TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2014 EKONOMIPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2014 EKONOMIPLAN Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

2 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Yleisperustelut Allmänna motiveringar Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Kuntatalous Kommunalekonomin Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Kunnallisvero Kommunalskatt Kiinteistövero Fastighetsskatt Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Tuloslaskelma Resultaträkning Rahoituslaskelma Finansieringskalkyl Henkilöstösuunnitelma Personalplan Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar Konsernihallinto Koncernförvaltning Konsernijohto - Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut Hälsotjänster Erikoissairaanhoito - Specialsjukvård Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Sivistystoimi - Bildningssektorn Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland Hallinto Förvaltning Pelastustoiminta Räddningsverksamhet Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen Investointiosa Investeringsdelen... 77

3 6.1 Investointitaulukot Investeringstabeller Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna Investointiliite Investeringsbilaga Rahoitusosa - Finansieringsdelen Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Liikelaitokset Affärsverk Porvoon vesi Borgå vatten Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Kuntakonserni Kommunkoncernen Jäsenyydet Medlemskap... 96

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Talousarviovuoden aikana pannaan täytäntöön uutta kaupunkistrategiaa sekä valmistaudutaan sen edellyttämiin toimenpiteisiin. Erityisesti nykyistä toimivampi, kustannustehokkaampi ja käyttäjilleen turvallisempi palveluverkko nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Strategisena tavoitteena tulee olla, että palveluverkkoa koskevia päätöksiä ja niiden perusteella tehtäviä investointeja ei tehdä vain tämän päivän, vaan erityisesti tulevien vuosikymmenten lähtökohdista. Palveluverkon keskeiset kustannukset koko elinkaarensa aikana eivät muodostu yksittäisestä investointimenosta, vaan toiminnan pitkän aikavälin käyttökustannuksista. Tällöin palvelutoiminnan uudet rakenteet ja muodot, oikeat yksikkökoot ja synergiat koko kaupunkikonsernin toimintaan ovat keskeisiä. Lähtökohtana on, että näin Porvoossa on löydettävissä uusia mahdollisuuksia tehostaa toimintaa ja palveluja siten, että kaupungin talouden perusta on terve ja kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet voidaan huomioida oikea-aikaisesti ja riittävillä resursseilla. Strategian perusteella valmistellaan myös yksityiskohtaisemmin kaupungin toimintaa ohjaavia politiikkaohjelmia. Elinkeinopoliittisen ohjelman tarkoituksena on esittää ne toimenpiteet ja keinot, joilla kaupunki voi vahvistaa kokonaisvaltaisesti yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä Porvoossa. Erityisesti väestönkasvun varmistamiseen, asumisen viihtyisyyteen, kaavoituksen ja maapolitiikan ajantasaisuuteen, osaavaan työvoiman turvaamiseen sekä alueella jo olevan yritystoiminnan kehittymiseen tulee panostaa. Kaupungin henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja tuleviin rekrytointihaasteisiin on tarkoitus vastata uudella henkilöstöohjelmalla. Samalla tulee huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja löytää mahdollisuuksia tuottavuuden nostamiseen. Tämä tarkoittaa myös, että kaupungin on selvitettävä mahdollisuudet sisäisiin tai ulkoisiin uudelleenjärjestelyihin niissä tilanteissa, joissa henkilöstöä eläköityy tai siirtyy muihin tehtäviin. Toimintavuoden aikana resursseja ohjataan kuntarakennelain edellyttämään itäisen Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitykseen. Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon selvityksen noin asukkaan uudesta kaupungista on tarkoitus valmistua vuoden 2014 loppuun mennessä. Samaan aikaan kaupunki valmistautuu myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistamisen sekä metropolihallinnon mahdollisesti tuomiin muutoksiin. Valtio on lisäksi päättänyt merkittävistä valtionosuusleikkauksista ja kuntien talouteen vaikuttavista rakenteellisten uudistusten periaatteista. Nämä muutokset tulevat edellyttämään laajaa valmistelua, yhteistyötä ja osallisuutta niin kaupungin henkilöstön, päätöksentekijöiden kuin kuntalaisten osalta. Talousarvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan taantuma päättyy ensi vuonna, mutta kansantalous kasvaa vain vähän. Myös Porvoossa verotulojen ennakoidaan kasvavan hitaasti. Kunnallisveroa odotetaan kertyvän 179 miljoonaa euroa, yhteisöveroa 17 miljoonaa euroa ja kiinteistöveroa 15 miljoonaa euroa. Talousarvion mukaan kaupungin vuosikate on 14,8 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos jää 7,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mutta alijäämäinen tulos voidaan kattaa edellisten vuosien kertyneellä ylijäämällä. Lainamäärän arvioidaan kasvavan vajaalla miljoonalla eurolla, mikä ei kuitenkaan vaaranna kaupungin talouden tulevaa kehitystä ja lainamäärän asukasta kohden arvioidaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Kaupungin toimintamenot kasvavat vuoden 2013 talousarviosta 4,5 prosenttia 343 miljoonaan euroon ja toimintatulot 7,1 prosenttia 98 miljoonaan euroon. Lähes puolet kaupungin menoista käytetään sosiaali- ja terveyspalveluihin ja kolmasosa opetus-, varhaiskasvatus- ja vapaa-aikapalveluihin. Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu Under budgetåret inleds verkställandet av stadens nya strategi och förberedelserna för de åtgärder som strategin kräver. Ettcentralt utvecklingsobjekt är isynnerhet ett bättre fungerande och kostnadseffektivare servicenät som är tryggt för sina användare. Det strategiska målet ska vara att beslut som gäller servicenätet och investeringarna för dem inte enbart baserar sig på läget i dag utan i högsta grad på utsikterna för de kommande årtiondena. De centrala kostnaderna för servicenätverket under dess livscykel består inte av enstaka investeringsutgifter utan av driftskostnaderna för verksamheten på längre sikt. Då är serviceverksamhetens nya strukturer och former, enheternas optimala storlek och synergierna av central betydelse för hela stadskoncernens verksamhet. Utgångspunkten är att Borgå på detta sätt kan finna nya möjligheter att effektivera verksamheten och tjänsterna så att stadens ekonomi bygger på en hållbar grund och kommuninvånarnas servicebehov kan beaktas i rätt tid och med tillräckliga resurser. På basis av strategin kommer också detaljerade policyprogram att utarbetas för staden. Syftet med det näringspolitiska programmet är att presentera åtgärder och medel genom vilka staden på ett allomfattande sätt kan förbättra förutsättningarna för att utveckla företagsverksamheten i Borgå. I synnerhet ska satsningar göras på att trygga befolkningstillväxten, trivsel i boendet, tidsenlig planläggning och markpolitik, tillgång på kompetent arbetskraft, och satsningar på att utveckla den företagsverksamhet som redan finns på området. De framtida utmaningarna inom personalutbildning och rekrytering har man för avsikt att hantera med ett nytt personalprogram. Samtidigt ska man ta hand om personalens arbetshälsa och finna möjligheter att öka produktiviteten. Detta betyder också att staden ska utreda möjligheterna till interna eller externa omorganiseringar i situationer där anställda går i pension eller övergår till andra uppgifter. Under verksamhetsåret kommer resurser att användas till den utredning av kommunsammanslagningar i östra Nyland som kommunstrukturlagen förutsätter. Meningen är att Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgnäs, Borgå och Sibbo före slutet av år ska färdigställa en utredning om bildande av en ny stad med cirka invånare. Samtidigt bereder sig staden också för en reform av strukturerna inom social- och hälsovården samt för de ändringar som en framtida metropolförvaltning eventuellt för med sig. Staten har också fattat beslut om betydande nedskärningar i statsandelarna samt om principerna för strukturella reformer som påverkar kommunernas ekonomi. Dessa förändringar kommer att förutsätta omfattande beredning och samarbete och delaktighet av stadens personal, beslutsfattarna och kommuninvånarna. Budgeten bygger på prognoser enligt vilka den ekonomiska tillbakagången slutar nästa år men Finlands ekonomi växer bara långsamt. Även i Borgå uppskattas skatteinkomsterna öka långsamt. Kommunalskatteinkomsterna beräknas uppgå till 179 miljoner euro, samfundskatteinkomsterna till 17 miljoner euro och fastighetsskatteinkomsterna till 15 miljoner euro. Enligt budgeten är årsbidraget 14,8 miljoner euro. Verksamhetsresultatet kommer att visa ett underskott på 7,2 miljoner euro men resultatet kan täckas med överskott som samlats under tidigare år. Lånesumman beräknas stiga med en knapp miljon euro, vilket dock inte äventyrar stadens framtida ekonomiska utveckling, och också lånesumman per invånare beräknas stanna vid samma nivå som år Stadens verksamhetsutgifter ökar från 2013 års budget med 4,5 procent till 343 miljoner euro och verksamhetsintäkterna med 7,1 procent till 98 miljoner euro. Nästan hälften av stadens utgifter går till social- och hälsovårdstjänster och en tredjedel till utbildnings- 4

