TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2013 EKONOMIPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2013 EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Stadsdirektörens budgetförslag

2 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Yleisperustelut Allmänna motiveringar Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Kuntatalous Kommunalekonomin Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Kunnallisvero Kommunalskatt Kiinteistövero Fastighetsskatt Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Henkilöstösuunnitelma Personalplan Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar Konsernihallinto Koncernförvaltning Konsernijohto - Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut Hälsotjänster Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Sivistystoimi - Bildningssektorn Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland Hallinto Förvaltning Pelastustoiminta Räddningsverksamhet Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen... 77

3 6 Investointiosa Investeringsdelen Investointitaulukot Investeringstabeller Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna Investointiliite Investeringsbilaga Rahoitusosa Finansieringsdelen Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Liikelaitokset Affärsverk Porvoon vesi Borgå vatten Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Kuntakonserni Kommunkoncernen Jäsenyydet Medlemskap... 99

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Talousarviovalmistelun keskeisin lähtökohta on ollut voimassaoleva kaupunkistrategia vuosille Talousarvio- ja suunnitelmavuosiin vaikuttavat erityisesti euroalueen talouskehityksen ongelmat sekä valtakunnalliset kuntia koskevat muutoshankkeet. Talousarvio perustuu ennusteisiin, joiden mukaan Suomen talouskasvu on heikkoa ensi vuonna. Kaupungin verotulojen ennakoidaan kuitenkin kasvavan maltillisesti. Strategian keskeisin tavoite täyttyy, eli kaupungin velkamäärä ei käänny kasvuun myöskään vuoden 2013 aikana. Kaupungin talous on tasapainossa, sillä nettoinvestoinnit pystytään rahoittamaan vuosikatteella, kuten aikaisemminkin tällä strategiakaudella. Vuoden 2013 jälkeen haasteet lisääntyvät erityisesti investointien suhteen. Investointisuunnitelmaan sisältyvien lukuisten hankkeiden toteuttaminen edellyttää selkeästi nykyistä korkeampaa vuosikatetta vaikka hankkeita priorisoitaisiin vahvasti jotta velan hallintaan liittyvät tavoitteet voidaan täyttää myös jatkossa. Verotulot kasvavat todennäköisesti lähivuosina vain vähän. Investointitasoa ei voi nostaa, ellei käyttötalousmenoja pystytä hallitsemaan ja sopeuttamaan aikaisempaa tehokkaammin. Osana valtiontalouden tervehdyttämistä toteutettu valtionosuuksien leikkaus vaikuttaa merkittävästi myös Porvoon kaupunkiin. Vuosien aikana Porvoon kaupungin valtionosuusmenetykset nousevat yli 30 miljoonaan euroon. On huomattava, että vuoden 2013 talousarvio on tasapainossa huolimatta mittavasta valtionosuuksien leikkauksesta sekä Porvoon vuosittain maksamasta noin 12 miljoonan euron valtionosuuksien tasauksesta. Talousarviovuoden aikana on tarkoitus valmistella uusi kaupunkistrategia avoimessa vuorovaikutuksessa kaupungin asukkaiden, henkilöstön, päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ovat keskeisessä roolissa, kun uusi valtuusto arvioi Porvoon kaupungin palvelujen, hallinnon ja talouden tavoitteita ja päämääriä seuraavina vuosina. Asialistalle nousee myös suhde mahdolliseen metropolihallintoon. Kaupungin asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on talousarvion keskeisimpiä teemoja, joka korostuu kaikilla toimialoilla. Valtuusto saa vuoden 2013 aikana hyväksyttäväkseen uuden hyvinvointikertomuksen. Sosiaali- ja terveystoimi varautuu väestön ikääntymisen edellyttämiin muutoksiin palvelurakenteessa. Vanhuspalveluiden rakennetta muutetaan ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaisesti. Johannisbergiin valmistuu uusi tehostetun palveluasumisen yksikkö ja Toukovuoreen rakennettavan palvelutalon toteutus etenee. Vuosittainen, vähintään viiden prosentin kasvu erikoissairaanhoidon kustannuksissa muodostaa edelleen keskeisen haasteen koko kaupungin talouden kestävyyden kannalta. Koulu- ja päiväkotiverkkoon liittyviä selvityksiä tuodaan päätöksentekoon vuoden 2013 aikana. Ruotsinkielisen Den centrala utgångspunkten för budgetberedningen var stadens gällande strategi för åren Budget- och planeringsåren påverkas i synnerhet av de ekonomiska problemen i euroområdet samt av reformplaner som berör alla kommuner i landet. Budgeten baserar sig på prognoser som förutspår en svag ekonomisk tillväxt i Finland nästa år. Man väntar ändå en måttlig ökning av stadens skatteintäkter. Det centrala strategiska målet uppnås i och med att stadens skuldsättning inte heller år 2013 kommer att öka. Stadens ekonomi är i balans, eftersom nettoinvesteringarna kan finansieras med årsbidraget, såsom hittills under denna strategiperiod. Efter år 2013 blir utmaningarna större, och detta gäller i synnerhet investeringarna. Genomförandet av de många projekt som ingår i investeringsplanen förutsätter ett betydligt större årsbidrag än hittills även om projekten prioriteras med hård hand för att målet med hanteringen av stadens skulder också i fortsättningen ska uppnås. Under de kommande åren kan man sannolikt räkna med bara en liten ökning av skatteintäkterna. Investeringsnivån kan inte höjas, om man inte kan hantera och anpassa driftsutgifterna effektivare än hittills. Den nedskärning av statsandelar som är en av åtgärderna för att balansera statens ekonomi, har en betydande effekt också för Borgå stad. Under åren kommer stadens förluster av statsandelar att uppgå till över 30 miljoner euro. Det är beaktansvärt att budgeten för år 2013 ändå är i balans, trots att statsandelarna kraftigt skärs ned och trots att Borgå stad årligen betalar cirka 12 miljoner euro i form av statsandelsutjämning. Under budgetåret har man för avsikt att bereda en ny stadsstrategi i öppen växelverkan med stadens invånare, personal, beslutsfattare och andra intressentgrupper. Kommunstrukturreformen samt sättet att ordna social- och hälsovården spelar en central roll när nya fullmäktige bedömer målen för Borgå stads service, förvaltning och ekonomi under de kommande åren. Då kommer man också att diskutera stadens roll i förhållande till en eventuell metropolförvaltning. Främjandet av invånarnas hälsa och välfärd är ett centralt tema, som betonas inom alla sektorer. Under år 2013 kommer en ny välfärdsberättelse att lämnas till stadsfullmäktige för godkännande. Social- och hälsovårdssektorn är beredd på förändringar i servicestrukturen som behövs för att befolkningen åldras. Strukturen för äldreservice ändras enligt målen i det äldrepolitiska programmet. En ny enhet för effektiverat serviceboende blir färdig i Johannisberg och projektet med ett servicehus i Majberget går framåt. En årlig ökning på minst fem procent i utgifterna för den specialiserade sjukvården är alltjämt en central utmaning med tanke på stadens ekonomiska bärkraft som helhet. Under år 2013 kommer beslutsfattarna att ta ställning till utredningar som gäller skol- och daghemsnätet. Frågan om 4

5 perusopetuksen yhtenäiskouluratkaisu on tehtävä niin, että toiminta, tilaratkaisut ja talousvaikutukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Toisen asteen koulutuksen kehittäminen on edelleen ajankohtaista osana kaupungin peruspalvelujen kokonaisuutta. Ammatillisen koulutuksen tilaratkaisujen yleissuunnitelma tulee päätettäväksi vuoden 2013 aikana, ja yleissivistävän lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuuksien selvitystä yli kuntarajojen jatketaan. Kaupungin strategian valmistelun yhteydessä on otettava kantaa myös kaupungin kehittämisen edellytyksiin. Ilman kehittämisedellytyksiä luovaa elinkeinopolitiikkaa kaupungin mahdollisuudet peruspalvelujen turvaamiseen heikentyvät olennaisesti. Kaupunkikehityksen kannalta keskeisiä hankkeita pitää pystyä edistämään pitkäjänteisesti myös taloudellisesti epävarmoina aikoina. Kaupungin kehittäminen edellyttää myös osaavaa työvoimaa. Henkilöstövoimavarojen turvaaminen nousee keskeiseksi tavoitteeksi, kun kaupungin henkilöstöstä jää seuraavien viiden vuoden aikana noin viidesosa eläkkeelle. Henkilöstöetuuksien ja työhyvinvoinnin kehittäminen auttavat sekä nykyistä henkilöstöä jaksamaan työssä että kilpailussa ammattitaitoisesta työvoimasta. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula en enhetsskola för grundläggande utbildning på svenska ska lösas utifrån en helhetsbedömning av verksamheten, lokalerna och de ekonomiska effekterna. Utvecklandet av utbildningen på andra stadiet är alltjämt en aktuell fråga som anknyter till stadens basservice som helhet. En översiktsplan för lokaler för yrkesutbildningen kommer att lämnas till beslutsfattarna under år 2013, och utredningen om möjligheterna att ordna gymnasieutbildningen i samarbete över kommungränser fortsätter. I samband med beredningen av stadens strategi måste man också ta ställning till förutsättningarna att utveckla staden. Utan en näringspolitik som skapar förutsättningar för utveckling försvagas stadens möjligheter att trygga basservicen väsentligt. De för stadsutveckling centrala projekten ska kunna fortsätta med långsiktig planering också under tider av ekonomisk osäkerhet. För stadens utveckling behövs också kunnig arbetskraft. Att trygga stadens personalresurser blir ett centralt mål, i och med att ungefär en femtedel av stadens personal avgår med pension inom de närmaste fem åren. Förbättringar i personalförmåner och arbetshälsa hjälper den nuvarande personalen att orka i arbetet, samtidigt som det blir lättare för staden att konkurrera om kunnig arbetskraft. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 5

6 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Valtiovarainministeriö toteaa suhdannekatsauksessaan, että epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Kysynnän laimeus erityisesti euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Euroalueen ongelmien oletetaan jatkuvan myös ensi vuonna. Kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi ennustetaan 1 prosentti ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Vuonna 2013 kokonaistuotanto kasvaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1 prosentin. Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan kääntyvän hitaaseen kasvuun. Historiaan nähden vaatimaton tuotannon taso ei riitä ylläpitämään työllisyyden kasvua ja työttömyys kääntyy nousuun. Vuonna 2014 talouden ennustetaan kasvavan 2 prosenttia. Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Valtiovarainministeriö toteaa, että väestön ikääntymisestä aiheutuva sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu sekä kuntien valtionosuuksien leikkaukset rasittavat kuntien taloutta ja myös niiden rahoitusasema uhkaa jäädä selvästi alijäämäiseksi. Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden huhti - kesäkuussa 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Vuoden 2011 toiseen neljännekseen verrattuna bruttokansantuote väheni 0,1 prosenttia. Mikäli myös kolmannen neljänneksen kokonaistuotanto supistuu edellisestä neljänneksestä eräiden ennustelaitosten esittämien arvioiden mukaisesti, taloustilannetta voitaisiin kuvata jo taantumaksi. Viennin volyymi väheni kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 2,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tuonti väheni 3,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella neljänneksellä 2,2 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Investoinnit vähenivät 0,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2012 heinäkuussa , eli saman verran kuin vuosi sitten. Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Työllisiä oli enemmän kuin edellisvuoden heinäkuussa vuotiaiden nuorten työttömyysaste oli heinäkuussa 11,7 prosenttia, mikä oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden heinäkuussa. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 2,7 prosenttia. Heinäkuussa se oli 2,9 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta. Euroalueen inflaatio kiihtyi elokuussa 2,6 prosenttiin vuositasolla. Kuukautta aiemmin inflaatio oli 2,4 prosentissa. Finansministeriet konstaterar i sin konjunkturöversikt att osäkerheten beträffande den ekonomiska trenden har förblivit stor från och med det andra halvåret Den ökade osäkerheten syns särskilt i de privata investeringarna. Den dämpade efterfrågan särskilt i euroområdet leder till att exporten krymper något. Det förutses att problemen i euroområdet fortsätter även nästa år. I år förutspås totalproduktionen öka med 1 procent och tillväxten är helt beroende av den inhemska efterfrågan. År 2013 ökar totalproduktionen enligt finansministeriets prognos med 1 procent. Den privata konsumtionen förblir den viktigaste tillväxtkällan, men exporten förutspås börja öka sakta. Den historiskt anspråkslösa produktionsnivån räcker inte till för att upprätthålla sysselsättningsökningen och arbetslösheten börjar växa. År 2014 förutspås den ekonomiska tillväxten bli 2 procent. Samtidigt håller den ekonomiska tillväxten i Finland på att försvagas på ett varaktigt sätt då den arbetsföra befolkningen börjat minska, och eftersom även investeringsgraden verkar ha minskat på ett varaktigt sätt. Finansministeriet konstaterar att den ökade efterfrågan på social- och hälsovårdstjänster till följd av att befolkningen blir äldre samt nedskärningarna av statsandelarna till kommunerna belastar kommunernas ekonomi och även deras finansiella läge hotar att uppvisa ett klart underskott. Enligt Statistikcentralens förhandsprognoser sjönk volymen i Finlands bruttonationalproduktion under april juni under det pågående året med 1,1 procent från det föregående kvartalet. Bruttonationalprodukten minskade med 0,1 procent jämfört med det andra kvartalet år Om totalproduktionen också under det tredje kvartalet sjunker från det föregående kvartalet såsom några prognosinstitut har uppskattat, kan det ekonomiska läget beskrivas som recession. Exportvolymen minskade under det pågående årets andra kvartal med 2,3 procent från det föregående kvartalet. Importen minskade med 3,6 procent från det föregående kvartalet. Volymen i den privata konsumtionen minskade under det andra kvartalet med 2,2 procent från det föregående kvartalet. Investeringarna minskade med 0,7 procent från det föregående kvartalet. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var antalet arbetslösa i juli 2012, dvs. lika mycket som för ett år sedan. Arbetslöshetsgraden var 6,9 procent. Analet sysselsatta var mer än i juli förra året. Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 11,7 procent, vilket är två procentenheter mindre än i juli föregående år. Den förändring i konsumentpriserna under året, dvs. inflationen, som Statistikcentralen beräknat, var 2,7 procent i augusti. I juli var förändringen 2,9 procent. Att inflationen minskade berodde först och främst på att räntorna gick 6

7 Kuntatalouden hintaindeksi nousi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia vuoden 2012 toisella neljänneksellä vuotta aiempaan verrattuna. Kuntatalouden menojen hintaindeksin nousuun vaikuttivat etenkin henkilöstökustannusten kasvu sekä tavaroiden ja palvelujen hintojen kallistuminen. Euroalueen lyhyet korot ovat laskeneet koko vuoden. Kolmen kuukauden euribor on noin 0,25 prosenttia ja kuuden kuukauden euribor alle 0,5 prosenttia. Vuonna 2013 korkotason odotetaan pysyvän alhaisena ja lyhyiden korkojen odotetaan nousevan maltillisesti. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on 0,75 prosenttia. nedåt. Inflationen inom euroområdet ökade i augusti till 2,6 procent på årsnivån. En månad tidigare var inflationen 2,4 procent. Enligt statistikcentralens förhandsuppgifter steg prisindexet för kommunekonomin med 3,1 procent under det andra kvartalet 2012 jämfört med föregående år. Ökningen av prisindexet för utgifterna i kommunekonomin påverkades särskilt av ökningen av personalkostnader samt ökningen av priser på varor och tjänster. De korta räntorna inom euroområdet har gått ned hela året. Tre månaders euribor är cirka 0,25 procent och sex månaders euribor under 0,5 procent. Räntenivån förutses förbli år 2013 låg och de korta räntorna förutses stiga måttligt. Europeiska centralbankens styrränta är 0,75 procent. Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % VM 9/2012 1,0 2,6 7,6 3,5 SP 6/2012 1,5 2,9 7,7 3,2 ETLA 9/2012 2,0 2,6 7,7 2,8 PTT 9/2012-0,4 2,8 7,5 3,5 PT 9/2012 1,4 3,0 7,6 3,4 OP - Pohjola 8/2012 0,7 2,9 7,6 3,6 Nordea 9/2012 0,8 3,0 7,7 3,5 Sampo Pankki 9/2012 0,0 2,9 7,7 3,4 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2012 Laitos Julkaistu BKT, muutos % Inflaatio, % Työttömyysaste, % Ansiotasoindeksi, muutos % Inrättning Publicerad BNP, ändring % Inflation, % Arbetslöshetsgrad, % Ändring i förtjänstnivåindex, % VM 9/2012 1,0 2,4 8,1 2,6 SP 6/2012 1,2 2,1 7,6 2,7 ETLA 9/2012 3,0 1,9 7,4 3,0 PTT 9/2012 0,8 2,1 7,9 2,9 PT 9/2012 2,0 2,8 7,6 2,6 OP - Pohjola 8/2012 1,4 2,7 7,5 2,8 Nordea 9/2012 1,2 2,5 8,0 3,0 Sampo Pankki 9/2012 1,0 2,6 7,9 2,7 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2013 Prognossiffror för samhällsekonomin för år 2013 Ennustelaitokset/Prognosinstitut: Valtiovarainministeriö (VM)/Finansministeriet, Suomen Pankki (SP)/Finlands bank, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA)/ Näringslivets forskningsinstitut, Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT)/Pellervo ekonomisk forskning, Palkansaajien tutkimuslaitos (PT)/Löntagarnas forskningsinstitut, OP-Pohjola, Nordea, Sampo Pankki Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia (Lähde: Tilastokeskus, ennuste VM) Bruttonationalproduktens volymförändring på årsnivå, procent (Källa: Statistikcentralen, prognos FM) 7

8 2.2 Kuntatalous Kommunalekonomin Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätökset vuodelta 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat 5,3 prosenttia. Menoista eniten kasvoivat palveluiden ostot, joiden lisäys selittyy suurimmaksi osaksi palvelurakenteiden muutoksilla ja palveluiden ulkoistamisilla. Verorahoitus kasvoi 942 miljoonalla eurolla, josta valtionosuudet kasvoivat 228 miljoonaa ja verotulot 714 miljoonaa euroa.. Tilinpäätösten mukaan vuosikate riitti viime vuonna kattamaan kunnissa 118 prosenttia ja kuntayhtymissä 100 prosenttia poistoista. Investointien omahankintamenoista vuosikate kattoi kunnissa vain 62 prosenttia ja kuntayhtymissä 66 prosenttia. Vuosikate riitti poistoihin 188 kunnassa. Jos vuosikate jää poistoja pienemmäksi, kunnan on otettava velkaa, myytävä omaisuuttaan tai vähennettävä toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Investointien omahankintamenot voitiin kattaa vuosikatteella 85 kunnassa. Investointeihin kunnat ja kuntayhtymät käyttivät vuonna 2011 reilut 4,3 miljardia euroa, joka on huomattavasti vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista noin 23 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 483 miljoonalla, eli 4,6 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden euroa, kun se edellisvuonna oli euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 701 euroa asukasta kohden. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 142 miljoonalla. Kuntien vuoden 2012 neljännesvuositilasto Tilastokeskuksen neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla 5 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 5 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 6 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät 2 prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat 7 prosenttia. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 4 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 15 prosenttia ja maksutulot 4 prosenttia. Vuoden 2012 tammi-kesäkuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat 3 prosenttia samoin kuin verotulotkin. Toimintakate heikkeni 5 prosenttia. Vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate heikkeni 24 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 18 prosenttia. Investointitulot kasvoivat 67 prosenttia. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2012 kesäkuun lopussa edellisestä neljänneksestä 2 prosenttia ja 5 prosenttia vuoden takaisesta. Kommunernas och samkommunernas bokslut för 2011 Enligt bokslutsuppgifter som Statistikcentralen har samlat ökade kommunernas verksamhetskostnader med 5,3 procent. Bland utgifterna ökade mest köp av tjänster. Ökningen kan till största delen förklaras med förändringar av tjänstestrukturen och utläggningar av tjänster. Skattefinansieringen ökade med 942 miljoner euro av vilka statsandelarna ökade med 228 miljoner och skatteinkomsterna med 714 miljoner. Enligt boksluten räckte årsbidraget förra året i kommunerna till att täcka 118 procent och i samkommunerna till 100 procent av avskrivningar. Av egna anskaffningsutgifter för investeringar täckte årsbidraget i kommunerna bara 62 procent och i samkommunerna 66 procent. Årsbidraget räckte till avskrivningar i 188 kommuner. Blir årsbidraget mindre än avskrivningar, måste kommunen ta lån, sälja sin egendom eller minska sitt verksamhetskapital för att hålla produktionsmedlen för tjänsterna i verksamhetsdugligt skick. Egna anskaffningsutgifterna för investeringar kunde täckas med årsbidraget i 85 kommuner. Kommunerna och samkommunerna använde för investeringar år 2011 drygt 4,3 miljarder euro, vilket är avsevärt mindre än förra året. Ca 23 procent av kommunernas och samkommunernas investeringar kunde finansieras med försäljning av investeringsvaror och finansieringsandelar som hade erhållits för investeringsutgifter. Kommunernas lånestock ökade med cirka 483 miljoner, dvs. 4,6 procent jämfört med förra året. Lånestocken per invånare var euro, medan den ett år tidigare var euro. Vid årets slut uppgick kommunernas kassamedel till 701 euro per invånare. Samkommunernas lånestock ökade med cirka 142 miljoner. Kvartalsstatistik för kommunerna 2012 Enligt Statistikcentralens kvartalsstatistik ökade kommunernas verksamhetsutgifter (utan kommunala affärsverk) med 5 procent under 2012 års första hälft. Den största enskilda utgiftsposten i verksamhetsutgifterna, löner och arvoden, ökade med 5 procent jämfört med samma tid under föregående år. Bland verksamhetsutgifterna ökade upphandlingen av tjänster med 6 procent. Köp av förnödenheter och varor minskade med 2 procent och betalda bidrag ökade med 7 procent. Kommunernas verksamhetsinkomster ökade med 4 procent. Försäljningsinkomsterna ökade med 15 procent och avgiftsinkomsterna med 4 procent. I januari-juni år 2012 ökade kommunernas statsandelar med 3 procent och så även skatteinkomsterna. Verksamhetsbidraget försvagade med 5 procent. Skillnaden mellan kommunernas årsintäkter och -kostnader, årsbidraget, försvagade med 24 procent. Kommunernas investeringsutgifter ökade med 18 procent. Investeringsinkomsterna ökade med 67 procent. Kommunernas lånestock ökade fram till slutet av juni år 2012 med 2 procent sedan föregående kvartal och med 5 procent jämfört med nivån ett år tidigare. 8

9 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Vuoden 2011 lopussa Porvoon asukasmäärä oli henkeä. Vuonna 2011 väkiluku kasvoi 65 hengellä. Luonnollinen väestön lisäys eli syntyneiden enemmyys oli 138 henkilöä. Nettomaahanmuutto oli 96 henkilöä. Kuntien välinen muuttoliike oli vilkasta, sillä tulomuutto ja lähtömuutto olivat runsaat 2000 henkilöä. Kuntien välinen nettomuutto toi viime vuonna kaupungille vähennystä 170 henkilöä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 prosenttia, mutta vuonna 2011 kasvu oli poikkeuksellisesti vain 0,1 prosenttia. I slutet av år 2011 var Borgås invånarantal År 2011 ökade invånarantalet med 65 personer. Den naturliga befolkningsökningen, dvs. födelseöverskottet, var 138 personer. Nettoinvandringen var 96 personer. Flyttningsrörelsen mellan kommunerna var livlig eftersom in- och utflyttningen var drygt 2000 personer. Nettoflyttningen mellan kommunerna gav staden förra året en minskning på 170 personer. Stadens invånarantal har ökat med i genomsnitt 0,8 procent per år, men år 2011 var ökningen undantagsvis bara 0,1 procent. Asukasluku Porvoossa ja kasvuprosentti vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Invånarantal i Borgå och tillväxtprocent under åren (Källa: Statistikcentralen) Porvoon väestön nykyisen ikärakenteen painopiste on nuorissa ikäluokissa verrattuna koko maan kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2011 lopussa alle 15 -vuotiaiden osuus oli 17,8 prosenttia, vuotiaiden osuus 65,8 prosenttia ja yli 65 -vuotiaiden osuus 16,4 prosenttia. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestö ikääntyy Porvoossakin ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu ikäryhmiin yli 65 -vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä vuotiaiden määrä kasvaa 1,3 -kertaiseksi ja vuotiaiden määrä 1,9 -kertaiseksi. Työikäisen väestön määrä pysyy ennallaan ja sen suhteellinen osuus koko väestöstä supistuu 6,6 prosenttiyksikköä. Alle 15- vuotiaiden osuus pysyy lähes muuttumattomana. I Borgå vilar tyngdpunkten i den nuvarande åldersstrukturen på de yngre åldersklasserna jämfört med åldersstrukturen i kommuner i hela landet. Vid slutet av år 2011 var andelen personer under 15 år 17,8 procent, åringarna 65,8 procent och personer över 65 år 16,4 procent. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka personer på fem år. Befolkningen åldras också i Borgå och i framtiden kommer en allt större del av befolkningen att höra till åldersgruppen över 65 år. Fram till år 2025 kommer antalet åringar att öka till 1,3-faldigt och antalet åringar att öka till 1,9-faldigt. Antalet personer i arbetsför ålder förblir detsamma och dess relativa andel av hela befolkningen sjunker med 6,6 procentenheter. Andelen under 15-åringar kommer att förbli nästan oförändrad % 2015* % 2020* % 2025* % 0-6-vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , ,1 Yli 85-vuotiaat - Över 85-åringar 919 1, , , ,8 Yhteensä - Sammanlagt , , , ,0 Väestöennuste Porvoossa vuosina (Lähde: Tilastokeskus) Befolkningsprognos i Borgå under år (Källa: Statistikcentralen) 9

10 Väestö Porvoossa ikäryhmittäin vuonna (Lähde: Tilastokeskus) Befolkningen i Borgå per åldersgrupp (Källa: Statistikcentralen) Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa alueen väestörakennetta työllisten sekä työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien välisenä suhteena. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku on ollut koko maassa melko vakaa koko 2000 luvun. Vuoden 2010 lopussa koko maan suhdeluku oli 1,31 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 131 ei-työssä käyvää. Porvoossa taloudellinen huoltosuhde oli 1,17 vuonna Eläkkeellä olevien osuus kaupungin väestöstä oli 20,8 prosenttia ja koko maassa 23,8 prosenttia. Väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa väestörakennetta eri ikäryhmien välisten suhteiden avulla. Väestöllinen huoltosuhde esitetään vanhusten ja lasten osuutena työikäisestä väestöstä. Vuonna 2011 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 53 ei-työikäistä. Alueelliset Ekonomisk försörjningskvot är en kvot som beskriver områdets befolkningsstruktur som ett förhållande mellan sysselsatta samt arbetslösa och dem som står utanför arbetskraften. Den ekonomiska försörjningskvoten har varit ganska stabil i hela landet under hela 2000-talet. I slutet år 2010 var kvoten i hela landet 1,31, dvs. per 100 arbetande personer fanns det 131 icke-arbetande. I Borgå var motsvarande siffra 1,17 år Andelen pensionärer i staden var 20,8 procent och i hela landet 23,8 procent. Befolkningens försörjningskvot är en kvot som beskriver befolkningsstrukturen med hjälp av olika förhållanden mellan olika åldersgrupper. Befolkningens försörjningskvot beräknas som andelen äldre och barn i förhållande till antalet personer i arbetsför ålder. År 2011 fanns det i Finland 53 personer som inte var i arbetsför ålder per

11 erot ovat kuitenkin suuria. Porvoossa väestöllinen huoltosuhde on ollut pitkään alle 50. Viime vuosina suhdeluku on lähtenyt nousuun ja vuonna 2011 luku oli 52,1. Tilastokeskus on laatinut kunnittaisen ennusteen väestöllisen huoltosuhteen kehityksestä vuoteen 2040 asti. Ennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee jyrkästi lähivuosina. personer i arbetsför ålder. De regionala skillnaderna är dock stora. I Borgå låg befolkningens försörjningskvot länge under 50. Under de senaste åren har kvoten börjat stiga och var 52,1 år Statistikcentralen har upprättat en kommunvis prognos för utvecklingen av befolkningens försörjningskvot fram till år Enligt prognosen kommer kvoten att stiga brant under de närmaste åren. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Porvoossa vuosille (Lähde: Tilastokeskus) Det demografiska försörjningsförhållandet i Borgå för åren (Källa: Statistikcentralen) Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin tai kuntien keskiarvoon. Viimeksi vahvistetussa verotuksessa eli vuonna 2010 kunnallisverotuksessa verotettavat asukaskohtaiset tulot olivat euroa. Verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 15. suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2010 maksuunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron olivat euroa, jolla Porvoo sijoittui 15 eniten verotuloa saaneen kunnan joukkoon. Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus leikkaa kaupungin verotuloja voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon tasolle. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,7 prosenttia ja jalostuksen osuus on 32,4 prosenttia. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,7 prosenttia. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 prosenttia. Työssäkäyvien lukumäärä on noin henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 65,6 prosenttia ja muissa kunnissa työssäkäyviä 34,4 prosenttia. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin henkilöä. Tästä runsaat 70 prosenttia käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole merkittävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste heinäkuun lopussa oli 8,6 prosenttia. Työttömien ja lomautettujen määrä oli 2110 henkilöä, josta alle 25- vuotiaita oli 318. Yli vuoden työttömänä olleita oli 558. Avoimien työpaikkojen määrä on 220 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. I den senast fastställda beskattningen, dvs. i 2010 års kommunalbeskattning var de beskattningsbara inkomsterna per invånare euro. I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna på 15 plats bland fastlandskommunerna i Finland. De debiterade skatterna år 2010, inklusive fastighetsskatt och samfundsskatt, var euro, och därmed placerade sig Borgå bland de 15 kommuner som hade de största skatteinkomsterna. Den skatteinkomstutjämning som är inbyggd i statsandelssystemet minskar stadens skatteinkomster betydligt och sänker de sammanlagda, per invånare räknade skatterna och statsandelarna till kommunernas medelnivå. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 64,7 procent och förädlingens 32,4 procent. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 1,7 procent. Arbetsplatssufficiensen i Borgå är i genomsnitt 90 procent. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka Av dem arbetar 65,6 procent i Borgå och 34,4 procent i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka Drygt 70 procent av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,6 procent i slutet av juli. Antalet arbetslösa och permitterade var 2110 personer. Av dem var 318 under 25-åriga. Antalet dem som hade varit arbetslösa över ett år var 558. Antalet lediga arbetsplatser var

12 Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa vuosina Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå under åren Lähde: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), työllisyyskatsaus Källa: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Nyland (ELY-centralen), sysselsättningsöversikt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on kohentunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja uuden strategian toimeenpanon myötä. Kriisin jälkeinen yleisen taloustilanteen suotuisa kehitys on edesauttanut kaupungin taloudellisen tilanteen parantumista. Kaupungin verotulot putosivat vuonna 2009 ja ovat jääneet sen jälkeen merkittävästi alemmalle kasvu-uralle. Samaan aikaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Vuoden 2011 tilinpäätös oli odotettua parempi. Tilikauden käyttötaloustulot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisestä vuodesta. Käyttötalouden menot kasvoivat 1,7 prosenttia. Toimintakate oli -212 miljoonaa euroa ja se heikkeni 2,2 prosenttia vuodesta Tilinpäätöksen vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa parempi kuin vuonna Vuosikate ylitti poistot, mutta vuosikatteen osuus poistoista heikkeni johtuen siitä, että poistotasoa korotettiin vuoden 2011 alusta. Lainanhoitokatetta kuvaava suhdeluku oli 1,2. Lainanhoitokate on noussut aikaisempien vuosien alle yhden heikoksi luokitellusta arvosta yli yhteen, jota voidaan pitää tyydyttävänä. Raskas velkataakka heikentää lainanhoitokatetta. Kaupungin rahavarat vähenivät 3,4 miljoonaa euroa ja kassan riittävyys laski 33 päivästä 27 päivään. Taseen omavaraisuusaste eli oman pääoman osuus koko pääomasta nousi 46,5 prosenttiin. Suhteellinen velkaantuneisuus eli vieraan pääoman osuus koko tulorahoituksesta parani 57 prosenttiin. Omavaraisuutta ja velkaantuneisuutta kuvaavat tunnusluvut paranivat, koska kaupunki lyhensi velkamääräänsä. Tunnusluvut kertovat kuitenkin merkittävästä velkarasitteesta. Pitkäaikaisten lainojen määrä vuoden 2011 päättyessä oli 134,6 miljoonaa euroa, joka on 2756 euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten ja talousarvioiden taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys investointien omarahoitusmenoihin. Talous on rahoituksen näkökulmasta tasapainossa silloin, kun vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omarahoitusmenot. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa nettoinvestointien lisäksi lainojen lyhennykset. Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genomförandet av stadens nya strategi har Borgå stads ekonomiska läge förbättrats. Den gynnsamma utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget efter krisen har bidragit till att stadens ekonomi förbättrats. Stadens skatteinkomster sjönk år 2009 och har efter det förblivit på en betydligt lägre tillväxtnivå. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit. Bokslutet för 2011 var bättre än väntat. Driftsinkomsterna ökade under räkenskapsperioden med 0,4 procent från det föregående året. Utgifter inom driftsekonomin ökade med 1,7 procent. Verksamhetsbidraget var -212 miljoner euro, en försvagning med 2,2 procent från år Årsbidraget i bokslutet är 4,3 miljoner euro bättre än år Årsbidraget översteg avskrivningarna men årsbidragets andel av avskrivningarna blev svagare eftersom avskrivningsnivån höjdes vid ingången av Värdet som anger låneskötselbidraget var 1,2. Låneskötselbidraget har stigit från de tidigare årens värde som var under ett och som klassificerades som svagt till över ett som kan anses vara tillfredsställande. Den tunga skuldbördan försvagar låneskötselbidraget. Stadens likvida medel minskade med 3,4 miljoner euro och likviditeten i kassadagar minskade från 33 dagar till 27 dagar. Soliditeten i balansen, dvs. andelen eget kapital av hela kapitalet steg till 46,5 procent. Den relativa skuldsättningen, dvs. andelen främmande kapital av hela inkomstfinansieringen steg till 57 procent. Nyckeltalen som anger soliditet och skuldsättning blev bättre eftersom staden amorterade på sina lån. Nyckeltalen berättar ändå om en betydande skuldsättning. Beloppet på långfristiga lån i slutet av år 2011 var 134,6 miljoner euro, vilket är 2756 euro per invånare. När den ekonomiska balansen i boksluten och budgetarna granskas är årsbidragets tillräcklighet för investeringarnas egenfinansieringsutgifter det viktigaste måttet. Ur finansieringssynvinkeln är ekonomin i balans när självfinansieringsutgifterna i investeringarna kan finansieras med årsbidraget. På lång sikt ska även låneamorteringarna vid sidan av nettoinvesteringarna finansieras med årsbidraget. 12

13 TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS Toimintakate - Verksamhetsbidrag Verotulot - Skatteintäkter Valtionsosuudet - Statsandelar Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto Vuosikate - Årsbidrag Poistot ja tilinpäätöserät Avskrivningar och bokslutsposter Tilikauden yli-/alijäämä Räkenskapsperiodens över-/underskott Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Årbidragets tillräcklighet till nettoinvesteringar Edellisetn vuosien kertynyt ylijäämä Överskott från tidigare räkenskapsperioder Taloudellinen tilanne vuosina (liikelaitokset sisältyvät lukuihin) Ekonomiska situationen år (affärsverken ingår i siffrorna) 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.". Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige. 13

14 2.4.2 Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja - menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja - tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över nationalekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelens utgifts- och inkomstförslag presenteras de utgifter och inkomster som berör finansieringen på lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige godkänner den i samband med godkännandet av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupungin organisaatiorakenne on uudistettu vuonna Talousarviorakenne noudattaa voimassa olevaa organisaatiota. Maatalousasioiden hallinto siirtyy Loviisan kaupungin hallintoon vuoden 2013 alusta. Rikosasioiden sovittelutoiminta on hoidettu valtion täyden korvauksen periaatteella. Ko. toiminta siirtyy palvelusopimuksen päättyessä pois kaupungin toiminnasta. Kaupunki avaa uuden vanhusten palvelutalon Johannisbergiin syksyllä Palvelutalon tilat vuokrataan ja hoivapalvelut tuotetaan omana toimintana. Palvelutaloon palkataan 37 uutta työntekijää. Staden har fått en ny organisation år Budgetstrukturen följer den gällande organisationen. Förvaltningen av lantbruksärenden övergår till Lovisa stads förvaltning från början av år Verksamheten i förmedling i brottmål har skötts enligt statens princip för full ersättning. När serviceavtalet löper ut överförs verksamheten bort från staden. Staden öppnar i Johannisberg ett nytt servicehus för åldringar hösten Servicehusets lokaliteter hyrs av en privat byggherre, och omsorgstjänsterna producerar staden själv. Till servicehuset anställs det 37 nya arbetstagare. 14

15 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion laatimisohjeet ja talousarviokehys muodostavat puitteet toimialojen talousarviovalmistelulle. Talousarviokehyksessä arvioidaan verorahoituksen taso, kustannuskehitys, toiminnalliset muutokset ja investointitarpeet. Käyttötalousmenot ja investoinnit sopeutetaan käytettävissä oleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Toimiala voi poiketa talousarviokehyksen laatimisen laskentaperiaatteista painottamalla joitakin tehtäviä ja vähentämällä muita tehtäviä. Kehys on kuitenkin yläraja, jonka puitteissa toimialan talousarvioehdotus tulee laatia. Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarviokehys lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarviokehyksen lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategia vuosille Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaan vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Vuoden 2013 talousarvio on strategiakauden viimeinen vuosi. Anvisningarna för upprättande av budget och budgetramen utgör ramen för sektorernas beredning av budget. I budgetramen uppskattas nivån på skattefinansiering, kostnadsutvecklingen, ändringarna i verksamheten och investeringsbehoven. Driftsutgifter och investeringar anpassas till de finansieringsmöjligheter som står till förfogande. En sektor kan avvika från beräkningsprinciper för upprättande av budgeten genom att lägga vikt vid en del uppgifter och genom att minska andra uppgifter. Ramen är ändå en övre gräns inom vilken sektorns budgetförslag ska utarbetas. Stadsstyrelsen godkände anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder sina förslag till budget och ekonomiplan. Budgetramen fastställdes utifrån den strategi som fullmäktige godkände Enligt strategin är stadens viktigaste mål att få den ökande skuldsättningen att stanna av och skuldspiralen att vända nedåt. I strategin förutsätts att stadens driftsutgifter sjunker med 15 miljoner euro före slutet av 2013 jämfört med nivån år Detta ska uppnås genom att man ser över servicenivån och servicekvaliteten. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna vara högst 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten hålls på en konkurrenskraftig nivå och de ökade skatteinkomsterna används till att amortera skulderna. Inkomsterna från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktion, används antingen till amorteringar eller till sådana investeringar som bevarar egendomens värde. Budgeten för 2013 är samtidigt strategiperiodens sista år. Talousarvioraami vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille ja toimialan kokonaismenoille. Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,6 prosentin hintatason nousu vuoden 2012 tasosta. Toimialojen kokonaistuloja korotettiin 2,6 prosenttia kahden vuoden ajanjaksolla eli vuoden 2011 tilinpäätöksen tasosta lukuun ottamatta vuoden 2011 tilinpäätökseen sisältyneitä kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja. Talousarvioraami laadittiin kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason nousu. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset tuli sopeuttaa toimialojen sisällä. Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen henkilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt toimenpiteitä henkilöstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön lomauttamiseksi. Henkilöstön kokonaismäärää pyritään kuitenkin vähentämään luonnollista poistumaa hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltävissä muulla tavoin. Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopimus on voimassa asti. Talousarviokehykseen ei varata keskitettyä palkkavarausta, koska palkkasopimuksen taso on tiedossa. Vuoden 2013 sopimuskorotus on 2,06 prosenttia. Toimialojen vuoden 2013 palkkakehys sisältää 2,1 prosentin korotuksen. Käytännössä vuoden 2013 palkkasumma kasvaa noin 1,7 prosenttia, koska vuoden 2012 palkkoihin sisältyi noin 0,5 miljoonan euron suuruinen kertaerä. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen talousarviokehykseen on lisätty 1 milj. euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä varten ja Johannisbergin palvelutalon toiminnan käynnistämistä varten syksyllä Erikois- Ramen har fastställts på sektornivå separat för sektorns totala inkomster och utgifter. När det gäller utgifterna är utgångspunkten för ramen en förhöjning av prisnivån med 2,6 procent från nivån Sektorernas totala inkomster har höjts med 2,6 procent på en tvåårsperiod jämfört med nivån i bokslutet 2011, med undantag för inkomster av engångskaraktär för försäljning av egendom som ingick i bokslutet för Budgetramen är upprättad på totalnivå med beaktande av förhöjningar i pris- och lönenivån. Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i verksamheten ska anpassas inom sektorerna. I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehåller inga åtgärder för att minska eller permittera personal. Målet är dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. Kollektivavtalet om personalens löner gäller till I budgetramen reserveras ingen centraliserad lönereservering eftersom nivån för löneavtalet är känd. Avtalshöjningen år 2013 är 2,06 procent. Löneramen för sektorerna för 2013 innehåller en höjning på 2,1 procent. I praktiken ökar lönesumman för 2013 cirka med 1,7 procent eftersom lönerna för 2012 innehöll en engångspott på cirka 0,5 miljoner euro. Dessutom har man till social- och hälsovårdssektorns budgetram lagt till 1 miljon euro för personaltillägg som ingår i ekonomiplanen och för att starta verksamheten vid Johannisbergs servicehus på hösten Kostnaderna för specialsjukvården motsvarar i budgetramen den plan som HNS har framlagt. Till bildningssektorns budgetram har man vid sidan av inflationshöjningar lagt till 0,5 miljoner 15

16 sairaanhoidon kustannukset ovat talousarviokehyksessä HUS:n esittämän suunnitelman mukaiset. Sivistystoimen talousarviokehykseen on lisätty inflaatiokorotusten lisäksi 0,5 miljoonaa euroa taloussuunnitelmaan sisältyviä henkilöstölisäyksiä ja uusien päiväkotien lisäkustannuksia varten. Opettajien eläkejärjestelmän maksuosuuden lasku 0,5 prosenttiyksiköllä vähentää sivistystoimen kustannuksia noin euroa. Hallintopalvelukeskuksen palveluveloitus pysyy perusteiltaan vuoden 2012 mukaisena. Talousarviokehys sisältää yleisen kustannusnousun. Sisäisten vuokrien laskentaperusteita muutettiin vuonna Sijoitetun pääoman tuotto aleni 4 prosentista 3,5 prosenttiin teknisestä arvosta ja korjausvastike 2 prosentista 1,75 prosenttiin jälleenhankinta-arvosta. Kokonaisuutena sisäisten vuokrien taso laski noin 8 prosenttia. Sisäisen vuokran laskentaperusteisiin ei ole tehty muutoksia. Vuoden 2013 ylläpitovuokra on päivitetty vuoden 2011 toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden 2013 talousarviokehyksessä sisäisiin vuokriin on laskettu 2,6 prosentin kustannusnousu. Porvoon Tilapalvelut -liikelaitoksen hinnoittelussa huomioidaan aikaisempaa laajemmin aiheuttamisperiaate. Ruokapalveluyksikön ja siivouspalveluyksikön hinnoitteluperusteina käytetään todelliseen kustannusrakenteeseen perustuvia asiakashintoja. Siivousyksikössä eriytetään tilaja laitospalvelun asiakashinnat. Laitoshuollon ja tilahuollon hinnoitteluperusteiden muutos ja ruuan hinnan muutos lisäävät sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia noin euroa yleiseen kustannusnousuun verrattuna ja vähentävät sivistystoimen kustannuksia samalla summalla. Ruokahuollon ateriahinnat nousevat 1 prosenttia ja tilahuollon hinnat pysyvät vuoden 2012 tasolla. Talousarviokehystä on korotettu näiden menojen osalta myös 2,6 prosenttia, vaikka yksikköhintojen nousu jää pienemmäksi. Kiinteistönhoitopalvelut perustuvat vuonna 2011 suoritettuun työmäärämitoitukseen. Erillistyöt laskutetaan hankekohtaisesti. Talousarviokehys sisältää Tilapalvelujen hintojen nousun 2,6 prosentin mukaan. Vuoden 2013 talousarviokehyksessä käyttötalouden kokonaismenot kasvavat 9,6 miljoonaa euroa vuoden 2012 talousarviosta. Kasvuprosentti on 3,1 prosenttia. Investoinnit ovat talousarviokehyksessä voimassa olevan taloussuunnitelman mukaiset. Investointien kokonaistaso pysyy strategian mukaisena. Talousarviokehys perustui oletukseen, että veroprosentteja ei koroteta. Kunnallisverotulojen oletettiin kasvavan keväällä ennakoitujen kasvuoletusten mukaisesti. Kunnallisverotulojen kasvuennustetta joudutaan tarkistamaan alaspäin talousnäkymien heikkenemisen vuoksi. Talousarviokehyksen keskeiset elementit ovat strategiaan pohjautuva menotalous, kunnallisten verojen nykytason ylläpito ja velkamäärän lyhentäminen. Talousarviokehys on laadittu kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason nousu, erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu sekä palvelujen laajentuminen vanhustenhuollossa ja lasten päivähoidossa. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset tulee sopeuttaa toimialojen sisällä ja tuottavuuden kasvusta. euro för personaltillägg och tilläggskostnader av nya daghem som ingår i ekonomiplanen. En sänkning av betalningsandelen med 0,5 procentenheter i lärarnas pensionssystem minskar bildningssektorns utgifter med cirka euro. Grunderna för tjänstedebitering som centralen för förvaltningstjänster använder förblir samma som år Budgetramen innehåller den allmänna kostnadsökningen. Beräkningsgrunderna för interna hyror ändrades år Avkastningen på placerat kapital sjönk från 4 procent till 3,5 procent av det tekniska värdet och reparationsvederlaget sjönk från 2 procent till 1,75 procent av byggnadens återanskaffningsvärde. Som helhet sjönk nivån på interna hyror cirka 8 procent. Det har inte vidtagits några ändringar i beräkningsgrunderna för den interna hyran. Hyran för drift och underhåll år 2013 har justerats enligt realiserade kostnader år I budgetramen för 2013 har man beräknat en kostnadsökning på 2,6 procent i interna hyror. I Affärsverket Borgå lokalservices prissättning beaktas allt mer upphovsprincipen. Kostserviceenhetens och städserviceenhetens prissättningsgrunder är kundpriser som bygger på faktisk kostnadsstruktur. I städenheten differentieras kundpriser för lokal- och anstaltsservice. Ändringen i prissättningsgrunderna i anstaltsvården och lokalvården och ändringen av matpriset ökar social- och hälsovårdssektorns kostnader med cirka euro jämfört med den allmänna kostnadsökningen och minskar bildningssektorns kostnader med samma summa. Måltidspriserna inom kostservicen stiger med 1 procent och priserna inom lokalvården förblir på 2012 års nivå. Budgetramen har höjts också i fråga om dessa utgifter med 2,6 procent även om ökningen av priserna per enhet förblir mindre. Tjänsterna inom fastighetsskötsel grundar sig på dimensioneringen av arbetsmängden år Separata arbeten faktureras projektvis. Budgetramen innehåller en ökning av Lokalservicens priser med 2,6 procent. I budgetramen för 2013 ökar de totala utgifterna i driftsekonomin med 9,6 miljoner euro jämfört med budgeten för Tillväxtprocenten är 3,1. Investeringarna i budgetramen är sådana som i den gällande ekonomiplanen. Helhetsnivån av investeringarna förblir sådan som anges i strategin. Budgetramen byggde på en förmodan att skattesatserna inte höjs. Kommunalskatteintäkterna förutsågs öka i enlighet med den ekonomiska tillväxten som prognostiserades på våren. Den prognostiserade tillväxten måste justeras nedåt på grund av de försvagade ekonomiska utsikterna. De viktigaste elementen i budgetramen enligt strategin är att utgifterna hålls i styr, de nuvarande kommunala skattesatserna hålls på den nuvarande nivån och att skuldbördan minskas. Budgetramen har utarbetats på helhetsnivån med beaktande av ökningen av pris- och lönenivån, ökningen av kostnaderna inom specialsjukvården samt utvidgande av tjänster inom äldreomsorgen och barndagvården. Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i verksamheten ska anpassas inom sektorerna och genom ökad effektivitet. 16

17 2.4.5 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation 17

18 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Porvoo on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta. Skatteintäkterna i budgeten består av kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar i intäkterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kommunens bestämmanderätt gäller kommunalskatt och fastighetsskatt, och deras skattesatser bestäms årligen i samband med behandlingen av budgeten. Kommunen får också besluta om hundskatt. Borgå har beslutat avstå från att uppbära hundskatt Kunnallisvero Kommunalskatt Kunnallisveron tuotto määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista. Vuoden 2012 kunnallisverotuksen tuloveroprosentti on 19,25 prosenttia. Viimeksi tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 prosenttiyksikköä. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2012 on yhtä suuri kuin Porvoossa eli 19,25 prosenttia. Porvoon efektiivinen veroaste eli kunnallisveron osuus veronalaisesta kokonaisansiotuloista on Kuntaliiton arvion mukaan tänä vuonna 14,65 prosenttia. Tuloveroprosentin ja efektiivisen veroasteen välinen ero muodostuu kunnallisverotuksen verovähennyksistä. Efektiivinen veroaste on ollut koko 2000 luvun 14,6 15,1 prosenttia. Koko maan efektiivinen veroaste on joitakin kymmenyksiä pienempi kuin Porvoossa, sillä kunnallisverotuksen verovähennykset painottuvat pienituloisten ansiotuloihin. Vuonna 2011 koko maan arvioitu efektiivinen veroaste on 14,3 prosenttia. Kommunalskatten bestäms på basis av fysiska personers eller ett dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen för varje år. Inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen år 2012 är 19,25 procent. Senast höjdes inkomstskattesatsen i början av år 2009 med 0,5 procentenheter. Den genomsnittliga inkomstskattesatsen var i kommunerna år 2012 lika stor som i Borgå, dvs. 19,25 procent. Den effektiva skattegraden, dvs. kommunalskattens andel av de skattepliktiga totalförvärvsinkomsterna i Borgå är enligt Kommunförbundets uppskattning i år 14,65 procent. Skillnaden mellan inkomstskattesatsen och den effektiva skattegraden består av skatteavdragen i kommunalbeskattningen. Den effektiva skattegraden har under talet varit 14,6 15,1 procent. Den effektiva skattegraden i hela landet är några tiondedelar mindre än i Borgå eftersom skatteavdragen i kommunalbeskattningen betonas i låginkomsttagarnas förvärvsinkomster. Den uppskattade effektiva skattegraden i hela landet är 14,3 procent år Tuloveroprosentit vuosina (Lähde: Kuntaliitto) Inkomstskattesatsen under åren (Källa: Kommunförbundet) Kaupungin talousarvio on laadittu oletuksella, että kunnallisverotuksen tuloveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla 19,25 prosentissa. Kunnallisveron tuotto kasvoi 3,1 prosenttia vuonna Vuoden 2012 verotilitysten arvioidaan jäävän noin 169 miljoonaan euroon eli kasvua olisi noin 1 prosentti. Veron- Stadens budget baserar sig på antagandet att inkomstskattesatsen i kommunalbeskattningen hålls på sin nuvarande nivå på 19,25 procent. Intäkten av kommunalskatten ökade med 3,1 procent år Det uppskattas att skatteredovisningar för 2012 förblir cirka 169 miljoner euro, dvs. ökning på cirka 1 procent. 18

19 alaisten ansiotulojen kasvu Porvoossa vuonna 2011 on ollut tulokehitystilaston mukaan vain noin puolet verrattuna koko maan kasvuun. Vuoden 2011 verotus vahvistetaan marraskuussa ja samalla tarkistetaan eri veronsaajien jako-osuudet. Tällöin kaupunki joutunee palauttamaan vuonna 2011 liikaa tilitettyjä veroennakkoja. Vuoden 2012 alussa vahvistettu verotulojen jako-osuus tarkistetaan myös marraskuussa vahvistettavan verotuksen perusteella ja jako-osuuden korjausta vastaavat verotilitysennakot vuodelta 2012 oikaistaan. Vuoden 2013 verotulojen arvioidaan kasvavan 3,6 prosenttia vuodelle 2012 ennustetusta kunnallisverotuotosta eli 169 miljoonasta eurosta. Heikkenevä talouskehitys hidastaa myös verotulojen kasvua. Kasvuoletus perustuu vuoden 2013 raamisopimuksen mukaisiin palkkojen tarkistuksiin ja siihen, että verovähennysten tasoon ei tehdä indeksikorjauksia. Ökningen av skattepliktiga förvärvsinkomster i Borgå år 2011 har enligt statistiken över inkomstutvecklingen varit cirka hälften jämfört med ökningen i hela landet. Beskattningen för år 2011 fastställs i november och samtidigt kontrolleras också olika skattetagares fördelningsandelar. Då måste staden troligen betala tillbaka skatteförskott som år 2011 redovisades för mycket. Fördelningsandelen av skatteinkomsterna som fastställdes i början av 2012 kontrolleras också utifrån beskattningen som fastställs i november och skatteredovisningsförskotten som motsvarar korrigeringen av fördelningsandelen för 2012 justeras. Det uppskattas att skatteinkomsterna år 2013 kommer att öka med 3,6 procent från den förutsedda kommunalskatteintäkten för 2012, dvs. 169 miljoner euro. Den försvagade ekonomiska utvecklingen gör också ökningen av skatteinkomster långsammare. Den förmodade tillväxten bygger på lönejusteringar enligt 2013 års ramavtal och på det att det inte görs indexjusteringar i nivån på skatteavdragen. Kunnallisveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Redovisad kommunalskatt och beräknade intäkter under åren Kiinteistövero on kiinteistön verotusarvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä, maatalousmaita ja eräitä yleisiä alueita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten kadut ja torit. Kiinteistövero maksetaan kiinteistön sijaintikunnalle. Vero on kaupunginvaltuuston vahvistamien prosenttien mukainen määrä kiinteistön verotusarvosta. Kiinteistöveroprosenteille on kiinteistöverolaissa säädetty ylä- ja alarajat. Valtakunnallisia kiinteistöverojen ylä- ja alarajoja tarkistettiin viimeksi vuoden 2010 alusta Kiinteistövero Fastighetsskatt Fastighetsskatten är den skatt som på basis av fastighetens beskattningsvärde årligen betalas till kommunen. Fastighetsskatten omfattar alla fastigheter med undantag för skogar, jordbruksmark och vissa allmänna områden, gator och torg. Fastighetsskatten tillfaller den kommun där fastigheten är belägen. Skatten beräknas på fastighetens beskattningsvärde enligt de skattesatser som stadsfullmäktige fastställer. I fastighetsskattelagen bestäms övre och nedre gränser för skattesatserna. Den senaste justeringen av de riksomfattande övre och nedre gränserna för fastighetsskatten gjordes i början av år

20 1,40 1,20 1,20 1,00 0,90 % 0,80 0,60 0,40 0,20 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet 0, Yleinen kiinteistövero, veroprosentit vuosina (Lähde: Kuntaliitto) Allmän fastighetsskatt, skattesatsen under åren (Källa: Kommunförbundet) 0,50 0,40 0,40 % 0,30 0,20 0,10 Porvoo - Borgå Koko maa - Hela landet 0, Vakituinen asuinrakennus, kiinteistöveroprosentit vuosina (Lähde: Kuntaliitto) Ordinarie bostadsbyggnad, fastighetsskattesatsen under åren (Källa: Kommunförbundet) Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,60-1,35 prosenttia. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli on 0,32-0,75 prosenttia. Yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan määrätään vero muista rakennuksista kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ellei kesämökkien, yleishyödyllisten yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Muun asuinrakennuksen veroprosentti voi kuitenkin olla korkeintaan 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti. Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron veroprosentin korottamisen 0,05 prosenttiyksiköllä 1,2 prosenttiin. Korotuksella kiinteistöveron tuotto kasvaa euroa. Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti pidetään ehdotuksen mukaan nykytasolla eli 0,4 prosentissa. Voimalaitoksille voidaan määrätä erillinen kiinteistöveroprosentti, jonka vaihteluväli on 0,60 2,85 prosenttia. Valtuusto voi määrätä erikseen rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 1,00 prosentti ja enintään 3,00 prosenttia. Kaupunki on selvittänyt rakentamattomat rakennuspaikat. Maksimiveroasteella lisätulo olisi noin euroa. Yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä 0,00-1,35 prosenttia. Kaupunki ei ole määrännyt kiinteistöveroa yleishyödyllisille yhteisöille. Variationsbredden för den allmänna fastighetsskattesatsen är 0,60-1,35 procent. Variationsbredden för fastighetsskattesatsen för stadigvarande bostadsbyggnader är 0,32-0,75 procent. Den allmänna fastighetsskattesatsen gäller alla andra byggnader än de som används som stadigvarande bostad, om kommunen inte fastställt en annan skattesats för sommarstugor, allmännyttiga samfund eller kraftverk. Skattesatsen för övriga bostadsbyggnader kan dock vara högst 0,60 procentenheter högre än fastighetskattesatsen för en stadigvarande bostadsbyggnad. Budgetförslaget innehåller en höjning av skattesatsen för den allmänna fastighetskatten med 0,05 procentenheter till 1,2 procent. Genom höjningen ökar intäkterna av fastighetsskatten med euro. Enligt förslaget ska fastighetsskattesatsen på bostadsbyggnader vara oförändrad, 0,4 procent. För kraftverk kan fastställas en separat fastighetsskattesats, vars variationsbredd är 0,60-2,85 procent. Fullmäktige kan separat fastställa skattesatsen för en obebyggd byggplats till minst 1,00 procent och högst 3,00 procent. Staden har utrett de obyggda byggplatserna. Enligt den maximala skattegraden skulle det ge en merinkomst på euro. För en byggnad och dess markgrund som ägs av ett allmännyttigt samfund kan en fastighetsskattesats på 0,00 1,35 procent fastställas. Staden har inte påfört fastighets- 20

21 Kaupunki käynnistää vuonna 2013 kaupungin alueella sijaitsevien kiinteistöjen verotusarvoja koskevan selvitystyön, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa verohallinnon rekisterit kaupungin vastaavien tietojen kanssa. Maapohjan ja rakennusten verotusarvot ovat mahdollisesti joiltakin osin jääneet puutteellisiksi tai liian alhaiselle tasolle. Verotusarvojen tarkistamisella arvioidaan saatavan lisätuottoja kaupungille. Verotusarvojen tarkistaminen parantaa verotuksen oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisuutta verovelvollisten kesken. skatt för allmännyttiga sammanslutningar. År 2013 startar staden ett utredningsarbete om beskattningsvärden på fastigheter som ligger i stadens område. Syftet med arbetet är att förenhetliga skatteförvaltningens register med stadens motsvarande uppgifter. Beskattningsvärden för markgrunden och byggnader har eventuellt för några delar förblivit bristfälliga eller på en för låg nivå. Det uppskattas att en justering av beskattningsvärden ger staden mera intäkter. Justering av beskattningsvärden förbättrar beskattningens rättvisa och jämlikhet mellan skatteskyldiga. Verotusarvo Vaihteluväli Kiinteistövero-% Tuotto, Beskattningsvärde Variationsbredd Fastighetsskatte-% Intäkter, Vakituinen asuinrakennus Byggnader för stadigvarande boende ,32-0,75 0, Muu kuin vakituinen asuinrakennus Andra byggnader än de för stadigvarande boende ,60-1,35 1, Voimalaitosrakennus Kraftverksbyggnader ,60-2,85 2, Yleishyödyllisessä käytössä oleva rakennus Byggnader för allmännyttig verksamhet ,00-1,35 0,00 - Yleishyödyllisessä käytössä oleva maapohja Markgrund för allmännyttig verksamhet ,00-1,35 0,00 - Yleinen rakennus Allmän byggnad ,60-1,35 1, Yleinen maapohja Allmän markgrund ,60-1,35 1, Verotusarvot yhteensä Beskattningsvärde totalt Maksuunpantava määrä Belopp som debiteras Kiinteistöjen verotusarvot, kiinteistöveroprosentit ja kiinteistöveron tuotto (Lähde: Verohallinto) Fastigheters beskattningsvärden, fastighetsskattesatser och intäkter från fastighetsskatt (Källa: Skatteförvaltningen) Kiinteistöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Redovisad fastighetsskatt och beräknade intäkter under åren

22 2.5.3 Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteisövero on osakeyhtiöiden ja muiden yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöverokanta on 24,5 prosenttia. Verokantaa alennettiin 1,5 prosenttiyksiköllä viimeksi vuonna Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöiden lisäksi osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asuntoosakeyhtiöt. Liikelaitosten, julkisyhteisöjen, yleishyödyllisten yhdistysten ja laitosten yhteisöverovelvollisuus on rajattu koskemaan vain niiden elinkeinotuloja. Asuntoosakeyhtiöille ei yleensä muodostu verotettavaa tuloa. Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat. Vuosina kuntien osuus yhteisöveron tuotosta nousi kolmen vuoden määräajaksi 22,03 prosentista 31,99 prosenttiin. Vuonna 2012 kuntien osuutta vähennettiin 5 prosenttiyksikköä ja samalla huomioitiin yhteisöverokannan alentamisen vaikutus. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on tänä vuonna 28,34 prosenttia. Vuonna 2013 kuntien osuus on 29,41 prosenttia. Seuraava 5 prosenttiyksikön vähennys kuntien osuuteen toteutetaan vuonna Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on vähentänyt Porvoossa eniten yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotulot ovat laskeneet noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla. Vuonna 2011 lasku pysähtyi, mutta yhteisöverotulot jäivät vielä keskimäärin edellisen vuoden tasolle. Heikon talouskehityksen vuoksi yhteisöverotulot laskevat yhä, vaikka kaupungin suhteellinen osuus kuntaryhmän sisällä parani vuonna Vuoden 2012 ennuste yhteisöveron tuotoksi on 14,5 miljoonaa euroa. Talousarviossa 2013 yhteisöverotulojen tulotavoite on 15 miljoonaa euroa. Samfundsskatten är den inkomstskatt som aktiebolag och andra samfund betalar. Samfundsskattesatsen är 24,5 procent. Skattesatsen sänktes med 1,5 procentenheter förra gången år Ett samfunds beskattningsbara inkomster beräknas som en skillnad mellan de skattepliktiga inkomsterna och de avdragsgilla utgifterna. Samfundsskatt betalar aktiebolag, andelslag och affärsverk under vissa förutsättningar, offentliga samfund, föreningar, inrättningar, stiftelser och bostadsaktiebolag. Affärsverkens, de offentliga samfundens, allmännyttiga föreningarnas och inrättningarnas skyldighet att betala samfundsskatt gäller endast deras inkomster från näringsverksamhet. Bostadsaktiebolag har vanligen ingen beskattningsbar inkomst. Samfundsskatten tillfaller staten, kommunerna och församlingarna. Åren ökades kommunernas andel av samfundskattens avkastning för tre år från 22,03 procent till 31,99 procent. År 2012 minskades kommunernas andel med 5 procentenheter och samtidigt beaktades följderna av den sänkta samfundsskattestocken. Kommunernas andel av avkastningen på samfundsskatten är i år 28,34 procent. År 2013 är kommunernas andel 29,41 procent. Den följande minskningen på 5 procentenheter i kommunernas andel genomförs år Den ekonomiska recessionen som började i slutet av 2008 har i Borgå mest minskat avkastningen på samfundsskatten. Samfundsskatteinkomsterna har gått ned med 10 miljoner euro på årsnivå. Nedgången stannade år 2011 men samfundsskatteinkomsterna förblev ännu i medeltal på samma nivå som under det föregående året. På grund av den svaga ekonomiska utvecklingen sjunker samfundsskatteinkomsterna fortfarande även om stadens relativa andel inom kommungruppen förbättrade år Prognosen för samfundsskatteintäkterna år 2012 är 14,5 miljoner euro. I budgeten för 2013 är målet för samfundsskatteinkomster 15 miljoner euro ,7 26, ,0 M ,4 16,2 16,5 14,5 15,0 15,0 15, * 2013* 2014* 2015* Yhteisöveron tilitykset ja tuottoarviot vuosina Redovisad samfundsskatt och beräknade intäkter under åren

23 2.5.4 Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Vuosi Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä År Kommunalskatt Samfundsskatt Fastighetsskatt Sammanlagt % % % % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4 2012* , , , ,4 2013* , , , ,6 2014* , , , ,1 2015* , , , ,1 Yhteenveto verotulojen kehityksestä ja arvio vuosille Sammanfattning av utvecklingen av och prognosen för skatteintäkter Verotulotilitykset ja tuottoarviot yhteensä vuosina Redovisade skatter och beräknade intäkter sammanlagt under åren Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Valtionosuus maksetaan valtionosuustehtävien järjestämisestä aiheutuviin laskennallisiin kustannuksiin. Valtionosuus koostuu peruspalvelujen valtionosuudesta, yleisestä valtionosuudesta sekä opetus ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta valtionosuudesta. Valtionosuudet ovat yleiskatteisia tuloja ja ne merkitään tuloslaskelmassa kunnan yleiseen rahoitukseen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus sekä esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Valtionosuuden perusteena ovat laskennalliset kustannukset, josta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyy yleinen osa. Yleiseen osaan lisätään kunnan palvelutuotannon kustannuksia lisääviä olosuhdetekijöitä. Näitä ovat saaristokorotus tai vaihtoehtoisesti syrjäisyyskorotus, taajamarakennekorotus, kielikorotus ja asukasmäärän muutokseen perustuva korotus. Yleisessä osassa on huomioitu veroperustemuutokset vuodesta 2010 lukien. Statsandelen betalas för de kalkylmässiga kostnaderna som uppstår av ordnandet av statsandelsuppgifter. Statsandelen består av en statsandel för basservice, en allmän statsandel och den statsandel som undervisnings- och kulturministeriet administrerar. Statsandelarna är inkomster med allmän täckning och de antecknas i resultaträkningen i kommunens allmänna finansiering. Grunden för statsandelen för kommunens basservice är social- och hälsovård, förskoleundervisning och grundläggande utbildning, biblioteken, allmänt kulturväsende och grundläggande konstundervisning samt systemet för hemkommunsersättning i förskoleundervisning och grundläggande utbildning. Grunden för statsandelarna är kalkylmässiga kostnader av vilka kommunens självfinansieringsandel dras av. I kommunens statsandel för basservicen ingår dessutom en allmän del. Till den allmänna delen tilläggs förhållandefaktorer som kompenserar ökade kostnader för kommunens serviceproduktion. Dessa är skärgårdsförhöjning eller alternativt fjärrortsförhöjning, tätortsstrukturförhöjning, 23

24 Peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään kunnan verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus myönnetään suoraan koulutuksen ylläpitäjille yksikköhintarahoituksena lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluille. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää erityisrahoitusta perusopetukseen sekä muuhun opetus- ja kulttuuritoimintaan. Kunnille maksettavasta valtionosuudesta vähennetään ylläpitäjäjärjestelmän omarahoitusosuus. Valtionosuus vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen laskennallisten kustannusten indeksikorotus on arvion mukaan 3 prosenttia. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Peruspalvelujen valtionosuuksien leikkaus toteutetaan korottamalla kuntien asukaskohtaista omarahoitusosuutta. Kuntien omarahoitusosuus kasvaa indeksitarkistusten perusteella sekä lisäkorotuksella, joka kasvaa vuosittain 118 eurosta noin 210 euroon asukasta kohti (118 euroa vuonna 2012, 141 euroa vuonna 2013, 164 euroa vuonna 2014 ja 210 euroa vuonna 2015). Vuonna 2013 omarahoitusosuus on arvion mukaan 3135,81 euroa asukasta kohti. Valtionosuusleikkaus vähensi Porvoossa vuoden 2012 valtionosuutta noin 5,8 miljoonalla eurolla. Vuoden 2013 vähennys on noin 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 vähennys on noin 8 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 noin 10 miljoonaa euroa. Neljän vuoden aikana peruspalvelujen valtionosuusvähennystä kertyy yhteensä noin 31 miljoonaa euroa, jonka lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksia leikataan poistamalla indeksitarkistukset. Vuonna 2013 Porvoon saamat peruspalvelujen valtionosuudet laskevat noin 27,7 prosenttiin valtionosuuden perusteena olevista laskennallisista kustannuksista. Valtionosuusjärjestelmään sisältyy edellisen lisäksi kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja vuonna 2013 on ennakkoarvion mukaan 3075,27 euroa. Kaupungin asukaskohtaiset verotulot ylittävät tasausrajan ja kaupunki joutuu maksamaan verotulotasausta alustavan laskelman mukaisesti noin 11,4 milj. euroa, mikä vastaa kunnallisverosta lähes 1,5 prosenttiyksikköä. Vuoden 2013 valtionosuuksien kokonaismäärä arvioidaan 51,8 miljoonaksi euroksi. Kuluvan vuoden valtionosuudet ovat ennakkolaskelman mukaan 50,6 miljoonaa euroa. Kuntien valtionosuudet vahvistetaan vuoden päättyessä. språkförhöjning och förhöjning på basis av förändringar i invånarantalet. I den allmänna delen har det beaktats skattegrundsändringar fr.o.m. år Från statsandelen för basservicen dras av en utjämning av statsandelen som bygger på kommunens skatteinkomster. Statsandelen inom utbildnings- och kulturväsendet beviljas direkt till huvudmännen för utbildningen i form av finansiering för pris per enhet inom gymnasieutbildning, yrkesutbildning och yrkeshögskolor. Dessutom beviljar undervisnings- och kulturministeriet specialfinansiering för grundläggande utbildning och annan utbildnings- och kulturverksamhet. Av statsandelen som betalas till kommunen avdras självfinansieringsandelen för huvudmannasystemet. Statsandelen år 2013 Indexförhöjningen för de kalkylerade kostnaderna för kommunens basservice är enligt uppskattning 3 procent. Statsandelar inom utbildnings- och kulturväsendet fryses på 2012 års nivå. Nedskärningen av statsandelar för basservice genomförs genom att höja kommunernas självfinansieringsandel per invånare. Kommunernas självfinansieringsandel ökar på grund av indexjusteringar samt en tilläggshöjning som ökar årligen från 118 euro till cirka 210 euro per invånare (118 euro år 2012, 141 euro år 2013, 164 euro år 2014 och 210 euro år 2015). År 2013 är självfinansieringsandelen uppskattningsvis 3135,81 euro per invånare. Nedskärningen av statsandelar minskade 2012 års statsandelar i Borgå cirka med 5,8 miljoner euro. Nedskärningen år 2013 är cirka 7 miljoner euro. År 2014 är nedskärningen cirka 8 miljoner euro och år 2015 cirka 10 miljoner euro. Under fyra år är nedskärningarna i statsandelarna för basservicen sammanlagt cirka 31 miljoner euro. Dessutom skär också undervisnings- och kulturministeriet ned statsandelar genom att slopa indexjusteringar. År 2013 sjunker de statsandelar för basservice som Borgå får till cirka 27,7 procent av de kalkylmässiga kostnader som utgör grunden för statsandelen. Statsandelssystemet innehåller dessutom en utjämning av statsandelarna som bygger på kommunernas skatteinkomster. Enligt en förhandsprognos är utjämningsgränsen 3075,27 euro år Stadens skatteinkomster per invånare överstiger utjämningsgränsen och staden måste enligt en preliminär beräkning betala cirka 11,4 milj. euro i skatteinkomstutjämning, vilket motsvarar nästan 1,5 procentenheter i kommunalskatten. Statsandelssumman år 2013 beräknas vara 51,8 miljoner euro. Statsandelarna i år uppgår enligt en förhandsberäkning till 50,6 miljoner euro. Kommunernas statsandelar fastställs vid utgången av året. 24

25 Valtionosuudet ja verotulotasaus vuosina Statsandelar och skatteinkomstutjämning under åren Käyttötalouden valtionosuudet asukasta kohti Porvoossa ja koko massa vuosina (Lähde: Kuntaliitto) Statsandelar inom driftsekonomin per invånare i Borgå och i hela landet under åren (Källa: Kommunförbundet) 2.6 Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Kaupungin rahoitustarve määrittyy pääosin vuosikatteen ja nettoinvestointien tasosta sekä lainojen lyhennyksistä. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa investoinnit ilman lisälainanottoa. Kaupungin strategian keskeinen tavoite on ollut lainamäärän kasvun pysäyttäminen ja kääntäminen laskuun. Kaupungin lainamäärä arvioidaan vuoden 2012 lopussa noin 130 miljoonaksi euroksi, joka on noin euroa asukasta kohti. Kaupungin lainamäärä on silti kuntavertailuissa ja tunnuslukujen valossa hyvin raskas. Asukaskohtainen lainamäärä on yhä yli 700 euroa korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Kaupungin lainakanta vastaa kunnallisveron 15,5 veroprosentin vuosituottoa. Konsernin lainakanta vuoden 2011 tilinpäätöksessä oli euroa per asukas. Korkotaso on ollut vuodesta 2009 lähtien poikkeuksellisen matala. Korkotaso tosin nousi vuonna 2011, mutta laski uudelleen heikon taloustilanteen seurauksena. Kaupungin lainojen keskikorko oli elokuun lopussa 2,17 prosenttia. Stadens finansieringsbehov bestäms huvudsakligen enligt nivån på årsbidraget och nettoinvesteringar samt amorteringar av lånen. I en ekonomi som är i balans kan man finansiera investeringarna med årsbidraget utan extra upplåning. Det centrala målet i stadens strategi har varit att få stopp på ökningen av lånemängden och att få den att sjunka. Stadens lånesumma uppskattas i slutet av år 2012 vara cirka 130 miljoner euro, vilket är cirka euro/invånare. Stadens lånemängd är dock i kommunjämförelser och i ljuset av nyckeltalen mycket tung. Lånemängden per invånare är fortfarande över 700 euro högre än i kommunerna i genomsnitt. Stadens lånestock motsvarar en årlig inkomst som en kommunal skattesats på 15,5 procent ger. Koncernens lånestock i bokslutet för år 2011 var euro per invånare. Räntenivån har sedan året 2009 varit exceptionellt låg. Räntenivån steg visserligen år 2011 men gick åter nedåt till följd av det svaga ekonomiska läget. Vid slutet av au- 25

26 Noin puolet lainakannasta on sidottu Euribor-korkoihin ja toinen puoli yli kolmen vuoden korkoihin tai kiinteisiin korkoihin. Vuonna 2013 korkotasoon ei ennusteiden mukaan odoteta merkittävää muutosta. gusti var medelräntan på stadens lån 2,17 procent. Cirka hälften av lånestocken är bunden till euriborräntor och den andra hälften till över tre års räntor eller fasta räntor. År 2013 förväntas enligt prognoserna ingen betydande förändring i räntenivån. TP-BS TP-BS TP-BS ENN-PROG TA-BU Lainanotto - Låneupptagning Lyhennykset - Amorteringar Nettolainanotto - Låneupptagning, netto Lainojen korkokulut - Låneräntor Lainakanta - Lånestock Lainat, euroa/asukas - Lån, euro/invånare Asukasluku - Antal invånare Lainanotto, lyhennykset sekä lainakanta Låneupptagning, amorteringar samt lånestock Lainamäärä asukasta kohti Porvoossa ja koko maassa vuosina (Lähde: Kuntaliitto) Lånemängd per invånare i Borgå och i hela landet under åren (Källa: Kommunförbundet) 26

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 Kaupunginjohtajan esitys 14.10.2015 Stadsdirektörens förslag 14.10.2015 1 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014

TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014 Kaupunginvaltuusto 9.11.2011 Stadsfullmäktige 9.11.2011 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TIEDOTE 24.3.2014 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 10:00 TIEDOTE: SIUNTION KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Yleistä Siuntion kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on 504 708,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO

Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO Loviisan kouluverkon kehittämissuunnitelma 2013-2018, INFO / Utvecklingsplan för skolnätet i Lovisa 2013-2018, INFO TYÖRYHMÄN KOKOONPANO /ARBETSGRUPPENS SAMMANSÄTTNING Nina Pere, sivistyslautakunnan suomenkielisen

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK. Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK. Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41 HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK 2012 Kaupunginvaltuusto 11.6.2013 41 Stadsfullmäktige 11.6.2013 41 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007

Lisätiedot

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK

HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK HANGON KAUPUNKI HANGÖ STAD TASEKIRJA BALANSBOK 2011 TASEKIRJA BALANSBOK SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sivu - Sida 1. Kaupunginjohtajan katsaus - Stadsdirektörens översikt 1 2. Taloudellinen katsaus

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ

PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ PIIRTEITÄ ESPOON RUOTSINKIELISISTÄ Tietoisku 12/2009 Sisällys Ruotsinkielisyys suuralueittain Ruotsinkielisten ikärakenne keskimäärää vanhempi Ruotsinkielisillä vähemmän työttömyyttä Ruotsinkielinen nuori

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot