TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2012 EKONOMIPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 BUDGET 2012 EKONOMIPLAN 2012 2014"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2012 TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2012 EKONOMIPLAN Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

2 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Yleisperustelut Allmänna motiveringar Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Kuntatalous Kommunalekonomin Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Stadsdirektörens budgetförslag Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Kunnallisvero Kommunalskatt Kiinteistövero Fastighetsskatt Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Yhteenveto verotuloista Sammanfattning av skatteintäkter Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Henkilöstösuunnitelma Personalplan Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar Konsernihallinto Koncernförvaltning Vaalit Val Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastustoimi Revision Konsernijohto Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut Hälsotjänster Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Sivistystoimi - Bildningssektorn Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Räddningsverket i Östra Nyland... 78

3 4.4.1 Hallinto Förvaltning Pelastustoiminta Räddningsverksamhet Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor Ensihoitopalvelut Ambulanssjukvård Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen Investointiosa Investeringsdelen Investointitaulukot Investeringstabeller Merkittävimmät investoinnit De största investeringarna Investointiliite Investeringsbilaga Rahoitusosa Finansieringsdelen Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Kuntakonserni Kommunkoncernen Liikelaitokset Affärsverk Porvoon vesi Borgå vatten Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Jäsenyydet Medlemskap

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Porvoon kaupungin vuoden 2012 talouden ja toiminnan lähtökohtana on valtuuston hyväksymä strategia, jonka mukaisesti kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkatason kääntäminen laskuun. Talousarvioehdotus täyttää strategian keskeiset tavoitteet ja turvaa kunnallisen palveluiden tason ja kehittämisen myös taloussuunnitelmavuosina. Talousarviovuodesta tekee erityisen haastavan yleisen taloudellisen kehityksen epävarmuus. Talousarvioesityksen mukaan kaupungin talous on tasapainossa, kuitenkin tarkoittaen samalla sitä, että talousarviokokonaisuus ei kestä merkittäviä yllättäviä negatiivisia muutoksia kesken talousarviovuoden. Tästä syystä talousarvion perusteiden muuttuessa on myös Porvoon kaupungissa oltava valmius nopeaan reagointiin ja tarvittaessa myös tahtotila tulo- ja menoarvioiden muutosten vaatimiin toimenpiteisiin. Keskeisenä asiana talousarvion menojen toteutumisessa on erikoissairaanhoidon palveluiden käyttö ja niiden nykyistä tarkempi arviointi. On todettava, että erikoissairaanhoidon kustannustason muuta toimintaa suurempi kasvu heikentää kaupungin muiden palvelujen ja talouden yleisiä toimintaedellytyksiä. Kaupunki investoi vuonna 2012 lähinnä jo aikaisemmin aloitettuihin hankekokonaisuuksiin. Investointitaso tulee olemaan haaste erityisesti viimeisien suunnitelmavuosien aikana ja jo tunnistetut investointitarpeet ovat merkittävät niin talonrakennuksen kuin kuntatekniikan osalta. Tämä edellyttää sekä kaupungin vuosikatteelta selkeästi nykyistä korkeampaa tasoa että valmiutta löytää uusia toiminta- ja toteutusmalleja. Kaupunki käyttää lisäksi maanhankintarahastoon siirrettyjä varojaan edistääkseen suunnitelmallista maapolitiikkaa. Tuloksekkaalla ja pitkäjänteisellä maapolitiikalla varmistetaan kaupungin kasvu ja elinkeinoelämän kehittymisedellytykset. Kaupungin toiminnassa ja hallinnossa jatketaan organisaation tuottavuutta edistäviä toimenpiteitä ja panostetaan henkilöstön osaamiseen sekä työhyvinvointiin. Talousarviovuoden aikana kaupungin on myös valmistauduttava hallitusohjelmassa määriteltyihin kuntarakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeviin mahdollisiin päätöksiin. Samalla kaupungin on strategian mukaisesti edistettävä konsernirakenteen ja hallinnon kehittämistä niin konsernijohtamisen käytäntöjen kuin erityisesti ammatillisen koulutuksen ja kaupungin asuntovarallisuuden kokoamisen osalta. Talousarviovuoden aikana kaupungin tulee aloittaa myös uuden strategian valmistelu siten, että uusi valtuusto voi päättää kaupungin toimintaa ja taloutta keskeisesti ohjaavasta asiakirjasta vuoden 2013 alussa. Porvoon kaupungin talousarviovuosi 2012 sisältää useita haasteita. Epävarmuus yleisen taloustilanteen kehittymisestä, valtion toimenpiteet kuntapolitiikassa ja kaupungille keskeisten kehittämishankkeiden edistäminen edellyttävät sekä kaupungin henkilöstöltä että päätöksentekijöiltä aktiivista otetta ja sitoutumista yhdessä tehtyihin linjauksiin. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula 4

5 Utgångspunkten för Borgås stads ekonomi och verksamhet år 2012 är den strategi som fullmäktige godkänt och enligt vilken stadens viktigaste mål är att få skuldsättningen att stanna av och skuldnivån att sjunka. Budgetförslaget uppfyller de viktigaste strategiska målen och säkerställer den kommunala servicenivån och utvecklingen av den också under de övriga åren i ekonomiplanen. Den osäkra allmänna ekonomiska utvecklingen gör budgetåret särskilt utmanande. Enligt budgetförslaget är stadens ekonomi i balans. Det betyder dock att budgeten som helhet inte klarar av stora oväntade och negativa ändringar under budgetåret. Men om grunderna för budgeten ändras måste det också i Borgå stad finnas beredskap att reagera snabbt och vid behov vilja att genomföra de åtgärder som en ändring av de beräknade inkomsterna och utgifterna förutsätter. När det gäller utfallet för de budgeterade utgifterna är den specialiserade sjukvården och en bättre bedömning av användningen av tjänsterna än i dag det centrala. Man bör konstatera att om ökningen av utgifterna för den specialiserade sjukvården är större än för annan verksamhet, försvagas de allmänna verksamhetsförutsättningarna för stadens övriga tjänster och ekonomi. Staden investerar år 2012 närmast i redan påbörjade projekthelheter. Investeringsnivån kommer att vara en utmaning, särskilt under de sista åren i planen och man känner redan till stora investeringsbehov både inom husbyggnad och inom kommunteknik. De förutsätter ett klart större årsbidrag än i dag och beredskap att hitta nya modeller för verksamhet och byggande. Staden använder dessutom medel ur markanskaffningsfonden för att främja den planmässiga markpolitiken. Genom en resultatrik och långsiktig markpolitik säkerställs tillväxten i staden och förutsättningarna för utvecklingen av näringslivet. I stadens verksamhet och förvaltning fortsätter man att genomföra åtgärder som främjar organisationens produktivitet och satsar på personalens kompetens och arbetshälsa. Under budgetåret ska staden också enligt regeringsprogrammet bereda sig inför de eventuella beslut som gäller ändringar av kommunstrukturen och organisering av social- och hälsovården. Samtidigt ska staden enligt strategin arbeta för en utveckling av koncernstrukturen och koncernförvaltningen, både när det gäller praxisen för koncernstyrningen och särskilt yrkesutbildningen och koncentreringen av stadens bostadsegendom. Under budgetåret ska staden också börja bereda en ny strategi så att nya stadsfullmäktige kan fatta beslut om det dokument som centralt styr verksamheten och ekonomin i staden från början av Budgetåret 2012 för med sig flera utmaningar för Borgå stad. Den osäkra allmänna ekonomiska utvecklingen, statens agerande i kommunalpolitiken och främjandet av för staden viktiga utvecklingsprojekt, förutsätter att både stadens personal och beslutsfattare tar ett aktivt grepp och förbinder sig till de gemensamma riktlinjerna. Stadsdirektör Jukka-Pekka Ujula 5

6 2 Yleisperustelut Allmänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget Talouden näkymät ovat heikentyneet loppukesästä 2011 alkaen. Epävarmuus on lisääntynyt osake- ja korkomarkkinoilla, mikä näkyy keskeisten osakeindeksien laskuna. Osakemarkkinoiden kurssilasku on heijastunut reaalitalouteen. Kotitalouksien ja yritysten luottamusta ja odotuksia kuvaavat indikaattorit ovat heikentyneet monissa maissa. Luottamuspula on johtamassa hyvin heikkoon talouskehitykseen lähiaikoina. Mikäli luottamusta ei pystytä riittävästi vahvistamaan, uhkana on talouden suistuminen uuteen taantumaan. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen on heikentänyt rahoitusmarkkinoiden toimintaa. Pankkien välisillä markkinoilla luottoriskiltä suojautumisen hinta on kohonnut. Myös yleinen kasvunäkymien heikkeneminen lisää luottotappioiden riskiä. Euroalueen valtioiden velkakriisi ei enää ole yksittäisten maiden ongelma, vaan kriisi on muuttunut koko eurojärjestelmän ongelmaksi. Vuoden 2011 kokonaistuotannon kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. Hyvän alkuvuoden ansiosta Suomen kokonaistuotannon kasvu kuitenkin yltänee tänä vuonna yli 3 prosenttiin. Kasvun odotetaan lähes pysähtyvän loppuvuonna ja vuoden 2012 alussa. Mikäli odotettavissa oleva notkahdus on lyhytaikainen, kasvu lähtisi käyntiin vuoden 2012 lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotannon kasvu putoaa valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 1,8 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan BKT:n vuosimuutos viime vuonna 2010 oli 3,6 %. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvoi 8,6 % ja tuonti 7,4 %. Yksityiset kulutusmenot kasvoivat volyymiltaan 2,7 % ja julkiset kulutusmenot 0,6 %. Investoinnit kasvoivat 2,8 %. Kuluvana vuonna bruttokansantuotteen volyymi kasvoi toisella neljän neljänneksellä 0,6 % edellisestä neljänneksestä ja 2,9 % vuoden takaisesta. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa 2011 työttömyysaste oli 6,6 %, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten vuotiaiden työttömyysaste oli elokuussa 13,0 %, mikä oli 1,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisen vuoden elokuussa. Ennusteiden mukaan taloustilanteen nopea heikkeneminen pysäyttää työllisyystilanteen paranemisen ja työttömyysaste asettunee noin 8,0 %. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui elokuussa hieman. Se oli elokuussa 3,8 % ja heinäkuussa 4,0 %. Kuluttajahintoja nosti elokuussa viime vuodesta eniten asumisen, ravinnon ja polttonesteiden kallistuminen. Inflaation odo- De ekonomiska utsikterna har försämrats sedan slutet av sommaren Osäkerheten på aktie- och räntemarknaden har ökat, vilket syns i en nedgång i centrala aktieindex. Kursfallet på aktiemarknaden har haft effekter på realekonomin. De indikatorer som beskriver hushållens och företagens förtroende och förväntningar har försämrats i många länder. Förtroendebristen ser ut att leda till en mycket svag ekonomisk utveckling inom den närmaste framtiden. Om förtroendet inte kan byggas upp i tillräcklig mån, hotas ekonomin av en ny recession. Den pågående skuldkrisen i euroområdets stater har försvagat verksamheten på finansmarknaden. Priset för skydd mot kreditrisker på marknaden mellan banker har stigit. De allmänna tillväxtutsikterna har blivit sämre, vilket också ökar risken för kreditförluster. Skuldkrisen i euroområdet är inte längre ett problem endast för enskilda stater, nu har den också blivit ett problem för hela eurosystemet. Tillväxtprognosen för totalproduktionen år 2011 har justerats nedåt. Tack vare den positiva utvecklingen i början av året torde ökningen av totalproduktionen i Finland i år dock uppgå till över 3 %. Ökningen väntas så gott som avstanna vid slutet av året och i början av år Om svackan blir kortvarig kan tillväxten ta fart igen vid slutet av år Nästa år kommer ökningen av totalproduktionen enligt finansministeriets prognos att sjunka till 1,8 procent. Enligt statistikcentralens preliminära uppgifter var förändringen av BNP 3,6 % för år Exporten av varor och tjänster ökade med 8,6 % och importen med 7,4 %. Volymen av den privata konsumtionen ökade med 2,7 % och den offentliga med 0,6 %. Investeringarna ökade 2,8 %. Under det andra kvartalet i år ökade volymen av bruttonationalprodukten med 0,6 % från föregående kvartal och med 2,9 % sedan ett år tillbaka. Enligt statistikcentralens arbetskraftsutredning var arbetslöshetsgraden 6,6 % i augusti 2011, vilket är 0,8 procentenheter lägre än förra året. Arbetslöshetsgraden för unga mellan 15 och 24 år var 13,0 % i augusti, vilket är 1,5 procentenheter mindre än i augusti föregående år. Enligt prognoserna förhindrar den snabba försämringen av ekonomin en fortsatt förbättring av sysselsättningsläget och arbetslöshetsgraden torde stanna vid ca 7,5 %. Enligt statistikcentralens beräkning blev förändringen i konsumentpriserna under året, dvs. inflationen, en aning långsammare i augusti. I augusti var den 3,8 % 6

7 tetaan hidastuvan selvästi jo kuluvan vuoden lopulla ja jäävän noin 3,5 % tuntumaan. Valtiovarainministeriö arvioi, että kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Arvio vuoden 2011 hintojen nousuksi on 3,5 % ja vuonna ,3 %. Alkuvuonna ennustettu korkotason nousu jäänee toteutumatta, sillä Euroalueen pitkät ja lyhyet korot ovat laskusuunnassa. Euroopan keskuspankki EKP korotti ohjauskorkonsa 1,5 prosenttiin heinäkuussa. Taloustilanteen nopea heikkeneminen siirtänee EKP:n seuraavan koronnoston pitkälle eteenpäin. Mikäli suhdannenäkymät edelleen heikkenevät, on mahdollista, että keskuspankki laskee ohjauskorkoa. och i juli 4 %. Konsumentpriserna steg i augusti jämfört med föregående år främst på grund av dyrare boende, mat och bränslen. Inflationen förväntas avta klart redan under slutet av detta år och stanna vid ca 3,5 %. Finansministeriet beräknar att stegringen av konsumentpriserna blir vid drygt 3 % i år och under nästa år. Priserna beräknas stiga med 3,5 % år 2011 och med 3,3 % år Den förutspådda räntehöjningen vid årets början torde inte verkställas, eftersom euroområdets långa och korta räntor är på nedgång. Europeiska centralbanken ECB höjde styrräntan till 1,5 % i juli. På grund av det snabbt försvagade ekonomiska läget torde ECB:s följande räntehöjning inte verkställas på en tid. Om konjunkturutsikterna fortgående försämras, är det möjligt att centralbanken sänker styrräntan. 8 % ,5 Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Bruttonationalproduktens volymförändring på årsnivå, procent -0,8 6,2 5,0 5,3 3,6 4,0 3,6 3,9 4,1 4,4 5,3 2,9 2,3 1,8 2,0 1,0 3,6 3,5 1, ,5-6,0-8, * 2012* 7

8 ENNUSTEVERTAILUJA Ennuste vuodelle 2011 VM SP ETLA PTT PT Määrän muutos, % BKT (Bruttokansantuote) 2,9 3,8 3,0 3,0 3,6 Tuonti 3,7 5,1 0,5 4,5 5,7 Vienti 4,3 8,0 0,0 4,5 6,4 Yksityiset kulutusmenot 3,4 2,7 3,0 3,7 2,2 Julkiset kulutusmenot 0,9 1,2 0,5 0,5 0,8 Investoinnit 5,6 5,5 5,5 5,0 8,2 %-yksikköä Kuluttajahinnat, % 3,5 3,5 3,4 3,3 3,3 Ansiotason muutos, % 2,6 0,9 2,7-2,9 Työttömyysaste, % 7,9 7,9 7,9 7,7 8,0 Euribor 3 kk, % 1,4 1,5 1,4-1,4 10 vuoden korko 3,1 3, ,0 Ennuste vuodelle 2012 VM SP ETLA PTT PT Määrän muutos, % BKT 1,6 2,6 2,0-1,5 2,1 Tuonti 2,9 6,9 5,0-0,5 2,6 Vienti 3,5 7,0 5,5-1,0 3,6 Yksityiset kulutusmenot 1,6 7,0 2,5-1,0 1,8 Julkiset kulutusmenot 0,7 2,0 0,5 0,5 0,5 Investoinnit 0,9 5,5 2,5-4,0 1,9 %-yksikköä Kuluttajahinnat, % 3,3 2,3 2,6 1,5 2,6 Ansiotason muutos, % 3,2 3,4 2,8-3,1 Työttömyysaste, % 7,6 7,4 7,7 8,3 8,0 Euribor 3 kk, % 1,9 2,3 1,6-1,4 10 vuoden korko 3,4 3, ,6 Ennustelaitokset: Valtiovarainministeriö (VM) lokakuu 2011 Suomen Pankki (SP) kesäkuu 2011 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) syyskuu 2011 Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT) syyskuu 2011 Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) syyskuu Kuntatalous Kommunalekonomin Vuoden 2010 tilinpäätös Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä. Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan kuntien toimintakulut kasvoivat 3,9 %, joka vastasi 1,2 miljardia euroa. Menoista eniten kasvoivat palveluiden ostot. Bokslutet för 2010 Enligt de bokslutsuppgifter som statistikcentralen har samlat in, har kommunernas ekonomi förbättrats om man jämför med situationen ett år tidigare. Enligt boksluten 2010 försvagades verksamhetsbidragen mindre än beräknat och upptagningen av långfristiga lån var mindre än ett år tidigare. En ökad skattefinansiering kompenserade det försämrade verksamhetsbidraget. Enligt bokslutsuppgifterna för 2010 ökade kommunernas verksamhetsutgifter med 3,9 %, vilket motsvarade 1,2 miljarder euro. Mest ökade utgifterna för köpta tjän- 8

9 Toimintakatteen heikkenemistä tasapainotti verorahoituksen kasvu noin 1,3 miljardilla. Kiinteistöverotulot nousivat, koska kiinteistöveroprosentteja nostettiin yli kahdessasadassa kunnassa. Kuntien investointimenot kasvoivat ennakoidusti. Investointeihin kunnat käyttivät 3,7 miljardia, joka oli 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaista lainaa otettiin 1,8 miljardia Kuntien lainakanta kasvoi vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna 675 miljoonalla, mikä merkitsi lainakannan kasvua 6,9 %. Kuntien keskimääräinen lainakanta oli asukasta kohden 1957 euroa, kun se edellisvuonna oli 1839 euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 745 euroa asukasta kohden. Alkuvuosi 2011 Tilastokeskuksen kuntien talouden neljännesvuositilastosta ilmenee, että kuntien toimintamenot kasvoivat 4 prosenttia tammi kesäkuussa 2011 edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 8 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 3 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate, kasvoi 53 %. Kuntien toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 3 % edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 5 %. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 8 %. Maksetut avustukset olivat edellisvuoden tasolla. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 %. Myyntitulot kasvoivat 4 % ja maksutulot 5 %. Kuntien investointimenot kasvoivat 11 %. Investointitulot vähenivät 65 %. Kuntien lainakanta kasvoi vuoden 2011 kesäkuun lopussa edellisestä neljänneksestä 3 % ja vuoden takaisesta 2 %. ster. Det försvagade verksamhetsbidraget balanserades av en ökning av skattefinansieringen med cirka 1,3 miljarder. Inkomsterna av fastighetsskatt ökade, eftersom fastighetsskattesatserna höjdes i över tvåhundra kommuner. Kommunernas investeringsutgifter ökade som förväntat. Till investeringar använde kommunerna 3,7 miljarder, vilket är 11,6 % mer än under föregående år. Kommunerna tog långfristiga lån för 1,8 miljarder euro. Kommunernas lånestock ökade med 675 miljoner euro år 2010, dvs. med 6,9 % jämfört med föregående år. Kommunernas lånestock per invånare var i genomsnitt euro, medan den ett år tidigare var euro. Vid årets slut uppgick kommunernas kassamedel till 745 euro per invånare. Början av året 2011 Enligt statistikcentralens kvartalsstatistik för den kommunala ekonomin har kommunernas verksamhetsutgifter ökat med 4 % under januari-juni 2011 jämfört med samma period för ett år sedan. Kommunernas skatteinkomster ökade med 8 % och statsandelarna med knappt 3 %. Skillnaden mellan kommunernas årsintäkter och -kostnader, årsbidraget, ökade med 53 %. Den största enskilda utgiftsposten i kommunernas verksamhetsutgifter, löner och arvoden, ökade med 3 % jämfört med samma tid föregående år. Bland verksamhetsutgifterna ökade upphandlingen av tjänster med 5 %. Upphandlingen av material, tillbehör och varor ökade med 8 %. De utbetalda bidragen var på samma nivå som ett år tidigare. Kommunernas verksamhetsinkomster ökade med 5 %. Försäljningsintäkterna ökade med 4 % och avgiftsintäkterna med 5 %. Kommunernas investeringsutgifter ökade med 11 %. Investeringsinkomsterna minskade med 65 procent. Kommunernas lånestock ökade fram till slutet av juni år 2011 med 3 % sedan föregående kvartal och med 2 % jämfört med nivån ett år tidigare. 9

10 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Vuoden 2010 lopussa Porvoon asukasmäärä oli henkeä. Vuonna 2010 väkiluku kasvoi 169 hengellä. Väkiluku kasvoi syntyneiden enemmyydestä 123 hengellä ja nettomaahanmuutosta 115 hengellä. Kuntien välinen nettomuutto oli puolestaan negatiivinen ja sen seurauksena kaupungin väkiluku supistui 69 hengellä. Kaupungin väkiluvun vuosikasvu on ollut keskimäärin 0,8 %, mutta vuonna 2010 kasvu oli vain 0,3 %. I slutet av år 2010 var Borgås invånarantal År 2010 ökade invånarantalet med 169 personer. Invånarantalets ökning beror på ett födelseöverskott på 123 personer och en nettoinvandring på 115 personer. Däremot var nettoflyttningen mellan kommunerna negativ och resulterade i att stadens folkmängd minskade med 69 personer. Folkmängden har ökat i genomsnitt 0,8 % per år, men år 2010 var ökningen undantagsvis bara 0,3 % Porvoon asukasluku ja muutos-% Invånarantal i Borgå och ändrings-% 1,4 % 1,2 % 1,0 % 0,8 % 0,6 % 0,4 % 0,2 % 0 0,0 % * 2014* Asukasluku Muutos-% Porvoon väestön nykyisen ikärakenteen painopiste on nuorissa ikäluokissa verrattuna koko maan tai kaupunkimaisten kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2010 lopussa alle 15 -vuotiaiden osuus oli 18,2 %, vuotiaiden osuus 66,8 % ja yli 65 -vuotiaiden osuus 14,9 %. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestö kuitenkin ikääntyy Porvoossakin ja tulevaisuudessa yhä suurempi osa väestöstä kuuluu ikäryhmiin yli 65 vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 3,8 prosenttiyksikköä vuoteen 2015 mennessä, 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 mennessä ja 7,6 prosenttiyksikköä vuoteen 2025 mennessä. Vastaava suhteellinen vähennys tapahtuu työikäisen väestön eli vuotiaiden kohdalla. I Borgå vilar tyngdpunkten i den nuvarande åldersstrukturen på de yngre åldersklasserna jämfört med åldersstrukturen i hela landet eller med andra urbana kommuner. Vid slutet av år 2010 var andelen personer under 15 år 18,2 procent, åringarnas andel 66,8 % och personer som fyllt 65 år 14,9 %. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen att öka med cirka personer på fem år. Befolkningen åldras dock också i Borgå och i framtiden kommer en allt större del att tillhöra åldersgruppen över 65 år. Den relativa andelen personer över 65 år ökar med 3,8 procentenheter fram till år 2015, med 6 procentenheter fram till år 2020 och med 7,6 procentenheter fram till år En motsvarande relativ minskning kommer att ske i andelen personer i arbetsför ålder, dvs år. 10

11 Väestöennuste - Befolkningsprognos 2010 % 2015* % 2020* % 2025* % 0-6 -vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , , vuotiaat åringar , , , ,8 Yli 85 -vuotiaat - Över 85-åringar 885 1, , , ,8 Yhteensä - Sammanlagt Väestö ikäryhmittäin Befolkningen per åldersgrupp v./år 9 % v./år 5 % Yli 85 v./år 2 % 0-6 v./år 8 % 7-14 v./år 10 % v./år 66 % 225 Väestöennuste ikäryhmittäin - Befolkningsprognos per åldersgrupp indeksi 2010 = index 2010 = Yli 85 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea verrattuna muihin kuntiin tai kuntien keskiarvoon. Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat asukaskohtaiset tulot olivat euroa vuonna Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot asukasta kohti olivat Porvoossa 17. suurimmat Manner-Suomen kunnista. Vuoden 2009 asukaskohtaiset maksuunpannut verot sisältäen myös kiinteistöveron ja yhteisöveron olivat euroa, jolla Porvoo sijoittui kymmenen eniten verotuloa saaneen kunnan joukkoon. Valtionosuuksiin sisältyvä verotulotasaus leikkaa kaupungin verotuloja voimakkaasti ja pudottaa kaupungin yhteenlasketut asukaskohtaiset verot ja valtionosuudet kuntien keskiarvon tasolle. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelse med andra kommuner eller kommunernas medelvärde. Inkomsterna per invånare som motsvarar debiterad kommunalskatt uppgick till euro år I Borgå var de beskattningsbara inkomsterna i kommunalbeskattningen på sjuttonde plats bland fastlandskommunerna i Finland. De debiterade skatterna år 2009, inklusive fastighetsskatt och samfundsskatt, var euro, och därmed placerade sig Borgå bland de tio kommuner som hade de största skatteinkomsterna. Den skatteinkomstutjämning som är inbyggd i statsandelssystemet minskar stadens skatteinkomster betydligt och sänker de sammanlagda skatterna och statsan- 11

12 Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 64,2 % ja jalostuksen osuus on 33,3 %. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 3,2 %. Porvoon työpaikkaomavaraisuus on keskimäärin 90 %. Työssäkäyvien lukumäärä on noin henkeä. Tästä Porvoossa työssä käyviä on 67,5 % ja muissa kunnissa työssäkäyviä 32,5 %. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin 7300 henkilöä. Tästä runsaat 70 % käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin henkilöä. Porvoon työllisyystilanne heikkeni kriisivuonna 2009 eikä ole merkittävästi parantunut sen jälkeen. Porvoon työttömyysaste oli elokuun lopussa 7,5 %. Työttömien ja lomautettujen määrä oli henkilöä ja avoimien työpaikkoja 217 työpaikkaa. delarna per invånare till kommunernas medelnivå. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Tjänsternas andel är 64,2 % och förädlingens 33,3 %. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jord- och skogsbrukets andel är 3,2 %. Borgås arbetsplatssufficiens är i medeltal 90 %. Antalet yrkesverksamma personer uppgår till cirka Av dem arbetar 67,5 % i Borgå och 32,5 % i andra kommuner. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka Drygt 70 % av dem arbetar i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär Sysselsättningsläget i Borgå försvagades under krisåret 2009 och har inte förbättrats märkbart sedan dess. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 7,5 % vid slutet av augusti. Antalet arbetslösa och permitterade var och antalet lediga arbetsplatser var 217. Työttömät työnhakijat ja avoimet työpaikat Porvoossa Arbetslösa arbetssökande och lediga arbetsplatser i Borgå Työttömät työnhakijat, Arbetslösa arbetssökande 1000 Avoimet työpaikat, Lediga arbetsplatser Porvoon taloudellinen tilanne Borgå stads ekonomiska situation Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on vakaantunut kaupungin talouden tasapainottamisohjelman ja uuden strategian toimeenpanon vaikutuksesta. Kriisin jälkeinen yleisen taloustilanteen suotuisa kehitys on edesauttanut kaupungin taloudellisen tilanteen parantumista. Kaupungin verotulot eivät kuitenkaan ole kasvaneet pitkällä aikavälillä, vaan ovat vasta yltäneet taloustaantumaa edeltävälle tasolle. Samaan aikaan kuitenkin palkat ja muut kustannukset ovat nousseet. Vuoden 2010 tilinpäätös oli odotettua parempi. Tulokseen vaikuttivat kertaluonteiset omaisuuden myyntitulot ja verohallinnon takautuvat korjaukset kuntien verotuloosuuksiin vuosilta 2009 ja Verohallinnon korjaukset osoittautuivat kuitenkin liian suuriksi ja liikaa tilitettyjä veroja on peritty takaisin vuoden 2011 aikana. Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan kaupungin toimintatuotot kasvoivat 19,4 %. Toimintakulut kasvoivat 2 %, joista palkkamenot kasvoivat 2,5 % ja palvelut 2,2 %. Investointimenot vähenivät 19 % ja lainakanta supistui Tack vare stadens program för att balansera ekonomin och genomförandet av stadens nya strategi har Borgå stads ekonomiska situation stabiliserats. Den gynnsamma utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget efter krisen har också bidragit till att stadens ekonomi förbättrats. Stadens skatteinkomster har dock inte ökat på en lång tid, de har bara nått upp till nivån före recessionen. Samtidigt har dock löner och andra kostnader stigit. Bokslutet för 2010 var bättre än väntat. Till resultatet bidrog inkomster av engångskaraktär för försäljning av egendom och skatteförvaltningens retroaktiva korrigeringar av kommunernas skatteandelar för åren 2009 och Det visade sig emellertid att skatteförvaltningens korrigeringar varit alltför stora, och under år 2011 återkrävdes de skatter som hade redovisats till för stort belopp. Enligt bokslutet för 2010 ökade stadens verksamhetsintäkter med 19,4 %. Verksamhetsutgifterna ökade med 2 %. Löneutgifterna ökade med 2,5 % och 12

13 1,2 %. Vuoden 2010 tulos oli positiivinen, mikä on merkki tehtyjen talouden tasapainottamistoimenpiteiden onnistumisesta. Kaupungin velkaantuminen pysähtyi ja velkamäärää pystyttiin hieman alentamaan. Vuoden 2011 talousarvio laadittiin vasta valmistuneen strategian mukaisesti. Käyttötalouden osalta strategia edellyttää menojen vähentämistä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta vuoteen 2013 mennessä. Tavoitteena oli kohdistaa käyttötalouden tasoa koskevat tavoitteet etupainoisesti strategiakauden alkuun. Yleinen taloustilanne ja kasvuodotukset ovat muuttuneet olennaisesti loppukesän aikana. Osakemarkkinoilla kurssit ovat pudonneet ja epävarmuus rahamarkkinoilla on lisääntynyt. Uuden laskusuhdanteen merkit ovat olemassa. Lyhyen kasvuvaiheen jälkeen yleinen taloustilanne on uudelleen ajautumassa kriisiin ja pahimmillaan taantumaan. Vaikka vuosi 2011 toteutuu nykyisen ennusteen mukaan hyvin, kaupungin tulee varautua vuoden 2012 haasteisiin. Tilinpäätösten ja talousarvioiden taloudellisen tasapainon tarkastelussa tärkein mittari on vuosikatteen riittävyys investointien omarahoitusmenoihin. Talousarvion vuosikate on 17,0 miljoonaa euroa. Tavoitetilassa vuosikatteella tulee rahoittaa investoinnit ja lainojen lyhennykset. Tilikauden ja taloussuunnitelmakauden kirjanpidollinen ylijäämä/alijäämä on sidoksissa käytössä olevaan poistotasoon. Poistotason tulee vastata viiden vuoden periodilla vähintään investointien omahankintamenojen määrää. Sallittuna poikkeamana pidetään enintään 10 %. Poistosuunnitelma on tarkistettu vuoden 2011 alusta. Kaupungin käyttöomaisuuden poistot ilman liikelaitoksia kasvavat noin 13 milj. eurosta 20 milj. euroon. tjänsterna med 2,2 %. Investeringsutgifterna minskade med 19 % och lånestocken reducerades med 1,2 %. Resultatet för 2010 var ett positivt tecken på att de åtgärder som genomfördes för att balansera ekonomin, hade lyckats. Stadens skuldsättning stannade av och man lyckades minska skuldbeloppet en aning. Budgetramen för år 2011 upprättades i enlighet med den strategi som nyss blivit färdig. Enligt strategin ska utgifterna i driftsbudgeten före slutet av 2013 minskas med 15 miljoner euro jämfört med nivån år Avsikten var att de mål som påverkar driftsbudgetens nivå förläggs till början av strategiperioden. Det allmänna ekonomiska läget och tillväxtförväntningarna har ändrats betydligt under slutet av sommaren. Kurserna har fallit på aktiemarknaden och osäkerheten på finansmarknaden har ökat. Tecknen på en ny konjunkturnedgång märks redan. Efter en kort tid av tillväxt hotas ekonomin igen av en kris och i värsta fall av en recession. Även om utfallet för år 2011 enligt den nuvarande prognosen är bra, måste staden göra sig beredd på de utmaningar som år 2012 för med sig. När den ekonomiska balansen i boksluten och budgetarna granskas är det viktigaste måttet årsbidragets tillräcklighet för investeringarnas egenfinansieringsutgifter. Årsbidraget i budgeten är 17,2 miljoner euro. Ett eftersträvansvärt mål är att man med årsbidraget kan finansiera investeringarna och amorteringarna på lånen. Det bokföringsmässiga överskottet/underskottet för redovisningsperioden och ekonomiplaneperioden är bundna till den tillämpade avskrivningsnivån. Under en femårsperiod ska den motsvara minst beloppet för investeringarnas egenfinansieringsutgifter. Den tillåtna differensen är högst 10 %. Avskrivningsplanen reviderades i början av Avskrivningarna på stadens anläggningstillgångar exkl. affärsverken ökar från ca 13 miljoner euro till 20 miljoner euro. TP-BS TP-BS TP-BS TP-BS ENN-PROG TA-BU Toimintakate - Verksamhetsbidrag Verotulot - Skatteinkomster Valtionosuudet - Statsandelar Rahoituserät, netto - Finansieringsposter, netto Vuosikate - Årsbidrag Poistot ja tilinpäätöserät - Avskrivningar och bokslutsposter Tilikauden yli-/alijäämä - Räkenskapsperiodens över- /underskott Nettoinvestoinnit - Nettoinvesteringar Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin - Årsbidragets tillräcklighet i nettoinvesteringar Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä - Överskott från tidigare räkenskapsperioder (Liikelaitokset sisältyvät tilinpäätöstietoihin - Affärsverken ingår i bokslutsuppgifterna) 13

14 2.4 Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Fullmäktige ska före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. Samtidigt ska fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är det första året i ekonomiplanen. I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen ska upprättas så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige fastställer separat (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter och redovisas hur finansieringsbehovet ska täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall följas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om budgetändringar fattas av fullmäktige Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. I de allmänna motiveringarna ges bl.a. en översikt över samhällsekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också verksamhetsmål och tabeller med nyckeltal både för budgetåret och för åren i ekonomiplanen. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsinkomster och verksamhetsutgifter. 14

15 Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Kaupungin käyttötalouden taloussuunnitelma laaditaan kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyy taloussuunnitelman talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. I resultaträkningen upptas de centrala posterna i stadens totalekonomi, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteinkomster, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. I investeringsdelen upptas stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelen anges utgifterna och inkomsterna för finansieringen på lång sikt i form av beräknade utgifter och inkomster. Finansieringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Stadens ekonomiplan görs upp för tre år och investeringsplanen för fem år. Stadsfullmäktige godkänner ekonomiplanen samtidigt med budgeten. Budgetåret är det första året i ekonomiplanen Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Uusi organisaatio astui voimaan Vuoden 2012 talousarvio on laadittu voimassa olevan organisaation mukaan. Merkittävin kustannuksia lisäävä muutos on uuden terveydenhuoltolain sisältämät uudet velvoitteet. Ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon palkataan lisää henkilökuntaa lain edellyttämien terveystarkastusten suorittamista varten. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelutason nostamisesta aiheutuu 1,1 milj. euron nettomääräinen kustannusten kasvu. Merkittävin tuloja vähentävä muutos on kuntien valtionosuuksiin tehtävä leikkaus, joka on 118 euroa asukasta kohti. Porvoossa tulojen vähennys on 5,8 milj. euroa. Talousarvio sisältää asiakaspalvelukeskuksen perustamisen vuoden 2012 alusta. Asiakaspalvelukeskukseen keskitetään kaupungin nykyisiä hajallaan olevia asiakaspalvelutoimintoja ja niitä hoitavaa henkilökuntaa. Nuorisotoimen työpajatoiminta ja työvoiman palvelukeskus on yhdistetty sosiaali- ja terveystoimeen työllisyyspalveluiksi. Koulujen vahtimestarit siirtyvät liikelaitos Porvoon tilapalvelujen palvelukseen lähtien. Taidetehdas valmistuu keväällä Matkailutoimisto ja kulttuuritoimisto keskittävät palvelujaan taidetehtaaseen. Den nya organisationen trädde i funktion Budgeten 2012 har upprättats enligt den gällande organisationen. Den ändring som ökar utgifterna mest är de nya förpliktelserna enligt den reviderade hälso- och sjukvårdslagen. Till den förebyggande hälsovården anställs mer personal för att genomföra de hälsoundersökningar som lagen förutsätter. Höjningen av servicenivån inom ambulanssjukvården och sjuktransporterna ökar nettoutgifterna med 1,1 miljon euro. Den ändring som minskar inkomsterna mest är nedskärningen av kommunernas statsandelar med 118 euro per invånare. I Borgå minskar inkomsterna med 5,8 miljoner euro. Enligt budgeten ska ett servicekontor inrättas under Till servicekontoret koncentreras de kundservicefunktioner jämte personal som för närvarande är utspridda på olika platser. Ungdomsväsendets arbetsverkstäder har slagits samman med servicecentralen för arbetskraften och antagit namnet social- och hälsovårdssektorns sysselsättningstjänster. Skolornas vaktmästare övergår i affärsverket Borgå lokalservices tjänst Konstfabriken blir färdig våren Turistbyrån och kulturbyrån koncentrerar sina tjänster till konstfabriken. 15

16 2.4.4 Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarvioraami lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarvioraamin lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategia vuosille Strategian mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaan vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Talousarvioraami vahvistettiin toimialatasoisena erikseen toimialan kokonaistuloille ja toimialan kokonaismenoille. Menojen osalta raamin lähtökohtana on 2,5 %:n hintatason nousu vuoden 2011 tasosta ja palkkojen nousu 3,5 %. Toimialojen kokonaistuloja korotettiin 2,5 % vuoden 2010 tilinpäätöksen tasosta lukuun ottamatta vuoden 2010 tilinpäätökseen sisältyneitä kertaluonteisia omaisuuden myyntituloja. Talousarvioraami laadittiin kokonaistasolla ottaen huomioon hinta- ja palkkatason nousu. Lähtökohtaisesti toiminnan yksittäiset muutokset tuli sopeuttaa toimialojen sisällä. Henkilöstömenoja varten talousarvioraamiin varattiin nykyisen henkilöstön palkat. Talousarvioraami ei sisältänyt toimenpiteitä henkilöstön määrän vähentämiseksi tai henkilöstön lomauttamiseksi. Henkilöstön kokonaismäärää pyritään kuitenkin vähentämään luonnollista poistumaa hyödyntäen silloin, kun työtehtävät on järjesteltävissä muulla tavoin. Henkilöstön palkkausta koskeva työehtosopimus päättyy vuoden 2011 lopussa eikä seuraavan sopimuksen taso ole tiedossa. Vuoden 2012 palkantarkistuksia koskeva varaus tehdään keskitetysti kaupunginhallituksen määrärahoihin. Palkkavaraus tehtiin 3,5 %:n suuruisena, mikä vastaa noin 4,5 miljoonaa euroa. Taidetehtaan vuokrakuluihin varattiin euroa kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Sisäisiä vuokramenoja ja tuloja tarkistettiin laskennallisten osuuksien osalta niin, että sisäiset vuokrat laskivat keskimäärin 8 %. Toimialojen sisäisten vuokrakustannusten lasku ja toimitilajohdon sisäisten vuokratulojen lasku otettiin huomioon talousarvioraamissa. Sisäisen vuokran laskentaperusteita muutettiin niin, että sijoitetun pääoman tuotto laski 4 prosentista 3,5 prosenttiin rakennuksen teknisestä arvosta ja korjausvastike laski 2 prosentista 1,75 prosenttiin rakennuksen jälleenhankinta-arvosta. Stadsstyrelsen godkände anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingick en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder sina förslag till budget och ekonomiplan. Budgetramen fastställdes utifrån den strategi som fullmäktige godkände Enligt strategin är stadens viktigaste mål att få den ökande skuldsättningen att stanna av och skuldspiralen att vända nedåt. I strategin förutsätts att stadens driftsutgifter sjunker med 15 miljoner euro före slutet av 2013 jämfört med nivån år Detta ska uppnås genom att man ser över servicenivån och servicekvaliteten. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna vara högst 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten hålls på en konkurrenskraftig nivå och de ökade skatteinkomsterna används till att amortera skulderna. Inkomsterna från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktion, används antingen till amorteringar eller till sådana investeringar som bevarar egendomens värde. Budgetramen har fastställts på sektorsnivå separat för sektorns totala inkomster och utgifter. När det gäller utgifterna är utgångspunkten för ramen en förhöjning av prisnivån med 2,5 % från nivån 2011 och en förhöjning av lönerna med 3,5 %. Sektorernas totala inkomster har höjts med 2,5 % jämfört med nivån i bokslutet 2010, med undantag för inkomster av engångskaraktär för försäljning av egendom. Budgetramen är upprättad på totalnivå med beaktande av förhöjningar av pris- och lönenivån. Utgångspunkten är att de enskilda ändringarna i verksamheten ska anpassas inom sektorerna. I budgetramen har man reserverat lönekostnader för den nuvarande personalstyrkan. Budgetramen innehöll inga åtgärder för att minska eller permittera personal. Målet är dock att det totala antalet anställda minskar genom naturlig avgång, då arbetsuppgifterna kan ordnas på annat sätt. Tjänste- och arbetskollektivavtalet upphör att gälla i slutet av 2011 och nivån i det nya avtalet känner man ännu inte till. Reserveringen för löneförhöjningarna 2012 upptas centralt bland stadsstyrelsens anslag. Lönereserveringen är 3,5 % och motsvarar 4,5 miljoner euro. Till hyresutgifter för Konstfabriken reserveras euro enligt stadsfullmäktiges beslut. De kalkylmässiga andelarna av de interna hyresutgifterna och -inkomsterna justeras så att de interna hyrorna sjunker med i genomsnitt 8 %. De sänkta utgifterna för intern hyra för sektorerna och de sänkta inkomsterna för intern hyra för lokalitetsledningen har beaktats i budgetramen. Beräkningsgrunderna för den interna hyran ändrades så att avkastningen på sysselsatt kapital sänktes från 4 procent till 3,5 procent av byggnadens tekniska värde och reparationsvederlaget sänktes från 2 procent till 1,75 procent av byggnadens återanskaffningsvärde. 16

17 2.4.5 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus Stadsdirektörens budgetförslag Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on valmisteltu lautakuntien ehdotusten pohjalta. Lautakuntien ehdotukset ylittivät annetun talousarvioraamin menot 2,1 miljoonalla eurolla ja talousarvioraamin tulot alittuivat 5,2 miljoonalla eurolla. Talousarviovalmistelua on jatkettu sisäisin neuvotteluin ja kustannusten tarkistuksin. Lautakuntien ehdotukset annettiin kesän aikana ja ehdotusten tuloarviot ja määrärahat on tarkistettu syksyn taloustilanteen perusteella. Toimialojen välisiä ja toimialojen sisäisiä tehtäväjakoja on tarkistettu ja niitä vastaavat talousarviosiirrot on tehty. Työmarkkinakeskusjärjestöjen solmiman raamisopimuksen mukainen palkankorotus vuonna 2012 on 2,4 prosenttia ja sopimukseen sisältyvän kertaerän vaikutus on 0,4 prosenttia vuositasolla. Talousarvion palkkavaraus on 2,8 prosenttia palkkasummasta, eli 3,7 miljoonaa euroa. Porvoon Tilapalvelut liikelaitoksen uusi hinnoittelu, jossa on huomioitu kaikki toimintaan kohdistuvat sisäiset ja ulkoiset kustannukset, on lisätty lautakuntien ehdotuksiin. Hallintopalvelukeskus on valmistellut palvelujensa tuotteistuksen ja hinnoittelun. Toimialoja ja liikelaitoksia tullaan laskuttamaan todellisten kustannusten mukaisesti vuonna Tarvittavat määrärahat on kompensoitu toimialoille täysimääräisinä vuonna Kehittämishankkeisiin on varattu euroa tuottavuuden parantamiseksi ja tietotekniikan hyödyntämistä edistäviin toimenpiteisiin. Asiakaspalvelukeskuksen toiminnan käynnistämiseen on osoitettu euroa. Ulkoa ostettaviin lakiasiain neuvontapalveluihin on varattu euroa. Taidetehtaan avajaisvuoden onnistumiseen ja tulevien vuosien toiminnan vahvistamiseen on varauduttu useiden toimijoiden talousarvioissa. Taidetehtaan kehittämistä koskevan sopimuksen mukainen pääomavuokra euroa on toimitilajohdon budjetissa. Taidetehtaan talotekniikkaan ja käyttäjähankintoihin on varattu investointiosassa 2,4 milj. euroa. Irtokalusteet arvoltaan noin 1,0 milj. euroa hankitaan leasingrahoituksella. Matkailu- ja kulttuuritoimi siirtävät toimintaansa ja keskittävät palvelujaan Taidetehtaaseen. Avanti ja teatterisalin kulttuuripalveluihin eli ns. kiintiöpäiviin on varattu euroa. Kaupunkimarkkinointiin panostetaan euroa tonttikaupan edistämiseksi sekä kaupungin kasvutavoitteiden ja kaupungin matkailun tavoitteiden saavuttamiseksi. Yksityistieavustuksiin on käytettävissä euroa, mikä tarkoittaa noin 640 euroa/km. Koko maan keskiarvo oli vuonna 2009 noin 400 euroa/km. Stadsdirektörens budgetförslag har upprättats utgående från sektorernas förslag. I nämndernas förslag överskrider utgifterna i budgetramen med 2,1 miljoner euro och inkomsterna underskrider ramen med 5,2 miljoner euro. Budgetberedningen har fortgått med interna underhandlingar och kostnadsjusteringar. Nämnderna gav sina förslag under sommaren och de beräknade inkomsterna och anslagen i förslagen har justerats utifrån höstens ekonomiska läge. Uppgiftsfördelningen mellan sektorerna och inom sektorerna har granskats och motsvarande budgetöverföringar har gjorts. Det ramavtal som arbetsmarknadens centralorganisationer kommit överens om innehåller en löneförhöjning på 2,4 procent år 2012 och engångsratens inverkan är 0,4 procent på årsbasis. Lönereserveringen i budgeten är 2,8 procent av lönesumman, dvs. 3,7 miljoner euro. Affärsverket Borgå lokalservices nya prissättning, där alla interna och externa utgifter för verksamheten beaktats, har lagts till nämndernas förslag. Centralen för förvaltningstjänster har berett produktifieringen och prissättningen av sina tjänster. Sektorerna och affärsverket kommer att faktureras enligt de faktiska kostnaderna år De anslag som behövs kompenseras till sektorerna till fullt belopp år Till utvecklingsprojekt som förbättrar produktiviteten och till åtgärder som främjar utnyttjandet av datatekniken har reserverats euro euro har reserverats för att starta upp servicekontorets verksamhet. För köp av privaträttsliga juridiska rådgivningstjänster utifrån anvisas euro. Flera aktörer har i sin budget gjort satsningar för att göra Konstfabrikens öppningsår framgångsrikt och för att förstärka verksamheten under de kommande åren. Den kapitalhyra på euro som avses i avtalet om utvecklande av Konstfabriken ingår i lokalitetsledningens budget. För konstfabrikens husteknik och utrustning för användarnas behov har reserverats 2,4 miljoner euro. Möblering till ett värde av cirka 1,0 milj. euro upphandlas med leasingfinansiering. Turist- och kulturväsendet flyttar sina verksamheter och koncentrerar sina tjänster till Konstfabriken. För Avanti och kulturtjänster i teatersalen, dvs. s.k. kvotdagar, har reserverats euro. Staden satsar euro på marknadsföring av staden för att främja tomtförsäljningen och för att uppnå tillväxtmålen och målen för turismen. För bidrag till enskilda vägar finns euroa, vilket innebär ca 640 euro/km. Medeltal i hela landet var cirka 400 euro/km år

18 Uuden terveydenhuoltolain velvoitteista johtuvat kustannuslisäykset on huomioitu terveydenhuollon sekä ensihoidon ja sairaankuljetuksen menoissa. Erikoissairaanhoidon palvelusuunnitelman arvo vuodelle 2012 kasvaa noin 6 prosenttia vuoden 2011 talousarviosta. Valtion päätös toimeentulotuen perusosan korotuksesta on lisätty sosiaali- ja terveystoimen talousarvioehdotukseen. Lisäys on noin euroa. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen palvelun tuottaja tulee olemaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastuslaitoksen talousarviossa tulot ja menot kasvavat tästä syystä 3,1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä kasvaa 31 työntekijällä. Talousarvion nettoinvestoinnit ovat 16,068 miljoonaa euroa. Tästä miljoona euroa käytetään raakamaan hankintaan ja rahoitetaan maanhankintarahastosta. Talousarviorahoituksella rahoitettavat nettoinvestoinnit ylittävät strategian eli 15 miljoonan euron tason eurolla. Talousarvion verorahoituksen arviointi on ollut poikkeuksellisen haasteellista. Valtionosuuksien alustavat tiedot ja veroperustekompensaatioiden suuruus ovat yhä vahvistamatta. Yleisen talouden kasvun hidastuminen ja talouskriisin uhan vahvistuminen vaikeuttavat kunnallisveron ja yhteisöveron tuoton arviointia. Kunnallisveron taso pidetään ehdotuksen mukaan ennallaan eli 19,25 prosentissa. Kunnallisveron tuloveroprosentin korottamiselle on paineita jo lähitulevaisuudessa, sillä tulossa olevat uudet tehtävät kuten valmisteilla olevan vanhuspalvelulain uudet velvoitteet ja väestön normaalista ikääntymisestä johtuva palvelutarpeiden kasvu sosiaali- ja terveystoimessa lisäävät kustannuksia merkittävästi. Yhteisöveron jako-osuuksia koskeva määräaikainen laki, jossa kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin 10 prosenttiyksikköä, päättyy vuoden 2011 lopussa. Määräaikaista lakia jatketaan vuosiksi kuitenkin siten, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 5 prosenttiyksikköä. Tämä alentaa yhteisöveron tuottoa noin 3 miljoonaa euroa vuoden 2011 tasosta. Yhteisöverokanta alenee 26 prosentista 25 prosenttiin. Yhteisöverokannan lasku kompensoidaan hallitusohjelman mukaisesti kunnille. Kompensaation vaikutus on noin 0,3 miljoonaa euroa. Valtio toteuttaa hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuuksiin 631 miljoonan euron leikkauksen. Leikkaus toimeenpannaan kasvattamalla kuntien peruspalvelujen omarahoitusosuutta 118 euroa asukasta kohti lain määrittämästä tasosta. Porvoolle leikkaus vähentää valtionosuustuloja 5,8 miljoonaa euroa. Valtionosuusjärjestelmässä toteutetaan kuitenkin inflaatiotarkistukset ja kustannustenjaon tarkistus sekä yleiseen valtionosuuteen että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaan valtionosuuteen tehtävät tarkistukset. Vaikka lopputuloksena valtionosuuden määrä nimellisesti kasvaa, kaupunki joutuu rahoittamaan valtionosuustehtäviä 5,8 miljoonaa euroa suuremmalla summalla kuin ennen leikkauksia voimassa ollut valtionosuuslainsäädäntö olisi tarkoittanut. Den kostnadsökning som orsakas av förpliktelserna i den nya hälso- och sjukvårdslagen har beaktats i utgifterna för hälso- och sjukvård, ambulanssjukvård och sjuktransporter. Serviceplanen för specialsjukvård för år 2012 ökar med cirka 6 procent jämfört med budgeten för år Statens beslut om att höja utkomststödets grunddel har beaktats i social- och hälsovårdssektorns budgetförslag. Ökningen är cirka euro. Räddningsverket i Östra Nyland ska producera tjänsterna inom ambulanssjukvården och sjukransporterna. I räddningsverkets budget ökar därför inkomsterna och utgifterna med 3,1 miljoner euro och antalet anställda med 31 personer. Nettoinvesteringarna enligt budgeten uppgår till 16,068 miljoner euro. Av summan används en miljon till markanskaffning och finansieras med markanskaffningsfondens medel. De nettoinvesteringar som finansieras med budgetmedel överskrider strategins nivå på 15 miljoner euro med euro. Bedömningen av budgetens skattefinansiering har varit exceptionellt utmanande. De preliminära uppgifterna om statsandelarna och storleken på kompensationen för ändringarna i beskattningsgrunden har ännu inte fastställts. När tillväxten i den allmänna ekonomin avmattas och hotet om ekonomisk kris förstärks, blir det svårare att bedöma avkastningen från kommunalskatt och samfundsskatt. Enligt förslaget ska kommunalskatten vara oförändrad, 19,25 procent. Det råder tryck på staden att redan i en nära framtid höja inkomstskattesatsen, eftersom förpliktelserna i den äldreomsorgslag som är under beredning och den åldrande befolkningens växande servicebehov kommer att öka social- och hälsovårdssektorns kostnader betydligt. Den tillfälliga lagen om fördelningen av samfundsskatten, enligt vilken kommunernas andel av avkastningen höjdes med 10 procentenheter, upphör att gälla i slutet av Den tidsbegränsade lagen förlängs till åren , dock så att kommunernas andel av samfundsskattens avkastning höjs med 5 procentenheter. Detta sänker samfundsskattens avkastning med ca 3 miljoner euro jämfört med nivån Samfundsskattesatsen sjunker från 26 procent till 25 procent. Denna sänkning kompenseras enligt regeringsprogrammet till kommunerna. Kompensationseffekten är ca 0,3 miljoner euro. Enligt regeringsprogrammet skär staten ned kommunernas statsandelar med 631 miljoner euro. Nedskärningen verkställs genom att öka kommunernas egenfinansieringsandel för basservicen med 118 euro per invånare från den nivå som fastställs i lagen. För Borgå innebär nedskärningen att statsandelarna minskar med 5,8 miljoner euro. I statsandelssystemet ingår dock inflationsjusteringar och granskning av kostnadsfördelningen samt justeringar av den allmänna statsandelen och den statsandel som undervisnings- och kulturministeriet administrerar. Fasän statsabdelssumman i slutändan nominellt ökar, måste staden finansiera statsandelsuppgifter för en summa som är 5,8 mijoner större än vad den hade va- 18

19 Kaupunki on päättänyt tarkistaa käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa vuoden 2011 alusta. Muutoksella rakennusten poistomenetelmä muutettiin tasapoistoista menojäännöspoistoiksi. Poistot muuttuivat etupainoisiksi ja antavat paremman kuvan rakennusten todellisesta arvon alenemisesta. Poistojen kokonaismäärä kasvaa muutoksen jälkeen noin 13 miljoonasta eurosta runsaaseen 20 miljoonaan euroon. Omaisuuden tosiasialliseen arvon alenemiseen pohjautuva poistosuunnitelma antaa paremman kuvan kaupungin taloudellisesta tilanteesta ja tukee tavoitetta nostaa vuosikate vähintään noin 20 miljoonaan euroon eli vuosipoistojen tasolle. Talousarvion vuosikate on 16,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos -2,6 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit ovat yhteensä noin 16,1 miljoonaa euroa. Vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien omahankintamenot, mutta korotetun poistotason vuoksi toiminnan tulos jää alijäämäiseksi. Alijäämäinen tulos voidaan kattaa taseen kertyneestä ylijäämästä. Tyydyttävänä tavoitetasona voidaan pitää 20 miljoonan euron vuosikatetta. Tällöin toiminnan tulos olisi nolla. Noin 20 miljoonan vuosikate mahdollistaisi investointitason korottamisen tai mahdollistaisi lainamäärän asteittaisen lyhentämisen. Talousarvioehdotus täyttää kaupungin strategian tavoitteet. Talousarvioehdotus sisältää määrärahat lakisääteisiin tehtäviin ja muihin tiedossa oleviin menoihin. Lautakuntien talousarviotavoitteita ei ole karsittu. Talousarvioehdotusta on kuitenkin tarkistettu yleisen taloustilanteen muuttumisen vuoksi ja siltä osin kuin valmistelun perusteena olevat laskelmat ovat tarkentuneet. Talousarvioehdotus vastaa kaupunkilaisten palvelutarpeisiin. Strategian mukainen 15 miljoonan investointitaso on kuitenkin matala, mikä johtaa välttämättömien investointitarpeiden kasautumiseen strategiakauden jälkeisille vuosille. Talousarvioehdotus on nollabudjetti siinä mielessä, että vuosikatteella voidaan kattaa investoinnit eikä kaupungin velkamäärä kasva, mutta mitään reservejä tai liikkumavaraa ei ole. Talousarvio ei kestä odottamattomia menolisäyksiä eikä tulojen vähennyksiä. Yleinen taloustilanne on kuitenkin muuttunut hyvin epävarmaksi ja uhkana voi olla jopa uusi taantuma. Mikäli negatiivinen kehitys toteutuu, talousarviota jouduttaneen tarkastelemaan uudelleen kesken vuotta. rit enligt den gällande statsandelslagen före nedskärningarna. Staden har beslutat revidera avskrivningsplanen för anläggningstillgångar från början av år Ändringen innebär att avskrivningsmetoden för byggnader ändras från linjär avskrivning till degressiv avskrivning. Avskrivningarna blir förtyngda och ger en mera realistisk bild av byggnadernas verkliga värdeminskning. Efter ändringen stiger avskrivningarnas totala belopp från cirka 13 miljoner euro till dryga 20 miljoner euro. En avskrivningsplan som baserar sig på egendomens reella värdeminskning ger en mera realistisk bild av stadens ekonomiska läge och stöder målet att höja årsbidraget till minst cirka 20 miljoner euro, dvs. till en nivå som motsvarar de årliga avskrivningarna. I budgeten är årsbidraget 16,4 miljoner euro och räkenskapsperiodens resultat -2,6 miljoner euro. Nettoinvesteringarna är sammanlagt cirka 16,1 miljoner euro. Med årsbidraget kan man finansiera de egna anskaffningsutgifterna för investeringar, men på grund av den förhöjda avskrivningsnivån visar verksamhetsresultatet ett underskott. Underskottet kan täckas med överskottet i balansräkningen. Den eftersträvade nivån för årsbidraget kan anses vara 20 miljoner euro. Då skulle verksamhetsresultatet vara noll. Om årsbidraget var 20 miljoner euro kunde investeringsnivån höjas eller lånen amorteras gradvis. Budgetförslaget uppfyller stadens strategiska mål. I budgetförslaget ingår anslag för de lagstadgade uppgifterna och de övriga kända uppgifterna. Ingen bortgallring har skett i fråga om nämndernas budgetmål. Budgetförslaget har emellertid reviderats på grund av det förändrade allmänna ekonomiska läget och till den del som kalkylerna som beredningen baserar sig på har blivit noggrannare. Budgetförslaget svarar mot stadsbornas servicebehov. Den strategienliga investeringsnivån 15 miljoner är emellertid låg, vilket oundvikligen leder till att nödvändiga investeringar hopar sig till åren efter strategiperioden. Budgetförslaget är en nollbudget i den meningen att staden med årsbidraget kan finansiera investeringarna och att stadens skuldmängd inte ökar, men några reserver eller något spelrum finns inte. Budgeten tål inga oväntade utgiftsökningar eller inkomstminskningar. Det allmänna ekonomiska läget har emellertid blivit mycket osäkert, och det finns till och med risk för en ny recession. Om den negativa utvecklingen fortsätter, torde man vara tvungen att se över budgeten mitt under året. 19

20 2.4.6 Porvoon kaupungin organisaatio Borgå stads organisation Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldaorganisation Kaupunginvaltuusto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Konsernin yhtiöt ja yhteisöt Liikelaitosten johtokunnat Porvoon tilapalvelut Porvoon vesi Kuninkaantien työterveys Sosiaali- ja terveyslautakunta Terveydensuoj.jaosto Sosiaalijaosto Sivistyslautakunta Suom. k. koulutusjaosto Ruots.k. koulutusjaosto Kaupunkikehityslautakunta Yksityistiejaosto Rakennus- ja ympäristölautakunta Aluepelastuslautakunta Stadsfullmäktige Centralvalnämnden Revisionsnämnden Stadsstyrelsen Koncernbolagen och samfunden Direktionerna för affärsverken Borgå lokalservice Borgå vatten Kungsvägens arbetshälsa Social- och hälsovårdsnämden Hälsoskyddssektionen Socialsektionen Bildningsnämnden Fi. utbildn.sektionen Sv. utbildn.sektionen Stadsutvecklingsnämnden Sektionen för enskilda vägar Byggnads- och miljönänämnden Regionala räddningsnämnden 20

21 Virkaorganisaatio Tjänsteinnehavarorganisation 21

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 15.10.2013 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 OCH EKONOMIPLAN 2014-2016 Veroprosentit

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 Veroprosentit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus 16.10.2012 Stadsdirektörens budgetförslag 16.10.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginjohtajan esitys 5.10.2010 Stadsdirektörens förslag 5.10.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016

TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014 2016 BUDGET 2014 EKONOMIPLAN 2014 2016 Kaupunginvaltuusto 13.11.2013 Stadsfullmäktige 13.11.2013 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013

TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013 Kaupunginvaltuusto 8.12.2010 Stadsfullmäktige 8.12.2010 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 BUDGET 2015 EKONOMIPLAN 2015 2017 Kaupunginjohtajan esitys 8.10.2014 Stadsdirektörens förslag 8.10.2014 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018

TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 BUDGET 2016 EKONOMIPLAN 2016 2018 Kaupunginjohtajan esitys 14.10.2015 Stadsdirektörens förslag 14.10.2015 1 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2009 vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2010 2012

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN TIEDOTE 24.3.2014 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 10:00 TIEDOTE: SIUNTION KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2013 Yleistä Siuntion kunnan tilikauden tulos vuodelta 2013 on 504 708,35 euroa ylijäämäinen. Tulos on

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 8 2008 vuodeksi 2009 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2009 2011

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN

KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2010 vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2011 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 317/2012 vp Työeläkkeiden verotus Eduskunnan puhemiehelle Kaksi edellistä hallitusta on luvannut korjata eläkkeiden verotuksen samalle tasolle kuin palkansaajillakin. Toistaiseksi näin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Khs - Stn 24.10.2011 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2014 ja taloussuunnitelma 2014 2016 2014 och ekonomiplan 2014 2016 Khs - Stn 28.10.2013 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL Sivu Sida

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 28.11.2012 Stadsfullmäktige 28.11.2012 SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida Sivu Sida

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen

[Kirjoita teksti] 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen 2 08 Hankintakeskus Anskaffningscentralen Toiminta-ajatus Verksamhetsidé Hankintakeskuksen tehtävänä on johtosäännön mukaan huolehtia osaltaan kaupungin hankintapalveluista ja keskitetyistä tukipalveluista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2012 ja taloussuunnitelma 2012 2014 2012 och ekonomiplan 2012 2014 Kvsto - Stge 9.11.2011 Kaupunginhallituksen ehdotus Stadsstyrelsens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Helsingfors stad

Helsingin kaupunki Helsingfors stad Helsingin kaupunki Helsingfors stad 2013 ja taloussuunnitelma 2013 2015 2013 och ekonomiplan 2013 2015 Khs - Stn 29.10.2012 Kaupunginjohtajan ehdotus Stadsdirektörens förslag SISÄLLYS INNEHÅLL 1 Sivu Sida

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 4 2007 vuodeksi 2008 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2008 2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta

Kirjallinen kysymys 583. Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta 1992 vp Kirjallinen kysymys 583 Heikkinen: Kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden verotusarvojen tarkistamisesta Eduskunnan Herra Puhemiehelle Kiinteistöjen ja osakkeiden arvot ovat laskeneet romahdusmaisesti

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 5 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 7 2006 vuodeksi 2007 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2007 2009

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat

Päätösehdotus (kunnanjohtaja): Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti. Täytäntöönpano: lautakunnat Kunnanhallitus 106 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 08.06.2015 Kunnanvaltuusto 19 17.06.2015 TALOUSARVIORAAMI VUODELLE 2016 KHALL 106 Valmistelija: controller Kari Jahnsson Johtoryhmässä on päätetty esittää

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar

Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat. Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar Helsingin kaupunginvaltuuston asiakirjat Helsingfors stadsfullmäktiges handlingar KAUPUNGINHALLITUKSEN MIETINNÖT STADSSTYRELSENS BETÄNKANDEN 16 2004 vuodeksi 2005 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2005 2007

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot