MERIKARVIAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 TALOUSSUUNNITELMA MERIKARVIAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA JOHDANTO Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon koko kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain 117 :n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Vuosien taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi muodostuu vuoden 2019 talousarviosta.

3 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENTUMINEN Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tämän hetken tiedon mukaan tarkoitus tulla voimaan Uudistus on siis lykkääntynyt jo kahdella vuodella. Tulevaisuudessa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät muun muassa kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Maakunnat vastaavat alkaen: sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta, maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Merikarvian kunnan vuoden vuosia koskeva suunnitelmakauden ennuste perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin eri vuosina tehtyjen uudistusten vaikutuksista. Vuoden 2020 valtionosuuslaskelmien lähtökohtana on vuonna 2015 voimaan tullut Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta. Ennusteessa pudotus on suhteutettu vuoden 2019 ennakoituun valtionosuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna (2021) kunnilta tulee poistumaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoitusvastuu. Tällä on merkittävä vaikutus kuntien talouteen: yhtäältä toimintakulut pienenevät rahoitusvastuun poistuessa, mutta toisaalta myös valtionosuudet pienentyvät radikaalisti sote-valtionosuuksien poistuessa kunnan saamasta valtionosuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu osuus (karkeasti noin 2/3) valtionosuusjärjestelmän perusteena olevista laskennallisista kustannuksista siirretään maakuntien rahoitukseen. Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyy alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Valtionosuuden lopulliseen summaan vaikuttavat muutosta hillitsemään asetettavat muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Muutosrajoitin koskee pelkästään siirtyvien tulojen ja menojen tasapainoa. Jos siirtyvät tulot ovat menoja suuremmat, tästä erotuksesta kunnalle korvataan 60 %. Vastaavasti jos siirtyvät tulot ovat siirtyviä menoja pienemmät, kunnan valtionosuuksia pienennetään 60 %:lla erotuksella. Siirtymätasauksessa puolestaan lasketaan ennen ja jälkeen uudistuksen vuosikatteen ja poistojen erotusta. Tasauksessa otetaan huomioon kaikkien tekijöiden muutos ja se rajataan 100 euroon asukasta kohti viidessä vuodessa. Poistuvien tulojen ja menojen erotus on toistaiseksi hyvin vaikeasti ennustettavissa. Merikarvian kunnan kohdalla menetys viimeisimmän ( ) ennusteen mukaan näyttäisi olevan noin euroa vuoden 2019 tasosta. Toisin sanoen Merikarvian kunta saisi vuonna 2021 valtinosuuksia noin euroa. Muutosrajoitin ja siirtymätasaus on tehty sen takia, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelkän siirron vaikutus ja toisaalta siksi, että siirtymätasauksen muutos kunnittain ei ole niin suuri, kun valtionosuuksissa tasoitetaan erikseen siirtyvien tulojen ja menojen erotusta. Joka tapauksessa vuoden 2020 talousarvio on syytä laatia siten, että kunnan talous olisi tasapainossa, koska uudistuksella pidetään yllä uudistusta edeltävän vuoden taso laskennallisesti useita vuosia eteenpäin.

4 TALOUSSUUNNITELMA Uudistuksen taloudellisten vaikutusten tosiasiallisen toteutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Muutos lasketaan kahden vuoden keskiarvona vuosien 2019 ja 2020 lopullisten tilinpäätösten perusteella. Vuoden 2021 alussa tehdään ennakollisena valtionosuuspäätös vuoden 2019 lopullisten tietojen ja vuoden 2020 arvioidun tilanteen mukaisena. Tilanne oikaistaan lopulliseksi vuoden 2022 alusta lähtien. Verotulojen osalta suunnitelmavuosien laskelma lähtee ajatuksesta, jossa Suomi on positiivisessa kasvun tilassa. Kuntaliiton ennusteen mukaisesti kunnan verotulojen ajatellaan kasvavan vuodesta 2019 vuoteen 2020 noin 1,7 % (n ). Verotuloihin on lisätty vuodesta 2019 alkaen yhden (1) prosenttiyksikön korotus kunnallisveroprosenttiin. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kuntien veroprosenttia on tarkoitus alentaa lailla kaikissa kunnissa samalla tavoin, jotta kokonaisveroaste tai työn verotus ei kiristyisi uudistuksen vuoksi. Uudistuksen voimaantulovuonna jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia alennetaan 11,58 prosenttiyksiköllä vuoden 2020 tasosta. Vuoden 2021 veroprosenttien yhtäläisen alentamisen lisäksi vuosille 2022 ja 2023 on tarkoitus säätää veronkorotuksia koskevasta korotuskatosta, jolla rajoitetaan uudistuksesta johtuvia, verotuksen kiristymiseen liittyviä muutospaineita. Korotuskatto toteutettaisiin niin, että vuosien 2022 ja 2023 aikana kunta saisi nostaa tuloveroprosenttiaan korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Viimeisten ( ) arviolaskelmien mukaan kunnan verotulot olisivat vuonna 2021 noin euroa. (v n ). Edellä mainittuihin laskelmiin perustuva taloussuunnitelma vuosille on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa. Laskelmissa on pyritty huomioimaan myös yksittäisiä tulo- ja menokertymiin vaikuttavia tekijöitä. Nykyisen ennusteen kaltaiset menetykset vuosina olisivat merkittäviä ja uhkaisivat Merikarvian kunnan kykyä selvitä. Asia vaatiikin toimenpiteitä jo vuoden 2019 talousarviota laadittaessa.

5 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Ulkoiset tulot ja menot (x1000) TP 2015 TP 2016 TP 2017 TA muut ENN 2018 Muutos edelliseen (%) TA 2019 Muutotos- Muu- edelliseen arvio (%) 2020 TS 2020 Muutosarvio TS 2021 Myyntituotot , ,4 1, , Maksutuotot , ,5 2, ,5 292 Tuet ja avustukset , ,4 0, ,0 251 Vuokratuotot , ,9 0, , Muut tuotot , ,4 5,0 81 0,0 81 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , ,8-1, , Henkilöstökorvaukset , ,0 0,0 0 0,0 0 Asiakaspalvelujen ostot , ,5 2, Muiden palvelujen ostot , ,6-1, , Aineet ja tarvikkeet , ,0-1, , Avustukset , ,7-1, ,0 468 Muut kulut , ,5-1, ,0 187 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Verotulot , ,7 1, Valtionosuudet , ,7-5, Korkotuotot , ,0 0,0 6 0,0 6 Muut rahoitustuotot , ,3 0,0 70 0,0 70 Korkokulut , ,0 0,0 10 0,0 10 Muut rahoituskulut ,0 0,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE , Poistot , ,2 0, , Satunnaiset erät TULOS , Kumulatiivinen yli-/alijäämä

6 TALOUSSUUNNITELMA Seuraavassa on esitetty graafisesti eri tunnuslukujen kehitystä Merikarvian kunnassa vuosina

7 TALOUSSUUNNITELMA KUNTALAIN MUKAINEN KRIISIKUNTAMENETTELY Vuonna 2017 on tullut voimaan uuden kuntalain mukainen arviointimenettely. Keskeisin muutos aiempaan on se, että kriteereissä on siirrytty konsernitason tietoihin. Uuden lain mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Lisäksi alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Samalla taloussuunnitelmassa on osoitettava yksilöityjä toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Kriisikuntakriteerit vuodesta 2017 alkaen: Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa. TAI kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyy kahdessa tilinpäätöksessä peräkkäin: o Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen

8 TALOUSSUUNNITELMA o o o Kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohden ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (v ) Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon (v ,88 %) Kriisikuntakriteerien mukainen arviointimenettely ei tule uhkaamaan Merikarvian kuntaa suunnitelmavuosien aikana. Huolena on kuitenkin talouden kehittyminen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2020-luvulla. SUUNNITELMAKAUDELLA KERTYVÄN ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Vuosina investointien nettoarvoksi on arvioitu noin 1 1,2 miljoonaa euroa vuodessa, jolla pyritään seuraamaan poistojen tasoa. Investointeihin saatetaan joutua ottamaan kassan riittävyyden turvaamiseksi puskurilainaa, joka puolestaan lisää korkomenoja ja pidemmällä aikavälillä myös lyhennysten määrää. Taloussuunnitelmakaudella kertyvän alijäämän kattaminen edellyttää joko menojen kasvun hillintää sopeuttamalla palvelurakenteita tai tulojen kasvattamista esimerkiksi korottamalla veroja ja maksuja sekä myymällä omaisuutta. Todennäköisesti talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia edellä mainittuja keinoja. Taloussuunnitelman mukaisia alijäämiä voidaan kattaa purkamalla aikaisempien vuosien ylijäämiä. INVESTOINTIOHJELMA Investoinneilla pyritään edistämään elinvoimaisuutta. Vuosittaiset investoinnit mitoitetaan kestävään, poistoihin sidottuun tasoon eli 1-1,2 miljoonaan euroon vuodessa. Investointiohjelma vuosille on esitetty seuraavalla sivulla.

9 TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTIOHJELMA TALOUSARVIO 2019 SUUNNITELMAVUOSI 2020 SUUNNITELMAVUOSI 2021 YHTEENSÄ KP INVESTOINTIHANKE MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO 9111 ICT-hankinnat, virasto Kunnan internet-sivujen uusiminen Digiloikka III Jukola, karavaanialue,huoltorakennus ATK-hankinnat, lukio läppärit Krookanlahden kehittäminen Kaava-alueen vesi- ja 9661 viemärijohtojen saneeraus ja rakentaminen; muovikaivot Joen tulvapengerjärjestelyt Kräni - Alakylä viemäröinti Vesitornin veden vaihtosyst, Kauppasatamalaiturin kunnostus Kaavateiden asfaltointien korjauksia 9566 Merimiehentie Maa-alueet, tontit, kiinteistöt Tuorilantien kiinteistön ja Messinkimäen lämmitysjärjestelmä Päiväkodin Norkoolin wc ja lattia Kiilarinne, terveysasema, laboratoriotilat, suunnittelu Varautuminen, aggregaatit, vaihtokytkimet Kevytväylän jatko 400 m Tuorilassa Siikaisten suuntaan, suunn Meritien valaistus, 1800 metriä Kräsouran laituri, nuotiopaikka, huussi ja ruoppaus Pohjoinen rantatie kevytväylä Viemäri, pohjoinen rantatie Kevytväylä Satamatielle, Kauppatie - Meritie Kuvaskangas vesilaitos Sahan vaakan ohituskaistan asfaltointi Keittiön koneet, koulu, Norkooli Hissin modernisointi Kampalaituri, Krookka, korvausinvestointi Puhdistamon lietteen käsittelypiste, suunnittelu Päiväkodin tilaratkaisu Tuorilan teollisuusalueen kuivatus Tekonurmi ja aita Tuorilantien kiinteistö Yhteensä