5 ja erityisesti niiden vaikea ennakoitavuus muodostavat edelleen keskeisen haasteen kaupungin taloudelle. Myös toimeentulotuen ja työmarkkinatuen menot kasvavat muita talousarvion alueita nopeammin. Kunnallisveroprosenttia ei koroteta talousarviovuonna, mutta jo ensimmäisinä taloussuunnitelmavuosina korotus on välttämätön peruspalveluiden turvaamiseksi ja erityisesti riittävän investointitason mahdollistamiseksi. Myös valtion päättämät toimet ja uudet velvoitteet kunnille edellyttävät verotuksen tason nostoa. Kiinteistöverojen osalta korotus, vaikka kiinteistöverojen pohja kasvaa jo valtion toimenpiteiden tuloksena, tehdään vuonna Sosiaali- ja terveystoimen osalta vanhusten kotihoitoa vahvistetaan talousarviovuonna kehittämällä palvelutarpeen arviointia ja palveluohjaamista vanhuspalvelulain mukaisesti. Vanhuspalveluiden laitospainotteisuutta puretaan muuttamalla paikkoja tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Lisäksi nuorten elämänhallintaa tuetaan yksilöllisellä palvelu- ja asumisohjauksella. Lastensuojelussa lisätään avohuoltoa ja perhehoitoa. Sivistystoimen talousarviovuoden keskeisiä lähtökohtia ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy, nuorisotakuun toteuttaminen sekä peruskoulujen ja lukioiden opetussuunnitelmatyön käynnistäminen. Kaupunkikehityksen osalta toimintavuonna panostetaan kaupunkimarkkinointiin, maapolitiikkaan ja tonttituotantoon sekä energiatehokkaan kaavoituksen ja rakentamisen laadunvalvonnan kehittämiseen. Keskeisimpiä kaavoituskohteita ovat läntinen jokiranta ja Kevätlaakso Skaftkärrin alueella. Kaupungin nettoinvestointitaso on ollut vuosina viimeiset vuodet melko matala ja taso säilyy noin 15,5 miljoonassa eurossa vielä vuonna Tämä johtuu pääosiltaan siitä, että keskeiset palveluverkkopäätökset ja niiden vaatimien investointien suunnittelu on tarkoitus tehdä talousarviovuoden aikana. Seuraavina taloussuunnitelmavuosina investointien määrä tulee kasvamaan selvästi ja niiden toteuttamis- ja rahoitustapoja tulee tarkastella ennakkoluulottomasti. Keskeistä koko talousarvion toteutumiselle on, että talouden yleiset toimintaedellytykset ja työllisyys paranevat sekä samalla kaupungin verotulojen kasvu mahdollistuu. Mikäli nämä edellytykset eivät toteudu, tulee kaupungilla olla valmius muuttaa toiminnan keskeisiä lähtökohtia ja resursointia myös kesken talousarviovuoden. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula tjänster, tjänster inom småbarnsfostran och fritidstjänster. Kostnadsökningen inom den specialiserade sjukvården och i synnerhet svårigheten att förutse den alltjämt en stor utmaning för stadens ekonomi. Utgifterna för utkomststöd och arbetsmarknadsstöd ökar också snabbare än de övriga områdena i budgeten. Ingen höjning av kommunalskattesatsen ingår i budgeten, men redan under de första åren i ekonomiplanen är en höjning nödvändig för att trygga basservicen och i synnerhet också en tillräcklig investeringsnivå. Även statens åtgärder och kommunernas nya skyldigheter kräver en skattehöjning. En höjning av fastighetsskatten, även om fastighetsskattebasen redan växer till följd av statens åtgärder, sker år Inom social- och hälsovårdssektorn stärker man hemvården av åldringar genom att utveckla bedömningen av servicebehovet samt servicehandledningen i enlighet med äldreomsorgslagen. Den anstaltsbetonade äldreomsorgen omorganiseras så att en del av platserna ändras till platser för effektiverat serviceboende. Livshanteringen hos unga personer stöds genom individuell service- och boendehandledning. Inom barnskyddet ökas öppenvården och familjevården. Inom bildningssektorn är centrala utgångspunkter under budgetåret förebyggande av ungdomars marginalisering, verkställande av ungdomsgarantin samt inledande av arbetet med grundskolornas och gymnasiernas undervisningsplaner. Inom stadsutvecklingen kommer man under verksamhetsåret att satsa på marknadsföring av staden, markpolitik och tomtproduktion samt energieffektiv planläggning och utvecklande av kvalitetskontrollen vid byggandet. Centrala planläggningsobjekt är västra åstranden och Vårdalen i Skaftkärr. Under de senaste åren har stadens nettoinvesteringsnivå varit ganska låg och kommer fortsättningsvis att vara cirka 15,5 miljoner euro ännu år Detta beror i huvudsak på att de centrala besluten om servicenätet och planeringen av de investeringar som där behövs ska ske under budgetåret. Under de påföljande åren i ekonomiplanen ökar investeringarna betydligt, och då är en fördomsfri granskning av deras genomförande och finansiering på sin plats. Det centrala för utfallet av hela budgeten är att de allmänna ekonomiska verksamhetsförutsättningarna och sysselsättningen blir bättre samt att staden samtidigt kan få mera skatteintäkter. Om dessa förutsättningar inte går i uppfyllelse, ska staden ha beredskap att ändra de centrala utgångspunkterna och resursanvändningen också under budgetåret. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 5

6 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Valtiovarainministeriö arvioi syyskuun suhdannekatsauksessaan, että euroalueen taantuma päättyy tänä vuonna, mutta jatkossa talouden kasvu pysyttelee hitaana alhaisen työllisyyden, julkisen talouden kestävyysvajeen ja heikon kilpailukyvyn vuoksi. Euroalueella valtioiden velkaongelmat ovat rapauttaneet sen kasvupotentiaalia. Vuonna 2013 kokonaistuotanto supistuu valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 0,5 prosenttia. Talous pääsee hitaalle kasvu-uralle vasta kuluvan vuoden lopussa ja vuonna 2014 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia. Talouden kasvupotentiaali on matala, koska työpanos ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja investoinnit uuteen ovat vähäiset. Heikko taloustilanne on heijastunut kuluttajahintoihin Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui elokuussa 1,2 prosenttiin. Elokuun inflaatiosta suurin osa johtui elintarvikkeiden kallistumisesta. Myös korkojen lasku hidasti inflaatiota. Inflaation odotetaan laskevan vielä loppuvuotta kohti. Euroalueen inflaatio hidastui elokuussa 1,3 prosenttiin. Kuntatalouden hintaindeksi nousi kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 1,5 prosenttia verrattuna vuotta aikaisempaan. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin tavaroiden ja palvelujen hintojen nousu sekä henkilöstökustannusten kasvu. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2013 elokuussa vähemmän ja työvoiman ulkopuolella olevia enemmän kuin edellisen vuoden elokuussa. Työttömyysaste oli elokuussa 7,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 7,3 prosenttia. Nuorten vuotiaiden työttömyysaste, eli nuorten työttömien osuus työvoimasta, oli elokuussa 13,6 prosenttia. Porvoon työttömyysaste nousi elokuussa 8,5 prosenttiin. Työttömyysaste heikkeni 0,8 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Työttömien ja lomautettujen määrä oli henkilöä, josta alle 25-vuotiaita oli 309. Euroopan keskuspankki EKP:n ohjauskorko on pidetty 0,5 prosentissa. Euroalueen heikko tila painaa yhä korkoja alas. Kolmen kuukauden euribor on pysynyt useita kuukausia noin 0,2 prosentissa. Pitkät korot ovat puolestaan nousseet viime kuukausien aikana lähes yhden prosenttiyksikön, mikä viittaa odotuksiin talouden elpymisestä. Finansministeriet bedömer i sin konjunkturöversikt i september att recessionen i euroområdet slutar i år men den ekonomiska tillväxten förblir långsam på grund av den låga sysselsättningen, den offenliga ekonomins hållbarhetsunderskott och den svaga konkurrenskraften. I euroområdet har staternas skuldproblem förvittrat områdets tillväxtpotential. År 2013 minskar totalproduktionen enligt finansministeriets prognos med 0,5 procent. Ekonomin börjar växa långsamt först i slutet av det pågående året och år 2014 kommer totalproduktionen att öka med 1,2 procent. Den ekonomiska tillväxtpotentialen är låg eftersom arbetsinsatsen inte ökar, strukturförändringen har förstört existerande produktionskapacitet och investeringar till nya verksamheter är små. Det svaga ekonomiska läget har återspeglat sig i konsumentpriserna. Den av statistikcentralen beräknade årsförändringen av konsumentpriserna, dvs. inflationen, sjönk i augusti till 1,2 procent. I augusti berodde största delen av inflationen på dyrare livsmedel. Även de sänkta räntorna dämpade inflationen. Inflationen förväntas ännu sjunka mot slutet av året. Inflationen i euroområdet sjönk i augusti till 1,3 procent. Prisindexet inom kommunalekonomin steg under det pågående året med 1,5 procent jämfört med samma tidpunkt året innan. Ökade priser på varor och tjänster samt ökade personalkostnader påverkade särskilt det ökade prisindexet i kommunalekonomins utgifter. Enligt Statistikcentralens arbetskrafstundersökning är antalet sysselsatta mindre i augusti 2013 och antalet personer utanför arbetskraften mer än i augusti förra året. Den svaga arbetsmarknadssituationen uppmuntrar inte till aktivt arbetssökande. Arbetslöshetsgraden var i augusti 7,1 procent, jämfört med 7,3 procent förra året. Arbetslöshetsgraden hos åriga unga, dvs. unga arbetslösas andel av arbetskraften, var i augusti 13,6 procent. Arbetslöshetsgraden i Borgå steg i augusti till 8,5 procent. Arbetslöshetsgraden försvagade med 0,8 procentenheter från året innan. Antalet arbetslösa och permitterade var personer. Av dem var under 25-åriga 309. Europeiska centralbankens (ECB) styrränta har hållits på 0,5 procent. Euroområdets svaga tillstånd trycker fortfarande räntorna ned. Tre månaders euribor har förblivit under flera månader på cirka 0,2 procent. Långa räntor har å sin sida under de senaste månaderna stigit nästan med en procentenhet, vilket tyder på förväntningar av återhämtningen av ekonomin. 6

7 ENNUSTE VUODELLE 2013 PROGNOS FÖR ÅR 2013 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske BKT, muutos % BNP, ändring % -0,5-0,8-0,4-0,3-0,6-0,5-0,7 Inflaatio, % Inflation, % 1,6 1,7 1,7 1,5 1,6 1,6 1,4 Työttömyysaste, % Arbetslöshetsgrad, % 8,3 8,5 8,2 8,2 8,1 8,2 8,3 Ansiotason muutos, % Ändring i förtjänstnivå, % 2,1 1,7 2,4 2,1 2,1 2,0 2,2 ENNUSTE VUODELLE 2014 PROGNOS FÖR ÅR 2014 VM SP ETLA PTT PT Nordea Danske BKT, muutos % BNP, ändring % 1,2 0,7 1,6 2,3 2,1 1,5 1,5 Inflaatio, % Inflation, % 2,1 1,9 1,7 2,0 1,6 1,8 1,3 Työttömyysaste, % Arbetslöshetsgrad, % 8,2 8,6 8,2 8,0 8,1 8,3 8,3 Ansiotason muutos, % Ändring i förtjänstnivå, % 2,1 1,9 1,3 1,9 1,1 1,6 1,5 Taulukko 1. Kansantalouden ennustelukuja vuosille 2013 ja 2014 Tabell 1. Prognossiffror för nationalekonomin för åren 2013 och 2014 Ennustelaitokset: Valtiovarainministeriö (VM), Suomen Pankki (SP), Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA), Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT), Palkansaajien tutkimuslaitos (PT), Nordea, Danske Bank (Danske) Prognosinstitut: Finansministeriet (FM), Finlands bank (FB), Näringslivets forskningsinstitut (ETLA), Pellervo ekonomisk forskning (PTT), Löntagarnas forskningsinstitut (PT), Nordea, Danske Bank (Danske) Kuvio 1. Bruttokansantuotteen volyymi , trendi ja kausitasoitettu sarja, Lähde: Tilastokeskus Diagram 1. Volymen av bruttonationalprodukten , trend och säsongrensad serie, källa: Statistikcentralen 2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2012 Kuntien toimintakulut kasvoivat viime vuonna 5,4 prosenttia eli 1,8 miljardia euroa. Toimintakuluista suurimman osan muodostivat palvelujen ostot, jotka lisääntyivät 6,9 prosenttia 15,2 miljardiin euroon. Valtionosuudet kasvoivat 5,4 prosenttia ja verotulot 1,3 prosenttia. Yhteensä 91 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle Kuntien vuosikate heikkeni kolmanneksella 1,3 miljardiin euroon. Tilinpäätösten mukaan kuntien vuosikate ei koko maan tasolla riittänyt viime vuonna kattamaan poistoja. Vuosikate kattoi kunnissa 71,9 prosenttia poistoista, mutta vain 38 prosenttia investointien omahankintamenoista. Investointien omahankintamenot voitiin kattaa kokonaan vuosikatteella vain 36 kunnassa. Kuntayhtymissä vuosikate riitti kattamaan 89 prosenttia poistoista ja 55 prosenttia investointien omahankintamenoista. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vuonna 2012 reilut 4,6 miljardia euroa. Investoinneista noin 25 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kommunernas och samkommunernas bokslut för 2012 Kommunernas verksamhetsutgifter ökade förra året med 5,4 procent eller 1,8 miljarder euro. Största delen av verksamhetsutgifterna utgjordes av köp av tjänster som ökade med 6,9 procent till 15,2 miljarder euro. Statsandelarna ökade med 5,4 procent och skatteinkomsterna med 1,3 procent. Sammanlagt 91 kommuner höjde sin inkomstskattesats för år Kommunernas årsbidrag minskade med en tredjedel till 1,3 miljarder euro. Enligt boksluten räckte kommunernas årsbidrag inte på hela landets nivå till att täcka avskrivningar förra året. Årsbidraget täckte i kommunerna 71,9 procent av avskrivningar men bara 38 procent av investeringarnas egna anskaffningsutgifter. Egna anskaffningsutgifterna för investeringar kunde täckas helt med årsbidraget bara i 36 kommuner. I samkommunerna räckte årsbidraget till att täcka 89 procent av avskrivningar och 55 procent av egna anskaffningsutgifter för investeringar. Kommunerna och samkommunerna använde år 2012 drygt 4,6 miljarder euro till investeringar. Ca 25 procent av investeringar kunde finansieras med försäljning av investeringsvaror och finansieringsandelar som hade erhållits för investeringsutgifter. 7

8 * 2016* 2018* 2020* 2022* 2024* 2026* 2028* 2030* Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,3 miljardilla eurolla lähes 12,3 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 11,5 prosenttia ja oli asukasta kohden 2261 euroa. Omavaraisuusaste oli kuntien osalta 62 prosenttia. Suhdeluku kuvaa oman pääoman suhdetta koko pääomaan. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 9,9 prosenttia 2,7 miljardiin euroon. Kuntien neljännesvuositilasto Vuoden 2013 tammi-kesäkuussa kuntien toimintamenot olivat 18,5 miljardia euroa. Menot kasvoivat 4,6 prosenttia edellisvuodesta. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4,7 prosenttia. Verotuloja kertyi 10,2 miljardia, mikä 0,7 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtionosuuksia kertyi 4,2 miljardia euroa. Kuntien yhteenlasketuksi vuosikatteeksi muodostui 0,7 miljardia euroa, mikä on lähes kolmanneksen pienempi kuin vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla. Investointimenot laskivat 3 prosenttia. Kommunernas lånestock ökade jämfört med förra året med 1,3 miljarder euro till nästan 12,3 miljarder euro. Lånestocken ökade med 11,5 procent och var euro per invånare. Kommunernas soliditetsgrad var 62 procent. Med soliditet avses det egna kapitalet i förhållande till hela kapitalet. Samkommunernas lånestock ökade med 9,9 procent till 2,7 miljarder euro. Kommunernas kvartalsstatistik I januari juni 2013 var kommunernas verksamhetsutgifter 18,5 miljarder euro. Utgifterna ökade med 4,6 procent från förra året. Kommunernas verksamhetsinkomster ökade med 4,7 procent. Beloppet på influtna skatteinkomster var 10,2 miljarder, vilket var 0,7 procent mindre än året innan. Beloppet på influtna statsandelar var 4,2 miljarder euro. Kommunernas sammanräknade årsbidrag var 0,7 miljarder euro, vilket är nästan en tredjedel mindre än under den första hälften år Investeringsutgifterna minskade med 3 procent. 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Vuoden 2012 lopussa Porvoon asukasmäärä oli henkeä. Vuonna 2012 väkiluku kasvoi 195 hengellä. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 123 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 160 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli vilkasta, sillä tulomuutto ja lähtömuutto olivat runsaat 2000 henkilöä. Kuntien välinen nettomuutto toi viime vuonna kaupungille kuitenkin vähennystä 98 henkilöä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 prosenttia, mutta lamavuosina kasvu on heikentynyt. Vuonna 2012 väkiluvun kasvu oli 0,4 prosenttia. Elokuussa 2013 kaupungin ennakkoväkiluku oli asukasta. I slutet av år 2012 var Borgås invånarantal År 2012 ökade invånarantalet med 195 personer. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 123 personer. Nettoinvandringen var 160 personer. Flyttningsrörelsen mellan kommunerna var livlig eftersom in- och utflyttningen var drygt 2000 personer. Nettoflyttningen mellan kommunerna gav staden ändå förra året en minskning på 98 personer. Den årliga ökningen av stadens invånarantal har varit cirka 0,8 procent men under recessionsåren har ökningen försvagats. År 2012 ökade invånarantalet med 0,4 procent. I augusti 2013 uppgick stadens invånarprognos till personer Asukasluku - Invånarantal 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0,0 % Asukasluku - invånarantal Kasvu-% - Tillväxt-% Kuvio 2. Asukasluku Porvoossa ja kasvuprosentti vuosina , Lähde: Tilastokeskus Diagram 2. Invånarantal i Borgå och tillväxtprocent under åren , Källa: Statistikcentralen Porvoon väestön nykyinen ikärakenne on muutoksessa. Väestö ikääntyy kaikissa kunnissa ja myös Porvoossa. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu yli 65 vuotiaisiin. Porvoossa väestön ikääntyminen kääntyi merkittävään kasvuun jo vuoden 2010 tienoilla. Työikäisen väestön suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu vastaavasti. Työikäisen väestön kokonaismäärä laskee asukasluvun kasvusta huolimatta. Lasten ja nuorten alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. Den nuvarande åldersstrukturen hos befolkningen i Borgå håller på att förändras. Befolkningen åldras i alla kommuer och även i Borgå. I framtiden en allt större del av befolkningen att höra till över 65-åriga. I Borgå började åldrandet av befolkningen öka märkbart redan kring Den arbetsföra befolkningens relativa andel av hela befolkningen blir på motsvarande sätt mindre. Det totala antalet arbetsför befolkning minskar trots att invånarantalet stiger. Andelen barn och unga under 15 år förblir nästan oförändrad. 8

9 % Alle 15 vuotiaiden osuus koko väestöstä on 1,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin maassa keskimäärin ja yli 65 vuotiaiden osuus on 1,6 prosenttiyksikköä pienempi kuin maassa keskimäärin. Vuoden 2012 lopussa alle 15 -vuotiaiden osuus oli 17,8 prosenttia, vuotiaiden osuus 65 prosenttia ja yli 65 -vuotiaiden osuus 17,2 prosenttia. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2020 mennessä runsaalla 2000 hengellä. Andelen personer under 15 år av hela befolkningen är 1,4 procentenheter större än i hela landet i genomsnitt och andelen personer över 65 år är 1,6 procentenheter mindre än i hela landet i genomsnitt. Vid slutet av år 2012 var andelen personer under 15 år 17,8 procent, åringarna 65 procent och personer över 65 år 17,2 procent. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka 2000 personer fram till år % 2015* % 2020* % 2025* % 0-6-vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , ,1 Yli 85-vuotiaat - Över 85-åringar 920 1, , , ,8 Yhteensä - Sammanlagt , , , ,0 Taulukko 2: Väestöennuste Porvoossa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Tabell 2: Befolkningsprognos i Borgå under år (Källa: Statistikcentralen) Väestön ikärakennemuutoksia kuvataan taloudellisen ja väestöllisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 luvun. Vuoden 2010 lopussa koko maan suhdeluku oli 1,31 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssä käyvää. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde oli 1,17 vuonna Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 53 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Suhdeluku on lähtenyt nousuun vuonna Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee keskimäärin yhdellä pisteluvulla joka vuosi vuodesta 2010 vuoteen 2035, jolloin huoltosuhteen suhdeluku on 75. Ändringar i befolkningens åldersstruktur beskrivs med hjälp av en ekonomisk och en demografisk försörjningskvot. Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har i hela landet varit ganska stadig hela 2000-talet. I slutet av år 2011 var kvoten i hela landet 1,31 dvs. det fanns 131 icke-sysselsatta per 100 sysselsatta. I Borgå var den ekonomiska försörjningskvoten 1,17 år Den demografiska försörjningskvoten är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika åldersgrupper. Den demografiska försörjningskvoten anges som åldringars och barns andel av den arbetsföra befolkningen. År 2011 fanns det i Finland 53 personer som inte var i arbetsför ålder per 100 personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är dock stora. I Borgå har den demografiska försörjningskvoten varit länge under 50. Kvoten har börjat stiga år Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av den demografiska försörjningskvoten fram till år Enligt prognosen försvagas den demografiska försörjningskvoten i genomsnitt med en punkt varje år från år 2010 till år 2035, då försörjningskvoten är 75. Väestöllinen huoltosuhde - Det demografiska försörjningsförhållandet Kuvio 3. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Porvoossa vuosina , Lähde: Tilastokeskus Diagram 3. Demografisk försörjningskvot i Borgå för åren , Källa: Statistikcentralen 9

10 Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin tai kuntien keskiarvoon. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2011 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 15. suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2011 maksuunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron olivat euroa. Valtionosuuksiin sisältyvä verotuloihin perustuva tasaus leikkaa kaupungin valtionosuuksia voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon tasolle. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,7 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 66 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 34 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on yli henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole merkittävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste nousi elokuussa 8,5 prosenttiin. Työttömien ja lomautettujen määrä oli henkilöä, josta alle 25-vuotiaita oli 309. Yli vuoden työttömänä olleita oli 572. Avoimien työpaikkojen määrä on 158 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2011 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare euro. I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna på 15 plats bland fastlandskommunerna i Finland. De debiterade skatterna år 2011, inklusive fastighetsskatt och samfundsskatt, var euro. Den skatteinkomstutjämning som är inbyggd i statsandelssystemet minskar stadens statsandelar betydligt och sänker de sammanlagda, per invånare räknade skatterna och statsandelarna till kommunernas medelnivå. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 64,7 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,7 procent. Arbetsplatssufficiensen i Borgå är i genomsnitt 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka Av dem arbetar 66 procent i Borgå och 34 procent i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är över Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå steg i augusti till 8,5 procent. Antalet arbetslösa och permitterade var personer. Av dem var under 25-åriga 309. Antalet dem som hade varit arbetslösa över ett år var 572. Antalet lediga arbetsplatser var Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå Työttömät työnhakijat - Arbetslösa arbetssökande Avoimet työpaikat - Lediga arbetsplatser Kuvio 4. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa vuosina , Lähde: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), työllisyyskatsaus Diagram 4. Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå under åren , Källa: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen), sysselsättningsöversikt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on kohentunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja vuosien strategian toimeenpanon myötä. Kriisin jälkeinen yleisen taloustilanteen suotuisa kehitys on edesauttanut kaupungin taloudellisen tilanteen parantumista. Kaupungin verotulot putosivat kriisivuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan aikaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genomförandet av stadens strategi för åren har Borgå stads ekonomiska läge förbättrats. Den gynnsamma utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget efter krisen har också bidragit till att stadens ekonomi förbättrats. Stadens skatteinkomster sjönk under krisåret 2009 och har efter det förblivit på en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit. 10

11 Vuoden 2012 tilinpäätös oli 5,4 miljoonaa euroa alijäämäinen kahden positiivisen tulosvuoden jälkeen. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 11 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 7,7 prosenttia. Toimintakate oli -226 miljoonaa euroa ja se heikkeni 14,5 miljoonaa euroa vuodesta Tilinpäätöksen vuosikate oli 14 miljoonaa euroa heikompi kuin vuonna Heikkenemiseen oli kaksi merkittävää tekijää. Kaupungin verotulot laskivat edellisestä vuodesta ja käyttötalouden menot kasvoivat inflaatiota nopeammin. Vuosikate ei riittänyt poistojen kattamiseen. Vuosikatteen osuus poistoista oli 67 prosenttia. Kaupunki on tarkistanut poistotason vuodesta 2011 lukien kirjanpito-ohjeiden mukaiseksi. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 0,8. Lainanhoitokate putosi alle yhden heikoksi luokiteltuun arvoon. Raskas velkataakka heikentää lainanhoitokatetta. Kaupungin kassavarat vähenivät 4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 29 päivästä 23 päivään verrattuna edelliseen vuoteen. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta laski edellisvuodesta 45 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta heikkeni hieman 56 prosenttiin. Alijäämäinen tulos ja verotulojen lasku heikensivät tunnuslukujen arvoa. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2012 päättyessä oli 130,6 miljoonaa euroa, joka on 2664 euroa asukasta kohti. Talouden tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on investointien tulorahoitus eli vuosikatteen riittävyys investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Efter två positiva resultatår uppvisade bokslutet för 2012 ett underskott på 5,4 miljoner euro. Driftsinkomsterna ökade under räkenskapsperioden med 11 procent från det föregående året. Utgifter inom driftsekonomin ökade med 7,7 procent. Verksamhetsbidraget var -226 miljoner euro, en försvagning med 14,5 miljoner euro från år Årsbidraget i bokslutet var 14 miljoner euro sämre än år Försvagningen orsakades av två betydande faktorer. Stadens skatteinkomster minskade från förra året och utgifterna inom driftsekonomin ökade snabbare än inflationen. Årsbidraget räckte inte till att täcka avskrivningar. Årsbidragets andel av avskrivningar var 67 procent. Staden har sett över avskrivningsnivån fr.o.m. år 2011 så, att den motsvarar bokföringsanvisningar. Värdet som anger låneskötselbidraget var 0,8. Låneskötselbidraget sjönk till ett värde under ett som klassificeras som svagt. Den tunga skuldbördan försvagar låneskötselbidraget. Stadens kassamedel minskade med 4 miljoner euro och likviditeten i kassadagar minskade från 29 dagar till 23 dagar i jämförelse med föregående år. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet sjönk till 45 procent från föregående år. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen sjönk en aning till 56 procent. Resultatet med underskott och minskade skatteinkomster försvagade nyckeltalen. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2012 var 130,6 miljoner euro, vilket är 2664 euro/invånare. När den ekonomiska balansen betraktas är den viktigaste mätaren inkomstfinansieringen av investeringar, dvs. tillräckligheten av årsbidraget för självfinansieringsutgifter av investeringar. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. På lång sikt ska även lånamorteringarna vid sidan av nettoinvesteringarna finansieras med årsbidraget. TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS Toimintakate - Verksamhetsbidrag Verotulot - Skatteintäkter Valtionsosuudet - Statsandelar Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto Vuosikate - Årsbidrag Poistot ja tilinpäätöserät Avskrivningar och bokslutsposter Tilikauden yli-/alijäämä Räkenskapsperiodens över-/underskott Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar Investointien tulorahoitus Intern finansiering av investeringar Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä Överskott från tidigare räkenskapsperioder Taulukko 3: Taloudelllinen tilanne vuosina , liikelaitokset sisältyvät tilinpäätöstietoihin Tabell 3: Ekonomiska situationen under år , affärsverken ingår i bokslutsuppgifterna 11

12 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvion yksityiskohtaiset perustelut on esitetty toimialoittain ja tehtäväalueittain luvussa 4. Detaljerade budgetmotiveringar har angetts enligt sektorer och uppgiftsområden i kapitel Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.". Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över samhällsekonomins och den kommunala ekonomins utsikter, stadens ekonomiska läge och en redogörelse för de faktorer som inverkar på finansieringen av budgeten. Driftsbudgeten innehåller de enskilda sektorernas budgetar på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också verksamhetsmål och tabeller med nyckeltal både för budgetåret och för åren i ekonomiplanen. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsinkomster och verksamhetsutgifter. 12

13 Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin käyttötalouden taloussuunnitelma on kolme vuotta ja investointien taloussuunnitelma viisi vuotta.. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. I resultaträkningen upptas de centrala posterna i stadens totalekonomi, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och inkomster. I finansieringsdelen anges utgifterna och inkomsterna för finansieringen på lång sikt i form av beräknade utgifter och inkomster. Finansieringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Längden på ekonomiplanen för stadens driftsekonomi är tre år och ekonomiplanen för investeringar är fem år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Vuoden 2014 talousarviossa terveyspalvelut tehtäväalue on jaettu erikoissairaanhoitoon ja terveyspalveluihin. Erikoissairaanhoidon, yhteispäivystyksen ja sairaankuljetuksen palvelut ostetaan pääosin HUS kuntayhtymästä. Uuden tehtäväalueen menot ovat noin kuudesosa kaupungin talousarviosta. Vanhus- ja vammaispalvelun sisäinen organisaatiorakenne on muutettu uuden vanhuspalvelulain vaatimusten mukaiseksi. Staden har fått en ny organisation år Budgetstrukturen följer den gällande organisationen. I budgeten för 2014 har uppgiftsområdet hälsotjänsterna uppdelats i specialsjukvård och hälsotjänsterna. Specialsjukvårds-, samjoursoch sjuktransportstjänster köps huvudsakligen från HNS-samkommunen. Det nya uppgiftsområdets utgifter utgör cirka en sjättedel av stadens budget. Äldre- och handikapptjänsternas interna organisationsstruktur har ändrats så, att den motsvarar kraven i den nya äldreomsorgslagen Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimialat voivat poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperiaatteista painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä vastaavasti muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarviokehys lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarviokehys vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille, kokonaismenoille ja investoinneille. Toimialat puolestaan jakavat saamansa kehyksen tehtäväalueille ja tarvittaessa edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Menettelyllä on tarkoitus varmistaa, että toimialojen talousarvioehdotukset pysyvät annetun kehyksen sisällä. Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,3 prosentin peruspalvelukustannusten nousu vuoden 2012 tasosta. Toimialojen kokonaistuloja korotettiin myös 2,3 prosenttia vuoden 2012 tasosta. Sosiaali- ja terveystoimen ja kaupunkikehityksen osalta tulotavoitteeksi asetettiin vuoden 2012 tilinpäätöksen tulot. Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen henkilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt toimenpiteitä henkilöstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön lomauttamiseksi. Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. Sektorerna kan avvika från beräkningsprinciper för upprättande av budgeten genom att lägga vikt vid en del uppgifter och genom att på motsvarande sätt minska andra uppgifter. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Stadsstyrelsen godkände anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder sina förslag till budget och ekonomiplan. Ramen fastställdes på sektornivå separat för sektorns totala inkomster, utgifter och investeringar. Sektorerna delar å sin sida ramen som de har fått till uppgiftsområden och vid behov vidare till resultatenheter och kostnadsställena. Avsikten med förfarandet är att säkerställa att sektorernas budgetförslag håller sig inom den bestämda ramen. När det gäller utgifterna är utgångspunkten för ramen en förhöjning av basservicekostnader med 2,3 procent från nivån Även sektorernas totalinkomster höjdes med 2,3 procent från 2012 års nivå. I fråga om social- och hälsovårdssektorns och stadsutvecklingens inkomster är målet nivån i bokslutet för I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehåller inga åtgärder för att 13

14 Henkilöstön kokonaismäärää pyritään kuitenkin vähentämään luonnollista poistumaa hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltävissä muulla tavoin. Talousarviokehykseen varattiin keskitetty palkkavaraus, mutta talousarviovalmistelun edetessä palkkavaraus poistettiin ja keskitettyyn palkkasopimukseen perustuvat palkantarkistukset osoitettiin suoraan toimialoille. Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopimus on voimassa asti. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehykseen on lisätty 2,6 miljoonaa euroa Johannisbergin palvelutalon toiminnan käynnistämistä, sisäisiä vuokria ja hallintopalveluja varten. Sivistystoimelle on lisätty 0,4 miljoonaa euroa kasvaneita sisäisiä vuokria varten. Vuoden 2014 talousarviokehyksessä käyttötalouden kokonaismenot kasvavat noin 11,3 miljoonaa euroa, mikä on 3,5 prosenttia. Käyttötalouden tulot kasvavat 4,4 miljoonaa euroa, mikä on 4,7 prosenttia. Nettoinvestoinnit ovat talousarviokehyksessä 17 miljoonaa euroa, mikä vastaa voimassa olevaa taloussuunnitelmaa. Talousarviokehyksen vahvistamisen jälkeen yleinen taloustilanne on vaikeutunut. Ennuste talouden kääntymisestä kasvuun on siirtynyt myöhemmäksi. Julkisen talouden kestävyysvaje on syventynyt ja saavuttaa 60 prosentin BKT osuuden. Inflaatioennuste on painunut noin yksi prosenttiyksikköä matalammaksi kuin kevään ennuste. Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima keskitetty palkkasopimus edellyttää vielä liittokohtaisten sopimusten solmimista. minska eller permittera personal. Målet är dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. I budgetramen reserverades det en centraliserad lönereservering men under budgetberedningen slopades reserveringen och lönesjusteringarna som bygger på ett centraliserat löneavtal anvisades direkt till sektorerna. Kollektivavtalet om personalens löner gäller till Dessutom har man tillagt till social- och hälsovårdssektorns budgetram 2,6 miljoner euro för inledande av verksamheten i Johannisbergs servicehem, interna hyror och förvaltningstjänster. Till bildningssektorn har det tillagts 0,4 miljoner euro för ökade interna hyror. I budgetramen för 2014 ökar de totala utgifterna i driftsekonomin med cirka 11,3 miljoner euro, vilket är 3,5 procent. De totala inkomsterna inom driftsekonomin ökar cirka med 4,4 miljoner euro, dvs. 4,7 procent. Nettoinvesteringarna i budgetramen är 17 miljoner euro, vilket motsvarar den gällande ekonomiplanen. Efter att budgetramen fastställdes har den ekonomiska situationen försämrats. Ekonomin förväntas svänga till tillväxt senare än man tidigare förutspådde. Den offentliga ekonomins hållbarhetsgap har fördjupats och når 60 procent av BNP. Inflationen förväntas bli cirka en procent lägre än man förväntade sig under våren. Löneuppgörelsen som de centrala fackorganisationerna undertecknat kräver ännu förbundsvisa avtal. 14

15 2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldas organisation Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Keskusvaalilautakunta Centralvalnämnden Tarkastuslautakunta Revisionsnämnden Kaupunginhallitus Stadsstyrelsen Sosiaali- ja terveyslautakunta Social- och hälsovårdsnämnden Terveydensuojelujaosto Hälsoskyddssektionen Sosiaalijaosto Socialsektionen Sivistyslautakunta Bildningsnämnden Suomenkielinen koulutusjaosto Finska utbildningssektionen Ruotsinkielinen koulutusjaosto Svenska utbildningssektionen Kaupunkikehityslautakunta Stadsutvecklingsnämnden Yksityistiejaosto Sektionen för enskilda vägar Rakennus- ja ympäristölautakunta Byggnads- och miljönämnden Alueellinen jätelautakunta Regionala avfallsnämnden Aluepelastuslautakunta Regionala räddningsnämnden Liikelaitosten johtokunnat Direktionerna för affärsverken Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Koncernbolagen och samfunden 15

16 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Kaupunki on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta. Budgetposten skatteinkomster upptar kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar av inkomsterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kommunens beslutanderätt omfattar kommunalskatt och fastighetsskatt och skattesatserna för dem slås årligen fast samtidigt som budgeten behandlas. Kommunen får också besluta om hundskatt. Staden har beslutat avstå från att uppbära hundskatt Kunnallisvero Kommunalskatt Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2013 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,25 prosenttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2013 on 19,38 prosenttia ja Uudellamaalla 18,66 prosenttia. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista vuonna 2013 on Kuntaliiton arvion mukaan 14,75 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero vastaa kunnallisverotuksen verovähennysten määrää. Kunnallisverotuksen verovähennysten osuus kokonaistuloista vaihtelee vähennysoikeuden ja tulojen suuruuden mukaan. Yleisesti pienissä tuloluokissa vähennysten osuus kokonaisansiotuloista on suurempi kuin suurissa tuloluokissa. Porvoossa keskimääräinen tulotaso on korkea ja siksi efektiivinen veroaste on muuta maata korkeampi. Efektiivinen veroaste Porvoossa on ollut koko 2000 luvun 14,6 15,1 prosenttia, vaikka kunnallisverotuksen tuloveroprosenttia on nostettu. Vuonna 2013 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste on 14,58 %. Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2013 är 19,25 procent. Inkomstskattesatsen höjdes förra gången år 2009 med 0,5 procentenheter. Den genomsnittliga kommunala inkomstskattesatsen var 19,38 procent år 2013 och i Nyland 18,66 procent. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna, är i Borgå 14,75 procent år 2013 enligt Kommunförbundets uppskattning. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden motsvarar skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Andelen som skatteavdragen i kommunalbeskattningen utgör av totalinkomsterna varierar enligt avdragsrätten och storleken på inkomsterna. I allmänhet är andelen avdrag av totala förvärvsinkomster större i små än i stora inkomstklasser. I Borgå är den genomsnittliga inkomstnivån hög och därför är den effektiva skattegraden högre än i annanstans i landet. Den effektiva skattegraden i Borgå har under hela 2000-talet varit 14,6 15,1 procent även om den kommunala inkomstskattesatsen har höjts. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet år 2013 är 14,58 %. Tuloveroprosentit - Inkomstskattesatsen % 21,00 20,00 19,00 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 19,38 19,25 14,75 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet Efektiivinen veroaste Porvoossa Kuvio 5. Tuloveroprosentit vuosina , Lähde: Kuntaliitto Diagram 5. Inkomstskattesatsen under åren , Källa: Kommunförbund Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla 19,25 prosentissa. Taloussuunnitelma sisältää kunnallisveron tuloveroprosentin korottamisen laskennallisesti 0,5 prosenttiyksiköllä vuonna Verotuksen taso täsmentyy vuoden 2015 talousarvion valmistelun yhteydessä. Stadens budget baserar sig på antagandet att inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen hålls på sin nuvarande nivå på 19,25 procent. Ekonomiplanen innehåller en kalkylerande höjning av kommunala inkomstskattesatsen med 0,5 procentenheter år Beskattningsnivån preciseras i samband med beredningen av budgeten för år

17 M Kunnallisveron vuosituotto väheni 0,2 prosenttia vuonna Vuoden 2013 verotilitysten arvioidaan kasvavan noin 176 miljoonaan euroon eli kasvua olisi lähes 6 prosenttia. Kasvun taustalla on verohallinnon tilitysjärjestelmän nopeutuminen. Aikaisemmin tammikuulle siirtyneitä verotilityksiä tilitetään kunnille jo edellisen vuoden joulukuussa. Veronalaisten ansiotulojen kasvu vuonna 2012 on ollut Porvoossa tulokehitystilaston mukaan koko maan keskiarvon mukainen. Vuoden 2012 verotus vahvistetaan marraskuussa ja sen perusteella tarkistetaan eri veronsaajien jako-osuudet. Kaupungin jako-osuuteen ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Vuoden 2014 verotulojen arvioidaan kasvavan 1,5 prosenttia. Hidas talouskasvu heikentää myös verotulojen kasvua. Kunnallisverotulojen kasvuoletus perustuu talouden kasvuoletusten lisäksi työllisyystilanteeseen, palkkaratkaisuun sekä tiedossa oleviin veroperustemuutoksiin. Den årliga intäkten av kommunalskatten minskade med 0,2 procent år Det uppskattas att skatteredovisningar för 2013 ökar till cirka 176 miljoner euro, dvs. uppväxt på nästan 6 procent. Bakgrunden till uppväxten är skatteförvaltningens snabbare redovisningssystem. Skatteredovisningar som tidigare övergick till januari redovisas till kommuner redan i december förra året. Ökningen av skattepliktiga förvärvsinkomster år 2012 har i Borgå enligt statistik över inkomstutvecklingen motsvarat hela landets genomsnitt. Beskattningen för år 2012 fastställs i november och utifrån den kontrolleras också olika skattetagares fördelningsandelar. Betydliga ändringar i stadens fördelningsandel är inte att förvänta. Skatteinkomster för år 2014 uppskattas öka med 1,5 procent. Den långsamma ekonomiska tillväxten försvagar också ökningen av skatteinkomster. Den förmodade ökningen av kommunalskatteinkomster bygger utöver den förmodade ekonomiska tillväxten på sysselsättningssituationen, löneavtalet och sådana skattegrundsändringar som man har kännedom om. 200 Kunnallisvero - Kommunalskatt * 2014* 2015* 2016* Kuvio 6. Kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Diagram 6. Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter under åren Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön verotusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin viimeksi vuonna Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,60 1,35 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32 0,75 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi kuitenkin olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,60 2,85 prosenttia. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 prosenttia. Kaupunki on selvittänyt rakentamattomat rakennuspaikat. Maksimiveroasteella lisätulo olisi noin euroa Kiinteistövero Fastighetsskatt Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens beskattningsvärde årligen betalas till kommunen. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden. Också vissa allmänna områden, t.ex. gator och torg är skattefria. Fastighetsskatten tillfaller den kommun där fastigheten är belägen. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Den senaste justeringen av de rikstäckande övre och nedre gränserna för fastighetsskatten gjordes år Variationsbredden för den allmänna fastighetsskattesatsen är från 0,60 till 1,35 procent. Variationsbredden för fastighetsskatteprocenten för stadigvarande bostadsbyggnader är från 0,32 till 0,75 procent. Den allmänna fastighetsskattesatsen gäller alla andra byggnader än de som används som stadigvarande bostad, om kommunen inte fastställt en annan skattesats för sommarstugor, allmännyttiga samfund eller kraftverk. Skattesatsen för övriga bostadsbyggnader kan dock vara högst 0,60 procentenheter högre än fastighetskattesatsen för en stadigvarande bostadsbyggnad. För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, vars variationsbredd är 0,60 2,85 procent. Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 procent. Staden har utrett de obyggda byggplatserna. Enligt den maximala skattegraden 17

18 Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,00-1,35 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Kaupunki on tarkistanut vuonna 2013 kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvoja. Selvitystyössä ei havaittu merkittäviä poikkeamia verohallinnon rekisterien ja kaupungin vastaavien tietojen kanssa. Kiinteistöverotuksen verotusarvojen perusteet muuttuvat vuonna Verotusarvojen tarkistaminen nostaa kiinteistöveron tuottoa arviolta noin miljoonalla eurolla. Rakennusten verotusarvon pohjana on jälleenhankinta-arvo, josta vuoden 2014 verotuksessa huomioidaan 75 prosenttia aikaisemman 70 prosentin sijasta. Asuinrakennusten ikäalennuksen maksimimäärää alennetaan asteittain vähintään 80 prosenttiin. Maapohjan osalta vuoden 2014 verotuksen pohjana käytettäviä arvoja korotetaan 2 prosenttia. Kyseisiä hintoja ei ole päivitetty viime vuosina ja ne ovat jääneet jälkeen yleisestä tonttimaan hintakehityksestä. Tonttien verotuksen perusteena olevat neliöhinnat korotetaan vähintään yhteen euroon. Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,25 prosenttiin. ja asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 0,45 prosenttiin. Korotuksella kiinteistöveron tuotto kasvaa euroa. Verotusarvojen tarkistaminen ja veroprosenttien korotus nostavat kiinteistöveron tuottoa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. skulle det ge en merinkomst på euro. För en byggnad inklusive mark som ägs av ett allmännyttigt samfund kan fastställas en fastighetsskattesats på 0,00 1,35 procent. Staden har inte påfört fastighetsskatt för allmännyttiga sammanslutningar. Staden har år 2013 sett över beskattningsvärden för fastigheter som ligger i stadens område. I utredningsarbetet noterade man inga märkbara avvikelser från skatteförvaltningens register och stadens motsvarande uppgifter. Grunderna för beskattningsvärden i fastighetsbeskattningen ändras år Översynen av beskattningsvärden höjer intäkterna av fastighetsskatten uppskattningsvis med en miljon euro. Grunden för byggnadernas beskattningsvärde är återanskaffningsvärdet av vilka det i 2014 års beskattning beaktas 75 procent i stället för den tidigare 70 procent. Det maximala åldersavdraget för bostadsbyggnader sänks gradvis till minst 80 procent. Värden som används som grunden för beskattningen av markgrunden år 2014 höjs med 2 procent. Dessa priser har inte uppdaterats under de senaste åren och de har kommit att släpa efter från totmarkens allmänna prisutveckling. Kvadratspriserna som är grunden för beskattnigen av tomter höjs till minst en euro. Budgetförslaget innehåller en höjning av den allmänna fastighetsskattesatsen med 0,05 procentenheter till 1,25 procent och en höjning av fastighetsskattesatsen för bostadsbyggnader med 0,05 procentenheter till 0,45 procent. Genom höjningen ökar intäkterna av fastighetsskatten med euro. En granskning av beskattningsgrunderna och höjningen av skattesatsen leder till totalt 1,9 miljoner euro i ökad fastighetsskatt. Yleinen kiinteistövero - Allmän fastighetsskatt, % 1,40 1,20 1,25 % 1,00 0,80 0,60 0,40 0,92 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet 0,20 0,00 Kuvio 7. Yleinen kiinteistövero, veroprosentit vuosina , Lähde: Kuntaliitto Diagram 7. Allmän fastighetsskatt, skattesatsen under åren , Källa: Kommunförbund 0,60 Vakituinen asuinrakennus - Ordinarie bostadsbyggnad, % 0,50 0,40 0,41 0,45 Porvoo - Borgå % 0,30 0,20 Koko maa - Hela landet 0,10 0,00 Kuvio 8. Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit vuosina , Lähde: Kuntaliitto Diagram 8. Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen under åren , Källa: Kommunförbund 18

19 M Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero-% Tuotto, Beskattningsvärde Variationsbredd Fastighetsskatte-% Intäkter, 2014* Vakituinen asuinrakennus Byggnader för stadigvarande boende ,32-0,75 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus Andra byggnader än de för stadigvarande boende ,60-1,35 1, Voimalaitosrakennus Kraftverksbyggnader ,60-2,85 2, Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus Byggnader för allmännyttig verksamhet ,00-1,35 0,00 - Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja Markgrund för allmännyttig verksamhet ,00-1,35 0,00 - Yleinen rakennus Allmän byggnad ,60-1,35 1, Yleinen maapohja Allmän markgrund ,60-1,35 1, Verotusarvot yhteensä Beskattningsvärde totalt Maksuunpantava määrä Belopp som debiteras Taulukko 4. Kiinteistöjen arvioidut verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto, Lähde: Verohallinto, Kuntaliitto Tabell 4. Fastigheternas beräknade beskattningsvärden, fastighetsskattesatsen och intäkter från fastighetsskatt, Källa: Skatteförvaltningen, Kommunförbund Kiinteistövero - Fastighetsskatt * 2014* 2015* 2016* Kuvio 9. Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Diagram 9. Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter under åren Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Vuonna 2014 yhteisöverokanta laskee 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Verokantaa alennettiin edellisen kerran 1,5 prosenttiyksiköllä vuonna Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asuntoosakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta nousi kolmen vuoden määräajaksi 10 prosenttiyksikköä. Määräaikaista korotusta on jatkettu 5 prosenttiyksikön korotuksella vuosiksi Määräaikaiset korotukset poistuvat vuonna Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset kompensoitaneen kunnille muuttamalla niiden yhteisöveron jako-osuutta. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuus vuonna 2014 olisi muutosten jälkeen 35,17 prosenttia ja seuraavana vuonna 34,16 prosenttia. Vuonna 2013 kuntien jako-osuus on 29,41 prosenttia. Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. År 2014 kommer samfundsskattesatsen att sjunka från 24,5 till 20 procent. Skattesatsen minskades förra gången med 1,5 procentenheter år Ett samfunds beskattningsbara inkomst beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren ökades kommunernas andel av samfundskattens avkastning för tre år med 10 procentenheter. Den tillfälliga höjningen har fortsatts med en 5 procentenheters höjning för åren De tillfälliga höjningarna slopas år Ändringarna i samfundsbeskattningens skattegrunder torde kompenseras för kommunerna genom att deras fördelningsandel av samfundsskatten ändras. Enligt preliminära beräkningar är kom- 19

20 M Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot ovat laskeneet 26 miljoonasta eurosta noin 16 miljoonaan euroon. Heikon talouskasvun vuoksi yhteisöverotulot jäävät yhä mataliksi verrattuna aikaisempaan tasoon. Kaupungin jako-osuus muihin kuntiin nähden on parantunut viime vuosina, mutta ongelmana on ollut koko yhteisöverokertymän matala taso. Vuoden 2013 ennuste yhteisöveron tuotoksi on 16,2 miljoonaa euroa. Talousarviossa 2014 yhteisöverotulojen tulotavoite on 17 miljoonaa euroa. munernas fördelningsandel år 2014 efter ändringarna 35,17 och året därpå 34,16 %. År 2013 är kommunernas andel 29,41 %. Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. Samfundsskatteinkomsterna har sjunkit från 26 miljoner euro till cirka 16 miljoner euro. På grund av den svaga ekonomiska tillväxten kommer samfundsskatteinkomsterna att förbli låga jämfört med den tidigare nivån. Stadens fördelningsandel har under de senaste åren förbättrats jämfört med andra kommuner men det som har varit problematiskt är den låga nivån av samfundsskatteintäkterna. År 2013 beräknas avkastningen upgå till 16,2 miljoner euro. I budgeten för 2014 är målet för samfundsskatteinkomster 17 miljoner euro Yhteisövero - Samfundsskatt * 2014* 2015* 2016* Kuvio 10. Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Diagram 10. Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter under åren Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Vuosi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä År Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Sammanlagt % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 2013* , , , ,0 2014* , , , ,6 2015* , , , ,4 2016* , , , ,6 Taulukko 5. Yhteenveto verotulojen kehityksestä ja arvio vuosille Tabell 5. Sammanfattning av utvecklingen av skatteintäkter och prognos för år Yhteisövero 8 % Kiinteistövero 6 % Kunnallisvero 86 % Kuvio 11. Verolajien osuus kokonaisverotuloista vuonna 2013 Diagram 11. Skatteslagens andel av totala skatteinkomster

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 Kaupunginjohtajan esitys 14.10.2015 Stadsdirektörens förslag 14.10.2015 1 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 Kaupunginvaltuusto 9.11.2011 Stadsfullmäktige 9.11.2011 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TIEDOTE 24.3.2014 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 10:00 TIEDOTE: SIUNTION KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Yleistä Siuntion kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on 504 708,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom.

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. Askola. Lapinjärvi Lappträsk. Loviisa Lovisa. Myrskylä Mörskom. Itä-Uusimaa - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Öst-Nyland - kuntajakoselvitysalue Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue Hyvinkää Mäntsälä Karkkila Vihti

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 401/2011 vp Yli 50-vuotiaiden työttömien työllistäminen Eduskunnan puhemiehelle Yli 50-vuotiaiden työttömien määrä on kasvamassa suhteessa kaikkiin työttömiin. Erityisesti pitkälle

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK 2011 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan katsaus - Stadsdirektörens översikt 1 2. Taloudellinen katsaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007

SIPOON YLEISKAAVA 2025 PRESENTATION 11.6.2007 SIPOON YLEISKAAVA 2025 GENERALPLAN FÖR SIBBO 2025 ESITTELY 11.6.2007 PRESENTATION 11.6.2007 YLEISKAAVOITUS JA KUNTASTRATEGIA GENERALPLANERINGEN OCH KOMMUNSTRATEGIN yleiskaava kaavoitusohjelmassa generalplanen

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK. Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK. Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41 HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK 2012 Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1333/2010 vp Näkövammaisten kirjaston Celian tulevaisuus Eduskunnan puhemiehelle Celia on näkövammaisten kirjasto, joka on tarkoitettu Suomessa kaikille lukemisesteisille kansalaisille.

Lisätiedot

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN

LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN LIIKELAITOS PORVOON TILAPALVELUT AFFÄRSVERKET BORGÅ LOKALSERVICE KESKUSKEITTIÖN HANKESUUNNITELMA CENTRALKÖKETS PROJEKTPLAN HANKKEEN LIIKETOIMINNALLISET PERUSTELUT PROJEKTETS AFFÄRSMÄSSIGA MOTIVERINGAR

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalous ja konserniohjaus

Kuntatalous ja konserniohjaus Yleinen talouskehitys YLEINEN TALOUSTILANNE 1) Talouden epävarmuus ja kansantalouden heikko kehitys 2) Välimerenmaiden velkaongelmat ja EU-alueen talouden kasvun epätasainen jakautuminen 3) Maan hallituksen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot