuinka heidän suomenkielen oppimista tuetaan. Strategiassa todetaan myös, että mahdollisuuksien mu-

12 kaan järjestetään oman äidinkielen opetusta muun kuin suomen kielisille oppilaille. Kielistrategia tulee kasvatus- ja koulutuslautakunnan hyväksyttäväksi maaliskuussa Valtuustoaloitteessa esitetty vaatimus alueellisen kielikokeilun valmistelusta yhdistetään kielistrategian valmisteluun. Tavoitteena on, että kielistrategiassa selvitetään alueellisen kielikokeilun aloittamisen edellytykset. Sen jälkeen, mikäli kielistrategiassa todetaan, että kielikokeilu aloitetaan, ja pyritään ottamaan huomioon valtuustoaloitteen kohdat 2-4. Mainittakoon, että Vihdin kunnan strategian mukaisesti kunta tekee koulutuksen alueella yhteistä metropolialueen, erityisesti KUUMA-kuntien kanssa. Aloitteen käsittely on kesken Marjo Ojajärvi (kasvatus- ja koulutuslautakunta ) 8. Valtuutettu Sume-Hännisen aloite kunnan uusien sekä peruskorjattavien kiinteistöjen lämmitystapavertailusta (256/2016 Vihdin kunnassa on energia vertailuja sekä energia katselmuksia tehty jo vuodesta 1994 alkaen. Energian säästämiseen sekä vähemmän energiaa kuluttavien laitteiden uusimiseen on panostettu laite uusimisien yhteydessä laitteiden kunnossapitojaksolla. Energiakatselmukset on aloitettu Vihdin kunnassa vuonna 1994 ja viimeiseksi suoritettiin kaikkien kunnan suurimpien kiinteistöjen energiakatselmukset. Energia katselmusten yhteydessä tai peruskorjausten yhteydessä selvitetään energiatariffivertailuja. Tariffivertailujen myötä Vihdin kunnalla on omia muuntamoita mm. Kuoppanummen koulukeskus, Nummelan harjun koulukeskus, Virastotalo sekä Vihdin yhteiskoulun muuntamo. Kokonaistaloudellisten laskelmien osoittaessa on vaihdettu tariffeja energiakustannuksien pienentämiseksi ja nykyisen uuden automatiikan avulla on siirrytty energiaa säästävään tarpeenmukaiseen ilmanvaihtoon ja valaistukseen. Laitteistojen ja rakenteiden uusinnassa on otettu huomioon energiaa säästävät ratkaisut, aina kun se on ollut taloudellisesti kannattavaa. Suoritettu mm. Nummelanharjun koulukeskuksen energiamuotojen kustannusselvitys (kaukolämpö sekä uusiutuvat energiamuodot). KaTe on valtuuttanut teknisen ja ympäristökeskuksen käynnistämään lämmitystapamuutosvertailun perusteella kilpailuttamisen uusiutuvan energiamuodon lämmön ostamiseksi Nummelan koulukeskuksen alueelle välittömästi teknisesti tarkoituksenmukaisimmalla ja taloudellisesti edullisimmalla tavalla. Uusien kohteiden suunnittelussa ja toteutuksissa rakennuksien hukkalämpö pyritään ottamaan mahdollisuuksien mukaan talteen esim. Otalammen koulun ja Vihdin yhteiskoulujen suurtalouskeittiöiden keittiön rasvakanavien lämmön talteenotto. Uusien kohteiden hankesuunnittelun yhteydessä päätetään energiamuoto (soveltuvuus, saatavuus, kokonaistaloudellisuus) ja energiatehokkuuteen liittyvät tavoitteet, mm. Haimoon kouluhankkeessa toteutettu maalämpöjärjestelmä. Vihdin kirkonkylän cambus hankkeessa tavoitteena on siirtää viereiset rakennukset kuten pappilanpellon koulu, Vihdin yhteiskoulu sekä tulevat uudet rakennukset uusiutuvalla energialla tuotetun lämmön piiriin. Aloite on loppuun käsitelty Mikko Hytönen 9. Vihreiden valtuustoryhmän/valtuutettu Sume-Hännisen aloite sähköpolkupyörien hankkiseksi kunnan työntekijöille (257/2016)

13 Ilmastotavoitteiden toteuttamisen näkökulmasta sähköpyörän tai -pyörien hankinta kunnan työntekijöiden käyttöön voisi vähentää lyhyiden työmatkojen osalta auton käyttöä ja autoilun aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä ja siten tukea kunnan ilmastostrategian tavoitteita. Se voisi myös vähentää laskutettavia kilometrikustannuksia jossain määrin. Mahdollisuus käyttää ja kokeilla sähköpyörää työajan puitteissa voisi kannustaa kunnan työntekijöitä sähköpyörän hankintaan myös yksityiselämässä, jolloin vähennys autolla ajettavissa kilometreissä ja päästöissä, tai jopa perheen autojen määrässä, voisi olla suurempi. Tekemällä sähköpyörien käyttöä tunnetummaksi kunta toimisi esimerkkinä myös yrityksille ja kuntalaisille. Tällä tavoin kunta saisi näkyvyyttä konkreettisessa ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä. Sähköpyörä on varteenotettava vaihtoehto autolle alle 10 km matkoilla myös työajalla tehtävissä matkoissa, koska sillä tehtävä matka ei ajallisesti vie merkittävän paljoa automatkaa enempää. Mahdollisia käyttäjiä sähköpyöräkokeiluun voisi olla kunnanviraston henkilöstö, joka asioi jonkin verran kunnan alueella. Kuitenkin Vihdin kunnan palveluverkko sijoittuu maantieteellisesti laajalle alueelle, joten sähköpyörän käyttöalue on varsin suppea. Sähköpyörän käyttöä työpäivän aikana tehtävien työmatkojen osalta rajoittavat mm. sen riippuvuus säästä sekä teiden ajokunnosta. Käytännössä käyttö keskittyisi muutamaan kevät- ja syyskuukauteen. Sähköpyörän käyttöönotto henkilöstön työpäivän aikana tehtäviä työmatkoja varten vaatii käytännön järjestelyjä (hankinta, kunnossapito, lataaminen, käyttäjien ohjeistus, varausjärjestelmä, säilytyspaikka ym.) sekä totuttelua uuteen käytäntöön. Suuremman haasteen käytettävyyden kannalta muodostaa mm. se, että pyörän turvallinen käyttö edellyttää kypärää, joka ei voi olla kaikille käyttäjille hygieniasyistä yhteinen. Koska pyörän hankintahinta on kohtuullisen korkea (n euroa kappaleelta), olisi uutta toimintatapaa hyvä kokeilla ensin, mikäli siihen jatkossa päädyttäisiin. Tällöin olisi hyvä selvittää ennen varsinaista hankintaa, onko sähköpyöriä mahdollista vuokrata ensin koekäyttöön, jonka jälkeen olisi mahdollisuus tehdä päätös varsinaisesta hankinnasta. Edellä esitetyn perusteella ehdotetaan, että sähköpyörien hankinnassa kunnan työntekijöiden käyttöön ei tässä vaiheessa edetä. Aloite on loppuun käsitelty Noora Nordberg 10. Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän/valtuutettu Pulkkisen aloite yrityskadun rakentamiseksi valtatie 2:n varrelle Huhmarista Vihdin kirkonkylään (350/2016) Kaavoitus- ja tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy vastauksena valtuustoaloitteeseen seuraavaa: Nummelan liittymän eteläpuoliset alueet on jo selvitetty tarkemmin Nummelan eteläosien osayleiskaavatyön yhteydessä, ja alueita toteutetaan asemakaavoilla mahdollisuuksien mukaan. Nummelan liittymän pohjoispuolisia alueita aina Karkkilan rajalle saakka tullaan selvittämään yleisellä tasolla Vihdin yleiskaavatyön yhteydessä. Lupaavimmat kohteet tutki-

14 taan tarkemmin kaavarunkosuunnitelmina ja otetaan mahdollisesti omina hankkeinaan kaavoitusohjelmaan myöhemmin. Aloite on loppuun käsitellyksi. Kaavoitus- ja tekninen lautakunta Valtuutettu Mattilan aloite monipalvelukeskusten perustamiseksi kyläkoulujen yhteyteen (351/2016) Valtuustoaloitteessa esitetään, että kunta lähtee rohkeasti yhdistämään erilaisia palveluja kyläkouluihin. Palvelut voivat olla varhaiskasvatusta, esiopetusta sekä iäkkäämmän väestön hyvinvointia edistäviä palveluja. Tällaisessa monipalvelukeskuksessa palveluja järjestäisi kunnan lisäksi yksityinen sektori. Vihdin kunnassa on jo vuosi keskitetty koulun ja päiväkodin toiminta joko samaan kiinteistöön tai samalla tontille. Muutamia esimerkkejä: Huhmarnummen koulu on suunniteltu noin 140 oppilaalle. Viime vuosina oppilasmäärä on jäänyt alle sadan oppilaan. Vastaavasti Huhmarnummen päiväkotiin on ollut hakijoita huomattavasti enemmän kuin päiväkoti on voinut ottaa vastaan. Tämä tilanne on ratkaistu niin, että koulun tiloista osa on ollut varhaiskasvatuksen käytössä ja hoitopaikkoja on voitu lisätä kysynnän ja tarpeen mukaan. Huhmarnummen koulu ja päiväkoti on suunniteltu näiden palvelujen järjestämiseen ja tässä vaiheessa tilat ovat lähes kokoajan käytössä, sillä koulun tiloissa toimii mm. Palajärven musiikkikoulu ja Hiidenopisto silloin, kun tilat vapautuvat koulun käytöstä. Mikäli tähän kiinteistöön sijoitettaisiin vanhusten hyvinvointipalveluja, edellyttäisi se kiinteistön laajentamista lisärakennuksella sekä erityistilojen suunnittelua näiden palvelujen järjestämiseksi. Vanjärven koulu ja päiväkoti muodostavat palvelukeskuksen haja-asutusalueelle. Koulu ja päiväkoti tekevät yhteistyötä olemassa olevien resurssien ja tilanteiden mukaisesti. Koulupäivän aikana koulun tilat ovat pääsääntöisesti koulun käytössä ja koulu hyödyntää koulun tiloja monipuolisesti koulupäivän aikana. Koulun tilat on suunniteltu koulutoimintaan, joita on yksityisen sektorin mahdollista vuokrata koulupäivien jälkeen erilaiseen harrastus- tai muuhun toimintaan. Tällaisessa koulukiinteistössä yksityisen sektorin toimija voi järjestää mm. vanhusten hyvinvointipalveluja, mikäli se tapahtuu koulupäivän ulkopuolella ja mikäli koulun tilat soveltuvat toimintaan. Valtuustoaloitteessa mainitaan: rohkeutta se totisesti vaatii ajatella sen perinteisen laatikon ulkopuolelle. Vihdin kunnassa on palvelujen ja tilojen järjestäminen vaatinut ja edellyttänyt ajattelua sekä toimintaa perinteisen laatikon ulkopuolella. Kyläkouluissa iltapäivätoimintaa on vuosien ajan järjestänyt kolmas sektori eli vanhempainyhdistykset sekä myös paikallinen urheiluseura, koska oppilasmäärät kunnan järjestämään iltapäivätoimintaan ovat olleet liian pienet. Kolmannen sektorin toimijat ovat kohdanneet tämän saman ongelman: toiminnan järjestäminen kannattavana toimintana edellyttää noin lapsen sitoutumisen lukuvuoden ajaksi toimintaan. Vihdin kunnassa esiopetus järjestetään varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä, koska esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on pääsääntöisesti myös päivähoitotarve esiopetuksen lisäksi. Kuten edellä on todettu, tiloja hyödynnetään niin koulun kuin esiopetuksen käyttöön.

15 Joissakin tilanteissa myös henkilöstöä hyödynnetään kummassakin toiminnassa, mikäli henkilöstöstä annetut säädökset sen sallivat. Vihdin kunnassa vanhuspalvelut ovat olleet Perusturvakuntayhtymä Karviaisen alaista toimintaa vuodesta 2009 alkaen ja niin tarvikehankinnat kuin henkilöstösuunnittelu vanhuspalvelujen osalta on tapahtunut kuntayhtymän toimesta, myös näihin palveluihin suunnatut tilat on järjestetty kuntayhtymän tiloihin. Suunnitelmien mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat siirtymään vuoden 2019 alusta maakuntien järjestettäviksi. Mikäli vanhuspalveluja järjestävät tahot tarvitsevat ja voivat hyödyntää kunnan kiinteistöjä toimintaansa, on se mahdollista, mikäli tilat soveltuvat ja ovat vapaina kunnan järjestämästä palvelutoiminnasta. Valtuustoaloitteessa mainitaan, että jos jonain vuonna koululaisten määrä on pienempi, voi kouluohjaajan tehtävässä toimiva lähihoitaja tehdä enemmän hoivatyötä vaikkapa ikäihmisten parissa. Kouluohjaajatarve arvioidaan koulukohtaisesti lukuvuosittain. Vuoden 2015 YT-ratkaisun mukaisesti kouluohjaajan viikkotyöaika-aika on 20 tuntia viikossa. Lisäksi kouluohjaajat ovat kuten muu opetushenkilöstö Vihdin kunnan palveluksessa siten, että heille on osoitettu ensisijainen työskentelypaikka eli koulu. Mikäli koulussa ei ole tarvetta kouluohjaajalle, tarjotaan kouluohjaajalle mahdollisuutta työskennellä toisessa koulussa. Valtuustoaloitteen lopussa on maininta perusopetuksen alueellisesta saavutettavuudesta. Vihdin kunnassa on pyritty hankkimaan kaikille kouluille etäopetuksen tarvitsemat verkkoyhteydet, joiden kautta opetus on mahdollista järjestää tasaveroisena koko kunnan alueelle. Yhteenvetona valtuustoaloitteelle todetaan, että Vihdin kunnassa pyritään tekemään joustavia ratkaisua, ylittämään hallintokuntien rajat sekä tekemään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Vihdin kunnan vahvuutena on se, että kuntaan on suunniteltu ja toteutettu koulu- ja päiväkotikeskuksia, joiden yhteyteen on rakennettu myös liikuntapalveluja. Näiden perusrakenteiden ollessa kunnossa, niin palvelujen tarjonta, tarvikehankinnat kuin henkilöstösuunnittelu voidaan tehdä optimaalisesti. Aloite on loppuun käsitelty Marjo Ojajärvi (kasvatus- ja koulutuslautakunta ) 12. Valtuutettu Tanskasen aloite työryhmän perustamiseksi tutkimaan Vihdin lentokeskuksen toiminnan laajentamista (352/2016) Lentokentän alueen käyttömahdollisuuksia tarkastellaan viranhaltijatyönä, ja asia ratkaistaan strategisen yleiskaavatyön yhteydessä, kun alueen maankäyttöä linjataan. Aloitteen käsittely on kesken Hannu Nummela