MERIKARVIAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1

2 TALOUSSUUNNITELMA MERIKARVIAN KUNTA TALOUSSUUNNITELMA JOHDANTO Uuden kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon koko kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Uuden kuntalain 117 :n mukaan kuntayhtymän sellaisten menojen rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuksi, vastaavat jäsenkunnat siten kuin kuntien välisestä vastuunjaosta on perussopimuksessa sovittu. Vuosien taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi muodostuu vuoden 2017 talousarviosta. Vuosien taloussuunnitelman trendilaskelmat perustuvat kuntaliiton ennusteisiin.

3 TALOUSSUUNNITELMA KUNTALIITON TALOUSENNUSTEET Kuntaliitto on julkaissut yleiset kuntien taloutta koskevat trendilaskelmat syyskuussa Laskelmaa on käytetty Merikarvian kunnan taloussuunnitelman laskelmien perusteena. Kuntaliiton kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM (Kuntatalousohjelma ). Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta. Prosenttia: BKT, määrän muutos - 0,7 0,2 1,1 0,9 1,1 1,3 1,3 Palkkasumman muutos 0,3 1,0 1,7 0,8 1,7 2,3 3,0 Ansiotasoindeksin muutos 1,4 1,3 1,2 0,8 1,2 1,7 2,1 Työttömyysaste 8,7 9,4 9,0 8,8 8,5 8,1 7,7 Kuluttajahintojen muutos 1,0-0,2 0,4 1,1 1,3 1,6 1,8 Kuntien kustannustason muutos 0,5 0,6 1,0-0,7 0,7 0,7 2,1 Valtionosuusindeksin muutos 1,5 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 2,1 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 0,7 0,8 1,0 0,7 1,1 1,7 2,1 MERIKARVIAN KUNNAN OMAT TRENDILASKELMAT Pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Itsehallinnolliset maakunnat muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Jatkossa 18 maakuntaa järjestävät kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 maakunnalle. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja tietoteknologiaa hyödynnetään paremmin. Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja lisätään ihmisten valinnanvapautta palveluissa. Merikarvian kunnan vuoden vuosia koskeva suunnitelmakauden ennuste perustuu tällä hetkellä käytettävissä oleviin tietoihin eri vuosina tehtyjen uudistusten vaikutuksista. Vuoden 2018 valtionosuuslaskelmien lähtökohtana on vuonna 2014 annettu Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta, jonka mukaan valtionosuudet tulevat putoamaan vuoden 2018 tasolla 260 euroa/asukas. Ennusteessa pudotus on suhteutettu vuoden 2017 ennakoituun valtionosuuteen. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna (2019) kunnilta tulee poistumaan maakunnalle siirtyvien palveluiden rahoitusvastuu. Tällä on merkittävä vaikutus kuntien talouteen: yhtäältä toimintakulut pienenevät rahoitusvastuun poistuessa, mutta toisaalta myös valtionosuudet pienentyvät radikaalisti sote-valtionosuuksien poistuessa kunnan saamasta valtionosuudesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon arvioitu osuus (karkeasti noin 2/3) valtionosuusjärjestelmän perusteena olevista laskennallisista kustannuksista siirretään maakuntien rahoitukseen. Näiden poistuvien tulojen ja menojen erotus on kuitenkin toistaiseksi hyvin vaikeasti ennustettavissa. Merikarvian kunnan kohdalla menetys on viimeisimmän ennusteen mukaan euroa vuoden 2016 tasosta. Toisin sanoen Merikarvian kunta saisi vuonna 2019 valtinosuuksia noin euroa. Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista on päivitetty viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaiseksi. Laskelma on tehty vuoden 2016 tasossa kuten lausuntokierroksellakin ollut versio. Muutokset edelliseen versioon koskevat kustannus-

4 TALOUSSUUNNITELMA tietoja, kunnallis- ja yhteisöveroja, kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia sekä tuloslaskelman muita rahoituseriä. Kustannuksissa on huomioitu vuoden 2015 lopulliset käyttötaloustiedot, kun aiemmin pohjana käytettiin vuoden 2014 vastaavia tietoja. Tulojen osalta on huomioitu viimeisimmät verotuloarviot sekä valtionosuuksien muutospäätökset kuluvalle vuodelle. Nykyisen ennusteen mukainen menetys vuonna 2019 olisi merkittävä ja uhkaisi Merikarvian kunnan kykyä selvitä. Asia vaatiikin toimenpiteitä jo vuoden 2018 talousarviota laadittaessa. Uudistuksen taloudellisten vaikutusten tosiasiallisen toteutumisen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa. Muutos lasketaan kahden vuoden keskiarvona vuosien 2017 ja 2018 lopullisten tilinpäätösten perusteella. Vuoden 2019 alussa tehdään ennakollisena valtionosuuspäätös vuoden 2017 lopullisten tietojen ja vuoden 2018 arvioidun tilanteen mukaisena. Tilanne oikaistaan lopulliseksi vuoden 2020 alusta lähtien. Lisäksi valtionosuuden lopulliseen summaan vaikuttavat muutosta hillitsemään asetettavat muutosrajoitin ja siirtymätasaus. Muutosrajoitin koskee pelkästään siirtyvien tulojen ja menojen tasapainoa. Jos siirtyvät tulot ovat menoja suuremmat, tästä erotuksesta kunnalle korvataan 60 %. Vastaavasti jos siirtyvät tulot ovat siirtyviä menoja pienemmät, kunnan valtionosuuksia pienennetään 60 %:lla erotuksella. Siirtymätasauksessa puolestaan lasketaan ennen ja jälkeen uudistuksen vuosikatteen ja poistojen erotusta. Tasauksessa otetaan huomioon kaikkien tekijöiden muutos ja se rajataan 100 euroon asukasta kohti viidessä vuodessa. Merikarvian kunnan osalta siirtymätasauksen tasapainotilanne olisi viimeisten arviolaskelmien perusteella noin 150 euroa asukasta kohti heikkenevä. Toisin sanoen Merikarvian kunnalle tulisi eteen maksimimuutos 100 euroa asukasta kohti viidessä vuodessa. Euroina sama asia olisi noin euroa miinusta vuodessa toisesta vuodesta eli vuodesta 2020 lähtien vuoteen 2023 saakka (- 25 euroa/asukas per vuosi). Muutosrajoitin ja siirtymätasaus on tehty sen takia, että uudistuksessa huomioitaisiin erikseen pelkän siirron vaikutus ja toisaalta siksi, että siirtymätasauksen muutos kunnittain ei ole niin suuri, kun valtionosuuksissa tasoitetaan erikseen siirtyvien tulojen ja menojen erotusta. Joka tapauksessa vuoden 2018 talousarvio kannattaa laatia siten, että kunnan talous olisi tasapainossa, koska uudistuksella pidetään yllä uudistusta edeltävän vuoden taso laskennallisesti useita vuosia eteenpäin. Lisäksi uudistuksen voimaantulovuonna kuntien veroprosenttia on tarkoitus alentaa lailla kaikissa kunnissa samalla tavoin, jotta kokonaisveroaste tai työn verotus ei kiristyisi uudistuksen vuoksi. Uudistuksen voimaantulovuonna jokaisen kunnan kunnallisveroprosenttia alennetaan 12,30 prosenttiyksiköllä vuoden 2018 tasosta. Vuoden 2019 veroprosenttien yhtäläisen alentamisen lisäksi vuosille 2020 ja 2021 on tarkoitus säätää veronkorotuksia koskevasta korotuskatosta, jolla rajoitetaan uudistuksesta johtuvia, verotuksen kiristymiseen liittyviä muutospaineita. Korotuskatto toteutettaisiin niin, että vuosien 2020 ja 2021 aikana kunta saisi nostaa tuloveroprosenttiaan korkeintaan 0,5 prosenttiyksikköä vuodessa. Verotulojen osalta Merikarvian kunnan laskelma lähtee ajatuksesta, jossa Suomi on edelleen hitaan kasvun tilassa. Kunnan verotulojen ajatellaan kuitenkin kasvavan 0,5 % vuodessa. Verotuloihin on lisätty vuodesta 2018 alkaen yhden (1) prosenttiyksikön korotus kunnallisveroprosenttiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuodesta 2018 alkaen Merikarvian kunnan kunnallisveroprosentti olisi 20,5 %. Nostoa perustellaan ensisijaisesti valtionosuustulojen putoamisella sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena. Lisäksi laskelmissa on pyritty huomioimaan yksittäisiä tulo- ja menokertymiin vaikuttavia tekijöitä. Edellä mainitut laskelmat on esitetty seuraavalla sivulla olevassa taulukossa.

5 TALOUSSUUNNITELMA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Ulkoiset tulot ja menot (x1000) TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA muut ENN 2016 Muutos edelliseen (%) TA 2017 Muutos edelliseen (%) Muutosarvio TS 2018 Muutosarvio Myyntituotot , ,3 1, , Maksutuotot , ,6 2, ,0 257 Tuet ja avustukset , ,4 1, ,0 310 Vuokratuotot , ,7 2, , Muut tuotot , ,3 40, ,0 177 TOIMINTATUOTOT , Henkilöstökulut , ,7-2, , Henkilöstökorvaukset , ,7 0,0-7 0,0-7 Asiakaspalvelujen ostot , ,5 1, Muiden palvelujen ostot , ,2-1, , Aineet ja tarvikkeet , ,9-1, , Avustukset , ,8-0, ,5 537 Muut kulut , ,6-0, ,5 359 TOIMINTAKULUT , TOIMINTAKATE , Verotulot , ,7 4, Valtionosuudet , ,2-2, Korkotuotot , ,8 2,0 11 2,0 11 Muut rahoitustuotot , ,5 2,0 18 2,0 19 Korkokulut ,3 10-9,1 0,0 10 0,0 10 Muut rahoituskulut ,0 0,0 0,0 0 0,0 0 VUOSIKATE , Poistot , ,7 0, , Satunnaiset erät TULOS , Kumulatiivinen yli-/alijäämä Nettoinvestoinnit (x1000) Nettolainoitus (x1000) Lainamäärä (x1000) Lyhennykset (x1000) Lainat eur/asukas Asukasmäärä noin Kassavarat (x1000) TS 2019

6 TALOUSSUUNNITELMA Seuraavassa on esitetty graafisesti eri tunnuslukujen kehitystä Merikarvian kunnassa vuosina

7 TALOUSSUUNNITELMA UUDEN KUNTALAIN MUKAINEN KRIISIKUNTAMENETTELY Vuodesta 2017 astuu voimaan uuden kuntalain mukainen arviointimenettely. Keskeisin muutos on se, että kriteereissä siirrytään tuolloin konsernitason tietoihin. Uuden lain mukaan kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta ilman mahdollisuutta taloussuunnitelmassa lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan. Lain voimaan tullessa

8 TALOUSSUUNNITELMA kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvataan voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. Lisäksi alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Samalla taloussuunnitelmassa on osoitettava yksilöityjä toimenpiteitä alijäämän kattamiseksi. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Kriisikuntakriteerit vuodesta 2017 alkaen: Peruskunta ei pysty kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää neljässä vuodessa. Kuntakonsernilla on kertynyttä alijäämää yli euroa asukasta kohden viimeisessä tilinpäätöksessä ja sitä edeltävässä vähintään 500 euroa. TAI kaikki neljä seuraavista kriteereistä täyttyy kahdessa tilinpäätöksessä peräkkäin: o Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen o Kuntakonsernin lainamäärä asukasta kohden ylittää 50 prosentilla maan keskiarvon (v ) o o Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 prosenttia Kunnan tuloveroprosentti on +1 prosenttiyksikköä yli kuntien keskiarvon (v ,87 %) Kriisikuntakriteerien mukainen arviointimenettely ei tule uhkaamaan Merikarvian kuntaa suunnitelmavuosien aikana. Huolena on kuitenkin talouden kehittyminen sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen 2020-luvulla. TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA KERTYVÄN ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN Vuosina investointien nettoarvoksi on arvioitu noin 1 1,5 miljoonaa euroa vuodessa, jolla pyritään seuraamaan poistojen tasoa. Investointeihin joudutaan ottamaan kassan riittävyyden turvaamiseksi puskurilainaa, joka puolestaan lisää korkomenoja ja pitemmällä aikavälillä myös lyhennysten määrää. Taloussuunnitelmakaudella kertyvän alijäämän kattaminen edellyttää joko menojen kasvun hillintää sopeuttamalla palvelurakenteita ja tulojen kasvattamista esimerkiksi korottamalla veroja ja maksuja, sekä myymällä omaisuutta. Todennäköisesti talouden tasapainottamiseen tarvitaan kaikkia edellä mainittuja keinoja. Taloussuunnitelman mukaisia alijäämiä voidaan kattaa purkamalla aikaisempien vuosien ylijäämiä. INVESTOINTIOHJELMA Investoinneilla pyritään edistämään elinvoimaisuutta. Vuosittaiset investoinnit mitoitetaan kestävään, poistoihin sidottuun tasoon eli 1-1,5 miljoonaan euroon vuodessa. Investointiohjelma vuosille on esitetty seuraavalla sivulla.

9 TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTIOHJELMA kunta 150 v TALOUSARVIO 2017 SUUNNITELMAVUOSI 2018 SUUNNITELMAVUOSI 2019 YHTEENSÄ KP INVESTOINTIHANKE MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO MENOT TULOT NETTO 9111 ATK-hankinnat, virasto Digiloikka II Merijukola, karavaanialue,uimaranta huoltorakennus Tuorilan teollisuusalue 9212 Asuntola Kehitysvammaisille, suunn ATK-hankinnat, lukio läppärit Koulukeskuksen keittiö, tiskikoneen 9311 uusiminen, tunnelimalli Kauppatie-satamatien rist. siirto Krookanlahden kehittäminen Kaava-alueen vesi- ja viemärijohtojen saneeraus ja 9661 rakentaminen; muovikaivot, Satamatie Joen tulvapengerjärjestelyt 9446 Kräni - Alakylä viemäröinti Vesitornin korjaus 9423 Tapion venelaituri Kauppasatamalaiturin kunnostus Kauppatie-Rantatie, kiertoliitttymä, 9574 ajankohtaa ei ole sopimuksessa Kaavateiden asfaltointi ja rakentaminen, Kapteenintie, Ylisensahantie, Kalkuttaantie Sairaanhoitopiirin lainaosuus 9821 Maa-alueet, tontit, kiinteistöt Tuorilan Vanhantien kunnostaminen Kevyenliikenteenväylä Merikarvia Tuorila Krookan uimala Vesijohto Lammela, Forsbackantie Tuorilantien kiinteistön ja Messinkimäen lämmitysjärjestelmä Norkoolin päiväkodin laulusalin lattia Kiilarinne, Ankkuri wc-tilojen remontit Kiilarinne, terveysasema, laboratoriotilat Koulukeskuksen tilasuunnittelu, hankesuunnittelu Varautuminen, aggregaatit, vaihtokytkimet Reimarin, Kuunarin ja Ankkurin sprinklerijärjestelmä Kevytväylän jatko 400 m Tuorilassa Siikaisten suuntaan, suunn Paloasema, huopakaton uusiminen Jätevedenpuhdistamon peltikatos ja allas Krookan kalasataman kehittäminen, jääkone, ahvenfilekone, punnitus Meritien valaistus, 1800 metriä Ouraooppera katsomon kate Mericampingin mökki Kräsouran laituri, nuotiopaikka, wc ja ruoppaus Keittopadat, 2kpl Kiilarinne Osakkeet, Kauppatien rivitalo Siirrettävät myyntikojut Koulukeskuksen hiekkatekonurmi Brändön tievalot Yhteensä