TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA 2011 2013 BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN 2011 2013"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2011 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2011 OCH EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag

2 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Yleisperustelut Almänna motiveringar Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Yleistä Allmänt Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Kunnallisvero Kommunalskatt Kiinteistövero Fastighetsskatt Osuus yhteisöveron tuotosta Kommunernas andel av samfundsskattens avkastning Käyttötalouden valtionosuudet Statsandelar inom driftsekonomin Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto Stadens finansieringsbehov och låneupptagning Henkilöstösuunnitelma Personalplan Toimialakohtaiset perustelut Sektorvisa motiveringar Konsernihallinto Koncernförvaltning Vaalit Val Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Tarkastustoimi Revision Konsernijohto Koncernledning Hallintopalvelukeskus Centralen för förvaltningstjänster Kaupunkikehitys Stadsutveckling Lupa- ja valvonta-asiat Tillstånds- och tillsynsärenden Sosiaali- ja terveystoimi Social- och hälsovårdssektorn Sosiaali- ja terveystoimen johto Social- och hälsovårdssektorns ledning Terveyspalvelut Hälsotjänster Vanhus- ja vammaispalvelut Äldreomsorg och handikappservice... 57

3 4.2.4 Sosiaali- ja perhepalvelut Socialarbete och familjetjänster Sivistystoimi Bildningssektorn Sivistystoimen johto Bildningssektorns ledning Suomenkieliset koulutuspalvelut Finskspråkiga utbildningstjänster Ruotsinkieliset koulutuspalvelut Svenskspråkiga utbildningstjänster Varhaiskasvatuspalvelut Tjänster inom småbarnsfostran Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Kultur- och fritidstjänster Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Räddningsverket i Östra Nyland Hallinto Förvaltning Pelastustoiminta Räddningsverksamhet Onnettomuuksien ehkäisy Förebyggande av olyckor Käyttötalous yhteensä Driftsekonomin sammanlagt Tuloslaskelmaosa Resultaträkningsdelen Investointiosa Investeringsdelen Investointitaulukot Investeringstabeller Vuoden 2011 merkittävimmät investoinnit De största investeringarna år Investointiliite Investeringsbilaga Rahoitusosa Finansieringsdelen Talousarvion sitovuus Budgetens bindande verkan Kuntakonserni Kommunkoncernen Liikelaitokset Affärsverk Porvoon vesi Borgå vatten Kuninkaantien työterveys Kungsvägens arbetshälsa Porvoon tilapalvelut Borgå lokalservice Jäsenyydet Medlemskap

4 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt Kansainvälinen taloustilanne on muuttunut vuoden 2010 aikana selvästi positiivisemmaksi. Myös Suomen kansantalous ja erityisesti avoin sektori ovat elpymässä syvästä taantumasta. Vaikka talous kääntynee tänä vuonna maltilliseen nousuun, niin julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdanteen muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Kunta-alalla matalasuhdanne on näkynyt kustannustason nousun hidastumisena ja toimintamenojen kasvua ovat osaltaan hillinneet kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja toimintamenoihin kohdistuvat säästötoimet. Kuntien palkkasumman kasvuvauhti on myös hidastunut aikaisempia vuosia pienempien sopimuskorotusten ja henkilöstömäärän kasvua rajoittaneiden säästötoimien johdosta. Vuosi 2011 tulee olemaan Porvoon kaupungille taloudellisesti erittäin vaikea. Avoin talous on lähtenyt myös Porvoon seudulla nousuun, mutta kaupungin saamissa verotuloissa positiiviset vaikutukset konkretisoituvat vasta myöhemmin. Talouskasvun ennustetaan olevan paikallisesti maltillista, eikä sitä kautta ole odotettavissa ratkaisua laman aikana syntyneeseen kaupungin suureen velkataakkaan. Asukaslukuun suhteutettu velkamäärä on Porvoolla lähes kaksinkertainen muiden Suomen kuntien keskiarvoon verrattuna ja lainamäärä kasvaa vuoden 2010 aikana noin 157 miljoonaan euroon eli noin 3200 euroon asukasta kohti. Haasteeksi suunnitelmavuosina saattaa muodostua myös kustannustason ja henkilöstökustannusten nousu yleisen taloustilanteen parantuessa, samalla kun verotulojen kasvu jää vielä suhteellisen alhaiselle tasolle. Porvoon kaupungin vuoden 2011 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa on valmisteltu kaupungin strategian keskeisistä lähtökohdista. Strategian mukaisesti tavoitteena on kaupungin velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategian toteuttaminen edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategiassa on myös linjattu, että vuosittaiset nettoinvestoinnit voivat olla enintään 15 miljoonaa euroa, kunnallisveron taso tulee säilyttää kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu tulee ohjata velan lyhentämiseen. Vuoden 2011 talousarvioraami laadittiin strategian mukaisesti. Tavoitteena oli kohdistaa strategian tavoitteet etupainoisesti niin, että strategiakauden ensimmäisen vuoden käyttötalousmenojen vähennykset olisivat arviolta 7 miljoonaa euroa. Tuloarviota korotettiin samalla 1,7 prosenttia. Lautakuntien ehdotukset olivat pääosin asetetun raamin mukaiset lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystoimea. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys on rakennettu lautakuntien talousarvioesitysten perusteella ja kuitenkin niin, että valtuuston asettamat strategian tavoitteet voidaan saavuttaa. Velan kasvu pysähtyy esityksen mukaisesti vuonna 2011 ja seuraavina vuosina voidaan aloittaa myös velan määrätietoinen lyhentäminen. Vuosikate nousee talousarviovuonna tasapainotilan edellyttämään noin 15 miljoonaan euroon. Talousarvio on samalla pyritty rakentamaan mahdollisimman realistiseksi kesken vuotta tulevien ylityspaineiden minimoimiseksi. Esitys pitää sisällään myös kaupungin tuottamien palvelujen laadun ja tason tarkistuksia siten, että lakisääteiset peruspalvelut pystytään turvaamaan jatkossakin kaikille asukasryhmille. Kaupungin hallintoa tehostetaan vuoden 2011 alussa voimaan astuvalla organisaatiouudistuksella ja myös talousarvioesitys on rakennettu uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Uudistuksen johdosta toimiala- ja tehtäväkokonaisuuksia yhdistetään ja kaupungin sisäisiä tukipalveluja keskitetään. Rakennusten ylläpito, siivous, ruokapalvelut sekä logistiikkapalvelut siirtyvät vuoden alussa toimintansa aloittavaan Tilapalvelut - liikelaitokseen. Talous-, toimisto-, henkilöstö- ja tietotekniikkapalveluja keskitetään uuteen hallintopalvelukeskukseen. Talousarvion muokkaaminen uuden organisaatiomallin mukaiseksi ja Tilapalvelut -liikelaitoksen sisäisten rahavirtojen budjetointi on ollut erityisen vaativa tehtävä. Näiltä osin talousarviossa saattaa olla puutteita, jotka korjataan talousarviovuoden aikana. Organisaatiomuutos sinänsä ei lisää eikä vähennä ulkoisia menoja tai tuloja. 4

5 Kaupungin talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu oletuksella, että kunnallisveron tuloveroprosentti pidetään koko suunnitelmakauden nykyisellä tasolla. Porvoon kaupunki joutunee kuitenkin ottamaan kantaa kunnallisverotuksen huomattavaan korotuspaineeseen taloussuunnitelmavuosina. Päätettäessä mahdollisesta veroprosentin korottamisesta on myös otettava kantaa saatavan verotulon käyttöön. Tulopohjan laajentumisella on voitava ensisijaisesti vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan kustannusten nousupaineeseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaupungin toimintojen ja palveluiden rakenteellinen kehittäminen on voitava toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla. Toimialoista sosiaali- ja terveystoimi jatkaa edelleen rakenteellisten muutosten toteuttamista. Palomäen palvelukeskus otetaan käyttöön kuukauden sisällä, ja tämä mahdollistaa vanhuspalvelujen kalliiden laitospaikkojen vähentämisen. Terveysasemien, neuvoloiden, lastensuojelun ja päihdepalvelujen toimintaa kehitetään edelleen avohuoltopainotteisempaan suuntaan. Omaishoidon tuki on tarkistettu lakisääteiselle tasolle. Sivistystoimi tehostaa opetukseen käytettäviä resursseja. Oppilaiden viikkotuntimäärät ovat pääosin minimituntimäärien mukaisia, ja koulukuljetuksissa siirrytään normien mukaiseen viiden kilometrin rajaan. Talousarvioesitys pitää sisällään myös kouluverkkoon liittyviä toimenpiteitä. Kuntateknisissä palveluissa haetaan säästöjä pääasiassa rakennusten, katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta sekä palveluiden ostosta ja materiaalihankinnoista. Kaupunkikehityksen tavoitteena on kaupungin strategian mukaisesti energiatehokkuus ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen sekä tonttitarjonnan kasvattaminen. Maapolitiikkaa aktivoidaan strategian mukaisesti ja maanhankintaan pyritään löytämään resursseja omaisuuden myynnin avulla. Alueellisen pelastustoimen osalta talousarvioesitys edellyttää paloasemaverkoston vähentämistä ostopalveluna hankittavasta palvelutuotannosta. Toimintavalmiutta koskevan selvityksen mukaisesti palvelutuotannon vähentäminen kohdennetaan riskialueelle III ja paloasemaverkoston määrän vähentäminen kohdentuu Sipoon, Porvoon, Loviisan ja Lapinjärven kuntien alueelle Kaupungin investointimenot laskevat strategian mukaisesti 15 miljoonaan euroon. Suurimpia hankkeita ovat Linnajoen koulun ja Kvarnbackens skolan korjaaminen sekä Hamarin koulun rakentaminen, joiden toteutukseen on varattu yhteensä 7,5 miljoonaa euroa. Katujen ja muiden kunnallisteknisten palveluiden rakentamiseen ja korjaamiseen on varattu yhteensä noin 6 miljoonaa euroa. On lisäksi tiedostettava, että strategiakauden jälkeiseen aikaan on muodostumassa merkittävä ja kokonaistaloudellisessa mielessä haasteellinen investointitarve. Palkkamenoihin on tehty tulevia vuoden 2011 palkankorotuksia varten 2,5 miljoonana euron palkkavaraus. Palkkavarausta on tarkistettu noin 1 prosentista 2 prosenttiin kunta-alan ansiotasoindeksiä koskevien ennusteiden perusteella. Myös tontinvuokratulot on arvioitu uudelleen ja talousarvion tuloarviota on korotettu yhteensä 2 miljoonaa euroa. Talousarvioesityksen laadinnan osalta erityisesti erikoissairaanhoidon menojen oikea arviointi on keskeistä. Erikoissairaanhoidon osuus kaupungin käyttötalousmenoista on noin kuudennes ja sen osuuden voidaan arvioida edelleen kasvavan. Säästöpaineet kohdistuvat siksi lähinnä kaupungin muihin peruspalveluihin. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys lähtee siitä, että käyttötalouden muodostamaan haasteeseen vaikutetaan usealla eri tavalla. Käyttötalousmenoja karsitaan ensi vuonna vain noin 5 miljoonaa euroa kehyksessä esitetyn seitsemän miljoonan euron sijaan. Kaupungin toimintamenot ovat näin ollen vuonna 2011 noin 292 miljoonaa euroa. Myös tulokehitystä on arvioitu uudelleen. Tontinmyyntitulojen tuloarvioita on korotettu raamista 2 miljoonalla eurolla, jolloin kaupungin toimintatulot kohoavat noin 77 miljoonaan euroon. Yleiseen ja asuinrakennusten kiinteistöveroon esitetään 0,05 prosenttiyksikön korotusta. Tämän odotetaan tuovan kaupungille noin 0,8 miljoonaa euroa lisätuloa. Kiinteistöveron korottaminen on linjassa myös valtakunnallisten tavoitteiden kanssa ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistövero olisi tämän jälkeenkin maan keskitasoa. Kaupungille odotetaan kertyvän verotuloja ensi vuonna noin 184 miljoonaa euroa, josta kunnallisveron osuus on 160 miljoonaa euroa. Yhteisöveron osuus 13 on miljoonaa euroa ja kiinteistöveron osuus 11 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia odotetaan saatavan noin 49 miljoonaa euroa. Käyttötalouden saaminen strategian mukaiselle tasapainotasolle edellyttää lisäsäästöjen aikaansaamista.. Säästöä on vaikea löytää puuttumatta henkilöstömenoihin, koska lähes puolet kaupungin menoista on henkilöstömenoja. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä kaupunginhallituksen määrärahoihin on merkitty 3,2 miljoonan euron vähennys. Talousarvioesityksen mukaisesti kaupunginhallituksen tulisi käynnistää välittömästi yhteistoimintaneuvottelut, joissa neuvoteltaisiin henkilötyövuoden vähentämisestä. Vähennyksen kohdentaminen talousarviossa toimialoille ratkaistaan talousarvion jatkovalmistelun yhteydessä ennen esitystä kaupunginvaltuustolle. Yhteistoimintaneuvottelut ja mahdolliset henkilös- 5

6 tövähennykset ovat erityisesti henkilöstölle raskas asia, mutta esimerkiksi toistuvat lomautukset olisivat varmasti vielä huonompi vaihtoehto. Tavoitteena on tehdä pysyviä rakenteellisia muutoksia ja saada kaupungin velkaantuminen pysäytetyksi, jotta tulevina vuosina toimintaa ja palvelujen kehittämistä voidaan jatkaa paremmista lähtökohdista. On muistettava, että Porvoolla erinomaiset edellytykset olla tulevaisuuden menestyvien kaupunkien joukossa, jos talous nyt onnistutaan saamaan terveelle pohjalle. Kaupunki kasvaa voimakkaasti osana metropolialuetta, mutta historiallisen kaupungin miljöö on ainutlaatuinen muihin kasvukuntiin verrattuna. Porvoolaisten tulotaso on keskimääräistä korkeampi, ja kaupungin asukaslukuun suhteutetut verotulot ovat kuntavertailussa kärkisijoilla. Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula 6

7 2 Yleisperustelut Almänna motiveringar 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Det almänna ekonomiska läget Maailmantalous on kääntynyt nousuun vuoden 2010 alkupuolella jyrkän pudotuksen jälkeen. Kasvu jäänee kuitenkin vain lieväksi nousuksi. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan BKT:n vuosimuutos vuodelle 2009 oli -8 %. Tavaroiden ja palvelusten vienti laski viidenneksen, ja yksityiset investoinnit alenivat yli 17 prosenttia. Yksityinen kulutus laski lähes kaksi prosenttia vuodesta Efter den branta nedgången började världsekonomin återhämta sig under början av Tillväxten torde dock bli kortvarig. Enligt förhandsuppgifter från Statistikcentralen var förändringen av BNP -8 % för år Exporten av varor och tjänster sjönk med en femtedel och de privata investeringarna minskade med över 17 procent. Den privata konsumtionen sjönk likaså, med närmare två procent sedan år Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi vuoden toisella neljänneksellä 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Kasvu oli kuitenkin odotettua hitaampaa, sillä ekonomistit olivat ennustaneet kasvuksi 3,1 prosenttia. Vuoden takaiseen verrattuna Suomen talous kasvoi 3,7 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi Suomen kansantalouden kasvuksi kuluvana vuotena noin 2 %. Vuonna 2011 kasvu kiihtyy vajaaseen 3 %:iin ja vuonna 2012 kasvu hidastuisi noin 2,5 prosenttiin. Vaikka talous kääntyy tänä vuonna maltilliseen nousuun, julkisen talouden alijäämä syvenee edelleen, sillä suhdannetilan muutokset näkyvät julkisessa taloudessa viiveellä. Verotulojen laskeva trendi pitää taloustilanteen kireänä. Kunta-alan kustannustason nousu on tosin hidastunut. Toimintamenojen kasvua hillitsee erityisesti kuntien taloudellisen tilanteen heikkeneminen ja toimintamenoihin kohdistuvat säästötoimet. Kuntien palkkasumman kasvuvauhti hidastuu aikaisempia vuosia pienempien sopimuskorotusten ja henkilöstömäärän kasvua hillitsevien säästötoimien johdosta. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna 2010, mutta vähemmän kuin on pelätty. Työttömyysaste kohoaa tänä vuonna jonkin verran, mutta jäänee alle kymmenen prosentin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuun lopussa koko maan työttömyysaste oli 7,3 %. Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter har bruttonationalprodukten volymmässigt ökat under det andra kvartalet med 1,9 procent jämfört med det första kvartalet. Ökningen var dock långsammare än väntat, då ekonomerna hade räknat med en ökning på 3,1 procent. Jämfört med året innan var tillväxten inom den finska ekonomin 3,7 procent. Finansministeriet bedömde att tillväxten i den finska samhällsekonomin skulle vara ca 2 % under detta år. År 2011 ökar tillväxten till knappa 3 % och år 2012 kommer den igen att sjunka till ca 2,5 procent. Även om ekonomin detta år vänder uppåt en aning, fortsätter underskottet i den kommunala ekonomin att förvärras, eftersom konjunktursvängningarna märks långsammare i den offentliga ekonomin. På grund av skatteinkomsternas sjunkande trend kommer det ekonomiska läget att förbli ansträngt. Ökningen av kostnadsnivån inom kommunsektorn har visserligen stannat upp. Ökningen av verksamhetsutgifterna dämpas särskilt av kommunernas försvagade ekonomi och de sparåtgärder som drabbar verksamhetsutgifterna. Kommunernas lönesumma ökar långsammare på grund av att de avtalsenliga förhöjningarna är mindre än under tidigare år och på grund av sparåtgärder som bromsar en fortsatt ökning av personalstyrkan. År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010, dock inte i lika hög grad som man befarade. Arbetslöshetsgraden stiger en aning i år, men torde stanna under tio procent. 7

8 * 2010* Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Valtiovarainministeriö arvioi kuluttajahintojen kohoavan vuonna 2010 keskimäärin 1,5 %. Kotimaiset kustannuspaineet ovat suhteellisen vähäiset kuluvan vuoden maltillisten palkkaratkaisujen johdosta. Arvonlisäveron korotukset heinäkuun alussa nopeuttavat kuluttajahintojen nousua. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli kaksi prosenttia. Rahamarkkinakorot ovat edelleen historiallisen alhaisella tasolla. Lyhyet Euribor-korot noussevat vain muutaman korkopisteen seuraavan kuuden kuukauden aikana. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on edelleen 1,0 prosenttia. Euroalueen velkakriisi siirtänee korkojen nousun aiemmin ennakoitua myöhemmäksi. Pitkät korot ovat jopa laskeneet viime aikoina, mikä lienee seurausta kasvunäkymien epävarmuudesta ja odotuksista, joiden mukaan keskuspankit eivät nostaisi ohjauskorkojaan vielä pitkään aikaan. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsutredning var arbetslösheten 7,3 % i hela landet i slutet av augusti. Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Finansministeriet beräknar att konsumentpriserna år 2010 stiger i medeltal 1,5 %. Det inhemska konstnadstrycket är relativ litet på grund av de måttliga löneuppgörelserna under året. Höjningen av mervärdesskatten i början av juli gör att konsumentpriserna stiger snabbare. Nästa år beräknas konsumentpriserna stiga över två procent. Räntorna på penningmarknaden är på en historiskt låg nivå. De korta Euriborräntorna torde stiga med endast några räntepunkter under de följande sex månaderna. Europeiska centralbankens styrränta är fortfarande 1,0 procent. På grund av euroområdets skuldkris torde räntorna börja stiga senare än vad som tidigare hade beräknats. De långa räntorna har rentav sjunkit under den senaste tiden, vilket torde vara en följd av de osäkra tillväxtutsikterna och antagandet att centralbankerna inte höjer styrräntan på länge. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset vuosina % ,5 3,6 4,0 3,6 6,2 5,0 3,9 5,3 2,3 1,8 2,0 4,1 2,9 4,4 5,3 0,9 0,7-2 -0, ,5-6,0-8,0 2.2 Kuntatalous vuosina 2010 ja 2011 Kommunalekonomin under åren 2010 och 2011 Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulujen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä Ökningen av kommunernas och samkommunernas verksamhetsutgifter blir långsammare, cirka 3-3,5 procent, eftersom kommunernas ekonomiska läge förutsätter att verksamhetsutgifternas ökning stävjas. Enligt kvartalsstatistiken för kommunernas ekonomi och också enligt andra statistik som beskriver lönesummans utveckling i 8

9 vuonna melko vähän. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2010 ansiotason kohoamista vähemmän eli noin 2,5 prosenttia, sillä palkkaa saavan henkilökunnan lukumäärä alenee jonkin verran viime vuoden tasosta. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun. Tehypöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuosille Kuluvan vuoden palkkasopimus ei sisällä vuotta 2011 koskevia mahdollisia sopimustarkistuksia. Tämän hetkisen arvion mukaan kunta-alan palkkasumma kasvanee 2,5 % eli saman verran kuin kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2009 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 2,0 %. Kustannustason kohoaminen hidastui merkittävästi vuonna 2008 toteutuneesta kustannustason muutoksesta, joka oli samalla indeksillä mitattuna 5,2 %. Tänä vuonna ja ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattu kustannustason nousu jäänee 2-2,5 prosenttiin. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuu tänä vuonna edellisestä vuodesta, verovähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. den kommunala sektorn har kommunernas lönesumma i år ökat ganska litet. Upphandlingen av köptjänster har emellertid fortsatt att öka mycket snabbt Kommunsektorns förtjänstnivåindex förväntas stiga år 2010 med i genomsnitt litet över tre procent. I det ingår löneöverhänget från 2009 och förhöjningarna för År 2010 beräknas kommunsektorns lönesumma öka mindre än vad förtjänstnivån stiger, dvs. med ca 2,5 procent, eftersom antalet anställda som lyfter lön är något lägre än under senaste år. Avtalsperioden med Tehy fortsätter till slutet av år I Tehy-protokollet ingår avtalsförhöjningar under åren Löneuppgörelsen för innevarande år innehåller inte eventuella avtalsjusteringar år Enligt gällande uppskattning torde kommunsektorns lönesumma växa 2,5 %, dvs. lika mycket som förtjänstnivåindex för kommunsektorn. Kostnadsnivån inom den kommunala sektorn steg år ,0 % enligt prisindex för basservicen. Kostnadsnivånökningen blev betydligt långsammare jämfört med år 2008, då ökningen mätt enligt samma index var 5,2 %. I år och nästa år kommer kostnadsnivåökningen enligt prisindex att stanna vid 2-2,5 procent. Underlaget för kommunalskatt kommer inte att öka nämnvärt under Även om förvärvsinkomsternas ökning är något snabbare i år än i fjol, betyder höjningen av skatteavdragen att underlaget för kommunalskatten blir smalare. 9

10 * Yleinen taloudellinen tilanne Det allmänna ekonomiska läget 2009* 2010** 2011** 2012** % -muutos % -ändring Tuotanto (määrä) Produktion (volym) -8,0 2,1 2,9 2,6 Palkkasumma Lönesumma -1,0 2,5 4,5 4,5 Ansiotaso Inkomstnivå 4,0 2,6 2,8 3,0 Palkansaajien työpanos Löntagarnas arbetsinsats -2,9-0,5 1,3 1,3 Inflaatio Inflation 0,0 1,5 2,5 2,0 %-yksikköä %-enheter Työttömyysaste Arbetslöshetsgrad 8,2 8,6 8,2 7,9 Verot/BKT Skatter/BNP 43,0 42,7 43,5 44,1 Julkiset menot/bkt Offentliga utgifter/bnp 56,0 56,1 55,2 55,1 Rahoitusjäämä/BKT Finansieringsunderskott/BNP -2,7-3,3-1,4-0,8 Julkinen velka/bkt Offentlig skuld/bnp 43,9 49,1 50,4 52,0 Vaihtotase/BKT Bytesbalans/BNP 1,3 1,4 1,1 0,7 Euribor 3kk, % Euribor 3 mån., % 1,2 1,0 2,0 3,0 10 vuoden korko, % 10 års ränta, % 3,7 3,3 4,0 4,5 2.3 Porvoon kaupungin tilanne Borgå stads situation Vuoden 2009 lopussa väestön määrä Porvoossa oli henkeä. Vuonna 2009 väkiluku kasvoi 372 hengellä. Runsas puolet väestön lisäyksestä on seurausta syntyneiden enemmyydestä. Kuntien välinen tulomuutto ja lähtömuutto lisäsivät väkilukua noin 100 hengellä. Loppuosa noin 60 henkilöä on nettomaahanmuuton kasvua Yleistä Allmänt I slutet av år 2009 var Borgås invånarantal personer. År 2009 ökade invånarantalet med 372 personer. Dryga hälften av invånarantalets ökning beror på ett födelseöverskott. Som följd av in- och utflyttningen mellan kommuner ökade invånarantalet med cirka 100 personer. Resten, cirka 60 personer, beror på ökad invandring Porvoon asukasluku - Invånarantal i Borgå

11 Porvoon väestön ikärakenne painottuu nuoriin ikäluokkiin verrattuna koko maan tai kaupunkimaisten kuntien ikärakenteeseen. Vuoden 2009 lopussa alle 15 vuotiaiden osuus oli 18,2 %, vuotiaiden osuus 66,8 % ja yli 65 vuotiaiden osuus 14,9 %. Väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa viidessä vuodessa noin 2000 hengellä. Väestön kasvu painottuu ikäryhmään vuotiaat. Yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa 0,8 prosenttiyksikköä. I Borgå är de yngre åldersklasserna större jämfört med hela landet eller med åldersstrukturen i alla kommuner av stadskaraktär. Vid slutet av år 2009 var andelen personer under 15 år 18,2 %, åringarnas andel 66,8 % och de 65 år fyllda personernas 14,9 %. Enligt befolkningsprognosen kommer befolkningen på fem år att öka med cirka 2000 personer. I befolkningstillväxten betonas åldersgruppen åringar. Andelen personer år 75 år stiger med 0,8 %-enheter. Väestö ikäryhmittäin vuonna 2009 ja ennuste Befolkningen per åldersgrupp år 2009 och prognosen % 2015* % 2020* 2025* 0-6 -vuotiaat 0-6-åringar , , vuotiaat 7-14-åringar , , vuotiaat åringar , , vuotiaat åringar , , vuotiaat åringar , , Över 85- Yli 85 -vuotiaat åringar 846 1, , Yhteensä Sammanlagt , Porvoon keskimääräinen tulotaso on korkea kuntakohtaisessa vertailussa. Verotettavat tulot tulonsaajaa kohti vuodelta 2008 olivat euroa. Vuoden 2008 verotulot asukasta kohti olivat euroa. Porvoo sijoittui kuntavertailussa sijaluvulle 8. Porvoon työpaikkarakenne on palveluvaltainen. Palvelujen osuus on 63,3 %. Jalostuksen osuus on 33,9 %. Jalostuksen osuus on merkittävästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Maa- ja metsätalouden osuus on 1,8 %. Porvoon työpaikkaomavaraisuus viimeksi julkistetussa vuoden 2007 tilastossa on 90,4 %. Porvoossa on siten noin 10 % vähemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa. Porvoosta muissa kunnissa työssä käyviä on noin henkilöä. Tästä runsaat 70 % käy työssä pääkaupunkiseudulla. Muista kunnista Porvoossa työssä käyviä on noin henkilöä. Viime vuonna työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia. Työllisyystilanne on heikentynyt edelleen vuonna Porvoon työttömyysaste elokuun lopussa oli 8,1 %. Työttömien ja lomautettujen määrä oli henkilöä. Avoimien työpaikkojen määrä oli 174 työpaikkaa. Den genomsnittliga inkomstnivån i Borgå är hög i jämförelsen med andra kommuner. Den beskattningsbara inkomsten per inkomsttagare år 2008 var euro. År 2008 var skatteinkomsterna per invånare euro. I jämförelsen med andra kommuner kom Borgå på 8:e plats. Arbetsplatsstrukturen i Borgå är servicedominerad. Servicesektorns andel är 63,3 %. Förädlingssektorns andel är 33,9 %. Förädlingens andel är betydligt större än i hela landet i genomsnitt. Jordoch skogsbrukets andel är 1,8 %. I den senaste statistiken för år 2007 var arbetsplatssufficiensen i Borgå 90,4 %. I Borgå finns således cirka 10 % färre arbetsplatser än sysselsatta personer. Antalet Borgåbor som pendlar till andra kommuner är cirka Dryga 70 % av dem har arbetsplats i huvudstadsregionen. Antalet personer som pendlar till arbete i Borgå är ungefär År 2009 försvagades sysselsättningsläget kännbart och arbetslöshetsgraden steg med ca två procent. Sysselsättningsläget försvagades ytterligare under år 2010 Arbetslöshetsgraden i Borgå var 8,1 % i slutet av augusti. Antalet arbetslösa och permitterade var personer. Antalet lediga arbetsplatser var

12 Työttömyys - Arbetslösheten Työttömät työnhakijat - Arbetslösa arbetssökande Avoimet työpaikat - Lediga arbetsplatser Porvoon taloustilanne Borgå stads ekonomiska läge Porvoon kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt taloudellisen laman myötä. Taloustaantuman seurauksena verotulojen kasvu on kääntynyt laskuun. Laman ensimmäiset merkit oli havaittavissa jo vuoden 2008 lopussa, jolloin yhteisöverotilitykset alkoivat laskea. Vuonna 2008 yhteisöverotilitykset laskivat 2,6 % edellisestä vuodesta, vuonna 2009 lasku oli 29,3 % ja vuonna 2010 ennusteen mukaan lasku on noin 20 %. Borgå stads ekonomiska läge har försvagats till följd av den ekonomiska recessionen. Som en följd av den ekonomiska recessionen har skatteinkomsterna slutat öka och i stället börjat minska. De första tecknen på en recession observerades redan vid slutet av år 2008, då samfundsskatteredovisningarna började sjunka. År 2008 sjönk de redovisade samfundsskatterna med 2,6 % från det föregående året, år 2009 sjönk de 29,3 % och enligt prognosen för år 2010 sjunker de cirka 20 %. Vuoden 2008 tilinpäätös oli 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuonna 2009 alijäämää oli 4 miljoonaa euroa voimakkaista talouden tasapainottamistoimenpiteistä ja henkilöstön lomauttamisesta huolimatta. Alijäämä oli seurausta tulojen vähenemisestä. Verotulojen laskun lisäksi myös muut tulot, kuten esimerkiksi tontinmyyntitulot laskivat. Menojen kasvu saatiin pysäytettyä ja tilinpäätökseen voitiin merkitä ulkoisten menojen kasvuprosentiksi vain 0,2 %. Henkilöstömenojen menokehitys oli vielä selkeämpi, sillä henkilöstömenot aikaisempina vuosina toteutuneen voimakkaan kasvun sijaan vähenivät 0,7 %. Vuoden 2010 talousarvio laadittiin tiukan talousraamin puitteissa ja verotulot ennakoitiin kuntien kasvuennusteiden mukaisiksi. Kiinteistöveroja korotettiin valtion korotettua kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja. Korotuksella saadaan noin 3,3 milj. euron lisätulo. Kiinteistöveron tuotto kokonaisverotuloista on noin 5,5 %. Talousarvion vuosikate jäi veron korotuksista huolimatta 2 milj. euroa alijäämäiseksi ja talousarvion kokonaisalijäämä kasvoi 14 milj. euroon. Bokslutet för 2008 uppvisade ett underskott på 2 miljoner euro. År 2009 var underskottet 4 miljoner euro, trots att effektiva åtgärder vidtogs för att balansera ekonomin och trots att personalen permitterades. Underskottet var en följd av minskade inkomster. Inte vara skatteinkomsterna utan också andra inkomster minskade, till exempel inkomsterna från försäljning av tomter. Utgiftsökningen kunde hejdas och i bokslutet kunde man ange en ökning av de yttre utgifterna med endast 0,2 %. I personalutgifterna var utgifternas utveckling ännu tydligare, eftersom personalutgifterna, som under tidigare år ökade kraftigt, nu minskade med 0,7 %. Budgeten för år 2010 upprättades enligt en stram ekonomisk ram, och man beräknade att skatteinkomsterna skulle följa kommunernas tillväxtprognoser. Fastighetsskatterna höjdes efter att staten hade höjt de nedre och övre gränserna för fastighetsskatten. Med höjningen ökar inkomsterna med cirka 3,3 milj. euro. Fastighetsskattens avkastning i procent av alla skatteinkomster är cirka 5,5 %. Trots skattehöjningen visade årsbidraget ett underskott på 2 miljoner och det totala 12

13 Tasapainoisessa taloudessa vuosikatteella tulisi rahoittaa investoinnit ja lainojen lyhennykset. Negatiivinen vuosikate on kriisiytymisen merkki ja merkitsee vuotuisten käyttötalouden menojen rahoittamistarvetta lainanotolla. Vuosi 2011 tulee olemaan taloudellisesti erittäin vaikea. Yleinen talous on jo lähtenyt nousuun, mutta verotuloissa nousun vaikutukset näkyvät viiveellä. Talouskasvunkin ennustetaan olevan melko vaimeaa, eikä sitä kautta ole odotettavissa ratkaisua laman aikana syntyneeseen suureen velkataakkaan. Ongelmaksi saattaa muodostua kustannustason ja henkilöstökustannusten nousu yleisen taloustilanteen parantuessa samalla kun verotulot jäävät vielä alhaiselle tasolle. underskottet i budgeten steg till 14 milj. euro. I en balanserad ekonomi borde man med årsbidraget finansiera investeringarna och amorteringarna på lånen. Ett negativt årsbidrag är ett tecken på en ekonomisk kris och betyder att driftsekonomins utgifter under året måste finansieras med lån. Året 2011 kommer att vara mycket svårt ur ekonomins synpunkt. Den allmänna trenden för ekonomin pekar redan uppåt, men i skatteinkomsterna syns trenden först efter en tid. Också prognosen visar en tämligen svag ekonomisk tillväxt, och den vägen har man inte att vänta någon lösning på den tunga skuldbörda som skapades under recessionstiden. Det kan bli problem med en stigande kostnadsnivå och stigande personalkostnader när det allmänna ekonomiska läget blir bättre medan skatteinkomsterna fortsätter att vara låga. TP 2007 TP 2008 TP 2009 TA 2010 TAE Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitusmenot, netto Vuosikate Poistot ja tilinpäätöserät Tilikauden yli-/alijäämä Nettoinvestoinnit Vuosikatteen riittävyys nettoinvestointeihin Edellisten vuosien kertynyt ylijäämä Talousarvion ja taloussuunnitelman perustelut Motiveringar till budgeten och ekonomiplanen Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalaissa Budgeten och ekonomiplanen enligt kommunallagen Kuntalain 65 pykälässä säädetään talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma I 65 i kommunallagen finns bestämmelser om budgeten och ekonomiplanen. Fullmäktige skall före utgången av året godkänna en budget för kommunen för det följande kalenderåret. I samband med att budgeten godkänns 13

14 kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. skall fullmäktige också godkänna en ekonomiplan för tre eller flera år (planeperiod). Budgetåret är planeperiodens första år. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto." I budgeten och ekonomiplanen godkänns målen för kommunens verksamhet och ekonomi. Budgeten och ekonomiplanen skall göras upp så att förutsättningarna för skötseln av kommunens uppgifter tryggas. Ekonomiplanen skall vara i balans eller visa överskott under en planeperiod på högst fyra år, om det inte beräknas uppkomma överskott i balansräkningen för det år budgeten görs upp. Om underskott i balansräkningen inte kan täckas under planeperioden, skall i anslutning till ekonomiplanen fattas beslut om specificerade åtgärder (åtgärdsprogram) genom vilka det underskott som saknar täckning skall täckas under en period som fullmäktige särskilt fastställer (skyldighet att täcka underskott). I budgeten tas in de anslag och beräknade inkomster som verksamhetsmålen förutsätter samt visas hur finansieringsbehovet skall täckas. Anslag och beräknade inkomster kan tas in till brutto- eller nettobelopp. Budgeten består av en driftsekonomi- och resultaträkningsdel samt en investerings- och finansieringsdel. Budgeten skall iakttas i kommunens verksamhet och ekonomi. Beslut om ändringar i den fattas av fullmäktige Talousarvion ja taloussuunnitelman sisältö Budgetens och ekonomiplanens innehåll Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä selvitetään talousarvion rahoitukseen vaikuttavia tekijöitä. De allmänna motiveringarna innehåller bl.a. en översikt över statsekonomins och kommunekonomins utsikter och det ekonomiska läget i staden samt en redogörelse för faktorer som är av betydelse för budgetens finansiering. Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot esitettynä tehtäväaluetasolla. Toimialojen suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet ja tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Tehtäväalueiden tuloslaskelmissa esitetään toimintatulot ja toimintamenot. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta. Driftsekonomidelen innehåller varje sektors budget på uppgiftsområdesnivå. I sektorernas planer ingår också mål för verksamheten och tabeller med nyckeltal för budgetåret och för åren under planeperioden. I uppgiftsområdenas resultaträkningar presenteras verksamhetsintäkter och verksamhetsutgifter. Resultaträkningsdelen innehåller de centrala posterna i stadens ekonomi som helhet, dvs. utgifter och inkomster för den egentliga verksamheten, skatteintäkter, statsandelar, finansiella intäkter och utgifter samt planenliga avskrivningar på anläggningstillgångar. 14

15 Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot ja -tulot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman, jonka tiedot kerätään tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. Investeringsdelen innehåller stadens investeringsutgifter och -inkomster. I finansieringsdelen presenteras i formen av utgifts- och inkomstförslag de utgifter och inkomster som berör finansieringen på lång sikt. Investeringsdelen innehåller en finansieringskalkyl med uppgifter som samlats från resultaträkningsdelen, investeringsdelen och finansieringsdelen. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Stadens ekonomiplan upprättas årligen för tre år. Stadsfullmäktige godkänner den i samband med godkännandet av budgeten. Budgetåret är planeperiodens första år Talousarvion laatimisen lähtökohdat Utgångspunkter för upprättandet av budgeten Kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisohjeet. Laatimisohjeisiin sisällytettiin talousarvioraami lautakunnille ja toimialoille otettavaksi huomioon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen valmistelussa. Talousarvioraamin lähtökohtana oli kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupungin strategia, jonka mukaan kaupungin tärkeimpänä tavoitteena on velkaantumisen kasvun pysäyttäminen ja velkaantumisen kääntäminen laskuun. Strategia edellyttää, että kaupungin käyttötalousmenoja vähennetään vuoden 2013 loppuun mennessä 15 miljoonalla eurolla vuoden 2010 tasosta palveluiden tasoa ja laatua tarkistamalla. Strategian mukaiset vuosittaiset nettoinvestoinnit ovat enintään 15 miljoonaa euroa. Kunnallisveron taso säilytetään kilpailukykyisenä ja verotulojen kasvu ohjataan velan lyhentämiseen. Omaisuuden myyntitulot tonttituotantoa lukuun ottamatta käytetään velan lyhentämiseen tai sellaisiin investointeihin, jotka säilyttävät omaisuuden arvon. Vuoden 2011 talousarvioraami on laadittu strategian mukaisesti. Tavoitteena on kohdistaa strategian tavoitteet etupainoisesti niin, että strategiakauden ensimmäisen vuoden käyttötalousmenojen vähennykset ovat 7 miljoonaa euroa. Vähennyksestä sivistystoimen osuus on 3 milj. euroa, sosiaali- ja terveystoimen osuus 2 milj. euroa, tekninen ja ympäristötoimen osuus 1 milj. euroa sekä yleishallinnon ja pelastustoimen osuus yhteensä 1 milj. euroa. Tuloarviota korotettiin 1,7 %. Stadsstyrelsen godkände anvisningarna för upprättande av budget och ekonomiplan. I anvisningarna ingår en budgetram, som nämnderna och sektorerna bör beakta när de bereder förslagen till budget och ekonomiplan. Utgångspunkten för budgetramen var den strategi som stadsfullmäktige godkände , enligt vilken stadens viktigaste mål var att hejda stadens fortsatta skuldsättning och att börja minska skulderna. Strategin förutsätter att stadens driftsutgifter före slutet av år 2010 minskas med 15 miljoner euro från nivån år 2010 genom ändringar i servicens nivå och kvalitet. Enligt strategin ska nettoinvesteringarna inte överstiga 15 miljoner euro per år. Kommunalskatten bibehålls på en konkurrenskraftig nivå och när skatteintäkterna ökar, används pengarna till amortering av skulderna. Inkomster från försäljning av egendom, med undantag för tomtproduktionen, används antingen till låneamorteringar eller till investeringar som bevarar egendomens värde. Budgetramen för år 2011 har upprättats i enlighet med strategin. Målet är att i enlighet med strategin göra mest under de första åren, så att nedskärningarna i driftsutgifterna under de fem första åren av strategiperioden ska vara 7 miljoner euro. I nedskärningarna är bildningssektorns andel 3 miljoner euro, social- och hälsovårdssektorns 2 milj. euro och miljösektorns 1 milj. euro samt allmänna förvaltningens och räddningsväsendets andelar sammanlagt 1 milj. euro. Budgetprognosen höjdes med 1,7 %. 15

16 Lautakuntien ehdotukset olivat pääosin asetetun raamin mukaiset lukuun ottamatta sosiaali- ja terveystointa. Sosiaali- ja terveystoimen esitys oli noin 1 miljoona euroa raamia korkeampi. Lisäksi erikoissairaanhoidon kustannukset kasvavat noin 3,8 milj. euroa talousarvioehdotuksessa arvioitua enemmän. Palkkamenoihin on tehty tulevia vuoden 2011 palkankorotuksia varten 2,5 milj. euron palkkavaraus. Palkkavarausta tarkistettiin noin 1 %:sta 2 %:iin kunta-alan ansiotasoindeksiä koskevien ennusteiden perusteella. Tontinvuokratulot on arvioitu uudelleen ja talousarvion tuloarviota on korotettu 2 milj. euroa. Talousarvioehdotus sisältää yleisen kiinteistöveron ja asuinrakennusten kiinteistöveron korottamisen 0,05 %-yksikköä. Kiinteistöveron korotuksella saadaan noin euron lisätulo. Talousarvioehdotukseen on sisällytetty vähennyksenä 3,2 milj. euroa kohdassa kaupunginhallitus. Vähennyksen kohdentaminen talousarviossa toimialoille ratkaistaan talousarvion jatkovalmistelun yhteydessä ennen esitystä kaupunginvaltuustolle. Käyttötalouden tasapainoa on haettu useilla eri keinoilla; verokorotuksella, strategian ensimmäisen vuoden tavoitteita pienentämällä ja yleisellä menovähennystavoitteella, jonka kohdentuminen ratkaistaan jatkovalmistelun aikana. Investointiosan talousarvioehdotus on supistettu raamin tasolle siten, että nettoinvestointimenot ovat enintään 15 milj. euroa vuosina Talousarviovuonna valmistellaan elinkaarihankkeita. Nämndernas förslag står i huvudsak i linje med ramen, med undantag för social- och hälsovårdssektorn. Social- och hälsovårdssektorns förslag var cirka 1 miljon euro högre än ramen. Därtill har det kommit fram att specialsjukvårdens kostnader kommer att öka så att de överskrider budgeten med cirka 3,8 miljoner euro. Angående löneutgifter har 2,5 miljoner euro budgeterats för kommande löneförhöjningar under år Lönereserveringen justerade från ca 1 % till 2 % på basis av prognoser för kommunsektorns förtjänstnivåindex. Inkomsterna från tomtarrende har uppskattats på nytt och intäkterna har höjts med 2 miljoner euro i budgeten. Budgetförslaget inkluderar en höjning av allmänna fastighetsskatten och fastighetsskatten för bostadsbyggnader med 0,05 procentenheter. Med höjningen av fastighetsskatten ökar intäkterna med cirka euro. Stadsstyrelsen anslag minskas med 3,2 miljoner euro i budgetförslaget. Hur minskningen ska riktas till sektorerna avgörs i samband med den fortsatta budgetberedningen och innan förslaget föreläggs stadsfullmäktige. Man har försökt balansera driftsekonomin med olika metoder - genom att höja skatter, sänka målsättningar för strategins första år och en allmän målsättning om att minska utgifter. Hur minskningen ska riktas avgörs i samband med den fortsatta beredningen. I fråga om investeringar har budgetförslaget sänkts till ramnivån så att investeringarnas nettoutgifter år är högst 15 miljoner euro. Under budgetåret bereds livscykelprojekt Talousarvion rakenteelliset muutokset Förändringar i budgetens uppbyggnad Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation muuttamisen keskeiset periaatteet. Organisaatiomuutos vahvistetaan marraskuussa käsiteltävällä hallinto- ja toimintasäännön muutoksella. Stadsfullmäktige har godkänt de centrala principerna för ändringar i stadens förtroendevalda- och tjänsteinnehavarorganisation. Organisationsändringen fastställs i november genom en ändring av förvaltnings- och verksamhetsstadgan. 16

17 Talousarvioesitys on muunnettu uuden organisaatiomallin mukaiseksi. Talousarvion kannalta keskeisin muutos on Tilapalvelut-liikelaitoksen perustaminen. Liikelaitokseen siirtyy pääosa tilakeskuksen kiinteistöhuollosta, siivoustoimi ja ruokahuolto. Siivoustoimen ja ruokahuollon budjettimäärärahat ja tuloarviot jäävät pois talousarvion kokonaisluvuista ja siirretään sellaisenaan liikelaitokseen. Kiinteistönhuoltotöiden määrittely ja tilaaminen siirtyvät kiinteistöjohdolle samoin kuin niitä vastaavat määrärahat. Liikelaitos laatii erillisen, liitetietona esitettävän talousarvion ja taloussuunnitelman. Liikelaitoksen tulee kattaa menonsa kaupungin sisäisillä tuloilla. Liikelaitokseen siirtyvän henkilökunnan määrä on 317 henkilöä. Budgetförslaget har ändrats enligt den nya organisationsmodellen. Den centrala ändringen i budgeten är grundandet av Affärsverket lokalservice. Affärsverket åtar sig att sköta huvuddelen av lokalcentralens fastighetsvård, städtjänster och kostservice. Städtjänsternas och kostservicens anslag och inkomstkalkyler lämnas bort från budgeten och överförs som sådana till affärsverket. Planeringen och beställningen av arbeten för underhåll av fastigheter överförs till fastighetsledningen, anslagen likaså. Affärsverket upprättar en egen budget och ekonomiplan, som används som bilaga. Affärsverket ska täcka sina utgifter med interna inkomster från staden. Den personal som övergår i affärsverkets tjänst är 317. Porvoon kaupungin organisaatio lukien Borgå stads organisation från Luottamushenkilöorganisaatio Förtroendevaldaorganisation 17

18 Virkaorganisaatio Tjänsteinnehavarorganisation 18

19 * 2.5 Verotulot ja valtionosuudet Skatteintäkter och statsandelar Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta, kiinteistöverosta ja osuudesta yhteisöveron tuottoon. Verorahoitukseen luetaan edellisten lisäksi valtionosuudet. Skatteintäkterna i budgeten består av kommunal inkomstskatt, fastighetsskatt och andelar i intäkterna från samfundsskatt. Också statsandelar inräknas i skattefinansieringen. Kunnan päätösvalta koskee kunnallisveroa ja kiinteistöveroa, joiden verokannat päätetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Myös koiravero on kunnan päätettävissä. Porvoo on päättänyt luopua koiraveron kantamisesta. Kommunens bestämmanderätt gäller kommunalskatt och fastighetsskatt, och deras skattesatser bestäms årligen i samband med behandlingen av budgeten. Kommunen får också besluta om hundskatt. Borgå har beslutat avstå från att uppbära hundskatt. Kunnallisvero määräytyy luonnollisen henkilön ja kuolinpesän ansiotulon perusteella. Kaupunginvaltuusto päättää vuosittain sovellettavasta tuloveroprosentista Kunnallisvero Kommunalskatt Kommunalskatten bestäms på basis av en naturlig persons eller en dödsbos förvärvsinkomster. Stadsfullmäktige fastställer den kommunala inkomstskattesatsen årligen. Vuoden 2010 kunnallisveron tuloveroprosentti on 19,25 %. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2009 alusta 0,5 %. Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2010 on 18,98 %. År 2010 är den kommunala inkomstskattesatsen 19,25 %. I början av år 2009 höjdes inkomstskattesatsen med 0,5 procentenheter. År 2010 är inkomstskattesatsen i kommuner i genomsnitt 18,98 %. Tuloveroprosentit vuosina Inkomstskattesatsen under åren % 20,00 19,50 19,00 18,50 18,00 17,50 17,00 16,50 16,00 19,25 18,98 Porvoo Koko maa Kuntien verotulot lisääntyivät vuosina nopeasti keskimäärin noin 6,4 % vuodessa. Vuonna 2009 kuntien verotulojen keskimääräinen kasvu hyytyi lähelle nollaa, verotulojen tilitykset kohosivat vain puolisen prosenttia. Kunnallisveron Under åren ökade kommunernas skatteinkomster snabbt, i medeltal cirka 6,4 % per år. År 2009 blev den genomsnittliga ökningen i kommunernas skatteinkomster nära noll. 19

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN

Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN Kaupunginjohtajan esitys Stadsdirektörens förslag 18.10.2016 TALOUSARVIO 2017 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 BUDGET 2017 OCH EKONOMIPLAN 2017-2019 MUUTOKSIA VUODEN 2017 TALOUSARVIOON Sisäiset vuokratulot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 BUDGET 2013 EKONOMIPLAN 2013 2015 Kaupunginvaltuusto 14.11.2012 Stadsfullmäktige 14.11.2012 Sisältö Innehåll 1 Kaupunginjohtajan katsaus Stadsdirektörens översikt...

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto.

Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kunnanhallitus 286 19.11.2013 Kunnanhallitus 299 03.12.2013 Kunnanhallitus 314 09.12.2013 Vuoden 2014 talousarvio ja vuosien 2015-2016 taloussuunnitelma KHALL 286 Kunnanjohtaja Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston

Lisätiedot

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat.

Ohjausryhmään lisätään kunnanhallituksen lisäksi kunnanjohtaja ja palvelualuejohtajat. 271 04.11.2013 285 19.11.2013 298 03.12.2013 Talouden tasapainottamisohjelman valmistelu KHALL 271 Kunnanvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 kokouksessaan tasapainottamisohjelman vuoden 2013 osalta. Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015 KH 403

Kaupunginhallitus Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille /04/041/2015 KH 403 Kaupunginhallitus 403 07.12.2015 Talousarvio vuodelle 2016 ja taloussuunnitelma vuosille 2017-2019 307/04/041/2015 KH 403 Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Finansiering av landskapen Maakuntien rahoitus Verksamheten i det nya landskapet Österbotten

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202

Talousarvion 2014 kehys. Kh , 202 Talousarvion 2014 kehys Kh 20.5.2013, 202 Ensi vuoden talousarvioehdotuksen valmistelu käynnistyy varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. BKT:n kasvukehitys on ollut hyvin vaimeaa ja työttömyystilanne

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013

Nivalan kaupunki. 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse. Kaupunginhallitus Esityslista 22/2013 -3, KH 25.11.2013 14:00 Nivalan kaupunki Kaupunginhallitus 25.11.2013 212 :n oheismateriaali paperiversiona on lähetetty teille postitse Esityslista 22/2013 -2, KH 25.11.2013 14:00 Kokousaika Maanantai

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: September 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Syyskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 133/2009 vp Valtion eläkevastuut Eduskunnan puhemiehelle Edellisen hallituksen aikana arvioitiin, että valtionhallinnosta voitaisiin vähentää vuoteen 2011 mennessä 9 650 työpaikkaa.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Valtuusto Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus 319 11.10.2016 Kaupunginhallitus 377 29.11.2016 Valtuusto 60 15.12.2016 Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1026/02.05/2016 KH 11.10.2016 319 Kaupunginhallitus on kokouksessaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Maaliskuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Mars 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Maaliskuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358 50

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö

Itä-Uusimaa. - kuntajakoselvitysalue. Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo. ä ä. ä ö Itä-Uusimaa ä ä - kuntajakoselvitysalue ä ö Lehdistötilaisuus 8.5.2013 Sipoo Östra Nyland ä ä - kommunindelningsutredningsområde ä ö Presskonferens 8.5.2013 Sibbo Itä-Uudenmaan kuntajako- ja soteselvitysalue

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015

Siilinjärven kunta. Muutostalousarvio 2015 Siilinjärven kunta Muutostalousarvio 2015 Tuloslaskelma (ulkoinen, 1000 euroa) Muuto Muuto Muutos s s Muutos % TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2015 euroa % MB-15/Ta-14 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 18

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: heinäkuu 2012 Sysselsättningsöversikt: juli 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS heinäkuu 2012 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 3128568 ja Olli Peltola puh +358 50 312

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/ (5) Kaupunginhallitus Kaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 29/2015 1 (5) 805 HSY -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2016-2018 HEL 2015-007268 T 00 01 06 Päätös päätti merkitä tiedoksi liitteinä 2 ja 3 olevat

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje

Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma Laadintaohje 1 (5) Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2017 2018 taloussuunnitelma Laadintaohje Vuoden 2016 talousarvion laadintaohje on valmisteltu vuoden 2014 tilinpäätöksen sekä vuoden 2015 puolivuotisraportin pohjalta.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2016 Tietoisku 11/2016 Sisällys 1. Asuntokuntien koko pysyi samana 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (1 8) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 9.11.2015 Liite 2 104 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 9.11.2015 Talousarvion 2016 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015

Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Yhteisen kirkkovaltuuston kokous 2/2015 Gemensamma kyrkofullmäktiges sammanträde 2/2015 Aika Tid ti/tis 19.5.2015 klo/kl. 17.00 18.23 Paikka Plats Kauniaisten kirkko, Kavallintie 3 Grankulla kyrka, Kavallvägen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot